Oma PLUS 1/13

Elintärkeää D-vitamiinia ei sovi unohtaa.

Puutos aiheuttaa luuston pehmenemistä ja infektioherkkyyttä.

Tinnitus ahdistaa. Sairautta hoidetaan poisoppimalla.

Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti • 1/2013 • 16. vuosikerta

Tiesitkö tämän KUIVISTA SILMISTÄ?

SILMÄN TERVEYTTÄ on vaikea seurata 5 faktaa MENIERIN TAUDISTA

Signmark

VIITTOO tietä tasa-arvolle

2 Oma PLUS 1 2013

❯PÄÄKIRJOITUS S

LÄÄKEKORVAUKSET puhuttavat TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET ovat nousseet viime vuosina 5–10 prosentin vuosivauhtia. Näiden mukana myös valtion lääkekustannukset, maksetut lääkekorvaukset, ovat olleet nousussa. Vaikka nousu on ollut yleistä terveydenhuollon kustannuskehitystä pienempää, ovat kustannukset merkittäviä.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että kustannuksiin tehdään noin 10 prosentin leikkaukset. Nämä eivät synny täysin ilman kipuja. Helmikuun alussa viitehintajärjestelmän ulkopuolisten, Kelan korvaamien lääkkeiden korvausperusteisia tukkuhintoja leikattiin viidellä prosentilla. Toinen puolikas valtion säästöistä syntyy lääkkeiden korvausprosenttien laskemisesta: peruskorvausprosentti putoaa 42:sta 35:een ja alemman erityiskorvausluokan korvausprosentti 72:sta 65:een.

Väestö Suomessa vanhenee nopeaa vauhtia. Samanaikaisesti avohoidon osuutta terveydenhuollossa kasvatetaan ja ihmisiä tuetaan kotihoidon avuin asumaan entistä pidempään kotonaan. Nämä seikat pakottavat siihen, että jatkossakin lääkekustannukset tulevat nousemaan ja niiden kasvua tullaan hillitsemään. Tämä tarkoittaa, että entistä suurempi osa lääkekustannuksista siirtyy potilaiden itsensä maksettavaksi.

Rationaalisen lääkehoidon tunnustaminen yhdeksi lääkekustannusten ohjauskeinoksi on tulevaisuudessa tärkeää.

Lääkekorvausjärjestelmään on tehtävä perusteellisempia uudistuksia yhteiskunnan väestörakenteen ja huoltosuhteen tulevien muutoksien johdosta. Yhteiskunnalta ja yksilöiltä tarvitaan myös tukea sairauksien ennaltaehkäisyyn, johon tarvittaisiin lisää panostusta. Elintapojen muutos lähtee kuitenkin meistä itsestämme.

Oletko Sinä jo lähtenyt toteuttamaan uutena vuotena lupaamiasi elämäntapamuutoksia?

1/2013

❯TÄSSÄ LEHDESSÄ Tiesitkö tämän kuivista silmistä ........................................ 3 Gallup ............................................................................. 3 Viittoen muurit nurin ......................................................... 4 Tuoteuutiset ..................................................................... 7 Hyötyä vai haittaa? ........................................................... 8 Lemmikin silmäongelmiin tulee suhtautua vakavasti ......... 10 Uutisia eläinmaailmasta ................................................. 11 Paikallissivut .................................................................. 12 Tieto ja poisoppiminen auttavat tinnituksessa .................. 14

Kysy apteekkarilta .......................................................... 15 Kirjoja terveydeksi .......................................................... 16 Elintärkeä D ................................................................... 18 Vapaudu vilusta talviuinnilla ............................................ 18 Myös silmät voivat sairastua .......................................... 19 5 kysymystä: Menierin tauti ............................................. 21 Apteekin hyllyltä: Pitoa liukkailla .................................... 22 Apteekkien yhteystiedot ................................................. 23 Ristikko ........................................................................ 23

❯AJANKOHTAISTA KOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT DREAMSTIME

LAPSUUDEN OLOSUHTEET vaikuttavat sairastuvuuteen aikuisiässä TERVEYSTIETEIDEN MAISTERI Laura Kauhasen väitöstutkimuksen mukaan sosiaalinen huono-osaisuus lapsuudessa lisää sydäninfarktin ja kokonaiskuolleisuuden riskiä aikuisuudessa.

Huonot sosiaaliset olosuhteet ja huono hygienia lapsuudessa ovat yhteydessä korkeampaan verenpaineeseen aikuisiässä. Negatiiviset lapsuuden kokemukset lisäävät humalahakuisen juomisen riskiä. Lisäksi käytöshäiriöt lapsuudessa lisäävät kokonais- ja syöpäkuolleisuuden riskiä. Käytöshäiriöt voivat vaikuttaa pitkäaikaisten elämäntapatekijöiden, kuten tupakoinnin ja alkoholin kulutuksen kautta, lisääntyneeseen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiin myöhemmässä elämänvaiheessa.

Olisi siis tärkeää tukea terveyteen liittyviä tekijöitä jo elämän varhaisvaiheessa, jotta terveys olisi hyvä myös aikuisuudessa.

Tutkimuksessa selvitettiin lapsuuden sosiaalisen huonompiosaisuuden yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonisairastuvuuteen ja -kuolleisuuteen. Lisäksi tutkittiin ripulin, huonon hygienian ja huonojen sosiaalisten olosuhteiden yhteyttä verenpaineeseen, negatiivisten lapsuudenkokemusten yhteyttä humalahakuiseen juomiseen sekä käytös- ja

tunne-elämän häiriöiden yhteyttä kokonais- ja eri syistä johtuvaan sairastavuuteen ja kuolleisuuteen aikuisuudessa.

Tutkimusaineistona olivat itäsuomalaiseen Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -kohorttitutkimukseen osallistuneet 2 682 miestä. ■ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

D-VITAMIININ PUUTOSTA on kolmanneksella

KUIDUT SUOJAAVAT aikuistyypin diabetekselta

Tatu Johansson

päätoimittaja, proviisori Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

MEDICINERSÄTTNINGARNA diskuteras KOSTNADERNA FÖR HÄLSOVÅRDEN har stigit 5–10 % per år under de senaste åren. Som en följd av detta har också statens kostnader för mediciner och ersättningar för mediciner, stigit. Trots att stegringen har varit måttlig, i jämförelse med den övriga hälsovårdens kostnader, är priset ändå högt.

I regeringsprogrammet kom man överens om att sänka kostnaderna med cirka 10 %. Det sker inte helt smärtfritt. I början av februari , sänktes partipriserna för de läkemedel som står utanför referensprissystemet och trots det ersätts av FPA. För den andra halvan av statens inbesparingar står sänkningen av ersättningsprocentsatsen för mediciner. De grundersatta medicinernas ersättningsprocent sänks från 42 % till 35 % och den lägre specialersättningen sänks från 72 % till 65 %.

Finlands befolkning åldras i snabb takt, samtidigt som den öppna hälsovården utvecklas och stöden för att få befolkningen att bo hemma allt längre, höjs. Följden av det här är att kostnaderna för mediciner stiger och man kommer att sträva till att begränsa denna ökning. Följden blir att en allt större del av kostnaderna kommer att överföras på patienterna själva.

Att erkänna att läkemedelskostnaderna kan styras med hjälp av rationell läkemedelsbehandling, kommer att vara viktigt i fortsättningen. Systemet för läkemedelsersättningar bör förnyas i grunden med hänsyn till samhällets befolkningsstruktur och läkemedelsvårdens utveckling i framtiden.

Stöd behöv också, både samhälleligt och individuellt, för den förebyggande vården. Individens ansvar för förändrade levnadsvanor, blir allt viktigare. Har du redan infriat dina nyårslöften?

Tatu Johansson

chefredaktör, provisor Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

D-VITAMIININ PUUTOS on yleisempää naisilla (36,0 %) kuin RUNSAASTI KUITUJA ravinnostaan saavat välttyvät muita miehillä (30,6 %). Tieto on peräisin vuonna 2007 toteutetushelpommin aikuistyypin diabetekselta, mutta kaikki eivät tätä ta väestötutkimuksesta, jolla on arvioitu tyypin 2 diabeteksen hyötyä saa geeniensä takia. Tieto perustuu tutkimukseen, josehkäisyohjelman toimeenpanoa. Tutkimuksessa selvisi, että sa ravintokuitujen ja diabeteksen yhteyttä selvitettiin 3 200 aktiivisesti liikkuvilla ja D-vitamiinilisiä syövillä oli muita kornaisen ja 2 300 miehen avulla. keammat D-vitamiinitasot. Suurin D-vitamiinin puutoksen riski Kuituun liitetty suojavaikutus havaittiin erityisesti miehillä, oli niillä työikäisillä naisilla, joiden painoindeksi oli korkea, fyyjotka eivät kantaneet diabetekselle altistavia geenimuotoja. sinen aktiivisuus vähäistä ja jotka eivät käyttäneet D-vitamiiAmerican Journal of Clinical Nutrition -lehden julkaisemat hania sisältäviä vitamiinilisiä. Diabeteksen ehkäisyn ja vainnot viittaavat siihen, että osa ruokavalion terveyshoidon kehittämisohjelman (Dehko) 2D-hankkeen hyödyistä voi jäädä saamatta henkilöille, joiden (D2D) väestötutkimus toteutettiin THL:n, Diaperimä altistaa esimerkiksi diabetekselle. Kuibetesliiton sekä Etelä-Pohjanmaan, Keskitupitoinen ruokavalio on liitetty myös pienemSuomen ja Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanpään sydän- ja verisuonitautien vaaraan maan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien ja muun muassa suolistosyöpäriskin pieyhteistyönä. ■ LÄHDE THL nenemiseen. ■ LÄHDE DUODECIM VOIT LÄHETTÄÄ palautetta OmaPlus-lehdestä osoitteeseen toimisto@omaplus.fi.

Samaan osoitteeseen voit laittaa myös juttuideoita ja toiveita. Kiitos!

Lähetä palautetta!

KEISARILEIKKAUKSET yleisempiä ylipainoisilla synnyttäjillä

KEISARILEIKKAUSTEN OSUUS on pysynyt viimeiset 10 vuotta noin 16 prosentissa. Ylipainoisille synnyttäjille (painoindeksi BMI ≥ 25) tehtiin vuosina 2010– 2011 enemmän keisarileikkauksia kuin normaalipainoisille. Joka kolmas lihava ensisynnyttäjä (BMI ≥ 30) synnytti keisarileikkauksella. Synnyttäjiä oli 119 807 vuosina 2010−2011. Heistä ensisynnyttäjiä oli noin 40 prosenttia. Vähintään yhtä kivunlievitystä sai 91 prosenttia kaikista synnyttäjistä. ■ LÄHDE THL

Oma PLUS 1 2013 3

❯TIESITKÖ TÄMÄN?

❯GALLUP

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME LÄHTEET SILMÄLÄÄKÄRIYHDISTYS.FI JA DUODECIM

TEKSTI JA KUVAT SIMO ARVO JA MARI KUUSINEN

MIKÄ AISTI on sinulle tärkein?

Jos joku aisti pitäisi menettää, mikä se olisi ja miksi?

Jos silmät tuntuvat väsyneiltä, syy ei aina ole unen puutteen. Kannattaa kokeilla kuivien silmien hoitoa silmätipoilla.

ANNELI, VIHTI

Minulla on aina ollut erittäin hyvä haju- ja makuaisti ja haistan kaiken tarkasti. Toisaalta tärkeimmät aistit ovat näkö ja kuulo, niitä ilman ei voi elää. ■

TIINA, KÖÖPENHAMINA

Näköaisti on minulle tärkein, koska sen avulla hahmottaa maailman. Voisin elää ilman makuaistia. ■

KUIVAT silmät Tuntuvatko silmäsi väsyneiltä? Ei ole allergia-aika, mutta silti silmiä kutittaa, kirvelee tai polttelee? Tai silmät voivat olla arat valolle. Kuivat silmät on yleinen ja helposti hoidettava tila.

1

JOS SILMÄT VETISTÄVÄT, ONGELMA EI VOI OLLA KUIVAT SILMÄT. VÄÄRIN. Kuivasilmäisyyden tunnusmerkkejä ovat esimerkik-

si roskan tunne silmässä, punoitus, kirvely, kutina, ärsytys, valonarkuus, väsyneet silmät ja näöntarkkuuden vaihtelu. Roskan tunne voi käynnistää kyynelnesteen erityksen, kun silmä yrittää huuhdella olematonta roskaa pois silmästä.

2

TIETOKONEELLA TYÖSKENTELY VOI KIRVELTÄÄ SILMIÄ.

3

HÖPÖPUHETTA, ETTÄ MUKA NUKKUESSA SILMÄT KUIVUISIVAT.

OIKEIN. Tarkasti katseltaessa silmät räpyttelevät tavallista harvemmin, jolloin luomet eivät levitä hyytelömäistä, voitelevaa kyynelnestettä silmien pinnalle yhtä usein kuin tavallisesti. Tämä voi tuntua silmien kuivumisena. Sama ilmiö voi tulla esiin lukiessa ja elokuvia tai televisiota katsellessa.

VÄÄRIN. Monilla silmät kuivuvat tavallista helpommin nukkuessa, koska silloin ei räpytellä silmiä. Kuivasilmäisyydessä ongelmana on, että voitelevaa kyynelnestettä on liian vähän tai se ei leviä tarpeeksi tasaisesti silmän pinnalle. Tuulisuus ja vetoisuus, kuiva ja lämmin ilma sekä koneellinen ilmastointi edistävät nesteen haihtumista silmän pinnalta, joten ne voivat pahentaa tilannetta.

4

LÄÄKKEET KUIVATTAVAT SILMIÄ.

OIKEIN. Aknelääke isotretinoiini kuivattaa silmiä, samoin mo-

net antihistamiinit, nesteenpoistolääkkeet, psyykenlääkkeet, unilääkkeet, beetasalpaajat ja silmänpainelääkkeet. On myös sairauksia, joihin liittyy kuivasilmäisyyttä. Kuivat silmät vaivaavat jossakin elämän vaiheessa jopa 40 prosenttia ihmisistä.

5

KUIVASILMÄISYYTEEN EI OLE HOITOA.

6

KANNATTAA RÄPSYTELLÄ RIPSIÄ.

TEEMU, VANTAA

Tuntoaisti on minulle tärkein, koska pelaan jääkiekkoa ja tarvitsen tuntumaa peliin. Makuaistista voisin luopua, koska en välitä gourmet-ruuista. ■

VÄÄRIN. Sellaista hoitoa ei ole, joka parantaisi kyynelerityk-

sen määrää. Hoidon tavoitteena onkin oireiden lievittäminen, ja se onnistuu useimmiten hyvin. Apteekeista on saatavana monen merkkisiä keinokyyneliä, kostutustippoja tai -geelejä, jotka voitelevat silmän pintaa. Tippoja voi laittaa aluksi vaikkapa puolen tunnin välein, myöhemmin muutaman kerran päivässä. Apteekin henkilökunta osaa neuvoa tuotteen valinnassa.

Jos on taipumusta kuivasilmäisyyteen, oloaan voi helpottaa räpyttelemällä silmiään useammin lukiessa, tv:tä katsellessa ja tietokoneen ääressä. Myös silmien sulkeminen hetkeksi auttaa. Katseen suunta alaspäin on parempi kuin eteen tai ylöspäin. Esimerkiksi tietokone tulisi mieluiten sijoittaa alaviistoon. Autossa ilmanvaihto on syytä säätää siten, ettei se puhalla jatkuvasti kuumaa ilmaa kasvoille. Kotona ilmankostutin voi vähentää oireita.

Piilolinssit eivät yleensä sovi kuivasilmäisille.

7 8

OIKEIN.

JULIA, PORVOO

Tykkään haistella ja haistan hyvin hyviä hajuja, joten hajuaisti on tärkein. Luopuisin tuntoaistista. ■

TYRNIÖLJY ON PELKKÄ HUUHAAKONSTI. VÄÄRIN. Tyrniöljy sisältää Omega 7 -rasvahappoja, jotka aut-

tavat silmien, limakalvojen ja ihon kuivuuteen. Tyrniöljykapseleiden käytön eduista on tieteellistä näyttöä.

KUIVASILMÄISEN KANNATTAA NUKKUA LASIT SILMILLÄ.

OIKEIN. Kuivasilmäisyyteen on tarjolla erityiset suojalasit, joita käytetään yöllä kosteuden säilyttämiseksi silmissä. ■

TERO, TURKU

Tärkein aistini on näköaisti, koska sen avulla pärjää arkielämässä. Voisin luopua hajuaistista, mutta siinä taitaisi kyllä mennä samalla myös maku. ■

4 Oma PLUS 1 2013

VUOSITTAIN SUOMESSA SYNTYY KUUROA, ARVIOLTA NOIN 0,8 PROMILLEA VÄESTÖSTÄ.

25–30

LÄHDE KUUROJEN LIITTO

VIITTOMAKIELI ON ÄIDINKIELI NOIN

4000–5000

VIITTOEN muurit nurin

p Marko Vuoriheimo eli Signmark on ilmeikäs ja leikkisä viittoja.

Vuoriheimon mukaan viittomakieli on kieli muiden joukossa, joten hän kuuluu kielivähemmistöön. – Jos esimerkiksi kaupassa yrittää viittoen kysyä jotain, ovat suomalaiset aika jähmeitä itse elehtimään, mutta Etelä-Euroopassa elekielellä saa hoidettua paljon asioita, naurahtaa Vuoriheimo.

KUUROLLE SUOMESSA. LÄHDE KUUROJEN LIITTO

Oma PLUS 1 2013 5

VIITTOMAKIELI ON TUNNUSTETTU SUOMESSA PERUSTUSLAISSA. VUONNA

1995

LÄHDE KUUROJEN LIITTO

80 %

MAAILMAN KUUROISTA EI PÄÄSE LAINKAAN KOULUUN – OMAKIELISTÄ OPETUSTA SAA VAIN

1–2 %.

LÄHDE KUUROJEN LIITTO

TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKU OJALA JA SIGNMARK.BIZ

EN IKINÄ ~ HALUAISI OLLA KUULEVA. SILLOIN EN OLISI MINÄ.

~

Kuuro rap-artisti Marko Vuoriheimo eli Signmark löysi musiikkinsa avulla ennakkoluulojen seinästä reiän, josta sai viitottua tasa-arvoisuuden viestiä maailmalle. Nyt on kaatunut jo muureja, vaikka parannettavaa on edelleenkin.

M

arko Vuoriheimo ei enää oikeastaan ole pelkästään muusikko, koska iso osa hänen ajastaan kuluu kuurojen oikeuksien eteenpäin viemiseen.

Lähettiläs ja sanansaattaja kuulostavat hänestä kuitenkin vierailta määritelmiltä.

– Haluan välittää musiikillani elämyksiä. Ehkä herättäjäsana kuvaa parhaiten sitä, mitä teen. Toivon, että voin tarinani avulla osoittaa, että mahdottomasta voi tehdä mahdollisen, Vuoriheimo miettii.

Parin vuoden ajan hän on ollut ulkoministeriön erityisedustaja, joka kiertää maailmalla luennoimassa ja esiintymässä.

– Mietin pari päivää ennen kuin suostuin erityisedustajaksi.

En halua vielä olla poliitikko, joten tein selväksi, että voin tehdä heidän kanssaan hommia, mutta itse en edusta mitään puoluetta tai järjestöä. Ja hyvin on toiminut.

– Vaikka teen vähän kaikkea, pitää muistaa, että kaikki lähti musiikista ja teen edelleenkin musiikkia. En luovu artistitittelistä.

Vuoriheimolle on tärkeää, että hän saa esiintyessään olla juuri se, mikä on. Kuurot saavat olla kuuroja, eikä heidän tarvitse edes yrittää muuttua enemmistön kaltaisiksi vaikkapa lääketieteen keinoin.

KALENTERI TÄYNNÄ

Vuoriheimo on maailman ensimmäinen kuuro rap-artisti, joten hän sai kansainvälistä julkisuutta heti ensimmäisen levyn myötä vuonna 2006. Hän on tehnyt myös levytyssopimuksen Warner Musicin kanssa. Keikkailu ja esimerkiksi koulu- ja järjestövierailut sekä erityisedustajana oleminen täyttävät kalenterin vauhdikkaasti.

– Joka kuukausi on matkoja.

Se on aivan parasta, mutta myös

rankkaa. Yritän kuitenkin muistuttaa itseäni ja bändiä, että harva artisti pääsee tekemään tätä duunia. Moni olisi valmis maksamaan siitä, että pääsee esiintymään 40 eri maahan.

Haastattelua tehtäessä joulukuussa Vuoriheimo oli juuri tullut Etiopiasta, jossa esiintyi Afrikan Unionin seminaarissa.

– Pääsin inspiroimaan ja fiilistelemään yleisöä. Meni vissiin ihan hyvin, koska Sudanista ja Egyptistä kyselivät keikkailemaan.

HIPHOP INNOSTI

Millainen sitten on Signmarkin tarina? Miten kuurosta helsinkiläispojasta tuli viittomakielinen maailman valloittaja?

– Ihastuin musiikkiin jo lapsena kuulevien isovanhempieni kautta. Heillä oli tapana laulaa joululauluja ja kuurot vanhempani istuivat tällöin vain hiljaa.

Kun kysyin äidiltä, että mitä noi tekee, hän vastasi, että anna olla – se on kuulevien tapaista.

Minusta se ei ollut oikein, joten pyysin mummia katsomaan minuun laulaessaan, jotta voin lukea huulilta ja tulkata porukoille biisejä. Näin sain koko jengin messiin. Tästä lähti innostus kääntää lisää lauluja.

Nuorena ja vielä opiskellessaankin Vuoriheimo vain käänsi lauluja ennen kuin huomasi, että voi tehdä niitä myös itse. Hiphopista hän innostui yläasteella.

– Ihastuin hiphopin ideaan, että mustat vaativat samoja oikeuksia kuin valkoisilla jo oli. Sanoman lisäksi tanssi, vaatteet ja kaikki siihen kulttuuriin liittyvä sopi minulle. Musiikissa on selkeä rytmi, voimakkaita bassoja ja iskuja käytetään hyväksi. Tuntoaistini rakastui siihen.

– Hiphop on visuaalista. Esimerkiksi heviä on vaikeampi viittoa, koska siitä puutuu rytmikkyys. Räpissä yhdistyvät saarna ja rytmi, Vuoriheimo selittää.

6 Oma PLUS 1 2013 KUURO MUUSIKKO

Yläasteella Vuoriheimo ei saanut musiikkiharrastukselleen tukea opettajilta, kavereilta tai muilta läheisiltään. Ensimmäiset esiintymiset ovat yläasteajalta. Jyväskylän yliopistossa kasvatustiedettä opiskellessaan hän esiintyi jo yökerhossa.

Idea yhtyeestä syntyi vuonna 2004, kun Vuoriheimon ystävä Heikki Soini tuotti tv-ohjelman, johon haluttiin mukaan viittomakielistä musiikkia. Vuoriheimo ehdotti itseään, ja yhteistyö alkoi. Soini oli Vuoriheimon ääni ensimmäisellä levyllä.

– Olen tehnyt runoja ja viittonut niitä lapsesta lähtien. Musiikki oli kuitenkin enemmän

minun juttuni.

Esiintyessään Vuoriheimo tekee tutuksi myös viittomakieltä.

Hänen mielestään kuurot ovat kielivähemmistö. Kuuroilla on oma kulttuurinsa ja yhteisönsä.

Viittomakieli vaihtelee kielialueittain, mutta on olemassa myös kansainvälinen viittomakieli.

Musiikin lisäksi Vuoriheimo on kiinnostunut urheilusta. Hän on voittanut esimerkiksi vuonna 1999 pronssia jääkiekossa Deaflympics-kisoissa, 2000 kultaa kuurojen jääkiekon EM-kisoissa ja ollut mukana kuurojen kesäolympialaisissa koripallojoukkueessa 1997. Salibandyn epävirallisessa EM-loppuottelussa hän teki voittomaalin.

p Marko Vuoriheimolla on esiintyessään mukana äänitorvi, joka laulaa englanniksi, ja hän räppää amerikkalaisella viittomakielellä.

Kappaleet sovitetaan niin, että laulu ja viittomat rimmaavat yhteen.

AIHEET SYDÄMESTÄ

Vuoriheimo kertoo lauluissaan kuurojen historiasta ja kokemuksista. Hän haluaa jakaa tietoa ja herättää ajattelemaan.

Hän toivoo, että voi omalla esi-

t Marko Vuoriheimon tavoitteena on saada ihmiset uskomaan omiin kykyihinsä ja toteuttamaan unelmiaan. Hän on itse esimerkki siitä, miten mahdottomasta voi tehdä mahdollisen, kun luottaa itseensä ja päämääräänsä.

❯PIKATESTI MITEN ASUT?

– Helsingissä, rivarissa.

MIELIPUUHASI?

– Urheileminen, kalastaminen, veneileminen sekä lähimmäisten kanssa chillaaminen.

OLETKO AAMU- VAI ILTAIHMINEN?

– Minä olen molempia. Aina menossa.

PARAS PAIKKA MAAILMASSA?

– Se on ehdottomasti kesämökkini.

MINNE HALUAISIT PÄÄSTÄ ESIINTYMÄÄN?

– Jonnekin pieneen, lämpimään maahan. Väli-Amerikan jokin saarivaltio voisi olla hyvä.

MISTÄ AIHEESTA TEET VIELÄ VARMASTI BIISIN?

– Kokemuksestani ja näkemyksestäni. Varautukaa, koska siitä voi tulla aika painavaa tekstiä.

MINKÄ ASIAN OLISIT JOSKUS HALUNNUT KUULLA?

– Sen, että Bono kysyy yhteiselle keikalle.

MIKÄ ON PARAS VUODENAIKA SUOMESSA?

– Ehdottomasti kesä! En kestä tätä lumipyryä. ■

merkillään kertoa muille, kuinka haaveille ja unelmille pitää antaa tilaa ja ympäristön tulee kannustaa nuoria toteuttamaan niitä.

– On parempi kokeilla kuin epäillä. Opiskeluaikana monet kuurot kaverinikin jarruttelivat.

Heistä musiikin tekeminen voi olla harrastus, muttei ammatti, toteaa Vuoriheimo, joka on jo muutaman vuoden toiminut yrittäjänä.

Vuoriheimon kappaleet perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa. Aiheet tulevat sydämestä.

– Olen jutellut vanhempieni ja muiden kuurojen kanssa, jotka ovat joutuneet kokemaan kovia. Esimerkiksi viittomakielen asema turvattiin Suomessa lailla vasta vuonna 1995. Pakkosterilisaatioista luovuttiin 1960-luvulla. 1930-luvulla oli vielä rotuhygieniaa.

Vuoriheimo ei itse koe, että olisi jäänyt jostain paitsi sen takia, että on syntynyt kuuroksi.

– Kuurous vaikuttaa arkeen positiivisesti. On sairaan siistiä viittoa ja jutella kamujen kans-

sa. En ikinä haluaisi olla kuuleva.

Silloin en olisi minä, kielivähemmistöön ja monikieliseen kulttuurin kuuluva ihminen. Osaan viittä eri viittomakieltä eli suomea, ruotsia, britti- ja jenkkienglantia sekä kansainvälistä viittomista. Sekä kirjoitettua suomea, englantia ja hieman myös ruotsia. En ikinä vaihtaisi elämääni toiseen.

TÄRKEÄÄ TYÖTÄ

– Kun aloin tehdä musiikkia, kohderyhmänä olivat kuulevat, koska minulla on niin paljon asiaa heille. Nykyään keikoilla on kaikenikäistä porukkaa, kuuroja ja kuulevia. Keikoilla ja biiseillä haluan luoda wow-elämyksiä kaikille.

Vuoriheimo saa runsaasti palautetta, niin positiivista ja kannustavaa kuin selkään puukotustakin. Hän kuitenkin ottaa tyytyväisenä vastaan kaiken, koska se lisää motivaatioita.

– Huikein saamani palaute on se, kun 15-vuotias tyttö kirjoitti minulle sähköpostia euroviisu-kisan jälkeen. Hän kertoi, että oli nähnyt minut telkkarissa ja oli selvittänyt taustojani. Tyttö oli inspiroitunut siitä. Hän päätti ottaa itseään niskasta kiinni ja jatkaa taistelua omia sairauksiaan vastaan eikä vielä luovuttaa yläkerran herralle. Silloin tajusin, kuinka tärkeää työtä teen. Se antoi lisää potkua minulle.

RIIMIT RIMMAA

Vuoriheimolla on esiintyessä mukana ääni, fiittaaja, joka räppää kappaleet englanniksi samanaikaisesti, kun Vuoriheimo räppää amerikkalaisella viittomakielellä. Kappaleet myös riimitetään niin, että ne toimivat yhteen niin laulettuina kuin viit-

tomakielisinäkin. Yhteensovittaminen vaatii hiomista, koska sanasto on erilaista.

– Biisien tekeminen vie aikaa, mutta antaa iloa. Perusprosessi on se, että kirjoitan ensin tarinan aivan vapaasti, fiittajan kanssa käydään teksti läpi ja hän alkaa tehdä lyriikkaa, joka sopii hänen suuhunsa. Sitten teksti tulee takaisin minulle ja minä alan tehdä lyriikkaa, joka sopii käteeni. Prosessi on haastavaa ja edestakaisin tekemistä, koska kokonaisuus pitää saada rimmaamaan molemmilla kielillä samaan aikaan.

UUTTA TULOSSA

Yhtyeen kokoonpano vaihtui ensimmäisen levyn jälkeen. Ensimmäinen levy, Signmark, ilmestyi 2006 ja toinen, Breaking the Rules, vuonna 2010. Toinen levy oli jo Vuoriheimon soololevy, jossa englanniksi räppää Brandon Bauer. Ensimmäisellä levyllä räppäsi suomeksi Heikki Soini.

Vuoriheimo itse räppää amerikkalaisella viittomakielellä.

– Viime levystä on kulunut kolme vuotta ja alan pikkuhiljaa tehdä seuraavaa. En ole ehtinyt tehdä uusia biisejä. Olen huono ottamaan keikkataukoa, koska

HALUAN TARINANI AVULLA OSOITTAA, ~ ETTÄ MAHDOTTOMASTA VOI TEHDÄ MAHDOLLISEN. ~ KAUNEIN KIELI

Vuoriheimon mielestä viittomakieli on maailman kaunein kieli.

Viittoen voi huutaa tai kuiskata sen mukaan, miten paljon viittoja käyttää tilaa. Vuoriheimo on itse ilmeikäs ja leikkisä viittoja, joka käyttää runsaasti kasvojen ilmeitä.

– Viittoa voi isosti, pienesti, laajasti. Viittomakielessä on slangia ja murteita. Viittomakieli ei eroa puhutusta kielestä.

Viittomakieli on moniulotteista, näkökulman voi ottaa asiaan esimerkiksi edestä, sivulta tai ylhäältä, Vuoriheimo kertoo ja näyttää esimerkin, miten kymmenessä sekunnissa voi kertoa kolmesta eri näkökulmasta, miten autot ovat ajaneet yhteen.

Kukaan ei jää tässä kohtaa ummikoksi. Viesti välittyy viittomakieltä osaamattomallekin.

maailmalta tulee koko ajan mielenkiintoisia kyselyjä, joita en voi vastustaa.

Myös ihmisoikeuksien puolestapuhujan roolissa riittää töitä ja tulevaisuuden suunnitelmia.

– En halua, että konserttien ja luentojen aikaansaama elämys jää vain siihen. Työn pitää jatkua. Nyt on suunnitelmissa yhteisprojekti, jossa syrjäytyneet nuoret ja aktiiviset nuoret saadaan toimimaan yhdessä. Suunnittelu on kesken eli en voi kertoa enempää. Ja keikkakalenteri täyttyy, tammikuussa on kolme tai neljä matkaa ulkomaille, helmikuussa kaksi ja maaliskuussakin taisi olla ainakin kaksi, Vuoriheimo laskee.

Mutta kova tahti ei haittaa, koska hän on pikkupojasta lähtien ollut koko ajan menossa, unelmien siivittämänä. ■

Oma PLUS 1 2013 7

❯ TUOTEUUTISET KOONNUT HANNA HEIKKILÄ JA PIRKKO SOININEN KUVAT VALMISTAJAT

Positiivista VETOVOIMAA T EHOS T E T T U H YA LU RO N I N VA I K U T U S

Uusi positiivisesti varautunut CATIONORM-emulsio levittyy optimaalisesti negatiivisesti varautuneen silmän pinnalle ja kosteuttaa kyynelfilmin kaikkia kolmea kerrosta. CATIONORM on hyvin siedetty ja tuo nopean helpotuksen kuivista silmistä aiheutuviin oireisiin. Säilöntäaineeton tippa sopii myös piilolinssien käyttäjille. ■ Markkinoija: Santen Pakkauskoko: 10 ml

Vahvistaa VASTUSTUSKYKYÄ Tasoittaa jopa syviä ryppyjä – ilman pistoksia Ikääntyminen heikentää ihon sidekudosta, mikä lisää ryppyjen muodostumista. Ryppyjä voidaan tasoittaa täyttämällä niitä hyaluronihappopistoksilla.

EUCERIN®-RATKAISU: HYALURON-Filler -voide täyttää jopa syvät juonteet ilman pistoksia. Korkea – ja matalamolekyylinen hyaluronihappo enemmän hyaluronia* imeytyy yhdessä *Verrattuna aikaisempaan Eucerin HYALURON glysiinisaponiinin Day Cream -päivävoiteeseen kanssa syvälle ihoon täyttäen ja aktivoiden sidekudosta.

TULOS: Näkyvästi vähemmän ryppyjä ja säteilevä iho.

TUTKITTU TEHO: Kliiniset ja dermatologiset tutkimukset ovat osoittaneet tuotteen erinomaisen tehon sekä ihoystävällisyyden.

LUE LISÄÄ: www.eucerin.fi

Tuttu Rela-maitohappobakteerisarja saa vahvistusta uudesta Rela Tabs + D -valmisteesta. Se sisältää Lactobacillus reuteri -maitohappobakteeria, joka on yksi maailman tutkituimmista maitohappobakteereista. Lisäksi se sisältää 10 mikrogrammaa D-vitamiinia, joka lisää tutkitusti vastustuskykyä. Rela Tabs + D sopii käytettäväksi päivittäin tai kuureina silloin kun keho tarvitsee eniten tukea. Purutabletti maistuu raikkaalta appelsiinilta ja sopii koko perheelle. Vain yksi tabletti päivässä riittää. ■ Markkinoija: Verman Pakkauskoko: 30, 60 ja 90 tabl.

Ravitseva HOITOVOIDE NEOVADIOL MAGISTRAL on kiinteyttävä ja ravitseva hoitovoide naisille vaihdevuosien jälkeen. Tuotteen kaksi aktiiviainetta auttavat vahvistamaan ihokudosta. Pro-Xylane auttaa vahvistamaan ihon tukikudosta ja Proteic Gf auttaa aktivoimaan kasvutekijöitä. Voiteessa on luonnollinen lipidiyhdistelmä, joka sisältää runsaasti 3-, 6- ja 9-rasvahappoja. Voide imeytyy nopeasti jättämättä rasvaista tunnetta iholle. Vichy Thermal Spa lähdevesi rauhoittaa, vahvistaa ja uudistaa ihoa. Tuote on parabeeniton, hypoallergeeninen ja testattu ihotautilääkäreiden valvonnassa. ■ Valmistaja: L’Oréal Pakkauskoko: 50 ml

SAATAVILLA APTEEKISTA TIEDE JOKA NÄKYY IHOLLASI

Kasvata VASTUSTUSKYKYÄSI MINISUN DEFENCE on vahva yhdistelmä C- ja D-vitamiinia. Se on oikea superpakkaus vastustuskyvyn kasvattamiseen. Minisun Defence sisältää 250 milligrammaa C-vitamiinia ja 25 mikrogrammaa D3-vitamiinia. Molemmat vitamiinit lisäävät tutkitusti vastustuskykyä. Lisäksi C-vitamiinin on todettu vähentävän väsymystä ja uupumusta, ja D-vitamiini on tärkeä luuston kasvattaja sekä lihasten toiminnan ylläpitäjä. Appelsiininmakuinen purutabletti maistuu hyvältä ja sopii sekä aikuisille että lapsille. Toinen uutuustuote Minisun 50 mikrog D3-vitamiini sisältää peräti 50 mikrogrammaa D-vitamiinia. ■ Markkinoija: Verman Pakkauskoot: Defence 60 tabl. ja D3 100 ja 200 tabl.

Suuvesi IENONGELMIIN FLUDENT FRESH PRO CHLORHEXIDINE -suuvesi sisältää ainutlaatuisen yhdistelmän klooriheksidiiniä ja fluoria. Klooriheksidiini tappaa bakteereita ja korkea fluoripitoisuus vahvistaa hampaiden pintoja ja estää karieksen muodostumista. Tuote on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön ienongelmissa. Suuvedessä on raikas viileän mintun maku. ■ Valmistaja: Actavis Pakkauskoko: 250 ml

Täsmähoitoa IHOLLE Maailmalla suosiota kerännyt Eucerin Aquaphor -tehovoide parantaa ja hoitaa vahingoittunutta ihoa hellävaraisesti. Voide on suunniteltu erityisesti vahingoittuneelle tai ärtyneelle iholle. Se rauhoittaa ja suojaa ihoa sekä auttaa sitä parantumaan pienistä naarmuista.

Eucerin Even Brighter -ihonhoitosarjan uutuus puolestaan on Concentrate-hoitotiiviste. Se tehostaa päivä- ja yövoiteen pigmenttimuutoksia korjaavaa vaikutusta. Hoitotiivisteen tehoaineet hillitsevät ihon melaniinin tuotantoa ja suojaavat ja korjaavat UV-säteilyn vaurioittamia ihosoluja. ■ Valmistaja: Beiersdorf Pakkauskoot: Aquaphor 40 ml ja Concentrate 6 x 5 ml

KOSTEUTTAA ja RAVITSEE AVÈNEN EXTREMELY RICH COMPENSATING CREAM on uusi kosteuttava ja ravitseva hoitovoide erittäin kuivalle iholle. Voide sisältää ihoa ravitsevia ja sen rakennetta korjaavia kasviöljyjä sekä kosteuttavia tekijöitä. Se suojaa kuivaa ihoa myös ulkoisilta ärsykkeiltä sekä ehkäisee ihon ennenaikaista ikääntymistä sisältämänsä E-vitamiinin ansiosta. ■ Markkinoija: Oriola Pakkauskoko: 50 ml

8 Oma PLUS 1 2013

HYÖTYÄ vai HAITTAA?

TEKSTI MARI KUUSINEN KUVA DREAMSTIME

Kaikki lääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia, mutta läheskään kaikki potilaat eivät niitä koe.Yleisimpiä haitat ovat hoidon alussa ja useimmat niistä lievenevät tai häviävät hoidon jatkuessa.

K

ullakin lääkkeellä tai lääkeaineryhmällä on omat tyypilliset haittavaikutuksensa, jotka ovat yleensä seurausta lääkkeen vaikutustavasta.

Kaikilla potilailla ei haittavaikutuksia kuitenkaan tule tai ne tulevat niin lievinä, että hoitoa voidaan jatkaa.

Myös potilaan ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli ja terveydentila, vaikuttavat haittavaikutusten riskiin.

Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat ruoansulatuskanavan oireet, kuten pahoinvointi, oksentelu ja ripuli.

Ihoon kohdistuvat haitat eli erilaiset ihottumat ja hermostolliset oireet, kuten väsymys, päänsärky ja huimaus, ovat myös melko yleisiä.

METALLIN MAKUA SUUSSA

Lääkkeet voivat vaikuttaa myös aisteihin. Huimausta voivat tyypillisesti aiheuttaa verenpainetta alentavat lääkkeet ja erektiolääkkeet, jotka laajentavat verisuonia.

Kuulohäiriöitä voivat aiheuttaa lähinnä sairaalahoitoa vaativien vaikeiden infektioiden tai syövän hoidossa käytettävät lääkkeet.

Silmä- tai näköhaittoja voivat aiheuttaa esimerkiksi epilepsialääke vigabatriini ja suuriannoksinen kortisonihoito.

Makuhäiriöistä yksi tavallisimmista on metallin maku suussa, jota voivat aiheuttaa esimerkiksi reuman hoidossa käytettävä kulta, metronidatsoli-antibiootti, diabeteslääke metformiini ja unilääke tsopikloni.

Hajuaistin häiriöitä voivat aiheuttaa nenään annosteltavat

nenäsumutteet tai esimerkiksi nenän tukkoisuutta allergisena reaktiona aiheuttavat lääkkeet, kuten antibiootit ja puudutteet.

PIENI ANNOS ALKUUN

Tavalliset, niin sanotut odotetut, haittavaikutukset johtuvat yleensä lääkkeen vaikutusmekanismista. Lääke vaikuttaa muuallakin kuin vain halutussa kohteessa.

Esimerkiksi verenpainelääkkeinä käytetyt epäselektiiviset beetasalpaajat vaikuttavat sydämen lisäksi myös keuhkoputkiin ja voivat aiheuttaa hengenahdistusta.

Lääkkeen haittavaikutuksia ei juurikaan itse pysty välttämään. Monet haittavaikutukset ovat annosriippuvaisia ja niitä ilmenee aloitusvaiheessa tai annosta nostettaessa.

Lääkkeet, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi huimausta tai huonovointisuutta, voidaan aloittaa pienellä annoksella pikku hiljaa riittävälle hoitotasolle nostaen. Usein tietoisuus siitä, että haittavaikutus on ohimenevä, helpottaa sietämistä.

Jos haittavaikutukset ovat häiritseviä, kannattaa miettiä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa, olisiko esimerkiksi annoksen laskusta hyötyä tai kannattaako lääke vaihtaa toiseen.

KATSE SELOSTEESEEN

Lääkkeen pakkausselosteessa lukee, millaisia haittavaikutuksia lääkkeellä voi olla. Huomiota kannattaa kiinnittää lähinnä niihin haittoihin, jotka on katsottu erittäin yleisiksi, eli haittavaikutuksia on ilmennyt vähintään yhdellä kymmenestä, tai yleisiksi, eli haittavaikutuksia on esiintynyt välillä yhdellä sadasta tai yhdellä kymmenestä.

Jos lääkkeen aiheuttama haitta rajoittaa tai vaikeuttaa kohtuuttomasti elämää, on syytä arvioida lääkärin kanssa lääkkeen käytön jatkoa. Pakkausselosteessa on kerrottu myös muut tilanteet, jolloin on otettava välittömästi yhteyttä lääkäriin.

Aina tulee arvioida, onko lääkkeestä enemmän hyötyä kuin haittaa. Kun sairaus on va-

kava, voidaan hyväksyä hankaliakin haittavaikutuksia. Esimerkiksi syöpälääkkeet aiheuttavat hiusten lähtöä.

Jos taas lääke on määrätty harmittomampaan oireeseen ja se aiheuttaa haittavaikutuksia, lääkkeen käyttö voidaan lopettaa kevyemmin perustein. Reseptilääkkeiden kohdalla lopetus kannattaa aina tehdä lääkärin kanssa yhteisymmärryksessä.

NÄISSÄ TARKKANA

Hankalimpia lääkkeitä ovat niin sanotut kapean terapeuttisen leveyden omaavat lääkkeet. Tällaisilla lääkkeillä alue, jolla lääke on turvallinen tai vähähaittainen, on suhteellisen kapea ja annos on sovitettava tarkkaan.

Esimerkkinä tällaisista lääkkeistä on verenohennuslääke varfariini. Jos varfariinin annos on liian suuri, voi veren hyytyminen häiriintyä ja pahimmillaan aiheuttaa verenvuodon. Jos taas annos on liian pieni, voi hyytyminen olla liiallista ja saattaa syntyä tukoksia.

Jos potilaalla on monia lääkkeitä jo ennestään, on syytä seurata haittoja tavallista tarkemmin. Silloin eri lääkkeiden samankaltaiset haitat saattavat korostua ja muuttua hankaliksi. Esimerkiksi ummetus voi olla yhden lääkkeen aiheuttama-

na aivan harmitonta, mutta jos potilaalla on monta ummetusta aiheuttavaa lääkettä, se voi muuttua huomioonotettavaksi haittavaikutukseksi. ■

IKÄ, SUKUPUOLI ~ JA TERVEYDENTILA VAIKUTTAVAT HAITTAVAIKUTUSTEN RISKIIN.

~

Jutun asiantuntijana Kansallisen Lääkeinformaatiokeskus KLIK Oy:n lääkeinformaatiofarmaseutti Paula Sorsa.

Oma PLUS 1 2013 9

Pidä huolta hiustesi kasvuvoimasta!

Uusi tehokas koos tumu s.

Nyt myös biotiinia!

Priorin® Extra – Ravitsee hiusjuuria sisältäpäin.

Priorin® Extra –kapseleiden uudistettu koostumus sisältää kivennäisaineiden ja rasvahappojen lisäksi myös biotiinia, joka edistää hiusten pysymistä terveinä. Priorin® Extra –valmisteen annostelu on tiivistetty 2 kapseliin päivässä ja käyttö on nyt entistä helpompaa.

Aloita jo tänään!

KAUPAN PÄÄLLE!

PERUSVOIDETARJOUS! DECUBAL CLINIC CREAM 250 g OSTAJALLE 100 g TUUBI

KAUPAN PÄÄLLE! RAJOITETTU ERÄ!

(edun arvo n. 5,50 €)

+

TARJOUS VOIMASSA HELMIKUUN AJAN!

10 Oma PLUS 1 2013

p Yleisimpiä lemmikin silmäongelmia ovat silmän sidekalvon tulehdukset ja sarveiskalvon vauriot. Lisäksi on perinnöllisiä sairauksia ja esimerkiksi diabeteksen aiheuttamaa harmaakaihia.

LEMMIKIN SILMÄONGELMIIN tulee suhtautua vakavasti TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME JA HELSINGIN ELÄINLÄÄKÄRIKESKUS

Lemmikkien yleisimmät silmäsairaudet ovat erilaiset sidekalvon tulehdukset ja sarveiskalvovauriot. Eläinlääkäri Jukka Marttila patistaa lemmikinomistajia lähtemään ajoissa eläinlääkäriin, kun silmäongelmia esiintyy.

p Jukka Marttila suosittelee, että lemmikin silmäongelmien takia lähdetään eläinlääkäriin mahdollisimman nopeasti, jopa yliherkästi, koska varhainen hoidon aloitus tuo paremman hoitotuloksen.

P

ieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Jukka Marttila kertoo, että lemmikkien silmäonnettomuudet ja silmäsairaudet ovat melko yleisiä. Vastaanotolla käy päivittäin lemmikki, jolla on silmäongelma. Näistä noin puolet ovat onnettomuuksien aiheuttamia vaivoja.

– Ongelmia syntyy, kun lemmikki loukkaa itse silmänsä tai kaveri raapaisee. Silmässä voi olla myös roska tai infektio. Kaikis-

sa tapauksissa suosittelen, että eläinlääkäriin lähdetään viipymättä. Pienestä naarmusta silmässä saattaa hoitamattomana kehittyä nopeastikin suuri ongelma, toteaa Helsingin Eläinlääkärikeskusta vetävä Jukka Marttila.

Silmäsairauksien ja -vammojen ennaltaehkäisy perustuu Jukka Marttilan mukaan tietoon niiden synnystä. Tärkeää on esimerkiksi käsitellä pentuja ja nuoria eläimiä huolella, koska ne eivät vielä osaa varoa silmiään. Myös leikkauksesta heräävän lemmikin silmät vaativat huolenpitoa.

Marttilan mukaan sarveiskalvovaurioita syntyy lyhytkuonoisille ja ulkonevasilmäisille koirille ja kissoille, kuten koirista mopseille, shih tzuille sekä pekingeeseille ja kissoista persialaisille. Myös silmäluomien rakenne voi aiheuttaa vaikka sarveiskalvon hankaantumista.

– Kyseessä voi olla raapaisu, silmän osuminen oksaan, korteen tai silmään lentää roska, vaikkapa siemen tai hiekkaa.

Nämä aiheuttavat sarveiskalvolle hankausvaurion. Vanheneva lemmikki puolestaan voi olla jo niin heikkonäköinen, ettei se osaa varoa silmiään.

TULEHDUKSIA JA VAURIOITA

PERINNÖLLISIÄ SAIRAUKSIA

Lemmikkien yleisimpiä silmäsairauksia ovat silmän sidekalvon tulehdukset ja sarveiskalvovauriot. Lemmikeillä ilmenee myös ikääntymisestä johtuvia silmäsairauksia, mutta onneksi esimerkiksi kaihi ei ole kovinkaan yleinen sairaus.

– Nuorilla koirilla esiintyy yleisesti follikuliittia eli rakkulaista sidekalvon tulehdusta. Tämä johtuu nuoren koiran ärsykkeille alttiista silmistä. Ärsykkeitä voivat olla esimerkiksi kova tuuli, ilman epäpuhtaudet ja pöly tai pään työntäminen lumihankeen tai pensaikkoon.

Eläimillä on myös perinnöllisiä silmäsairauksia. Jotkut koirarodut ovat alttiita diabetekselle, jolloin eläin sairastuu helposti harmaakaihiin. Perinnölliset sairaudet voivat johtaa sokeutumiseen jo nuorena.

– Jalostustyössä on tärkeää saada karsittua pois perinnöllistä silmäsairautta levittävät yksilöt. Tässä työssä on Suomessakin mukana paljon silmäsairauksiin erikoistuneita eläinlääkäreitä ja geneetikkoja.

– Kissoilla perinnöllisiä silmäsairauksia todetaan harvemmin kuin koirilla.

Kaihi on yksi perinnöllisistä sairauksista. Sitä torjutaan jalostustyön kautta. Nykyisin koirien ja kissojen harmaakaihia voidaan hoitaa myös kirurgisesti.

Lääkehoitoa ei ole olemassa.

– Viherkaihin aiheuttaa silmänpainetauti, jota voidaan hoitaa säännöllisellä lääkityksellä ja kontrollilla.

– Silmätulehduksia hoidetaan eläinlääkkeiksi rekisteröidyillä silmätipoilla tai toisinaan myös eläinlääkärin harkinnan mukaan ihmisille tarkoitetuilla silmälääkkeillä. Eläimille on melko vähän omia silmälääkkeitä, ja sairauksia on monia, joten ihmislääkkeisiin joudutaan turvautumaan varsin usein, miettii Marttila.

SILMÄT VAATIVAT HOITOA

Nuorten koirien lievät sidekalvotulehdukset paranevat jopa ilman hoitoa eläimen varttuessa. Aina tulehdus ei kuitenkaan ole follikuliitti, vaan vakavampi bakteeri- tai virustulehdus tai sarveiskalvovaurio. Tästä syystä on aina suhtauduttava vakavasti, jos lemmikin silmä punottaa tai rähmii.

– Nuorilla kissoilla silmäongelmat ovat yleensä aina infektiotaustaisia. Tyypillisimpiä ovat herpes- tai kalikiviruksen tai klamydiabakteerin aiheuttamat tulehdukset.

– Sarveiskalvovauriot vaativat aina hoitoa. Silmän sarveiskalvo on melko ohut ja helposti vaurioituva ja siinä oleva haava paranee hitaasti, koska sarveiskalvolla ei ole verisuonia. Sarveiskalvovaurion aiheuttamat bakteeritulehdukset voivat aiheuttaa silmän sisäosissa vakavan, näkökykyä uhkaavan infektion.

Silmätulehdukset aiheutuvat virus- ja bakteeritulehdusten lisäksi esimerkiksi liian vähäisestä kyynelnesteen erityksestä, roskasta silmässä, virheellisestä luomen asennosta tai sarveiskalvoa hankaavasta silmäripsestä.

Myös voimakas auringonpaiste voi aiheuttaa tulehduksen. Allergisuuskin voi näkyä silmätulehduksena. Sopimaton silmien puhdistusneste voi myös olla tulehduksen syynä.

A-VITAMIINI TÄRKEÄÄ

Hyvä ja täysipainoinen ravitsemus on osa lemmikin hyvinvointia ja myös silmistä huolehtimista.

– Ravinteet vaikuttavat eläimen näkemiseen monessakin elämän vaiheessa. Kasvavan eläimen ja jopa sikiön näkökyvylle ja sen kehitykselle tasapainoinen ravitsemus on tärkeää.

Erityisesti tarvitaan A-vitamiinia. Eksoottisilla eläimillä, kuten matelijoilla ja kilpikonnilla, on toisinaan silmätulehduksia, jotka johtuvat A-vitamiinin puutoksesta.

– Kissoilla myös tauriinin puutos voi aiheuttaa silmien kehityshäiriöitä ja näkökyvyn heikkenemistä, toteaa Marttila. ■

TÄYSIPAINOINEN ~ RAVITSEMUS ON OSA LEMMIKIN HYVINVOINTIA JA SILMISTÄ HUOLEHTIMISTA.

~

SOKEA LEMMIKKI pärjää PIENELÄINSAIRAUKSIEN ERIKOISLÄÄKÄRI Jukka Marttila kertoo, että sokea koira tai kissa selviytyy ihmisen avustuksella melko hyvin arjen toimistaan. Kun ympäristö on tuttu, huonekalujen paikkoja ei vaihdella ja lenkit tehdään samoilla poluilla, sujuu arki ihan hyvin.

Ruokakuppien paikkakin on hyvä pitää samana.

– Lemmikin tärkeimmät aistit, hyvä kuulo ja hajuaisti, auttavat selviytymisessä. Kissa osaa liikkua tuntoviiksiensä avustuksella pilkkopimeässäkin, ja sokea kissa selviää samalla tavalla.

Sokea eläin voi elää onnellista elämää, kun ympäristö pysyy turvallisena. Jos sokea koira alkaa käyttäytyä aggressiivisesti tai vetäytyvästi, voi miettiä, onko lemmikin elämä enää arvokasta. On hyvä muistaa, että huononäköinen ja sokea eläin tarvitsee liikuntaa niin hyvän mielen keräämiseen kuin liikakilojen karistamiseenkin. ■

Oma PLUS 1 2013 11

❯UUTISIA ELÄINMAAILMASTA KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME

LEMMIKIN KUUROUDEN monet syyt LEMMIKIN AISTEISTA kuulo on paras, mutta on myös lemmikkejä, joilla kuulo on huonontunut tai ne ovat kuuroja. Kuurous voi olla perinnöllistä, synnynnäistä tai myöhemmin aiheutunutta. Kuurous voi johtua esimerkiksi kroonisesta ulkoja välikorvan tulehduksesta. Myös ikääntyminen aiheuttaa niin kuuroutta kuin kuulon heikkenemistäkin. Perinnöllinen, aistinsoluista johtuva kuurous yhdistyy usein turkin valkoiseen väriin. Jalostusohjeiden mukaan tois- tai molemminpuolisia kuuroja lemmikkejä ei tule käyttää jalostustyössä. ■

Kun flunssa-aalto iskee,

SUPERAISTIKAS kissa KISSAN AISTIT soveltuvat hyvin yölliseen saalistukseen.

Kissa ei näe täysin pimeässä, mutta sen näkökyky on huippuluokkaa hämärässä. Päivänvalossa näkö ei ole niin hyvä, ja lähietäisyydellä olevien kohteiden paikantamisessa kissa käyttää apuna haju- ja kuuloaistia. Kissa näkee pimeässä kuusi kertaa paremmin kuin ihminen. Sen näkökenttä on laaja ja se erottaa myös värejä. Kuuloalue on noin 10,5 oktaavia, ja kissat erottavat myös erittäin korkeita ääniä. Kissojen hajuaisti on neljätoista kertaa vahvempi kuin ihmisellä. Kissan hajuaisti muodostuu 67 miljoonasta aistinsolusta. Kissa ei maista makeaa, mutta erottaa happamen, karvaan ja suolaisen. ■

PUSSAILU voi jatkua TIEDOTUSVÄLINEISSÄ ON KIRJOITETTU japanilaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan koirista tarttuvat bakteerit saattavat aiheuttaa ihmisten hampaiden irtoamista ja jopa leukaluun tulehtumisen. Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty, oliko koirilla tai niiden omistajilla parodontiittia. Asiantuntijat ovat kommentoineet tutkimusta ja todenneet, että suurin osa koiran suussa olevista bakteereista ja viruksista ovat samoja kuin ihmisen suussa, joten on turvallista pussailla koiraa. Pussaillessa koiraa tai kissaa saattaa tosin altistua suuremmalle määrälle bakteereja kuin pussaamalla ihmistä. Tutkimuksen perusteella ei siis voida osoittaa syy-yhteyttä koirien pussailun ja parodontiitin esiintymisen välillä. ■

19 uutta SANKARIKOIRAA SUOMEN KENNELLIITTO palkitsi loppuvuodesta yhteensä 19 uutta sankarikoiraa. Koirat ovat toiminnallaan vaikuttaneet merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Palkittujen joukossa on virkakoiria ja tavallisia kotikoiria. Labradorinnoutaja Calle kiskoi omistajan luokse elintärkeän happipullon ja juomapullon tämän tuuperruttua lattialle kipukohtauksen takia. Papillon Oiva ja snautseri Miss Lee havahduttivat omistajansa huomaamaan lähistöllä sattuneen sairaskohtauksen. Jämtlanninpystykorva Akka, pyreneittenmastiffi Dolly sekä gordoninsetteri Tilda saivat omistajansa huomaamaan tulipalot. Tullissa työskentelevä Dani sekä poliisikoira Putti puolestaan ansioituivat työtehtävissään. ■

kaksitehoinen

pelastaa.

SAIMAANNORPPIA 310 yksilöä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON mukaan Saimaalla kuuttien ja aikuisten norppien elinpiiri on keskimäärin 90 neliökilometriä. Norpan nykyinen levinneisyysalue kattaa 70 prosenttia ja lisääntymisalue 50 prosenttia Saimaasta. Tutkijoiden mielestä kevätaikaisen kalastusrajoituksen tulisi kattaa vähintään koko tunnettu lisääntymisalue ja pyydystyyppiasetuksen koko levinneisyysalue. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan noin 12 prosenttia synnytyksen ja pesinnän aikaisista norppakuolemista jää havaitsematta. Lisäksi emon vieroittamien nuorten norppien kuolemista jää havaitsematta jopa noin 60 prosenttia. Metsähallituksen seurannan mukaan saimaannorppakanta on noin 310 yksilöä. Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Kuutit syntyvät helmikuun loppupuolella lumipesään. Saimaannorppanaaras synnyttää yhden kuutin keskimäärin kaksi kertaa kolmessa vuodessa. ■

* SLD tukkumyyntitilasto 9/2011-8/2012 Otrivin Comp nenäsumute flunssaan liittyvän nenän tukkoisuuden ja vuotavan nuhan hoitoon. Valmiste sisältää kahta vaikuttavaa ainetta, ksylometatsoliinihydrokloridia ja ipratropiumbromidia. Ei alle 18-vuotiaille. Annostus: Yksi sumuteannos kumpaankin sieraimeen korkeintaan 3 kertaa päivässä enintään 7 päivän ajan. Kahden lääkkeenoton välin oltava vähintään 6 tuntia. Älä käytä Otrivin Compia, jos olet yliherkkä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille, tai jos sinulla on silmänpainetauti. Käänny lääkärin puoleen, jos olet raskaana tai imetät. Yleisimpiä haittavaikutuksia voivat olla nenäverenvuoto ja nenän kuivuminen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.

Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. CHCC 012013

ja hengität taas vapaasti.

14 Oma PLUS 1 2013

Tieto ja poisoppiminen auttavat TINNITUKSESSA TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT JUKKA YLIKOSKEN ARKISTO JA DREAMSTIME

Tinnituksella tarkoitetaan korvien soimista ilman ulkoista äänilähdettä.

Kaikilla on jonkinasteista tinnitusta, mutta noin 15 prosentilla väestöstä se on toistuvaa, enemmän tai vähemmän häiritsevää.

p Jukka Ylikoski kertoo, että tinnituksen hoidossa painotetaan lisäoireiden vähentämistä tunnetasolla. Uutena hoitomuotona on räätälöity ääniterapia, jolla itse tinnitusaistimusta voidaan muokata ja vaimentaa.

K

orvalääkäri ja emeritusprofessori Jukka Ylikoski Helsinki Ear Institutesta toteaa tinnituksen olevan erittäin tavallista, mutta yleensä se kestää vain rajallisen ajan. Tyypillistä on myös se, että voimakkaan melualtistuksen, kuten diskokäynnin tai rock-konsertin jälkeen lähes kaikilla esiintyy lyhytaikaista tinnitusta. Useimmilla tinnitus ei vaadikaan hoitoa, eikä se vaikututa arkeen.

– Pitkäkestoisempaa tinnitusta on yli 15 prosentilla väestöstä. Sen esiintyminen yleistyy iän mukana siten, että yli 60-vuotiaista noin kolmannes kärsii tinnituksesta. 1–3 prosentilla väestöstä esiintyy vaikeaasteista, häiritsevää ja jopa invalidisoivaa tinnitusta, kertoo Ylikoski.

Häiritsevä tinnitus johtaa stressireaktioihin, uni-

häiriöihin ja masennukseen.

Tinnitusta sairastavien määrä on lisääntynyt viime aikoina, koska siitä on alettu puhua enemmän. Näin siitä kärsivät ovat tulleet tietoiseksi asiasta ja hakevat siihen apua. Arvioiden mukaan Suomessa noin 500 000 henkilöllä esiintyy jonkinasteista jatkuvaa tai toistuvaa tinnitusta.

Ylikosken mukaan tinnituksesta voi parantua ja hoitomenetelmiä kehitetään koko ajan.

selvittää tinnituksen syy, luonne ja häiritsevyys.

KOLME ERI ASTETTA

Tinnituksen oireita ovat korvassa, korvissa tai päässä kuuluva soiva, vinkuva, suriseva, kohiseva tai rapiseva ääni. Ääni voi olla hyvin moninainen ja joko kakofoninen tai soolonomainen.

– Äänen voimakkuus, kesto ja häiritsevyys vaihtuvat tilanteesta ja yksilöstä riippuen. Ääni voi olla tilapäinen ja hiljainen, mutta myös jatkuva ja voimakas.

Tinnituksen asteet jaetaan kolmeen eri vaiheeseen. I-vaiheessa ääni kuuluu ja häiritsee esimerkiksi vain illalla nukkumaan mennessä eli silloin, kun on hiljaista. II-vaiheessa ääni häiritsee päivälläkin tavanomaisten toimien, kuten työn, yhteydessä.

– III-vaiheessa ääni kuuluu koko ajan eli esimerkiksi kovassa liikenteenmelussakin. Tinnituksen haitta arvioidaan kyselyillä, joissa asiantuntijoiden käytössä on 0–100-pisteytysasteikko, Ylikoski kertoo.

USEIN MELUN AIHEUTTAMA

Tinnituksen aiheuttaa yleisimmin meluvamma, joten melun välttäminen onkin paras tapa ehkäistä sen syntymistä. Tinnitus saattaa esiintyä myös monien sairauksien yhteydessä ja noin puolella siihen liittyy kuulon heikentyminen. Tinnitus usein pahentaa jo ennestään alentunutta kuuloa.

Tinnituksen syyt ja syntymekanismit ovat moninaiset. Tinnituksen alkuperäinen syy on sisäkorvassa tai kuulohermossa. Tinnitusta esiintyy usein esimerkiksi korvakäytävän vahatulpan, tärykalvon reiän, Menieren taudin tai ikähuonokuuloisuuden yhteydessä. Yhteys on löydetty myös kilpirauhasen vajaatoimintaan, MS-tautiin ja välikorvan tulehdukseen.

Tinnitus jaetaan välikorvaperäiseen, sisäkorvaperäiseen ja sentraaliseen tinnitukseen. Hoitoa varten lääkärin tulee

u Kaikilla on joskus jonkinasteisesta tinnitusta. Noin 15 prosentilla tinnitus on jatkuvaa tai toistuvaa ja häiritsevää. Muutamalla prosentilla sairastuneista korvissa kuuluva ääni on invalidisoiva jatkuvuutensa ja voimakkuutensa takia.

ON TÄRKEÄÄ SAADA KIELTEINEN ~ KIERRE KATKEAMAAN, JOTTA SAIRAUS EI PAHENISI JA SEN KANSSA VOISI ELÄÄ. ~

AHDISTUS ENSIREAKTIO

Voimakkaimmillaan tinnitus on ahdistavaa. Ylikoski kertoo sairastuneiden ensimmäiseksi kysyvänkin, onko tämä loputon tulevaisuuteni. Kuinka minun käy?

– Tinnituksen hoidossa oireen ahdistavuuden vähentäminen on tärkeää. Se vaatii sairauden syntymekanismin ymmärtämistä. Kun asiasta tietää enemmän, menettävät kielteiset mielikuvat voimaansa. Esimerkiksi voidaan vähentää käsitystä tinnituksesta mystisenä, uhkaavana tai vakavana sairautena. Näin tilanne saadaan paremmin hallintaan ja stressi vähenee tai se voidaan estää kokonaan.

– On tärkeää saada kielteinen kierre katkeamaan, jotta sairaus ei pahenisi ja sairauden kanssa voisi elää. Näin sen häiritsevyys tai ainakin invalidisoivuus vähenee.

Hoidon periaatteena onkin se, että jo tutkimusten aikana sairastuneen sosiaalisen ja työelämän tulee jatkua ennallaan ja esimerkiksi sairauslomaa ehdotetaan vain poikkeustapauksissa.

POISOPPIMINEN HOITONA

Ylikoski toteaa hoidon pääpainon olevan nykyään opastavassa neuvonnassa, joka on poisoppimishoito-ohjelman perusta. Terapiaa

kutsutaan TRT:ksi (Tinnitus Retraining Therapy).

– TRT perustuu ohjaukseen tinnituksen kohtaamisessa, tinnitusäänen kanssa kilpailevaan äänihoitoon sekä totutteluun eli siedätykseen, jossa hermostoa opetetaan tottumaan tinnitukseen, jotta sen häiritsevyyttä voidaan vähentää. Siedätys tapahtuu usein ajan myötä itsestäänkin, jolloin sairastunut ei välttämättä hae ollenkaan tinnitusta helpottavia palveluja.

Ylikoski kertoo, että aikaisemmin hoidoissa kiinnitettiin liiaksi huomioita vain oireeseen.

Nyt ymmärretään, että häiritsevyys johtuukin stressireaktioista, jolloin autonomisen hermoston tasapaino järkkyy eli sympaattisen hermoston aktiviteetti lisääntyy ja parasympaattisen vähenee.

– Uudessa TRT:n muunnelman täsmähoidossa tavoitteena on parasympaattisen hermoston toiminnan lisääminen niin sanotun vagusstimulaation kautta. Räätälöidyssä äänihoidossa käytetään musiikkia, josta kyseisen henkilön tinnitustaajuus on poistettu. Uusien hoitomenetelmien tarkoituksena on vaikuttaa itse tinnitusaistimukseen stressioireiden vähentämisen lisäksi.

Tiedon lisäämisen ja TRT:n ohessa tinnituksen hoitoon liittyy psykoterapia, ylipainehappihoito ja fysikaalinen hoito.

Lisäksi käytössä on verenkiertoa lisääviä lääkkeitä. Kuulon alenemisen yhteydessä hoidon osana on kuulokoje. ■ LISÄÄ TIETOA WWW.TINNITUS.FI WWW.TINNOFF.COM

Oma PLUS 1 2013 15

❯ KYSY APTEEKKARILTA

Nainen,

VOIT LÄHETTÄÄ KYSYMYKSIÄ OSOITTEELLA TOIMISTO@OMAPLUS.FI

tuotteita sinulle Vagibalance ratiopharm ! inottaa Tasapa

Sisältää ainoana valmisteena sekä maitohappoa että maitohappobakteeria Emättimen luonnollisen pH- ja bakteeritasapainon palauttamiseen ja ylläpitoon

Vagimoist ratiopharm ttaa!

Kosteu

ista!

Apteek

Sisältää ainoana valmisteena sekä hyaluronihappoa että maitohappoa Emättimen kosteutukseen ja luonnollisen pH- ja bakteeritasapainon palauttamiseen ja ylläpitoon

FI/WH/13/0001/01/13

Monipuolinen ja

Markkinoija: Midsona Finland Oy - www.midsona.fi

VAHVA Omega-3

Kuusankosken Ykkösapteekki on uusi jäsen Oma PLUS -ketjussa. Apteekkari Raili Hyyryläinen vastaa tällä kertaa lukijoiden lähettämiin kysymyksiin.

1

MINULLA ON PÄÄNAHASSA RASVAISTA HILSETTÄ. VOIKO KYSEESSÄ OLLA TALIKÖHNÄ? MITEN VOISIN HOITAA SITÄ ITSE VAI PITÄÄKÖ MENNÄ LÄÄKÄRIIN?

Taliköhnää eli seborrooittista ihottumaa esiintyy usein karvan kasvun alueella, etenkin päänahassa. Muita paikkoja ovat kulmakarvojen seutu, nenänvieruspoimu sekä vartalolla rinta, pakaravako ja nivustaipeet. Tyyppioire on rasvainen tai kuiva hilseily. Hilse voi myös muodostaa ihoon kiinnittyneitä ”kakkuja”. Vaikeimmissa tapauksissa ilmenee punoitusta, kutinaa ja kirvelyä. Taliköhnä johtuu ihon liiallisesta talin tuotannosta ja Pityrosporum-hiivasienen lisääntymisestä.

Voit ihan hyvin yrittää ensin itse hoitaa oireita. Ihon päivittäinen pesu vähentää talin määrää. Pesun jälkeen voit levittää iholle vähärasvaista voidetta, joka sisältää propyleeni-, butyleeni- tai pentyleeniglykolia, sillä ne estävät bakteerien ja hiivojen kasvua. Myös glyseroli sitoo vettä tehokkaasti. Sieneen tehoaa hyvin ketokonatsoli-niminen lääke. Päänahkaan sitä käytetään shampoona, iholle voiteena. Apteekki neuvoo tarkemmin löytämään oikean valmisteen. ■

2

SORMENPÄÄNI MUUTTUVAT TOISINAAN IHAN VALKOISIKSI, VAIKKEI MINUA PALELE. MISTÄ TÄMÄ JOHTUU? ONKO KYSEESSÄ VAKAVA ASIA?

3

OLEN USEIN MIETTINYT, OVATKO LÄÄKKEET TOSIAAN KÄYTTÖKELVOTTOMIA PARASTA ENNEN -PÄIVÄYKSEN JÄLKEEN. ONKO PUOLI VUOTTA TAI VUODEN VANHENTUNEIDEN SÄRKYLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ HAITALLISTA TERVEYDELLE?

Todennäköisesti kärsit valkosormisuudesta. Sen tieteellinen nimitys on Raynaud’n oireyhtymä. Siinä pienet valtimot, yleensä sormissa, joutuvat kouristustilaan. Kouristus salpaa verenkierron, minkä seurauksena sormet muuttuvat kylmiksi, tunnottomiksi ja valkeiksi.

Valkosormisuus on lievänä oireena yleinen. Jos oire on kiusallinen, usein toistuva tai kivulias, varaa aika lääkäriin, sillä joissakin tapauksissa valkosormisuus liittyy reumaattisiin sidekudostauteihin. Myös täristäviä laitteita, kuten moottorisahaa, käyttävillä käsien hermosto voi pikku hiljaa kärsiä niin, että verisuonten säätely häiriintyy.

Lopullisesti parantavaa hoitoa valkoisiin sormiin ei ole, mutta oiretta voidaan lievittää lääkkeillä. ■

TRI TOLOSEN CardiOmega Vahva omega-3-kalaöljytiiviste (E-EPA + E-DHA + sis. D-vitamiinia 7,5 μg)

• DHA ja EPA edistävät sydämen normaalia toimintaa • DHA edistää näön sekä aivotoiminnan pysymistä normaalina Yksi kapseli sisältää 1000 mg omega-3-rasvahappoja!

En missään nimessä suosittele vanhaksi menneen lääkkeen käyttöä. Lääkkeen vanhetessa sen teho yleensä vähenee, mutta sivuvaikutukset voivat lisääntyä. Ääritapauksessa lääke voi muuttua jopa myrkylliseksi. Lääkkeen virheetön ulkonäkö ei takaa mitään. Suosittelen siis tuomaan vanhentuneet lääkkeet apteekkiin, josta ne toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn. ■

4

OMA PLUS 4/2012 KERTOI MADVENTURES-KAKSIKOSTA, JOTKA MATKAILEVAT MAAILMALLA. IHMETYTTI NAISLUKIJAA, ETTÄ HEIDÄN LÄÄKINTÄLAUKKUNSA SISÄLSI MYÖS JÄLKIEHKÄISYTABLETTEJA. OLEN KÄSITTÄNYT NÄITÄ TABLETTEJA MYYTÄVÄN APTEEKISTA NAISILLE, JOILLE NIIDEN TODETAAN SOVELTUVAN. ONKO NÄIN?

Jälkiehkäisy ei ole toistuvaan käyttöön tarkoitettu jatkuva ehkäisykeino, vaan tilapäiseen käyttöön tarkoitettu hätäratkaisu. Jälkiehkäisyyn tarkoitettavat tabletit myydään yhden tabletin pakkauksissa. Yli 15-vuotias saa jälkiehkäisytabletin apteekista ilman lääkemääräystä, alle 15-vuotias reseptillä. Jälkiehkäisytabletti estää oikein käytettynä noin 85 % odotettavissa olevista raskauksista. Apteekit neuvovat ja opastavat jälkiehkäisytablettien käytössä. Myymme jälkiehkäisytabletteja tarvittaessa myös miehille. Silloin kehotamme lukemaan pakkausselosteen hyvin ja ottamaan epäselvissä tapauksissa yhteyden apteekkiin. ■

16 Oma PLUS 1 2013

❯KIRJOJA TERVEYDEKSI KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT KUSTANTAJAT

Elämä on YHTÄ SEIKKAILUA

MAT K A Hedelmäinen maitohappobakteeri

KO

KO

LE

Y

I PÄIVÄSS KS

Ä

Kaikki me vanhemmat toivomme lapsillemme hyvää tulevaisuutta. Nämä kirjat tarjoavat äideille ja isille roppakaupalla tietoa sekä käytännön vinkkejä.

PER HEE

L

Kun POJASTA tulee ISÄ LASTENPSYKIATRI Jari Sinkkonen on perusasioiden ääressä kirjassaan Isäksi ensi kertaa (WSOY). Hänen mielestään toisiaan rakastavat äiti ja isä ovat koeteltu yhdistelmä, jota on vaikea lyödä laudalta kasvattajana. Lapsilla on tutkitusti sitä vähemmän käytösongelmia ja he oppivat käyttämään aivojaan sitä paremmin, mitä enemmän isä sitoutuu perheeseensä ja viettää aikaansa lasten kanssa – ellei juopottelevia tai väkivaltaisia isiä lasketa. Sinkkonen antaa kirjassaan puheenvuoron 15 tuoreelle isälle, joiden ajatuksia on hauska lukea. Mukana on myös annos aivokemiaa. ■

LEVOTONKIN löytää paikkansa SIINÄ VOI läsnäolevinkin isä olla helisemässä, kun vauvasta kasvaa vaikkapa ylivilkas vilperi tai aistiyliherkkä ja loputtoman tiedonjanoinen pikkuaikuinen, jonka releet ovat päivänselvästi eri päin päässä kuin naapurin pojalla. Mervi Juusola antaa kirjassaan Levottomat aivot – ADHD ja Asperger vahvuuksina (Otava) asiatietoa neurologisista oireyhtymistä ja käytännön neuvoja niiden kanssa elämiseen. Moni voi yllättäen löytää kirjasta myös itsensä, puolisonsa tai työkaverinsa, sillä ylivilkkaat ja Asperger-lapsetkin kasvavat aikuisiksi. ■

Käyttääkö nuoremme HUUMEITA? VANHEMMAN EI OLE aivan helppoa tietää, missä oma nuori menee.

Mistä isä tai äiti tunnistaa, että nuori juo liikaa tai käyttää huumeita?

Milloin asiaan pitää puuttua, ja ennen kaikkea: miten se tehdään?

Riippuvuuksien hoitoon erikoistunut psykoterapeutti Peter D. Rogers ja psykologi Lea Goldstein ovat kirjoittaneet kirjan Tunnista nuoren huume- ja alkoholiongelmat (Minerva) nimenomaan näitä asioita pohtivia vanhempia varten. Kirja on helppotajuinen ja siinä puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. ■

RIIPPUVUUS on aivojen sairaus HUUME- TAI LÄÄKERIIPPUVUUTTA tuskin kukaan vanhempi toivoo lapselleen, mutta jos se on tosiasia, tarvitaan myös järeää asiatietoa. Sitä saa Duodecimin Hyvä hoito -sarjan kirjasta Huume- ja lääkeriippuvuudet, jonka ovat toimittaneet Kaija Seppä, Mauri Aalto, Hannu Alho ja Kalervo Kiianmaa. Tiedonhaluiselle on tarjolla vankka paketti aivojen sairaudesta nimeltä huumeriippuvuus. Miten huumeiden käyttäjä tunnistetaan, miten häntä hoidetaan ja millaisia selviytymiskeinoja läheisille suositellaan?

Kirja lähtee siitä, että huumeongelmista voi toipua kuten muistakin sairauksista. ■

Täsmäapua VITAMIINEISTA VITAMIINIEN MERKITYS terveydelle ja hyvinvoinnille toki tunnetaan. Norjalaissyntyinen lääkäri Knut Flytlie menee astetta pidemmälle ja kertoo kirjassaan Vitamiinit (Tammi), miten yleisimmät vaivat ja oireet päänsärystä nivelkipuihin hoidetaan vitamiinien ja hivenaineiden avulla. Kirjan alussa on testi, jonka avulla voi kartoittaa oman tilanteensa ja selvittää lisäravinteiden tarpeensa. Opus antaa myös perustiedot vitamiineista, kivennäis- ja hivenaineista ja välttämättömistä rasvahapoista. ■

Matkustajan maitohappobakteeri Sisältää suolistossa luonnostaankin esiintyviä maitohappobakteereita, kuten bifidobakteereita.

MAITOHAPPOBAKTEERI ASIANTUNTIJA

www.idoform.fi

IDOFORM

Oma PLUS 1 2013 17

KIITOS asiakkaillemme!

Tutkimuksen mukaan Oma PLUS Apteekeilla on Suomen tyytyväisimmät ja uskollisimmat asiakkaat.* Lupaamme jatkossakin toimia asiakkaittemme parhaaksi. *EPSI RATING. TUTKIMUS KULUTTAJIEN TYYTYVÄISYYDESTÄ APTEEKKEIHIN 2012

18 Oma PLUS 1 2013

Elintärkeä TEKSTI MARI KUUSINEN KUVAT DREAMSTIME

Suomalaisista lapsista ja nuorista puolet saa liian vähän D-vitamiinia. Siksi vitamiinilisää on hyvä nauttia päivittäin ympäri vuoden.

E p Puolella suomalaisista lapsista ja nuorista veren D-vitamiinipitoisuus on liian alhainen, toteaa elintarviketieteiden tohtori Heli Viljakainen Helsingin yliopistosta.

lintarviketieteiden tohtori Heli Viljakainen Helsingin yliopistosta kertoo, että D-vitamiinilla on noin 40 kohdekudosta elimistössämme.

– D-vitamiini auttaa muun muassa kalsiumia imeytymään suolistosta ja ylläpitää luuston uudelleen muotoutumista ja uusiutumissykliä, säätelee solujen kasvua ja edistää vastustuskykymme ja lihaksiston kehittymistä. D-vitamiinin vaikutukset lapsen kasvuun ja motoriseen kehitykseen ovat hyvin kokonaisvaltaiset. Tutkimustieto vitamiinin muista vaikutuksista tarkentuu jatkuvasti.

Noin puolella suomalaisista lapsista ja nuorista veren D-vitamiinipitoisuus on alle tavoi-

p D-vitamiinia saa maitovalmisteista, margariinista, kaloista, sienistä ja kananmunista. Sitä muodostuu iholla myös auringonvalon avulla.

tetason, eli noin 50 nmol/l, mikä johtuu niukasta D-vitamiinin saannista ravinnosta ja auringon avulla. Veren mittaus on luotettavin elimistön D-vitamiinitilanteen mittari.

TÄYDENNYSTÄ PURKISTA

Makoisaa MUIKUISTA LOHIKALOIHIN KUULUVA MUIKKU sisältää paljon D-vitamiinia ja sen sesonki alkaa kevättalvella.

PUNAJUURIMUIKUT

500 g perattuja muikkuja tai silakkafileitä 0,5–0,75 tl suolaa 3–5 (250 g) etikkapunajuurta 150 g sinihomejuustoa 2 dl ruokakermaa Vuoan voiteluun rasvaa Poista halutessasi muikuista ruoto. Lisää kaloihin suolaa. Voitele vuoka. Kuutioi punajuuri ja pane kuutiot vuoan pohjalle. Ripota puolet murennetusta sinihomejuustosta punajuurien päälle. Lado kalat päälle. Ripota loppu sinihomejuustomuru kalojen päälle. Kaada ruokakerma vuokaan. Paista 200 asteessa noin 35 minuuttia kunnes kalat ovat kypsiä ja juusto saanut kaunista väriä. ■ LÄHDE JA KUVA PRO KALA RY

D-vitamiinin tärkeimmät lähteet ravinnossa ovat kala, maitovalmisteet, margariini, kananmunat ja sienet. On hyvä muistaa, että luomumaitoon ei ole lisätty D-vitamiinia. Sitä muodostuu myös iholla auringonvalon avulla.

Suomessa auringonvalo on sopivalla aallonpituudella vain touko–syyskuussa. Talviaurinko kyllä ruskettaa, mutta ei vielä käynnistä D-vitamiinin tuotantoa.

Jos matkustaa talvella etelään viikoksi pariksi, D-vitamiinin tuotanto käynnistyy ja varastot täyttyvät, mutta hupenevat taas kotiinpaluun jälkeen.

Koko talven tarvetta yksi reissu ei siis kata.

– Terveellisestä ruokavaliosta, joka sisältää puoli litraa maitotuotteita päivässä, 2–4 leipäsiivun päällä margariinia ja 2–3 kertaa viikossa kalaa, saa päiväannokseksi noin 13 mikrogrammaa D-vitamiinia. Monilla tähän määrään ei kuitenkaan päästä, ja siksi suomalaisille lapsille ja nuorille suositellaankin D-vitamiinilisää ympäri vuoden, Viljakainen opastaa. ÄLÄ PELKÄÄ YLIANNOSTA

Oikean vitamiinimäärän nauttiminen herättää monessa hämmennystä. Yleisesti näyttää sil-

tä, että suosituksia ollaan hieman nostamassa.

Suomalaisten ravitsemussuositusten vuodelta 2005 mukaan alle 2-vuotiaiden tulee saada D-vitamiinia 10 mikrogrammaa, 2–60-vuotiaiden 7,5 mikrogrammaa ja yli 60-vuotiaiden 20 mikrogrammaa vuorokaudessa. Raskauden ja imetyksen aikana suositellaan 10:tä mikrogrammaa D-vitamiinia vuorokaudessa. Useat kansalliset asiantuntijatahot suosittelevat vitamiinilisää läpi vuoden alle 18-vuotiaille, yli 60-vuotiaille sekä raskaanaoleville ja imettäville naisille.

– Sanoisin, että perusterveelle aikuiselle 100 mikrogrammaa vuorokaudessa on se määrä, jota ei tarvitse ylittää. Sen jälkeen vitamiinin riskit alkavat olla hyötyjä todennäköisempiä pitkäaikaisessa käytössä.

Vapaudu vilusta TALVIUINNILLA

KUN VIIMA VINKUU nurkissa, voi ajatus kylmästä vedestä tuntua vastenmieliseltä. Hassua kyllä, monet avantouimarit kertovat, että avantouinti on lisännyt heidän kylmänsietokykyään.

Avantouinnin vaikutukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat käyntien määrästä, ajasta ja saunomisesta. Kun kuuntelee omaa kehoaan, tunnistaa, mikä on itselle parasta.

Talviuimarin varusteeksi riittää uima-asu, mutta avantoon mennessä kannattaa käyttää myös jalkineita tai villasukkia. Uimareille on tarjolla myös avantouintiin tarkoitettuja tossuja, jotka suojaavat esimerkiksi liukastumisilta. Myös käsineiden ja päähineen käyttäminen on järkevää. ■ ENNEN PULAHDUSTA ON HYVÄ PITÄÄ MIELESSÄ TALVIUIMARIN OHJEET:

1.

KYYTIÄ KANSANTAUDEILLE

D-vitamiinin riittävästä saannista kannattaa huolehtia, sillä sen puutos aiheuttaa muun muassa luuston pehmenemistä, infektioherkkyyttä ja lisää kaatumisen riskiä.

Veren matalan D-vitamiinipitoisuuden on arveltu olevan yhteydessä myös moniin kansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, eräisiin syöpiin ja masennukseen, mutta syy-seuraus-suhteesta ei kaikissa tapauksissa ole vakuuttavaa näyttöä.

– Toisaalta heikon D-vitamiinistatuksen yhteys kokonaiskuolleisuuteen tukisi näitä olettamuksia, tohtori Viljakainen sanoo. ■

Lämmittele lihakset hyvin ennen veteen menoa, esimerkiksi sauvakävele, jumppaa tai kahvakuulaa.

2. Jos menet saunasta uimaan, anna kehon viilentyä ennen uintia.

3. Liiku rauhallisesti, sillä kulkutiet ja portaat voivat olla liukkaat.

4. Älä koskaan hyppää pää edellä kylmään veteen.

5. Hengitä rauhallisesti veteen mennessä, kylmä vesi voi ensimmäisillä kerroilla aiheuttaa vaaratonta hengityksen salpautumista.

6. Käy ensimmäisinä kertoina vain kastautumassa ja pidennä uintiaikaa oman tuntemuksesi mukaan.

7. Pukeudu lämpimästi uinnin jälkeen ja juo reilusti haaleaa juotavaa.

8. Älä ui alkoholia nauttineena tai sairaana.

9. Ota kaveri mukaan.

10. Jos epäilet lajin sopivuutta terveydellesi, keskustele asiasta lääkärisi kanssa.

LÄHTEET WWW.TUKES.FI JA WWW.SUOMENLATU.FI

Oma PLUS 1 2013 19

Myös silmät VOIVAT SAIRASTUA

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME JA MARKO MÄÄTÄN ALBUMI

Silmäsairaus ei yleensä tunnu miltään.

Keski-ikäisten ja sitä vanhempien kannattaakin käydä säännöllisesti silmälääkärin tutkimuksessa, jotta mahdolliset silmäsairaudet voidaan todeta ajoissa. Ei kannata odottaa, kunnes näkökyvystä on jäljellä enää rippeet. u

20 Oma PLUS 1 2013

~

SILMÄ ON SIITÄ POIKKEUKSELLINEN ELIN, ETTEI SEN TERVEYTTÄ OLE ITSE HELPPO SEURATA.

~

p Marko Määttä muistuttaa, että glaukooma on salakavala sairaus, koska se etenee oireettomasti.

Yli 40-vuotiaiden olisikin hyvä käydä silmälääkärillä muutaman vuoden välein.

Y

leisimpiä näkökykyyn vaikuttavia silmäsairauksia ovat harmaakaihi, silmänpohjan ikärappeuma, silmänpainetauti eli glaukooma sekä diabeteksen silmäsairaus. Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Marko Määttä HUS:n silmäklinikalta kertoo, että useat silmäsairaudet ovat yleisempiä ikääntyvillä kuin nuorilla.

– Osa silmäsairauksista on yhteydessä yleissairauksiin, kuten diabetekseen ja verenkiertoelimistön ongelmiin. Niiden puhkeamiseen ja taudinkulkuun on mahdollista vaikuttaa ravintoon ja liikuntaan liittyvien valintojen avulla ainakin jossakin määrin, ja niiden hoidossa perussairauden hyvä hoito on tärkeää, hän sanoo.

– Osa silmäsairauksista kuitenkin osuu kohdalle, jos on osuakseen. Esimerkiksi alttius saada silmänpohjan ikärappeuma on vahvasti perinnöllinen. Myöskään glaukooman kehittyminen ei riipu juurikaan elämäntavoista. Toisille tulee helposti silmiin liittyviä muutoksia, toisille onnekkaille ei – yksilöllinen vaihtelu on suurta, kuten elämässä yleensäkin, Määttä jatkaa.

OVATKO SUORAT LINJAT SUORIA?

Silmäsairauteen voi liittyä punoitusta tai kipua, mutta useimmiten sairaus on etenkin aluksi oireeton tai oireita on hyvin vähän. Esimerkiksi glaukooma ei näy päältä: silmä näyttää aivan tavalliselta ja sillä näkee pitkään yhtä hyvin kuin ennenkin.

– Silmä on siitä poikkeuksellinen elin, ettei sen terveyttä ole itse kovin helppo seurata. Osa silmän muutoksista on hyvin vaikeasti havaittavissa ja ne vaativat perusteellisen tutkimuksen. Sairaskin silmä voi olla kivuton, koska silmänpohjassa ei ole tuntohermoja. Silmähän on keskushermoston jatke, Määttä sanoo.

Määttä suosittelee säännöllisiä silmien tarkastuksia silmälääkärin luona 3–5 vuoden välein ikänäköiästä (40–45 v.) alkaen ja eläkeikäisille 2–3 vuoden

välein. Optikon tekemä näöntarkastus ei korvaa silmälääkärin tutkimusta, koska optikko on koulutettu määrittämään taittovirheitä mahdollisia silmälaseja varten, ei tutkimaan ja hoitamaan silmäsairauksia. Heiltä ja yleislääkäreiltä puuttuvat usein laitteet ja perehtyneisyys, joita tarvitaan silmän syvempien osien tutkimiseen.

Silmäsairauksien edetessä niiden aiheuttamat muutokset alkavat vaikuttaa näkemiseen, ja viimeistään siinä vaiheessa useimmat tietenkin jo hakeutuvat lääkäriin. Myös optikot ohjaavat asiakkaita silmälääkärille havaitessaan näössä jotakin epätavallista.

Sairaudesta kertovia merkkejä voivat olla näöntarkkuuden muutokset ja näkemisen laadussa tapahtuneet muutokset. Esimerkiksi esineiden muodot saattavat vääristyä tai värit muuttua. Suorat linjat eivät ehkä enää näytä suorilta. Näkökenttä saattaa kaventua tai sen reuna-alueilla saattaa olla samentumia.

SILMÄNPAINEELLA ON VÄLIÄ

Silmänpainetauti eli glaukooma on silmäsairauksista ehkä salakavalin, koska se etenee usein hitaasti ja oireetta. Kyseessä on näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vähitellen muutoksia näkökenttään. Tyypillinen ensimmäinen havainto on, että sairastuneella silmällä ei näe kunnolla nenänpuoleiselle sivulle.

Oikeastaan glaukooma on ryhmä toisiaan muistuttavia sairauksia. Pelkkä silmänpaineen mittaus ei vielä usein kerro, onko henkilöllä glaukooma, vaan silmälääkäri tutkii myös silmän rakenteen ja määrää jatkotutkimuksia, kuten näkökentän tutkimuksen. Hoidolla pyritään pysäyttämään taudin eteneminen, mutta jo syntyneitä näkökenttävaurioita ei voida parantaa.

Tehokkain hoito glaukoomaan on silmänpaineen alentaminen, tyypillisesti silmätipoilla.

– Glaukooman hoitoon on tullut viime vuosina lisää hoitovaihtoehtoja. Suurin osa potilaista voidaan hoitaa lääkkeil-

lä, eikä leikkaushoitoon useinkaan tarvitse edetä. Tämä on tehnyt hoidosta entistä turvallisempaa. Myös glaukooman seurannassa käytettävät testit ovat parantuneet, joten taudinmääritys ja seuranta ovat helpottuneet olennaisesti, Määttä kertoo.

Glaukoomalääkkeitä käyttää Suomessa noin 80 000 ihmistä, ja joka vuosi todetaan noin 2 500 uutta glaukoomaa. Iän kasvaessa glaukooma yleistyy.

Se on toiseksi yleisin näkövammaisuuden syy Suomessa ja voi johtaa hoitamattomana sokeuteen. Glaukoomasta on aiemmin käytetty myös nimeä viherkaihi.

PISTOKSIA IKÄRAPPEUMAAN

Silmänpohjan ikärappeuma eli makuladegeneraatio on verkkokalvon tarkan näön alueen sairaus, jota on kahta eri muotoa: kuivaa ja kosteaa. Kuiva muoto etenee tyypillisesti hitaasti, mutta voi lopulta huonontaa näöntarkkuutta. Kuivaan muotoon ei tunneta tehokasta hoitoa. Kostea muoto etenee nopeammin ja saattaa aiheuttaa voimakkaita näkömuutoksia. Ikärappeuma on yleisin näkövammaisuuden syy Suomessa.

Silmänpohjan ikärappeuma ilmenee niin, että keskeiseen näkökenttään tulee epätarkkoja alueita tai vääristymiä. Muutokset vaikeuttavat esimerkiksi lukemista ja muuta tarkkuutta vaativaa työtä. Ikärappeuma ei kuitenkaan yleensä aiheuta sokeutta, koska näkökentän reunaosat säilyvät toimivina.

Kosteaa ikärappeumaa hoidetaan usein lääkkeellä, joka pistetään silmän sisään silmäklinikalla tietyin väliajoin. Lääkepistokset auttavat yhdeksää potilasta kymmenestä parantaen näkökykyä tai pysäyttäen taudin etenemisen. Aiemmin kosteaan ikärappeumaan ei ollut juuri tarjolla tehokasta hoitoa, joten potilaiden tilanne on nykyään huomattavasti valoisampi.

ONKO VITAMIINEISTA APUA?

Tutkimustiedot vitamiinien ja antioksidanttien hidastavas-

p Niin kauan kun näkökyky on hyvä, harva tulee ajatelleeksi silmäsairauden mahdollisuutta.

Myös silmät voivat kuitenkin sairastua. Silmiä hoidetaan lääkkeillä, laserilla ja leikkaushoidolla.

ta vaikutuksesta silmänpohjan ikärappeuman etenemiseen ovat viime vuosina lisääntyneet. Tulokset viittaavat Määtän mukaan siihen, että osalle potilaista voi olla hyötyä C- ja E-vitamiinista sekä sinkistä.

– Juuri nyt tutkitaan kiivaasti eri karotenoidien, kuten luteiinin sekä omega 3 -rasvahappojen suojaavaa vaikutusta. Lisää tietoa tästä saadaan, kun ison AREDStutkimushankkeen tulokset julkistetaan lähiaikoina. Jo nyt markkinoilla on silmien suojaksi tarkoitettuja vitamiinivalmisteita, ja monet käyttävät niitä omaaloitteisesti tai silmälääkärin suosituksesta, Määttä kertoo.

– Pitää silti muistaa, että näitä tärkeitä ravinteita saa myös ruoasta. Esimerkiksi luteiinia saa monista kirkasvärisistä kasviksista ja hedelmistä. Erityisen hyviä lähteitä ovat pinaatti, lehtikaali ja herneet.

Tupakointi on merkittävä silmänpohjan kostean ikärappeuman riskitekijä. Jos sairaus on jo todettu, tupakoinnin lopettaminen on varmin ja tehokkain keino hidastaa sen etenemistä.

DIABEETIKON SILMÄT VAARASSA

Diabeettinen retinopatia eli diabeettinen verkkokalvosairaus on yksi diabeteksen lisäsairauksista. Sen puhkeamiseen vaikuttavat samat asiat kuin diabeteksen kehittymiseen, joten diabeteksen hyvä hoito on sen parasta ehkäisyä. Myös verenpaineen pitäminen normaalina ehkäisee

ja hidastaa diabeettista silmäsairautta.

Diabeteksessä veren suuri sokeripitoisuus vahingoittaa silmän verkkokalvon verisuonia.

Diabeettiseen verkkokalvosairauteen liittyy monenlaisia muutoksia ja se luokitellaan useisiin eri vaikeusasteisiin muutosten tyypin, laajuuden ja vaikeuden mukaan.

Aluksi esiintyy pienten verisuonten pullistumia, mikroaneurysmia, sekä pieniä verisuonitukoksia ja verenvuotoja. Verkkokalvo voi myös turvota tarkan näön alueelta, jolloin puhutaan makulaturvotuksesta. Lopulta verkkokalvon alueelle alkaa syntyä uusia, haitallisia verisuonia, jotka ovat heikkoja ja vuotavia. Diabeettista silmäsairautta hoidetaan tyypillisesti silmänpohjan laserhoidolla ja toisinaan samanlaisilla, verisuonten kasvua estävillä lääkepistoksilla kuin silmänpohjan kosteaa ikärappeumaa.

Säännöllinen silmänpohjien tutkimus on tärkeää kaikille diabeetikoille, jotta silmäsairauden hoito voidaan tarvittaessa aloittaa ajoissa.

KAIHI VOIDAAN AINA HOITAA

Harmaakaihi tarkoittaa silmän valoataittavan linssin eli mykiön samenemista. Se liittyy lähes väistämättä ikääntymiseen, ja kehittyvissä maissa se on yleisin sokeutumisen syy. Näkö voidaan kuitenkin aina palauttaa leikkauksella.

– Tekniikat ovat kehittyneet siten, että kaihileikkauksista on tullut entistä turvallisempia ja niistä toipuminen on entistä nopeampaa. Nykyään on mahdollista korjata samalla myös taittovirheitä ja hajataittoa niin, että aiemmin silmälaseja käyttänyt saattaa luopua laseistaan.

Jos haluaa ehkäistä tai hidastaa kaihin kehittymistä, ylipainon välttämisestä ja tupakoimattomuudesta voi olla apua.

Vitamiinien vaikutusta on tutkittu, mutta todisteita niiden tehosta kaihin ehkäisyssä ei ole saatu. Vihannesten ja hedelmien syöminen useammin kuin kolme kertaa päivässä sen sijaan näyttäisi vähentävän kaihin todennäköisyyttä.

KUN VERKKOKALVO IRTOAA

Joskus silmänpohjan valoa aistiva verkkokalvo irtoaa. Se on harvinainen, mutta näkökyvyn kannalta vaarallinen tilanne, jossa silmän valoa aistiva osa, filmimäinen verkkokalvo, irtautuu silmän muista rakenteista.

Verkkokalvon irtauman tunnusmerkkejä ovat tumma, yhtenäinen varjo näkökentässä ja liikkuvat roskat näkökentässä.

Edeltävästi saattaa esiintyä salamoinnin tyyppisiä valonvälähdyksiä näkökentän reuna-alueilla. Tällöin on aihetta hakeutua silmälääkärille viivyttelemättä.

Verkkokalvon irtauma voidaan korjata leikkauksella tai lievemmissä tapauksissa laserilla. ■

Oma PLUS 1 2013 21

❯5 KYSYMYSTÄ: MENIERIN TAUTI TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT TERVEYSTALO JA DREAMSTIME

VASTAAJANA PROFESSORI, KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI ILMARI PYYKKÖ

Menieren taudin yhteydessä puhutaan kolmesta H:sta eli huimauksesta, huminasta ja huonokuuloisuudesta. Usein vaivana on vain yksi tai kaksi H:ta, mutta kolmasosalla jo ensimmäinen kohtaus sisältää kaikki oireet.

1

MITÄ MENIEREN TAUDILLA TARKOITETAAN?

Menieren taudilla tarkoitetaan oireyhtymää, joka aiheutuu sisäkorvan nesteenkiertohäiriöstä. Sairaudessa on kolme pääoiretta eli huimaus, kuulon aleneminen ja tinnitus eli korvassa kuuluva humina tai soiminen. Vain harvalla on heti alkuvaiheessa nämä kaikki kolme oiretta, joten sairaus jääkin usein diagnostisoimatta. Osalla sairastuneista on vain esimerkiksi ajoittaista kuulon alenemista ja kohtausten välillä kuulo palautuu normaaliksi. Menieren tauti on aikuisten sairaus, ja sairastuneiden keski-ikä on 43 vuotta. Oireita on hieman enemmän naisilla kuin miehillä. Menieren tautiin sairastuu vuosittain noin 2 500 suomalaista. Diagnoosi on noin 30 000:lla, mutta tautia sairastavia arvioidaan olevan Suomessa noin 70 000. ■

2

MIKÄ SEN AIHEUTTAA?

3

MITEN SITÄ HOIDETAAN?

Menieren taudin syy on tuntematon, mutta on huomattu, että noin 13 prosentilla sairastuneista tauti on perinnöllistä. Kohtaukset laukaisee esimerkiksi aivojen verenkiertohäiriö tai aivovamma ja erilaiset tulehdukset. Ilmeisesti taudin syy on autoimmuunireaktio. ■

Nesteenkertymistä voidaan estää parhaiten vähäsuolaisella ruokavaliolla eli päivässä saisi saada vain 5

grammaa suolaa. Ruokavalion noudattaminen on vaikeaa, koska yleensä suolaa syödään 12–15 grammaa päivässä.

Oireiden vakavuudesta riippuen käytetään myös nesteenpoistolääkkeitä, betahistidiiniä ja karbamidia. Lääkkeiden vaikutus on todettu vaihtelevaksi ja melko vähäiseksi. Vaikeissa tapauksissa käytetään gentamysiini-pistoksia. Toiset sairastuneet syövät myös antioksidantteja, mutta niiden vaikutuksesta ei ole tehty tutkimuksia. Vertaistuki on tärkeää hoidossa. ■

4 5

VOIKO MENIEREN TAUTIA ENNALTAEHKÄISTÄ?

Sairastumista ei voi ennaltaehkäistä, mutta kannattaa seurata oireita, jotta sairaus voidaan diagnostisoida. Moni ahdistuu ja vetäytyy sosiaalisista suhteista sairauden takia. ■ MITEN SAIRAUS VAIKUTTAA ARKEEN?

Jos oireet ovat voimakkaita, vaikuttaa sairastuminen arkeen paljonkin, koska elämänlaatu laskee. Huimauskohtauksen pelossa saatetaan vetäytyä, koska oireet viittaavat humalaiseen käyttäytymiseen. Sairaudesta pitäisi kertoa enemmän. Olisi hyvä, jos kohtauksen tullessa voisin vain todeta, että minulla on Menieren tauti ja huimaus menee ohi, kun lepään. On tärkeää, että sairastunut on sosiaalisesti aktiivinen ja jatkaa esimerkiksi harrastuksiaan. ■

APTEEKISTA.

OSTA 200 g Aqualan L, Aqualan Duo tai Aqualan Plus ®

®

®

Kuivalla pakkassäällä akkassää äällä tarvitaan arvitaan tehokasta kosteuttajaa osteuttaj ajaa

200 g

SAAT 75g Aqualan L Aqua ®

kaupan päälle!

75g

perusvoide.fi

Kampanja voimassa helmikuun ajan, tai niin kauan kuin tuotetta on saatavilla.

22 Oma PLUS 1 2013

❯ APTEEKIN HYLLYLTÄ TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA DEVISYS OY

PITOA liukkailla On arvioitu, että Suomessa noin 50 000 ihmistä hakeutuu vuosittain hoitoon liukastumisvammojen takia.

Paras tapaturmavakuutus olisivat pitävät liukuesteet.

T

avallisimmin ihmiset loukkaavat kaatuessaan ranteen, olkapään, nilkan, lonkan, niskan tai pään. Vaikka vakavalta vammalta välttyisikin, voi liukastuminen aiheuttaa revähdyksiä ja venähdyksiä. Jo pelkkä kaatumisen varominen aiheuttaa lihasten jännitystiloja.

Ikäihmisillä kaatumisen seuraukset ovat erityisen kohtalokkaita: vanhan ihmisen reaktiot ovat usein nuorta hitaampia, suojaamisrefleksit eivät ehkä ehdi toimia, luusto ei kestä iskuja yhtä hyvin kuin nuoremmilla

ja toipuminenkin on hitaampaa.

Tapaturmista aiheutuu VTT:n arvion mukaan 2,4 miljardin euron kustannukset, jotka muodostuvat esimerkiksi sairaanhoidon kustannuksista, sairauslomapäivistä ja hyvinvoinnin menetyksestä.

Pitävien kenkien ja liukuesteiden lisäksi hyvä tasapainon hallinta ja erityisesti alaraajojen ja keskivartalon lihasvoima ehkäisee kaatumistapaturmia. Päivittäisen liikkumisen lisäksi hyviä liikuntalajeja tasapainon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ovat myös esimerkiksi tanssi ja taiji.

KANTAPÄÄ KURIIN

on kehitetty VTT:n turvallisuustekniikan laboratoriossa. Liukuesteen rakenne perustuu tutkimustietoon. VTT:n tutkimustulokset osoittivat, että yleisin syy liukastumiseen on kantapään luistaminen, kun astutaan lumiselle tai jäiselle pinnalle. Siksi Devisys-liukueste suunniteltiin kattamaan koko kantapää.

Liukuesteen materiaali on pitävä ja pakkasta kestävä TR-kumiseos. Pohjaan on valettu oikein sijoitetut ja mitoitetut, talvirenkaista tutut kovametalliDevisys-liukueste

”Kyllä sattuu

u Kun lähdet liukuesteostoksille, apteekkiin kannattaa ottaa mukaan ne jalkineet, joiden kanssa esteitä on pääasiallisesti tarkoitus käyttää.

Näin löytyy paras koko. Devisys-liukuesteet on kehitetty VTT:n turvallisuustekniikan laboratoriossa.

nastat, jotka kestävät hyvin kulutusta. Lisäturvallisuutta talven pimeisiin olosuhteisiin antaa taakse sijoitettu 3M heijastin.

On tärkeää, että liukuesteet on helppo pukea ja irrottaa, sillä sileillä ja kovilla alustoilla, kuten kivilattioilla, käveltäessä liukuesteet voivat olla vaaralliset. Devisys-liukueste on helppo kiinnittää kengän kantaan pitävällä nahkaisella tarrahihnalla. Niitä voi käyttää myös autoa ajettaessa ja polkupyöräiltäessä.

Devisys-liukuesteet sopivat erilaisiin kenkiin, muun muassa työjalkineisiin, talvijalkineisiin, urheilujalkineisiin ja kumisaappaisiin. Valittavana on neljä eri kokoa, S, M, L, ja XL. ■

Muista!

Liukuesteitä valittaessa kannattaa huomioida, että ne: 1) pysyvät tukevasti paikallaan, 2) eivät rajoita liikaa liikkumista, 3) voidaan riisua tai ottaa pois käytöstä mahdollisimman vaivattomasti. ■

Ripeä lääke särkyyn

ibuxin rapid Nopeavaikutteinen Auttaa jopa 20 minuutissa1,2 Myös migreeniin

olemaan kaunis päivä.”

Ibuxin rapid 400 mg. Tehokas lääke migreenikohtausten hoitoon sekä kivun ja kuumeen lievitykseen. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Sopii aikuisille ja yli 20 kg painaville lapsille. Neuvottele lääkärin kanssa, jos sairastat maha- tai pohjukaissuolihaavaa tai olet raskaana. Pakkauskoot 10 ja 30 tabl. Viitteet: 1. Schettler T et al. Clin Drug Invest 21(1):73-78, 2001, 2. Laska E et al. Clin Pharmacol & Ther 40(1): 1-7, 1986. C67.

Oma PLUS 1 2013 23

Forssa, Keskusapteekki Timo Heinonen Kartanonkatu 11, 30100 Forssa p. (03) 422 2835 Helsinki, Etelä-Kaarelan apteekki Anita Oksanen Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki p. (09) 566 0080 *Malminkartanon sivuapteekki Malminkartanonaukio 4, 00410 Helsinki, p. (09) 566 2193 Helsinki, Munkki apteekki Veikko Tuderman Raumantie 1 A (Munkkivuoren ostoskeskus) 00350 Helsinki p. (09) 565 6010 Hyvinkää, Kirjavantolpan apteekki Sven Söderlund Uudenmaankatu 70 05830 Hyvinkää p. (019) 431 642 Hämeenlinna, Tiiriön apteekki Ritva Ortamala Wartiamäentie 2 (Prismakeskus) 13130 Hämeenlinna p. (03) 674 2321

Ikaalisten apteekki Timo Pentti Vanha Tampereentie 15–17 39500 Ikaalinen p. (03) 458 9992 Imatrankosken apteekki Anja-Riitta Martinsén Helsingintie 9, 55100 Imatra p. (05) 541 1770 Karhula, Helilän Keskus-Apteekki Robert Järnström Vesivallinaukio 5, 48600 Karhula p. (05) 262 447 Karjaan apteekki Silja Kyllönen Kauppiaankatu 9, 10300 Karjaa p. (019) 230 078 Kotka, Karhuvuoren apteekki Eija Lappela Taruraitti 2, 48350 Kotka p. (05) 223 1900 *Metsolan apteekki Kiuruntie 49–51, 48220 Kotka p. (05) 223 1930 Kouvolan 10. Inkeroisten Apteekki Merja Wiio Päätie 22, 46900 Inkeroinen p. (05) 317 1554

Kuopio 3. Toriapteekki Ulla-Riitta Savolainen Haapaniemenkatu 24–26 70110 Kuopio p. (017) 287 6601

Nurmeksen apteekki Anja-Riitta Martinsén Kauppatori 1, Liikekulma 75500 Nurmes p. (013) 480 395

Kuusankosken Ykkösapteekki Raili Hyyryläinen Kauppakatu 3, 45700 Kuusankoski p. (05) 742 9200 Lahti, Renkomäen apteekki Johanna Pennanen Pasaasi 2, Renkomäki (Kärkkäisen kauppakeskus) 15700 Lahti p. 020 789 3570 Lappeenrannan Keskusapteekki Ossi Sarvilahti Brahenkatu 3, 53100 Lappeenranta p. (05) 630 0300 *Kourulan sivuapteekki Katajakatu 10–12 53850 Lappeenranta p. (05) 630 0600 *Sammonlahden sivuapteekki Korpikunnaankatu 1 53850 Lappeenranta p. (05) 630 0400 Lempäälä II Sääksjärven apteekki Hanna-Maija Syrjänen Pitkäahteentie 1, 33880 Lempäälä p. (03) 367 0480 *Apteekki Ideapark Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä p. 029 090 8030 Lieksan Pietari apteekki Virpi Heikkinen Pielisentie 30, 81700 Lieksa p. (013) 521 003 Naantalin apteekki Henrik Brenner Luostarinkatu 25, 21100 Naantali p. (02) 431 2720 *Rymättylän sivuapteekki Vanhatie 1, 21140 Rymättylä p. (02) 252 1202

Tampere, Lielahden apteekki Kyösti Laitinen Possijärvenkatu 2, 33400 Tampere p. (03) 347 3800

Vantaan Tikkurilan apteekki Tarja Saesmaa Kielotie 11, 01300 Vantaa p. (09) 836 2540

Orimattilan apteekki Sinikka Lankinen Erkontie 12, 16300 Orimattila p. (03) 887 430

Tampere, Tammelan apteekki Harri Salonpää Itsenäisyydenkatu 17 33500 Tampere p. (03) 254 9300

Oulaisten apteekki Kalle Tuori Rautatienkatu 5, 86300 Oulainen p. (08) 470 477

Tervolan apteekki Petri Kiviluoma Keskustie 94, 95300 Tervola p. (016) 435 003

Varkauden Vanha Apteekki Kirsi Puurunen Relanderinkatu 30, 78200 Varkaus p. (017) 266 4700 *Käpykankaan sivuapteekki Sammonkatu 6, 78870 Varkaus p. (017) 266 4730 *Könönpellon sivuapteekki Pitkälänniementie 1, 78500 Varkaus p. (017) 266 4740

Porvoon Vanha apteekki Robert Järnström Piispankatu 34, 06100 Porvoo p. (019) 689 4400 *Gammelbackan sivuapteekki Suolaketie 2, 06400 Porvoo p. (019) 575 3990 *Pornaisten sivuapteekki Latiskantie 1, 07170 Pornainen p. (019) 664 7247

Turun Keskus-Apteekki Minna Jaanson Humalistonkatu 10, 20100 Turku p. (02) 880 0860 *Littoisten apteekki Uusi Littoistentie 48 20660 Littoinen p. (02) 246 1291

Salon Vanha apteekki Timo Johansson Vilhonkatu 8, 24100 Salo p. (02) 777 6400 *Kuusjoen sivuapteekki Ylikulmantie 250, 25330 Kuusjoki p. (02) 777 6480 Tampere, Kaukajärven apteekki Markku Knuutila Keskisenkatu 5, 33710 Tampere p. (03) 3143 9500 Tampere, Keskustorin apteekki Esko Sorvala Keskustori 1, 33100 Tampere p. (03) 225 0300 *Atalan apteekki Pulkkakatu 8, 33580 Tampere p. (03) 362 2702 *Peltolammin apteekki Peltolamminkatu 12, 33840 Tampere p. (03) 266 1055

Ylihärmän apteekki Leena Ulvinen Järventie 1, 62375 Ylihärmä p. (06) 482 3100 Ähtärin apteekki Timo Lehtimäki Otsolantie 12, 63700 Ähtäri p. (06) 211 3100

Turku, Linnan Apteekki Markku Knuutila Kauppiaskatu 10, 20100 Turku p. (02) 275 0400 *Patterinhaan Apteekki Kanslerintie 10, 20200 Turku p. (02) 275 0810

omaplus.fi

❯RISTIKKO 1/2013 VANHEMMAN KONSTAAPELIN valvovan silmän alla on lehden 4/2012 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu: NIINA TURUNEN, HYVINKÄÄ

Vastaukset voi lähettää 15.3.2013 mennessä osoitteeseen: Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku.

Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään Oma PLUS -apteekkiin.

Oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen tuotelahjakortti Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu seuraavassa lehdessä.

nimi ___________________________________________________ osoite __________________________________________________ ________________________________________________________ ________________________________________________________ puh. ___________________________________________________

Ristikon 4/2012 ratkaisu:

KUSTANTAJA Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku | p. (02) 275 0432 | www.omaplus.fi | toimisto@omaplus.fi PÄÄTOIMITTAJA Tatu Johansson, Salon Vanha Apteekki, Vilhonkatu 8 L 1–13, 24100 Salo | p. 050 560 4344 | tatu.johansson@omaplus.fi TOIMITUS JA TAITTO OS/G Viestintä, Aurakatu 14 B, 20100 Turku | p. 0207 806 800 | www.osgviestinta.fi | viestinta@osg.fi PAINOPAIKKA Suomen Lehtiyhtymä Oy, PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula | Painosmäärä noin 400 000 kpl Paikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit.