Muotoilijat '08 Finnish Designer Awards

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS

KLAUS HAAPANIEMI TUULI MATTELMÄKI ANSSI TUUPAINEN VIRPI VESANEN-LAUKKANEN ESA VESMANEN KRISTIINA WIHERHEIMO

MUOTOILIJAT DESIGNER AWARDS ’

SISÄLTÖ CONTENT

Julkaisija Publisher

Grafia ry ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry Association of Professional Graphic Designers in Finland Grafia and Finnish Association of Designers Ornamo

Esipuhe Preface

Kaj Kalin, toimittaja journalist

Tekstit Texts

Petra Ilonen, Ornamo

Käännökset Translation

Petra Ilonen, Batsirai Chivhanga

Graafinen suunnittelu Graphic Design dog design

Henkilökuvat Portraits

Aleksi Niemelä (Haapaniemen kuva, portrait of Haapaniemi) Sami Repo (kaikki muut / all other portraits)

Painotyö Printing Aldus

ISBN 978-952-67118-0-5 ISSN 1797-7851

Esipuhe Preface 4 Grafia ry Association of Professional Graphic Designers in Finland Grafia 6 Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry Finnish Association of Designers Ornamo 6 Vuoden graafikko Graphic Designer of The Year 8 Vuoden teollinen muotoilija Industrial Designer of the Year 20 Vuoden muotitaiteilija Fashion Designer of the Year 30 Vuoden taiteilija Artist of The Year 40 Vuoden sisustusarkkitehti Interior Architect of the Year 52 Vuoden tekstiilitaiteilija Textile Artist of the Year 64

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 5

4

ESIPUHE PREFACE Kaj Kalin

Välttämätön on kaunista

Necessary is beautiful

Hyvä muotoilu on aistilähtöistä. Teknologisesta edistyksestä huolimatta ihmisellä on yhä vain yksi sydän ja kaksi kättä. Ajatuksemme voivat olla kokeellisia, mutta fysiikaltamme pysymme vanhakantaisina ja salaperäisinä.

Ihmiskeho on aistillinen klassikko. Hyvin suunniteltu esineympäristö on viiden aistin demokratia. Hyvin ajatellut vaatteet ovat sosiaalisia ihoja. Hyvä kuva ei puhu, vaan kuuntelee. Hyvä muotoilija on aistien ammattilainen.

Suomessa osataan muotoilla, mutta siitä ei kyetä puhumaan. Käsityötiedettä edistetään yliopistossa, mutta alaan perehdyttävästä kriitikkokoulutuksesta ei huolehdi kukaan. Käytettävyystutkimuksen nousu saattaa kuitenkin tuoda pitkään kaivatun uuden näkökulman käyttöesineitä koskevaan julkiseen puheeseen.

Tavarat eri muodoissaan ja keskinäisissä suhteissaan muokkaavat kuluttajien tarpeita vimmatulla vauhdilla, johon taideteoksiksi luokitellut tavarat harvakseltaan yltävät. Hyvin tai huonommin suunnitellut tavarat (ja niiden käyttöominaisuudet) ovat aikakautemme merkittävimpiä sosiaalistamisen välineitä – halusimme tai emme.

Yksi ongelma liittyy design-sanan avoimeen ja tulkinnanvaraiseen käsitteeseen. Tai pitäisikö puhua enemmänkin sen putkinäköisestä kytköksestä toiseen yhtä avoimeen ja tulkinnanvaraiseen käsitteeseen, muotiin?

Silkaksi muodiksi koettu design ei ole kriittistä eikä edistä elämän kestäviä perusarvoja. Yltiömuodikas design jää pelkäksi tunnistamisstrategiaksi, pienten maku- ja tulkintayhteisöjen väliseksi jaetuksi sosiaaliseksi merkiksi.

Hei, näytät hyvältä! Hei, niin sinäkin! Nähdään!

Todellisessa designissa on kyse ekologisesti ja eettisesti kestävistä ja käytännöllisistä tuotteista. Hyvää designia tarvitaan, mutta muotia halutaan. Välttämätön on kauniin toinen nimi.

Good design is based on senses. Despite technical developments people still have only one heart and two hands. Our thoughts can be experimental but our physical being stays limited and mystical.

The human body can be thought as a classic on senses.

A well designed material environment is a democracy of five human senses. Comfortably fitting clothes are like social skins. A good picture doesn’t talk but listens.

A good designer is an expert in senses.

Finns can design well but there’s no conversation going in the field. Universities are developing craft science but nobody is interested in providing knowledge to be professional critics in the field. The rise of usability research might bring an expected new angle to the public discourse on utility products.

Everyday items in their different forms and relationships to each other have an immediate impact on consumers’ needs. The items classified as art seldom get the same kind of attention. Well designed and not so well designed objects (and their usability) are functioning as means to socializing – whether you want it or not.

One problem is the open and interpretative concept of the word design. Or should we talk about the blinkered connection to another word – fashion, which is also open and interpretative?

Fashionable design is not critical nor does it promote the basic, solid values of life. Over-fashionable design remains as a recognition strategy, a sign amongst a small group of people with similar taste or interpretation.

Hey, you look so good! Hi, so do you! See ya!

True design produces ecological and ethical items that are long lasting and practical. Good design is needed but fashion is something you want. Necessary is another word for beautiful.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 7

6

GRAFIA RY ORNAMO RY

Grafia ry Association of Professional Graphic Designers in Finland

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ry Finnish Association of Designers Ornamo

Grafia ry on graafisten suunnittelijoiden ammatillinen järjestö, perustettu vuonna 1933. Toiminnan tarkoituksena on suomalaisen graafisen suunnittelun arvostuksen vahvistaminen talouden ja kulttuurin toimijoiden keskuudessa sekä jäsenten ammatillisten valmiuksien edistäminen ja edunvalvonta. Grafian jäsenet ovat kuvallisten viestintäammattien harjoittajia: graafisia muotoilijoita, markkinointiviestinnän ja sähköisen kuvaviestinnän suunnittelijoita, kuvittajia, lehtien ja kirjojen ulkoasusuunnittelijoita, alan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita.

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo on muotoilijoiden valtakunnallinen, aatteellinen ja ammatillinen keskusjärjestö, johon kuuluu n. 1600 jäsentä. Jäsenet toimivat teollisen muotoilun, tekstiili-, vaatetus- ja huonekalusuunnittelun, sisustusarkkitehtuurin, taidekäsityön ja taiteen aloilla.

Ornamolla on keskeinen rooli muotoilupoliittisena vaikuttajana. Toiminnan kulmakivenä on ornamolaisten vapaaehtoinen työ alan toimikunnissa ja projekteissa.

Ornamo järjestää toimialaan liittyviä tapahtumia ja näyttelyitä, järjestää täydennyskoulutusta ja osallistuu muotoilualan kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin.

Association of Professional Graphic Designers in Finland Grafia was established in 1933. Grafia is a professional organisation with a goal to further general knowledge and expertise in the area of graphic design and to guard the professional, juridical and economical interests of its members. Grafia members are employed in various sectors within the field of visual communication: from graphic design to marketing communications and electronic visual information, or from illustration and layout design to teaching, research and study of the graphic design field.

The Finnish Association of Designers Ornamo is a national organisation of Finnish designers and artists.

It has ca 1600 professional members working in the field of industrial design, interior architecture, fashion and textile design as well as crafts and applied arts.

Ornamo’s members are active in design politics by giving statements and being on committees. Ornamo organizes events and exhibitions in Finland and takes part in international design and art happenings.

8

VUODEN GRAAFIKKO ’ GRAPHIC DESIGNER OF THE YEAR

KLAUS HAAPANIEMI

Kuvittaja Klaus Haapaniemi on harvinainen suomalainen suunnittelija – hänen omintakeiset työnsä tunnetaan myös maailmalla. Haapaniemi on suunnitellut vaateprinttejä ja kuvituksia kansainvälisille muotialan yrityksille, kuvittanut julkaisuja ja esitellyt töitään näyttelyissä.

Graphic designer Klaus Haapaniemi is a special Finnish illustrator – his distinctiv­e works are well known abroad as well.

Haapaniem­i has designed fabric prints and illustrations for international fashion houses and publications as well as shown his art work in exhibitions.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 9

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 11

10

Birds, juliste 2006

Birds, poster 2006

Mielikuvia ja kuvituksia

Koristeellisen kyyhkysen selästä kasvaa maailma jossa puut ovatkin sieniä joiden lakkien päällä istuskelee kummallisia olentoja. Heinäsirkat ratsastavat biisoneilla ja söpöillä aaseilla on pupun korvat. Hevoset laukkaavat ulos puista ja saapasjalkakissalla on viisi jalkaa. Kuvittaja Klaus Haapaniemen luomissa visioissa kaikki on mahdollista ja mahdotonta.

– Ideat kuviini syntyvät joka puolella. Ympäristön tarkkailu ja kyseenalaistaminen vievät ajatuksiani eteenpäin.

Haapaniemi asuu ja työskentelee Lontoossa. Työpäivä alkaa aamiaisella lähipuistossa ja jatkuu viktoriaanisen talon yläkerrassa olevassa työhuoneessa. Sähköisen viestinnän jälkeen on aika käydä salilla ja sen jälkeen lounaspalaverissa.

Käynti kirjapainossa ja takaisin työhuoneelle, jossa Haapa­ niemen mielikuvitus konkretisoituu kuviksi. Painossa tai tehtaassa ne siirtyvät paperille, kankaalle, muoville, seinä­ pinnalle tai vaikkapa kahvikuppiin.

– Ensimmäinen toimeksiantoni Suomessa oli prätkäjengin imagon uudistaminen. Se oli erittäin hauska homma vaikkei sitä varsinaisesti käyttöön otettukaan. Kaikki toimeksiantoni ovat mielenkiintoisia – ei niitä voi laittaa mihinkään tärkeysjärjestykseen, niin kuin ei hyvää ruokaakaan voi asettaa toisen hyvän ruoan edelle.

Illusions and illustrations

A decorative dove is carrying a unique world on her back where trees appear to be mushrooms and odd creatures are sitting on top of them watching the scenery gloomingly.

Crickets are riding bisons and cute donkeys have rabbit ears. Horses are galloping out of trees and a ‘puss in boots’ has five feet. In Klaus Haapaniemi’s illustrations everything is possible and impossible.

“I get ideas to my illustrations from everywhere. Obser­ving and questioning the surroundings makes my mind work.”

Haapaniemi lives and works in London. His day starts with a breakfast in a park and continues in a workroom at the top floor of a Victorian-style building. After some electronic communication it’s time to hit the gym and after that there is a lunch meeting. Then a visit to a printing house and back to the workroom where Haapaniemi’s imaginatio­n becomes concrete in pictures. In the printing house or a factory they are transformed on paper, fabric, plastic, wall or coffee cups. “ My first assignment in Finland was to renew the image of a motorcycle gang. It was fun work though they never really used it. All the assignments I’m working on are inte­ resting – you can’t really say which one is more important, like you can’t put two good meals in any order.”

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 13

12

Kuoseja kankaalla

Klaus Haapaniemi valmistui Lahden muotoiluinstituutista vuonna 1995, jonka jälkeen hän muutti Italiaan neljäksi vuodeksi työskennellen mm. farkkufirma Dieselin, My Ass’in ja Bela Dead -merkin taiteilijana ja printtisuunnittelijana sekä Bantam-tuotemerkin taiteellisena johtajana.

Haapaniemi on ”kuvittanut kankaita” ranskalaisen Cacharelin naistenvaatemallistoon ja kuvia on käytetty muotinäytösten cat-walkin taustana. Myös Levi’s on tilannut häneltä t-paitakuoseja ja Top Shop vaateprinttejä. Muotimaailma on siis löytänyt Haapaniemen, mutta hänen kädenjälkensä näkyy mitä erilaisemmissa yhteyksissä.

– Tein viime vuonna kuvituksen englantilaisen Selfridges’in tavaratalon julkaisemaan Christmas Stories -lastenkirjaan, jonka kirjoittajat olivat julkkiksia ja tuotto meni syöpäsäätiölle. Lopulta kuvituksia käytettiin myös tavaratalon ikkunasomisteina.

Prints on canvas

Klaus Haapaniemi graduated from the Lahti University of Applied Sciences in 1995. After that he moved to Italy for four years working as an artist with labels like Diesel, My Ass and Bela Dead. He was also the Art Director in Bentam. Haapaniemi has ‘illustrated fabric’ for a French Cacharel fashion house and his pictures were used decorating the cat-walk in their fashion show. Also Levi’s has ordered t-shirt prints from him and Top Shop has used his illustrations in garments. The fashion world has certainly found Haapaniemi but his works can be seen in different connections.

“Last year I illustrated Christmas Stories – a children’s book published by Selfridges department store in England.

The writers were celebrities and the proceeds of the sale went to Teenage Cancer Trust. Eventually they also used the pictures on their window display.”

Cacharel muotinäytöslava, Louvre, Paris, 2005 Cacharel Stage, Louvre, Paris, 2005

Nimetön, keramikkaprinttejä, Designmuseo, Arabian galleria, Helsinki, 2007

Untitled, prints on ceramics, Design Museum, Arabia gallery, Helsinki, 2007

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 15

14

Aika ja Taika

Haapaniemi vaikuttaa myös esinemuotoilun puolella: Heikki Orvolan suunnittelema Iittalan Aika-astiasarja sai uuden ilmeen Haapaniemen kuvioilla ja sarjan nimeksi tuli Taika. Astioita koristavat koukeroiset puut, linnut ja pöllöt.

– Luonto ja eläinaiheet kiinnostavat minua, ja symboliset aiheet. Kaikki mielenkiintoa herättävät teemat ja jutut.

Haapaniemen kuvitusmaailmaan vaikuttavat lapsena katsotut tsekkiläiset Myyrä-paperileikkausanimaatiot ja ranskalaiset Chapi Chapo -nukkeanimaatiot yhtä lailla kuin Pietarin kirpputoreilta löydetyt karvaiset muovilelut tai japanilaiset Samurai-elokuvat. Elokuvien 3D-tekniikka ei häntä kiinnosta.

– Se on minun makuuni keinotekoisen näköistä. Tykkään vanhoista slaavilaisista animaatioista myös niiden hienosti kuvitettujen maisemien ja ympäristöjen takia – ja tietenkin pidän niistä hahmoista.

IDN-aikakausilehden kansi, Hongkong, 2007 Magazine cover for IDN Hongkong, 2007

Bear, keramiikkaprinttejä, Designmuseo, Arabian galleria, Helsinki, 2007

Bear, prints on ceramics exhibition, Design Museum, Arabia gallery, Helsinki, 2007

Slavic style

Klaus Haapaniemi influences the industrial design world as well. Designer Heikki Orvola’s Aika (Time) vessels got a new appearance with Haapaniemi’s decorations and the name changed to Taika (Magic). Cups and plates are coated with flourishing trees, birds and owls.

“I’m interested in nature, animal motifs, symbolic subjects and things that attract my attention.”

Haapaniemi is inspired by East-European paper-cut animations like ‘The Little Mole’ or French puppet-animation ‘Chapi Chapo’ , Japanese Samurai movies as well as hairy plastic toy animals that he finds at the flea markets in St. Petersburg. 3D-techniques don’t interest him.

“According to my taste it looks artificial. I like the old Slavic style because of the delicate landscape and scenery illustrations – and of course I like the characters.”

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 17

16

Koristetaiteilija

Klaus Haapaniemi ja Rosa Liksom tekivät yhdessä vuonna 2004 kirjan nimeltä Giants. Yleensä kuvittajaa pyydetään visualisoimaan kirjoitettu tarina, mutta tässä tapauksessa toimittiin toisin päin. Klaus loi kuvamaailman johon Rosa keksi tarinan. Tässä järjestyksessä Haapaniemi haluaakin toimia.

– Siinä mielessä en oikein olekaan kuvittaja enkä graafinen suunnittelija, enemmänkin koristetaiteilija tai printtisuunnittelija tai jotain sellaista... Graafinen suunnittelu voi olla hyvä pohja tehdä jotain ihan muuta. Nyt olen kiinnostunut animaatioiden tekemisestä. Käsikirjoittaminen voisi olla myös kiinnostavaa. Jossain vaiheessa haluaisin ehkä perustaa ravintolan. Tiedä sitä. Mutta nykyisessä työssäni oikeastaan hauskinta on tavata mielenkiintoisia henkilöitä sen parissa!

Decoration Designer

Klaus Haapaniemi and Finnish author Rosa Liksom made a book called Giants in 2004. Usually a graphic designer is asked to illustrate a text but in this case it went the other way around. Klaus created the pictures and Rosa made up the story. This is the order Haapaniemi likes to work.

“In that sense I’m not an illustrator nor a graphic designer. More like a decoration designer or print designer or something like that… Graphic design can be a god base for something different. Now I’m interested in making animations. Script writing could be interesting as well.

At some point I’d like to put up a restaurant. You never know. But in my present work the best thing is that you meet interesting people!”

Deer, valmistaja Domestic, Ranska, 2007

Deer, produced by Domestic, France, 2007

Levynkansi ’Little ones’, U.S., 2008 Record sleeve for ’Little ones’, U.S., 2008

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 19

18

Seinätarra, Domestic, Ranska, 2007

Wall sticker for Domestic, France. 2007

KLAUS HAAPANIEMI Syntynyt Born 1970 Koulutus

Education

Yksityisnäyttelyt

Exhibitions

Yhteisnäyttelyt

Group Exhibitions

Julkaisut

Publicatios

Yhteistyöprojektit mm.

Cooperation with following companies

1995 Muotoilija, Lahden muotoiluinstituutti 2006 Heyri, Seoul, Korea 2007 Designmuseo, Arabian galleria, Helsinki 2007 Grafill gallery, Oslo, Norja 2007 Barbican, London 2008 Design Weeks, London 2008 Musee des beaux arts, Pariisi, Ranska Giants 2004, Julkaisija Pocko

(Eurooppa), Ginko press (USA) Christmas Stories 2005, Julkaisija

Selfridges (UK) Forest 2006, Julkaisija Greenfund (Korea) Bantam, Cacharel, Stella Mc Cartney,

Selfridges, Diesel, Disney,

Domestick, Iittala, Levis, Sony,

Top Shop, Marimekko, Laneige,

Penguin, Guardian, Givy

1995 Designer, Lahti University of

Applied Sciences 2006 Heyri, Seoul, Korea 2007 Design Museum, Arabia gallery, Helsinki 2007 Grafill gallery, Oslo, Norway 2007 Barbican, London 2008 Design Weeks, London 2008 Musee des beaux arts, Paris, France Giants 2004, publisher: Pocko (Europe),

Ginko press (USA) Christmas Stories 2005, publisher:

Selfridges (UK) Forest 2006, publisher: Greenfund (Korea) Bantam, Cacharel, Stella Mc Cartney,

Selfridges, Diesel, Disney,

Domestick, Iittala, Levis, Sony,

Top Shop, Marimekko, Laneige,

Penguin, Guardian, Givy etc.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 21

20

VUODEN TEOLLINEN MUOTOILIJA ’ INDUSTRIAL DESIGNER OF THE YEAR

TUULI MATTELMÄKI

Teollinen muotoilija Tuuli Mattelmäki on erikoistunut käyttäjäkeskeisten tutkimus- ja suunnittelumenetelmien kehittämiseen. Hän toimii alan asiantuntijana eri tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla sekä kirjoittaa aktiivisesti ­tieteellisiä artikkeleita ja julkaisuja. Tuuli Mattelmäen työ nostaa esiin muotoilun tutkimuksen merkityksen osana ympäristömme suunnittelua.

Industrial designer Tuuli Mattelmäki specializes in developing user centered design research and methods.

She lectures and gives expertise in many tasks in Finland and abroad as well as writing scientific articles and publications.

Mattelmäki’s research work brings out the significance of design research as part of designing our environment.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 23

22

Muotoiluluotaimet

Design Probes

Aivot raksuttamaan

Mind at work

Mitä teollinen muotoilija tekee sairaalaan leikkaussalissa?

Hän tarkkailee. Tekee havaintoja. Näkee puutteita. Etsii mahdollisuuksia. Keksii ratkaisun. Lopulta hän suunnittelee uuden laitteen. Jos pelkkä havainnointi ei riitä, voidaan käyttöön ottaa muotoiluluotaimet, joka on teollisessa muotoilussa ja muotoilun tutkimuksessa käytössä oleva työtapa. Luotaimien avulla päästään käsiksi laitteiden tai esineiden käyttäjien kokemuksiin. Muotoiluluotaimia ja käyttäjäkeskeistä suunnittelua tutkinut teollinen muotoilija Tuuli Mattelmäki puhuu myös tunteista: – Vielä 90-luvulla käytettävyys tarkoitti usein sitä, että tuotteista yritettiin lähinnä saada virheet pois. Nyt mietitään mielihyvää, empatiaa ja kokemuksellisuutta. Ideoita suunnitteluun saadaan myös tuotteen käyttäjiltä.

Muotoilijoiden käyttämät suunnittelun menetelmät voivat olla hyvinkin yksinkertaisia. Suunniteltaviin esineisiin liittyy usein toimintaa ja käyttötilanteita, joiden pohtimisessa kynä ja paperi eivät riitä. Mattelmäki kaivaa laatikosta kasan Play Mobileja ja alkaa asetella niitä pöydälle.

– Tää on kirurgi ja tää on anestesialääkäri. Ja tämä on se älykäs apuväline joka sun pitää suunnitella. Näiden avulla voi keskustella ja kuvata mitä leikkaussalissa tapahtuu, mikä sen mahdollisen laitteen rooli on tässä kokonaisuudessa ja mitä kaikkea muuta pitää ottaa huomioon.

Toisessa laatikossa on esineitä, jotka hämärästi muistuttaÄlykkäiden järjestelmien ja mobiilien välineiden visioimineen tarvitaan näkökulmien vaihtamista. Kuvan työpajassa on hahmottamisen avuksi otettu Play Mobile lelut. Työpaja toteutettin Luotain-projektissa yhdessä GE-Healthcaren ja ED-Designin kanssa.

You need to change your angle when you are trying to visualize intelligent systems and mobile implements. Play Mobile toys can be helpful in perceiving a situation in a workshop - like in Luotain (probe) workshop done in cooperation with GE-Healthcare and ED-Design.

What does an industrial designer do in the operating room in a hospital? He observes. He perceives. He finds defects.

He looks for possibilities. He finds a solution. Eventually he designs a new device. If observing isn’t enough he can use Design Probes that is a tool used by industrial designers and researchers. They help to gather information about users. Tuuli Mattelmäki who has undertaken research using design probes concepts and techniques as well as user centered design approaches talks about feelings in the context of design: “In 90’s usability meant that they were only trying to get rid of flaws. Now designers are thinking about pleasure, empathy and experience. Nowadays designers also get ideas from the users themselves.”

The design practices used by industrial designers can be very simple. They also have to pay attention to how people use their designs and what kind of movements are made when using them. A drawing is not always quite enough to explain all that. Mattelmäki takes out a pile of Play Mobiles from a box and starts placing them on the table.

“This is a sergeant and this is an anesthetist. And this is the equipment you have to design. With the help of these you can think and describe the actions of the doctors and nurses and what else there is you have to take into consideration.”

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 25

24

vat kännykkää, kuulokkeita, rintanappia ja silmälaseja sekä joukko erikokoisia palikoita joista ei tule mitään mieleen.

Niiden tarkoitus onkin panna aivot raksuttamaan. Käyttäjä voidaan ottaa näiden esineiden avulla mukaan suunnitteluun jo ennen kuin varsinaisesti tiedetään mitä suunnitellaan. Muotoilulla kun pyritään myös vastaamaan tuleviin tarpeisiin, esimerkiksi väestön ikääntymisen tuomiin käytännön haasteisiin.

Suunnittelun apuväline

Tuuli Mattelmäen väitöskirja muotoiluluotaimista selvittää mitä luotaimet ovat, miksi yritysten kannatta käyttää niitä ja miten niitä voidaan soveltaa. Mukana on lukuisia esimerkkejä mm. Taideteollisen korkeakoulun Luotainprojektissa, Suomen Akatemian eDesign-projektissa ja Active@work EU-projektissa tehdyistä tutkimuksista, joita on tehty yhdessä teollisten yritysten ja muotoilutoimistojen kanssa. Tutkimusryhmä selvitti luotainten avulla mm. ohitusleikkauksen läpikäyneiden ihmisten tai leijalautailiIn another box there are items that look something like a cellular phone, earphones, a batch, eyeglasses and bricks of different sizes that resemble nothing. The meaning of those items is simply to make your mind work. The user can be taken into the design process before even knowing what to design. Design can find solutions for future challenges like the needs of the ageing population.

Instrument for design

Tuuli Mattelmäki’s doctoral thesis clears up what design probes are, why companies should use them and how they can be applied. There are several examples like the Luotainproject implemented at the University of Art and Design Helsinki, the eDesign-project supported by the Finnish Academy and an EU-project called Active@work that was done together with industrial companies and design offices.

Muotoilija saa perehtyä monenlaisiin tilanteisiin muiden asiantuntijoiden kanssa. Kuvan työpajassa havainnollistetaan improvisoimalla potilaan hoitoa ja monitorointia. Luotain-projekti yhdessä GE-Healthcaren ja ED-Designin kanssa.

Designer gets acquainted to many kind of situations together with other experts. People in workshop are improvising a situation where the patient is getting treated and monitored. Luotain (probe) project in cooperation with GE-Healthcare and ED-Design.

Visuaaliset työtavat ovat muotoilijoille luontevia. Kollaasi voi olla myös tutkimuksen menetelmä. Kuvassa sairaanhoitaja ideoi potilaan kuljetus­tilannetta kuvien avulla osana haastattelua.

