VIP #2 by OPKO

Kristillinen opiskelijalehti 1/2008

Elämän tarkoituksen metsästys SIVU 4

Naturalismi = rimanalitus

SIVU 6

Pienehkö uskontovertailu

SIVU 9

Raamattu: Öppnas här SIVU 10

SIVU 8

Avulias VIP-hemmo

VIP - kristillinen opiskelijalehti

15-29-vuotiaiden arvojen kartoitusta.

”T

Onko reitti selvä? Olet onnistunut pudottamaan neljä kiloa kesän aikana ja aloitit syksyn entistä solakampana. Miksi epävarmuus ei poistunutkaan kilojen myötä?

I l m a s tonmuutos vaatii toimia. Yrität tehdä parhaasi, mutta kannat kuitenkin syyllisyyttä tekojesi riittämättömyydestä. Kuinka paljon on riittävästi? Onko kaikki vain minun vastuullani?

Huomaat, että opintotuki riittää vain juuri ja juuri pariin tuoppiin, joten alat harjoitella nettipokeriammattilaiseksi. Sitten huomaat, että opintotuki ei riittänyt pokeripöydissä kovin pitkälle, vaan tilillesi on kertynyt vain velkaa. Kuka auttaisi elämässä eteenpäin?

Rikkaan on helpompi hengittää. Päätät varmistaa tulevaisuutesi ja siksi keskityt vaurauden kartuttamiseen. Sijoitat kesätyörahasi osakkeisiin. Nyt elämäsi on tur vattu. Vai onko?

VIP on kristillinen lehti opiskelijoille, ja sitä jaetaan kampuksilla, tapahtumissa ja opiskelija-asuntoihin maamme suurimmilla opiskelijapaikkakunnilla. Lehteä julkaistaan kerran vuodessa syyslukukauden alkaessa. Lehti on ilmestynyt vuodesta 2007 alkaen. VIP-lehti / OPKO Hämeentie 155 A 9 00560 Helsinki puh. (09) 612 9940 vip@opko.fi | www.opko.fi/vip ISSN 1797-0482 Painos: 25 000 kpl (1/2008) Paino: Lehtikanta Oy, Kouvola 2008

Kaipaat rakkautta, mutta et tiedä, uskallatko enää luottaa. Mistä löytäisit rakkauden, joka uskaltaisi sitoutua sinuun kaikkine virheinesi?

Syysilta vie mielesi matalaksi, joten upotat hampaasi pehmoiseen suklaapalaseen, joka pyyhkii murheet mielestäsi. Erinomaista suklaata! Kuka lohduttaisi sitten, kun suklaa loppuu? Arvostat koulutusta, koska ainakaan ilman lääketieteen ja lakitieteen tutkintoa elämästä ei selviä hengissä. Päätät suorittaa molemmat tutkinnot viidessä vuodessa. Oletko luuseri, jos et suoriudukaan? Onko luuserilla ihmisarvoa?

Päätoimittaja: Soili Haverinen, soili.haverinen@opko.fi, 050 549 6116 Toimitussihteeri: Martti Haverinen, martti.haverinen@opko.fi, (09) 612 99443 Toimitus: Henrika Hyttinen, Antti Leinonen, Minttu Luomala, Fanni Maliniemi, Outi Ryhänen, Pekka Ryhänen Taitto: Martti Haverinen Graafikko: Tuomas Lindell Kuvaaja: Fanni Maliniemi Ilmoitusten myynti ja vastaanotto: Martti Haverinen, (09) 612 99443, vip@opko.fi Kansi: ©iStockphoto.com/knape

Mietit, että elämässä on paljon hyviä asioita, mutta mistä levoton sielusi saisi rauhan. Saat käsiisi VIP-lehden joltain opiskelijalta arvoituksellisen hymyn kera. Selaat lehteä ja katsot, olisiko siinä jotain vinkkiä elämää suurempiin kysymyksiin. No, onhan siinä! Päätät lukea eteenpäin ja katsoa, olisiko sillä sinulle jotain annettavaa.

Julkaisija ja kustantaja: Suomen ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO) ry www.opko.fi

Suomen Evankelisluterilainen Opiskelijaja Koululaislähetys ry (OPKO) on Suomen suurin kristillinen koululais- ja opiskelijajärjestö. Opiskelijatoimintaa on 13 kaupungissa. OPKO tekee myös ruotsinkielistä opiskelijatyötä. OPKO on perustettu 1964.

ämä liike on vain ammattilaisille ja puoliammattilaisille!” pohjustaa aerobic-ohjaaja seuraavaa pyörähdysliikettä yliopistoliikunnan aerobictunnilla Porthanian hikisessä jumppasalissa. Mietin, kuinkahan monta aerobicammattilaista salissa mahtaa treenata ja yritän pyörähdellä mukana, ettei kukaan huomaisi yhtä joukkoon eksynyttä amatööriä. Moni jättää pyörähtelemättä ja niin minäkin saatuani taas rytmistä kiinni edellisen kompuroinnin jäljiltä. Ei pidä pyörähdellä liikaa, jos ei ole varma pysyykö homma hallinnassa. Elämän tarkoituksen pohdinta on monen mielikuvissa samankaltaista pyörähtelyä. Siihen ei uskalla lähteä ainakaan liian tosissaan, kun ei voi olla varma, mihin päätyy. Menetänkö oman elämäni hallinnan? Meneekö tasapaino elämästä ja kilahdan? Mitä, jos mitään tarkoitusta ei olekaan? Sellaisen löydön jättäisi mieluummin tekemättä. Entä mitä, jos käykin niin, että hurahdan uskoon ja elämäni muuttuu täysin? Niinpä elämän tarkoituksen pohdinta saatetaan jättää ”vain ammattilaisille ja puoliammattilaisille”.

lämän tarkoituksen miettimisessä on kyllä omat riskinsä, koska se pakottaa miettimään omaa elämää vähän laajemmassa perspektiivissä. Etsinnän tulos voi muuttaa elämän – mielekkäämmäksi. Etsintää ei ole tarkoitettu vain spesialistien hommaksi, koska jokaisen täytyy itse selvittää oman elämänsä tarkoituksen mysteeri. Yliopistolla tehtyjen haastattelujen perusteella voi päätellä, että suurin osa opiskelijoista miettii elämän tarkoitusta jollakin tasolla. Tämä VIP-lehti antaa eväitä ja näkökulmia tuohon pohdintaan kristillisestä uskosta käsin. Lähde rohkeasti selvittämään elämäsi tarkoituksen mysteeriä. Se ei välttämättä ole helppoa, mutta se on sen arvoista. Sinä olet sen arvoinen. Soili Haverinen

Tilastoista

pÄÄkirjoitus Otso Laxenius

u Nuoret uskovat, että menestyminen elämässä on itsestä kiinni: 94 % on vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että menestyminen on itsestä kiinni ja vain 1 % 15-29 -vuotiasta oli asiasta täysin eri mieltä.

tilaisuuksissa vähintään kerran kuussa, mutta yliopisto-opiskelijoista vain 5 %.

u Tutkimuksen mukaan 30 % nuorista ei rukoile koskaan.

u 79 % 15-29 -vuotiasta uskoo, että kirkolla on vastaus hengellisiin ongelmiin ja tarpeisiin.

u 35 % nuorista tuntee vähintäänkin melko paljon epävarmuutta tai turvattomuutta ihmisen aiheuttaman ilmaston muutoksen takia.

