OmaPLUS 1/12 by OSG Viestintä

Ikääntyvä lemmikki kaipaa paljon unta, rapsutuksia ja painonhallintaa. Karvakuonot olisi hyvä käyttää säännöllisesti ikääntymistarkastuksissa.

Geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelän mielestä vanhusten hoidossa on edelleen paljon petrattavaa.

Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti • 1/2012 • 15. vuosikerta

Tiesitkö tämän MUISTISAIRAUKSISTA? VAPPU TAIPALE iloitsee vanhenemisesta LÄÄKETIEDOT ajan tasalle

Tapani Kiminkinen

Kaipaan takaisin Niskavuoreen

2 Oma PLUS 1 2012

❯PÄÄKIRJOITUS US

Tyyntä MYRSKYN jälkeen JOULUN JÄLKEISET myrskyt aiheuttivat monilla paikkakunnilla suuria mullistuksia ihmisten elämään. Infrastruktuuri osoitti haavoittuvaisuutensa, kun sähkönjakelun ongelmat aiheuttivat ongelmia vedenjakelulle ja langattomat tietoliikenneyhteydetkään eivät toimineet ilman sähköä, langallisista nyt puhumattakaan. Nämä ongelmat kohdistuivat suurelta osin haja-asutusalueisiin ja erityisesti siellä asuviin ikäihmisiin. Vaikka yhteiskunnan julkisiin palveluihin käytettävissä olevat rahavarat ovat tulevaisuudessa entistäkin niukemmat, emme voi tuudittautua pelkästään hyvinvointiteknologian varaan vanhushuollossa. Tekniikka on haavoittuvaista ja lisäksi se on monesti kontaktiltaan kylmää. Viranomainen ei voi olla aina lähin tai ainoa omainen, vaan meidän pitää huolehtia lähimmäisistämme. Yhteiskunnan palveluiden tavoittamattomuus on viime aikoina näyttäytynyt myös perhesurmien kohdalla, joissa yksilön oman sietokyvyn ylittänyt paine on ajanut henkilön epätoivoisiin tekoihin.

1/2012

❯TÄSSÄ LEHDESSÄ Tunnistatko muistisairauden? ............................................ 3 Gallup ............................................................................. 3 Olen aina rakastanut mummoja ......................................... 4 Tuoteuutiset ..................................................................... 7 Monilääkitys altistaa lääkehaitoille .................................... 8 Kun lemmikin vauhti hidastuu ......................................... 10 Uutisia eläinmaailmasta ................................................. 11 Apteekkien paikallissivut................................................. 12 Ilo irti vanhenemisesta! .................................................. 14

Kysy apteekkarilta .......................................................... 15 Kirjoja terveydeksi .......................................................... 16 Voimaa ruoasta ja liikunnasta ......................................... 18 Iäkkäiden hyvä hoito on asenteista kiinni ......................... 19 5 kysymystä: Muistisairaudet .......................................... 21 Apteekin hyllyltä: Apua kuorsaukseen ............................. 22 Apteekkien yhteystiedot ................................................. 23 Ristikko ........................................................................ 23

❯AJANKOHTAISTA KOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT DREAMSTIME

Toivotan kaikille Oma PLUS Apteekkien asiakkaille välittävää ja rauhallista alkanutta vuotta 2012! Tatu Johansson

proviisori, päätoimittaja Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

Olemme visuaalisesti uudistaneet Oma PLUS -lehteä ja toivon, että se on entistä raikkaampi ja mukavampi lukea. Huomaattehan myös, että tarjoukset on nyt jaettu kahdelle eri kuukaudelle ja niitä on siis entistä enemmän. Oman apteekkisi tarjoukset löydät keskiaukemalta. ■

Lugnet efter STORMEN STORMARNA KORT efter julen, orsakade stora förändringar i livet på många orter. Infrastrukturens svaghet avslöjades, då problemen med elförsörjningen ledde till att vattendistributionen och inte ens de trådlösa förbindelserna fungerade. De här problemen berörde i främsta rummet glesbygden och ofta då de äldre personer som bor där. Trots att de medel som i framtiden står till förfogande för offentlig service blir allt knappare, kan vi nog inte lita på välfärdsteknologin då det gäller äldreomsorgen. Tekniken är sårbar och servicen oftas okänslig och kall. Myndigheterna kan inta alltid vara den närmaste anhöriga utan vi måste sköta om våra närmaste. Under den senaste tiden har vi fått uppleva att samhällets service inte når dem som behöver den, med tragiska följder i form av familjetragedier, där den individuella toleranströskeln har överskridits vilket lett till ofattbara händelseförlopp. Jag önskar alla våra ”DittPlus-apoteks” kunder ett lugnt och fridfullt år 2012. Tatu Johansson

provisor, chefredaktör Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

Visuellt har din OmaPlus-tidning förnyats och jag hoppas att det nu är ännu fräschare och trevligare att läsa. Ni märker kanske också att erbjudandena nu är fördelade på två månader och att de har blivit fler. Ditt eget apoteks erbjudanden hittar du på mittuppslaget. ■

LÄÄKÄRI ANTAA KASVOT terveydenhuoltojärjestelmälle TURHAKSI KOETTU lääkärikäynti nakertaa potilaan luottamusta koko terveydenhuoltojärjestelmään. Pirkko Salokekkilä haastatteli Itä-Suomen yliopistossa tarkastettua väitöstutkimustansa varten polven ja lonkan nivelrikosta kärsiviä ihmisiä heidän lääkärikokemuksistaan. Potilaat harkitsevat tarkoin, ennen kuin varaavat ajan lääkäriin. Kun he lopulta päätyvät kysymään lääkärin neuvoja, he odottavat saavansa asiantuntijan apua, jotta ongelmaan

saataisiin oikea hoito ja terveydentila korjaantuisi mahdollisimman pian. Potilaalle on tärkeää, että lääkäri käytöksellään osoittaa vastaanottokäynnin olevan aiheellinen ja suhtautuu ongelmaan vakavasti. Osaava ja ammattitaitoinen lääkäri antaa kasvot järjestelmälle ja vaikuttaa potilaan käsitykseen koko terveydenhuoltojärjestelmästä tehden siitä luotettavamman ja hyväksyttävämmän. ■

SUOJELE iäkästä läheistäsi HUIJAUKSILTA

UNIAPNEAPOTILAAN kannattaa laihduttaa

KULUTTAJAVIRASTON VERKKOSIVUILLA on Huijaus-tietopaketti, jonka avulla omaiset voivat havaita läheisensä huijauksen ja katkaista kierteen. Tyypillisiä ikäihmisiin kohdistuvia huijauksia ovat erilaiset puhelimitse tai postitse tapahtuvat huijaukset, kuten arpajais- ja lottohuijaukset sekä rahankeräyshuijaukset. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos iäkkään läheisen kotiin alkaa ilmestyä säännöllisesti uusia tavaroita, hän saa postitse erilaisia avunpyyntö- ja rahankeräyskirjeitä tai puheluita tuntemattomilta ihmisiltä. ■

SUPERBAKTEERIT uhkana

LIEVÄÄKIN UNIAPNEAA kannattaa hoitaa taudin pahenemisen ja liitännäissairauksien ehkäisemiseksi. YlipainoiSUOMESSA LÖYDETÄÄN keskimäärin kerran kuukausilla laihduttaminen on tärkeä hoitokeino, totesi dessa potilas, jolla on niin sanottu superbakteeri, lääketieteen lisensiaatti Johanna Sahlman Itäjoka on vastustuskykyinen lähes kaikille antibiootille. Superbakteeri voi tarttua sairaalahoiSuomen yliopistossa tarkastetussa väitöstutdossa ulkomailla tai tietyille alueille, kuten Vanhus- ja lähimmäispalvelun kimuksessaan. Intian niemimaalle, suuntautuneella matkalliitto ja Vanhustyön keskusliitto Suurin osa uniapneapotilaista on ylipaila. THL:n mukaan superbakteereita on ollut ovat yhteistyössä käynnistäneet noisia ja heillä on lisääntynyt riski saada Suomessa toistaiseksi vähän. Antibioottiviisivuotisen KÄKÄTE-projektin myös liitännäissairauksia, kuten verenpairesistenssi on kuitenkin muodostumassa (Käyttäjälle kätevä teknologia). netauti, sepelvaltimotauti, aivoverenkiertoyhä vakavammaksi kansanterveydelliseksi Paljon tietoa osoitteessa häiriö tai diabetes. Painon pudotus lievittää ongelmaksi Euroopassa. Antibioottien harkitelimistön tulehdustilaa, jonka tiedetään olewww.ikateknologia.ﬁ tu käyttö voi estää vastustuskykyisten bakteevan yksi näiden liitännäissairauksien syntymerien kehittymistä ja ylläpitää antibioottien tehoa. ■ kanismi. ■

Tutustu!

Oma PLUS 1 2012 3

❯GALLUP TEKSTI JA KUVAT MARI KUUSINEN

Huolehditko IKÄÄNTYMISESTÄ? Miten ikääntynyt ihminen pysyy parhaiten kunnossa? Kerro omat terveysniksisi.

Tunnistatko MUISTISAIRAUDEN?

VESA, TURKU

Ikäihmisen pitää syödä hyvää ja ravitsevaa ruokaa, kuten perunoita ja pihviä tai vaikka spagettia, jos siitä sattuu tykkäämään. ■

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME

Moni vitsailee dementiasta aina jotakin unohtaessaan, mutta sama ihminen ei välttämättä tunnista muistisairautta, kun läheinen sairastuu siihen. Geriatrian erikoislääkäri Mervi Kähönen-Väre oikaisee muutamia yleisiä harhaluuloja muistisairauksista.

1 Suomessa on 7 000–10 000 työikäistä muistisairasta. On kuitenkin totta, että muistisairaudet yleistyvät iän myötä. Joka kahMUISTISAIRAUDET OVAT VAIN VANHOJEN VAIVOJA. TARUA.

destoista yli 65-vuotias suomalainen kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta muistisairaudesta. Etenevistä muistisairauksista 70–75 prosenttia on Alzheimerin tautia. ■

TELLERVO, TURKU

Ikääntyminen on luonnollista, en siis huolehdi. Minulla on sairauksia, joten noudatan lääkärien neuvoja ja otan lääkkeet. Syön hyvin ja liikun ulkona. ■

monet lääkkeet tai lääkeyhdistelmät voivat lisäksi vaikuttaa muistia heikentävästi. Oma lukunsa muistihäiriön aiheuttajina ovat aivovammojen ja keskushermostotulehdusten jälkitilat sekä alkoholin ja kemiallisen altistumisen vaikutukset. Myös masennus ja pitkittynyt stressi voivat aiheuttaa muistivaikeuksia. ■

7 riippuen muistisairaudesta ja sen vaiheesta. Keskushermostoperäistä muistisairautta kuten Alzheimerin tautia saiMUISTISAIRAS LUULEE OLEVANSA TERVE.

2 Aivoja pitää vaivata. Ristisanatehtävien, sudokujen ja shakkipelin ohella suositeltavia ovat liikunta, kulttuuriharrastukAIVOVOIMISTELU EHKÄISEE MUISTISAIRAUKSIA. TOTTA.

set ja kaikki toiminta, missä ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa. ■

TARUA JA TOTTA

rastava kuvittelee usein olevansa terve ja suoriutuvansa arkitoimistaan hyvin, vaikka toimintakyky olisi jo heikkokin. Toisaalta masentunut potilas voi olla erittäin huolestunut muististaan, vaikka hänellä ei ole Alzheimerin tautia. ■

3 Osa omaisista tunnistaa oireet hyvinkin, mutta liian suuri osa ei lainkaan tai liian myöhään. Varhain aloitettu hoito 8 tehoaa parhaiten. Omaiset eivät välttämättä uskalla tai tohdi puut-

ENSIO, TURKU

Olen diabeteksen takia lääkärien valvonnassa. Yritän harrastaa liikuntaa, kuten keilailua, pingistä ja biljardia. Niihin lajeihin vielä riittää kuntoa. ■

LÄHEISET EIVÄT TUNNISTA MUISTISAIRAUTTA AJOISSA. TOTTA ja TARUA.

MUISTISAIRAALLA ON PAREMPIA JA HUONOMPIA PÄIVIÄ.

TOTTA. Moniin muistisairauksiin liittyy luonnostaan vaihtelua, mut-

tua läheistensä asioihin. Jotkut suorastaan kieltäytyvät näkemästä muistisairauden oireita tai luulevat niiden kuuluvan vanhuuteen. Liiankin tiukassa elää vielä käsitys, että vanhuuteen kuuluu höperyys. Jos läheistä tavataan harvoin ja vähän kerralla, oireet voivat yksinkertaisesti jäädä huomaamatta. Muistisairas voi kaunistella pärjäämistään ja varsinkin sairauden alkuvaiheessa peitellä oireita – jopa loukkaantua asian esille tuomisesta. ■

4 Muistitoiminnat ja uudenoppimiskyky korkeintaan hidastuvat hieman iän myötä. Ne eivät kuitenkaan koskaan terveellä MUISTIN HEIKKENEMINEN KUULUU VANHUUTEEN. TARUA.

vanhuksella heikkene siinä määrin, että se vaikuttaisi hänen arkielämäänsä millään lailla. ■

MUISTISAIRAS VOI SAADA TÄYDET PISTEET MUISTITESTISTÄ.

TOTTA. Monet terveyskeskukset käyttävät MMSE-testiä, joka on tar-

koitettu jo todetun muistisairauden etenemisen seurantaan. Taudin alkuvaiheessa muistisairas voi saada tästä testistä täydet pisteet, vaikka hän hyötyisi jo hoidosta. Laajempi kognitiivinen tehtäväsarja CERAD on herkkä testi varhaisen Alzheimerin taudin toteamiseksi. ■

ta myös ympäristötekijät ja muu terveydentila vaikuttavat muistiin. Muistisairas voi tulla hyvin toimeen kotonaan, mutta ei pysty hahmottamaan uutta ympäristöä. Esimerkiksi ﬂunssa tai virtsatietulehdus voi saattaa muistisairaan sekavaan tilaan. ■

9 On tärkeää, että sairaus saa nimen ja sairastunutta hoidetaan juuri hänen sairauteensa sopivilla lääkkeillä. Lääkkeet eivät KAIKILLE MUISTISAIRAILLE SOPII SAMA LÄÄKE. TARUA.

korjaa muistia, mutta pysäyttävät tai jarruttavat sairauden etenemistä. Ne vaikuttavat yleensä eniten oman toiminnan ohjaamiseen eli parantavat aloitekykyä sekä syy- ja seuraussuhteiden hahmottamista. Arjessa ei ole välttämätöntä muistaa, mitä eilisessä lehdessä sanottiin, mutta jos ei enää ymmärrä, miten vesihana toimii, on vaikeaa asua kotona. ■

ULLA, LIETO

Laitatin suutarilla jääpiikit kengänkorkoihin ja kävin hammaslääkärissä. Syön myös paljon marjoja. Harmi kyllä polvet eivät enää kestä marjastusta. ■

10 Juuri kuntoutus parantaa muistisairaan mahdollisuutta pysyä laitoshoidon ulkopuolella. Diagnoosin saaneille muisMUISTISAIRASTA EI KANNATA KUNTOUTTAA. TARUA.

tisairaille on monenlaista kuntoutusta, kuten päivätoimintaa, muisteluterapiaa, taide- ja musiikkiterapiaa. Myös omaishoitajan kuntoutus on tärkeää, koska omaisen väsyminen johtaa muistisairaan varmimmin laitoshoitoon. ■

6 Vaikka Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus, niitä Muistisairauksia voi ehkäistä terveillä elämäntavoilon useita muitakin, kuten Parkinsonin taudin muistisairaus, aivo- 11 verenkiertoon liittyvä muistisairaus ja otsalohkosairaus. Osa muis- la, jotka ovat yleisesti tiedossa. Tärkeintä on pitää verenpaine ja veKUN MUISTI PÄTKII, SYYNÄ ON ALZHEIMER. TARUA.

tisairauksista on harvinaisia. Tietyt sisätautisairaudet, mutta myös

MUISTISAIRAUS TULEE, JOS ON TULLAKSEEN.