Luotain-projekti yhdessä GE-Healthcaren ja ED-Designin kanssa.

Visual working methods come naturally to designers. A collage can be one method in research. In the picture a nurse is explaining her ideas about moving a patient. Luotain (probe) project in cooperation with GE-Healthcare and ED-Design.

Käyttäjätutkimuksen aineistosta etsitään ideoita suunnitteluun: tarpeita, ongelmia ja mahdollisuuksia. Sekä analyyttinen ajattelu että suunnittelijan asenne ovat tarpeen. Kuvassa Konkari-projektin tutkimusryhmä jäsentämässä luotaimilla kerättyä aineistoa.

User research gives material for getting new ideas on design: needs, problems and chances. Analytical thinking and ‘designer’s attitude’ is needed. In the picture Active@work research group is looking through material that has been gathered with design probes.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 27

26

joiden ja vapaalaskijoiden elämäntapaa ja erityistarpeita sekä ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista.

– Käyttäjäkokemuksen keräämisen lisäksi yrityksissä on tarvetta saada monenlaisia asiantuntijoita käsittävä suunnittelutiimi puhaltamaan yhteen hiileen siten että syntyy jotain rakentavaa. Käyttäjätutkimus voi toimia katalysaattorina, joka saa tiimin jäsenetkin kertomaan asioista, joista he luulevat, että muut jo tietävät.

Tieto jakoon!

Muotoilun tutkimusta tehdään maailmalla paljon. Inter­ netin hakukone nosti Tuuli Mattelmäen väitöskirjan ’Design Probes’ heti Philipsin perään kärkeen etsiessä tietoa muotoiluluotaimista. Mattelmäki onkin kysytty luennoitsija kansainvälisissä seminaareissa ja yliopistoissa. Hänen väitöskirjastaan on tehty myös lyhennetty suomenkielinen julkaisu Muotoiluluotaimet, joka toimii tietokirjana yrityksille ja oppikirjana alan opiskelijoille. Hienoa julkaisuissa on sisällön lisäksi kieli, joka välttelee akateemiselle tyylille tyypillisiä monimutkaisia ilmaisutapoja ja lainasanoja.

Muotoilun tutkimuksessa saa ajatella suunnittelijan tapaan

Tuuli Mattelmäen tie tutkijaksi ei ollut suoraviivainen.

Hän valmistui muotoilijaksi 90-luvun lopussa. Lopputyö oli hänen myöhempiin tutkimushankkeisiinsa verrattuna varsin epäempaattinen, vaikkakin elämyksellinen esine – yksikätinen peliautomaatti Casino Ray’lle. Lapsiperheen arki ja työelämään siirtyminen lama-aikana eivät kuitenkaan ohjanneet elämää muotoilijan uraputkeen. Sen sijaan tutkimusapulaisen tehtävät avasivat ovet uusille poluille.

Tutkimus vei Tuulin mennessään. Hyvin tehty työ poiki lisää työtä. Mattelmäen hankkeille on tyypillistä, että niihin liittyy todellisia kehitysprojekteja. Samalla tutkimuksesta hyötyvät yritykset. Muotoilun tutkimuksessa voi kokeilla, tehdä ja tarkastella asioita muotoilijan silmin.

The research group used design probes to get to know the lifestyle and special needs of kite boarders and free skiers or people who went through bypass surgery as well as trying to find solutions on how to maintain working capability for elderly people.

“The companies not only collect information but also want to make the design team consisting of different specialists to have a common goal so that something constructive comes out. User research can work as a catalyst that open up the members of the team to talk about things they think the other ones already know.”

Spread the knowledge!

Design research is practiced widely in the world. The Internet search found Mattelmäki’s thesis ‘Design Probes’ right after Philips when looking for information on the subject.

Mattelmäki is a wanted speaker on international seminars and universities. There is a shortened publication ‘Muotoiluluotaimet’ in Finnish that can be used in companies and design schools. What makes it different from many academic publications is the language that avoids complicated expressions and foreign words.

In Design research you can think like a designer

Tuuli Mattelmäki didn’t get right into a rut. She graduated as a designer at the end of the 1990’s. Her graduation work was not as emphatic as her latter research work – it was a slot machine for Casino Ray. Family commitments combined with an ongoing recession in the industry didn’t make it possible to lead her life to be a designer. Instead, a job as a research assistant opened up new routes for her.

Work that was done well resulted in more work. It’s very typical for Mattelmäki’s projects that there are real design assignments included and companies do benefit from the research. In design research one can experiment, make and observe things with the eyes of a designer.

Muotoiluluotaimet on käyttäjä- keskeisen suunnittelun työtapa.

Siinä käytettävät menetelmät ovat leikkimielisiä ja kokeilevia ja tehty kuhunkin hankkeeseen sopiviksi.

Erilaisten tehtävien ja kysymysten avulla käyttäjät tarkkailevat ja tallentavat omia kokemuksiaan.

Kuvan ’luotainpaketti’ annettiin ikääntyville työntekijöille Konkariprojektissa. Pussissa on mm. kamera ja kuvaustehtäviä.

Design probes is a tool used in user centered design. Methods used in them are playful and experimental and made according to the special needs of every project. The users observe and take notes of their own experiences by doing exercises and answering questionnaires. The ‘design probe’ in the picture was given to ageing workers in Active@work project. There is e.g. a camera and tasks on photographing.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 29

28

TUULI MATTELMÄKI Syntynyt Born 1965

Koulutus

2006 Taiteen tohtori, Taideteollinen korkeakoulu 1997 Taiteen maisteri, Teollinen

muotoilu, Taideteollinen korkeakoulu

Työkokemus

Muotoilun tutkimuksessa halutaan antaa mahdollisuus muotoilullisille ja suunnittelullisille lähestymistavoille.

Kuvassa Muotoilun kytkennät -tutkijakoulun tutkijoita kokeilemassa visuaalista jäsentämistä.

Design research opens up possibilities to approach things with ‘design-thinking’.

In the picture the researchers of Design Connections research program are doing visual outlining.

2008 Muotoilun tutkimuksen

professori, Taideteollinen korkeakoulu 2007– Muotoilun kytkennät -tutkija koulun koordinaattori,

Taideteollinen korkeakoulu 2002–06 Luotain- design for user

experience, Tekesin Muoto2005 ohjelma, projektipäällikkö 2004–06 Active@work-projekti EU

ESR6, projektipäällikkö 1996– Käytettävyyteen, käyttäjä keskeiseen suunnitteluun, suunnitteluempatiaan,

käyttökokemuksen suunnitteluun,

konseptisuunnittelun menetelmiin

ja muotoiluluotaimiin liittyviä

tutkimushankkeita taideteollisessa

korkeakoulussa. Projektipäällikön-

ja tutkimuskoordinoinnin

vastuu- ja asiantuntijatehtäviä;

luentoja korkeakoulussa,

yrityksissä ja seminaareissa

koti- ja ulkomailla.

Tutkimusyhteistyötä yritysten

kanssa esim. GE-healthcare,

ED-design, Nokia, Suunto,

Lundia, Studio Salovaarat,

Muodos, Palmia ja Polar Electro.

2001–opetustyötä mm. Taideteollinen

korkeakoulu, University of

Southern Denmark (Tanska),

Art Center College of Design (USA)

Tutkimus

2005–06 Design of smart environments

ÄES-projekti Tekes 1999–02 eDesign-projekti, Suomen Akatemia 1997 MORE Mobile rescue phone

EU Telematics

1997 VIRPI Virtual prototyping

of communication and electronic

products Tekes 1995–96 Design of a smart product user

interface as a multidisciplinary

effort, Suomen Akatemia 1997 Usability of smart products in

information society, Suomen Akatemia

Ammatilliset toimet

Program Chair, pohjoismainen

NORDES 2009 muotoilun

tutkimuksen konferenssi Komitean jäsen, Sider 2008

opiskelijakonferenssi, Tanska Program Chair, kansainvälinen

Designing Pleasurable Products

and Interface DPPI 2007

konferenssi, Taideteollinen korkeakoulu Program Committee member,

NORDES Design Inquiries

–konferenssi 2007, Tukholma Osastoneuvoston jäsen, Muotoilun

osasto, Taik, 2008– Johtoryhmän varajäsen Länsi-Suomen

muotoilukeskus Muova (2005) Johtoryhmän jäsen Lapin yliopiston

Future Founders –projekti

(Tekes Muoto2005)

Julkaisut

2006 Mattelmäki, T. Muotoilu luotaimet. Teknologiainfo

Teknova. Helsinki.

2006 Mattelmäki, T. Design probes.

Taiteen tohtorin väitöskirja.

Taik julkaisut Helsinki.

2003 Koskinen, I., Battarbee K. &

Mattelmäki, T. (toim.) Empathic

Design. IT Press, Helsinki.

1999– Artikkeleita lukuisissa alan

julkaisuissa ja lehdissä, esim.

Probing for Co-exploring.

Co-Design International Journal

of CoCreation in Design and

the Arts. Vol. 4, No. 1. /2008,

Taylor & Francis

Education

2006 Doctor of Arts, University of

Art and Design Helsinki (UIAH) 1997 MA, Industrial Design, UIAH

Professional experience

2008 Professor, Design researche, UIAH 2007–Design Connections coordinator,

research program, UIAH 2002–06 Luotain (Probe)- design

for user experience, design research

Tekes Muoto2005-program,

project manager 2004–06 Active@work-project EU

ESR6, project manager 1996–Several research projects in

UIAH dealing with e.g. user

experience, user-centered product

design and design probes.

Lectures and other expertise tasks

as project manager and research

coordinator in companies,

universities and seminars in

Finland and abroad. Research

projects with companies

e.g. GE-healthcare,

ED-design, Nokia, Suunto,

Lundia, Studio Salovaarat,

Muodos, Palmia and

Polar Electro.

2001–Lecturing in UIAH, University of

Southern Denmark, Art Center

College of Design (USA)

Research

2005–06 Design of smart environments

ÄES-project, Tekes 1999–02 eDesign-project Academy of Finland 1997 MORE Mobile rescue phone

EU Telematics 1997 VIRPI Virtual prototyping of

communication and electronic

products, Tekes 1995–96 Design of a smart product

user interface as a multi disciplinary effort, Academy of Finland 1997 Usability of smart products in

information society, Academy of Finland

Professional tasks

Program Chair, Nordic NORDES 2009

design research conference Member of the Committee, Sider 2008

student conference, Denmark Program Chair, International Designing

Pleasurable Products and

Interface DPPI 2007 conference, UIAH Program Committee member,

NORDES Design Inquiries

conference 2007, Stockholm Member of the Committee,

Department of Design, UIAH, 2008– Vice member of the Executive

Committee, Western Finland

Design Center Muova, 2005 Member of the Executive Committee,

Future Founders –project,

University of Lapland (Tekes, Muoto2005)

Publications

2006 Mattelmäki T. Muotoiluluotaimet.

Teknologiainfo Teknova, Helsinki.

2006 Mattelmäki, T. Design probes,

Doctoral thesis, UIAH

Publications, Helsinki.

2003 Koskinen, I., Battarbee K. &

Mattelmäki, T. (edit.) Empathic

Design. IT Press, Helsinki.

1999–Articles in various publications

and magazines e.g. Probing for

Co-exploring. Co-Design

International Journal of

CoCreation in Design and the

Arts. Vol. 4, No.1. /2008, Taylor & Francis

30

VUODEN MUOTITAITEILIJA ’ FASHION DESIGNER OF THE YEAR

ANSSI TUUPAINEN

Anssi Tuupainen on teollinen vaatesuunnittelija, joka on erikoistunut miesten pukeutumiseen.

Tuupaisella on monipuolinen kokemus suomalaisesta vaateteollisuudesta jo 17 vuoden ajalta. Ammattitaito ja taiteellinen lahjakkuus tulevat esille menestyvissä tuotemerkeissä.

Fashion designer Anssi Tuupainen specializes in men’s wear. He has a versatile work experience in the Finnish fashion industry that has been acquired in the last 17 years. His professional skills and artistic talent can be seen in successful brands.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 31

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 33

32

Turo Red Label, sametti-‘smokki’, talvi 2008

Turo Red Label, velvet dinner jacket, winter 2008

Assistentista pääsuunnittelijaksi

Kun Anssi Tuupainen 14-vuotiaana ompeli ensimmäiset housunsa Savonlinnan taidelukiossa, ei hän ajatellut mitä siitä seuraisi. Siitä tuli ammatti. Ei kuitenkaan ompelija, vaan teollinen vaatesuunnittelija, jonka käden jälki näkyy erityisesti miesten pukeutumisessa. Turo Red Label, David Design ja Oratop tuotemerkkien mallistot syntyvät Tuupaisen kellarityöhuoneessa Helsingin Punavuoressa.

Tuupainen aloitti työt 17 vuotta sitten Luhdalla vaatesuunnittelijan assistenttina. Toimenkuva laajeni pian urheiluvaatteiden suunnittelijaksi. Kansainvälinen yritys oli hyvä kasvualusta. Se opetti teollisen todellisuuden ja suunnittelijan vastuun.

– Tässä työssä pitää olla luotettava ja sosiaalinen. Pitää myös kestää arvostelua, kuten aina luovalla alalla.

Oltuaan neljä vuotta Luhdalla Tuupainen suunnitteli vähän aikaa naisten ja miesten mallistoja iisalmelaiselle Iki-asulle kunnes sai äitiyslomasijaisuuden M.A.S.I. Jeans Oy:ltä. Siellä hän suunnitteli miesten ulkoiluvaatteita ja englantilaista Lee Cooper -tuotemerkkiä, jota tehdään lisenssillä Suomessa. Kun sijaisuus oli päättymässä, sattumalta myös PTA haki suunnittelijaa St. Jacques -merkille.

– Se oli unelmani. St. Jacques oli sen hetken vahvin brändi Suomessa miesten konseptipukeutumisessa. Sain sen paikan ja samaan aikaan minulle ehdotettiin, että jatkaisin Lee Cooperia, koska lomalta palaava suunnittelija siirtyi muihin tehtäviin. Silloin päätin, että teen kahta työtä.

Tuupainen alkoi reissata Helsingin ja Kuopion väliä ja on edelleen sillä tiellä. Lee Cooper vaihtui Oratop-merkkiin.

From assistant to head designer

When Anssi Tuupainen sewed his first pair of trousers in Savonlinna Senior Secondary School of Art he didn’t think it was going to be his future occupation. He didn’t become a sewer but an industrial fashion designer who specializes in men’s wear. The collections of Turo Red Label, David Design and Oratop trademarks are designed in his cellar studio located in Punavuori – Helsinki.

Tuupainen’s career began 17 years ago as designer’s assistant in a Finnish company called Luhta. Soon his task got wider and he started designing sports and casual wear.

An international company was a great opportunity for his growth as a designer. He learned the facts about industrial reality and designers’ responsibility.

“In this occupation you have to be trustworthy and sociable. You also have to be able to take criticism like in every artistic occupation.”

After four years in Luhta, Tuupainen went on to design women’s and men’s wear for a short time for Iisalmi based Iki-asu until he got a temporary maternity leave post from M.A.S.I. Jeans Oy. He designed men’s outdoor wear and English Lee Cooper that is produced under licence in Finland. When the post was ending PTA happened to be looking for a designer for St. Jacques label.

“That was my dream. St Jacques was the strongest brand in men’s conceptual dressing in Finland. I got the post and at the same time they asked me to continue working on the Lee Cooper brand as their usual designer who came back from leave got other tasks. So I decided to have two jobs.”

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 35

34

Turo taas osti St. Jacquesin, joten lopulta hän päätyi suunnittelijaksi yksinomaan Turolle.

– Minulla on kuitenkin ollut mahdollisuus tehdä muitakin projekteja, esimerkiksi Suomen Joutsen Oy:lle untuvatakkimallistoja. Heidän untuvankäsittelyn erikoisosaaminen sai minut kiinnostumaan yhteistyöstä.

Tyylikkäitä yksityiskohtia

Miestenvaatteissa muoti muuttuu hitaammin, mikä tekee niistä myös ekologisempia. Jos puku on hyvin tehty, sitä ei tarvitse heittää pois seuraavana vuonna. Miesten puvun tärkein ominaisuus on istuvuus.

– Sama juttu kuin että tuolissa pitää olla hyvä istua. Sen pitää tuntua ja näyttää hyvältä. Vaatesuunnittelijalle onkin haasteellista yrittää pienillä muutoksilla tehdä jotain uutta joka vuosi. Käytetään tyylikkäitä yksityiskohtia. Se voi olla vaikka yksi punainen napinläpi hihansuussa tai tere vuorissa.

Taiteilijana teollisuuden palveluksessa

Suomalainen vaateteollisuus sinnittelee halpatuotannon paineessa. Vuosien varrella henkilöstöä on jouduttu vähentämään. Kymmenen vaatemalliston suunnitteleminen vuodessa vaatii pitkiä työpäiviä. ’Henkeen ja vereen vaateihmiseksi’ itseään kutsuva Anssi Tuupainen ei kuitenkaan vähästä hätkähdä, sillä hän rakastaa työtään: – Olen teollisuuden palveluksessa oleva taiteilija. Tuon heille sitä designia, jolla yritys menestyy paremmin.

Menestys nähtiin viime vuonna kun Tuupaisen Turo Red Label sai arvostetun Kultainen vaatepuu -palkinnon Helsingin muotimessuilla. Perinteikäs Turo Tailor on onnistunut

Tuupainen started travelling back and forth from Helsinki to Kuopio and is still doing the same route. After sometime he switched from Lee Cooper to Oratop and Turo Tailor bought St. Jacques which eventually meant that he designed solely for Turo.

“However I have had a chance to do other projects as well like a down coat collection for Joutsen Finland Oy. Their expertise in processing down made me interested in co-operation.”

Elegant details

Men’s fashion changes slowly that also makes them more ecological. If a suit is well made you don’t have to throw it away the next year. The most prominent quality about a man’s suit is that it fits.

“Same thing as with a chair. You also need to “fit” on it and it has to look good as well. It is challenging for a designer to create something new every year by doing only small changes. Then you use elegant details that can be a red button hole or piping in the lining.”

Artist in the service of the industry

The Finnish fashion industry is persevering in the face of pressure from cheap mass production in other countries.

Factories in Finland have had to reduce staff. An industrial fashion designer has to work long days to get ten collections out every year. Anssi Tuupainen doesn’t worry too much because his heart and soul are in the industry.

“I am an artist in the service of the industry. I bring them design that makes the company to be more successful.”

Ora by Turo Tailor, villaulsteri, syksy 2008

Ora by Turo Tailor, woolen overcoat, autumn 2008

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 37

36

Ora by Turo Tailor, kumipäällysteinen puuvilla-canvastakki, Syksy 2008 Ora by Turo Tailor, Rubber coated cotton-canvas overcoat

puskemaan itsensä laman läpi laadukkailla tuotteillaan.

Se on pohjoismaiden suurin pukuvalmistaja, jonka päämarkkina-alueet ovat kotimaan lisäksi Norja, Ruotsi ja Tanska.

– Red Label mallisto on ensimmäinen ”oma” mallistoni jonka suunnittelussa ja konseptin rakentamisessa olen ollut alusta lähtien. Hyvä olo tulee silloin kun mallisto on valmis ja kaikki palaset ovat loksahtaneet kohdalleen niin, että oma puku kävelee vastaan kadulla – tyytyväisen asiakkaan päällä.

Success was seen last year when Turo Red Label got the valued Kultainen Vaatepuu price at Helsinki International Fashion Fair. Turo Tailor is rich in tradition and managed to push through recession producing high quality products.

It is the biggest manufacturer of men’s suits in Nordic countries and the main market.

“Red Label collection is my first “own” collection since I was there from the very beginning when we first created the concept. The best feeling is when a collection is ready and the pieces come together and I see a customer walking on the street wearing my suit.”

Turo Red Label, kaksirivinen villakangastakki, syksy 2008

Turo Red Label, villa-puuvilla kolmiosainen puku, syksy 2008

Turo Red Label, double breasted woolen overcoat, autumn 2008

Turo Red Label, wool-cotton three-piece suit, autumn 2008

38

39

Joutsen Finland, untuvaparka, talvi 2007 Joutsen Finland, down parka, winter 2007

ANSSI TUUPAINEN Syntynyt Born 1968 Koulutus

Education

Työkokemus

Professional experience

Palkinnot

Prizes

Näyttelyt

Exhibitions

1993 Vaatetussuunnittelija AMK,

Lahden muotoiluinstituutti 2007–Turo Tailor Oy: Turo Red Label,

David Design, Oratop 2007– Joutsen Finland Oy:

miesten untuvatakkimallisto 2006–Turo Tailor Oy: St. Jacques, Oratop 2001–2002 Oratop Oy 1997–2002 PTA Group Oy: St Jacques 1996–2001 M.A.S.I.-Jeans Oy:

Lee Cooper, Tiklas miesten ulkoilu 1995–1996 Iki-asu Oy: Warric 1995 L-Fashion Group Oy:

Luhta Sport miesten linja 1991–1995 L–Fashion Group, suunnitteluassistentti 2007 Kultainen vaatepuu: Red Label –mallisto 2007 Design Forum Finland:

New Arrivals

15 Finnish Fashion Designers

1993 Fashion Designer, Lahti

University of Applied Sciences 2007–Turo Tailor Oy: Turo Red Label,

David Design, Oratop 2007–Joutsen Finland Oy:

men’s down coat collection 2006–Turo Tailor Oy: St. Jacques, Oratop 2001–2002 Oratop Oy 1997–2002 PTA Group Oy: St Jacques 1996–2001 M.A.S.I.-Jeans Oy:

Lee Cooper, Tiklas men’s

outdoor wear 1995–1996 Iki-asu Oy: Warric 1995 L–Fashion Group Oy:

Luhta Sport men’s wear 1991–1995 L–Fashion Group,

designer assistant 2007 Kultainen vaatepuu:

Red Label collection 2007 Design Forum Finland:

New Arrivals

15 Finnish Fashion Designers

40

VUODEN TAITEILIJA ’ ARTIST OF THE YEAR

VIRPI VESANEN-LAUKKANEN

Tekstiilitaiteilija Virpi Vesanen-Laukkanen leikittelee ja parodioi lempeästi naiseuden kuvastolla ja myyteillä taiteessaan. Kaikenikäisten ihmisten on helppo lähestyä hänen sadunomaisia teoksiaan. Vesanen-Laukkanen on ansioitunut myös taidepedagogina.

Textile artist Virpi Vesanen-Laukkanen is known from her playful and parodic art that reflects the themes and myths of womanhood. People of all ages find it easy to approach her fairy-tale-like pieces of art. She is also a well-known art teacher.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 41

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 43

42

Karkkipaperikorsetteja 2006

Candy Wrapper Corsets 2006

Kaunis ja herkullinen

Karkkiprinsessa rakastaa makeaa. Karkkiprinsessalla on kapea uuma. Karkkiprinsessa on täydellinen. Mutta karkki lihottaa! Siinä on kemikaaleja! Eikä Suomessa ole prinsessoja!

Virpi Vesanen-Laukkasen karkkipaperivaatteet on ommeltu tuhansista kirjavista karamellipapereista. Jokaisen paperin sisältä on kuorittu kerran herkku, joka on syöty nautiskellen tai syyllisyyttä tuntien. Korsetin muotoon ommellut kiiltävät paperit tuovat paitsi veden kielelle, houkuttelevat esiin monenlaisia ajatuksia vartalonmuokkauksesta seksuaalisuuteen ja naisen tuotteistamiseen.

– Korsetit saivat alkunsa kun suunnittelin teosta myrkkyaiheiseen näyttelyyn. Kiinnitin huomiota tiedotusvälineissä oleviin juttuihin ravinnossa ja ympäristössä olevista myrkyistä. Etenkin nautintoaineet sisältävät näitä haitallisia aineita. Naistenlehdissä taas on vuorotellen kakkureseptejä ja laihdutusohjeita – naisen elämässä näyttävät vuorottelevan nautinto ja kontrolli.

Beautiful and delicious

Candy Princess loves sweeties. Candy Princess has a slim waist. Candy Princess is perfect. But candy makes you fat! And it has chemicals! And there are no princesses in Finland!

Virpi Vesanen-Laukkanen’s colorful dresses are made of thousands of candy wrappers. In every one of them there has been a treat that was eaten with pleasure or guilt.

Glossy papers are sewn in the shape of corsets and besides wetting your tongue they bring out various thoughts from body shaping to sexuality and making women to objects.

“I started to pay attention to stories in the media about poisons that are found in food and the environment when I was thinking of my art works to an exhibition with the theme ’poison’. Stimulants usually have some hazardous ingredients. The women’s magazines are full of cake recipes and diets – women’s life seems to be ruled by pleasure and control. ”

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 45

44

Materiaali kohtaa tarinan

Virpi Vesanen-Laukkanen työskentelee Harakan saaressa Helsingissä. Alunperin kemianlaboratorioksi vuonna 1929 rakennetussa päärakennuksessa työskentelee 29 taiteilijaa.

He soutavat kimppaveneillä Kaivopuiston rannasta saareen.

Talvella mennään sään salliessa jään yli.

Punanokkaiset meriharakat tepastelevat rantakivillä.

Työhuoneen ikkunasta aukeaa aava meri. On käsittämät­ tömän hiljaista.

– Harakka on lähellä kaupunkia, mutta samalla kaukana siitä. Japanilaiset sanovat, että veden yli kulkeminen puhdistaa mielen ja psykoanalyytikoiden mukaan veden ympäröimänä oleminen stimuloi alitajuntaa.

Työhuoneen hyllyissä istuu nukkeja. Erikokoisia ja näköisiä, erilaisten lasten leikkimiä. Annabellan naama on sotkettu tussilla. Isoissa pusseissa on karkkipapereita.

Kun Vesanen-Laukkanen vihjaisee keräävänsä jotain, alkaa materiaalia tulla tutuilta ja tuntemattomilta lahjoittajilta.

Postikortteja on ommeltu yhteen isoiksi seinämäisiksi teoksiksi, joissa yhdistyvät toisilleen tuntemattomien ihmisten tervehdykset, onnittelut ja matkaterveiset.

My Stockings 2006

Tärkeät, osa teoksesta 2000 The Important Ones, part of an artwork 2000

When a material meets the story

Virpi Vesanen-Laukkanen works at Harakka island in Helsinki. Originally built as a chemical laboratory in 1928, there are now 30 artists working in the main building.

In summer they row with their shared boats from the Kaivopuisto shore. In winter they take the ferry or walk over on ice.

Oystercatchers with red peeks are chatting on the cliff.

From Vesanen-Laukanen’s workroom window opens up a wide view to the sea. The silence is unreal.

“Harakka is in the city but at the same time so far away from it. The Japanese say that going over water clears the mind and the psychoanalysts say that being surrounded by water stimulates the subconscious.”

Dolls are sitting on the shelves. They are in different sizes and faces once played by different kind of kids. Annabella’s face is messed up with drawing pen. Big plastic bags are full of candy papers. Postcards from all over the world are sewn together creating a large wall-like piece of art.

When Vesanen-Laukkanen hints that she is collecting some material she starts getting them from friends and unknown donors.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 47

46

Kaksoset 2008 Twins 2008

– Aika on yksi teema, jota pohdin teoksissani. Teoksiin sitoutuu aikaa ja käytän ajan ja ihmisten kuluttamia mate­ riaaleja. Ompeleminen on myös hidas työskentelytapa.

Se vaatii keskittymistä, mutta ajatus voi liikkua vapaasti.

Työprosessini kestää usein vuosia. Jokin materiaali puhuttelee minua ja alan kerätä sitä. Lopulta materiaali kohtaa jonkin tarinan, jotain koskettavaa, ja siitä syntyy teos.

Satuja ja nukkeja

Taiteen tekemisen rinnalla Virpi Vesanen-Laukkanen opettaa kuvataidetta lapsille ja aikuisille. Taidekasvatus on hänen tapansa vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Sillä voi jopa ehkäistä syrjäytymistä: taiteen luomisessa kohtaavat leikki ja mielikuvitus, käsin tekeminen, ilmaisu ja vuorovaikutus. Kaikki tarpeellisia ominaisuuksia myös sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Karkkiprinsessa 2004 Candy Princess 2004

“Time is one theme that I think over in my artwork.

It takes time to make them and I use materials worn by time and people. Sewing is a slow method as well. It needs a lot of concentration but thoughts can float freely.

My working process often takes years. Some material speaks directly to me and I start collecting it. Eventually the material meets some story, something that moves your soul, and it becomes an art piece.”

Fairy tales and dolls

Besides her own artwork Virpi Vesanen-Laukkanen teaches art to children and adults in schools and colleges. Art pedagogy is her way of making an influence in society. It can also prevent discrimination: creating art brings together play and imagination, handicraft, expression and interaction ­ – all these are needed to facilitate social intercourse.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 49

48

Vesanen-Laukkanen oli mukana Taideteollisen korkeakoulun Syreenin Taimi -tutkimus- ja kehittämishankkeessa vuonna 2001–04. Hän toimi peruskoulun opettajien kouluttajana ja taiteilijaparina projektissa, jossa tehtiin omaa elämää näkyväksi taiteen keinoin.

– Silloin kiinnostuin nukeista lapsen ja lapsuuden, haurauden ja herkkyyden symbolina. Olen kerännyt niitä siitä saakka ja onhan niitä kertynyt. Nyt kun olen alkanut valokuvata niitä, nukkien kasvoilla näkyvät ajan ja kulumisen merkit ovat nousseet tärkeiksi. Käytän teosteni materiaaleina ja aiheina sekä ihmisten että ajan kuluttamia, usein tarpeettomana hylättyjä materiaaleja.

Vesanen-Laukkanen was in Syreenin Taimi research program in The University of Art and Design Helsinki in 2001–04. She was educating teachers and working with them as an artist in comprehensive schools. The project was autobiographical and the students and teachers studied fairy tales and made dolls. They made visible those characters that used to be important to them in their lives.

“That’s when I got interested in dolls. They symbolize child and childhood as well as frailty and sensitivity. I have collected them ever since and there are lots. Now I started photographing them. I don’t know what the result will be.

The story is still missing.”

Piti keksiä tekemistä

Had to find something to do

Virpi Vesanen-Laukkanen vietti lapsuutensa maaseudulla Valkealassa. Siellä ei ollut oikein mitään tekemistä eikä paljon kavereitakaan. Hän kulutti aikaansa piirtämällä.

Lempiaihe oli tietenkin prinsessa. Hän suunnitteli ihania vaatemallistoja ja alkoi teini-iässä myös ommella itselleen vaatteita kun ei mieleisiä löytynyt edes Kouvolasta. Kiinnostus johti myöhemmin vaatesuunnittelun opintoihin vuodeksi Lahteen ja sieltä Helsinkiin tekstiilitaiteen ja taidepedagogiikan opintoihin Taideteolliseen korkeakouluun.

Vuodesta 1983 lähtien Virpi Vesanen-Laukkanen on osallistunut näyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla, julkaissut artikkeleita taidekasvatuksesta ja jakanut kokemuksiaan taiteen tekemisen ilosta ja voimasta. Taiteilijalta ei työ lopu koskaan!

Puutarhuri, yksityiskohta, 2001 Gardener, detail, 2001

Virpi Vesanen-Laukkanen spent her childhood in the countryside at Valkeala. There wasn’t much to do and not so many friends either. She spent her time drawing.

The favorite motif was a princess of course. She designed beautiful fashion collections and started making clothes for herself as a teenager as there were none available in the countryside shops. The interest led her to study fashion for one year in Lahti and from there she came to Helsinki to study textile design and art pedagogy at the University of Art and Design.

Since 1983 Virpi Vesanen-Laukkanen has been taking part in exhibitions in Finland and abroad.

She has published articles on art pedagogy and shared her experience of the joy and power of art. As an artist, she never runs out of work!

50

Koulutus

2008 Taidekasvatus TaM,

Taideteollinen korkeakoulu 1991–94 Taidepedagogiikka,

Taideteollinen korkeakoulu 1978–83 Tekstiilitaide,

Taideteollinen korkeakoulu

Yksityisnäyttelyt

2008 Harakka saari, Helsinki 2007 Finlandsinstitutet, Tukholma

La Galeria, Barcelona

Galleria 5, Oulu

Suomen käsityön museon galleria, Jyväskylä

Lasten Taidetalot Pessi ja

Toteemi, Vantaa 2006 Harakka saari, Helsinki

Vyhod Media Center, Petroskoi 2005 Gallery D-137, Pietari

Draakoni Galerii, Tallinna 2004 Laterna Magica, Helsinki 2003 Harakka saari, Helsinki 2000 Harakka saari, Helsinki 1995 Kanneltalo, Helsinki 1990 Kluuvin galleria, Helsinki,

Aino Favénin kanssa

Ryhmänäyttelyt mm.

Pienet tulitikkutytöt, 2004

Small Matchstick Girls, 2001

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 51

VIRPI VESANEN-LAUKKANEN Syntynyt Born 1957

2008–09 OTTO, Vantaan taidemuseo ja Villa Roosa, Orimattila 2008 Galleria Järnboden i Harg,

Hargshamn Sverige 2007 Auringon alla Villa Roosa Orimattila, Merimaisema Harakka

saari Helsinki

Halpaa hupia Postimuseo Helsinki, Open Annantalo Helsinki 2006 Mäntän kuvataideviikot Mänttä,

Kädet ja kaikki Amos Anderssonin

taidemuseo Helsinki, Sokerina pohjalla Rauman taidemuseo,

Kunnon tunteet Villa Roosa Orimattila, Myrkkyä. Gift.

Harakka saari Helsinki,

Paperilla Verkaranta Tampere 2005 Yllinkyllin, Villa Roosa Orimattila 2002–03 N-Y-T 6. kotimainen tekstiilitriennaali, Etelä-Karjalan

taidemuseo Lappeenranta & Oulun taidemuseo & Central

Museum of textiles, Lodz

2001 Onni, Keski-Suomen museo

Jyväskylä , Kukka, Harakka saari Helsinki 1998 Aika Harakassa, Harakka saari, Helsinki 1997 Texo 40 v, Lönnströmin taide-

museo, Rauma, Metreittäin

Verkaranta, Tampere 1996 Ajantajut Keski-Suomen museo Jyväskylä., Texo 40v Texo galleria,

Helsinki, Luovat kädet Keravan

taidemuseo 1996 Finnish Lines, John Holden

gallery Manchester 1994 Harakan korut, Harakka saari Helsinki 1993 Harakka, Kanneltalo Helsinki 1991 Galleria Ixia, Tampere,

Aino Favénin ja Brita Flanderin

kanssa, Näyttely Harakka saaressa, Helsinki 1989 2. kotimainen tekstiilitriennaali,

Galleria Otso, Espoo & Kouvolan taidemuseo

Lastenkulttuurinäyttelyt

2003 Satuhahmoja ja voimaeläimiä,

Annantalo, Helsinki 2002 Satuprojekti Vuotalo, Helsinki 1997 Koristautuminen, Annantalon

10-vuotisjuhlanäyttely, Helsinki 1997 Koristautumisboxi, mm. Galleria

Kullo Tallinna ja Lönnströmin

taidemuseo Rauma

Teoksia kokoelmissa

Valtion taidekokoelmat, Suomen käsityön museo, Gallery D-137

Työkokemus

2004– Tuntiopettaja, Taideteollinen korkeakoulu 2001–04 Taiteilijatutkija, Taideteollinen korkeakoulu 2001– Syreenin Taimi -tutkimushanke 1997– Taidekasvatukseen liittyviä

kirjoituksia lukuisissa julkaisuissa 1987–01 Tuntiopettaja, Annantalon

taidekeskus ja Helsingin kaup. kulttuuriasiainkeskus

Education

2008 MA, School of Art Education,

University of Art and Design, Helsinki 2001–04 Artist researcher in the School

of Art Education 1991–94 Art Pedagogy, University of

Art and Design, Helsinki 1978–83 Textile Art, University of Art

and Design, Helsinki

Private Exhibitions

2008 Harakka island, Helsinki 2007 Finlandsinstitutet, Stockholm

La Galeria, Barcelona

Gallery 5, Oulu

Gallery, The Craft Museum of

Finlald, Jyväskylä

Art houses for children Pessi ja

Toteemi, Vantaa 2006 Harakka island, Helsinki

Vyhod Media Center, Petroskoi 2005 Gallery D-137, St. Petersburg

Draakoni Galerii, Tallinn 2004 Laterna Magica, Helsinki 2003 Harakka island, Helsinki 2000 Harakka island, Helsinki 1995 Kanneltalo, Helsinki 1990 Kluuvi gallery, Helsinki,

with Aino Favén

Joint exhibitions e.g.

2008–09 OTTO, Vantaa Art Museum

and Villa Roosa, Orimattila 2008 Gallery Järnboden i Harg,

Hargshamn, Sveden 2007 Auringon alla Villa Roosa, Orimattila, Merimaisema,

Harakka island, Helsinki, Halpaa hupia Post Museum, Helsinki,

Open Annantalo Arts Center, Helsinki 2006 Mäntän kuvataideviikot Mänttä,

Kädet ja kaikki Amos Andersson

Art Museum, Helsinki, Sokerina pohjalla Rauma Art Museum,

Kunnon tunteet, Villa Roosa, Orimattila, Myrkkyä. Gift.

Harakka island, Helsinki, Paperilla

Verkaranta, Tampere 2005 Yllinkyllin, Villa Roosa, Orimattila 2002–03 N-Y-T 6. Finnish textile triennial, South-Karelia Art

Museum, Lappeenranta & Oulu

Art Museum & Central Museum

of textiles, Lodz 2001 Onni, Museum of Central

Finland, Jyväskylä

Kukka, Harakka island, Helsinki 1998 Aika Harakassa, Harakka island, Helsinki 1997 Texo 40 years, Lönnström Art

Museum, Rauma (1996 Helsinki)

Metreittäin Verkaranta, Tampere 1996 Ajantajut, Museum of Central

Finland, Jyväskylä

Luovat kädet, Kerava Art Museum 1996 Finnish Lines, John Holden

gallery, Manchester 1994 Harakan korut, Harakka island Helsinki 1993 Harakka, Kanneltalo, Helsinki 1991 Galleria Ixia, Tampere, with

Aino Favén and Brita Flander

Harakka island, Helsinki 1989 2. Finnish Textile Triennial,,

Galleria Otso, Espoo & Kouvola

Art Museum

Children’s culture exhibitions

2003 Satuhahmoja ja voimaeläimiä,

Annantalo Arts Center, Helsinki 2002 Fairy Tale project, Vuotalo, Helsinki 1997 Koristautumisboxi, tour, Galleria

Kullo Tallinn and Lönnström Art

Museum Rauma 1997 Koristautuminen, Annantalo Arts

Center 10th anniversary

exhibition, Helsinki

International Art Fairs

Sofa Chicago 2007, Art Moscow 2006

Works in collections

The art collections of the Finnish

National Gallery, The Craft Museum of Finland, Gallery D-137

Educational work

2004–School of Art Education,

University of Art and Design, Helsinki and other schools and colleges 2001–03 Syreenin Taimi research

project in comprehensive schools 1987–01 Annantalo Arts Center and

Helsinki City Cultural Center

52

VUODEN SISUSTUSARKKITEHTI ’ INTERIOR ARCHITECT OF THE YEAR

ESA VESMANEN

Sisustusarkkitehti Esa Vesmanen palkittiin Salme Optic silmälasien erikoisliikkeen sisustussuunnittelusta.

Vesmanen on luonut tilaajalle yksilöllisen ja hienostuneen tyylitietoisen imagon. Kalusteet ja valaistusjärjestelmät on varta vasten tarkoitukseen suunniteltuja ja toteutettu liikehuoneiston alkuperäisiä materiaaleja ja rakenteita kunnioittaen.

Interior Architect Esa Vesmanen is awarded for designing Salme Optics that specializes on spectacles.

Vesmanen has created a unique and sophisticated style to the store. The furniture and the lightning system are designed respecting the original materials and structure of the building.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 53

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 55

54

Salme Optic, kehysten säilytyslaatikosto, jonka ympärillä silmälasit sovitetaan.

Kehyksiä on esillä vain vähän. Suurin osa malleista löytyy säilytyslaatikosta.

Materiaalina tammi, laminaatti ja teräs.

Salme Optic, customers try spectacles around a set of drawers where most of the frames are kept stored. Materials: oak, laminate and steel.

Ääretön muoto

Salme Helander osui oikeaan valitessaan Esa Vesmasen suunnittelemaan optikkoliikkeensä Helsinkiin. Kemiat kohtasivat. Liikkeestä tuli juuri sellainen kuin Helander halusi. Yksinkertainen, käytännöllinen ja kaunis. Silmälaseja on vain harkitusti esillä. Liikkeen konsepti perustuukin palveluun.

– Salme on kuin taikuri, joka loihtii kehyksiä esille aina kunkin asiakkaan mukaan. Ei tarvitse tuntea olevansa silmälasiviidakossa.

Vesmanen suunnitteli Salme Optic’in kokonaisuuden kalusteita ja valaisimia myöten. Liike avattiin Kalevankadulle vuonna 2000, josta se siirtyi viisi vuotta myöhemmin Yrjönkadulle. Tänä vuonna liikettä laajennettiin. Puusepäntyönä tehtyjen tammikalusteiden ajattomuudesta kertoo se, että kassat, vitriinit, hyllyt ja tuolit muuttivat vanhasta tilasta uuteen. – Kun tehdään alunperin hyvin niin kalusteet kestävät ja saavat vain mukavan patinan pintaansa.

Ensimmäisen liikkeen valaisimet teetettiin lasinpuhaltajilla. Uuteen isompaan tilaan Vesmanen suunnitteli led-kattovalaisimen, joka ei tuota kehysten sovittamista häiritseviä varjoa. Valaisimen orgaaninen, ääretön muoto tuo tietenkin mieleen silmälasit. Kaupan seinää reunustaa sora, joka ei ole pelkästään hyvän näköinen vaan päästää sitä kautta lattian alla olevasta maalattiasta nousevan kosteuden ulos vahingoittamatta lattialautoja.

Infinite form

Salme Helander picked up the right person when she chose Esa Vesmanen to design her optics store in Helsinki. Their chemistries clicked. The store became exactly like she wanted it to be. Simple, practical and beautiful. There are only a few spectacle frames on display that is carefully considered. The idea is based on service.

“Salme is like a magician who conjures the right frames out for each customer. You don’t have to feel like you’re in a spectacle jungle.”

Vesmanen designed the Salme Optics store from scratch including furniture and lamps. The store was opened in Kalevankatu in 2000 from where it moved five years later to Yrjönkatu. Extension was made this year. The oak furniture made by carpenters moved from the old space to the new one that tells about Vesmanen’s timeless design.

“When you do things well in the first place, the furniture is long lasting and they get a nice patina on them.”

The original store’s lamps were handmade by glassblowers. For the new bigger space Vesmanen designed a led-lamp that makes no shadows that would disturb the fitting of the frames. The organic infinite form reminds you of spectacles of course. Where the board floor meets the wall there is a border made of gravel that is not only nice looking but also lets out the humidity rising from the ground floor.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 57

56

Vesi, tuli ja tila

Salme Optic sijaitsee Helsingissä hotelli Tornia vastapäätä.

Salme Optic is situated across Hotel Torni in Helsinki.

Tamminen kassatiski, jonka Vesmanen suunnitteli vuonna 2001 Salmen edelliseen liikkeeseen. Vanhoissa kalusteissa on jo ajan tuomaa patinaa.

Oak cashier desk with a nice patina acquired by ageing.

Designed to the first Salme Optic store in 2001.

Esa Vesmasen työhistoriassa painottuu kolme asiaa: tutkimus, keittiö ja taide. Taideteollisen korkeakoulun Future Home -instituutissa Vesmanen tutki keittiön historiaa ja ominaisuuksia perinpohjaisesti kolmen vuoden ajan. Tutkimustyön jälkeen ajatukset ovat kiteytyneet uusina keittiöprojekteina. KOE-kitchen keittiökonsepti oli mukana SAUMA-kiertonäyttelyssä Yhdysvalloissa ja Suomessa vuosina 2005–2008 ja Tanskassa syksyllä 2008.

– Tuli on tietenkin tärkeä asia keittiössä. Yleensä sitä edustaa uuni ja hella jotka yritetään suunnitella kamalan virtaviivaisiksi. Vesi taas on elementti, josta ei pidetä rakentamisessa koska se aiheuttaa vesivahinkoja ja hometta.

Esa Vesmasen koekeittiössä asioita ajatellaan metaforisemmin. Vesi on lähde. Se on kaunista ja siinä on ääni.

Tuli muokkaa materiaaleja. Se tuo valoa ja lämpöä. Tällaiset perusasiat unohtuvat kädenlämpöistä vettä suihkuttavien sähkökäyttöisten hanojen, induktioilla toimivien liesien ja mikroaaltouunien maailmassa. Viimeisetkin liekit sammutetaan kaupungeissa kun monien taloyhtiöiden mielestä vanhanaikaiset kerrostalokaasut vaihdetaan sähköön.

Elements of Kitchen Tekes-projektissa Vesmanen on vienyt keittiöajatuksia käytäntöön teollinen muotoilija Tuomas Antikaisen kanssa vuonna 2004 perustetussa Pure Design -toimistossa.

– Alkuperäisenä ideana oli asennusseinä, johon keittiö installoidaan. Se on hyvistä materiaaleista tehty keittiön ”selkäranka”, jonka sisään saadaan upotettua kaikki tekniikka. Siihen kohtaan missä ei kulje tekniikkaa, voidaan tehdä uudenlaista säilytystilaa.

Pian ajatus laajeni koko kotiin. Asennusseinäjärjestelmällä asunnon pohjaratkaisua voidaan muuttaa helposti, joka on sekä asunnon ostajan että myyjän etu. Saman asunnon pohjaa voi tarjota yksiönä, kaksiona tai kolmiona.

– Vähän kuin sivutuotteena siihen syntyi vielä seinän

Water, fire and space

In Esa Vesmanen’s work history there are three things highlighted: research, kitchen and art. He was researching kitchen thoroughly for three years in the Future Home Institute in The University of Industrial Arts Helsinki. After research work the ideas have come together in several new kitchen projects. KOE-kitchen project was introduced in the circling SAUMA exhibition during 2005–2007 in America.

“Fire is of course an important element in the kitchen.

Usually it is represented by oven and stove and they are designed awfully streamlined. Water is an element that is not liked in construction because it causes damages and mold.”

In Esa Vesmanen’s experimental kitchen things are seen more metaphorically. Water is a spring. It is beautiful and it has a sound. Fire moulds materials. It gives light and warmth. These kind of basic things are easy to forget in the world of electric taps where you get hand warm water, stoves working with induction and microwave ovens. The last flames are put down in the cities when many house companies think gas is old fashioned and they change into electricity. Vesmanen has brought his ideas into practice in Elements of Kitchen project managed by Pure Design that he founded together with industrial designer Tuomas Antikainen in 2004.

“The original idea was an installation wall where the kitchen can be attached. It is like the backbone of the kitchen made of good materials. All the technical things can be installed in it. When there are none, you can make new kind of space for storing.”

Soon the idea widened to the whole home. With the installation-wall-system you can easily change the base of the flat. It is advantageous for both, the buyer and the seller. The same flat can be sold as one, two or three room apartment.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 59

58

sisään menevät lattiasta kattoon ulottuvat liukuovet, joita on kyllä jo olemassa, mutta niitä ei tunnu saavan mistään.

Asennusseinäjärjestelmää on valmistettu koemielessä Puustellissa ja Sato käytti seinää keväällä 2008 valmistuneessa myyntikohteessaan Espoon Matinkylässä.

Pantheonin ikkuna

Ympäristön tutkiminen istuu Esa Vesmasessa kuin luonteenpiirre. Filosofisiin ajatuksiin taipuvaista sisustusarkkitehtia kiinnostaa luonnon suhde tilaan ja sitä kautta ihmiseen. Vesmanen teki vuonna 1995 Immateria- nimisen tilateoksen Helsingin Yliopiston kirjastoon.

– Engelin suunnitteleman rakennuksen esikuvana oli Pantheon, jossa oli oculus eli reikä suoraan taivaaseen.

Engel teki kirjastoon sitä muistuttavan yläikkunan, ­ mutta taivasta ei saatu näkyviin. Toin modernilla tavalla Pantheonin ikkunan kirjastosaliin. Tilan tahdissa hengittävään silkkikankaaseen heijastettiin hiljalleen liikkuva pilvitaivas-­video. Kirjaston työntekijät sanoivat, että he eivät malttaneet lähteä töistä ulos syksyn pimeyteen vaan jäivät katsomaan taivasta sisällä. Tein myös kirjojen joukkoon määrätyllä tavalla hiottuja pronssikirjoja, jotka taittoivat auringonvalon siten, että aurinko ikään kuin paistoi niistä kirjoista.

Ranskassa ja Suomessa esillä ollut ääni-tila-installaatio Chambre du Temps (Ajan huone) on tehty yhdessä säveltäjä Claire Renard’in kanssa. Ajan ja nykyhetken kokemista varten luotu tila tarjoaa vierailleen mahdollisuuden

“As a sort of side product I designed a moving wall similar to the ones already in the market but those are hard to find.”

The installation-wall-system has been produced experimentally in a kitchen company Puustelli and Sato was using the wall in an Espoo Matinkylä, in a building completed in 2008.

Pantheon’s window

Examining the environment is like one of Esa Vesmanen’s trait of characters. Having a tension for philosophical thinking, he is interested in nature’s relation to space and thereafter on people. Vesmanen did a space artwork called Immateria in 1995 in the Helsinki University Library.

“The inspiration for architect Engel who designed the library was Pantheon where there was a hole straight to the sky. Engel made a look-a-like window to the ceiling but you can’t see the sky. I brought Pantheon’s window to the main library hall in a modern way. There was a video of clouds moving slowly in the sky reflected on a silk screen that breathed in the space. The workers in the library said they didn’t want to leave from work to the autumn’s dark weather but stayed watching the sky inside. I also made some bronze books grinded in a certain way so that the sunlight was sort of shining from the books.”

A sound-space-installation called Chambre du Temps (The room of time) is made together with composer Claire Renard. It is a space that gives the viewer an opportunity

Yksityiskohta Infinity led-valaisimesta, materiaalina alumiini ja Xorel-kangas.

Detail of Infinity-light, materials aluminium and Xorel fabric.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 61

60

Tulipöytä 200 x 60 cm. KOE-keittiö installaatio 2005.

Elävä tuli houkuttelee ruoanvalmistuksen ympärille. Kuva: Marja Helander ‘Fire table’ 200 x 60 cm, KOE-kitchen installation 2005.

Living fire brings people together to cook. Photo: Marja Helander

hiljentyä kuuntelemaan ja pysähtyä katsomaan.

Huoneessa voi istua nojatuoleissa ja kuunnella ’ajan tyynyistä’ Renard’in sävellyksiä tai maata soivassa divaanissa, jossa kehokin tuntee äänet sen sisään asennetuista kaiuttimista laivan lipuessa ohi seinälle heijastetussa videoteoksessa. Chambre du Temps esitettiin ensimmäistä kertaa Lyonin nykytaiteen museossa 2006. Syksyllä 2007 teos oli esillä Suomen Pariisin instituutissa ja tänä keväänä Raumalla Lönnströmin taidemuseossa.

Esa Vesmanen halusi pienenä puusepäksi, kokiksi tai merille. Nämä haaveet ovat eri tavoin läsnä teki hän siten tilataidetta tai sisustuksia. Ehkä seuraavaksi näemme huippukokkien valmistavan ruokaa Vesmasen elävien tulien äärellä keskellä kuvitteellista tai todellista merta...

to experience time and the present. One can compose on listening and pause to view. In the room you can sit on chairs and listen to Renard’s compositions or lie on a divan with sounds that you can also feel as the music comes from loudspeakers attached into the divan. A ship floats by in the video reflected on the wall. Chambre du Temps was seen first time in the modern museum of Lyon in 2006.

In autumn 2007 it was in the Finnish Institute in Paris and this spring in Lönnström art museum in Rauma.

Esa Vesmanen wanted to be a carpenter, cook or go sailing. These dreams are somehow present when he is designing or making art for spaces. Maybe we’ll soon see top chefs making food on Vesmanen’s open fire kitchen in the middle of the sea – be it imaginary or real…

Elements of Kitchen -keittiö, jossa keittiökaapisto on installoitu asennusseinään.

Kaikki keittiössä tarvittava tekniikka voidaan kuljettaa siirrettävän asennusseinän sisällä. Ensiesittely Puustelli Open House -osastolla Habitare -messuilla 2007.

Kuva: Pekka Kiirala Elements of Kitchen – cupboard is attached to an installationwall. All the technical things run through the movable wall. It was first introduced in Habitare Fair 2007.

Photo: Pekka Kiirala

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 63

62

ESA VESMANEN Syntynyt

Born 1965

Koulutus

1999–2002 Future Home Institute, tutkijakoulu 1996 Sisustusarkkitehti TaM,

Taideteollinen korkeakoulu 1991–92 Ecole Nationale Superieure

de Creation Industrielle, Les

Ateliers, Pariisi

Työkokemus

2004– Osakas Pure Design Oy 1999–2001 Future Kitchen -tutkimus-

ja tuotekehitysprojekti 1996–97 Tuntiopettaja, Taideteollinen korkeakoulu 1993–96 K ja Y Wiherheimo Oy 1991–92 Premier Vision, Parc des

Expositions, Paris 1991–92 Sisustusarkkitehtitoimisto

Stefan Lindfors 1989–90 Sisustusarkkitehtitoimisto

Jouko Järvisalo 1988–89 Sisustusarkkitehtitoimisto

Hannele Helkama-Rågord

Tilaustöitä / sisustuksia, tutkimuksia ja näyttelysuunnittelua

Les oreillers du temps. Aika-tyynyt ja -tuolit ovat osa Chambre du Temps -installaatiota, joka esitettiin ensimmäistä kertaa Lyonin nykytaiteen museossa vuonna 2006. Installaation visu­aalinen suunnittelu Esa Vesmanen. Musiikin sävellys ­Claire Renard. Tuotanto PIMC ja Pure Design.

Les oreillers du temps. ‘Time’ pillows and chairs are part of the installation Chambre du Temps, created for the Biennal Musiques en Scène, Contemporary Art Museum, Lyon 2006.

Installation was designed by Esa Vesmanen. Music composed

by Claire Renard. Produced by PIMC and Pure Design.

Salme Optics, Puustelli Open House,

Elements of Kitchen Tekesprojekti, Yksilölliset Toiveet

Asuntotuotannossa -tutkimus

ryhmän jäsen Suomen Akatemian

tutkimusprojekti, Lukusali 14,

Albert Edelfelt 150-vuotis-­

juhlanäyttely ja Hugo Simberg

-näyttely Ateneumin

taidemuseossa, Tulevaisuude­n

keittiö -tutkimusryhmän jäsen,

Kuluttajatutkimuskeskus, Vantaan

taidemuseon visuaalinen konsepti,

Krimin sota -näyttely Suomen-

linnassa, Suomen kulttuuri-

instituutti Finnagora Budapestissa,

L’Art entre Nuit et Jour -näyttely

Suomen Pariisin Instituutissa,

Generation Nokia -showroom

Espoossa (Tuomas Antikaisen

kanssa), Unkarin kulttuuri- ja

tiedekeskus (Sari Lehtosen

kanssa), asunto Kaje-Weng

Helsingissä, Suomen Käsityön

Ystävien 120-vuotisjuhlanäyttely

Sidos Designmuseossa, Suomen- linna 250-vuotta kiertonäyttely Ruotsissa, Iskun Young Designers huonekalut, Reflecting Time -lasinäyttely Lontoossa, Positive e -valaisin Robert Wilsonille (New York)

Näyttelyitä

2004–08 Chambre du Temps säveltäjä

Claire Renard’in kanssa, Parc de la

Villette, Pariisi, Musée art

contemporain, Lyon, Suomen

Pariisin Instituutti, Lönnströmin

taidemuseo, Rauma 2005–07 SAUMA design as a cultural

interface kiertonäyttely, Helsinki,

Washington DC, New York,

Los Angeles 2000–02, 2005 La musique des

mémoire­s Claire Renard’in kanssa,

Genève, Helsinki, Lissabon,

Ateena, St. Nazair 2001 Design for the Future, Suomen

Pariisin Instituutti, TaiK Helsinki 2000 Think, Ateneum, Helsinki 2000 100 Design, Makasiinit, Helsinki 1999 Salone Internazionale Del

Mobile­/Salonsatellite, Milano 1998 Varjoja Ateneumissa, Ateneum, Helsinki 1998 Muu Media Festival, Helsinki 1998 CoNeckting, Galeri Nev, Istanbul 1997 Ballroom, Ludwig Museum,

Budapest, Hilda Kozárin ja

Kaija Saariahon kanssa 1997 25-points kalustenäyttely, ­Helsinki 1997 Young Designers, Helsinki 1997 Nuorten Forum -97, Helsinki,

Rauma, Göteborg, Vaasa, Nagoya 1995 Immateria (lopputyö TaiK),

Yliopiston kirjasto, Helsinki

Apurahat

2006 Kuvataiteen näyttöapuraha,

taiteen keskustoimikunta 2005 Alfred Kordelinin säätiö 2005 Helsingin kaupungin ­taiteilija-apuraha 2005 Greta ja William Lehtisen säätiö 2001 Askon säätiön, Antti

Nurmesniemen palkinto

Education

1999–2002 Post Graduate studies,

Future Home Institute, Helsinki 1996 Master of Arts, University of Art

and Design Helsinki UIAH,

Degree program in the Interior

Architecture and Furniture Design 1991–92 Ecole Nationale Superieure de

Creation Industrielle, Les Ateliers, Paris

Professional experience

2004– Partner in Pure Design Ltd. 1999–2001 Future Kitchen -research program 1996 Teaching in the University of Art

and Design UIAH, Helsinki 1991–92 Premier Vision, Parc des

Expositions, Paris 1989-96 Working in following Interior

Architecture offices: K and Y

Wiherheimo, Stefan Lindfors,

Jouko Järvisalo and Hannele Helkama-Rågord

Works / Interior architecture, research and exhibition design

Salme Optics, Puustelli Open House,

Elements of Kitchen project,

member in research project

Individual Wishes in Housing

Production by the Academy of

Finland, Lukusali 14, Albert

Edelfelt and Hugo Simberg

exhibitions in The Finnish

National Gallery Ateneum in

Helsinki, member in research

project The Kitchen of The Future

National Consumer Research

Centre, Vantaa Art Museum’s

visual strategy, Finnish Cultural

Center Finnagora in Budapest,

L’Art entre Nuit et Jour at the

Finnish Institute in Paris, The

New Hungarian Culture and

Science Center Helsinki (in coop

eration with Sari Lehtonen),

Generation Nokia exhibition

space (in cooperation with

Tuomas Antikainen) in Espoo,

The Friends of Finnish Handicraft 120 years jubilee exhibition in Helsinki Design Museum, Suomenlinna fortress 250-years exhibition in Sweden, ”Positive e”, lamp for Robert Wilson, New York

Exhibitions

2004–2008 Chambre du temps, instal

lation in cooperation with

composer Claire Renard, Paris,

Lyon (France), Rauma (Finland) 2005–07 SAUMA exhibition,

Helsinki, Washington DC,

New York, Los Angeles 2000-02, 2005 La musique des mé

moires, installation in cooperation

with Claire Renard, Helsinki,

Lisbon, Athens, St. Nazaire

2001 Design for the Future,

Institut Finlandais, Paris 2000 100 Design, design exhibition, Helsinki 2000 Think, design exhibition, National

Gallery Ateneum, Helsinki 1999 Salone Internazionale Del ­

Mobile/ Salonsatellite, Milano 1998 ”Winter Depression -

CoNeckting”, Gallery Nev, ­ Istanbul 1997 “Ballroom” with Kaija Saariaho

and Hilda Kozári, Ludwig ­

Museum, Budapest 1997 ”25-points”, furniture exhibition, Helsinki 1997 ”Young designers”, furniture

exhibition, Helsinki 1997 Nuorten Forum -97, Helsinki,

Rauma, Göteborg, Vaasa, Nagoya 1995 ”Immateria”-light installation,

University library, Helsinki

Grants

2006 The Arts Council of Finland 2005 Alfred Kordelin Foundation 2005 Helsinki City 2005 Greta and William Lehtinen Foundation 2001 Asko Foundation,

Antti Nurmesniemi Award

64

VUODEN TEKSTIILITAITEILIJA ’ TEXTILE ARTIST OF THE YEAR

KRISTIINA WIHERHEIMO

Tekstiilitaiteilija Kristiina Wiherheimo on pitkän uransa aikana toiminut monipuolisesti sekä taiteen että muotoilun kentällä. Teoksissaan hän on tutkinut erityisesti valon ja varjon merkitystä. Wiherheimo suunnittelee sisustustekstiilejä ja uniikkiteoksia yksityisin ja julkisiin tiloihin.

Textile artist Kristiina Wiherheimo is working widely in the field of art and design. She is particularly interested in studying the meaning of light and shadows in her works.

Wiherheimo designs interior textiles for private and public spaces as well as unique art pieces.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 65

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 67

66

Oikaraiselta Hevossalmeen

Kristiina Wiherheimo on keskittynyt taivuttelemaan sinistä kankaanpalasta ateljeen ikkunasta paistavassa auringonvalossa. Ulkoa kuuluu aavistuksia merestä, lokin kirkunaa ja äkkiä pamahtaa. Ollaan Hevossalmessa ja vastapäisellä saarella Santahaminassa harjoitellaan sotaa.

Kristiina Saanio muutti Rovaniemen maalaiskunnasta 60-luvun lopussa Helsinkiin opiskelemaan tekstiilitaidetta.

Tekstiilitaiteen perinteitä oli tosin opittu jo kotona – äiti Elsa Montell oli kansainvälisestikin tunnettu tekstiili­ taiteilija ja perhe pyöritti Lapin Raanu nimistä kutomoa Oikaraisella.

Kristiinan ensimmäinen työpaikka tekstiiliteollisuudessa löytyi sattumalta. Hän oli kurssikaverinsa Agneta Hobinin kanssa pakkamassa tavaroitaan Taideteollisessa korkeakoulussa. Tekstiilitaiteilijan paperit oli kädessä ja kesäloma edessä. Paikalle sattui ulkomaalainen nainen ja mies, jotka pian osoittautuivat saksalaisen tekstiilitehtaan edustajiksi.

Kristiina ja Agneta joutuivat tulkkaamaan tilannetta opettajien ja saksalaisten välillä. Omaksi yllätyksekseen he lupautuivat siinä samassa suunnittelemaan Jacquard-kuoseja* Saksaan. Ensin mentiin lomalle ja sitten tehtaaseen töihin.

Töitä olisi riittänyt, mutta vuoden kuluttua Kristiina palasi takaisin Lappiin työskentelemään. Kunnes tapasi tulevan miehensä ja työkumppaninsa Yrjö Wiherheimon ja muutti taas Helsinkiin.

Portin takaa paljastuu näyttämö

Tekstiilitaiteilija ja sisustusarkkitehti täydentävät toisiaan työssään. Sisustuksiin liittyy yleensä myös tekstiilivalintoja tai erikoisvalmisteisia tekstiilejä, joihin alan ammattitaidosta on hyötyä. Isokokoiset tekstiiliteokset voivat toimia myös * Jacquard-kutomakone on 1800-luvun alussa keksitty reikäkorteilla ohjelmoitava kutomakone, jolla voi tehdä monimutkaisia kangaskuoseja.

Down south from Lapland

The atelier is silent. Kristiina Wiherheimo is concentrating in bending a blue piece of fabric on sunlight that is shining through the window. The sea can be sensed as the seagulls are screaming when a sudden report is heard. The place is Hevossalmi and recruits are practising war on the opposite island Santahamina.

Kristiina Saanio moved from Rovaniemi rural commune to Helsinki in the late 60’s to study textile design. She learnt the traditions of textile art at home as her mother was an internationally recognized textile designer. Her mother, ­ Elsa Montell and the family run a weaving mill called Lapin Raanu in Oikarainen Lapland.

Kristina found her first job in the textile industry accidentally. She was packing her things with her classmate Agneta Hobin in the University of Industrial Arts Helsinki.

They had the graduation papers on hand and were all ready to go for summer holidays. A foreign man and a woman came to talk to them. They appeared to be representing a German textile factory. Kristiina and Agneta started interpreting for the Finnish teachers and them as they spoke German. To their own surprise the two Germans asked them right there to come to Germany to design Jacquard patterns*. First they took their summer holidays and then went to the factory. After one year, Kristiina wanted to return to Lapland though the job would have continued.

Soon she met her becoming husband and work partner Yrjö Wiherheimo and they moved permanently to Helsinki.

Scene appears from behind the curtain

A textile artist and an interior architect complement each other at work. Designers have to make choices on textiles * The Jacquard weaving machine that works with punched cards was invented at the beginning of the 18th century and is used for making fabrics that have complicated textile patterns.

Kohta 1993, akryylimaalaus teräslevylle, Suomen kansallisoopperan esirippu

Soon 1993, acrylic paint on steel plate, iron curtain of the Finish National Opera

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 69

68

akustisina elementteinä: huovutettu villakangas dumppaa äänen kaikuvasta tilasta.

Kristiina Wiherheimon näkyvimmät työt ovat julkisten tilojen taidetekstiilejä, joista tunnetuin on Suomen kansallisoopperan rautaesirippu. Joka ei kylläkään ole tekstiiliä.

– Se on ronskisti maalattu teräspinta, jossa on kaukaa katsottaessa pehmeä tekstiilinomainen tuntu. Meitä oli neljä henkilöä maalaamassa sitä ja olin itse myös vastuussa kaasukäyttöisestä nosturista. Sitä ohjattiin kuin hyökkäysvaunua ja se oli jatkuvassa vaarassa pudota näyttämömonttuun, Kristiina nauraa.

Teos on kuin portti, jonka takaa paljastuu aina uudenlainen näyttämö. Rautaesirippua käytetään myös taustana: ei voinut olla sattumaa, että sopraano Barbara Hendricsin konsertissa esiintymisasun värit sopivat täydellisesti esiripun harmoniseen värimaailmaan. and many times you need expertise in special materials.

Large scale textile art works can be used as acoustic elements: felted wool dumps the sound in an echoing space.

Kristina Wiherheimo’s most visible pieces of textile art are in public interiors. The most well known is the iron curtain of the Finnish National Opera. Which is not textile at all.

“It is roughly painted on steel that has a textile like feeling when you look at it from a distance. We were four people painting and I was also responsible for the crane.

It had to be driven like a tank and it was all the time in danger of falling to the stage pit”, Kristiina laughs.

The iron curtain is like a gate that always reveals a new set. It is also used as a background. It could not have been a coincidence that when soprano Barbara Hendrics was singing in front of it she had a perfectly matching dress to the harmonious colours of the curtain.

21 x red 2007

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 71

70

Jalanjälkiä paperilla

Muita Wiherheimon julkisia teoksia on mm. Kone Oy:n konttorissa Espoossa, Korkeimman hallinto-oikeuden rappukäytävässä ja Lärkanin auditoriossa Helsingissä, Arlan konttorissa Tanskassa ja Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.

– Oli Arvo Ylpön 100-vuotisjuhla. Tein teoksen Rovaniemellä syntyneiden vauvojen jalanjäljistä ja sain vielä Ylpön kädenjäljenkin siihen mukaan. Neuvolan tädit auttoivat käytännön toteutuksessa, jossa vauvat printtasivat pienet jalanjälkensä sormiväreillä paperille.

Ilmaisua kankaalla

Kristina Wiherheimon taiteelle on ominaista ohimenevien ilmiöiden sekä valon ja värin vaikutuksen tutkiminen olkoon materiaali sitten silkkiä, huopaa, metallia, paperia tai lankaa.

Footprints on paper

Other Wiherheimo’s public works are for example in Kone’s office building in Espoo, the Supreme Administrative Court hallway, the Lärkan school auditorium in Helsinki, Arla office building in Denmark and the central hospital of Lapland in Rovaniemi.

“It was Arvo Ylppö’s 100 years birthday celebration. I did an art piece of the footpints of the babies born in Rovaniemi and I managed to get Arvo Ylppö’s handprint there as well. The ladies in the maternity clinic helped in practise by taking the little footprints on paper by using finger paint.”

1987 syntyneet, paikallisten lasten jalanjälkiä paperilla, Lapin keskussairaala, Rovaniemi Divaani 2005 Divan 2005

Born in 1987, footprints of local newborn babies, Central hospital of Lapland, Rovaniemi

Art according to architecture and light

Characteristic of Kristiina Wiherheimo’s art is studying the passing phenomenon and the effect of light and colour be the material silk, felt, metal, paper or thread.

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 73

72

Isot tulet 1997, villa, Vallila Interior’en kokoelmat

Big Fires 1997, wool, the collection of Vallila Interior

Materialikokeilu, maalattu puuvilla, kirjonta

Material experiment 1994, painted wool, embroidery

– Ilmaisustahan tässä vain on kyse. Sama se mitä materiaalia käyttää, mutta itse sitä on oppinut tiettyjä tekniikoita paremmin. Sitä paitsi maalaustaidekin tehdään perinteisesti kankaalle – ”oil on canvas”.

Wiherheimon teoksia on ollut esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä tekstiilitaiteen katselmuksissa, tänä vuonna Britanniassa Cloth and Culture -näyttelyssä. Hän tunnustaa olevansa käytännön ihminen. Töitä ei synny varastoon vaan aina tilauksesta tai näyttelyyn.

– Teen teokseni kunkin paikan arkkitehtuurin ja valaistukseen mukaan. Jos sama työ on esillä kiertonäyttelyssä eri paikoissa, se sovitetaan uudelleen kuhunkin tilaan.

Isojen mittakaavojen taiteilija tekee ateljeessaan väri- ja valotutkimuksia pienoismallien avulla. Keltainen loimi ja punainen kude hehkuvat vuorotellen kankaassa. Monesti teos näyttäytyy erilaisena kuin se onkaan: optinen näköharha muuttaa suoran koveraksi tai teoksessa oleva lanka näyttää katkeavan kun sen väri sulautuu taustaan. Kangastusta?

“It’s a question of expression, nothing more. It’s all the same what material you use but there are certain techniques that one can learn better. Also the art of painting is traditionally done on fabric – ‘oil on canvas’.”

Wiherheimo’s works have been exhibited in Finland and abroad. In 2008, they have been on display in Britain in the Cloth and Culture exhibition. She confesses at being a practical person. She never does any pieces on stock but always to an exhibition or by order.

“I make my textile art according to the architecture and light. If an exhibition is cycled to many places I adjust my art to every one of them.”

Large scale artist makes her colour and light studies with the help of scale models. The yellow warp and the red weft are glooming alternately on fabric. Many times a piece of art seems different than what it actually is. An optical illusion changes straight to convex or a thread seems to disappear and appear as its colour fades to the background.

Magic on canvas!

MUOTOILIJAT ’08 DESIGNER AWARDS 75

74

KRISTIINA WIHERHEIMO Syntynyt

Born 1949

Koulutus

Teoksia julkisissa tiloissa mm.

1971 Loppututkinto tekstiilitaiteen osastolta,

Taideteollinen korkeakoulu

Ammatillinen toiminta

1982– Oma studio Helsingissä 1972–81 Oma studio Rovaniemellä 1971–72 Tekstiilisuunnittelijana Länsi-Saksassa

Yksityisnäyttelyt

Sanitec Oy, Helsinki, Kone Oyj,

Espoo, Gymnasiet Lärkan,

Helsinki, Kemijoki Oyj,

Rovaniemi, Espoon seurakunta

talo, Espoo, Suomen kansallis

ooppera, Helsinki, Lapin keskus

sairaala, Rovaniemi,

Arla Foods amba, Tanska

Teoksia kokoelmissa

1992 Galleria Agora, Helsinki 1989 Galleria 25, Helsinki 1975 Kirjavintti, Helsinki

Valtion taidekokoelmat, Pyynikinlinnan taidekokoelmat, Cultor Oy:n taidekokoelmat, Vallila Interior Oy:n taidekokoelmat

Yhteisnäyttelyt mm.

Kuratoinnit

2008 Cloth & Culture Now, Sainsbury

Centre for Visual Arts, Englanti 2006–2007 1:∞ Helsinki, Trondheim, Reykjavik 2004–05 40/4 design-tapahtuma,

Kööpenhamina, Köln, Milano ja Tukholma 2001 SE’01, Konstindustrimuseet,

Kööpenhamina, Tanska 1997 Talvi, Barbican Centre, Lontoo 1992 International Triennial of

Tapestry, Lodz, Puola 1989,1980 Textile Triennial V ja II

2005–06 1:∞ -näyttely, Helsinki 1997 Talvi-näyttely, Barbican Centre,

Lontoo, UK 1990 Verho-näyttely, Pynikinlinna, Tampere 1988 Tekstiilitaidenäyttely, Taidehovi, Hauho

Apurahat

2005 Taiteen keskustoimikunta 2000 Valtion 5-vuotinen taiteilija-apuraha 1991 Valtion 3-vuotinen taiteilija-apuraha 1987 Valtion 1-vuotinen taiteilija-apuraha 1978 Suomen kulttuurirahasto 1975 Lapin taidetoimikunta

Education

1971 Degree in Textile Art,

University of Industrial Arts, Helsinki

Professional activity

1982– Own studio in Helsinki, Finland 1972–81 Own studio in Rovaniemi, Finland 1971–72 Textile Designer in West Germany

Solo exhibitions

1992 Galleria Agora, Helsinki 1989 Galleria 25, Helsinki 1975 Kirjavintti, Helsinki

Selected foreign group exhibitions

2008 Cloth & Culture now, Sainsbury

Visual Arts Center, Norwich, England 2006-2007 1 : ∞ Helsinki, Trondheim, Reykjavik 2004-2005 40/4 Design Event,

Copenhagen, Cologne, Milan and Stockholm 2001 SE’01, Konstindustrimuseet,

Copenhagen, Denmark 1997 Talvi, Barbican Centre, London 1992 International Triennial of

Tapestry in Lodz, Poland 1989,1980 Textile Triennial V and II

Selected public works

Sanitec Corporation, Helsinki, Kone

Corporation, Espoo, Gymnasiet

Lärkan, Helsinki, Kemijoki Oyj,

Rovaniemi, Espoo parish hall,

Espoo, Finnish National Opera,

Helsinki, Central Hospital of

Lapland, Rovaniemi, Arla Foods

amba, Denmark

Works in collections

Finnish State Art Collections, Pyynikinlinna Art Collection, Cultor Art Collection, Vallila Interior Art Collection

Curator

2005–06 1:∞ exhibition, Helsinki 1997 Talvi exhibition, Barbican Centre,

London, UK 1990 Verho exhibition, Pyynikinlinna,

Tampere, Finland 1988 Textile Art exhibition, Taidehovi,

Hauho, Finland

Grants

2005 The Arts Council of Finland 2000 The Finnish State Award

for 5 years 1991 The Finnish State Award

for 3 years 1987 The Finnish State Award

for 1 year 1978 The Finnish Cultural Foundation 1975 The Arts Council of Lapland

Kestävää muotoilua kertakäyttökulttuuria vastaan.

Taideteollisen korkeakoulun verkkokirjakaupasta

Tunteen valo. www.taik.fi/kirjakauppa

Tuo päivääsi hetki, jolloin voit sulkea silmäsi, unohtaa arjen ja rentoutua.

Keskittyä itsellesi tärkeisiin asioihin tai antaa ajatusten vain viedä. Tähän hetkeen Iittala loi uuden Tunnelmavalo-kokoelman. Ajattomia esineitä, jotka luovat ympärilleen rauhallista tunnelmaa. Huomaat, kuinka pienilläkin asioilla voit saada olon levolliseksi ja tyyneksi. Valaise kotisi kestävällä muotoilulla kertakäyttökulttuuria vastaan. Sytytä tunteen valo.

HELSINKI, AMSTERDAM, ANTWERPEN, BERLIINI, HAMPURI, LONTOO, TUKHOLMA www.iittala.fi

IITTALA on Iittala Groupin rekisteröimä tavaramerkki.

Tuuli Mattelmäen Design Probes