©iStockphoto.com/AngiePhotos

Ja elämän tarkoitus on...? KAMPUSKysELY A

urinko paistaa kirkkaasti lähes pilvettömältä taivaalta luoden rentoa tunnelmaa. Päivä on puolessa, ihmisiä istuskelee Helsingin keskustakampuksella Porthania-rakennuksen edessä paistattelemassa päivää. Etsimme tarkoitusta kaiken ympärillämme olevan vilinän takaa. Sitä kartoi-

Kalle (27) nuoriso- ja vapaaajanohjaajaksi opiskeleva 1 Elämän tarkoitus on pitää hauskaa. 2 Kesällä kun aurinko paistaa, elämän tarkoituksen miettimisellä ei ole niin väliä, mutta syksyllä se on tärkeämpi, koska pimeinä iltoina jaksaa miettiä. Jaakko (25) maantieteen opiskelija 1 Aika kevyt kysymys! En minä tiedä. 2 Ei se kauhean merkittävä ole. Jan (28) eläinlääketieteen jatko-opiskelija 1 Oppia tuntemaan Jeesus. 2 Varmasti se on tärkein kysymys, mitä on. Sen voi kyllä helposti si-

tamme kysymällä opiskelijoilta kahta tiukkaa kysymystä: 1 Mikä on elämän tarkoitus? 2 Miten tärkeänä pidät kysymys-

tä elämän tarkoituksesta? Henrika Hyttinen Kuvat: Fanni Maliniemi

vuuttaa, mutta jos sille vähänkin kallistaa ajatuksiaan, niin kyllä se on tosi tärkeä. Anita (25) oikeustieteen opiskelija 1 Ei ainakaan opiskelu!!! Valmistuminen ehkä. On kivaa, kun pääsee töihin. 2 Se riippuu päivästä, onko kysymys elämän tarkoituksesta tärkeä. Kyllä elämällä pitää olla suunta. Peter (25) teologian opiskelija 1 Tarkoitus on Jumalan suunnitelmissa ja hänen asettamissaan tarkoituksissa. Jumala on luonut meidät ja on typerää käyttää elämänsä muuhun kuin siihen, mihin se on tarkoitettu. Eihän insinöörinkään suunnittelemaan laitetta kannata käyttää muuhun kuin mihin se on

suunniteltu. 2 On tärkeä kysymys. Siinäkin on jo enemmän tarkoitusta, että edes miettii tätä kysymystä kuin ettei mieti ollenkaan. Vesa (25) teologian opiskelija 1 Elää Jumalan luomana yhteydessä Herraan. 2 On se tärkeä kysymys. Tarkoitukseton elämä on tyhjää. Juho (27) oikeustieteen opiskelija 1 Ihmislajilla tarkoitus on lisääntyä, mutta yksilön kohdalla tarkoitus riippuu siitä, mitä kukin hakee elämältään. Jollakin se on opiskelu, toisilla taas työ. Tällä hetkellä tarkoituksenani on koulun läpäisy ja siitä eteenpäin en vielä tiedä. 2 En ole kokenut tarpeellisena miettiä sitä tai muitakaan filosofisia kysymyksiä. Siinä tekee vain itselleen elämän vaikeaksi. Se on vähän väkisin väännetty kysymys. Nykyisin ihmisillä on liikaa aikaa, ja siksi he miettivät tuollaisia kysymyksiä. Katariina (22) sosiaalipolitiikan opiskelija 1 Olla onnellinen. 2 On se todella tärkeä.

u Nuoret luottavat enemmän kirkkoon kuin internettiin! Nuorista 15 % luotti paljon kirkon toimintaan ja 39% jonkin verran. Vastaavasti internetiin luotti 12 % nuorista paljon ja 42 % jonkin verran. u 11 % nuorista naisista ja 7 % miehistä käy uskonnollisessa tilaisuudessa vähintään kerran kuussa. 30 % nuorista ei käy koskaan uskonnollisissa tilaisuuksissa. Ammattikorkeakoululaisista 9 % käy uskonnollisissa

u Tutkimuksen mukaan uskonnollisena itseään pitää 42 % nuorista.

u 86 % nuorista ajattelee elämän tarkoitusta ainakin joskus. Naiset ajattelivat elämän tarkoitusta hieman useammin kuin miehet. u 33 % 15-29 -vuotiaista uskoo, että kuoleman jälkeen kaikki elämä loppuu. u 55 % nuorista uskoo Pyhään henkeen ja 54 % Jeesukseen, joka on Jumalan poika.

LÄHTEET: Nuorisobarometri 2007, Perusarvot puntarissa Lähde: Nuorisobarometri 2006, Uskon asia

Maininnan arvoista If there's a God or any kind of justice under the sky If there's a point if there's a reason to live or die If there's an answer to the questions we feel bad to ask Show yourself - destroy our fears - release your mask (Queen: Innuendo) Is life just a game where we make up the rules While we’re searching for something to say Or are we just simple spiralling coils Of self-replicating DNA? What is life? What is our fate? Is there Heaven and Hell? Do we reincarnate? Is mankind evolving or is it too late? (Monty Python: The Meaning of Life)

TESTAA kuinka arvokas olet! www.opko.fi/vip

©iStockphoto.com/AlexMax

VIP - kristillinen opiskelijalehti

Kehity muusikkona ja kasva kristittynä!

VIP - kristillinen opiskelijalehti

Kehity muusikkona ja kasvamusiikkilinja kristittynä! sopii Suomen Raamattuopiston sinulle, joka haluat kehittyä monipuolisesti Suomen Raamattuopiston musiikkilinja sopii sinulle, joka haluat kehittyä monipuolisesti muusikkona tai musiikin harrastajana. muusikkona tai musiikin harrastajana. Musiikkilinja on myös oiva mahdollisuus viettää välivuosi tai valmistautua musiikin ammattiopintojen pääsykokeisiin. Vastaavana opettaMusiikkilinja on myös oiva mahdollisuus jana gospel-muusikko Mikko Nikula (Mikko Goes to Heaven). viettää välivuosi tai valmistautua musiikin Tulevat musiikkilinjat: ammattiopintojen pääsykokeisiin. 3.-21.12.2008 (lukukausi), Vastaavana opettajana gospel3.9.2008-20.5.2009 (lukuvuosi) muusikko Mikko Nikula (Mikko Goes to Heaven). Tulevat musiikkilinjat: 3.9.-21.12.2008 (lukukausi) 3.9.2008-20.5.2009 (lukuvuosi)

Pohditko paikkaasi elämässä tai seurakunnassa?

Nuorten raamattukurssi (”PK”) tarjoaa mahdollisuuden tutustua Raamattuun sekä pohtia elämäsi tarinaa yhdessä toisten nuorten kanssa. Vastaavana opettajana Ari Niemi.

Nuorten raamattukurssi (”PK”) tarjoaa Tulevat nuorten raamattukurssit: mahdollisuuden tutustua Raamattuun 3.9.-21.12.2008 (syyslukukausi) sekä pohtia8.1.-25.5. elämäsi tarinaa yhdessä (kevätlukukausi) 3.9.-25.5.2009 (Nuorten raamattulinja) toisten nuorten kanssa. Vastaavana opettajana Ari Niemi.

Mielekkyyttä elämälle haetaan työstä, rakkaudesta tai omaisuudesta ja rahasta, mutta onko näistä asioista todella elämän tarkoitukseksi?

lämä ei yleensä suju niin kuin olen suunnitellut. Miten käy, jos rakkaus pettää, läheinen kuolee, menetän terveyteni tai epäonnistun opinnoissani? Entä jos en löydäkään työtä valmistumisen jälkeen? Voiko onnettomalla tai epäonnistuneella elämällä olla merkitystä? Voiko elämälle löytyä tarkoitus, joka ei horju vastoinkäymisistä? Kristityt väittävät, että voi, ja ihan vakavalla naamalla. Millaisen pohjan kristillinen usko sitten antaa elämälle? Janne on nuori oululainen opettaja, joka on pohtinut elämän tarkoitusta sekä ennen uskoontuloa että sen jälkeen. Mikä on hänen näkemyksensä asiaan? – Ennen uskoontuloa elämän tarkoituksen ja mielekkyyden etsiminen oli taistelua ja repimistä ilman sisäistä varmuutta tai rauhaa, Janne muistelee. Rauhattomuutta ei poistanut edes se, että hän koki elämänsä sinänsä mielekkääksi. Hän halusi elää hyvää elämää: – Elää itselleen elämää, hankkia kokemuksia ja yrittää elää vahingoittamatta muita ihmisiä. Ajatus hyvän elämän tavoittelemisesta tuntuu aika tutulta. Monen nykyihmisen tavoitteena on hyvä ja onnellinen elämä. Janne ei kuitenkaan löytänyt rauhaa ajatuksesta, että elämän mielekkyys olisi vain hänen itsensä varassa.

anne tuli uskoon syksyllä 2002. Silloin hänen elämäntilanteensa pakotti hänet pohtimaan, miten elämä tulisi ja kannattaisi elää. – Uskoontulo muutti suhtautumiseni elämään. Minun ei enää tarvinnut elää itsekkäästi vain omaa onnellisuuttani ajatellen. Minut on kutsuttu tekemään hyvää, mikä

on tuonut mukanaan vapauden ilmapiirin. Se on enemmän vapaus kuin pakko, Janne kuvailee. – Saan elää Jumalalle ja toteuttaa hänen tahtoaan. Elämän tarkoitus ei ole minussa vaan ulkopuolellani. Elämän tarkoituksen etsiminen vaikutti osaltaan Jannen uskoontuloon, vaikka ei ollutkaan sen tärkein syy. Polttavin kysymys oli se, miten hänen tulisi elää. – Uskoontulon myötä sain kui-

Rauhattomuutta ei poistanut edes se, että koki elämänsä sinänsä mielekkääksi. tenkin myös rauhan elämän tarkoituksen suhteen. Enää ei tarvitse painiskella sen kysymyksen kanssa. Nykyään hän törmää kysymykseen elämän tarkoituksesta lähinnä työssään, opettaessaan lukiossa historiaa, yhteiskuntaoppia, filosofiaa ja uskontoa. Opetuksen kautta hän avaa oppilaille uusia näkökulmia elämän tarkoituksen pohdintaan ja antaa siten heille välineitä omaan painiinsa tämän tärkeän kysymyksen kanssa.

anne sai uskosta rauhan elämän tarkoituksen etsintään, mutta onkohan myös muilla samankaltaisia kokemuksia? Lehtori ja Raamatun opettaja Mailis Janatuinen on pitkän työuransa aikana sekä ulkomailla että Suomessa tavannut paljon erilaisia ihmisiä – niin kristittyjä kuin ei-kristittyjäkin – ja käynyt heidän kanssaan lukemat-

toman monia keskusteluja. Hänellä jos kenellä lienee näkemystä ja kokemusta siitä, miten kristillinen usko vastaa ihmisten elämän tarkoituksen etsintään. – Ne ihmiset, jotka eivät ole uskossa, etsivät elämälleen mielekkyyttä useimmiten rakkaudesta. Rakkaus tuo kuitenkin mukanaan myös suuria pettymyksiä: partnerit osoittautuvat itsekkäiksi ja suhteet lyhytaikaisiksi. Myös perheestä, lapsista, työstä, tieteestä, taiteesta, menestymisestä ja rahasta haetaan sisältöä elämään. Minkään tällaisen varaan ei elämän tarkoitusta voi kokonaan perustaa, vaikka nuorena niin saattaa kuvitellakin. Viimeistään vanhoilla päivillään ihminen huomaa, että maalliset asiat eivät riittäneetkään elämän tarkoitukseksi. Elämän merkityksellisyyteen on liityttävä ikuisuuden näkökulma. Janatuinen on huomannut, että elämän tarkoitusta pohditaan kiivaimmin lukio- ja opiskeluaikana. – Tyypillisiä nuorten kysymyksiä ovat: miksen minä saa olla onnellinen, tai voiko elämällä olla tarkoitusta, kun se on näin vaikeaa. Nykyään monen nuoren elämän tarkoituksena näyttääkin olevan ainoastaan oman onnen saavuttaminen. Se ei kuitenkaan ole koskaan kestävän mielekkyyden perusta, vaan pettää aina. Aikaisemmin ihmiset eivät olisi edes kehdanneet sanoa, että heidän elämänsä tarkoituksena on vain oman onnen löytäminen. Velvollisuuksiensa täyttämistä toisia kohtaan pidettiin myös tärkeänä.

uoko usko sitten todella elämään uutta ja pysyvämpää sisältöä? – Kun Jeesus löytyy, merkitys

elämälle löytyy. Kristityn ei tarvitse pelätä, koska hän uskoo, että kaiken takana on suunnitelma. Hän tietää, että elämällä on tarkoitus ja että hän ei ole täällä sattumalta. Uskova voi luottaa siihen, että tämä elämä on valmistautumista ikuiseen elämään, mikä vie pois sen tunteen, että aika lipuu käsistä. Uskon kautta ihmisen silmät avautuvat myös lähimmäiselle. Hän huomaa, että lähimmäistä voi palvella, mikä tuo elämään paljon lisää mielekkyyttä. – Ihminen, joka on löytänyt Jeesuksen, tietää, että jokainen tylsä ja vaikeakin päivä on merkityksellinen. Ei tarvitse enää pohtia, miksi elän. Uskova miettiikin enemmän kysymystä: miten eläisin elämäni oikein. Hän hakee omaa paikkaansa ja haluaa elää elämänsä Jumalan tahdon mukaan ja lähimmäisiä auttaen ja palvellen. Katseen voi siis nostaa pois omasta navasta ja kohti toisia ihmisiä. Janatuisen toteaa, että monella elämän mielekkyyttä nakertaa syyllisyys, josta voi vapautua uskon kautta. – Jokainen ihminen tiedostaa tehneensä elämänsä aikana montakin väärää tekoa. Jos hän ei tiedä, miten syyllisyyskysymyksen ratkaisee, voi olla vaikea löytää elämän mielekkyyttä. Uskova tietää, että hän voi saada kaiken pahuutensa aina uudelleen anteeksi, koska Jeesus Kristus on sovittanut kaiken pahuutemme kuollessaan ristillä puolestamme ja noustessaan haudasta kolmantena päivänä kuolemansa jälkeen. Tämä tuo hänen elämäänsä onnellisuutta ja valoa, jota mitkään elämän tapahtumat eivät voi ottaa pois. Minttu Luomala

Suunnitelma A Ontto olo. Vaikka kaiken pitäisi olla kunnossa, mielenrauhaa häiritsee omituinen tyhjyyden tunne, joka yllättää aina silloin, kun sitä ei todellakaan kaipaisi. Tuo tyhjyys, josta ei saa otetta, tuntuu viestivän siitä, että jokin on vialla. Ihmisen sydämessä on äärettömän suuri tyhjä tila, jota ei pysty täyttämään äärellisillä asioilla. Vain ääretön Jumala itse voi täyttää sen. Kaikki muu tarjoaa vain hetkellistä lievitystä oireisiin, muttei poista itse ongelmaa. Tyhjyys muistuttaa siitä, että ihminen on alun perin luotu elämään täydellisessä rakkauden yhteydessä Jumalan kanssa. Tuo yhteys rikkoutui, kun ihminen nousi kapinaan Jumalaa vastaan. Ihminen halusi lähteä etsimään onneaan itse irrallaan Jumalasta ja vastoin tämän tahtoa. Niinpä maailma meni rikki. Ja ihminen joutui eroon Jumalasta, joka on kaiken hyvän alkuperä. Jäljelle jäi kalvava tyhjyyden tunne ja maailma, jossa on paljon riitaa ja kärsimystä. Vaikka välien rikkoutuminen tapahtui ihmisen aloitteesta, Jumala tiesi, ettei ihminen itse pystyisi korjaamaan tilannetta. Heti lankeemuksen jälkeen Jumala lupasi korjata asian, kun sen aika tulee. Jumala täytti lupauksensa syntymällä ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa ja tekemällä sovinnon hänen ristinkuolemansa kautta. Jeesus kärsi ristillä tuomion kaikesta siitä, mistä meidän ihmisten pitäisi kokea syyllisyyttä. Siksi voit saada kaiken pahuutesi ja itsekkyytesi eli syntisi anteeksi ja vapautua syyllisyyden taakasta. Sydämessäsi oleva tyhjä tila täyttyy, kun välisi Jumalan kanssa korjaantuvat. Paras lääke tyhjyyden tunteeseen ovat Jeesuksen sanat ristillä: ”Se on täytetty!” Jumala haluaa olla yhteydessä sinuun niin tämän elämäsi aikana kuin sen jälkeenkin. Kaikki ei nimittäin pääty kuolemaan vaan oikeastaan alkaa siitä. Jeesus voitti kuoleman vallan nousemalla kuolleista kolmantena päivänä kuolemansa jälkeen. Hän nousi taivaaseen ja tulee pian takaisin asettamaan päätepisteen tälle maailmalle. Silloin kaikki ihmiset kuolleet ja elävät, kootaan Jumalan kasvojen eteen, joka tuomitsee maailman oikeudenmukaisesti. Jeesukseen uskovat saavat elää ikuisesti Jumalan kanssa uudelleen luodussa maailmassa, jossa ei ole enää mitään pahaa. Ne, jotka eivät halunneet saada Jumalalta syntejään anteeksi Jeesuksen ristinkuoleman kautta, joutuvat itse kohtaamaan Jumalan edessä tekojensa seuraukset ja joutuvat ikuiseen kärsimykseen erossa Jumalasta ja kaikesta hyvästä. Nyt on armon aika ja on vielä mahdollista sopia välit kuntoon Jumalan kanssa. Tule, ennen kuin on liian myöhäistä. Soili Haverinen

Tulevat nuorten raamattukurssit: 3.9.-21.12.2008 (syyslukukausi) 8.1.-25.5.2009 (kevätlukukausi) 3.9.2008-25.5.2009 Suomen Raamattuopisto. Helsingintie 10, 02700 Kauniainen (Nuorten raamattulinja)

p. (09) 5123 910, sähköposti: info@sro.fi. Lisää netissä www.sro.fi

Suomen Raamattuopisto. Helsingintie 10, 02700 Kauniainen p. (09) 5123 910, sähköposti: info@sro.fi. Lisää netissä www.sro.fi

                        

ä? t t e m ih ksiä Mitvä my ia kysy usta t Poltta Raama a j a t uskos anna?

i par Jumala e uoteellani tei s ik M • v kö kuolin • Ehdin rannuksen? n pirulhdä pa t ovat nii a v o k s u i • Miks kkia? in, isen synn lista sa a ll e s t y n o teh eksi? • Olenk saa koskaan ante n niin n a e it a jota attua tulk m a a R i s • Mik ! ia. TILAA eri lailla? s k u a t s a da v

aa ällä voi s m y s y k Vain

| www.uusitie.com Kustannus Oy Uusi Tie | tilauspalvelu@uusitie.com

naturalismi rimanalitus

* natural ismiksi kutsutaan a jatussuunta a, jonka muka an kaikki olemassaole va on selitettävis sä inhimilli sen järjen ja ais tihavaintoje n pohjalta, ja joka sulkee pois ilmiöiden y liluonnollis ena pidetyt seli tykset kute n Jumalan ole massaolon

Mihin katosi tieteen kriittisyys?

Tieteellinen läpimurto syntyi kristillisen uskon ytimestä

oista, jotka ovat tieteellisen tiedon ulottumattomissa. Kuulostaako tutulta? Suorastaan itsestään selvältä? Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori ja Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian dosentti Tapio Puolimatka on asiasta eri mieltä. Hän väittää että tieteen näennäinen uskonnollinen neutraalius onkin tieteellisen ajattelun kritiikitöntä kaventamista, joka laskee tieteen tasoa. Tieteellisen maailmankatsomuksen näkökulmasta Tapio Puo-

limatka on harhaoppinen, joka kyseenalaistaa tälle pyhiä arvoja häpeilemättä. Miksi hän, saavutettuaan akateemisen uran huipun, alkaakin esittää kritiikkiä opinahjonsa perusarvoja ja tieteen vallitsevia perusolettamuksia vastaan? – Nykyisessä tieteellisessä ajattelussa on vialla se, että tutkimuksen lähtökohtia rajataan perusteettomasti. Naturalistinen ateismi otetaan itsestään selvästi tutkimuksen lähtökohdaksi, eikä tätä ennakko-olettamusta alisteta lainkaan kritiikille, professori Puolimatka lataa. Onko kristillinen dogmatiikka tieteen perusolettamuksissa siis korvattu vain uudella dogmatiikalla, ateismilla? – Niin, naturalistisessa ajattelutavassa tieteen lähtökohdiksi hyväksytään ainoastaan niin sanotut luonnolliset selitykset maailman tapahtumiin. Näin ollen siis Jumalaa koskeva tieto on suljettu tieteellisen keskustelun ulkopuolelle jo lähtökohdissa. Oletetaan, että näin tieteessä päästään uskonnollisesti neutraaliin tilanteeseen. Asia ei kuitenkaan ole niin. Ateistiset perusolettamukset vaikuttavat uskontokielteisesti tutkimukseen. Tutkimustulokset tai hypoteesit, jotka viittaavat Jumalan vaikutukseen maailmassa sivuutetaan ja torjutaan epätieteellisinä.

Kritiikittömyys laskee tieteen tasoa Professori Puolimatkan ei tarvitse kauan miettiä vastauksia, hän on selvästi miettinyt niitä jo vuosia ehkä vuosikymmeniä. Tulisiko tieteen siis palata aikaan, jolloin kristillisiä perusolettamuksia ei saanut kritisoida? – Kysymys on siitä, että kriittisyyttä pitäisi laajentaa eikä kaKuva: Jouko Makkonen

ventaa. Tulisi ymmärtää, että naturalismikin on maailmankatsomuksellisesti sidottu lähtökohta ja asettaa se siksi samalle viivalle mui-

Tieteen näennäinen en uskonnollin on neutraalius ajattelun n e is ll e e t ie t ä kritiikitönt ta, joka kaventamis en laskee tiete tasoa. den lähtökohtien kanssa. Naturalistinen ateismi ei ole uskonnollisesti neutraalia. Mielestäni tieteessä pitäisi sallia keskustelu myös perimmäisistä kysymyksistä ja tieteen lähtökohdista. Mitä tieteelle tällaisesta kapeasta maailmankatsomuksesta sitten seuraa? – Tällä tavoin tieteen taso laskee, kun ei ole kriittistä vastapainoa, toista näkökulmaa, joka pakottaisi perustelemaan kantaansa paremmin ja arvioimaan kriittisesti myös omia lähtökohtiaan. Nyt teorioita omaksutaan osittain hyvin hataralta pohjalta. Kun puhutaan esimerkiksi elämän syntyyn ja universumin alkuperään liittyvistä asioista, ollaan valmiita hyväksymään kritiikittä jopa ihan mytologisia selityksiä, jotta voitaisiin pitää kiinni naturalistisesta ateistisesta uskosta. Naturalismin on aika hankala selittää mitenkään järkevästi, miten maailma ja universumissa vallitseva järjestys on saanut alkunsa. Miten selität sen, että tyhjästä syn-

tyy jotakin, ja se jokin ei ole hahmotonta kaaosta vaan viimeisintä yksityiskohtaa myöten hienoviritetty järjestelmä? Mitä enemmän maailmakaikkeutta tunnetaan, sitä vaikeampaa ateistien on pitää kiinni siitä uskosta, että kaikki on syntynyt sattumalta, ja keksiä sen pohjalta järkeviä selityksiä universumille. – Jotta tiede voisi kehittyä edelleen, pitäisi olla lupa kokeilla ennakkoluulottomasti kaikkia mahdollisia selitysmalleja ja vertailla niiden selitysvoimaa. Nyt tätä hypoteesien joukkoa rajoitetaan perusteettomasti ja siksi paraskin näillä lähtöoletuksilla saatu selitys voi olla huono.

Ryhmäpaine estää avoimen keskustelun Miksi kriittistä keskustelua tieteen perusolettamuksista sitten ei sallita? Onhan naturalistien joukossa paljon älykkäitä ja ajattelukykyisiä ihmisiä, jotka haluavat tulla tunnetuiksi kriittisinä tutkijoina. Mistä moinen kritiikin karttaminen voi johtua? – Tätä kysymystä on myös pohdittu. Muun muassa C. Taylor on kirjoittanut aiheesta teoksessaan A Secular Age. Hänen mukaansa kysymys on itse asiassa moraalisista mielikuvista, jotka hallitsevat kulttuuriamme. Toisaalta on mielikuva ennakkoluulottomasta totuudenetsijästä, jonka älyllistä rohkeutta ihannoidaan. Tämä mielikuva liitetään ateistisiin tieteilijöihin, jotka uskaltavat kohdata maailman sellaisena kuin se on. Tämän mielikuvan vastakohtana on ihminen, joka ei halua kohdata todellisuutta vaan pelkurimaisesti itseään pettäen pakenee sitä ja turvautuu siksi kuvitelmiin Jumalasta, vaikka olisi enemmänkin terapian tarpeessa.

Tämä mielikuva liitetään kulttuurissamme varsin vahvasti tunnustaviin kristittyihin. – Taylorin mukaan nämä eettiset mielikuvat itse asiassa vaikuttavat ihmisiin paljon vahvemmin kuin rationaaliset argumentit. Niistä tulee intuitiivisia itsestäänselvyyksiä, joita ei kyseenalaisteta. Koomista on, että niin tehdään, jotta voitaisiin mieltää itsensä kuulumaan siihen kriittisten ja ennakkoluulottomien ihmisten joukkoon. – Tieteisuskoisuus on älyllisesti trendikästä. Ajattelutavan edustajiin liitetään mielikuva kriittisyydestä ja itsenäisyydestä, vaikka itse asiassa ajattelutapa usein omaksutaan kritiikittömästi ryhmäpaineen vaikutuksesta ilman todellista itsenäistä ajattelua ja arviointia. Mitä tapahtuu, jos joku rohkenee kyseenalaistaa nämä ajattelutavat? – Reaktiot ovat laidasta laitaan. Filosofian maailmassa tässä asiassa on jo tapahtunut käänne 1960-luvulta lähtien. Filosofina voi olla vapaasti Jumalaan uskova teisti. Avoimuus ei kuitenkaan ole edennyt vielä muille tieteenaloille. Esimerkiksi luonnontieteilijällä ura voi tyssätä kokonaan siihen, jos kyseenalaistaa naturalistisen tieteenkäsityksen. Artikkeleitansa ei saa julkaistua, eikä ura siksi voi edetä. Biologiassa suhtautumistapa tulee muuttumaan varmaankin viimeisenä. Muutos edellyttää riittävän rohkeita ja lahjakkaita tutkijoita, jotka uskaltavat kyseenalaistaa vallitsevat perusolettamukset. Vaikuttaako tämä tilanne tutkimuksen objektiivisuuteen? – Se on ihan selvä, että tällainen dogmaattisuus vaikuttaa tutkimustuloksiin. Tutkijat ovat ihmisiä, jotka tietysti toivovat uransa etenemistä ja tutkimustensa julkaisua. Ryhmäpaine kannustaa

saamaan tuloksia, jotka sopivat naturalistiseen maailmankuvaan ja olemaan huomioimatta niitä, jotka eivät sovi. Näin tutkimuksen kriittisyys kärsii ja taso laskee. Intensiivinen keskustelu professori Tapio Puolimatkan kanssa on ollut silmiä avaavaa. Useamman yliopiston dosentiksi edennyt Puolimatka tuntee akateemisen maailman ja tietää mistä puhuu. Harvemmin kukaan uskaltautuu avaamaan suunsa tässä asiassa, siitä on tieteisuskoinen ryhmäpaine pitänyt huolen. Jään odottamaan, alkaako luonnontieteilijöiden keskuudessa löytyä älyllistä rohkeutta alistaa kritiikille myös omat naturalistiset perusolettamuksensa ja suostua aitoon kilpailuun esimerkiksi teististen teorioiden kanssa vai jääkö naturalististen ateistien dogmaatikkokollegio riippumaan kiinni omassa pannukakussaan. Ehkäpä ateismi on ollut yksi ajatuskoe, joka ihmiskunnan oli käytävä läpi. Ehkä se omalta osaltaan kuului ihmisen totuudenetsintäprojektiin, kuin tyhjä kaappi, joka piti avata todetaksemme, ettei etsimämme ollut siellä. Uutta tieteellistä vallankumousta odotellessa siis. Soili Haverinen

Lue lisää www.opko.fi/vip

Tapio Puolimatkan kirjoja aiheesta: * Usko, tieto ja myytit (2005) Tammi * Usko, tiede ja Raamattu (2007) Kustannus oy Uusitie * Usko, tiede ja evoluutio (ilmestyy 12.9.2008) Kustannus oy Uusitie

apio Puolimatka väittää, että moderni luonnontiede on syntynyt kristillisestä uskosta. Tämä saa varmasti rauhallisemmankin naturalistin nenäkarvat vipattamaan. Kristillinen usko ja kirkko on mielletty tieteen edistymisen pahimpana vastustajana ja esteenä, joka on halunnut pitää kaikin voimin kiinni pannukakun muotoisesta maasta monien muiden hassujen uskomusten lisäksi. – Niin, tästä kirjoittaa muun muassa Peter Harrison, jota olen juuri lukenut. Länsimaisen tieteen synty on sidoksissa kristilliseen uskoon niin monisyisesti, ettei tieteen syntyminen olisi ollut mahdollista missään muussa kulttuuriympäristössä, Puolimatka aloittaa. – Kaiken perustana on se, että luomakunnasta erillinen persoonallinen Jumala on luonut ja suunnitellut universumin. Tästä seuraa monia merkittäviä johtopäätöksiä, joita ilman tiedettä ei olisi syntynyt. – Usko siihen, että universumi on persoonallisen Jumalan suunnittelema ja luoma oikeuttaa sen oletuksen, että maailmassa vallitsee järjestys, tietyt luonnonlait, jotka vallitsevat kaikkialla. Tähän pohjautuu ajatus tieteellisten tulosten yleistettävyydestä. – Samaan uskoon perustuu myös ajatus, että ihmisen aistimuselimet ja älylliset kyvyt antavat oikeaa tietoa ulkopuolisesta todellisuudesta. Eihän olisi mitään perusteita uskoa, että ihmisen aistihavainnot tuottavat oikeaa tietoa todellisuudesta, ellei ensin oleteta, että ne on suunniteltu siihen tarkoitukseen. Jos todella uskotaan siihen, että aistit ja ihmisäly ovat syntyneet sattumalta, empiirisen tutkimuksen luotettavuudelta putoaa pohja pois. – Usko siihen, että Luoja on luomakunnasta erillinen olento, eikä universumi itsessään ole jumalallinen, vaikutti siihen, että luomakuntaa on lupa tutkia. Se on jopa ihmisen velvollisuus, joka annettiin

luomisen yhteydessä. Käytännön tutkimustyön syntyyn vaikutti myös usko siihen, että Jeesuksessa Jumala itse tuli ihmiseksi, käsityöläiseksi. Tämä on täysin kreikkalaisen filosofisen ajattelun vastaista. Kreikkalaiset eivät kehittäneet kokeellista luonnontiedettä kuin satunnaisesti. Kreikkalaisessa ajattelussa materia ei ala-arvoisempana elementtinä pidetty tärkeänä tutkimuksen kohteena. Jumalan syntyminen

Uusi Tie/Vesa Ruohonen

aikki, jotka ovat olleet joskus hereillä koulun uskonnontunnilla lienevät kuulleen väitteen: ”Tiede vastaa kysymykseen ”Miten?” ja uskonto taas kysymykseen ”Miksi?” Uskonto ja tiede eivät voi siis olla ristiriidassa, koska ne eivät puhu samasta asiasta.” Tieteen selitetään olevan täysin riippumaton ja neutraali uskon suhteen ja samoin uskon puhuvan vain asi-

ihmiseksi ja käsityöläiseksi poistaa arvostuseron aineellisen ja henkisen työn väliltä. Sekä henki että materia kuluvat Jumalan hyvän luomistyön piiriin. Yhteys käsityöläisyyden ja ajattelutyön välillä on ollut tieteellisesti hedelmällistä.

iin, mitä olisi saavutettu vaikkapa lääketieteen alalla tähän mennessä, jos lääkärit eivät olisi suostuneet likaisiin hommiin tai jos heitä ei sen vuoksi olisi kelpuutettu akateemisten ihmisten joukkoon? Puolimatka jatkaa perustelemista, kunnes lopulta pöydällä ovat kaikki keskeiset kristilliset opinkohdat kolminaisuusopista syntikäsitykseen, ja kaikilla niillä on ollut oma ratkaiseva vaikutuksensa länsimaisen tieteen kehityksessä. Tämän pohjalta olisi perustellumpaa pitää kristillistä uskoa tieteellisenä maailmankatsomuksena, koska ateistinen naturalismi on pikemminkin vain loinen, joka elää tieteisyhteisössä hyödyntäen kristillisen uskon kasvattamaa henkistä pääomaa, mutta joka ei varsinaisesti ole tuonut siihen mitään lisää. Soili Haverinen

VIP - kristillinen opiskelijalehti

Muistatko PIENEHKö USKONTOVERTAILU Tämän? ilmentävät persoonatonta jumaluutta.

Kaikki täytyy elää ja Käsitys Materia on kategorikokea nyt. Ei ole kuotodelli- soitu saastaiseen ja puhtaaseen. Jälleensynlemanjälkeistä elämää. suudesta tyminen korjaa epäkohdat, joten maailmaa ei tarvitse parantaa vielä tässä elämässä.

- Jeesus Kristus Joh. 3:16

Ota yhteyttä

jos haluat kysyä uskosta, toiminnasta tai muusta mieltä askarruttavasta asiasta.

Synti/paha Pahat teot.

Mitä kuoleman jälkeen?

tositarkoituksella Hei sinä opiskelija! Etsin sinua ikuiseen liittoon kanssani. Luvassa on ikuisuuden kestävät juhlat ja asumus loistavalla sijainnilla. Pesen likapyykkisi ja olen kustantanut sinulle hienot juhlavaatteet. Voisimmeko tavata lähimmässä kristillisessä opiskelijaillassa jo ensi viikolla? – J.K.

Rakenna mieluummin kestävälle perustalle

Mitä Kastijärjestelmässä sanoo ihmiset, jotka joutuvat ihmisarvosta? tekemisiin saastaisen materian kanssa, ovat alempiarvoisia, esim. hautausurakoitsijat.

Mitä Oma moka! Kärsimys tarjoaa on seurausta aikaikärsiville? semmassa elämässä tehdyistä virheistä.

Yksi Jumala kolmessa persoonassa: Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Pahat teot kuten epäusko, epärehellisyys, koronkiskonta.

Syntiinlankeemuksessa ihminen menetti vapaan tahdon valitessaan pahan, eikä siksi voi tehdä mitään täydellisen hyvää.

Ihminen syntyy hyväksi, Ihminen voi valita mutta heikoksi ja oikean ja väärän toihelposti pahaan vieminnan väliltä. teltäväksi. Hänellä on vapaa tahto valita hyvän ja pahan väliltä.

Jeesukseen uskoville ikuinen ruumiillinen elämä, muille ikuinen kärsimys.

Uskovat paratiisiin, uskottomat helvettiin.

Kehittämällä uusituvat solut tai syväjäädyttämällä itsensä.

Kristillisesti kastettu ihminen pelastuu, jos turvautuu Jeesuksen sovituskuolemaan ristillä.

Ilman uskoa ja hyviä tekoja ei pelastu. Viimekädessä Allah armahtaa, kenet tahtoo.

Kuoleman jälkeinen elämä ei välttämättä ole tärkeää.

Menestyvä ihminen (laaja ystäväverkoston, titteli, kehon ympärysmitat, tuottavuus...) on arvokas, luuseri tai todennäköisesti tuleva luuseri ei

Jokainen ihminen on Jumalan kuvana mittaamattoman arvokas syntymättömästä vauvasta uraohjukseen, paatuneimmasta rikollisesta Äiti Teresaan.

Jumalasuhteesssa mies ja nainen ovat periaatteessa tasa-arvoisia, mutta yhteiskunnassa nainen on miehen alapuolella.

Ihminen on yhtä arvokas kuin mikä tahansa elävä olento, kuten lampipolyyppi.

Ainoastaan nappia ja terapiaa.

Vapahtajan, joka on itse kärsinyt ja auttaa kärsiviä.

Äärimmillään alistumista Allahin tahtoon, uskonsa vuoksi kärsivä saa korvauksen paratiisissa.

Kärsimys ja paha voivat olla välttämättömiä ihmiskunnan kehityksen kannalta.

Jälleen- Biojätettä. syntyminen.

persoonallisuudesta jälleensyntymisen ketjussa.

Suomen ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys ry

Henget, joiden kanssa pitää tulla toimeen.

Synnynnäinen kapina Jumalaa vastaan ja sen mukaiset teot.

Ainoastaan heikot, jotka eivät kestä todellisuutta lohduttavat sillä itseään. Evoluutio putkautti ihmisen sattumalta olemaan. Lain rikkominen, jos jää kiinni.

Miten Irrottautumalla pelastutaan? ruumiillisuudesta ja

Allah.

Uuspakanuus

Luotu maailma ja Allah ovat erillään toisistaan, eikä hän tule luomakuntansa sisälle. Allah ei alennu tulemaan ihmisen tasolle.

Ihminen voi itse pääthyvät teot ja elää tää vapaasta tahdosoikein ja siten parantaa taan, jos huvittaa. asemaa seuraavassa elämässä.

Soili Haverinen soili.haverinen_at_opko.fi 050 549 6116

ilun a t r e V ttaja! voi

Islam

Maailma on luotu alunperin hyväksi. Ihminen nousi kapinaan Jumalaa vastaan. Luoja ja luotu ovat erillään toisistaan. Kuitenkin Jumala on syntynyt ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa.

Vapaa tahto On mahdollista valita

Antti Leinonen antti.leinonen_at_opko.fi 044 541 6198

Lisää yhteystietoja www.opko.fi/tyontekijat

Ihminen on kaiken mitta.

Kristinusko

Läheinen suhde luontoon, luonto voi olla jumala. Panteistisissa käsityksissä luonnollisesti kaikki ovat samaa jumaluutta. Luonnon ja ihmisen vahingoittaminen.

Riippuu alkuperäisuskonnosta, josta on haettu vaikutteita. Ruumiiton henkielämä.

Uskonnoissa on eroa

okainen uskonto maailmassa kietoutuu jollain tavalla sen ympärille, miten pitäisi elää, mikä on hyvää ja pahaa tai oikein ja väärin. Vastaukset eivät ole kuitenkaan samanlaisia eri uskonnoissa, eikä mikään uskonto ole toistaiseksi saavuttanut ehdotonta valta-asemaa maailmassa. Miksi sitten kristinusko selviytyy voittajaksi tässä vertailussa? Kun tutkitaan erilaisten uskontojen suhdetta ympäröivään todellisuuteen, löytyy eroja. Moni luulee, että kristinusko on kielteistä elämälle ja sen iloille. Sitä vastoin hurahtaminen johonkin Kaukoidän uskontoon nähdään eksoottisena ja elämänmyönteisenä seikkailuna. Todellisuus on kuitenkin päinvastainen. Suhde materiaan Kaukoidän uskonnoissa aiheuttaa ihmisten välistä epätasa-

arvoa: alkuperältään kuollut materia on saastaista, joten ihmiset, jotka joutuvat sitä käsittelemään, ovat myös saastaisia. Kuinka moni suhtautuisi Suomessa vakavasti ajatukseen, että kuolleita hiuksia käsittelevien partureiden tulisi olla yhteiskunnan alinta kastia? Idän uskonnoissa materiasta täytyy paeta, ja elämänjano eli näkyvästä todellisuudesta nauttiminen täytyy sammuttaa. Näin siis suhde materiaan ei ole lopulta positiivinen kuten kristinuskossa, vaan maailman kärsimystä paetaan selittämällä se vain harhakuvaksi todellisuudesta. Vastalauseeksi hengelliselle idealismille länsimaissa nousi valistuksen myötä ateismi ja materialismi, joissa hengellinen todellisuus on hylätty kokonaan ja se nähdään negatiivisena asiana. Sen sijaan palvotaan materiaa. Ateismi ja materialismi eivät kuitenkaan ole uskontojen todellisia vaihtoehtoja,

vaan ainoastaan yksipuolisia tapoja selittää todellisuutta. Yhteiskunnassamme elämä pyörii pääasiassa tuottamisen ympärillä. Kaikki valinnat ja ratkaisut tehdään näkyvän todellisuuden ehdoilla. Pitkässä juoksussa materialismi vie länsimaat ennenaikaiseen hautaan, mikäli sen ehdoilla maapalloa käytetään hyväksi. Ateismin ja materialismin myötä ihmiskunta ei ole kehittynyt kuin teknisesti, henkisesti pikemminkin taantunut. Tasapainottava ja ihmisen ahneutta rajoittava hengellinen todellisuus on jätetty huomiotta.

ristinusko yhdistää näkyvän ja näkymättömän todellisuuden positiivisella tavalla. Jumala on luonut maailman hyväksi. Ihmisen vastuulla on elää oikein ja sopusoinnussa luonnon ja muiden ihmisten kanssa. Se ei kuitenkaan meiltä onnistu, vaan maailma on

täynnä kärsimystä ja pahuutta. Kristinusko, jota on totuttu pitämään yhtenä suurena maailmanuskontona, ei ole lopulta uskonto ollenkaan. Kristinuskon oppien mukaan kyse onkin suhteesta elävään Jumalaan, eikä lopulta oikeasta käyttäytymistavasta tai tietyn riitin suorittamisesta. Jumala lähestyy ihmistä riippumatta hänen sukupuolesta, sosiaalisesta tai koulutuksellisesta statuksesta. Se, että Jumala on syntynyt ihmiseksi Jeesuksessa, erottaa kristinuskon radikaalilla tavalla muista uskonnoista. Ihminen voi aidosti kohdata Jumalan. Ääretön ja rajaton Jumala on astunut luomansa todellisuuden sisälle, jotta Hän voi kommunikoida ihmisen kanssa samalta tasolta. Pekka Ryhänen

Kuka on Lukematon määrä pomo? persoonallisia jumalia

Länsimainen sekularismi

Dreamstime.com, © Dole | Dreamstime.com

Kaukoidän uskonnot

”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Raamattu: Öppnas här

Lähteet: Wikipedia, Uusien uskontojen käsikirja (toim. Christopher Partridge)

Ota yksi Raamattu. Jos sinulla ei ole Raamattua, hanki sellainen. Omaan Raamattuun voi tehdä merkintöjä, kirjaston omaisuuteen ei. Opiskelijabudjettiin sopivia Raamattuja voi löytää divareista ja kirppiksiltä. Varmista kuitenkin se, että kyseessä on oikea kirkolliskokouksen hyväksymä Raamattu eikä esim. Jehovan todistajien Uuden maailman väännös. Raamattu löytyy myös netistä esim. sivulta www.evl.fi/raamattu.

Raamattu on ihmiskunnan historiaan eniten vaikuttanut kirja. Raamatun tunteminen on kuitenkin useimmille opiskelijoille aika vieras ja sen avaamiseen voi olla aika korkea kynnys. Kuinka noviisi voi päästä sisälle Raamatun saloihin?

2 3 4 5

©iStockphoto.com/o_sa, © Raja Rc | Dreamstime.com, © Agencyby | Dreamstime.com, © Luchschen | Dreamstime.com, © Eric Isselée |

Pekka Ryhänen

Avaa sisällysluettelo.

Huomaat, että kädessäsi onkin yksiin kansiin koottu kirjasto, jossa on kaksi osaa ja yhteensä 66 kirjaa. Ennen Jeesuksen syntymää kirjoitettua osaa kutsutaan Vanhaksi testamentiksi (VT) ja Jeesuksen syntymän jälkeen kirjoitettua osaa Uudeksi testamentiksi (UT). VT:ssa on 39 kirjaa ja UT:ssa 27.

Aloita evankeliumeista.

Tämän kirjan lopun saa lukea ennen alkua!!! Evankeliumit löytyvät Uuden testamentin alusta. Niiden jälkeen voit lukea koko UT:n läpi pariin kertaan ennen kuin lähdet kahlaamaan Vanhaa testamenttia.

Lue rukoillen.

Voit sanoa vaikka näin: ”Jumala, jos olet olemassa ja jos sinulla on jotakin tekemistä tämän Raamatun kanssa, auta minua, että ymmärtäisin sitä.”

Lue pieni pätkä kerrallaan. On parempi pureskella rauhassa yhtä tapahtumaa tai muutamaa jaetta kuin kahlata nopeasti läpi useita lukuja.

VASTAANOTTO

arahin desperate! Niinhän se on, ettei usko tai voima uskoa Jeesukseen löydy ihmisestä itsestään. Itse asiassa meissä jokaisessa oleva synti vaikuttaa niin, ettei ihminen yleensä edes halua elää Jumalan yhteydessä. Usko on Jumalan lahja, ei ihmisen oma ponnistus. Siksi voit pyytää häneltä apua ja sanoa vaikka siinä lehden ääressä: ”Jeesus, jos olet olemassa, auta minua uskomaan sinuun. Itse en siihen pysty.” Se, että haluat löytää yhteyden Jeesukseen, osoittaa sen, että Jumala on jo kutsunut sinua ja ha-

Kristillisillä opiskelijajärjestöillä on piirejä, joissa opiskelijat lukevat Raamattua yhdessä. Niistä saa hyvän alun omaan raamatunlukuun ja niissä on tilaa keskustelulle ja kysymyksille.

Lue säännöllisesti. Yksi tai kaksi jaetta päivässä on parempi kuin iso pläjäys kerran viikossa.

8 7

Vaikeisiin kohtiin ei tarvitse juuttua. Voit lukea eteenpäin ja palata niihin myöhemmin. Yleensä ne aukenevat sitä mukaa, kun raamatuntuntemuksesi kasvaa. Voit myös kysyä neuvoa joltakin varttuneemmalta kristityltä.

Tee merkintöjä ja alleviivauksia.

Raamatun pyhyys kestää alleviivaukset. Ne auttavat löytämään puhuttelevat kohdat myöhemmin.

Esimerkiksi: Millaista tekstissä mainittujen ihmisten elämä oli? Miten Jeesus kohtasi heidät? Mitä tämä kohta kertoo Jeesuksesta tai minusta itsestäni? Kysymysten teossa voivat auttaa osoitteesta www.ilosanomapiiri. fi löytyvät raamattupiirikysymykset.

Rukous

Miten tullaan uskoon? Haluaisin turvautua Jeesukseen, mutta en pysty. Nimim. desperate

Lue yhdessä muiden kanssa.

Tee tekstille kysymyksiä.

luaa antaa sinulle uskon. Jumala ei ole kaukana vaan hyvin lähellä sinua Jos sinut on kastettu, olet jo siinä saanut Jumalan kutsun. Taivaassa juhlitaan jokaista, joka tekee parannuksen ja haluaa uskoa Jeesukseen, sinuakin. Jos sinua ei ole kastettu, huolehdithan siitä, että sinut kastetaan viivyttelemättä, koska ilman kastetta kukaan ei voi olla kristitty. ”Uskoontulo” on myönteinen vastaus Jumalan kutsuun. Se ei ole tietty tunnetila tai suuri tahdonvarmuus, vaan siihen suostumista, että Jeesus saa pelastaa sinut. Kun

Jumala puhuttelee ja kutsuu sinua, niin saat tunnustaa oman pahuutesi Jumalalle ja turvautua Jeesukseen. Saat siis uskoa, että Jeesus sovitti myös sinun syntisi kuollessaan ristillä ja olet vapaa. Usko on elämistä elävän Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen yhteydessä ja siksi on tärkeää, että opit tuntemaan häntä yhä enemmän. Hän puhuu sinulle Raamatun kautta. Pidä myös huoli siitä, että et jää yksin vaan hakeudut muiden kristittyjen seuraan esimerkiksi kristilliseen opiskelijatoimintaan. Lue lisää www.opko.fi/vip

Sinä, Jumala, olet rakkaus. Mutta missä on rakkaus minun elämässäni? Kuka rakastaisi minua? Meidät luotiin Jumalan kuviksi, toisissamme voimme kohdata häivähdyksen Hänen rakkaudestaan. Miksi et antanut minulle ketään, jota rakastaa? Kuvasi minussa on rikottu, ei ole jäljellä mitään, mitä rakastaa ja millä rakastaa. Keitä ovat nämä kaikki, jotka rakkaudetta yössä kulkevat? **** Puoleesi, Jumalani, laulaa sydämeni kiitosta. Sinä kuulit, kun huusin hätääni, kuulit ja vastasit. Sinä annoit minulle voiman ja rohkeuden. Kaikki on Sinun lahjaasi. Kaikki rakkaani ovat Sinun kättesi työtä, lahja olen itsekin. Sinä olet antanut minulle elämän, hyvän ja yltäkylläisen elämän. Herrani, minä kiitän sinua, sillä sinä olet ihmeellinen.

VIP - kristillinen opiskelijalehti

MENOVIHJEET

AVULIAS

... tunnen yhden tyypin, joka ei koskaan jätä pulaan.

e l l i k i a k e Tiedot e l l i o j i l e k s i op

www.opko.fI VIP - kristillinen opiskelijalehti

ennuste t opiskeli ulevista jailloist a lähikuu kausina

Odotettavissa syksyn ja kevään aikana säännöllistä kristillistä opiskelijatoimintaa karttaan merkityillä OPKO-paikkakunnilla. Hei Ihminen! Olisiko VIPpiä?

kulo

o Omatunt soimaa

RAKKAUS HÄIPYI

Navakkaa, ajoittain voimistuvaa Hengen tuulta. Pelastusvälineitä tarjolla. Näkyvyys selkeä kaikilla paikkakunnilla. tietoa Opiskelijailloista, leireistä, raamattupiireistä ja muusta toiminnasta paikkakunnan nettiosoitteesta tai www.opko.fI ! Ruotsinkielistä toimintaa Helsingissä, Turussa ja Vaasassa: www.studentmissionen.fI

RAHAT loppu

TENTTI PUIHIN

Sinut on kutsuttu taivaalliselle juhla-aterialle. Jeesus maksoi sisäänpääsystäsi kovan hinnan: oman verensä. Tervetuloa sitä ennen myös kristilliseen opiskelijatoimintaan!

HELSINKI lauantaisin klo 19 Bulevardi 16 B www.opko.fI/helsinki

VIP? Tottakai, koska... LEIREILLÄ Riittää vauhtia.

kRISTILLISISSÄ OPISKELIJAILLOISSA OPITAAN TUNTEMAAN jUMALAA ja muita opiskelijoita.

a (Pulkkailu asennen ilm sta) tonmuuto viikoittaisissa Pienpiireissä keskustellaan rAAMATusta, uskosta ja elämästä.

TOIMINTAA ON ERI PUOLILLA SUOMEA.

JOENSUU tiistaisin klo 19.00 Mutalan kirkolla www.opko.fI/joensuu

KUOPIO lauantaisin klo 19 Taivaanpankontie 1A www.opko.fI/kuopio LAHTI torstaisin klo 19.15 Vapaudenkatu 6 www.opko.fI/lahti

JYVÄSKYLÄ torstaisin klo 18.30 OULU Keljon kirkolla lauantaisin klo 19 www.opko.fI/jyvaskyla Kirkkokatu 5 www.opko.fI/oulu KAJAANI keskiviikkoisin klo 18 PIEKSÄMÄKI Kainuunkatu 9 tiistaisin klo 18 www.opko.fI/kajaani Keskuskatu 27-31

Ala

OULU la 19 Kajaani ke 18

PORI keskiviikkoisin klo 18 Varvinkatu 3 www.opko.fI/pori

Vasa på svenska

SAVONLINNA keskiviikkoisin klo 19 Kirkkokatu 17 www.opko.fI/savonlinna TAMPERE keskiviikkoisin klo 18 Iidesranta 5 www.opko.fI/tampere TURKU perjantaisin klo 18.30 Sirkkalankatu 4 www.opko.fI/turku

www.opko.fI/pieksamaki

Evankeliset Opiskelijat (EO)

Kuopio la 19

Jyväskylä la 19 Tampere ke 18 Pori ke 18

Åbo Turku också pe 18.30 på svenska

Pieksämäki ma 18 Lahti to 19.15 Helsinki la 19 Helsingfors också på svenska

Joensuu ti 19

Savonlinna ma 19

Suomen ev.lut. Opiskelijaja Koululaislähetys ry

The answer is in there

Opiskelijailtoja: Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Oulussa, Riihimäellä, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.

niinpä näkyy Olevan!

Katso viereisen sivun mainokset, niin homma etenee.

www.opko.fi/vip

Tsekkaa iltojen ohjelmat osoitteesta No voisinhan minä lähteä katsomaan.

MUKAAN ON näköjään HELPPO TULLA!

www.sley.fi /eo

Seuraavassa numerossa 2009: Miten ihminen pelastuu? Kuka Jeesus on? Miten tullaan mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan? Missä olen nähnyt nämä aiheet aiemminkin?

Not

the end

Tervetuloa EO:lle!

Pysy taajuudella!

www.opko.fi/vip

TÄLLÄ KYYDILLÄ PÄÄSET PERILLE

Jeesus: "Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen." Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?" Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni." Joh. 14:4-7 Tuomas Lindell