TERTTU, ÖRNSKÖLDSVIK

TARUA.

Liikunta ja reipas kävely suojaavat ikääntymisen tuomia terveyshaittoja vastaan. Terveellinen perusruoka pitää kunnossa, en harrasta ihmedieettejä. ■

ren kolesterolitasot kurissa keski-iässä. ■

4 Oma PLUS 1 2012

YLI 55-VUOTIAISTA SUOMALAISISTA :LLA EI OLE KÄYTÖSSÄ NETTIÄ.

800000

LÄHDE KÄKÄTE-PROJEKTI JA TNS GALLUP OY

15%

VÄESTÖSTÄ. VUONNA 2000 YLI 65-VUOTIAITA OLI VUONNA 2060 YLI 65-VUOTIAIDEN MÄÄRÄ ON JO LÄHES VÄESTÖSTÄ.

30%

LÄHDE TILASTOKESKUS

Olen aina

RAKASTANUT MUMMOJA

Oma PLUS 1 2012 5

VUODEN 2010 LOPUSSA VANHAINKODEISSA JA TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN YKSIKÖISSÄ OLI ASIAKASTA.

44 726

❯ 83,2

ASIAKKAIDEN KESKI-IKÄ OLI VUOTTA. LÄHDE THL

TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT PETTERI KIVIMÄKI

Vanhuus, viisaus ja elämänkokemus. Siinä kolmikko, jota maalaislääkäri Tapani Kiminkinen arvostaa.

aalaislääkäri Kiminkinen on jälleen kerran vetänyt salin täyteen tie donjanoista yleisöä. Saarijärven oma poika on ajanut aamulla Turkuun ja illalla on edessä lähes 400 kilometrin kotimatka. Ei mikään ihme, että vuodessa mittariin kertyy yli 100 000 kilometriä. – Eihän sitä jaksaisi, jollen nauttisi tästä työstä ihan mahdottomasti. Yritän kuitenkin pitää mielessä vanhan kansanviisauden ”kohtuus kaikessa”, energinen mies sanoo. Kiminkinen tekee Saarijärven terveyskeskuksessa edelleen puolipäiväisenä töitä. Lisäksi hän heittää noin 170 keikkaa vuodessa eli käy puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa terveydestä, hyvinvoinnista ja hyvästä ikääntymisestä sekä kirjoittaa noin kirjan vuodessa ja vetää omaa radio-ohjelmaa. TV-ohjelma on tällä hetkellä jäissä, mutta jatkunee jossain vaiheessa. – Minä olen vain tällainen köyhä maalaispoika. Kun minunlaiselleni tarjotaan töitä ja vielä mukavia töitä, en minä osaa sanoa ei. Tiedänhän minä lääkärinä, että tässä piilee vaara. Moni on itsensä loppuun ajanut. SISARUSTEN KAIPAUS

– Minä en ole mielestäni lahjakas, ellei tätä höpöttämistä nyt haluta sellaiseksi tulkita. Kiminkisen isä sairastui polioon, kun Tapani oli pieni. Tämän takia perheeseen ei koskaan syntynyt toista lasta, mistä maalaistohtori on ollut monta kertaa pahoillaan. – Olisin oppinut sosiaaliseksi paljon nuorempana, jos minulla olisi ollut sisaruksia. Ainoilla lapsilla on ihan omat ongelmansa ja yksinäisyyden tunteensa. Siksi halusin itse monta lasta, kolmen tyttären isä sanoo.

Kiminkisen isä oli sosiaalisesti lahjakas ja äiti taas taiteellinen. Äiti laittoi pojan lausumaan runoja. Sitten runojen lausuminen unohtui vuosikymmeniksi, mutta kymmenisen vuotta sitten maalaislääkäri palasi uudelleen lavalle. Ujosta nuoresta on tullut esiintymisestä nauttiva aikuinen mies. Kiminkinen ei halunnut kertoa kylällä, että hän pyrki lääketieteelliseen tiedekuntaan Helsinkiin. Vasta sisään päästyä siitä kehtasi mainita läheisille – toki vanhemmat ja tyttöystävä asiasta tiesivät. Opinnot hän aloitti armeijan jälkeen vuonna 1974.

EIHÄN SITÄ T JAKSAISI, JOLLEN NAUTTISI TÄSTÄ TYÖSTÄ IHAN MAHDOTTOMASTI.

– Jaksan edelleen ihmetellä sitä, ettei lääketieteelliseen ole mitään psykologisia testejä. Lääkärit tekevät ihmisten kanssa töitä. On käsittämätöntä, että lääkäriksi voi valmistua sosiaalisesti täysin lahjaton ihminen. Kiminkinen palasi opiskeluvuosien jälkeen saman tien takaisin kotiseudulle. Saarijärvellä hän on myös pysynyt. – Minulla on potilaita, jotka ovat käyneet vastaanotollani kolmekymmentä vuotta. Se on hienoa, tunnen ihmisten taustan ja elinpiirin, siitä on valtavasti apua työssäni. Kiminkisen tytär lähti opiskelemaan lääketiedettä Kuopioon ja isä varoitti jo etukäteen, että tytär tulee pettymään.

W Hyväkuntoisten senioreiden määrä lisääntyy koko ajan. Kiminkinen kehottaa säilyttämään mahdollisimman laajan kosketuspinnan elämään. – Kannattaa antaa palaa täysillä loppuun saakka. Se on parhainta terveyden edistämistä, hän sanoo.

6 Oma PLUS 1 2012

– Ja niin hän on joutunutkin hämmästelemään aluksi pääsykokeiden ydinfysiikan ja kemian painotteisuutta ja myöhemmin muutamien opiskelijoiden kapeakatseisuutta. Käytännön lääkärin työ perustuu kuitenkin keskeiseltä osaltaan vuorovaikutukseen kansan parissa sekä ihmisyyden monipuoliseen hyväksymiseen.

POTILAIDEN T KANSSA ON PYSTYTTÄVÄ PUHUMAAN NIIN, ETTÄ MUMMOT JA VAARIT YMMÄRTÄVÄT, MISTÄ ON KYSE.

SUORAA PUHETTA

Maalaislääkäri-nimen keksi aikoinaan Ulla-vaimo, joka teki Tapanille yhtä luentotilaisuutta varten paidan, johon painoi tekstin ”Maalaislääkäri”. – Kollega tuli tilaisuuden jälkeen sanomaan, että olisi sen minusta muutenkin huomannut. Otin sen kohteliaisuutena, Kiminkinen kertoo kirjansa Terveys pidentää ikää esipuheessa. – Eihän minulla muuta järkeä olekaan kuin maalaisjärkeä. Pakko on tulla toimeen sillä mi-

tä on, hän nauraa. Kiminkinen muistaa lämmöllä Tommy Tabermannia, joka sanoi hänelle eräässä tilaisuudessa, että Tapani on luonut kokonaan uuden kielen. – Olin ja olen edelleen noista sanoista kovin onnellinen. Potilaiden kanssa on pystyttävä puhumaan niin, että mummot ja vaarit ymmärtävät, mistä on kyse. Loppujen lopuksi moni asia on hyvin simppeli. Maalaislääkäri korostaa potilaiden kuuntelua. Hänellä alkavat hälytyskellot heti soida, jos potilas valittaa esimerkiksi kovaa väsymystä. TÄYTTÄ ELÄMÄÄ

Kiminkinen listaa kolme suomalaista kansanterveyttä uhkaavaa asiaa: lihominen, alkoholi ja turvaverkkojen romahtaminen. – Minä kaipaan takaisin Niskavuoreen. Kaipaan mestari-kisälli-mallia, jossa vanhemmat ja kokeneemmat opettavat nuoria, jakavat hiljaista tietoa eteenpäin. Kaipaan rinnakkaineloa, että vanhukset ja nuoret olisivat enemmän kanssakäymisissä toistensa kanssa. Hän uskoo, että sukupolvien välisen vuorovaikutuksen vähentymisellä on arvaamattomia seurauksia. Sivilisaatioiden kehitystason mittarina on pidetty aina sitä, miten heikoimmista eli lapsista, vanhuksista, sairaista ja vammaisista, huolehditaan. – Olemme kadottaneet kyvyn empatiaan. Emme osaa enää ajatella, miltä toisesta tuntuu,

mitä toinen kaipaa. Tämä on tavattoman surullista. – Maailmassa on nykyään järjettömän paljon vääriä profeettoja, sellaisia, jotka julistavat yhtä totuutta, yhtä dieettiä, joka tekee onnelliseksi, yhtä lisäainetta, joka poistaa kaikki vaivat. Miksi ihmiset menevät tähän retkuun? Elämä on kokonaisvaltaista, ei yksi äärimmäinen liike korjaa kaikkea. Nämä profeetat ovat vastuuttomia. EROON LUKOISTA

Kiminkiseltä ilmestyi vuoden alussa kirja Lukot auki, joka käsittelee meille kaikille kipeitä tunteita. Monet käsityksemme eivät ole todellisia, vaan ne on jo lapsuudessa lukittu tajuntaamme ja olemukseemme. – Meillä on paljon lukkoja, joista meidän tulisi yrittää päästä irti. Kiminkinen muistelee esimerkiksi oman lapsuutensa nöyryyttäviä laulukokeita koulussa, kun koko luokka kuunteli vieressä yhden laulua. – Siinä tuli tunnelukko ja sosiaalinen lukko yhdellä kertaa. Jos olemme lapsena saaneet päähämme jostain, että emme esimerkiksi osaa laulaa, sitä on vaikea lähteä muuttamaan. Tunne on niin sisäistettynä jossain syvällä. – Nykyään on paljon uravanhempia, jotka eivät ehdi kohdata omaa lastaan. Heillä on kiire ja he eivät ole läsnä, vaikka ovat paikalla. Väitän, että tämä tulee näkymään ja kostautumaan myöhemmin.

SVanhenemisen hyvä puoli on se, että energiaa ei enää kulu epäolennaiseen.

VANHUUS ARVOON

Miten sitten voisi edesauttaa omaa hyvää vanhenemistaan? – Senioreiden pitäisi harrastaa aivobicia, aerobicia, kulttuuria ja tavata kavereita, Kiminkinen evästää. Sosiaaliset suhteet ovat kaiken onnellisen elämän perusta. Hän ei usko, että iäkkäiden ihmisten kannattaa enää niin

kovin paljon muuttaa elämäntapojaan. Tupakointi on tietysti aina pahasta, mutta esimerkiksi kiloja ei kannata enää kamalasti tuijotella. – Ei vanhojen ihmisten tarvitse niin paljon välittää lihomisesta. Ei pidä lähteä laihduttamaan, vaan pitäisi huolehtia siitä, että saa tarvittavat ravintoaineet. Itselleen pitää olla armollinen.

❯PIKATESTI MITEN RENTOUDUT?

Keikan jälkeen otan lasin konjakkia ja vaimon kainaloon. Sitten katsomme yhdessä jotain kivaa televisiosta. Jos aikaa on enemmän, teemme koiran kanssa pitkän lenkin ja sen jälkeen saunomme. PAHEESI?

Olin 35 vuotta absolutisti, nykyään juon kohtuudella. En ole koskaan tupakoinut. Ei minulla ole sellaisia paheita, mutta paheeni on se, että törmään joskus yksinäiseen lapseen sisälläni. Käyttäydyn itsekkäästi. HAAVEESI?

Haluaisin joskus vielä kirjoittaa jotain fiktiivistä, vaikka näytelmän. En tiedä, tulisiko siitä mitään, mutta nautin kirjoittamisesta paljon. Mikään ei voita sitä euforista tunnetta, kun osaa kuvata esimerkiksi jonkun hetken osuvasti. MITEN LIIKUT?

Minulla diagnosoitiin nivelreuma viisitoista vuotta sitten. Sitä ennen juoksin maratoneja, mutta ne piti jättää. Yritän liikkua esiintyessäni paljon. Istun paljon auton ratissa, joten paikat kipeytyvät. Joskus on otettava kortisonipiikkiä, vaikka reuma pysyykin lääkkeillä hyvin kurissa.

W Liikunnalla voidaan vaikuttaa rasvan liikkeisiin. Reilusti liikkuvalla pahaa harmaata rasvaa ei kerry tulehtumaan sisäelinten ympärille. Tulehtunut sisäelinten ympärysrasva on yhteydessä metaboliseen oireyhtymään, tyypin II sokeritautiin ja sitä kautta valtimorasvoittumataudin eri ilmenemismuotoihin sekä hyvin todennäköisesti myös masennukseen. Siksi liikkuminen kuten lukeminenkin kannattaa aina, maalaislääkäri neuvoo.

Kiminkinen kaipaa monen muun lailla vanhusten hoitokoteihin kodinomaisuutta ja lämpöä. Enemmän henkilökuntaa huolehtimaan vanhuksista. – Vanhuksia pitäisi hoivakodeissa kunnioittaa ja tehdä arjesta vähän juhlaa. Miksei voi ruokahetken ajaksi laittaa pöytäliinoja pöytään, Olavi Virtaa soimaan ja kukkia maljakkoon? ■

Oma PLUS 1 2012 7

❯ TUOTEUUTISET KOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT VALMISTAJAT

PUNOITTAVAN IHON hoitoon UUDET ANTI-REDNESS -sarjan ihonhoitotuotteet on suunniteltu helposti punoittavan ja laikukkaan ihon hoitoon. Päivä- ja yövoide rauhoittavat ihoa ja hillitsevät nopeasti ja pitkävaikutteisesti punoitusta myös couperosa-iholla. Voiteiden vaikuttavat aineet auttavat pienentämään ihon pinnalla näkyviä hiussuonia. Ihoa vahvistavien Anti-Redness -tuotteiden punoitusta hillitsevä teho perustuu korkealaatuisiin ainesosiin. Tuotteiden sisältämä lakritsinjuuriuute rauhoittaa nopeasti ärtynyttä ihoa ja vähentää näkyvästi punoitusta. Voiteiden vihreällä pigmentillä on ihon väriä tasoittava vaikutus. Pigmentit toimivat punoittavan ihon vastavärinä neutralisoiden punoitusta. Anti-Redness -voiteet ovat miellyttävän kevyitä ja ne soveltuvat hyvin herkän ja kuivan ihon hoitoon. Tutkimuksissa osoitettiin voiteiden vähentävän merkittävästi ihon punoitusta neljän viikon käytön jälkeen. Samalla tuotteet vahvistivat ja kosteuttivat ihoa tehokkaasti.

Aurinkoenergiaa koko perheelle!

Valmistaja: Beiersdorf Pakkauskoko: 50 ml

Tehokasta KOSTEUTTA VARTALOLLE VICHYN NUTRIEXTRA-VARTALOTUOTESARJAAN kuuluvat suihkugeeli, kuorintavoide, vartalovoide ja vartaloemulsio. Raikkaan hedelmäiseltä tuoksuva suihkugeeli pesee hellävaraisesti ja kosteuttaa vartalon ihoa. Se sisältää B3-vitamiinia ja karitevoita. Kuorintavoide sisältää kahdentyyppisiä hellänvaraisesti kuorivia rakeita: pienemmät rakeet silottavat ihoa ja suuremmat rakeet poistava karhealta tuntuvaa kuollutta ihosolukkoa. Vartalovoide ja -emulsio ravitsevat ja kosteuttavat ihoa tehokkaasti. Macadamia-öljy pehmittää ja karitevoi ravitsee ihoa. HydrOvance© tehokosteuttaa ja vahvistaa ihon suojamuuria.

Virkeänä saat elämästä enemmän irti – joka päivä.

Valmistaja: L'Oréal

Apua SILMIEN ÄRSYTYKSEEN 1/2012

Osallistu kilpailuun osoitteessa www.multitabs.ﬁ ja voita kirkasvalolamppu!

SYSTANE BALANCE on lipidipohjainen silmätippa kuivien silmien hoitoon. Systane Balance -silmätipat voitelevat silmän pintaa, ravitsevat ja tasoittavat kyynelkalvon lipidikerrosta ja vähentävät liiallista kyynelnesteen haihtumista. Systane Balance -silmätipat helpottavat pitkäaikaista kuivista silmistä johtuvia oireita kuten polttelua ja ärsytystä. Soveltuu hyvin esimerkiksi piilolinssien käyttäjille. Valmistaja: Alcon Finland Oy Pakkauskoko: 10 0 ml

RIPULIN ennaltaehkäisyyn käisyyn ja hoitoon www.actavis.ﬁ www.decubal.ﬁ

PRECOSA KOOSTUU kylmäkuivatusta hiivasienestä ienestä (Saccharomyces boulardii), joka tasapainottaa ruoansulatuskanavassa anavassa normaalisti olevia bakteerikantoja ja estää bakteerien haitallisia itallisia vaikutuksia suolen limakalvolla. Näin ripuli lievittyy tai sen ilmaantuminen maantuminen vähenee. Saatavana annosjauheina ja kapseleina. Lisätietoa: ätietoa: www.ripuli.ﬁ Markkinoija: Algol Pharma Oy Pakkauskoko: 20 ja 50 kapselia sekä 10 ja 20 annosjauhetta

Decubal Clinic Cream

MAITOHAPPOBAKTEERIT ja D-VITAMIINI samassa GEFILUS® PLUS+D3 kapselissa yhdistyvät maailman tutkituin maitohappobakteeri Lactobacillus GG sekä elimistölle välttämätön D-vitamiini. Yksi kapseli päivässä tasapainottaa vatsan bakteeristoa ja auttaa vahvistamaan luontaista vastustuskykyä turvaten samalla elimistölle välttämättömän D-vitamiinin päivittäisen saannin. Yksi kapseli sisältää viisi miljardia Lactobacillus GG -bakteeria ja 10 μg hyvin imeytyvää D3-vitamiinia. Sopii koko perheelle päivittäiseen käyttöön ympäri vuoden.

q Alkuperäinen Decubal-klassikko q Perusvoide, jonka voidepohjana erikoispuhdistettu lanoliini q Pitkävaikutteinen (lanoliini muodostaa ihon pintaan vettä varastoivan emulgaation)

Markkinoija: Oriola Oy Pakkauskoko: 50 kapselia

PAINONPUDOTUKSEN avuksi

q Atoopikoille ja psoriaatikoille

OBESIMED ON tarkoitettu ylipainon hoitoon. Kapselin sisällä oleva OMTEC 19 on polysakkaridi, joka imee itseensä suuria määriä vettä ja muodostaa mahan täyttävää luonnollista ainetta. Käyttäjä saavuttaa nopeasti kylläisen olon, jolloin tulee automaattisesti syötyä vähemmän. 1/2012

q Rasvapitoisuus 38%

Markkinoija: Sabora Pharma Oy Pakkauskoko: 45 ja 135 kapselia

8 Oma PLUS 1 2012

MONILÄÄKITYS altistaa LÄÄKEHAITOILLE TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA SAIJA LEIKOLA

Vanhenemisesta johtuvat elimistön muutokset ja herkkyys lääkeaineiden vaikutuksille aiheuttavat iäkkäille erilaisia lääkkeistä johtuvia sivuvaikutuksia. Heillä saattaa olla myös useita sairauksia ja näin monilääkitys altistaa entisestään lääkehaitoille.

ohtorikoulutettava, proviisori Saija Leikola Helsingin yliopistosta toteaakin, että lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset ovat iäkkäillä työikäisiä yleisempiä. Tutkimusten mukaan iäkkäillä on moninkertainen riski joutua myös sairaalaan juuri haittavaikutusten takia. – Ikääntyneillä on usein monia sairauksia ja niihin lääkitys eli useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö on yleistä. Myös tämä altistaa lääkehaitoille, muistuttaa Leikola. Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden lisäksi esimerkiksi ilman reseptiä myytävät tulehduskipulääkkeet voivat ikääntyneillä aiheuttaa vakaviakin haittoja. Leikolan mielestä olisikin tärkeää keskustella apteekissa farmaseutin tai proviisorin kanssa turvallisista lääkevaihtoehdoista ja tarkistaa, miten itsehoitolääkkeet sopivat yh-

teen muiden käytössä olevien lääkkeiden kanssa. Koska joillakin lääkkeillä saattaa olla voimakkaita haittavaikutuksia, on tärkeää, että potilas kertoo kokemuksistaan. Yleensä lääkkeelle löytyy sopivampi vaihtoehto. Esimerkik-

ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ POTILAS KERTOO KOKEMUKSISTAAN.

si kaatuilu on iäkkäillä yleinen lääkkeen haittavaikutus, jota ei aina edes osata yhdistää lääkkeeseen. Jos henkilö kaatuilee, on aina tarpeen tarkistaa myös kaikki käytössä olevat lääkkeet. – Tutkimuksista tiedetään, etteivät iäkkäät suinkaan ai-

na kerro lääkärille kokemistaan haittavaikutuksista, vaan pitävät niitä tavalliseen ikääntymiseen kuuluvina vaivoina. Jos lääkäri ei tiedä haitoista, ei lääkehoidon kokonaisuuttakaan voida arvioida tai tehdä muutoksia. Etenkin uusista oireista on aina syytä keskustella lääkärin kanssa. Myös apteekissa osataan neuvoa lääkehaitoista, muistuttaa Leikola. LÄÄKKEISIIN REAGOIDAAN ERI TAVOIN

– Sivuvaikutusten esiintymiseen on useita syitä, joista tärkeimpiä ovat ikääntymisen aiheuttamat elimistömuutokset, jotka voivat muun muassa hidastaa tiettyjen lääkeaineiden poistumista. Esimerkiksi munuaisten toiminnan heikentyminen on iäkkäillä tavallista ja silloin niiden kautta poistuvien lääkeaineiden vaikutukset voivat korostua. On kuitenkin tärkeää muistaa, että iäkkäät reagoivat hyvin yksilöllisesti lääk-

keisiin juuri sairauksista ja hauraudesta riippuen, kertoo Leikola. Haittavaikutukset saattavat johtua myös siitä, että ikääntyneet ovat herkempiä joidenkin lääkkeiden vaikutuksille. Näitä ovat etenkin keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, kuten unija rauhoittavat lääkkeet. – Iäkkäiden onkin yleensä syytä välttää ainakin useiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden yhtäaikaista käyttöä, koska päällekkäiskäytössä haittojen riski korostuu. Usein haittoja voidaan ehkäistä käyttämällä riittävän pieniä lääkeannoksia. Esimerkiksi antikolinergiset lääkkeet, joihin kuuluvat muun muassa tietyt psykoosi- ja virtsankarkailulääkkeet sekä osa kroonisen kivun hoidossa käytettävistä lääkkeistä, aiheuttavat työikäisilläkin suun kuivumista tai ummetusta, joita tyypillisimmin pidetään iäkkäillä esiintyvinä haittavaikutuksina. – Merkittävää on kuitenkin se, että kyseiset lääkkeet saattavat iäkkäillä aiheuttaa tavanomaisten haittojen lisäksi keskushermostohaittoja, joista vakavimmat ovat sekavuus ja muistin heikkeneminen. Joskus lääkehaitan erottaminen sairauden oireesta voi olla hyvinkin haastavaa. KAIKILLA LÄÄKKEILLÄ MERKITYSTÄ

Turvallisen lääkehoidon toteuttamisen perustana on iäkkään käyttämien lääkkeiden turvallisuuden ja tarpeellisuuden säännöllinen arviointi ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö.

LÄÄKITYSTIEDOT kuntoon LÄÄKKEIDEN MÄÄRÄ ei kerro, onko lääkehoito kunnossa. Lääketiedot tuleekin pitää ajan tasalla ja kertoa lääkärille kaikista käytetyistä lääkkeistä ja niiden mahdollisesti aiheuttamista haittavaikutuksista. Lääkityslista auttaa tässä. Lääkkeet voi kirjata itselleen ylös esimerkiksi Lääkekortti.fi-palvelussa, joka on Lääketietokeskuksen kehittämä sähköinen palvelu lääkitys- ja rokotustietojen hallintaan. Sivustolla voi ylläpitää ja muokata tietojaan ja tulostaa ne taskukokoiseen korttiin. Tulosteesta esimerkiksi lääkäri näkee käytössä olevat lääkkeet nopeasti. Useissa apteekeissa voidaan myös tulostaa lääkityskortti noudetuista lääkkeistä. ■

Leikolan mukaan haittavaikutuksia voidaan ehkäistä tai lievittää monin keinoin. – On tärkeää, että hoitavalle lääkärille kerrotaan kaikista lääkkeistä, joita potilas käyttää. Myös itsehoitolääkkeistä ja luontaistuotteista. Haittavaikutusten välttämiseksi on tärkeää aloittaa hoito riittävän pienellä annoksella, jota voidaan vähitellen nostaa. Iäkkäille riittää monista lääkkeistä pienempi annos kuin työikäisille. Toisinaan sivuvaikutuksia ei voida kokonaan välttää, jos lääke on sairauden hoitoon muuten välttämätön. Tällaisessa tilanteessa pyritään kuitenkin lievittämään mahdollisimman monia haittoja. – Esimerkiksi lääkkeiden aiheuttamaan ummetukseen on

SSaija Leikola kertoo, että tutkimusten mukaan iäkkäät eivät aina kerro kokemistaan haittavaikutuksista lääkärille, jolloin niihin puuttuminen on vaikeaa.

olemassa tehokkaita ja turvallisia hoitoja. Apua saa myös suun ja silmien kuivumiseen. Sopivia vaihtoehtoja voi kysyä lääkäriltä tai apteekista. – Iäkkäiden potilaiden kohdalla ei pidä unohtaa lääkkeettömiä hoitovaihtoehtoja kuten riittävää juomista ja liikuntaa mahdollisuuksien mukaan. MONILLA SOPIMATTOMAT LÄÄKKEET

Leikola on ollut mukana tekemässä tutkimusta siitä, saavatko iäkkäät sopimattomia lääkkeitä. Tulosten mukaan joka viides yli 65-vuotias suomalainen käyttää heille mahdollisesti sopimattomia lääkkeitä. Lääkehoidon kokonaisarvioinnin avulla tällaisten lääkkeiden käyttöä voitaisiin vähentää. Kokonaisarvioinnissa kartoitetaan perusteellisesti iäkkään kaikki sairaudet ja niihin määrätyt lääkkeet ja tehdään tämän perusteella yksilöllinen lääkehoidon suositus. Tällaista arviointia on suositeltu kiinteäksi osaksi vanhusten terveydenhoitoa, koska heidän lääkehoitonsa pitäisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa. – Tähän tarpeellisuuteen viitataan sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2007 antamassa kuntakirjeessä, jonka mukaan lääkehoidon kokonaisarviointi ja moniammatillinen työskentely ovat keskeisimmät keinot turvallisen lääkehoidon toteuttamiseksi vanhuksilla. Joillekin riittää kevyempi tarkistus, mutta jos on ongelmia tai on tarve selvittää haittavaikutusten syy, on kattava lääkehoidon kokonaisarviointi tarpeen.

– Moniammatillisesti toteutettuna tämä tarkoittaa erityispätevöityneen farmaseutin tai proviisorin tekemää kotikäyntiä, jonka aikana voidaan rauhassa käydä läpi käytetyt lääkkeet ja keskustella lääkehoidon toteutumisesta, mahdollisista ongelmista ja potilaan omista kokemuksista. Hoitava lääkäri voi sitten käyttää näitä tietoja päätöksenteon tukena, kertoo Leikola. KIVUNHOITOA VOIDAAN LISÄTÄ

Vanhusten lääkehoidon yhteydessä puhutaan liiankin paljon lääkekäytön lisääntymisestä, vaikka alihoito on yleistä. – Esimerkiksi vanhusten kivunhoidossa on suomalaistenkin tutkimusten perusteella parantamisen varaa. Mitään lääkettä ei siis pidä lähteä omin päin lopettamaan vain sen vuoksi, että lääkkeitä on paljon. Esimerkiksi verenpaineen hoidossa voi olla turvallisempaa käyttää kahden tai useamman lääkkeen yhdistelmää pienellä annoksella kuin käyttää yhtä lääkettä suurella annoksella. Leikola korostaa ikääntyneiden hoidossa säännöllistä seurantaa. Tämä liittyy myös lääkehoidon kokonaisarviointiin. – Koska potilaat näkevät aika harvoin lääkäriään, on muun muassa kotihoidon henkilöstöllä merkittävä rooli potilaan jatkuvassa seurannassa. Hyväkuntoiset vanhukset voivat toki itsekin seurata vaikkapa verenpainettaan. Hoidon ja voinnin seuranta on iäkkäillä todella tärkeää ja siinä on vanhuksen itsensä lisäksi tärkeä rooli myös omaisilla, miettii Leikola. ■

Oma PLUS 1 2012 9

UUTUUS

UUSI PANADOL NOVUM.

HAJOAA HELPOSTI JA ALKAA LIEVITTĂ&#x201E;Ă&#x201E; KIPUASI.

Lysi Omega-3 Forte Â&#x2039; `RZP RHWZLSP WpP]pZZp YPP[[pp Â&#x2039; `OKLZZp RHWZLSPZZH VU VTLNH YHZ]HOHWWVQH TN QVZ[H TN ,7(( QH TN +/((

Lysi Omega-3 Tupla+

UUTUUS

Â&#x2039; ]HO]H QH TVUPW\VSPULU Â&#x2039; VTLNH !ZL[ + QH , ]P[HTPPUP ZHTHZZH RHWZLSPZZH Â&#x2039; LP ZPZpSSp ( ]P[HTPPUPH Markkinoija

Koostumukseltaan uusittu Panadol Novum tarjoaa luottamaasi tehokasta kivunlievitystĂ¤. Se on hellĂ¤varainen vatsalle ja poistuu kehosta luonnollisesti 24 tunnin kuluessa. ^^^ WHUHKVS Ă&#x201E;

LievittĂ¤Ă¤ kipua.

.b56,7.g (0b77,0(1 .8,988'(67$" Panadol Novum 500 mg kalvopĂ¤Ă¤llysteinen tabletti. Vaikuttava aine parasetamoli. SĂ¤rky- ja kuumetilojen oireenmukaiseen hoitoon. Annostus aikuisille on 1-2 tablettia korkeintaan 3 kertaa pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤. Parasetamolin annos lapsille on 15 milligrammaa/kg korkeintaan 3 kertaa pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤. Alle 4-vuotiaille ja jatkuvaan kĂ¤yttĂśĂśn vain lĂ¤Ă¤kĂ¤rin ohjeen mukaan. Tabletteja ei pidĂ¤ ottaa useammin kuin neljĂ¤n tunnin vĂ¤lein. Annosteluohjetta ei saa ylittĂ¤Ă¤. Ă&#x201E;lĂ¤ kĂ¤ytĂ¤ Panadol Novum-valmistetta, jos olet allerginen parasetamolille tai muulle tabletin aineelle. Tablettien sisĂ¤ltĂ¤mĂ¤t E219, E215, E217 voivat aiheuttaa allergisia reaktioita (mahdollisesti viivĂ¤styneitĂ¤). KĂ¤ytĂ¤ Panadol Novum-valmistetta varoen, jos sinulla maksasairaus. Kysy neuvoa lĂ¤Ă¤kĂ¤riltĂ¤, jos sinulla on sydĂ¤men tai munuaisten vajaatoiminta. Muita parasetamolia sisĂ¤ltĂ¤viĂ¤ lĂ¤Ă¤kkeitĂ¤ ei saa kĂ¤yttĂ¤Ă¤ samanaikaisesti. Neuvottele Panadolin kĂ¤ytĂśstĂ¤ lĂ¤Ă¤kĂ¤rin kanssa, jos kĂ¤ytĂ¤t muita lĂ¤Ă¤kĂ¤rin mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤miĂ¤ lĂ¤Ă¤kkeitĂ¤ esim. epilepsia- tai verenohennuslĂ¤Ă¤kkeet. Lue huolella pakkausseloste. LisĂ¤tietoja: GlaxoSmithKline Tuoteinfo puh. 010 30 30 100. (14.2.2011) 11/2011 (2011-2148-1)

.DLNHQ LNlLVHW QDLVHW YRLYDW NlUVLl HPlWWLPHQ NXLYXXGHVWD .XLYXXV YRL MRKWDD lUV\W\VWLORLKLQ NXWLQDDQ MD \KG\QWlNLSXLKLQ 6H YRL ROOD HSlPLHOO\WWlYll MD YDLNXWWDD HOlPlQODDWXXQ

+RUPRQLYDSDD KRLWR HPlWWLPHQ NXLYXXWHHQ

10 Oma PLUS 1 2012

XIkä itsessään ei ole sairaus, mutta sairastunutta senioria kannattaa hoitaa. Säännöllinen suunhoito ja painonhallinta ovat lemmikin hyvän ikääntymisen perusedellytykset. lytykset.

Kun LEMMIKIN VAUHTI hidastuu TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT VETER OY JA DREAMSTIME

Ikääntynyt lemmikki ei välttämättä ole sairas, vaikka olemus on raihnainen. Eläinlääkäri Hanna-Leena Terhonen toteaa vanhenemisen merkkien olevan samoja kuin ihmisellä: lonkkaa kolottaa, näkö ja kuulo heikkenevät. Arvokkaasti harmaantuva lemmikki tarvitsee paljon unta, rapsutuksia ja tiukkaa painonhallintaa.

SLemmikin paino tulee pitää kurissa, koska varsinkin koirilla nivelsairaudet ovat yleisiä ja ylipaino pahentaa oireita. Hanna-Leena Terhonen kertoo, että kissoillakin on runsaasti nivelvaivoja, mutta ne eivät oireile niin selvästi kuin koirat.

seimmat omistajat sopeutuvat lemmikkiensä vanhenemiseen ajan myötä muutoksia seuratessa. Nivelrikkoinen koira ei jaksa juosta pallon perässä ja kissa hyppää pöydälle enää vain tuolin kautta. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin muistaa, ettei ikä itsessään ole sairaus.

TÄRKEINTÄ T SENIORI-IÄSSÄ ON SUUN KUNNOSTA HUOLEHTIMINEN JA PAINONHALLINTA.

– Lemmikin omistajan tulee oppia ottamaan huomioon seniorin erityistarpeet ja olla kärsivällinen esimerkiksi hidastuneen lenkkeilyn kanssa. Lemmikin vanhenemisen merkit ovat samat kuin ihmisellä eli nivelet jäykistyvät, liikkuminen hidastuu ja kuono saattaa harmaantua. Yleistä on myös kaihi ja näön sekä kuulon heikkeneminen. Varmin ikääntymisen tuntomerkki on lemmikin lisääntynyt nukkuminen, sanoo eläinlääkäri Hanna-Leena Terhonen tamperelaisesta Veter Oy:stä. Terhonen kertoo, ettei kissoilla ikääntyminen näy niin selvästi kuin koirilla, joiden kuonokin usein harmaantuu. Kissat myös elävät usein koiria vanhemmiksi. Vanhenevat kissat nukkuvat aikaisempaakin enemmän ja nivelrikkokivut haittaavat turkin hoitamista, joten eläin voi takkuuntua. – Jyrsijät muuttuvat harvemmin vanhanoloisiksi, mutta usein esimerkiksi rotille tulee iän myötä kasvaintauteja. TARKASTUKSEEN AJOISSA

Lemmikkien elinikä vaihtelee ja esimerkiksi koirilla on eroja myös rodun ja koon mukaan. Yleistäen voi ajatella, että koiran elinikä on 8–15 vuotta ja kissan 10–18 vuotta. Jyrsijät voivat elää vain muutaman vuoden, kun taas kilpikonnat elävät ihmistäkin pidempään. Ikääntymisen aiheuttamia ongelmia alkaa esiintyä kissoilla ja koirilla kahdeksan ikävuoden jälkeen. Vuosittaisen terveystarkastuksen tarpeellisuus korostuu, kun eläin vanhenee.

– Lemmikeille on tarjolla ikääntymistarkastuksia ja ne ovat erittäin suositeltavia. Ikähaarukka vaihtelee lajista ja rodusta riippuen. Jättirotuinen koira siirtyy seniorivaiheeseen jo 6 tai 7 vuoden iässä, kun kääpiörotuisella se on edessä vasta kymmenvuotiaana. Kissoilla vanhuus alkaa noin 12-vuotiaana yksilöstä riippuen. Tarkastuksiin on hyvä tulla kuitenkin ajoissa, koska mitä varhaisemmassa vaiheessa esimerkiksi alkava munuaisten vajaatoiminta todetaan, sen tehokkaammin sen etenemistä pystytään hidastamaan. – Tarkastuksessa muun muassa kuunnellaan sydän, tarkastetaan suu, hampaat ja korvat sekä tutkitaan kivekset ja nisät kasvainmuutosten varalta. Lisäksi voidaan ottaa verikokeita maksa- ja munuaisarvojen selville saamiseksi. Usein tutkitaan myös kilpirauhasarvot, koska etenkin kissoilla esiintyy vanhemmiten kilpirauhasen liikatoimintaa. Koirilla tilanne on päinvastainen eli niillä on kilpirauhasen vajaatoimintaa. Koirilla voi olla myös sydänsairauksia. Tyypillinen vanhuuden vaiva on myös diabetes. Leikkaamattomat nartut taas voivat saada vakavan märkäkohdun, mikä pitää aina leikata. Uroksille saattaa tulla kiveskasvaimia tai eturauhasongelmia. Hanna-Leena Terhonen toteaa lemmikin omistajien tiedostavan aikaisempaa paremmin ikätarkastuksen tärkeyden. Monet vaivat ilmaantuvat lemmikeille vasta ikääntyessä ja silloin niitä kuuluu hoitaa. Am-

mattilaisilla on tietoa ja keinoja yhä sairaampien eläimien auttamiseen. HYVÄ IKÄÄNTYMINEN

Hanna-Leena Terhosen mielestä lemmikin hyvään ikääntymiseen liittyvät terveydestä huolehtimisen lisäksi ja siihen liittyen oikeanlainen ruokavalio ja riittävä liikunta. Ja tietysti rajaton määrä rapsutuksia. – Tärkeintä lemmikkien hoidossa yleensä ja juuri seniori-iässä on suun kunnosta huolehtiminen ja painonhallinta. Jos lemmikki syö täysipainoista ikääntyville tarkoitettua ruokaa, ei lisäravinteille ole tarvetta. Jos eläinlääkäri on todennut jonkun vaivan, on lisäravinteista hyötyä. Niitä on tarjolla esimerkiksi nivelrikkoon, munuaisten vajaatoimintaan, maksan ongelmiin, ihovaivoihin ja hammaskiven ehkäisyyn. Lisäksi on olemassa vanhoille eläimille suunnattuja virkeyden lisäämiseen tarkoitettuja valmisteita. Terhosen mielestä lisäravinteita voi antaa perusterveille lemmikeille. – Kotona on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi vanhan koiran liikkumisen haasteet eli liukkaat lattiat on hyvä peittää matoilla. Pehmeät ja lämpimät nukkuma-alustat ovat tärkeitä. Kissoille voi lisäksi rakentaa luiskia tai järjestellä huonekalut niin, että ne pääsevät helposti tähystyspaikoilleen. Kissa katselee mielellään ulos, joten ikkunan edessä olisi hyvä olla helposti saavutettava ja pehmeä paikka, suosittelee Terhonen. ■

Mietiskelevät GERBIILIT SUOMEN GERBIILIYHDISTYKSEN mukaan gerbiileillä on onnellinen vanhuus, koska vanhoillakaan yksilöillä ei yleensä esiinny sairauksia tai kasvaimia. Useimmiten vanha gerbiili löytyy itsekseen kuolleena omasta terraariostaan. Jos gerbiilille tulee iän myötä sairaus, joka tekee sen elämän tuskaiseksi ja onnettomaksi, on se lopetettava. Yhdistys toivoo, ettei vanhalta gerbiililtä enää vaadita samoja asioita kuin nuorelta yksilöltä. Vanhuuden merkit näkyvätkin usein jo ulkonäöstä. Turkki harmaantuu ja saattaa tulla karkeammaksi. Gerbiili voi menettää painoaan ja se muuttuu yleensä luonteeltaan rauhallisemmaksi ja verkkaisemmaksi. Suurin osa lemmikin ajasta menee gerbiiliasioiden mietiskelyyn omassa pesäkolossa tai lempinurkkauksessa. ■

Oma PLUS 1 2012 11

❯UUTISIA ELÄINMAAILMASTA KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME

Tavallista monipuolisempi LINNUSTO LEUDON ALKUTALVEN takia lintulajeja on tavallista enemmän. Esimerkiksi jäättömillä järvillä ja merenlahdilla on ollut runsaasti vesilintuja. BirdLife Suomen mukaan vesi- ja rantalintujen lisäksi tavallista enemmän on ilmoitettu muun muassa västäräkkejä, niittykirvisiä ja sinisuohaukkoja. Selvästi vähemmän on ilmoitettu esimerkiksi marjalintuja, kuten räkättirastaita, tilhiä ja taviokuurnia, koska pihlajanmarjasato oli niukka. Monipuolisuudesta kertoo myös se, että joulukuussa havaittiin 160 lintulajia, mikä on kymmenisen lajia keskimääräistä enemmän. Joulukuun harvinaisimmat linnut olivat punapyrstölepinkäinen sekä kashmirinuunilintu. Kumpaakaan lajia ei ole meillä aikaisemmin havaittu talvikuukausina. ■ www.birdlife.ﬁ

TERVEIDEN HAMPAIDEN LYHYT KAAVA: 1+1=0

EETTISYYS tärkeää eläinlääkäreille

1/2012

TUOREEN TUTKIMUKSEN mukaan eläinlääkärit pitävät työtään kiireisenä, vaativana ja vaihtelevana. Toisaalta työtä pidetään myös sydämen asiana, elämäntapana ja jopa kutsumuksellisena ja siksi palkitsevana. Työssä onnistumiseksi eläinlääkärit kokivat esimerkiksi sen, että eläin saadaan kuntoon ja sen omistaja onnelliseksi. Myös vaikuttaminen siihen, miten ihmiset hoitavat eläimiään, nähtiin tärkeänä. Tutkimus myös selvitti, että eläinlääkärit kokevat suomalaiset eläinlääkintätuotteet turvallisiksi ja luotettaviksi. Tutkimuksen toteutti liikkeenjohdon konsultointiyritys Redera Oy eläinlääkintäyhtiö Vetcare Oy:n toimeksiannosta. ■ www.vetcare.ﬁ

Lemmikin TALVIHUOLTO TALVELLA PAKKANEN ja kuiva ilma voivat kuivattaa koiran tassuja ja ne voivat myös halkeilla. Tassuja kannattaakin rasvata säännöllisesti asianmukaisella voiteella. Erittäin herkät tassut on hyvä voidella ennen lenkkeilyä. Talvella tulee huolehtia myös siitä, että koira saa tarpeeksi proteiinia. Trimmauksen voi jättää pakkasella väliin ja antaa karvan kasvaa luonnolliseksi ja lämmittäväksi. ■

Vanheneva koira ja DEMENTIA IHMISILTÄ TUTTU dementia on myös vanhenevien lemmikkien vaiva, koska kissat ja koirat elävät hyvän ruoan ja hoidon takia pidempään. Yksi dementian oireista koiralla on se, ettei se enää tunne ympäristöään. Unirytmi voi olla sekaisin ja sosiaalisuus ja oppiminen heikentyä. Ikääntyvää koiraa olisi hyvä aktivoida vaikkapa helppojen leikkien avulla. Ikääntyneen koiran ravintoon on hyvä kiinnittää huomiota, koska vanhenemisen aiheuttamiin muutoksiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi antioksidanteilla, välttämättömillä rasvahapoilla ja ravintolisävalmisteilla. Eläinlääkäriltä kannattaakin kysyä neuvoja ikääntyvän lemmikin ravitsemuksellisiin asioihin. ■

Nyt saat hampaillesi kaksinkertaisen suojan yksinkertaisesti: Fludent Fresh -suuveden ksylitoli katkaisee syömisen jälkeisen happohyökkäyksen ja ﬂuori ehkäisee kariesta. Kahdella suojalla saat vahvemmat hampaat ja reikiä voi olla pyöreät nolla. Muista myös 6–12-vuotiaiden oma suuhuuhde Fludent Fresh Junior!

Hymyile, hengitä ja nauti. Vahvempana kuin aiemmin. www.vahvathampaat.ﬁ

www.elainlaakariin.ﬁ

Aikuinen vastuussa LAPSEN LEMMIKISTÄ KANIT JA JYRSIJÄT tarvitsevat paljon hoivaa ja aikaa, vaikka usein ajatellaan, että ne ovat helppoja lasten lemmikkejä. Jyrsijöidenkin hoito vaatii tietoa ja huolellisuutta, joten taustalle vastuunkantajaksi tarvitaan aikuinen tai ainakin asiantunteva yläkoulu- tai lukioikäinen. Jos eläin on hankittu lapsen lemmikiksi, aikuisen tehtävänä on eläimen hyvinvoinnin varmistaminen ja lapsen opastaminen sen hoidossa. ■ www.lemmikkitieto.ﬁ

KISSOJEN KIIMA alkaa keväällä

I PÄIVÄSS KS

NARTTUKISSAT TULEVAT sukukypsiksi noin puolen vuoden ikäisinä, jonka jälkeen niille tulee kiima. Sukukypsyyden saavuttamiseen vaikuttavat esimerkiksi kasvunopeus, rotu ja parittelukausi. Kiima ajoittuu yleensä maaliskuusta syyskuuhun. Kissan kiimassa on neljä vaihetta ja vasta varsinaisessa kiimassa nartun käytös muuttuu: se on selkä köyryssä, kääntää häntäänsä sivulle ja ruokahalu voi heiketä. Jakso vaihtelee muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Jos narttu tulee tiineeksi, kiima loppuu parissa päivässä. Kiimojen välinen aika on 2–4 viikkoa. Kissalle voi kiiman jälkeen tulla kohtutulehdus, joka vaatii eläinlääkärin hoitoa. ■ www.elainlaakari.ﬁ

PER HEE

14 Oma PLUS 1 2012

ASENNE RATKAISEE

HENKISET VIHANNEKSET VAPPU TAIPALEEN MUKAAN

Liity Harrasta Opi uutta Anna Naura

ILO IRTI vanhenemisesta!

W – Jokainen vanhuksen laiminlyönti tai huono kohtelu on aina liikaa, yhtään sellaista ei saa sietää. Mutta ikävät asiat peittävät alleen sen loistavan laadukkaan ja antaumuksellisen työn, jota niin monissa vanhusten hoitopaikoissa tehdään sekä ammattihenkilökunnan että vapaaehtoisten voimin, Vappu Taipale sanoo.

MONENKIRJAVA JOUKKO

TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA VEIKKO SOMERPURO

Positiivinen asenne pitää henkisesti vireänä. Pitkän iän kannalta paras ennuste syntyy Vappu Taipaleen mukaan siitä, millaiseksi itsensä tuntee. Jos hyvinvoinnin elementit ovat tunnettavissa, silloin eivät diagnoosit määrittele ihmisen elämää, hän sanoo.

ntinen sosiaali- ja terveysministeri sekä Stakesin pitkäaikainen johtaja Vappu Taipale julkaisi viime vuonna ihastuttavan kirjan Vanha ja vireä, joka tutustuttaa meidät vanhan naisen kaikkiin puoliin. Taipale käyttää surutta sanaa vanha, vaikka yhteiskunnassamme yritetään kovasti lanseerata laimennettuja sanoja, kuten se-

niori ja ikääntyvä tai vaikkapa aikuinen nainen. – Mielestäni suomenkielen sana ”vanha” on oikein kaunis ja selkeä, siinä ei ole mitään vikaa. Minä olen mielelläni vanha nainen, olenhan jo 71-vuotias, ja olen saanut olla nuori kolmekymmentä ja keski-ikäinen neljäkymmentä vuotta. Seniori ja muut viritelmät kuulostavat minusta turhan hienostelevalta.

– Mutta, vanhus minä en ole. Mielestäni vanhukseksi tulee sitten, kun itse huomaa tarvitsevansa ikänsä vuoksi apua tavallisissa arjen askareissa. Äitini eli melkein 95-vuotiaaksi, ja vasta 93 vuotta täytettyään hän alkoi sanoa: ”minusta tuntuu, että minusta on nyt tullut vanhus”. Totta se olikin, hän ei enää jaksanut käydä kaupassa eikä pestä omaa pyykkiään, joten minä autoin häntä.

Vanhuutta voi ja ei voi suunnitella, kirjoittaa Taipale. Kun vanhenee, elämän rajallisuus viimeistään konkretisoituu. Kukaan ei voi valita ulkoisia olosuhteita, mahdollisia sairauksia ja menetyksiä, joita elämä heittää eteen. – Elä tässä hetkessä, on ikivanha kehotus, jonka vanhana ymmärtää. Toisaalta ei kannata heittäytyä vain ajan armoille. Onhan kaksivuotiaallakin suunnitelma siitä mitä hän tekee tullessaan aikuiseksi - hän suunnittelee aikuisen elämää, johon on suunnattoman pitkä jänne hänen arkipäivästään. Meidänkin pitää suunnitella tulevaa, jotta voimme sitten astella tuota mielikuvasiltaa pitkin, ja varautua siihen – eli pitää hyvää huolta omasta kunnostamme. Omalla asenteella taitaa olla suurin merkitys siinä, että vireys säilyy? – Se on kyllä ihan totta! Yli satavuotiaaksi elänyt ruukinpatruuna Torsten CarlanderReuterfelt tapasi sanoa ilkikurisesti: ”Jos haluat kuolla katkerana, aloita tyytymättömyydestä”. Niinhän se on, katkeruus myrkyttää koko elämän ja ihmissuhteet. Sen sijaan valoisa elämänasenne vaikuttaa koko sosiaaliseen ympäristöön. – Tapanani on väittää, että mielenterveys tarttuu ja hyvä mieli leviää. Eivät vain bakteerit ja virukset temmellä ympäristössämme, vaan tätäkin enemmän ihmisen hyväntuulisuus ja aurinkoisuus.

ELÄ TÄSSÄ T HETKESSÄ, ON IKIVANHA KEHOTUS, JONKA VANHANA YMMÄRTÄÄ.

Kirjaa kirjoittaessaan Taipale huomasi, että vanhojen ihmisten arjesta on kerrottu lehdissä hyvin vähän, varsinkin vanhuuden psykologiaa on tutkittu niukasti. Hän uskoo, että globaali ikääntyminen on päässyt yllättämään monenlaiset toimijat, vaikka teoriassa siihen olisi pitänyt osata varautua. – Olemme tienneet vuosikymmeniä, että maailma vanhenee, ja toisaalta sitä ei ole haluttu ottaa huomioon. Minä epäilen, että vanhenemisella on yhteiskunnissamme stigma, kielteinen leima. Oleellisinta on hänen mukaansa huomata, että vanhat ihmiset eivät ole mikään yhdenmukainen harmaa massa, vaan juuri päinvastoin. – Esitänkin, että termi ikädiversiteetti, ikääntymisen monimuotoisuus otettaisiin käyttöön yhtä lailla kuin biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus. – Lastenpsykiatrina tiedän, että jos kerätään sata kahdek-

sankuukautista lasta tai sata viisivuotiasta, voimme ennakoida aika tarkkaan, mitä näiden lasten tulisi osata ja tietää, mutta meillä ei ole mitään käsitystä siitä, millainen joukko on sata 75-vuotiasta ihmistä. Ainoa asia, mistä voimme olla varmoja, on että he ovat tavattoman erilaisia mielipiteiltään, koulutustaustaltaan, työhistorialtaan, sosiaaliselta asemaltaan, terveydentilaltaan, kulttuurimieltymyksiltään ja harrastuksiltaan. IKÄ TUO PERSPEKTIIVIÄ

Suurin osa vanhoista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka heillä olisikin sairauksia. Brittiläistutkimuksen mukaan ihminen on onnellisimmillaan 74-vuotiaana, Taipale kertoo. Mistä tämä mahtaa johtua? – Uskon, että siihen on monta hyvää syytä. Vanhat ovat nähneet sota-ajan ja monenlaiset pula-ajat. He ovat eläneet niukoissa oloissa, jolloin nykyinen elämänmuoto on tuonut monta hienoa uutuutta aiempaan verrattuna. – Kun keskustelimme riemuylioppilaina 70-vuotiaiden luokkatovereitten kesken vastikään, nämä Tipulan ”tytöt” nostivat esille sellaisia naisenelämää mullistavia asioita kuin pyykinpesukoneen, ehkäisypillerin, päivähoidon ja kännykän. Ulkohuussin kanssa eletään aika harvassa kotitaloudessa ja sisään tulevaa lämmintä vettä pidetään itsestäänselvyytenä. Toisaalta vanhojen elämänasenne on tyytyä siihen, mitä on käsillä. ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.” – Ja kolmanneksi, ei olla totuttu pitämään meteliä itsestämme tai omista tarpeistamme, varsinkin naiset ovat aina tottuneet asettamaan muiden tarpeet omiensa edelle. ARJEN PIENIÄ ILOJA

Omasta mielenterveydestä pitää siis pitää huolta. Mielenterveyshän on uusiutuva luonnonvara. Mielenterveys ei ole staattinen ominaisuus tai lahja, joka pikku hiljaa kuluu ja lopulta loppuu. Se on uusiutuva ominaisuus, Taipale kirjassaan muistuttaa. Mielenterveyden ylläpitoon on paljon aivan arkisia keinoja. – Keinot voivat olla hyvin yksinkertaisia. Aivan tavallinen arki tarjoaa monia iloja, kun tarkemmin katsoo: on ihana istua teekupin ääreen, ihana katsoa kukkaa ikkunalla, ihana kuulla ystävän ääntä puhelimessa, ihana saada piirustus lapsenlapselta. Kaikki nämä pikkuruiset ilon hetket uusintavat mielenterveyttämme, kuten kävely ulkona, puutarhan hoito, tai mikä tahansa harrastus. Kannattaa muistaa, että ajoittainen alakulo ei ole sairautta, vaan liittyy tavalliseen vanhenemiseen. – Mieleen voi tulla vanhoja asioita, epäonnistumisia tai harmeja. Ne jäävät pyörimään mielessä, ja ottavat vallan unettomina öinä. Silloin on parasta vaikka lähteä kävelylle aamusella tai siivota joku kaapin hylly. Toiminta auttaa! ■

Oma PLUS 1 2012 15

❯ KYSY APTEEKKARILTA

Tällä palstalla lukijat voivat kysyä apteekkareilta heitä askarruttavia, terveyteen liittyviä kysymyksiä. Vastaajana tällä kertaa apteekkari Henrik Brenner Naantalin Apteekista.

MITEN KAAPPEIHIN KERTYNEET LÄÄKEJÄTTEET HÄVITETÄÄN ASIANMUKAISESTI?

Paras tapa on kerätä hävitettävät lääkkeet yhteen muovipussiin tai pahvilaatikkoon ja tuoda ne apteekkiin hävitettäviksi. Useimmat apteekit ottavat lääkejätteet vastaan maksutta. Neulat, ruiskut ja muut terävät esineet sekä elohopeaa sisältävät kuumemittarit tulee pakata erikseen ja niistä pitää aina mainita lääkejätteitä apteekkiin tuodessa. Myös lasiset lääkeastiat, kuten yskänlääkepullot tulisi erotella muusta lääkejätteestä. Lääkepakkaukset saa useimpiin apteekkeihin tuoda sellaisenaan eli tabletteja ei tarvitse ottaa pois lääkepurkeista eikä myöskään läpipainopakkauksista. Reseptilääkkeistä on hyvä repiä ohjelaput pois jo kotona, etteivät lääkettä käyttäneen henkilön tiedot joudu vääriin käsiin. Apteekit puolestaan hoitavat lääkejätteiden hävittämisen useimmiten yhteistyössä oman kuntansa jätehuollon kanssa. ■

VANHEMMITEN MINULLA ON YHÄ ENEMMÄN UNIVAIKEUKSIA, MUTTA UNILÄÄKKEET TUNTUVAT VASTENMIELISILTÄ. ONKO MUUTA KEINOA PAREMMAN UNEN SAAVUTTAMISEEN?

SAIRASTIN ALKUTALVESTA FLUNSSAN JA SIITÄ ON JÄÄNYT MUISTONA SITKEÄ YSKÄ. MUUTEN OLEN JO AIVAN TERVE. MITEN PÄÄSEN IKÄVÄSTÄ YSKÄSTÄ EROON?

Unilääkkeet on tarkoitettu tilapäisiin unihäiriöihin, sillä yleensä ne menettävät tehoaan säännöllisessä käytössä, jolloin käytettävää annostusta joudutaan lisäämään. Uusien, elimistön omia mekanismeja mukailevien lääkehoitojen vahvuutena on unen luonnollisuus sekä käytön turvallisuus, sillä ne eivät aiheuta riippuvuutta tai väsymystä seuraavana päivänä. Hyvä esimerkki on melatoniini. Se ei kuitenkaan auta kaikkia. Apteekeista saa myös luontaistuotteita, joilla unenlaatua voidaan parantaa. Valeriaanalla eli rohtovirmajuurella on rauhoittava ja unettava vaikutus. Sen teho on hyvä eikä se turruta aisteja. Tryptofaani, L-teaniini, magnesium ja B6vitamiini puolestaan helpottavat unentuloa ja edistävät keskeytymätöntä unta ja hyvää unirytmiä. Lisää tietoa unettomuuteen käytettävistä tuotteista saat omasta apteekistasi. ■

Virusten aiheuttamia lieviä hengitystieinfektioita sairastetaan vuodessa useita ja on mahdollista, että olet sairastunut uuteen hengitystieinfektioon, ennen kuin olet kokonaan parantunut edellisestä, ja siksi yskä on pitkittynyt. Vaikka pitkään jatkunut yskiminen väsyttää, sitä ei pitäisi hoitaa lääkityksellä kokonaan pois, koska yskiminen on elimistön luontainen tapa puhdistaa keuhkoputkia limasta. Jos yskiminen on ärsyttävää ja haittaa esimerkiksi nukkumista, voidaan käyttää yskänärsytystä hillitseviä yskänlääkkeitä. Tärkeimmät asiat pitkittyneen yskän hoidossa ovat lepo ja runsas nesteenjuominen. Tärkeätä on olla rasittamatta itseään niin kauan kun tuntee vointinsa yleisesti huonoksi. Myös ilman kostuttaminen ja höyryn hengittäminen saattavat helpottaa hengitystä. Apteekista voi ostaa eteerisiä öljyjä sisältäviä luontaistuotteita, joita voi käyttää tehostamaan höyryhengityksen vaikutusta. Tupakanpoltosta olisi syytä pitää tauko niin kauan kun on häiritsevää yskää. Jos yleiskunto huononee, hengitys vaikeutuu, kuume pitkittyy tai ysköksiin ilmaantuu verta, on syytä mennä lääkärin vastaanotolle. ■

16 Oma PLUS 1 2012

❯KIRJOJA TERVEYDEKSI KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT KUSTANTAJAT

Tarvitsetko LAPION vai TIKKAAT? Kun ratkaistavana on jokin ongelma, tartutko lähimpään lapioon ja alat kaivaa tietäsi ulos? Entä, jos oletkin kuopassa, ja tikkaiden rakentaminen olisi parempi ratkaisu? Niin tai näin, tilanteeseen sopiva kirja löytyy aina.

Löydä SELÄN LUONNOLLINEN ASENTO SUURIN OSA selkä-, niska- ja hartiakivuista olisi vältettävissä kiinnittämällä huomiota kehon asentoon ja opettelemalla säilyttämään hyvä, luonnollinen ryhti pakottomasti. Noel Kingsleyn kirja Vapaaksi selkäkivusta (Minerva) kertoo, miten. Menetelmä perustuu Alexander-tekniikkaan, josta on tutkitusti ollut merkittävää ja pitkäaikaista apua selän kiputiloihin. Suomenkielisen laitoksen alkusanat on kirjoittanut Kuntoutus Ortonin toimitusjohtaja, dosentti Heikki Hurri. ■

SOPUSUHTAISEKSI ilman kirurgiaa KEHON ULKOMUOTO heijastaa elimistön hormonaalista tilaa. Biosignature-valmentaja Kaisa Jaakkola kertoo kirjassaan Hormonidieetti, opas yksilölliseen täsmälaihdutukseen (Tammi), miksi rasva kertyy juuri sinne minne kertyy, ja miten siitä pääsee eroon elämäntapamuutoksen avulla. Esimerkiksi liian korkea insuliinitaso näkyy jenkkakahvoina, ja suoliston hyvinvointi ja alavartalon rasvakertymät liittyvät toisiinsa. Biosignature-menetelmän on kehittänyt kanadalaissyntyinen voimaharjoitteluvalmentaja Charles Poliquin. ■

KÄYTETYT AIVOT toimivat parhaiten Käytä aivojasi tehokkaasti (Otava) on kirja niille, jotka haaveilevat paremmin toimivista aivoista. Kirjan laatijat James Harrison ja Mike uskovat, että aivojen omin kieli on visuaalinen, ja siksi kirja on kauttaaltaan kuvallinen ja värikäs – sanalla sanoen houkutteleva. Tehtävät ja neuvot auttavat oppimaan helpommin sekä parantamaan muistia, keskittymiskykyä, päättelykykyä ja luovuutta. Suomennos on Tarja Kontron. ■ Hobbs

Kuinka paljon on SOPIVASTI? SOSIAALIPSYKOLOGI Janne Viljamaa paljastaa kirjassaan Pakko saada! (WSOY) addiktin muotokuvan. Riippuvuus voi syntyä niin tekemiseen kuin aineisiinkin: työhön, liikuntaan, peleihin, nettiin, seksiin, ihastumisiin, ruokaan, tupakkaan, alkoholiin. Kaikista ei kuitenkaan tule riippuvaisia, koska siihen tarvitaan myös otollinen perimä. Kirja esittelee koukuttavat mielihyvähormonit ja keinot, joilla niitä voi estää pääsemästä hallitsemaan elämäänsä. Useimpien riippuvuuksien hallitsemiseen pätevät samat periaatteet. ■

PARISUHDELEIRI kansien välissä NIILLE, JOTKA pystyvät ottamaan opikseen lukemastaan, sopii avioliittoleirin asemesta Arto Pietikäisen kirja Joustava mieli parisuhteessa (Duodecim). Se antaa kättä pidempää parisuhteen vaalimiseen ja auttaa myös eroa harkitsevia. Pietikäisen mukaan moni pariskunta yrittää kaivaa lapiolla tietään ylös vaikeuksien kuopasta, kun toimivampaa olisi rakentaa tikkaat. Pietikäisen tikkaiden puolat ovat psykologisen joustavuuden osa-alueita, joiden kehittämiseen hän antaa ohjeet. Hän muistuttaa myös, että rakkauden tunteet tulevat ja menevät, mutta rakkaudellisia tekoja voi tehdä milloin tahansa. ■

Oma PLUS 1 2012 17

18 Oma PLUS 1 2012

VOIMAA ruoasta ja liikunnasta

TLihaskuntoa harjoittamalla edesautetaan ikääntyneiden omatoimisuutta ja kykyä selviytyä arkiaskareistaan ilman apua. Liikkuminen lisää myös henkistä vireyttä.

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME

Ravitsemussuunnittelija Merja Suomisen mielestä on tärkeää, että ikäihmiset liikkuvat ja syövät monipuolisesti. Näin saadaan ylläpidettyä lihaskuntoa ja turvattua riittävä ravinnonsaanti.

P LAADUKASTA RUOKAA ja useita aterioita IKÄÄNTYNEILLÄ HYVÄ ravitsemustila edesauttaa terveenä pysymistä ja vaikuttaa elämänlaatuun sekä fyysisen että henkisen vireyden kautta. HYVÄ RUOKA:

• On monipuolista, terveellistä ja värikästä. • Sisältää sopivasti energiaa, riittävästi proteiinia ja muita ravintoaineita. • Sisältää kohtuullisesti rasvaa ja mielellään pehmeää rasvaa. • Sisältää kasviksia, hedelmiä, marjoja ja viljatuotteita. • Sisältää kohtuullisesti suolaa ja sokeria. • Rytmittyy noin viiteen tai kuuteen ateriaa päivässä. TÄYSIPAINOINEN ATERIA SISÄLTÄÄ:

• Lihaa, kalaa, munia, sisäelimiä tai papuja ja herneitä 100–120 g, vähintään 60 g. • Kasviksia, marjoja ja/tai hedelmiä tuoreina tai kypsennettyinä vähintään 100 g. • Täysjyväleipää vähintään yksi viipale tai täysjyväpuuroa 1 dl tai vastaava määrä muuta ruokaa, johon on käytetty täysjyväviljaa. • Maitoa tai maitovalmisteita: vähintään yksi lasillinen maitoa tai piimää tai vastaava määrä viiliä, jogurttia, maitorahkaa tai suurehko viipale juustoa. • Margariinia, öljyä tai rasvasekoitetta energiankulutukseen suhteutettuna. ■ LÄHTEET WWW.RAVITSEMUSKOTONA.FI, WWW.VRN.FI

ienikin kävelylenkki ulkona tai jumppa ja venyttely lisäävät ruokahalua. Se, että ruoka maistuu on tärkeää, koska hyvinvoinnin perustana on monipuolinen ravinto. – Ikääntyneiden energiankulutus pienenee, koska elintoiminnot hidastuvat ja liikunta vähenee. Varsinkin naiset saattavat olla hyvinkin hentoja. Energiaa, proteiinia ja muita ravintoaineita tarvitaan kuitenkin myös vanhetessa eli säännöllinen syöminen on yhtä tärkeää kuin säännöllinen liikkuminen. Kun liikkuminen tuntuu hankalalta, liikutaan entistä vähemmän ja lihaskudosta menetetään edelleen, miettii ETT Merja Suominen. – Perusruoasta pitäisi saada riittävästi energiaa, proteiineja ja kuituja sekä tietysti vitamiineja ja kivennäisaineita ja myös ﬂavonoideja. Laihduttaminen ei olekaan ikäihmisten juttu, koska silloin hupenevat loputkin ravintoainevarastot, joita tarvitaan esimerkiksi sairastuessa tai toipilaana. D-VITAMIINILISÄ TARPEEN

Ravintolisiä ja -valmisteita tarvitaan silloin, kun ravinto on puutteellista tai ravinnontarve on tilapäisesti muuttunut. Suomisen mielestä esimerkiksi C-vitamiinia voi hyvin nauttia ﬂunssa-aikaan, jos siltä tuntuu. – D-vitamiinin vajaus on yleistä vanhuksilla ja ravitsemusneuvottelukunta suosittaa-

kin yli 60-vuotiaille 20 mikrogramman D-vitamiinilisän nauttimista päivittäin. Kalsiumia suomalaiset saavat aika hyvin, koska maitotaloustuotteita käytetään säännöllisesti. Jos niitä ei käytä, niin lisäkalsiumin tarvetta voi harkita. Kalsiumia ei kuitenkaan pitäisi saada liikaa. – Usein unohdetaan, että riittävä nesteen saanti on myös olennaista ikääntyneiden ravitsemuksessa.

tehokkaasti vähentää vanhuuden hauraus-raihnausoireyhtymän riskiä lisäämällä lihasmassaa ja voimaa sekä parantamalla aineenvaihdunnallista terveyttä. Esimerkiksi ikääntyvillä naisilla ravitsemussuositusten mukainen riittävästi energiaa ja proteiinia sisältävä ruokavalio edisti voimaharjoittelulla saatua lihasmassan kasvua ja aikaansai positiivisia muutoksia veren rasva-arvoissa.

RUOAN JA LIIKUNNAN LIITTO

YKSILÖLLISYYS MUISTETTAVA

Suomisen mielestä lihaskunnon ja lihasmassan kasvattaminen esimerkiksi kuntosalilla sopii hyvin ikäihmisille, kun harjoitukset tehdään ohjatusti. Oikeanlainen ravitsemus, riittävä proteiinin saanti ja voimaharjoittelu käyvät yhdessä aseiksi ikääntymistä vastaan. Janne Sallinen on väitöstutkimuksessaan todennut, että voimaharjoittelulla voidaan

Vajaaravitsemus on lähinnä laitoshoidossa olevien vanhusten vaara, mutta myös kotona asuvat vanhukset voivat huomaa-

mattaan syödä liian vähän, kun ruoka ei maistu tai sitä ei muisteta syödä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvällä ravitsemushoidolla ja ravitsemustilan arvioinnilla pystytään parantamaan vanhusten ravitsemustilaa ja sairastuneiden paranemista. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten tavoitteena on vähentää vanhusten ravitsemukseen liittyviä eroja ja lisätä tietämystä ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä. Suominen korostaa, että pitää kunnioittaa vanhusten yksilöllisyyttä myös ravitsemuksen suunnittelussa. Eletty elämä vaikuttaa tottumuksiin ja mieltymyksiin. Hänen mielestään olisi tärkeää, että perusterveydenhoidon lisäksi ikääntyville saataisiin ammattilaisten eli alan koulutuksen saaneiden asiantuntijoiden tekemiä ravitsemuksen arviointeja ja räätälöityä ravitsemusneuvontaa. ■

TOIMINTAKYKY KUNTOON kuntosalilla LIHASKUNTOA KASVATTAVAA voimaharjoittelua olisi hyvä harrastaa läpi elämän. Esimerkiksi ikääntymisen vaikutuksia voidaan hidastaa lihaskuntoharjoittelulla. Hyvä lihaskunto on fyysisen kunnon ja suorituskyvyn kannalta oleellinen asia. Kuntosaliharjoituksissa voi vahvistaa varsinaisen lihaskunnon lisäksi sydän- ja verenkiertoelimistöä sekä liikkuvuutta. Tärkeintä ikääntyneiden lihasharjoittelussa on toimintakyvyn parantaminen ja henkisen vireyden lisääminen. Turvallisuussyistä kuntosaliharjoittelu tulee aloittaa koulutetun ohjaajan kanssa. Ohjaajan kanssa on hyvä käydä läpi tavoitteet, miettiä peruskuntoa ja laatia näiden pohjalta harjoitusohjelma, jota muutetaan harjoittelun edetessä. Ennen harjoittelun aloittamista on hyvä varmistaa terveystilanne. ■

Oma PLUS 1 2012 19

Iäkkäiden HYVÄ HOITO on asenteista kiinni TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MAIJA RAUHA JA DREAMSTIME

anhojen hyvä laitoshoito ei ole Kivelän mukaan ainakaan suoraan rahasta kiinni. Mikään tutkimus ei tue väitettä, että hyvä hoito maksaisi enemmän kuin huono. – En pysty esittämään tutkimustietoja tästä, mutta olen itse nähnyt todella hyvää ja laadukasta hoitoa, joka on toteutettu suhteellisen pienellä työntekijämäärällä. Hyvää hoitoa antavan laitoksen kustannustaso voi olla täysin vertailukelpoinen ja se voi menestyä tarjouskilpailuissa siinä missä muutkin, hän arvioi. Hyvässä laitoshoidossa vanhus puetaan joka aamu ja hänen kanssaan lähdetään tavanomaisiin päivätoimiin. Seurustellaan ja puuhaillaan vanhan voimien mukaan. Henkistä ja ruumiillista kuntoa ylläpidetään kunnollisella ravitsemuksella, ulkoilulla ja kanssakäymisellä. Kivelä uskoo, että tällainen hoito tulee lopulta halvemmaksi kuin vuoteeseen hoitaminen. Lisäksi se on henkilökunnalle mielekkäämpää kuin vuodepotilaiden hoitaminen. – Hyvän hoidon keskeisiä perusteita ovat iäkkäiden ja vanhusten arvostaminen ja heidän yksilöllisyytensä kunnioittaminen sekä henkilökunnan tiedollinen osaaminen. Työntekijöiden tulee myös ymmärtää vanhojen ihmisten ajatuksia ja toimintaa. Hyvää hoitoa antavat hoitajat ovat käsitelleet oman vanhenemisensa ja

Yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä on jo pitkään ollut iäkkäiden hyvän hoidon tärkeä puolestapuhuja Suomessa. Laadukkaita palveluja ja hyvää hoitoa saadaan hänen kokemuksensa mukaan siellä, missä vanhoja arvostetaan ja heidät kohdataan tasavertaisina. kuolemansa kysymyksiä ja pystyvät myös tunteiden tasolla kohtaamaan vanhoja ihmisiä. PYÖRÖOVISYNDROOMA TULEE KALLIIKSI

Kivelän mukaan yksi hyvän hoidon tunnusmerkeistä on se, ettei vanhojen päätä sekoiteta tarpeettomilla lääkkeillä. Asiantuntemattomasti toteutetussa hoidossa voidaan käyttää heikoin perustein esimerkiksi virtsankarkailua ehkäiseviä lääkkeitä, unilääkkeitä ja psykoosilääkkeitä, jotka voivat heikentää muistia. Kun ihmisen kognitiiviset kyvyt heikkenevät näiden lääkkeiden haittavaikutuksena, hän kaatuu helposti ja saa murtumia, joiden hoito on kallista. – Jos hoito poliklinikalla on hyvää, murtuman syyt selvitetään, niihin puututaan ja lääkitystä vähennetään tarvittaessa. Potilas toipuu. Huonossa tapauksessa kukaan ei ota vastuuta hoidosta eikä kaatumisen syytä selvitetä, vaan vanha lähetetään takaisin kotiin, palvelutaloon tai laitokseen, jossa entinen meno

jatkuu. Hetken päästä hänet tuodaan uuden murtuman kanssa takaisin. Tämä on erittäin yleistä, mutta onko tämä halpaa? Kutsun tätä pyöröovisyndroomaksi, Kivelä sanoo. Joskus toipuneelle murtumapotilaalle määrätään lääkityksen vähentämisen sijasta lisää lääkkeitä, joiden ansiosta hän menettää liikuntakykynsä ja joutuu vuodepotilaaksi. Myöskään tämä menettely tuskin säästää yhteiskunnan varoja. – Ongelma on, että kukaan ei ole kiinnostunut hoidon kokonaiskustannuksista. Tutkijoiden olisi mahdollista laskea niitä sairaskertomustietojen perusteella, mutta niin ei ole tehty, Kivelä jatkaa. KANTELUT EIVÄT TEHOA LAINKAAN

Vanhusten laitoshoidon laadusta ja ongelmista on tehty viime vuosina useita raportteja ja selvityksiä. Suomen Senioriliike ry:n keräämä yli sadan vanhusten hoitoa koskevan kirjeen aineisto, jonka Kivelä ja Sari Vaa-

esittelevät kirjassa Vanhana tänään, vahvistaa selvitysten antamaa kuvaa: vanhusten hoidon isoin ongelma on eriarvoisuus. On myös erittäin laadukasta hoitoa, mutta huonoa hoitoa on liikaa. – Yksi viidesosa kirjeistä kertoi hyvästä hoidosta ja loput ongelmista. Kirjeiden perusteella ei voi päätellä, kuinka yleistä hyvä tai huono hoito on, mutta se on selvää, että iäkkäiden tasa-arvo ja yhdenvertainen kohtelu eivät toteudu. Näin on, vaikka ikääntymiseen ja vanhustenhoitoon liittyviä suosituksia on annettu 1980-luvulta lähtien ja tietokirjoja, oppaita ja oppikirjoja on julkaistu. Puutteita on muun muassa vanhojen ravitsemuksessa ja henkilökohtaisessa hygieniassa. Unilääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään paikoin pitämään vanhukset vuoteissaan. Liikuntaa, ulkoilutusta ja kuntoutusta on vain vähän. Hoitosuunnitelmat puuttuvat tai ovat vanhentuneita. Myös asenteiden tasolla on ongelmia: vanhusten pio

mitätöintiä ja kielteisiä asenteita sekä potilaita että heidän omaisiaan kohtaan tuli esiin useissa kirjeissä. – Kirjoittajat kuvasivat myös ponnistelujaan läheistensä hoidon laadun parantamiseksi. Kaikki esitellyt kantelut ja valitukset, yhteydenotot laitosten johtajiin, kuntien luottamushenkilöihin, aluehallintovirastoihin, Valviraan, eduskunnan oikeusasiamieheen ja oikeuskansleriin olivat olleet tuloksettomia. Tästä aiheesta ei esiintynyt kirjeissä yhtään myönteistä kommenttia. – Tämä on mielestäni hälyttävää. En osaa sanoa, mistä se kertoo – virkamieskunnan lepsuudesta kenties, Kivelä sanoo. PITKÄAIKAISHOITO ON OMA LAJINSA

Kirjeiden valossa pahimpia paikkoja ovat pitkäaikaista hoitoa järjestävät terveyskeskusten ja kaupunginsairaaloiden vuodeosastot, joissa tyypillisesti on useita ihmisiä samassa huoneessa. Hoitojärjestelyjen lähtökohtana tuntuu usein olevan laitok-

sen arkirutiinien säilyttäminen, eivät niinkään vanhusten yksilölliset tarpeet. – Uskon tämän johtuvan virheellisestä hoitoideologiasta. Hoidon malli on otettu akuuttihoidosta, jota on perinteisesti arvostettu enemmän kuin pitkäaikaissairaanhoitoa. Pitkäaikaishoito on kuitenkin aivan oma hoitotyön lajinsa, jota koskevat omat periaatteet. Työ on vaativaa, sitä tehdään omaa persoonallisuutta käyttäen ja se edellyttää monipuolista osaamista. Työn vaativuutta ei ole tuotu riittävästi esiin – jos ajatellaan, että kuka tahansa osaa hoitaa vanhuksia, syyllistytään vanhustenhoidon mitätöintiin. Kivelä pahoittelee, että parantavien hoitojen yliarvostaminen johtaa hyvää elämänlaatua ylläpitävien hoitojen väheksymiseen. Iäkkäiden sairauksien lääkkeettömiä hoitoja on tutkittu melko paljon. Lääkärit eivät kuitenkaan arvosta niitä, koska niitä ei opeteta heidän koulutuksessaan. – Esimerkiksi masennuksen hoidossa on näyttöä liikunnan, sosiaalisen toiminnan, muistelun ja muisteluterapian tehosta. Myös unettomuutta ja muistisairauksia voidaan menestyksellisesti hoitaa lääkkeettömästi. Toimintaterapia, päivänvalo, hyvä ruoka ja liikunta parantavat tutkitusti vanhojen vointia. – Hyvän ravitsemuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Ter-

20 Oma PLUS 1 2012

veydenhuollon ammattilaisten ravitsemuskoulutus on kuitenkin puutteellinen. Kaikki ammattilaiset eivät tunne valtion ravitsemusneuvottelukunnan uusia ikääntyneiden ravitsemussuosituksia. Myöskin lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämä iäkkäiden lääketietopankki on harmillisen vähän tunnettu. Näistä apuvälineistä tarvittaisiin lisää viestintää viranomaisilta hoitohenkilöstölle. TAUSTALLA SÄÄSTÖT JA SYRJINTÄ

Näin IKÄÄNTYMINEN näkyy VANHENEMINEN AIHEUTTAA ihmisessä suuren joukon muutoksia, jotka nuortenkin on hyvä tuntea. Kuusikymppisen voimat riittävät vain harvoin samaan kuin kolmekymppisen tai nelikymppisen, vaikka yksilölliset erot ovatkin suuria. Muutosten etenemistä voi hidastaa esimerkiksi liikunnalla. • Ulkonäkö muuttuu: iho ohenee, veltostuu ja rypistyy. Näyttää kuin käsien ja jalkojen tai vatsan iho roikkuisi. Monien hiukset ohentuvat ja harmaantuvat. Ryhti saattaa painua hieman kumaraan. • Lihasmassa pienenee ja lihasvoimat heikentyvät. Myös sydämen toimintakyky heikkenee. Jo keski-ikäinen huomaa väsyvänsä entistä nopeammin. Esimerkiksi valvottu yö tuntuu eri tavalla kuin nuorena. • Nivelet ja selkäranka jäykistyvät hieman, jolloin liikkuvuus heikkenee. • Lihasten, nivelten ja hermoston yhteistoiminta hidastuu. Kaikki toiminta voi olla hieman hitaampaa kuin aiemmin. • Henkinen ja fyysinen palautuminen hidastuu 55–60 ikävuoden jälkeen: työviikon jälkeen tarvitaan koko viikonloppu lepoon. • Aineenvaihdunta hidastuu, mikä johtaa helposti lihomiseen. Toisaalta yli 75-vuotiailla pitkää ikää ja hyvää toimintakykyä ennustava paino on lievä ylipaino. • Näkö alkaa heikentyä jo 45–50 vuoden iässä, kun silmän linssi jäykistyy. Lähinäön heikentyminen jatkuu vähitellen. Iäkkäät tarvitsevat myös enemmän valoa kuin nuoret nähdäkseen hyvin ja he häikäistyvät esimerkiksi pimeällä ajaessaan helpommin kuin nuoret. • Kuulo heikkenee tyypillisesti siten, että sanojen erottaminen vaikeutuu, kun taustalla on hälinää. Myös äänen tulosuunnan erottamisesta tulee vaikeampaa. • Lopulta myös makuaisti ja tuntoaisti heikkenevät. • Suun terveydessä voi olla puutteita, jotka vaikeuttavat syömistä. • Luut haurastuvat ja osteoporoosi vaanii etenkin naisia vaihdevuosien jälkeen. • Munuaisten ja maksan toiminta hidastuu, mikä vaikuttaa lääkkeiden hajoamiseen ja erittymiseen. Moni lääke vaikuttaa vanhalla pidempään kuin nuorella. Myös alkoholin vaikutus voimistuu. • Toipuminen hidastuu. Flunssa tai muu tulehdus voi kestää pitkään ja viedä voimia. • Nälän tunne ja ruokahalu heikkenevät myöhäisvanhuudessa. • Keskittymiskyky heikkenee tilanteissa, joissa on paljon aistiärsykkeitä. • Työmuisti hidastuu, joten oppiminen edellyttää entistä enemmän kertausta. Oppimistulokset ovat kuitenkin hyvät. Asiakokonaisuuksien ymmärtäminen voi jopa parantua. • Nimien ja tapahtumien mieleen palauttaminen voi viedä aikaa. • Nopea päättelykyky saattaa hieman hidastua, mutta kiteytynyt älykkyys säilyy ja paranee 65 ikävuoteen asti, jonka jälkeen se alkaa heikentyä hitaasti. • Luovuus säilyy, mutta se muuttaa muotoaan. Yksityiskohdat kiinnostavat entistä vähemmän, kokonaisuuksien hahmotus helpottuu. Näköalat laajenevat, hiljainen tieto lisääntyy. • Monet kokevat, että tunteet vaimenevat. Ilo ja suru, onni ja viha voivat tuntua miedommilta kuin nuorena.

Huono hoito johtuu Kivelän mielestä osin vanhoja syrjivistä asenteista, osin koulutuksen puutteista. Syytä on myös suomalaisen yhteiskunnan nopeassa muutosvauhdissa. Ennen 1990-lukua Suomessa oli vain kourallinen ihmisiä, jotka osasivat hoitaa iäkkäitä, koska yli 85-vuotiaita hoidettavia oli siihen asti ollut vain vähän. Kun heitä sitten alkoi tulla, heitä ei osattu hoitaa. – Hoitotyön tai lääketieteen geriatrista koulutusta ei ollut juuri lainkaan. Siihen vielä rytisi lama, jonka vaikutukset olivat rajut. Koulutettua väkeä vedettiin 1990-luvun lamavuosina pois vanhustenhoidosta, ja heidän tilalleen otettiin ihmisiä työvoimatoimistosta. Vaikka 2000-luvun nousukauden aikana geriatrista koulutusta lisättiin ja ongelmista jo puhuttiin, puhujia oli Kivelän mielestä liian vähän. Markkinalähtöisyydestä, kaupallistamisesta, yksityistämisestä ja kilpailuttamisesta tuli iskusanoja. Kivelä on ehdottomasti sitä mieltä, etteivät markkinatalouden periaatteet sovi ihmisten hoitamiseen. – Suomeen syntyi 1990-luvulla paljon pieniä, ammattitaitoisesti johdettuja vanhustenhoidon yrityksiä. Ne eivät kuitenkaan pärjänneet kilpailutuksessa isommille yrityksille. Kuntien olisi ollut täysin mahdollista suosia kotimaista, laadukasta osaamista ja pieniä vanhustenhoidon yksiköitä, mutta tätä valintaa ei tehty. Nyt näitä isompia suomalaisyrityksiä on myyty kansainvälisille toimijoille. – Ruotsin kokemukset osoittavat, että kun vanhusten hoitaminen on bisnestä, jonka ainoa tavoite on tuottaa rahaa omistajilleen, se johtaa väistämättä työvoiman vähentämiseen ja palvelun heikkenemiseen. Tämä trendi tulee johtamaan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuhoon, Kivelä murehtii. Kivelän mukaan kilpailuttamisen tuomista säästöistä ei ole näyttöjä. Häntä huolestuttaa, että Suomen tulisi EU:n kannan mukaan kilpailuttaa palveluitaan nykyistäkin enemmän. – Monissa EU-maissa on luovuttu sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamisesta. Tähän pitää Suomessakin ryhtyä, Kivelä kehottaa. APTEEKEILLA OMA ROOLINSA

Apteekeilla on Kivelän mielestä oma, tärkeä roolinsa vanhusten hoidossa. Farmaseutit ja proviisorit ovat hänen mukaansa lähteneet melko innokkaasti toteuttamaan moniammatil-

SSirkka-Liisa Kivelän mielestä vanhustenhoidon hyvä laatu edellyttää kaikkien kansalaisten myönteistä suhtautumista iäkkäisiin, iäkkäiden arvostamista yhteiskunnassa ja iäkkäitä tukevien henkilöiden korkeatasoista eettistä toimintaa.

lista lääkehoidon kokonaisarviointia, jossa käydään läpi asiakkaan koko lääkehoito, karsitaan päällekkäisyydet ja pidetään silmällä lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia. Lääkärit eivät kuitenkaan osaa käyttää apteekkiväen asiantuntemusta riittävästi hyväksi. – Terveydenhuolto ja apteekit hoitavat ja palvelevat samoja ihmisiä, mutta tekevät liian vähän yhteistyötä. Lääkäreiden tiedoissa on paljon aukkoja asioissa, jotka ovat farmasisteille tuttuja. Toisaalta farmasian koulutus on ollut apteekkikeskeistä, eivätkä farmasistit ole tottuneet toimimaan osana terveydenhuoltoa.

– Farmasistien pitäisi työntyä rohkeasti terveydenhuoltoon ja tarjoutua mukaan tiimeihin perusterveydenhuollossa. Apteekkien ja kotona asuvien iäkkäiden kannattaisi solmia pitkäkestoisia asiakassuhteita, jolloin apteekissa voitaisiin antaa neuvontaa, seurata lääkkeiden käyttöä sekä arvioida lääkkeiden yhteisvaikutuksia. Lääkehoidon kokonaisarviointi voisi olla maksullinen palvelu, joka olisi mahdollista myös kytkeä kantaasiakkuuteen, Kivelä ideoi. Ajantasainen lääkelista olisi tärkeä niin nuorelle kuin vanhallekin ihmiselle etenkin hoitopaikkojen vaihtuessa. Tällä het-

kellä sellaisia ei juurikaan tehdä. Apteekit voisivat Kivelän mielestä auttaa, koska sähköisen reseptin myötä apteekki pääsee katsomaan, mitä lääkkeitä asiakas on ostanut. Lääkelistasta voisi kehittää maksullisen tai kantaasiakkuuteen liittyvän bonuspalvelun, jossa asiakas saisi tulostetun lääkelistan mukaansa tarpeen mukaan tai ainakin kerran vuodessa. ■ LISÄTIETOJA: Sirkka-Liisa Kivelä ja Sari Vaapio: Vanhana tänään. Kustantaja Suomen Senioriliike ry, tilattavissa Senioriliikkeestä. www.senioriliike.fi. Myös kirjakaupoissa.

UUTUUS

Oma PLUS 1 2012 21

❯5 KYSYMYSTÄ: MUISTISAIRAUDET TEKSTI SIMO ARVO KUVA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI JA DREAMSTIME

MUISTIHOITAJA MARITA MATIKAINEN, ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Muistisairaudet huolestuttavat usein varsinkin elämän ehtoopuolella. a. Muistista huolehtimiseen ei ole taikatemppuja.Tärkeintä on pitää huolta uolta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. sta.

1 2

MITKÄ ASIAT LISÄÄVÄT RISKIÄ SAIRASTUA MUISTISAIRAUTEEN?

Sairastumisriskiin vaikuttaa moni asia, kuten ikä, kolesteroliarvot, verenpaine ja muut sairaudet. det. Myös fyysisen ja sosiaalisen aktiivisuuden puute sekä alkoholi, tupakointi ja epäterveelliset elämäntavat lisäävät äävät sairastumisriskiä. Perinnölliset syyt ovat pienin riskitekijä. ■ MITÄ VOI TEHDÄ ENNEN OIREIDEN ILMENEMISTÄ?

Terveelliset elämäntavat auttavat muistista huolehtimisessa. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista nista kannattaa pitää huolta; ylös, ulos ja lenkille. Alkoholin, tupakan ja eläinrasvan käyttöä pitäisi vähentää.. Ruokavaliossa olisi hyvä suosia kalaa, marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Stressiä kannattaa välttää ja aivoja aktivoida da sen sijaan esimerkiksi ystävyyssuhteiden ylläpidolla. Päähän kohdistuvilta iskuilta on suojauduttava. Käytä siis is kypärää pyöräillessäsi. ■

3 4 5

VAIKUTTAAKO IKÄ ENNALTAEHKÄISYN TAPOIHIN TAI TEHOKKUUTEEN?

Suoranaista vaikutusta iällä ei ole, vaan asia on hyvin henkilökohtainen. Tärkeintä on halu huolehtia itsestään ja ylläpitää hyvinvointia. Iän tuomilla fyysisillä rajoitteilla voi toki olla vaikutusta asiaan. ■ KENEN KANNATTAA TEHDÄ GEENITUTKIMUS ALTTIUDESTA MUISTISAIRAUKSILLE?

Pääsääntöisesti lääkäri suosittelee potilasta geenitutkimukseen, mutta tutkimuksia tehdään n vain harvoin. Geenitutkimus voidaan toki järjestää, jos potilas haluaa ehdottomasti tietää sairastumisriskistään. kistään. ■ MITÄ KANNATTAA TEHDÄ, JOS TIETÄÄ OMAAVANSA KORKEAN SAIRASTUMISRISKIN?

Jos riski on tiedossa, kannattaa edellä esiteltyihin asioihin kiinnittää erityistä huomiota. Terveelliset veelliset elämäntavat ja aktiivisuus ovat paras tapa taistella muistisairauksia vastaan. ■

Anna ilman kulkea. Naso-ratiopharm avaa tukkoisen nenän. Nopeasti tehoava Säilöntäaineeton Edullinen oma Lapsilleuus vahv

Naso-ratiopharm on säilytysaineeton sumute nuhasta johtuvan nenän tukkoisuuden hoitoon. Vaikuttavana aineena on ksylometatsoliini, joka vähentää nenän ja nielun alueen limakalvojen turvotusta. Naso-ratiopharm 1,0 mg/ml on tarkoitettu aikuisille ja yli 10-vuotiaille lapsille annostuksella 1 suihke kumpaankin sieraimeen korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa, yhtäjaksoisesti enintään 7 päivän ajan. Naso-ratiopharm 0,5 mg/ml on tarkoitettu 2-10–vuotiaille lapsille annoksella 1 suihke kumpaankin sieraimeen korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa, yhtäjaksoisesti enintään 5 päivän ajan. Käyttö raskauden ja imetyksen aikana vain lääkärin ohjeen mukaan. Yleisiä haittavaikutuksia ovat nenän limakalvon kirvely ja kuivuminen. Valmisteen suositeltua pitempiaikainen yhtäjaksoinen käyttö voi johtaa vaikutuksen heikkenemiseen ja käytön lopettamisen jälkeen esiintyvään voimakkaaseen nenän limakalvojen turvotukseen. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Pakkaukset ja hinnat 1.1.2012: Naso-ratiopharm nenäsumute 0,5 mg/ml 10 ml (4,24 €), 1,0 mg/ml 10 ml (4,24 €). Apteekista ilman reseptiä. Lisätiedot: www.laakeohje.ﬁ, info@ratiopharm.ﬁ A27

22 Oma PLUS 1 2012

❯APTEEKIN HYLLYLTÄ TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MEDCASE

Apua KUORSAUKSEEN Kuorsaus on ikävä vaiva. Se haittaa sekä kuorsaajaa että hänen vierustoveriaan.Yksi keino kuorsauksen ehkäisyyn on smartLAB gutnight -laite, jonka lähettämät impulssit saavat kuorsaajan vaihtamaan asentoa.

li joka kymmenes meistä kuorsaa öisin. Kuorsaaminen heikentää unen laatua ja häiritsee muita nukkujia. Kuorsaamista lisäävät ylipaino, alkoholi, tukkoinen nenä ja isot nielurisat. Tupakointi aiheuttaa nenän tukkoisuutta ja sitä tietä pahentaa kuorsausta. Toiset kuorsaavat voimakkaimmin nukkuessaan selällään. Laihdutus vähentää kuorsaamista, samoin kyljellään nukkuminen. Yksi kotikonsti kuorsauksen rajoittamiseen on smartLAB gut-

night -laite, jonka mikrosensorit reagoivat yli kolme kertaa toistuviin kuorsauksen ääniin. Ranteessa oleva laite aktivoituu ja lähettää mikroimpulsseja ranteeseen. Impulsseja lähettää laitteen takaosaan liitetty itseliimautuva elektrodi. Kuorsaava henkilö reagoi alitajuisesti impulsseihin, muuttaa heräämättä asentoaan ja lakkaa kuorsaamasta. Impulssin taajuuden käyttäjä voi itse säätää laitteessa olevasta säätöpyörästä sopivaksi. – Laitteen toiminalle on olennaista, että impulssien voi-

makkuus on säädetty henkilölle yksilöllisesti sopivaksi. Tällöin henkilö ei herää impulsseihin, vaan alitajuisesti vaihtaa asentoa, jolloin kuorsaus yleensä loppuu. Laitteen teho on yksilöllistä ja riippuu paljon siitä, että impulssin voimakkuus on sopiva, sanoo maahantuojan, MedCasen, toimitusjohtaja Ilkka Sirén. Säätäminen kannattaa aloittaa asettamalla pyörä keskiasentoon. Impulssin voimakkuutta voi kokeilla valveilla ollessa, mutta lopullinen säätö on tehtävä parin yön kokemusten jälkeen. Käytännössä kannattaa siis aloittaa keskeltä ja säätää tasoa heikommaksi tai voimakkaammaksi parin yön kokeilun jälkeen.

le valmistajalle maahantuojan, eli MedCasen, kautta sarjanumeron sisältävän rekisteröintikortin, joka on mukana laitepakkauksessa. SmartLAB gutnightin vähittäismyyntihinta on noin 120 euroa ja pakkauksessa on mukana kolme kontaktityynyä. Kontaktityynyjä myydään sen jälkeen erikseen kolmen kappaleen pakkauksessa, jonka vähittäismyyntihinta asettuu 25 euron tuntumaan. Yksi tyyny kestää noin kuukauden, jos laitetta käytetään joka yö.

MILLOIN LÄÄKÄRIIN?

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaukseen liittyy hengityskatkoja ja päiväaikaista väsymystä tai suoranaista nukahtelua, sillä tällöin kyseessä voi olla uniapnea.

Uniapnea voi myötävaikuttaa sydäninfarktin ja aivohalvauksen syntymiseen. ■ Lisätiedot: www.medcase.ﬁ

TYYNYT VAIHTOON

Laitetta on myyty Suomessa puolen vuoden ajan. Se on myynnissä noin 20 maassa maailmanlaajuisesti. – Suomessa laitteesta ei ole tehty kliinisiä testejä, mutta muun muassa Taiwanissa laitetta on tutkittu kliinisesti ja sen on todettu auttavan kuorsaukseen, kertoo Sirén. Laitteella on automaattisesti kahden vuoden ja rekisteröitynä viiden vuoden takuu. Laitteen voi rekisteröidä lähettämäl-

SsmartLAB gutnight kiinnitetään yöksi ranteeseen ja laite lähettää toistuvasti kuorsaajan ranteeseen impulsseja, jotka saavat hänet vaihtamaan asentoa. Tällöin kuorsaus yleensä loppuu.

Apteekista

Oma PLUS 1 2012 23 Kouvolan 10. Inkeroisten Apteekki Merja Wiio Päätie 22, 46900 Inkeroinen p. (05) 317 1554 Lahti 12. Renkomäen Apteekki Johanna Pennanen Pasaasi 2, Renkomäki (Kärkkäisen kauppakeskus) 15700 Lahti puh. 020 789 3570

Forssan Keskusapteekki Timo Heinonen Kartanonkatu 11, 30100 Forssa p. (03) 422 2835 Haminan III, Itäväylän Apteekki Kyllikki Lisitsin Helsingintie 1, 49460 Hamina p. (05) 345 5120 Hangon Apteekki Silja Kyllönen Nycanderinkatu 18, 10900 Hanko p. (019) 248 2312 Helilän Keskus-apteekki Vesivallinaukio 5, 48600 Karhula p. (05) 262 447 Helsingin 45. Etelä-Kaarelan Apteekki Anita Oksanen Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki p. (09) 566 0080 *Malminkartanon sivuapteekki Malminkartanonaukio 4 00410 Helsinki p. (09) 566 2193 Helsingin 42. Munkki Apteekki Veikko Tuderman Raumantie 1 A (Munkkivuoren ostoskeskus) 00350 Helsinki p. (09) 565 6010

Hämeenlinnan 6.Tiiriön Apteekki Ritva Ortamala Wartiamäentie 2 (Prismakeskus) 13130 Hämeenlinna p. (03) 674 2321 Ikaalisten Apteekki Timo Pentti Vanha Tampereentie 15–17 39500 Ikaalinen p. (03) 458 9992 Karhuvuoren Apteekki Eija Lappela Taruraitti 2, 48350 Kotka p. (05) 223 1900 *Metsolan apteekki Kiuruntie 49–51, 48220 Kotka p. (05) 223 1930 Karjaan Apteekki Henrik Brenner Kauppiaankatu 9, 10300 Karjaa p. (019) 230 078 Kauhavan I Apteekki Minna Jaanson Kauppatie 48 , 62200 Kauhava p. (06) 434 8000 Kirjavantolpan Apteekki Hyvinkää Sven Söderlund Uudenmaankatu 70 05830 Hyvinkää p. (019) 431 642

Lappeenrannan Keskusapteekki Ossi Sarvilahti Brahenkatu 3 53100 Lappeenranta p. (05) 630 0300 *Kourulan sivuapteekki Katajakatu 10–12 53850 Lappeenranta p. (05) 630 0600 *Sammonlahden sivuapteekki Korpikunnaankatu 1 53850 Lappeenranta p. (05) 630 0400 Lempäälän II Sääksjärven Apteekki Hanna-Maija Syrjänen Pitkäahteentie 1, 33880 Lempäälä p. (03) 367 0480 *Apteekki Ideapark Ideaparkinkatu 4 37570 Lempäälä p. 029 090 8030 Lieksan Pietari-Apteekki Ulla-Riitta Savolainen Pielisentie 30, 81700 Lieksa p. (013) 521 003 Lielahden Apteekki Kyösti Laitinen Possijärvenkatu 2 33400 Tampere p. (03) 347 3800 Linnan Apteekki Markku Knuutila Kauppiaskatu 10, 20100 Turku p. (02) 275 0400 *Patterinhaan Apteekki Kanslerintie 10, 20200 Turku p. (02) 275 0810

Naantalin Apteekki Henrik Brenner Luostarinkatu 25 21100 Naantali p. (02) 431 2720 *Rymättylän sivuapteekki Vanhatie 1 21140 Rymättylä p. (02) 252 1202 Nurmeksen Apteekki Anja-Riitta Martinsen Kauppatori 1, Liikekulma 75500 Nurmes p. (013) 480 395 Ojamon Apteekki Helena Mensonen Ojamonharjuntie 61 (Citymarket) 08200 Lohja p. (019) 388 100 Orimattilan Apteekki Sinikka Lankinen Erkontie 12, 16300 Orimattila p. (03) 887 430 Oulaisten Apteekki Kalle Tuori Rautatienkatu 5, 86300 Oulainen p. (08) 470 477 Porvoon I Vanha Apteekki Robert Järnström Piispankatu 34, 06100 Porvoo p. (019) 689 4400 *Gammelbackan sivuapteekki Suolaketie 2, 06400 Porvoo p. (019) 575 3990 *Pornaisten sivuapteekki Latiskantie 1, 07170 Pornainen p. (019) 664 7247

Salon Vanha Apteekki Timo Johansson Vilhonkatu 8, 24100 Salo p. (02) 777 6400 *Kuusjoen sivuapteekki Ylikulmantie 250, 25330 Kuusjoki p. (02) 777 6480 Tampereen II Keskustorin Apteekki Esko Sorvala Keskustori 1, 33100 Tampere p. (03) 225 0300 *Atalan apteekki Pulkkakatu 8, 33580 Tampere p. (03) 362 2702 *Peltolammin apteekki Peltolamminkatu 12 33840 Tampere p. (03) 266 1055 Tampereen XVI Kaukajärven Apteekki Markku Knuutila Keskisenkatu 5, 33710 Tampere p. (03) 3143 9500 Tampereen Tammelan Apteekki Harri Salonpää Itsenäisyydenkatu 17 33500 Tampere p. (03) 254 9300 Tampereen Tesoman Apteekki Kyösti Laitinen Tesoman valtatie 37 33310 Tampere p. 010 420 4711 *Raholan sivuapteekki Jurvalankatu 8, 33300 Tampere p. 010 420 4715

Turun Keskus-apteekki Minna Jaanson Humalistonkatu 10, 20100 Turku p. (02) 880 0860 *Littoisten apteekki Uusi Littoistentie 48 20660 Littoinen p. (02) 246 1291 Vantaan I Tikkurilan Apteekki Tarja Saesmaa Kielotie 11 01300 Vantaa p. (09) 836 2540 Varkauden Vanha Apteekki Kirsi Puurunen Relanderinkatu 30 78200 Varkaus p. (017) 266 4700 *Käpykankaan sivuapteekki Sammonkatu 6 78870 Varkaus p. (017) 266 4730 *Könönpellon sivuapteekki Pitkälänniementie 1 78500 Varkaus p. (017) 266 4740 Ylihärmän Apteekki Timo Lehtimäki Järventie 1 62375 Ylihärmä p. (06) 482 3100 Ähtärin Apteekki Timo Lehtimäki Otsolantie 12 63700 Ähtäri p. (06) 211 3100

Tervolan Apteekki Petri Kiviluoma Keskustie 94, 95300 Tervola p. (016) 435 003

www.omaplus.ﬁ

❯RISTIKKO 1/2012 VANHEMMAN KONSTAAPELIN valvovan silmän alla on lehden 4/2011 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu: LEA KINNUNEN, TAMPERE. Vastaukset voi lähettää 15.3.2012 mennessä osoitteeseen: Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku. Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään Oma PLUS -apteekkiin. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen tuotelahjakortti Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu seuraavassa lehdessä.

nimi ___________________________________________________ osoite __________________________________________________ ________________________________________________________ ________________________________________________________ puh. ___________________________________________________

Ristikon 4/2011 ratkaisu:

KUSTANTAJA Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku | p. (02) 275 0432 | www.omaplus.fi | toimisto@omaplus.fi PÄÄTOIMITTAJA Tatu Johansson, Salon Vanha Apteekki, Vilhonkatu 8 L 1–13, 24100 Salo | p. 050 560 4344 | tatu.johansson@omaplus.fi TOIMITUS JA TAITTO OS/G Viestintä, Aurakatu 14 B, 20100 Turku | p. 0207 806 800 | www.osgviestinta.fi | viestinta@osg.fi PAINOPAIKKA Suomen Lehtiyhtymä Oy, PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula | painosmäärä noin 600 000 kpl Paikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit.