OmaPLUS 3/12 by OSG Viestintä

Tiesitkö, että normaalipainoinenkin voi olla vyötärölihava? Lue 9 väitettä metabolisesta oireyhtymästä.

Puoli kiloa kasviksia ja tunti liikuntaa päivässä. Siinä parhaimmat ohjeet tyypin 2 diabeteksen torjuntaan.

Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti • 3/2012 • 15. vuosikerta

Mikä ihmeen HYPOGLYKEMIA? UUSIA LÄÄKKEITÄ diabeteksen hoitoon

15 v

Älä lihota LEMMIKKIÄSI

Kirsi Pietiläinen

IHMEDIEETIT ovat höpötystä

2 Oma PLUS 3 2012

❯PÄÄKIRJOITUS US

❯TÄSSÄ LEHDESSÄ

PALVELUT puntarissa

MBO on yleisempi kuin arvasitkaan ................................... 3 Gallup ............................................................................. 3 Jokaisella on oma tie painonhallintaan............................... 4 Tuoteuutiset ..................................................................... 8 Hieman pulska onkin ylipainoinen .................................... 10 Uutisia eläinmaailmasta ................................................. 11 Paikallissivut .................................................................. 12 Katse jalkoihin ............................................................... 14 Kysy apteekkarilta .......................................................... 15

PALVELUT JA NIIDEN JÄRJESTÄMINEN kuntalaisille ovat kunnan ydintehtäviä. Tulevat kuntavaalit tulevatkin kulminoitumaan hyvin pitkälti näiden ympärille. Vanhuspalvelulaki on ollut laajalla lausuntokierroksella, ja suurin osa lausunnoista on saatu. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vielä syksyllä 2012. Lakiluonnos valmisteltiin peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin asettamassa ohjausryhmässä, johon ministeri oli kutsunut alan huippuasiantuntijoita. Kaikki odottavat suurella mielenkiinnolla mitä lopullinen laki tulee pitämään sisällään ja onko laissa määritelty vähimmäismitoituksia vanhusten hoitohenkilökunnalle. Noin joka neljäs 75-vuotias henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita, kuten kotipalvelua, kotisairaanhoitoa, omaishoidon tukea tai ympärivuorokautista hoivaa. Suomalaisten hyvinvointi ei lisäänny kuitenkaan pelkillä korotuksilla etuuksiin. Monelle perheelle on tärkeämpää saada esimerkiksi kunnallista kotiapua tarvittaessa kuin muutaman euron korotus lapsilisään. Peruspalvelut ovatkin olennainen osa sosiaaliturvaa. Mitä enemmän palveluiden tuottaminen avautuu ja palvelut tulevat lähemmäksi asiakasta, myös hänen valintamahdollisuutensa kasvavat. Yleistäen voidaan kuitenkin sanoa, että vain otetulla lääkkeellä ja annetulla äänellä on merkitystä. Suomessa on laaja apteekkiverkosto, apteekkeja on enemmän kuin R-kioskeja tai terveyskeskuksia. Apteekit reuna-alueilla ovat kuitenkin riippuvaisia alueen muista palveluista. Jos muut palvelut vähenevät, eivät apteekitkaan pitkään yksikseen pysty hiljenevillä kylän raiteilla toimimaan. Sama tilanne on ollut nähtävissä myös kaupunkien keskustoissa, joista palveluita on siirtynyt pois ostoskeskuksiin maalta tulevien teiden risteyksiin. ■

3/2012 Kirjoja terveydeksi .......................................................... 16 Oikealla ruokavaliolla diabeteksen kimppuun .................... 18 Uudet lääkehoidot tuovat toivoa diabeetikoille ................. 19 5 kysysmystä: Hypoglykemia ........................................... 21 Apteekin hyllyltä: Verensokerit kohdallaan? ..................... 22 Apteekkien yhteystiedot ................................................. 23 Ristikko ........................................................................ 23

❯AJANKOHTAISTA KOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT DREAMSTIME

päätoimittaja, proviisori Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

LIIKKUMATON ELÄMÄNTAPA uhkaa terveyttä

SERVICEN utvärderas

LIIKUNNAN PUUTE on syy useimpiin kroonisiin tauteihin ja ennenaikaisiin kuolemiin maailmanlaajuisesti. Sen katsotaan tutkimusten mukaan aiheuttavan jo 6 % sydän- ja verisuonitaudeista, 7 % tyypin 2 diabeteksesta, 10 % rintasyövistä ja 10 % paksunsuolen syövistä. Vähäisen liikunnan katsottiin olevan syynä 9 % ennenaikaisista kuolemista vuonna 2008 maailmalla raportoiduista 57 miljoonasta kuolemasta. Tutkimuksen mukaan liikunnan lisääminen voisi nostaa väestön elinajanodotetta keskimäärin jopa 0,68 vuodella. Tutki-

Tatu Johansson

ATT PRODUCERA TJÄNSTER för invånarna är kommunernas viktigaste uppgift. De kommande kommunalvalen kommer i stor utsträckning att handla om detta. Åldringsservicelagen har cirkulerat för utlåtanden och kommentarerna har registrerats. Regeringens förslag ges till riksdagen redan under hösten 2012. Lagutkastet utarbetades av den styrningsgrupp som omsorgsminister Maria Guzenina-Richardsson hade tillsatt. Till gruppen hade inbjudits de främsta experterna på området. Alla väntar med stort intresse på vad den slutliga lagen kommer att innehålla och om minimikraven för personalstyrkan inom åldringsvården kommer att omfattas av lagen. Ungefär var fjärde 75-åring behöver regelbunden service på grund av nedsatt fysisk eller psykisk funktion. Det kan vara allt från hemtjänst, hemsjukvård, anhörigvård, till vård dygnet runt. Finländarnas välfärd höjs dock inte endast genom förbättrade resurser. För många familjer är det viktigare att få t.ex. kommunal hemhjälp vid behov än att barnbidraget höjs med några euro. Grundservicen är en väsentlig del av socialskyddet. Ju öppnare serviceproduktionen blir och ju närmare kunden servicen kommer, desto mer ökar kundens valmöjligheter. I Finland har vi ett väl täckande apoteksnät. Det finns fler apotek än R-kiosker och hälsocentraler. Apoteken i periferin är dock beroende av områdets övriga tjänster. Om övrig service minskar, kan inte apoteken ensamma upprätthålla byarnas verksamhet. Samma fenomen kan iakttas i centrum av städerna, då servicen flyttar ut till köpcentrum belägna utanför stadskärnan. Tatu Johansson

chefredaktör, provisor Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy

jat arvioivat riittämättömän liikunnan tupakoinnin ja lihavuuden kaltaiseksi kroonisia tauteja aiheuttavaksi riskitekijäksi. Tiedot käyvät ilmi Lancetissa julkaistusta tutkimuksesta ”Effect of physical inactivity on major non-communicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy”. ■ LÄHDE THL

ALZHEIMERIN TAUDIN voi todeta aivo-selkäydinnestenäytteestä ALZHEIMERIN TAUDIN kehittymistä voi ennakoida aivo-selkäydinnestenäytteestä, osoitti Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimus. Alzheimerin tauti aiheuttaa muutoksia aivoissa jo vuosia ennen ensimmäisten oireiden ilmenemistä. Kuopiolaistutkimus osoitti, että Alzheimerin taudille tyypilliset aivomuutokset vaikuttavat tiettyjen aivo-selkäydinnesteen merkkiaineiden pitoisuuksiin. ■ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

TUPAKOINTI vähentynyt SYDÄNPERÄISEN VUOSITTAIN TOTEUTETTAVASTA Suomalaisen aikuisväestön ÄKKIKUOLEMAN vaaraa terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -raportista ilmeon helppo arvioida nee, että työikäisten tupakointi ja eräät ruokatottumukset ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa lepo-EKG:stä hyvään suuntaan. Toisaalta alkoholinkäyttö on Muista! lisääntynyt ja ylipainoisuus yleistynyt. LAAJA SUOMALAINEN seurantatutkimus osoitti, että sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa voidaan arvioida levossa rekisteröidyn sydänfilmin eli lepo-EKG:n perusteella. Kuopiossa toteutettuun seurantatutkimukseen osallistui 3 000 miestä, joilta mitattiin tutkimuksen alkaessa sydänfilmi ja useita sydänsairauksien riskitekijöitä. ■ LÄHDE ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

TERVEYSKESKUS.FI-sivuilla on paljon hyödyllistä tietoa terveydestä. Voit esimerkiksi tehdä oman terveyskortin, käyttää laskureita ja lukea uutisia.

Vuonna 2011 päivittäinen tupakointi oli vähentynyt hieman edellisen vuoden tasosta: miehistä tupakoi päivittäin 22 % ja naisista 15 %. Elintavoissa on suuria koulutusryhmittäisiä eroja. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat kasvaneet. Tupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. ■

LÄHDE THL

Oma PLUS 3 2012 3

❯GALLUP TEKSTI JA KUVAT ANSSI KETONEN

Oletko joskus LAIHDUTTANUT? Miten? Onnistuitko? Pysyikö tavoitepaino? Vastaajistamme useimmat ovat joskus olleet laihdutuskuurilla.

u Vyötärölihavuus on MBO:n tunnusmerkki. Laihduttamalla on mahdollista vaikuttaa kaikkiin siihen liittyviin aineenvaihdunnan häiriöihin.

MBO on yleisempi kuin arvasitkaan

JUKKA, TURKU

Kyllä, parhaillaan olen laihdutuskuurilla. Olen muuttanut ruokavaliotani ja lisännyt liikuntaa. Olen onnistunut, sillä tavoitepaino on kohta saavutettu. ■

LEILA, TURKU

Joskus olen kyllä kokeillut esimerkiksi painonvartijoita, painonhallintaryhmiä ja Nutrilettiä. Onnistuminen on vähän kyllä ja ei. Tavoitepaino on kyllä saavutettavissa. ■

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME LÄHDE DUODECIM TERVEYSKIRJASTO

Metabolinen oireyhtymä eli MBO tarkoittaa sitä, että samalla ihmisellä on useita aineenvaihdunnan ongelmia, kuten kohonneet veren kolesteroliarvot, korkea verenpaine ja diabetes. MBO lisää selvästi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.Tässä yhdeksän väitettä MBO:sta.

1 Kyseessä on keskivartalo- eli vyötärölihavuuteen liittyvä oireyhtymä, jossa henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia aineenMBO EI ISKE LAIHOIHIN. TOTTA.

vaihdunnan häiriöitä yhtä aikaa. MBO on yleisempi miehillä, joilla on myös vyötärölihavuutta enemmän kuin naisilla. Hälytysraja on miehillä 94 senttiä ja naisilla 80 senttiä – joidenkin lähteiden mukaan miehillä 100 ja naisilla 90 senttiä. ■

2 Metabolinen oireyhtymä on erittäin yleinen Suomessa. MBO on useammalla kuin 30 prosentilla suomalaisista miehisEIHÄN SITÄ OLE JUURI KELLÄÄN!

PETRA, RAISIO

Olen yrittänyt kyllä. Ihan itse kehittämälläni kurkkudieetillä olen yrittänyt. Ei se onnistunut. Oli hankalaa katsoa koko ajan syömistä. ■

ja pitämällä painon sitten siinä. Laihduttaminen nimittäin poistaa rasvaa vatsaontelosta tehokkaammin kuin muualta. Mutta jos vyötärö on ennestäänkin ollut kapoinen, ei laihdutus välttämättä esimerkiksi alenna verenpainetta juurikaan. Lähtötilanne ratkaisee. ■

6 Myös liikunta yksinään vähentää vatsaontelon rasvaa, vaikka paino ei laskisi. Tarvitaan pitkäkestoista liikuntaa, esimerkikLIIKUNTA EI AUTA NÄIN VAKAVIIN SAIRAUKSIIN TARUA.

si reipasta kävelyä. Vatsalihastreeni ei yksin riitä. ■

TARUA.

tä ja joka neljännellä naisella. Monilla on kaikki oireyhtymään liittyvät häiriöt, osalla vähemmän. Kaikki eivät kuitenkaan kerro sairastavansa MBO:ta. Useammin puhutaan verenpainetaudista, diabeteksesta tai siitä, että veren kolesteroliarvoja seurataan. Kaikki nämä liittyvät MBO:hon. ■

7 Kun metabolisen oireyhtymän riskiä arvioidaan, oikea mittauskohta on pari senttiä navan yläpuolella. Monilla naisilla kaVYÖTÄRÖ MITATAAN KAPEIMMASTA KOHDASTA.

RIINA, LIETO

TARUA.

Kyllä olen. Ruokavaliolla, liikunnalla ja oikeastaan ihan kaikella mahdollisella. Joskus olen onnistunut ja joskus taas en. ■

pein kohta on tätä ylempänä. ■

8 Vaikka tupakoitsijat painavat keskimäärin vähemmän kuin tupakoimattomat, heillä on vatsaontelossaan enemmän rasvaa TUPAKOINTI TUKEVOITTAA. TOTTA.

3 Joskus vatsaonteloon voi kertyä rasvaa, vaikka painoindeksi olisi alle 25. Tällöinkin tuo rasva voi aiheuttaa ongelmia. NORMAALIPAINOINENKIN VOI OLLA VYÖTÄRÖLIHAVA. TOTTA.

■

kuin samankokoisilla tupakoimattomilla. Alkoholi on toinen vyötärön vihollinen. Kaljamahasta ei suotta puhuta paheksuvasti, vaikka voi se olla skumppa- tai kossumahakin. ■

4 mutta vain osittain. Vaikka alttius vyötärölihavuuteen on vahvasti perinnöllistä, siihen on mahdollista vaikuttaa elämänta- 9 ainakin osittain. Kaikilla ylipainoisilla ei ole MBO:ta, kosvoilla aivan ratkaisevasti. Liikunta on hyväksi, alkoholi ja tupakoin- ka vatsaonteloon kertynyt rasva toimii eri tavalla kuin ihon alle, esiJOTKUT OVAT SYNTYNEET OMENAN MALLISIKSI. TOTTA,

KAIKKI LIHAVUUS ON YHTÄ VAARALLISTA. TARUA,

ti haitaksi. Painonhallinta on myöskin tärkeää. ■

5 Jos kyse tosiaan on metabolisesta oireyhtymästä, terveysriskit voivat pienentyä huomattavasti jo laihtumalla muutaman kilon MUUTAMAN KILON LAIHDUTUS VOI RIITTÄÄ. TOTTA.

merkiksi reisiin tai selkään kertynyt. Vain vatsaontelon rasva häiritsee aineenvaihduntaa. Toisaalta, jos ylipainoa on useita kymmeniä kiloja, sairauksien vaara on joka tapauksessa suuri. Vyötäröä mittaillaan, kun painoindeksi on alueella 25–32. Siinä tilanteessa vyötärön kaventumisella on terveydellistä merkitystä. ■

ILKKA, TURKU

Olen laihduttanut, aika harvoin kylläkin. Ruokavaliolla ja liikunnalla. Ja olen kyllä onnistunut, eli helppo nakki. Paino on suurin piirtein aina pysynyt. Pikkuisen on tullut takaisin, mutta hallitusti kuitenkin. ■

4 Oma PLUS 3 2012

1,4 2 Jokaisella on oma tie VUONNA 2008 MAAILMASSA OLI YLI MILJARDIA LIIKAPAINOISTA AIKUISTA. HEISTÄ 500 000 000 OLI LIHAVIA.

VUONNA 2007 SUOMESSA OLI YLI MILJOONAA LIIKAPAINOISTA TYÖIKÄISTÄ, JOISTA NOIN 650 000 OLI LIHAVIA.

LÄHDE WHO

LÄHDE FINRISKI 2007

PAINONHAL

Oma PLUS 3 2012 5

VUONNA 2007 SUOMALAISTEN MIESTEN PAINOINDEKSI OLI KESKIMÄÄRIN JA NAISTEN kg/m2.

26,9

27,4

kg/m2 LÄHDE FINRISKI 2007

FINRISKI 2007 -TUTKIMUKSEN AIKAAN OLI SUOMALAISISTA 25–74-VUOTIAISTA MIEHISTÄ JA NAISISTA

70 %

57 % VÄHINTÄÄN YLIPAINOISIA.

LINTAAN

LÄHDE FINRISKI 2007

t Kirsi Pietiläinen yrittää liikkua myös matkoilla. Matkalaukkuun pakataan paljon kilometrejä taittaneet, kevyet tossut.

TUTKIMUSTYÖSSÄ PARASTA OVAT ~ POTILAAT JA HEIDÄN KANSSAAN TYÖSKENTELY. ~ TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MAURI RATILAINEN

Runsas ylipaino on yhä useamman suomalaisen ongelma. Lihavuustutkija ja erikoislääkäri Kirsi Pietiläinen on erityisen huolissaan ylipainoisista, vähän liikkuvista lapsista. Runsas ylipaino leviää kaikissa ikäryhmissä epidemian tavoin.

aastattelupäivän aamuna Kirsi Pietiläisen aikataulut menevät sekaisin, koska hän ei voi tulla työpaikalleen HUSin Lihavuustutkimusyksikköön polkupyörällä kuten tavallisesti. Hän on lähdössä Kööpenhaminaan työmatkalle suoraan töistä ja mukaan on pitänyt ottaa matkatavarat, joten matka taittuu bussilla. Pyörällä kaikki olisi ollut paljon nopeampaa ja kätevämpää. Työmatkan liikkuminen pyörällä tai kävellen on yksi niistä arjen tottumuksista, joilla voimme vaikuttaa elämäntapaamme ja samalla painonhallintaan. Pietiläinen pitää oman painonsa kurissa liikkumalla mahdollisimman paljon. Hän on myös opetellut pitämään terveellisestä ruuasta. Näin joka päivä voi syödä jotain, josta pitää. ENEMMÄN YLIPAINOISIA

Suomessa on arvioiden mukaan 650 000 lihavaa ihmistä eli kansalaista, joiden painoindeksi on yli 30. Jos painoindeksi on 25– 29, on kyseessä ylipaino tai liikapaino. – Finriski on aloittanut uuden tilastomateriaalin keräämi-

sen tänä vuonna, koska edelliset ovat jo viisi vuotta vanhoja. Se kuitenkin tiedetään, että ylipainoisten osuus on koko ajan kasvussa niin meillä kuin muuallakin. On olemassa vain harvoja maita ja kansoja, joissa liikapainoisten määrä on tasaantunut. Veikkaus on, että länsimaissa korkeasti koulutettujen naisten lihavuus saadaan pysäytettyä, mutta muilla ryhmillä se jatkuu, Pietiläinen tiivistää. Hän on huolissaan lasten lisääntyvästä lihavuudesta ja liikkumattomuudesta. Lasten liikkumista on jopa toppuuteltu varottelemalla, ettei saa leikkiä rajusti tai kiivetä puuhun. Näin esimerkiksi kaupungeissa asuville ei ole muodostunut luonnollista tapaa liikkua. Lapset eivät edes kävele, vaan heitä kuljetetaan autolla. – Meillä on kasvamassa sukupolvi, joka ei osaa liikkua esimerkiksi metsässä ja maastossa. Heille sienestys ja marjastus ovat outoja asioita. He ovat myös pelanneet koko ajan erilaisia viihdepelejä ja tämä tapa tulee jatkumaan aikuisuuteen asti. Nyt lapsia pitää kannustaa liikkumaan, pleikkaria he pelaavat joka tapauksessa.

6 Oma PLUS 3 2012

p Lihavuus ja ylipaino leviävät epidemian tavoin. Kirsi Pietiläinen kertoo, että miehillä vyötärön mitta ei saisi ylittää 100 senttiä. Naisilla raja on 90 sentissä. Painon noustessa rasva kertyy yleensä juuri vatsaontelon sisään.

LIHAKSET KÄYTTÖÖN

Eikä liikkumattomuus ole vain lasten ja nuorten ongelma. Pietiläisen mukaan lihaksemme ovat 94 prosenttia vuorokaudesta kokonaan käyttämättä. On tietysti hyvä, jos liikkuu edes vähän, vaikkapa vain puoli tuntia päivässä, mutta elämäntapamuutos vaatii kokonaisvaltaisempaa liikkumista. Eli ei käytetä hissiä, vaan portaita ja kuljetaan työmatkat kävellen tai pyörällä tai hypätään bussista edes yhtä pysäkkiä aikaisemmin. – Työnteon luonne on muuttunut paikallaan pysyväksi, eikä se tuo luonnostaan aktiivisuutta. Lihakset pitää nyt saada käyttöön muilla tavoin.

läskisoosia ja taas perunaa ja läskisoosia. Nyt voi aina ottaa jotain uutta. Meillä on koko ajan jokin reseptori tyydyttämättä. – Ihmisellä on luonnostaan hyvä ruokahalu. Nyt ympäristö ja ihminen ovat ristiriidassa, kun kivikautinen biologia käyttää hyväkseen nykymaailman tarjontaa. Lihavuuden hoidossakin kamppaillaan juuri ruokahalua vastaan. Terveydenhuollossa lihavuudesta ollaan huolestuneita, koska siihen liittyvien liitännäissairauksien määrä on kasvanut. Samalla kasvavat myös hoitokulut. Tyypillisimpiä ylipainon aiheuttamia liitännäissairauksia ovat kakkostyypin diabetes,

IHMISELLÄ ON LUONNOSTAAN ~ HYVÄ RUOKAHALU. ~ RUOKAHALU KURIIN

Lihavuuden ja ylipainon kertymisen ehkä keskeisin syy on kuitenkin se, että syömme liikaa ja liian energiapitoista ruokaa. Ruokaa on koko ajan saatavilla, ja vaihtoehtoja riittää. – Yksinkertaistaen voi sanoa, että ennen oli vain perunaa ja

metabolinen oireyhtymä, verenpaineen kohoaminen ja nivelrikko. Varsinkin kakkostyypin diabetes voitaisiin saada kuriin laihduttamalla. Lihavilla on 10–30-kertainen riski sairastua diabetekseen. – Myös masennus liittyy lihavuuteen. Näistä kaikista aiheutuu puolestaan työkyvyt-

tömyyttä. Kaikille potilaillemme ei tietystikään tule kaikkia oireita, mutta monilla ne kasaantuvat. Tilastojen mukaan 10 prosenttia selvästi ylipainoisista elää koko ikänsä ilman liitännäissairauksia, mutta muille tulee vaivoja. Lihavuuden diagnostiikassa käytetään kolmen M:n menetelmää. Eli mekaaniset oireet kuten nivelrikko, metabolisia oireita taas ovat kakkostyypin diabetes ja verenpaine ja kolmantena ovat mentaaliset oireet, kuten masennus. Pietiläinen kertoo, että nyt on huomattu myös dementian ja muistisairauksien olevan yleisempiä niillä, jotka ovat olleet keski-ikäisinä ylipainoisia. – Laihduttaminen tulee aloittaa, jos terveystarkastuksessa huomataan joko painoindeksin, verenpaineen tai sokeriarvojen nousseen. Kyse ei siis ole pelkästään painosta, vaan kokonaisuudesta. ELÄMÄNTAVAT UUSIKSI

Lihavuuden hoito ja ylipainon hallinta vaativat uudenlaista asennetta ja elämäntavan muutosta. Pietiläisen mukaan dieetti-sana on ymmärretty väärin. Pohjana on kreikankielinen dietia eli elämäntapa – way of li-

ving. – Se on ajatusmalli, johon meillä jokaisella on oma tie. Pietiläinen korostaa, että ihmedieetit eivät saa aikaan ihmeitä. Ei ole hyvä jättää kokonaan pois jotain ruoka-ainetta tai vain syödä jotain yhtä. – Laihduttaminen on jatkuva muoti-ilmiö erilaisine kuureineen. Kaalisoppa- ja viinietikkadieetit ovat höpytystä. Meille tulee tänne potilaita maksansiirtoon, kun joku on elänyt kuukausia valkoviinillä ja kananmunilla. En voi suositella ylipainoisille tällaisia kuureja. Laihdutuksen tulee tapahtua terveellisesti ja turvallisesti. – Myös laihduttaessa pitää saada ravintoa, jotta voi polttaa pois rasvaa eikä lihaksia. Tuloksiin päästään tasapainoisella ruokavaliolla ja liikunnalla. PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ

Laihduttaminen vaatii aikaa ja vielä pitkäjänteisempää työtä on painonhallinta, kun kiloja on saatu pudotettua. Sen jälkeen ei voi palata entiseen. – Laihduttaminen ajatellaan usein lyhyeksi jaksoksi, mutta tuloksiin päästäkseen pitää miettiä tulevaisuutta. Jos on esimerkiksi laihduttanut 10 kiloa,

tarkoittaa se, että jatkossa tarvitsee 300 kilokaloria vähemmän energiaa kuin aikaisemmin. Ihmisen mieli halajaa laihdutuksen jälkeen vanhoihin ruokailutottumuksiin ja paino palautuu nopeasti. Laihduttaminen ja painonhallinta ovat taistelua omaa ruokahalua vastaan. Joillekin ruuan syöminen on vain tapa, jonka voi muuttaa, mutta osa ihmisistä on koukussa ruokaan. – Lähivuosina meillä on toivottavasti käytettävissämme ruokahalua hillitseviä lääkkeitä. Tällä hetkellä ainut lihavuuden hoitoon tarkoitettu lääke on orlistaatti, joka vähentää rasvan imeytymistä. Samalla suositellaan vähärasvaista ruokavaliota. Lääkkeet ovat apukeino, kun pitää tehdä päätöksiä ja pysyä niissä. Lihavuuden hoidossa elämäntapaohjaus on pääasiallinen hoitokeino. Siinä suunnitelmallisesti muutetaan ruokailuun ja liikuntaan liittyviä ajatuksia ja asenteita. Tähän liittyy myös erittäin niukkaenerginen ruokavalio apteekeista saatavilla ravintovalmisteilla ja lääkehoito. Sairaalloista lihavuutta voidaan hoitaa leikkausten avulla. – Leikkauksista on saatu hyötyä, koska ne auttavat sii-

hen, että jatkossa syödään vähemmän ja terveellisemmin. LAADUKASTA TUTKIMUSTA

HUSin Lihavuustutkimusyksikössä tehdään lihavuuteen, diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään liittyvää tutkimusta. Tutkimuksiin voi ilmoittautua esimerkiksi nettisivujen kautta osoitteessa www.lihavuustutkimus.ﬁ. Lihavuustutkimusyksikön johtaja on professori Aila Rissanen. Kirsi Pietiläinen vetää yksikössä esimerkiksi kaksosten aineenvaihduntatutkimuksia ja on mukana useissa ravintotutkimuksissa. Lisäksi Lihavuustutkimusyksikössä tutkitaan uusia lääkkeitä lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja verenpaineen hoitoon. Pietiläisen mukaan suomalainen tutkimusyksikkö on pieni, mutta sen aikaansaannoksia arvostetaan maailmalla, ja tuloksia on julkaistu arvovaltaisissa julkaisuissa. – Minusta tutkimustyössä parasta ovat potilaat ja heidän kanssaan työskentely. OMAT OPIT KUNNIASSA

Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon -sanon-

Oma PLUS 3 2012 7

p Kirsi Pietiläinen vetää Lihavuustutkimus yksikössä esimerkiksi kaksosten aineenvaihduntatutkimuksia ja on mukana useissa ravintotutkimuksissa. Yksikössä tutkitaan myös uusia lääkkeitä lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja verenpaineen hoitoon.

ta yhdistetään usein asiantuntijoihin. Pietiläisen kohdalla voidaan kuitenkin todeta, että hän itse elää omaksumiensa oppien mukaisesti. – Liikun aina kun se on mahdollista. Käytän esimerkiksi aina portaita. Kuljen työmatkan pyörällä ja autolla muutenkin todella vähän.

– Yritän myös syödä terveellisesti. Olen opetellut tykkäämään terveellisistä asioista. Minusta hedelmät ja marjat ovat oikeasti hyviä ja syönkin joka päivä jotain sellaista, mistä pidän, kuten banaaneja, kuivahedelmiä tai pähkinöitä. Pidän suklaasta eli sitä voisin hyvin syödä enemmän. Pietiläinen myös tarttuu pai-

SYÖN JOKA PÄIVÄ JOTAIN SELLAISTA, MISTÄ PIDÄN.

noonsa heti, jos kiloja alkaa kertyä. Muutama kilo on helpompi karistaa kuin isompi määrä. – Joulu on minulle sellaista aikaa, että paino nousee aina. Ne kilot pitää laihduttaa heti pois. Mutta miten hän innostui juuri lihavuudesta ja sen hoitamisesta? – Olin lapsena pullukka, joten kiinnostuin ruuan, liikunnan ja lihavuuden suhteesta. Tein aikoinani ravitsemustieteen gradunikin lihavuudesta. Silloin Aila Rissanen veti minut mukaan lihavuustutkimusyksikköön. ■

❯PIKATESTI MITEN ASUT?

Helsingissä kerrostalossa perheeni kanssa. MIELIPUUHASI?

Pyöräily. Tulen pyörällä töihin aina kun mahdollista ympäri vuoden. PAHEESI?

Työnteko. Teen liikaa töitä vapaa-ajallani. Olen kotona, mutta tietokoneella tai puhelimessa. Tähän pitäisi saada muutos. PARAS PAIKKA MAAILMASSA?

Koti. OLETKO AAMU- VAI ILTAIHMINEN?

Ehdottomasti aamuihminen. Minua alkaa väsyttää kamalasti jo puoli kymmeneltä illalla. MITÄ LIIKUNTAA HARRASTAT?

Pyöräily ei ole minulle liikuntaa vaan elämäntapa. Liikuntaa on lenkkeily. Jos olisin ahkerampi, kävisin kuntosalilla. MISTÄ SAAT ENERGIAA?

Ihmissuhteista, ystävistä. PARAS ASIA SYKSYSSÄ?

En pidä syksystä, koska silloin kesä päättyy. Ehkä paras asia on kotimaiset omenat. ■

8 Oma PLUS 3 2012

❯TUOTEUUTISET KOONNUT PIRKKO SOININEN KUVAT VALMISTAJAT

Täsmähoitoa EPÄPUHTAUKSIIN NEUTROGENAN VISIBLY CLEAR ® PINK GRAPEFRUIT -TUOTESARJA sisältää pesuvoiteen ja -geelin sekä kosteus- ja kuorintavoiteen. Cream Wash on mieto ja syväpuhdistava pesuvoide epäpuhtauksien poistoon ja ennaltaehkäisyyn. Tuote sisältää pantenolia sekä ihoa viilentävää mentolia. Syväpuhdistava Facial Wash pesugeeli taas sopii mustapäiden ja ihon epäpuhtauksien poistoon sekä ennaltaehkäisyyn. Tuote sisältää Aloe Veraa ja kamomillauutetta. Samat vaikuttavat aineet ovat Oil-free Moisturiserissa, joka on ihoa pehmentävä ja epäpuhtauksien syntyä ehkäisevä kosteusvoide. Taikapähkinäuutetta sisältävä Daily Scrub puolestaan on syväpuhdistava, mikrorakeita sisältävä kuorintavoide epäpuhtauksien poistoon ja ennaltaehkäisyyn. ■ Markkinoija: Johnson & Johnson

Kosteutta AKNEHOIDON AJAKSI AVÉNE CLEAN-AC CREAM on akneihon hoitovoide, jota käytetään ihoa kuivattavan sisäisen aknelääkityksen aikana. Lääkekuuri aiheuttaa usein liiallista ihon kuivumista ja ärsyttää ihoa, jolloin ihosta tulee vaikeasti hoidettava. Siksi Avène on kehittänyt hoitovoiteen käytettäväksi sisäisen isotretinoiini-lääkityksen aikana. Voide kosteuttaa, suojaa ja rauhoittaa ihon kuivuutta sekä ihoärsytystä. Vaikuttavat aineet ovat Avène-lähdevesi, triglyseridit, sinkkiglukonaatti ja bisabololi. ■ Markkinoija: Oriola Pakkauskoko: 40 ml

Silottava PÄIVÄVOIDE VICHYN UUSI IDÉALIA on 25+ naisille suunnattu päivävoide. Voiteen erityinen koostumus auttaa tekemään ihosta välittömästi sileämmän ja hehkeämmän. Se sisältää ultrapieniä, roosansävyisiä mineraalipigmenttejä ja helmiäishiukkasia, jotka antavat iholle kauniin hehkun. Kombucha-teeuute ja adenosiini auttavat silottamaan ryppyjä ja tasoittamaan ihon sävyä, LHA kuorii kevyesti ihon pintaa ja E-vitamiini toimii antioksidanttina. Hypoallergeeninen ja parabeeniton. ■ Markkinoija: L´Oreal Pakkauskoko: 50 ml

Helpotusta NAISEN INTIIMIVAIVOIHIN EMÄTTIMEN LIMAKALVOJEN KUIVUMINEN on yleinen ja kiusallinen vaiva. Sen taustalla on usein naisen ikääntyminen, mutta oireita voivat aiheuttaa myös imettäminen, lääkehoito tai gynekologiset toimenpiteet. Vagimoist ratiopharm sisältää hyaluroni- ja maitohappoa, joiden avulla se kosteuttaa ja auttaa ylläpitämään emättimen luonnollista pH-tasapainoa sekä edistää normaalin bakteeritasapainon palautumista. Bakteerivaginoosi on yhtä yleinen emättimen tulehdus kuin hiivatulehdus. Bakteeriepätasapainoon on useimmiten syynä intiimialueen kohonnut pH-arvo. Vagibalance ratiopharm sisältää markkinoiden ainoana valmisteena sekä maitohappoa että maitohappobakteereita, jotka laskevat emättimen pH:n luonnolliseksi. ■ Markkinoija: Ratiopharm Pakkauskoko: 10 emätinpuikkoa tai –tablettia

Kokonaisvaltaiseen SUUN HYVINVOINTIIN APTEQ PLUS suuhygieniapurukumi on suomalainen innovaatio, jonka teho perustuu natriumbikarbonaattiin, kalsiumkarbonaattiin ja ksylitoliin. Purukumin on osoitettu puhdistavan, katkaisevan happohyökkäyksen, neutraloivan suun happoja, vähentävän hammasplakkia ja hampaiden reikiintymistä, raikastavan hengityksen, poistavan värjäytymiä ja kosteuttavan suuta. ■ Markkinoija: Apteq Pakkauskoko: 10 palaa

IKÄÄNTYNEILLE oma monivitamiini UUSI MULTIVITA FORTE on erityisesti ikääntyneiden suomalaisten ravitsemuksellisia tarpeita varten kehitetty monipuolinen monivitamiini- ja hivenainevalmiste. Valmiste sisältää muun muassa 20 mikrog D3-vitamiinia sekä suosituksen mukaiset määrät muita elimistön päivittäin tarvitsemia suojaravinteita. Mukana myös ikääntyville tärkeää ubikinoni Q10:ntä sekä inkivääriä. Ubikinoni on tärkeää sydämen terveyden ja koko elimistön tehokkaan energiantuotannon kannalta. Inkivääri vaikuttaa suotuisasti nivelten terveyteen. ■ Markkinoija: Orion Pharma Pakkauskoko: 120 kpl

Paljon on muita, mutta muissa harvoin paljon. Omega-3 vahva ratiopharm Päiväannoksessa 1340 mg omega-3-rasvahappoja Voimakkuuteensa nähden edullinen Piparmintunmakuinen TA

APTEEKIS

Ravintolisä. B12

Oma PLUS 3 2012 9

FLUDENT FRESH vahvat hampaat ko perheelle Ko

Vahva ﬂuori ja ksylitoli A VAHVRI FLUO

Ei alkoholia

APTEEKISTA! V KSYAHVA LIT OLI

su in k e r ta i n e n

Actavis Oy, Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, puh. (09) 348 233, www.actavis.ﬁ

6/2012

www.vahvathampaat.ﬁ

10 Oma PLUS 3 2012

t Tarja Kolisoja on huolissaan lemmikkien yleistyneestä ylipainosta. Ylimääräinen elopaino haittaa lemmikin hyvinvointia ja ylipainosta kärsii koko keho.

liittyy elimistön rasvoittuminen, vaikka lemmikkiä olisi ruokittu oikein. – Mikäli lemmikki on ylipainoinen normaalista ruokinnasta huolimatta, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Näin sairaudet voidaan todeta tai sulkea pois verinäytetutkimuksien avulla. – Muutenkin, jos lemmikin laihduttaminen ei kotikonstein onnistu, kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin neuvojen saamiseksi. Klinikat myyvät laihdutusruokia, antavat neuvoja ja tukea lemmikin laihduttamiseen. Saatavilla on nykyisin myös laihdutuslääkkeitä lemmikeille. Erikoisruokia saa myös apteekeista.

tyisen vaarallista tämä on roduilla, joilla on muutenkin ahtaat hengitystiet. Myös lemmikin nivelet kärsivät ylimääräisestä painosta, ja riski sairastua nivelrikkoon kasvaa. Ylipainoisen kissan on vaikea hoitaa ihoaan ja turkkiaan normaalilla tavalla, ja karva saattaa paakkuuntua erityisesti takaselästä. Tällöin ihoalue voi tulehtua ja alkaa hilseillä. – Painon nousun takia eläimen ihopoimut syvenevät, ja tulehdusherkkyys lisääntyy. Ylipainoisilla lemmikeillä on enemmän myös kasvainsairauksia kuin normaalipainoisilla. OMISTAJAN VASTUU

KOKO KEHO KÄRSII

Ylipainoon tulee suhtautua vakavasti, koska liikakilot haittaavat lemmikin hyvinvointia. Kolisoja toteaakin, että ylipainosta kärsii koko keho. – Jos lemmikille on kertynyt ylipainoa, joutuu sen sydän normaalia suuremmalle rasitukselle. Ylipaino voi johtaa myös diabeteksen puhkeamiseen. Usein lisäksi eläimen hengitystiet ahtautuvat, hengitys voi olla pihisevää, puuskuttavaa ja lemmikki kuorsaa entistä enemmän. Eri-

Kolisoja on harmissaan siitä, että lemmikkien ylipaino aiheutuu omistajan toimista. Se ei ole eläimen oma valinta. – Lemmikin henkinen hyvinvointi kärsii ylipainosta. Kun kiloja kertyy, ei lemmikkiä huvita lenkkeillä ja leikkiessäkin se hengästyy nopeasti. Se siis miettii, että on parempi jäädä sohvalle makaamaan, ja odottaa seuraavaa ateriaa. Noidankehä on valmis. Tulee muistaa, että omistaja päättää, mitä ruokaa ja kuinka paljon kuppiin laitetaan. ■

HIEMAN PULSKA onkin ylipainoinen TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT EVA VILAMO JA DREAMSTIME

Ylipaino on yleinen ja vakava lemmikin hyvinvointia vaarantava tekijä. Eläinlääkäri Tarja Kolisoja toteaakin, että omistajat ovat usein sokeita lemmikkinsä ylipainolle – selvästi ylipainoinen eläin voi omistajan mielestä olla vain hieman pulska.

ieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Tarja Kolisoja Porvoon Eläinlääkäriasemalta kertoo, että lemmikin painon voi arvioida helposti. – Ihannepainoisella lemmikillä kylkiluut tuntuvat selvästi, ylhäältä katsoen vyötärö erottuu ja sivusta katsottuna vatsalinja on nouseva, eikä hännän tyvessä tunnu pehmeää rasvakerrosta. Ruumiinrakenne toki vaihtelee roduittain, ja vinttikoira näyttää erilaiselta kuin labradorinnoutaja ja siamilainen kissa on solakampi kuin jämerä brittiläinen. Samat periaatteet pätevät kuitenkin rodusta riippumatta. Kolisoja kehottaa punnitsemaan lemmikin säännöllisesti. Painon voi laittaa ylös esimerkiksi rokotusten yhteydessä.

– Kun punnituksen aloittaa jo pentuaikana, näkee kehityksen suunnan ja ylipainoon voi puuttua ajoissa. YLEINEN ONGELMA

Kolisoja toteaa lemmikkien ylipainon olevan nykyisin erittäin yleinen ongelma.

le, koska omistaja epäilee, että kissan mahan alla on kasvain. Ja kysymyksessä onkin roikkuva rasvakertymä. Vastaavasti koiran omistaja saattaa ihmetellä koiran vyötärön seutuun kertyneitä ”jenkkakahvoja” ymmärtämättä niiden olevan yliruokinnan tulosta.

ELÄINLÄÄKÄRIT ANTAVAT NEUVOJA JA ~ TUKEA LEMMIKIN LAIHDUTTAMISEEN. ~ – Ihmiset tuntuvat olevan sokeita lemmikin ylipainolle. Eläin, joka eläinlääkärin mielestä on selvästi tai jopa erittäin ylipainoinen, saattaa omistajan mielestä olla hyvässä kunnossa tai vain hieman pulska. Lemmikki saatetaan tuoda vastaanotol-

Ylipaino johtuukin usein vääränlaisesta ruokinnasta ja juuri yliruokinnasta. Lemmikki saa liikaa valkuaista, liikaa rasvaa ja liikaa energiaa suhteessa liikuntaan. Nykyään todetaankin vain harvoin, että lemmikeillä olisi puutetta ravinnosta.

Kolisoja sanoo, että yliruokintaan johtaa osaltaan makupalojen ja herkkupalojen liiallinen tarjoilu. – Pehmeiden koulutusmenetelmien myötä osa omistajista unohtaa, että koiraa voidaan kouluttaa työntämättä sen suuhun koko ajan jotakin. Äänensävyllä ja eleillä annettu kiitos saattaa koiran mielestä maistua jopa paremmalta kuin nakin pala, hän muistuttaa. AINEENVAIHDUNTASAIRAUS

Ylipaino ei kuitenkaan aina johdu lemmikeilläkään liiasta ravinnosta. On olemassa aineenvaihduntasairauksia, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta ja niin sanottu Cushingin tauti eli lisämunuaisen kuorikerroksen liikatoiminta. Näihin sairauksiin

Lemmikin painoa on hyvä seurata säännöllisesti. Ylipainon kertymisen huomaa myös, jos lemmikin kylkiluut eivät tunnu ja sen vyötärölinja katoaa. Koirilla rasva kerääntyy usein selkään sekä hännäntyveen ja kissoilla erityisesti mahan ja takajalkojen väliin.

YLIPAINO LISÄÄ diabeteksen riskiä LEMMIKILLÄ PAINON NOUSU ylikuormittaa aineenvaihduntaa, mikä saattaa johtaa sokeritaudin puhkeamiseen. Eläin ei eroa tässä asiassa ihmisestä. Eläinlääkäri Tarja Kolisoja muistuttaa, että diabetes on vakava ja vaikeasti hoidettava sairaus. Eläimillä hoitona on lähes aina injektioina annettava insuliini. Hoito on raskas lemmikille ja myös omistajalle, koska lääkitys tulee antaa säännöllisesti ja ruokinnan tulee olla suunniteltua ja säännöllistä. Sokeriarvoja pitää myös seurata usein. Diabeteksen oireita ovat lisääntynyt jano ja virtsaaminen. Sairauden alussa lemmikin ruokahalu voi kasvaa, mutta taudin edetessä ruoka maistuu huonosti. Lemmikki on myös väsynyt, voimaton ja se saattaa oksennella. Kolisoja kertoo, että koiralla sokeritauti voi johtaa nopeasti etenevään, sokeuttavaan kaihiin hoidosta huolimatta. Tällöin edessä on joko kallis kaihileikkaus tai entistä rajoitetumpi elämä sokean lemmikin kanssa. ■

Oma PLUS 3 2012 11

â?ŻUUTISIA ELĂ&#x201E;INMAAILMASTA KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT DREAMSTIME

MAAILMAN ELĂ&#x201E;INTEN PĂ&#x201E;IVĂ&#x201E; 4. lokakuuta KANSAINVĂ&#x201E;LISTĂ&#x201E; MAAILMAN ElĂ¤inten pĂ¤ivĂ¤Ă¤ vietetĂ¤Ă¤n taas 4. lokakuuta. TeemapĂ¤ivĂ¤n aikana halutaan juhlia kaikkia elĂ¤imiĂ¤ ja tukea elĂ¤inten hyvinvointia. ElĂ¤imiĂ¤ juhlitaan perinteisesti lokakuun neljĂ¤ntenĂ¤, joka on elĂ¤inten suojelupyhimyksen Fransiskus Assisilaisen pĂ¤ivĂ¤. PĂ¤ivĂ¤n vietto alkoi vuonna 1931 Italiassa. Suomessa pĂ¤ivĂ¤Ă¤ on juhlittu vuodesta 1990 lĂ¤htien. â&#x2013;

RAIVOTAUTIA ei esiintynyt 2011 VUODEN 2011 tilaston mukaan raivotautia eli rabiesta epĂ¤iltiin Suomessa 26 lemmikkielĂ¤imen lisĂ¤ksi naudalla, ketulla ja supikoiralla sekĂ¤ kolmella lepakolla. YhdessĂ¤kĂ¤Ă¤n tapauksessa raivotautia ei todettu. YhdeksĂ¤ssĂ¤ tapauksessa epĂ¤iltiin pernaruttoa naudalla tai lampaalla, neljĂ¤ssĂ¤ naudan tarttuvaa leukoosia. Viime vuonna Eviraan tehtiin kaikkiaan 69 vĂ¤litĂśntĂ¤ epĂ¤ilyilmoitusta vastustettavasta elĂ¤intaudista. Kaikki tutkittiin, eikĂ¤ uusia vakavia elĂ¤intauteja todettu. ElĂ¤intautivalvonnan tarkoituksena on havaita tarttuvat elĂ¤intaudit niin nopeasti kuin mahdollista, jotta niiden leviĂ¤minen saadaan estettyĂ¤ ajoissa ja tautitilanne sĂ¤ilyisi jatkossakin Suomessa hyvĂ¤nĂ¤. â&#x2013; www.evira.ďŹ

Eroon KARVAPALLOISTA KISSA SAA ruoansulatuskanavaan karvapalloja pestessĂ¤Ă¤n turkkiaan. Varsinkin karvanlĂ¤hdĂśn aikaan karvapalloja syntyy enemmĂ¤n. Jos kissasi pĂ¤Ă¤see valvotusti ulkoilemaan, on se kesĂ¤n aikana voinut syĂśdĂ¤ ulkona ruohoa, josta on apua karvapallojen poistamisessa. Syksyn tullen kannattaakin kylvĂ¤Ă¤ ruohoa sisĂ¤lle astiaan, koska esimerkiksi kauran ja vehnĂ¤n oras sekĂ¤ kissanruoho auttavat karvapallo-ongelmassa. â&#x2013;

www.vitabalans.com

RISTISITEEN REPEĂ&#x201E;MĂ&#x201E; vaivaa koiria

6/2012

KOIRAN POLVEN ristiside on herkkĂ¤ vaurioille ja ristisideongelmat ovatkin yleisiĂ¤ koirilla ja varsinkin silloin, jos elĂ¤in on ylipainoinen. LĂśystynyt ristiside voi aiheuttaa esimerkiksi nivelrikkoa. Ristisiteen revetessĂ¤ koira yleensĂ¤ alkaa ontua toista takajalkaa. Ristisiteen repeĂ¤mĂ¤n korjaus tehdĂ¤Ă¤n kirurgisesti. Leikkaus on suositeltavaa, koska vaarana on ettĂ¤ toinenkin takajalka vaurioituu. Ristisiteen repeĂ¤mĂ¤n ennaltaehkĂ¤isyssĂ¤ on erityisen tĂ¤rkeĂ¤Ă¤, ettei lemmikin paino pĂ¤Ă¤se nousemaan. â&#x2013; www.elainlaakari.ďŹ XXX BDUBWJT ÇĄ XXX EFDVCBM ÇĄ XXX GBDFCPPL DPN EFDVCBM

KESĂ&#x201E;KISSASTA vastuu koko iĂ¤ksi VALITETTAVASTI KESĂ&#x201E;KISSAILMIĂ&#x2013; on vuosikymmenien valistuksesta huolimatta Suomessa yhĂ¤ arkipĂ¤ivĂ¤Ă¤. Helsingin elĂ¤insuojeluyhdistys HESY muistuttaa, ettei elĂ¤in ole kertakĂ¤yttĂśhyĂśdyke, jonka voi hankkia hetken mielijohteesta ja jĂ¤ttĂ¤Ă¤ heitteille, kun tĂśihin ja kaupunkiin paluun aika koittaa. LemmikistĂ¤ on kannettava vastuu myĂśs syksyn tullen ja koko sen eliniĂ¤n ajan. Vaikka lemmikkejĂ¤ hylĂ¤tĂ¤Ă¤n ympĂ¤ri vuoden, ovat loppukesĂ¤ ja syksy lĂśytĂśelĂ¤inten talteenottopaikoissa ja elĂ¤insuojeluyhdistyksissĂ¤ vuoden ruuhkaisinta aikaa. HylĂ¤ttyjen elĂ¤inten lisĂ¤ksi kesĂ¤istĂ¤ sumaa aiheuttavat avoimista ikkunoista, ovista ja pihoilta karkailevat lemmikit. HESY kehottaa lemmikin omistajia tunnistusmerkitsemĂ¤Ă¤n elĂ¤imensĂ¤. Esimerkiksi mikrosirun avulla karkuteille pĂ¤Ă¤sseen elĂ¤imen omistaja on helppo jĂ¤ljittĂ¤Ă¤. â&#x2013; www.hesy.ďŹ

Loistavat KOIRANULKOILUTTAJAT SYKSYISET AAMU- ja iltalenkit tehdĂ¤Ă¤n usein jo pimeĂ¤llĂ¤. On hyvĂ¤ muistaa kiinnittĂ¤Ă¤ heijastin niin ulkoiluttajaan kuin koiraankin. Koirille on tarjolla erilaisia heijastintuotteita kuten valjaisiin, pantaan tai hihnaan sopivia heijastimia. KiinteĂ¤t heijastinmateriaalit toimivat paremmin koirilla, koska narun pĂ¤Ă¤ssĂ¤ killuva perinteinen heijastin sotkeutuu helposti. Talutushihnaan kiinnitetty heijastin auttaa erityisesti pyĂśrĂ¤ilijĂśitĂ¤ huomaamaan hihnan. â&#x2013; www.liikenneturva.ďŹ

Decubal Clinic Cream q 1JULÂžWBJLVUUFJOFO QFSVTWPJEF q 3BTWBQJUPJTVVT

APTEEKISTA!

14 Oma PLUS 3 2012

TULISI TARKISTAA ~JALATPÄIVITTÄIN ITSE. ~

OMAHOIDON ohjeet JALKAONGELMIA VOIDAAN TEHOKKAASTI ENNALTAEHKÄISTÄ ASIANMUKAISELLA OMAHOIDOLLA. ALLA JALKOJENHOITAJA HANNELI SAARIKOSKEN ANTAMIA OHJEITA.

PESU JA RASVAUS

Usein jalkojen pesuun riittää pelkkä vesi. Jos iho on likainen, niin voi käyttää mietoa saippuaa tai pesuliuosta. Koska autonominen neuropatia aiheuttaa ihon kuivumista hikoilun vähetessä, on ihon päivittäinen rasvaus perusvoiteella erittäin tärkeää. Mitä kuivempi iho, sitä rasvaisempi voide.

Katse

JALKOIHIN TEKSTI MARI KUUSINEN KUVAT HANNELI SAARIKOSKI JA DREAMSTIME

Diabeetikko saa vaikeita jalkavammoja helpommin kuin muut. Siksi sekä jalkojen omahoito että ongelmien ennaltaehkäisy ovat tärkeitä muistaa.

YKS:in jalkojenhoitaja Hanneli Saarikoski

kertoo, että diabeetikon yleisimpiä jalkaongelmia ovat jalkojen pitkäaikaiset eli krooniset haavat. Niiden ilmeneminen tulee todennäköisemmäksi vuosien mittaan samalla, kun diabeetikolle ilmaantuu diabeteksen lisäsairauksia, kuten ääreishermojen häiriöitä eli neuropatiaa. Myös verisuonimuutokset eli angiopatia sekä sidekudoksen muutokset aiheuttavat jalkaongelmia. Lisäksi korkea verensokeri lisää haavojen tulehdusriskiä. EI PALJAIN JALOIN

Saarikoski muistuttaa, etteivät altistavat tekijät aina yksinään

johda jalkasairauksiin, vaan yleensä ongelmien taustalta löytyy myös jokin lisätekijä, kuten sopimattomien jalkineiden aiheuttama hankauma tai ihorikko, kynsiä leikattaessa syntynyt ihovaurio tai saunassa tai ulkona tullut lämpö- tai paleltumavamma. – Kesäaikana paljain jaloin kävely on vaarallista, koska jalka ei välttämättä aisti kuumaa hiekkaa, asfalttia tai lasinsiruja, Saarikoski lisää. Diabeetikko ei usein edes huomaa ihon rikkoontumista, koska ei neuropatian vuoksi tunne kipua normaalisti. Silloin vamman hoito viivästyy ja siitä saattaa seurata bakteeritulehdus, jota elimistö ei heikentyneen verenkierron vuoksi pysty torjumaan.

TARKISTA PÄIVITTÄIN

Jalat tulisikin tarkistaa päivittäin. – Näin voi säästyä suurilta ongelmilta, Saarikoski lupaa. Jos jaloissa on jotakin epätavallista, kuten hiertymiä, ihorikkoja, punoitusta tai tulehdusta kynsivalleissa, jotka eivät parissa kolmessa päivässä osoita paranemisen merkkejä, niin on syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan. Ajoissa aloitettu hoito kannattaa aina. Saarikosken mukaan on tärkeää suojata rikkoontunut ihoalue hengittävällä sidoksella ja varmistaa, ettei jalkine paina tai hankaa ongelma-aluetta. – Usein ongelmana on se, että potilaat alkavat itse lääkitä jalkojaan erilaisilla paikallishoitovalmisteilla, jotka eivät sovellu eivätkä edes auta, vaan päinvas-

toin pahentavat tilannetta. Apteekkihenkilökunta onkin avainasemassa asianmukaisten neuvojen jakamisessa. TESTI OPASTAA

Diabeetikot tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa omahoito- ja jalkineasioissa sekä ohjeita riskitilanteiden varalle. – Jokaisen diabeetikon jalat tulisi tarkistaa ainakin kerran vuodessa. Valitettavaa on, että yhä on potilaita, joiden jalkoja ei ole kukaan koskaan tutkinut. On tärkeää tehdä hyvin yksinkertainen 10 g:n monoﬁlamenttitesti, jolla tutkitaan jalkojen kosketustuntoa. Sillä selvitetään, onko diabeetikon jaloissa tuntopuutoksia. Näin hän voi varautua jalkaongelmiin, Saarikoski muistuttaa. ■

KYNSIEN LEIKKAUS

JALKINEET

SUKAT

KIELLETYT AINEET

Kynnet leikataan suoraan. Nurkkia ei saa pöyristää. Terävät reunat voidaan tasoittaa kynsiviilalla. Kynttä ei saa leikata liian lyhyeksi, koska sen tarkoitus on suojata varpaanpäätä. Kynnen pitäisi tuntua, kun varpaanpäätä kevyesti painetaan. Kynsinauhoja ei saa tökkiä ja leikellä minkäänlaisilla välineillä. Ehjä kynsinauha suojaa tulehduksilta.

Jalkineen sisäpuoli tulee tunnustella käsin ennen kengän jalkaan pukemista siltä varalta, että se sisältää vierasesineitä. Kohonnut verensokeri voi aiheuttaa kudosten sokeristumista eli glukosylaatiota, jonka vuoksi nivelet saattavat jäykistyä ja aiheuttaa liikerajoituksia, varpaiden virheasentoja, jalkojen korkeakaarisuutta ja ihon joustamattomuutta. Huomio kannattaakin kiinnittää sopivan kokoisten ja mallisten jalkineiden valintaan. Jalan pitää mahtua jalkineeseen pituus-, leveys- ja korkeussuunnassa. Jalkineen on tarkoitus suojata jalkaa, eikä aiheuttaa ongelmia. Sisäkenkien käyttö on suositeltavaa. Joskus tarvitaan myös yksilöllisesti valmistettuja tukipohjallisia tai iskunvaimennuspohjallisia.

Sukat eivät saa puristaa varpaita eikä sukansuu saa kiristää nilkkaa. Potilaiden, joilla on laskimoiden vajaatoiminnasta johtuvaa alaraajaturvotusta, olisi syytä hankkia tukisukat. Puristusluokan määrää lääkäri tai joku muu asiaan perehtynyt terveydenhuoltoalan ammattilainen. Tukisukkia ei tule käyttää, jos potilaalla on tukkiva valtimotauti.

Syövyttävien känsä- ja syylälaastareiden ja liuosten käyttö on vaarallista, koska usein niitä käytettäessä myös terve iho vaurioituu. Seurauksena saattaa syntyä vaikeasti parannettavia haavoja. Myös itsehoitoon tarkoitetut jäädytyshoitovälineet olisi jalkojen osalta hyvä unohtaa. Näissä asioissa voi kääntyä jalkaterapeutin tai jalkojenhoitajan puoleen. Mikäli jaloissa on känsiä tai kovettumia, niin kevennyspohjallisista ja asianmukaisista jalkineista on apua. Kovettumat ja känsät ovat seurausta jalan asento- tai askeltamisvirheestä tai ahtaiden jalkineiden käytöstä. ■

Oma PLUS 3 2012 15

❯ KYSY APTEEKKARILTA VOIT LÄHETTÄÄ KYSYMYKSIÄ OSOITTEELLA TOIMISTO@OMAPLUS.FI

TIEDE JOKA NÄKYY IHOLLASI

ENNEN HOITOA 4 VIIKON JÄLKEEN 8 VIIKON JÄLKEEN 12 VIIKON JÄLKEEN

SK 30

Vähentää pigmenttihäiriöitä

- tekee ihosta tasaisen ja kirkkaamman SAATAVILLA APTEEKISTA UUDET EUCERIN® EVEN BRIGHTER CLINICAL -tuotteet tehoavat syvemmällä ihossa - ne vähentävät ihon hyperpigmentoitumista siellä, missä pigmenttejä syntyy. Uuden sukupolven EUCERIN®-ihonkirkastajat sisältävät erittäin tehokasta B-Resorsinoli –vaikutusainetta. Niiden vaikutuksesta ihosta tulee tasaisempi ja kirkkaampi jo 4 viikon käytön jälkeen. Säännöllinen, pitkäaikainen käyttö vielä parantaa hoitotuloksia. ERITTÄIN TEHOKAS & DERMATOLOGISESTI TESTATTU.

Tällä palstalla lukijat voivat kysyä apteekkareilta heitä askarruttavia, terveydenhoitoon liittyviä kysymyksiä. Vastaajana on tällä kertaa Hangon apteekin apteekkari Silja Kyllönen.

OLEN 32-VUOTIAS MIES JA KÄRSIN PAHANHAJUISESTA HENGITYKSESTÄ. VARSINKIN AAMUISIN HENGITYS ON OLLUT ERITTÄIN PAHANHAJUINEN. MIKÄ AVUKSI?

Ylivoimaisesti yleisin syy pahanhajuiseen hengitykseen on puutteellinen suuhygienia, jolloin suun bakteeritoiminta tuottaa pahanhajuisia rikkiyhdisteitä. Muista hoitaa hampaiden lisäksi hammasvälit ja kieli. Kielen voi puhdistaa apteekeista saatavalla kielenputsarilla. Voit kokeilla myös suuvettä. Myös syljen erityksen väheneminen tai yöllinen suun kautta tapahtuva hengitys voi aiheuttaa pahaa hajua, jälkimmäinen erityisesti aamuisin. Syljen erityksen vähenemiseen voi saada apua raikastavista pastilleista, purukumin pureskelusta tai suun limakalvolle ruiskutettavasta tekosyljestä. ■

PERÄAUKOSSANI ON EPÄMIELLYTTÄVÄÄ KUTINAA. MISTÄ SE VOI JOHTUA? MITÄÄN MUUTA EPÄTAVALLISTA EN OLE HUOMANNUT.

KÄRSIN LENTOMATKOILLA IKÄVÄSTÄ VAIVASTA: VATSANI ON KUIN ILMAPALLO JA SITÄ KOSKEE. REAGOIN MUUTENKIN VATSALLANI ASIOIHIN. MITÄ VOISI KOKEILLA?

MINULLA ON SILLOIN TÄLLÖIN HUULIHERPEKSEN AIHEUTTAMA RAKKULA HUULESSA. SE PARANEE NOIN VIIKOSSA, MUTTA VOISINKO KÄYTTÄÄ JOTAIN LÄÄKETTÄ NOPEUTTAMAAN PARANEMISTA?

Peräaukon kutina on yleinen vaiva, mutta harvoin oire vakavasta sairaudesta. Muista huolehtia peräaukon päivittäishygieniasta. Apteekeista saatava paikallisesti käytettävä sinkkivoide lievittää oireita. Kovaan kutinaan voi väliaikaisesti käyttää 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta. Jos oireet eivät näillä keinoilla helpota, kannattaa käydä lääkärissä, sillä kutina voi liittyä myös peräpukamiin, peräaukon haavaan, kondyloomaan, tali-ihottumaan, diabetekseen, silsaan, hiivaan tai taivepsoriaasikseen, joiden hoitoon tarvitset reseptilääkkeitä. Myös kihomadot aiheuttavat kutinaa. ■

Vaivasi on yleinen: lentokoneessa on alipainetta, joka vauhdittaa suolistokaasujen muodostumista. Siksi helposti ilmavaivoja aiheuttavat ruuat kannattaa ainakin unohtaa. Voisit kokeilla reseptivapaata Cuplaton-valmistetta, joka helpottaa pienillä lapsillakin ilman poistumista suolistosta. ■

Yskänrokko on Herpes simplex -viruksen aiheuttama hyvin yleinen rakkulatauti. Se tarttuu kosketus- tai pisaratartuntana ihmisestä toiseen. Tartunnan jälkeen virus jää pysyvästi tuntohermosolmukkeisiin ja voi aktivoitua aika ajoin. Tätä saattavat edesauttaa esimerkiksi auringonvalo tai infektiot, stressi ja kuukautiset. Huuliherpestä voi hoitaa useilla apteekista saatavilla lääkkeillä. Herpeksen hoito on aina hyvin suositeltavaa varsinkin viruksen tartuttamisen ehkäisemiseksi. Käytetyimpiä lääkeaineita ovat voidemaiset pensikloviiri ja asikloviiri, sekä tablettimuotoiset asikloviiri ja valasikloviiri. Hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ■

16 Oma PLUS 3 2012

❯KIRJOJA TERVEYDEKSI KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT KUSTANTAJAT

VANHAT TOTUUDET pätevät aina vain Tuotteistaminen on sitä, että hyväksi koettu toimintatapa kootaan systemaattiseksi menetelmäksi, jolle annetaan nimi ja sitä aletaan myydä.Yksi esimerkki tuotteistamisesta on The Tools, onnen työkalut, joihin liittyvä kirja on julkaistu myös suomeksi.

ONNELLISEMMAN ELÄMÄN työkalupakki AMERIKKALAISET LÄÄKÄRIT ja psykoterapeutit Phil Stutz ja Barry Michels ovat tuotteistaneet terapiamenetelmänsä ja kirjoittaneet siitä kirjan nimellä The Tools, onnen työkalut (Otava). Mielikuvaharjoittelun avulla käyttöön otettavat työkalut auttavat ihmistä korjaamaan asennettaan ja käytöstään siten, että häntä vaivaavat ongelmat poistuvat. Harjoitteet ovat suurelta osin tuttuja henkisen ja hengellisen kasvun oppaista, mutta juuri siksi ne ehkä toimivatkin. Jos tahdonvoiman kehittäminen, kiitollisuusharjoittelu ja aktiivinen rakkaus eivät auta kohti parempaa elämää, mikä sitten? ■

Löydä SISÄINEN SISUPUSSISI! JOSKUS VAIN pitää toimia, ettei tule tallatuksi. Ilman oikein ajoitettua aggressiota ja sisua asiat eivät etene, väittää sosiaalipsykologi ja tuottelias kirjantekijä Janne Viinamaa kirjassaan Käytä kiukkuasi! – Aggression hyötykäyttö (WSOY). Kirjassa neuvotaan, miten turhasta avuttomuudesta pääsee eroon sekä opetetaan tunnistamaan vallankäytön eri muodot perheessä, työpaikalla ja yhteiskunnassa. Viinamaankaan ajatukset eivät ole välttämättä uusia, mutta esimerkit ovat hyviä ja kirja on niin vetävästi kirjoitettu, että sen parissa kuluu aika nopeasti. ■

Monta kysymystä MURROSIÄSTÄ KARISTO ON julkaissut selviytymisoppaat murrosikäisille tytöille nimellä Tyttöjen juttuja ja pojille nimellä Poikien jutut. Molempien tekstit ovat C. A. Plaistedin. Kirjat kertovat mutkattomasti, mitä murrosikä tekee keholle ja mielelle. Asiaa on myös harrastuksista, päihteistä ja netin käyttämisestä. Vanhempien kannattaa tutustua kirjoihin miettiessään, miten kasvamiseen liittyvät asiat voisi ottaa puheeksi perheen nuorten kanssa. ■

Nautitaan RAAKANA! CHRISTINE BAILEY on englantilainen ravitsemusterapeutti, kokki ja kouluttaja, joka pitää kursseja ja kirjoittaa ruokakirjoja. Keväällä suomeksi julkaistu

Raakaravinto – Tie terveyteen, vireyteen ja painonhallintaan (Minerva) esittelee kolme raakaravintoon perustuvaa dieettiohjelmaa, joihin on myös täydelliset ruokaohjeet, kaikkiaan yli sata reseptiä. Terveellisyyden lisäksi huomiota on kiinnitetty ruuanlaiton nopeuteen ja helppouteen. Varovaiset voivat aloittaa viikonlopun mittaisesta kuurista, innostuneimmat saavat neuvot jatkuvaan raakaravintoruokavalioon. ■

HENKISTÄ VALMENNUSTA myös katsomoon SUOSITTU TYÖYHTEISÖKOULUTTAJA, perheterapeutti ja kirjailija Pekka Hämäläinen rohkaisee uusimmassa kirjassaan kehittämään henkistä kanttia. Voittoon (Kirjapaja) sisältää esimerkkejä ja haastatteluja jääkiekon parista, joten se on tähdätty erityisesti valmentajille, pelaajille ja juniorien vanhemmille, mutta sopii kaikille muillekin, jotka haluavat tulla tietoisemmiksi omista henkisistä voimavaroistaan ja opetella käyttämään niitä. Esimerkiksi myötätunnon kehittämisestä on tuskin haittaa perhe-elämässäkään. Mainiota, että tämäntyyppisiä kirjoja kohdennetaan myös miehille. ■

Oma PLUS 3 2012 17

-15%

ml al F 250 Iron Vit kapselit + ja M kakuun syys-lo n aja

Aurinkoenergiaa koko perheelle!

Naisten vaivoja? Kokeile Multi-Gyn -tuotesarjaa, se on kokonaisvaltainen tuoteperhe naisten intiimialueen vaivojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Multi-Gyn tuotteet tuovat nopean avun kutinaan ärsytykseen punoitukseen epämiellyttäviin hajuihin

Vatsaystävällinen vaihtoehto lisärautaa tarvitseville!

6/2012

Iron VITAL myynnissä nestemäisenä tai kapseleina www.ironvital.fi Markkinoija: Oriola Oy

Vaikutus alkaa

m minuutissa

Strepsils Inkivääri on antiseptinen imeskelytabletti, joka lievittää suu- ja nielutulehdusten oireita. Aikuiset ja yli 6 v lapset: 1 tabl. joka 2. tai 3. tunti. Ei alle 6-vuotiaille lapsille. Jos olet yliherkkä jollekin tabletin aineosalle, älä käytä Strepsils Inkivääriä. Käytössä raskaus- ja imetysaikana tulee noudattaa varovaisuutta. Valmiste sisältää sakkaroosia ja glukoosia. Haittavaikutuksena voi esiintyä satunnaisia yliherkkyysreaktioita. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Jos oireet jatkuvat, ota yhteys lääkäriisi. Midsona Finland Oy, Myllyojankatu 18-20, 24100 Salo. McNally D, Simpson M, Morris C, Shephard A, Goulder M. Rapid relief of acute sore throat with AMC/DCBA throat lozenges: randomised controlled trial. Int J Clin Pract. 2010 Jan;64(2):194-207.

ihoarkuuteen kuumotukseen kuivuuteen

Iron VITAL on kasviperäinen rauta-vitamiinivalmiste hemoglobiinin nostamiseen ja arjen suorituskyvyn parantamiseen. Se sopii odottaville ja imettäville äideille sekä toipilaille, urheilijoille ja erikoisruokavaliota noudattaville. Iron VITAL tarjoaa raudan tehokkaasti ja vatsaystävällisessä muodossa.

Virkeänä V irk saat elämästä e enemmän nem irti – joka päivä.

Lääke kurkkukipuun ja nielemisongelmiin.

ylimääräiseen valkovuotoon

APTEEKISTA Markkinoija: Oriola Oy, p 010 429 99

www.multi-gyn.fi

18 Oma PLUS 3 2012

TEKSTI SIMO ARVO KUVAT JAANA LINDSTRÖM JA DREAMSTIME

Liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat parhaat aseet diabeteksen hoitoon ja torjuntaan.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Jaana Lindström kertoo, miksi diabetes on suomalaisilla niin yleinen.

p Kasviksia pitäisi syödä puoli kiloa päivässä. Käytännössä pari hedelmää ja kolme kourallista vihanneksia tai juureksia täyttää päivän saantisuosituksen.

OIKEALLA RUOKAVALIOLLA diabeteksen kimppuun

RUISLEIPÄÄ KANNATTAA SYÖDÄ

Laihduttaminen ei kuitenkaan ole aina niin helppoa kuin haluaisi. Onneksi tutkimukset ovat osoittaneet, että ruokavalion koostumuksella on merkitystä, vaikka paino ei laskisikaan. Yleisten suositusten mukainen ruokavalio suojaa kakkostyypin diabetekselta. Kannattaa syödä runsaasti kasviksia, vähintään puoli kiloa päivässä. Isommastakaan määrästä ei ole haittaa. – Käytännössä pari hedelmää ja vähintään kolme annosta vihanneksia ja juureksia tuoreena tai kypsennettynä. Kasviksia suosimalla ruokavalion energiatiheys pienenee. Näin samasta ruokamäärästä saadaan vähemmän kaloreita, ja painokin voi laskea melkein huomaamatta. Öljypohjaiset salaatinkastik-

Viime aikoina on kovasti keskusteltu hiilihydraateista ja niiden vaikutuksista terveyteen. Diabeteksen suhteen tutkimustieto osoittaa vakuuttavasti, että täysjyväviljatuotteiden syöminen suojaa diabetekselta. Niitä ei siis kannata hylätä vaikka hiilihydraatteja karsisikin. – Erityisesti ruisleipä vaikuttaa sokeriaineenvahduntaan edullisesti monella tavalla. Täysjyväviljatuotteiden tunnistaminen kaupan valikoimista ei välttämättä ole ihan helppoa, mutta hyvää osviittaa saa pakkausmerkinnöistä. Leivän kuitupitoisuuden olisi hyvä olla yli viisi prosenttia ja pastoista ja riisituotteista kannattaa valita täysjyväiset. ”Höttöhiilareita” eli makeita herkkuja, valkoista leipää ja

Viikoittainen

puvat siitä, miten ruokavaliot koostetaan. Kasvissyöjä voi syödä erittäin terveellisesti tai sitten hyvin yksipuolisesti. Karppauksen terveysvaikutukset riippuvat siitä, mitä ruokia jätetään pois ja mitä syödään niiden tilalla, Lindström sanoo. TUNTI LIIKUNTAA PUOLITTAA RISKIT

Diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä auttaa myös liikunta. Ky-

Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

a pa

i st

kävely sauvakävely

pyöräily (alle 20 km/t)

raskaat kotija pihatyöt

marjastus kalastus metsästys

ys Kestävy kuntoa

Terveysliikunnan suositus

2 t 30 min viikossa

kuntopiiri kuntosali jumpat

pallopelit luistelu

arki-, hyötyja työmatkaliikunta

Lihaskuntoa ja liikehallintaa 2 kertaa viikossa

vauhdikkaat liikuntaleikit

venyttely tasapainoharjoittelu tanssi sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic

18–64-vuotiaille

se ei ole pelkästä painonhallinnasta vaan säännöllinen liikunta parantaa insuliinin tehoa elimistössä. – Tutkimusten mukaan jo puoli tuntia reipasta liikuntaa päivässä parantaa sokeriaineenvaihduntaa. Tunti päivässä auttaa painonhallinnassa ja puolittaa vaaran sairastua diabetekseen. Kannattaakin liikkua mahdollisimman monipuolisesti ja säännöllisesti, Lindström neuvoo. ■

LIIKUNTAPIIRAKKA i

LISÄÄ VIHANNEKSIA JA HEDELMIÄ!

leivonnaisia, karkkeja ja sipsejä taas kannattaa karsia ruokavaliosta ja syödä niiden sijasta vaikka hedelmiä. Ruokavalioon liittyvien trendien, kuten karppauksen tai kasvissyönnin, vaikutusta suomalaisten terveyteen on vaikea arvioida, sillä ruokavalioiden noudattajien lukumääristä on hankalaa saada tietoa. – Karppauksen ja kasvissyönnin terveysvaikutukset riip-

ksi syy on, että napostelukulttuuri on yleistynyt Suomessa. Syötävää ja juotavaa on tarjolla kaikkialla ja kaiken aikaa, ja monipuoliset ateriat korvataan välipalatyyppisellä ruokailulla. Ateriarytmi on rikkonainen ja johtaa helposti ruokahalun säätelyn heikentymiseen ja painon kertymiseen, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Jaana Lindström. Suomalaisten ylipainolla on suuri vaikutus diabeteksen yleisyyteen maassamme. Lindström neuvookin, että ruokavalioaan tarkkailemalla ehkäisee diabetesta tehokkaasti. On syötävä sopiva

keet lisäävät kasvisten maittavuutta, Lindström neuvoo. Rasvaa ei muutenkaan tarvitse pyrkiä ylettömästi karttamaan, sillä elimistö tarvitsee pehmeää rasvaa. Öljyn lisäksi terveellistä pehmeää rasvaa saadaan manteleista, pähkinöistä, siemenistä ja rasvaisesta kalasta. Sen sijaan kovan rasvan lähteitä kannattaa vaihtaa keveämmiksi eli käytännössä valita maitotuotteet, juustot ja lihat vähärasvaisempina.

p Jaana Lindström muistuttaa, että jo puoli tuntia liikuntaa päivässä parantaa sokeriaineenvaihduntaa.

määrä energiaa kulutukseen nähden, jotta paino ei nouse. Jos painoa on jo kertynyt niin että liikapainon tai erityisesti lihavuuden raja ylittyy, on painon pudottaminen tehokas keino pienentää diabeteksen riskiä. Liikapainoa on, jos painoindeksi on yli 25 ja lihavuuden raja on 30. – Jo 5–10 prosentin pysyvä painonpudotus tehoaa ja näkyy selvästi esimerkiksi verensokeriarvoissa, Lindström kertoo.

1 t 15 min

pyöräily viikossa juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit

ra s i t t ava s t i 2009

Oma PLUS 3 2012 19

Uudet lääkehoidot tuovat TOIVOA DIABEETIKOILLE

p Sairastuneiden verensokeriarvot pyritään pitämään tiukasti tasapainossa. Hoito on selvästi yksilöllisempää kuin aikaisemmin.

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

Tyypin 2 diabeteksen hoidon perustan muodostavat ruokavalio ja liikunta, mutta myös lääkehoito aloitetaan nykyään heti. Uudet, suolistohormonien tavoin vaikuttavat lääkkeet tuovat uutta toivoa diabetesta sairastaville.

p Professori Johan Eriksson uskoo, että uusien lääkkeiden myötä entistä useampi diabeetikko tulee selviytymään ilman insuliinihoitoa.

iabeteksen ja sen hoidon asiantuntija, Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Johan Eriksson kertoo, että tyypin 2 diabeteksen löytyminen on usein puhdas sattuma, koska sairaus on usein oireeton. Potilas jää haaviin, kun hänelle tehdään verikokeita jostakin muusta syystä, kuten ﬂunssan tai tulehdustaudin takia. Moni diabetes todetaan myös sydäninfarktin tai aivotapahtuman yhteydessä. – Riskiryhmään kuuluville tehdään yhä enemmän sokerirasituskokeita seulontamielessä. Toki joku voi hakeutua kokeisiin myös tyypillisten oireiden takia. Väsymys, suun kuivuus ja suuret virtsamäärät eivät kuitenkaan välttämättä merkitse diabetes-

ta, vaan ne voivat olla merkkejä myös jostakin muusta, Eriksson huomauttaa. Tyypillinen potilas on ylipainoinen, keski-ikäinen ja harrastaa vain vähän liikuntaa. Koholla olevan verensokerin lisäksi hänellä todetaan usein verenpainetauti ja korkeat veren rasva-arvot. Noin 80 prosenttia tyypin 2 diabetespotilaista on ylipainoisia. Useammalla kuin joka toisella painoindeksi ylittää 30. PELKKÄ RUOKAVALIO EI RIITÄ

Tyypin 2 diabeteksen hoito aloitetaan elämäntapoihin liittyvällä ohjauksella, jonka tavoitteena on saada potilaan paino laskemaan noin viisi prosenttia lähtötilanteesta. Tähän pyritään terveellisellä ruokavaliolla ja liikuntaa lisäämällä.

– Tiedetään, että jos paino saadaan putoamaan 5–10 prosenttia, verensokeriarvot voivat korjaantua lähes täysin. Tämä riippuu kuitenkin myös lähtötilanteesta. Mitä pahemmin elintavat ovat alun perin pielessä, sitä suuremmat mahdollisuudet sairauteen on vaikuttaa niitä korjaamalla. Pitävää näyttöä siitä, että pelkkä ruokavalio riittäisi tyypin 2 diabeteksen hoidoksi, ei ole saatu, Eriksson sanoo. Diabeteksen Käypä hoito -suositus lähteekin siitä, että myös lääkehoito aloitetaan heti, kun diagnoosi on tehty. – Tämä johtuu tutkimustuloksista, joiden mukaan diabetespotilaan ennuste sydän- ja verisuonitautien suhteen on huomattavasti parempi, kun metformiinilääkitys aloitetaan heti, Eriksson jatkaa.

ENTISTÄ YKSILÖLLISEMPI HOITO

Eriksson kertoo, että diabeteksen hoito on nykyään selvästi yksilöllisempää kuin aikaisemmin. Standardihoitoa ei ole olemassa, vaan hoito räätälöidään jokaiselle erikseen riippuen muun muassa iästä ja siitä, miten kauan potilaalla on ollut diabetes. Myös muut sairaudet ja ammatti otetaan huomioon yksilöllisessä hoitosuunnitelmassa. – Vastikään sairastuneiden veren sokeriarvot pyritään pitämään huomattavasti tiukemmin tasapainossa kuin yli 10 vuotta sairastaneiden, joilla on usein jo sepelvaltimotautia. Tiukka sokeritasapainotavoite lisää verensokerin laskemisen vaaraa, ja liian alhainen verensokeri eli hypoglykemia voi olla erittäin haitallinen sydänsairaalle. Myös iäk-

kään diabetespotilaan verensokeritavoite on usein huomattavasti löysempi kuin vastikään sairastuneen, Eriksson sanoo. METFORMIINI ON YKKÖSLÄÄKE

Diabeteslääkkeitä on laaja valikoima, kaikkiaan seitsemän eri lääketyyppiä, mukaan luettuna insuliini. Lääkehoito on Erikssonin mukaan kehittynyt viime vuosina pitkin harppauksin, mutta se aloitetaan silti yleensä yli 50 vuotta käytössä olleella lääkkeellä, metformiinilla, jonka teho ja turvallisuus tunnetaan hyvin. Metformiini laskee verensokeria pääasiassa vaikuttamalla maksan glukoosituotantoon. – Se on edullinen, ei nosta painoa eikä aiheuta hypoglykemiaa ja sillä on edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonisai-

20 Oma PLUS 3 2012

t Uudet hoidot eivĂ¤t suorastaan siirrĂ¤ verensokerin mittauksia ja insuliinipistoksia historiaan, mutta vĂ¤hentĂ¤vĂ¤t niiden tarvetta. Inkretiinimimeetit pistetĂ¤Ă¤n ihon alle kynĂ¤llĂ¤ kuten insuliinitkin.

KERRAN VIIKOSSA PISTETTĂ&#x201E;VĂ&#x201E; ~ DIABETESLĂ&#x201E;Ă&#x201E;KE ON POTILAAN KANNALTA SUURI MULLISTUS. ~ rauksiin. Viime vuosina on tullut esiin myĂśs, ettĂ¤ se todennĂ¤kĂśisesti suojaa syĂśpĂ¤sairauksilta. Metformiinin ongelma potilaan kannalta on, ettĂ¤ se aiheuttaa monille vatsavaivoja, kuten ripulia ja ilmavaivoja. MyĂśs tabletin iso koko voidaan kokea haitaksi. HELPOTUSTA ARKEEN

Jos verensokeria ei saada metformiinilla laskemaan tarpeeksi, kĂ¤yttĂśĂśn voidaan ottaa uudet lĂ¤Ă¤kkeet, jotka tehostavat tai matkivat ihmisen omien suolistohormonien toimintaa. GLP1-hormoneja vapautuu suolistossa aina syĂśmisen yhteydessĂ¤. Ne lisĂ¤Ă¤vĂ¤t aterian yhteydessĂ¤ haiman insuliinieritystĂ¤, mikĂ¤ puolestaan vaikuttaa verensokeria laskevasti. Samalla ne vaikuttavat kyllĂ¤isyyskeskukseen niin, ettĂ¤ maha tuntuu tulevan tĂ¤yteen ja ruokahalu heikkenee. Uusia lĂ¤Ă¤kkeitĂ¤ on kahta tyyppiĂ¤: DPP-4-estĂ¤jiĂ¤ eli gliptiinejĂ¤ ja GLP-1-analogeja eli inkretiinimimeettejĂ¤. Niiden vaikutuksesta diabeetikon veren sokeriarvot eivĂ¤t lĂ¤hde ruokailun jĂ¤lkeen yhtĂ¤ reippaaseen nousuun kuin muuten. NiillĂ¤ on vain vĂ¤hĂ¤n haittavaikutuksia, eikĂ¤ niitĂ¤ kĂ¤ytettĂ¤essĂ¤ tarvitse pelĂ¤tĂ¤ hypoglykemiaa. NiinpĂ¤ diabeetikon arki helpottuu, kun verensokerin mittaamistarve vĂ¤henee. Gliptiinit (linaglipitiini, saksagliptiini, sitagliptiini, vildagliptiini) pidentĂ¤vĂ¤t suolistohormoni GLP-1:n vaikutusaikaa hidastamalla sen hajoamista. Osa gliptiineistĂ¤ sopii myĂśs potilaille, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoimintaa ja joille metformiini ei tĂ¤mĂ¤n takia sovi. Gliptiinit otetaan kerran tai kahdesti pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤ suun kautta. Ne eivĂ¤t aiheuta painon nousua, mikĂ¤ on moniin muihin diabeteslĂ¤Ă¤kkeisiin liittyvĂ¤ haitta. PAINO LĂ&#x201E;HTEE LASKUUN

Inkretiinimimeetit (eksenatidi, liraglutidi) annostellaan insuliinin tapaan pistĂ¤mĂ¤llĂ¤ kynĂ¤annostelijalla esimerkiksi vatsaan 1â&#x20AC;&#x201C;2 kertaa pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤, joissakin tapauksissa vain kerran viikos-

sa. TĂ¤llĂśin suolistohormoni GLP1:n pitoisuus elimistĂśssĂ¤ nousee. â&#x20AC;&#x201C; Potilaan kannalta kerran viikossa otettava diabeteslĂ¤Ă¤ke on suuri mullistus. PistettĂ¤vĂ¤t suolistohormonin tavoin toimivat lĂ¤Ă¤kkeet ovat tehokkaampia kuin suun kautta otettavat, ja niillĂ¤ on edullinen vaikutus painoon, koska ne hillitsevĂ¤t ruokahalua, Eriksson toteaa. Tutkimuksissa painon lasku on ollut 2â&#x20AC;&#x201C;5 kiloa vuodessa, mutta jotkut Erikssonin potilaat ovat laihtuneet jopa 20â&#x20AC;&#x201C;25 kiloa vuoden aikana kĂ¤yttĂ¤essĂ¤Ă¤n inkretiinimimeettiĂ¤. Aivan jokaisella lĂ¤Ă¤kkeen painoa laskeva vaikutus ei kuitenkaan ole tullut esiin. Gliptiinit ja inkretiinimimeetit ovat verrattain uusia lĂ¤Ă¤kkeitĂ¤, eikĂ¤ niistĂ¤ ole pitkĂ¤aikaista kokemusta. TĂ¤hĂ¤n asti kertynyt tieto on kuitenkin ollut lupaavaa. Tutkimuksissa on saatu viitteitĂ¤ jopa siitĂ¤, ettĂ¤ inkretiinimimeetit voisivat elvyttĂ¤Ă¤ jo hiipuneiden haiman solujen toimintaa niin, ettĂ¤ ne alkaisivat tuottaa enemmĂ¤n insuliinia. TĂ¤mĂ¤ merkitsisi, ettĂ¤ diabetes voitaisiin ehkĂ¤ tulevaisuudessa parantaa. ERIKOISKAHVIN SIJASTA LĂ&#x201E;Ă&#x201E;KE

KELA voi korvata hakemuksesta 42 prosenttia inkretiinimimeettien kuluista, jos potilaan painoindeksi on yli 35 eikĂ¤ hoitotasapaino ole kahdella tablettilĂ¤Ă¤kkeellĂ¤ paras mahdollinen. â&#x20AC;&#x201C; Jos potilas ei tĂ¤ytĂ¤ kriteerejĂ¤, mutta haluaa silti hoidon, lĂ¤Ă¤kkeen aiheuttama kustannus on noin neljĂ¤ euroa pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤. Toisaalta iso insuliiniannoskin voi maksaa toistakymmentĂ¤ euroa pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤, mutta insuliini on kokonaan KELAn korvattava. ElĂ¤kelĂ¤iselle nĂ¤mĂ¤ summat ovat isoja, mutta jotkut tyĂśssĂ¤kĂ¤yvĂ¤t potilaani ovat kertoneet ratkaisevansa tilanteen esimerkiksi jĂ¤ttĂ¤mĂ¤llĂ¤ pĂ¤ivittĂ¤isen iltapĂ¤ivĂ¤lehden tai kahvin ostamatta, Eriksson kertoo. Uudet lĂ¤Ă¤kkeet ovat vĂ¤hitellen korvaamassa insuliinin eritystĂ¤ lisĂ¤Ă¤vĂ¤t lĂ¤Ă¤kkeet, sulfonyyliureat, jotka olivat yleisessĂ¤ kĂ¤y-

tĂśssĂ¤ vielĂ¤ viitisen vuotta sitten. NĂ¤mĂ¤ edulliset lĂ¤Ă¤kkeet eivĂ¤t ole diabeetikkojen suosiossa, koska niillĂ¤ on taipumusta nostaa painoa ja niihin liittyy hypoglykemian riski. Sama haitta pĂ¤tee ateriatabletteihin eli glinideihin, jotka otetaan noin puoli tuntia ennen ateriaa. MyĂśs insuliiniherkisteiden eli glitatsonien kĂ¤yttĂś on vĂ¤hentynyt. TĂ¤mĂ¤ johtuu tutkimustuloksista, joiden mukaan lĂ¤Ă¤kkeisiin liittyy lisĂ¤Ă¤ntynyt virtsarakkosyĂśvĂ¤n vaara. Joissakin maissa niiden kĂ¤yttĂś on tĂ¤stĂ¤ syystĂ¤ kokonaan lopetettu. EI ENĂ&#x201E;Ă&#x201E; INSULIINIA?

Diabeteksen edetessĂ¤ hoitoa joudutaan usein tehostamaan insuliinilla, joka on tehokkain verensokeria laskeva lĂ¤Ă¤ke. â&#x20AC;&#x201C; TĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ 20â&#x20AC;&#x201C;30 prosenttia tyypin 2 diabetespotilaista kĂ¤yttĂ¤Ă¤ insuliinia. Insuliinin kĂ¤yttĂś voi vaikuttaa monimutkaiselta ja hankalalta, mutta nykyĂ¤Ă¤n se ei enĂ¤Ă¤ vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂ¤ ole sitĂ¤. NykyĂ¤Ă¤n kĂ¤ytetĂ¤Ă¤n yleensĂ¤ pitkĂ¤vaikutteisia insuliineja, jotka pistetĂ¤Ă¤n kerran pĂ¤ivĂ¤ssĂ¤ ja joihin liittyvĂ¤ hypoglykemian vaara on pieni. Insuliinihoito johtaa aika usein painon nousuun, mutta siinĂ¤kin on eroja. Toiset valmisteet nostavat painoa herkemmin kuin toiset, Eriksson kertoo. Eriksson uskoo, ettĂ¤ uusien lĂ¤Ă¤kkeiden myĂśtĂ¤ yhĂ¤ useampi diabetespotilas tulee selviytymĂ¤Ă¤n ilman insuliinihoitoa.

LISĂ&#x201E;SAIRAUDET kannattaa estĂ¤Ă¤ JOS IHMISEN veressĂ¤ on paljon sokeria, verisuonet, sydĂ¤n ja hermosto ovat vaarassa vahingoittua. NĂ¤istĂ¤ vaurioista voi seurata ajan mittaan monenlaista ikĂ¤vĂ¤Ă¤. Juuri lisĂ¤sairauksien riskin takia diabeteksessa pyritĂ¤Ă¤n hyvĂ¤Ă¤n hoitotasapainoon eli siihen, ettĂ¤ veren sokeritaso pysyisi mahdollisimman tasaisena eikĂ¤ nousisi liian korkealle. LisĂ¤sairaudet kehittyvĂ¤t hitaasti, mutta koska tyypin 2 diabetes on usein oireeton, niitĂ¤ voi jo olla, kun sairaus todetaan. NiitĂ¤ esiintyy kuitenkin entistĂ¤ vĂ¤hemmĂ¤n, koska diabetestĂ¤ on opittu hoitamaan entistĂ¤ paremmin. SILMĂ&#x201E;T: Verkkokalvomuutokset eli retinopatiat johtuvat silmĂ¤n pienten verisuonten vaurioitumisesta. LievĂ¤t muutokset eivĂ¤t vaikuta nĂ¤kĂśkykyyn, mutta hoitamattomina ne voivat edetessĂ¤Ă¤n johtaa sokeuteen. TĂ¤mĂ¤ on pitkĂ¤lti estettĂ¤vissĂ¤ tehokkailla hoidoilla. MUNUAISET: Munuaismuutosten lievintĂ¤ vaihetta kutsutaan mikroalbuminuriaksi. Sen eteneminen voidaan pysĂ¤yttĂ¤Ă¤ yllĂ¤pitĂ¤mĂ¤llĂ¤ hyvĂ¤Ă¤ sokeritasapainoa ja pitĂ¤mĂ¤llĂ¤ verenpaine kurissa. Jos munuaisten vajaatoiminta etenee, on edessĂ¤ dialyysihoito ja mahdollisesti munuaisensiirto. HERMOSTO: LĂ¤hes kaikille pitkĂ¤Ă¤n diabetesta sairastaneille tulee neuropatiaksi kutsuttuja hermoston muutoksia. Niiden tavallisimpia oireita ovat jalkojen tuntohĂ¤iriĂśt ja puutuminen, pistely ja levottomat jalat. NĂ¤mĂ¤ altistavat jalkavammoille. Neuropatian eteneminen voi hidastua, jos sokeritasapaino saadaan hyvĂ¤ksi. MyĂśs liikunnasta on apua. VERISUONET: Diabeetikon valtimot ovat tavallista suuremmassa vaarassa ahtautua, joten sydĂ¤n- ja aivoinfarktin riski on tavallista korkeampi. JALAT: Diabeetikoille syntyy tavallista herkemmin jalkavammoja hermoston, verisuonten ja sidekudosten muutosten takia. LisĂ¤ksi veren korkea sokeritaso lisĂ¤Ă¤ tulehdusvaaraa. Vammojen ennaltaehkĂ¤isy on tĂ¤rkeĂ¤Ă¤. EREKTIO-ONGELMAT: ErektiohĂ¤iriĂśt ovat muita yleisempiĂ¤ miehillĂ¤, joilla on diabetes. SuorituskykyĂ¤ heikentĂ¤viĂ¤ tekijĂśitĂ¤ on useita: lĂ¤Ă¤kkeet, tupakointi, neuropatia, verisuoniin liittyvĂ¤t syyt ja henkiset tekijĂ¤t. SUU JA HAMPAAT: Huono sokeritasapaino voi johtaa suun kuivumiseen, pistelyyn limakalvoilla ja kielessĂ¤ sekĂ¤ haavaumiin. Diabeetikoilla on myĂśs tavallista enemmĂ¤n ientulehdusta ja parodontiittia, joten hyvĂ¤ suuhygienia on osa sairauden hoitoa. HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rillĂ¤ on hyvĂ¤ kĂ¤ydĂ¤ sĂ¤Ă¤nnĂśllisesti. â&#x2013; LĂ&#x201E;HDE DIABETESLIITTO

/XRQQROOLQHQ KHOSRWXV HPlWWLPHQ NXLYXXWHHQ

SEURANTA ON JATKUVAA

Joka tapauksessa diabetes tarkoittaa varsin tiheitĂ¤ kĂ¤yntejĂ¤ lĂ¤Ă¤kĂ¤rissĂ¤ tai diabeteshoitajan luona sekĂ¤ verensokerin omaseurantaa, joka tarkoittaa sĂ¤Ă¤nnĂśllistĂ¤ verensokerin mittausta sormenpĂ¤Ă¤stĂ¤ otetusta veripisarasta ja mittaustulosten kirjaamista. Mittausten tarve vaihtelee. Mittauksia ennen ja jĂ¤lkeen aterioiden tarvitaan esimerkiksi, kun insuliinin annostusta sĂ¤Ă¤detĂ¤Ă¤n kohdalleen. VastaanottokĂ¤yntejĂ¤ kertyy 1â&#x20AC;&#x201C;4 vuodessa riippuen hoitotasapainosta. TĂ¤llĂśin kĂ¤ydĂ¤Ă¤n lĂ¤pi sokerihemoglobiiniarvo, joka kertoo, millainen sokeritasapaino on ollut kolmen viime kuukauden aikana, sekĂ¤ veren rasva-arvoja ja munuaisten toimintaa kuvaavat laboratoriokokeiden tulokset. Samalla katsotaan mahdollisia pistospaikkoja ja jalkojen kuntoa. Tarvittaessa potilas lĂ¤hetetĂ¤Ă¤n silmĂ¤npohjan kuvauksiin. SydĂ¤nďŹ lmi otetaan 1â&#x20AC;&#x201C;3 vuoden vĂ¤lein tarpeen mukaan. â&#x20AC;&#x201C; Diabeteksen huolellinen hoitaminen vaatii vaivannĂ¤kĂśĂ¤. Se maksaa kuitenkin vaivan, koska diabeteksen liitĂ¤nnĂ¤issairaudet ovat pitkĂ¤lle ehkĂ¤istĂ¤vissĂ¤ hyvĂ¤llĂ¤ seurannalla ja hoidolla. Varsinaisena tavoitteena on hyvĂ¤ elĂ¤mĂ¤nlaatu ilman liitĂ¤nnĂ¤issairauksia, diabeteksesta huolimatta, Eriksson toteaa. â&#x2013;

.b56,7.g (0b77,0(1 .8,988'(67$" .DLNHQ LNlLVHW QDLVHW YRLYDW NlUVLl HPlWWLPHQ NXLYXXGHVWD .XLYXXV YRL MRKWDD lUV\W\VWLORLKLQ NXWLQDDQ MD \KG\QWlNLSXLKLQ 6H YRL ROOD HSlPLHOO\WWlYll MD YDLNXWWDD HOlPlQODDWXXQ 0,67b (0b77,0(1 .8,9886 -2+788" (PlWWLPHQ NXLYXXV YRL MRKWXD PRQHVWD WHNLMlVWl 9DLYRMD YRL LOPDDQWXD PRQHVVD HUL HOlPlQYDLKHHVVD

7$9$//,6,03,$ 6<,7b 29$7

7DUMRXV 38,.

.2$ 9DLKGHYXRGHW ! HOLPLVW|Q DOHQWXQXW HVWURJHHQLWXRWDQWR + ,1 1 $//$ (VWURJHHQLD VLVlOWlYl OllNLW\V HVLP H SLOOHULW 0XX OllNLW\V HVLP PDVHQQXVOllNNHHW 6WUHVVL WDL NRYD I\\VLQHQ KDUMRLWXV /LLDOOLQHQ YHGHQ WDL VDLSSXDQ Nl\WW| 6\|SlKRLGRW HVLP NHPRWHUDSLD WDL LQWLLPLDOXHLGHQ VlGHKRLWR *\QHNRORJLQHQ NLUXUJLD HVLP NHLVDULOHLNNDXV WDL PXQDVDUMRMHQ SRLVWR ,PHW\V

Oma PLUS 3 2012 21

❯5 KYSYMYSTÄ: HYPOGLYKEMIA TEKSTI SIMO ARVO KUVA DREAMSTIME

VASTAAJANA VASTAAVA DIABETESHOITAJA KATI HANNUKAINEN, DIABETESLIITTO

Hypoglykemia eli matala verensokeri on mahdollista saada kuriin ruuan, liikunnan ja insuliinin määriä tarkkailemalla.

MISTÄ MATALA VERENSOKERI JOHTUU?

Siitä, että elimistössä on liikaa insuliinia suhteessa liikuntaan ja ravinnosta saatuihin hiilihydraatteihin. Insuliinin tehtävä on auttaa sokeria siirtymään verestä solujen polttoaineeksi. Liian alhaisen verensokerin voi aiheuttaa liian suuri insuliiniannos tai insuliinin eritystä lisäävät tabletit. Erityisesti liikunnan yhteydessä verensokeri saattaa helposti laskea liian alas. ■

MITEN MATALAA VERENSOKERIA HOIDETAAN?

VOIKO MATALAA VERENSOKERIA ENNALTAEHKÄISTÄ?

Matala verensokeri hoidetaan helposti nautittavalla hiilihydraattipitoisella ruualla. Sopiva ensiapuannos on 20 g hiilihydraattia: esimerkiksi lasillinen tuoremehua, kaksi hedelmää, 8–10 kappaletta glukoosipastilleja tai palasokeria. Tämän jälkeen kannattaa odottaa 15–20 minuuttia, että vointi paranee ja verensokeri nousee. Jos näin ei tapahdu, kannattaa syödä hetken kuluttua lisää. ■

Tyypin 1 diabeteksen hoidossa on tärkeää löytää hyvä perusrunko, missä ruoka, insuliini ja liikunta ovat tasapainossa keskenään. Liikunnan yhteydessä yllättävää matalaa verensokeria voi ehkäistä vähentämällä insuliinia ja syömällä ylimääräistä liikunnan yhteydessä.

Matala verensokeri voi vaivata myös tyypin 2 diabeetikkoa, jos hänellä on insuliinihoito tai ai insuliinin eritystä lisäävät tabletit. Tämä on erittäin yleistä painonhallinnan ainonhallinnan yhteydessä, kun vähennetään ruokaa ja lisätään än liikuntaa. Tällöin onkin tärkeää, että lääkitys suunnitellaan n painonhallintaa tukevaksi eli vähennetään näitä matalaa verensokeria ensokeria aiheuttavia lääkkeitä. ■

MISTÄ TUNNISTAN HYPOGLYKEEMISEN LYKEEMISEN KOHTAUKSEN ELLAISEN SAAJAA? JA MITEN VOIN AUTTAA SELLAISEN

ONKO ALKOHOLILLA VAIKUTUSTA HYPOGLYKEMIAAN?

Alkoholi voi laskea verensokeria liikaa. 1–2 ravintola-annoksella ei vielä ole vaikutusta, mutta runsaammin nautittuna alkoholi lisää matalan verensokerin vaaraa. Maksa polttaa alkoholia eikä silloin hoida toista tärkeää tehtäväänsä eli vapauta sokeria verenkiertoon niin kuin normaalioloissa. ■

Liian matalan verensokerin tyypillisiä yypillisiä oireita ovat heikotus, vapina, ihon kalpeus, sydämen tykytys, kylmä hiki, ajattelun vaikeus ja näköhäiriöt. Kävely saattaa aattaa olla horjuvaa ja puhe epäselvää. Tajuissaan olevalle kannattaa nattaa ystävällisesti tarjota jotakin hiilihydraattipitoista ruokaa tai juomaa. Tyypin 1 diabeetikolla verensokeri voi joskus us laskea niin matalalle, että henkilö menettää tajuntansa. tansa. Kyseessä on insuliinisokki, johon saattaa tajuttomuuden uttomuuden lisäksi liittyä myös kouristeluja. Tällöin on huolehdittava siitä, että henkilö ei loukkaa itseään. Hänet käännetään kyljelleen ja huolehditaan siitä, että hengitystiet ovat vapaat. Sairasauto kutsutaan paikalle. alle. Tajuttomalle ei saa syöttää eikä juottaa mitään. Kotikonstina otikonstina voi kokeilla seuraavaa: sivellään varovasti siirappia ppia poskien ja huulten limakalvoille. ■

KYSY APTEEKISTA

Flunssaan Aamuaurinko herättää uuteen parempaan päivään. Burana-C on lääke ﬂunssan oireisiin, kuten kuumeeseen sekä lihas- ja nivelkipuihin. Se sisältää myös C-vitamiinia.

burana.ﬁ

Burana-C lievittää virusten aiheuttaman nuhakuumeen ja inﬂuenssan oireita, kuten kuumetta, lihaskipuja, nivelkipuja ja päänsärkyä. Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, jos sairastat mahahaavaa tai muuta ruuansulatuskanavan verenvuodoille altistavaa sairautta tai jos olet raskaana. Ei raskauden viimeisellä kolmanneksella. Burana-C sopii yli 4-vuotiaille (20 kg) lapsille. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl.

22 Oma PLUS 3 2012

❯APTEEKIN HYLLYLTÄ TEKSTI ANSSI KETONEN KUVA LIFESCAN

t OneTouch® UltraEasy® -mittari on pieni ja huomaamaton. Iso numeronäyttö kertoo lukeman viidessä sekunnissa.

VERENSOKERIT M kohdallaan? Oman verensokerin voi näppärästi mitata yksinkertaisella mittarilla. Saat tarkan lukeman viidessä sekunnissa.

onet ovat hankkineet itselleen verensokerimittarin, jos esimerkiksi paastosokereissa on löydetty joitakin kohonneita arvoja tai jos suvussa on kohonnut diabetesriski. Diagnoosin saaneet diabeetikot saavat yleensä hoitovälineet omasta terveyskeskuksesta. Verensokerimittareita on markkinoilla kymmeniä erilaisia. Miten asiakas löytää juuri itselleen sopivan sokerimittarin? – Mittarin valinnassa paras apu voi olla oma diabeteshoitaja. Kuntien verensokeriliuskavalikoimassa on eroja, joten diabeetikon kannattaa selvittää mitkä liuskat kuuluvat sopimustuotteisiin, kertoo Kirsi Kurki Lifescanilta.

Edulliset ja laadukkaat rinnakkaisvalmisteet:

Bluefish Pharmaceuticals

KYSY APTEEKISTASI

Duopharma

– Mittareiden erot perustuvat teknisiin eroihin, ominaisuuksiin, ulkonäköön ja käytettävyyteen. Teknisiä ominaisuuksia ovat muun muassa käytettävä mittausmenetelmä ja entsyymi, näytemäärä, mittausaika, mittarin tarkkuus, lämpötilaan ja muihin olosuhteisiin liittyvät rajoitukset. Mittareissa voi olla myös erilaisia lisäominaisuuksia, kuten ateriamerkintä, keskiarvot, tapahtumasyöttö, mittaustulosten purkumahdollisuus tietokoneelle tai vaikkapa matalia/korkeita verensokeriarvoja seuraava työkalu. MITTAUSTULOS VIIDESSÄ SEKUNNISSA

Mittareiden aloituspakkauksissa on mukana mittarin ja aloitusliuskojen lisäksi lansettikynä eli näytteenottokynä sekä lan-

setteja. Ennen verensokerin mittausta kädet pestään lämpimällä vedellä ja kuivataan huolellisesti. Mittari laitetaan käyttövalmiiksi asettamalla verensokeriliuska mittariin ja lansettikynään asetetaan steriili lansetti. Tämän jälkeen tehdään sormenpäähän pistos ja verinäyte asetetaan liuskalle. Kun tulos on saatu näytölle, voidaan liuska poistaa mittarista. Mittareissa, joissa on muistitoiminto, tulos tallentuu mittarin muistiin päivämäärineen ja kellonaikoineen. Tämän jälkeen tuloksia voidaan tarkastella mittarin muistia selaamalla. Tulos voidaan myös merkitä omaseurantavihkoon. ■ MITTARINVALMISTAJIEN NETTISIVUILTA LÖYDÄT LISÄÄ TIETOA ERI MITTAREISTA, ESIM. WWW.LIFESCAN.FI

Oma PLUS 3 2012 23 Kuopio 3. Toriapteekki Ulla-Riitta Savolainen Haapaniemenkatu 24–26 70110 Kuopio p. (017) 287 6601 Lahti, Renkomäen apteekki Johanna Pennanen Pasaasi 2, Renkomäki (Kärkkäisen kauppakeskus) 15700 Lahti p. 020 789 3570

Forssa, Keskusapteekki Timo Heinonen Kartanonkatu 11, 30100 Forssa p. (03) 422 2835 Hangon apteekki Silja Kyllönen Nycanderinkatu 18, 10900 Hanko p. (019) 248 2312 Helsinki, Etelä-Kaarelan apteekki Anita Oksanen Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki p. (09) 566 0080 *Malminkartanon sivuapteekki Malminkartanonaukio 4 00410 Helsinki p. (09) 566 2193 Helsinki, Munkki apteekki Veikko Tuderman Raumantie 1 A (Munkkivuoren ostoskeskus) 00350 Helsinki p. (09) 565 6010 Hyvinkää, Kirjavantolpan apteekki Sven Söderlund Uudenmaankatu 70 05830 Hyvinkää p. (019) 431 642

Hämeenlinna, Tiiriön apteekki Ritva Ortamala Wartiamäentie 2 (Prismakeskus) 13130 Hämeenlinna p. (03) 674 2321 Ikaalisten apteekki Timo Pentti Vanha Tampereentie 15–17 39500 Ikaalinen p. (03) 458 9992 Karhula, Helilän Keskus-Apteekki Robert Järnström Vesivallinaukio 5, 48600 Karhula p. (05) 262 447 Karjaan apteekki Henrik Brenner Kauppiaankatu 9, 10300 Karjaa p. (019) 230 078 Kotka, Karhuvuoren apteekki Eija Lappela Taruraitti 2, 48350 Kotka p. (05) 223 1900 *Metsolan apteekki Kiuruntie 49–51, 48220 Kotka p. (05) 223 1930 Kouvolan 10. Inkeroisten Apteekki Merja Wiio Päätie 22, 46900 Inkeroinen p. (05) 317 1554

Lappeenrannan Keskusapteekki Ossi Sarvilahti Brahenkatu 3, 53100 Lappeenranta p. (05) 630 0300 *Kourulan sivuapteekki Katajakatu 10–12 53850 Lappeenranta p. (05) 630 0600 *Sammonlahden sivuapteekki Korpikunnaankatu 1 53850 Lappeenranta p. (05) 630 0400 Lempäälä II Sääksjärven apteekki Hanna-Maija Syrjänen Pitkäahteentie 1, 33880 Lempäälä p. (03) 367 0480 *Apteekki Ideapark Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä p. 029 090 8030 Lieksan Pietari apteekki Ulla-Riitta Savolainen Pielisentie 30, 81700 Lieksa p. (013) 521 003 Lohjan V Ojamon apteekki Helena Mensonen Ojamonharjuntie 61 (Citymarket) 08200 Lohja p. (019) 388 100

Naantalin apteekki Henrik Brenner Luostarinkatu 25, 21100 Naantali p. (02) 431 2720 *Rymättylän sivuapteekki Vanhatie 1, 21140 Rymättylä p. (02) 252 1202 Nurmeksen apteekki Anja-Riitta Martinsen Kauppatori 1, Liikekulma 75500 Nurmes p. (013) 480 395 Orimattilan apteekki Sinikka Lankinen Erkontie 12, 16300 Orimattila p. (03) 887 430 Oulaisten apteekki Kalle Tuori Rautatienkatu 5, 86300 Oulainen p. (08) 470 477 Porvoon Vanha apteekki Robert Järnström Piispankatu 34, 06100 Porvoo p. (019) 689 4400 *Gammelbackan sivuapteekki Suolaketie 2, 06400 Porvoo p. (019) 575 3990 *Pornaisten sivuapteekki Latiskantie 1, 07170 Pornainen p. (019) 664 7247 Salon Vanha apteekki Timo Johansson Vilhonkatu 8, 24100 Salo p. (02) 777 6400 *Kuusjoen sivuapteekki Ylikulmantie 250, 25330 Kuusjoki p. (02) 777 6480

Tampere, Kaukajärven apteekki Markku Knuutila Keskisenkatu 5, 33710 Tampere p. (03) 3143 9500 Tampere, Keskustorin apteekki Esko Sorvala Keskustori 1, 33100 Tampere p. (03) 225 0300 *Atalan apteekki Pulkkakatu 8, 33580 Tampere p. (03) 362 2702 *Peltolammin apteekki Peltolamminkatu 12, 33840 Tampere p. (03) 266 1055 Tampere, Lielahden apteekki Kyösti Laitinen Possijärvenkatu 2, 33400 Tampere p. (03) 347 3800 Tampere, Tammelan apteekki Harri Salonpää Itsenäisyydenkatu 17 33500 Tampere p. (03) 254 9300 Tervolan apteekki Petri Kiviluoma Keskustie 94, 95300 Tervola p. (016) 435 003 Turun Keskus-Apteekki Minna Jaanson Humalistonkatu 10, 20100 Turku p. (02) 880 0860 *Littoisten apteekki Uusi Littoistentie 48 20660 Littoinen p. (02) 246 1291

Turku, Linnan Apteekki Markku Knuutila Kauppiaskatu 10, 20100 Turku p. (02) 275 0400 *Patterinhaan Apteekki Kanslerintie 10, 20200 Turku p. (02) 275 0810 Vantaan Tikkurilan apteekki Tarja Saesmaa Kielotie 11, 01300 Vantaa p. (09) 836 2540 Varkauden Vanha Apteekki Kirsi Puurunen Relanderinkatu 30, 78200 Varkaus p. (017) 266 4700 *Käpykankaan sivuapteekki Sammonkatu 6, 78870 Varkaus p. (017) 266 4730 *Könönpellon sivuapteekki Pitkälänniementie 1, 78500 Varkaus p. (017) 266 4740 Ylihärmän apteekki Timo Lehtimäki Järventie 1, 62375 Ylihärmä p. (06) 482 3100 Ähtärin apteekki Timo Lehtimäki Otsolantie 12, 63700 Ähtäri p. (06) 211 3100

www.omaplus.ﬁ

❯RISTIKKO 3/2012 VANHEMMAN KONSTAAPELIN valvovan silmän alla on lehden 2/2012 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu: SANNA LAAMANEN,VARKAUS

Vastaukset voi lähettää 30.9.2012 mennessä osoitteeseen: Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku. Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään Oma PLUS -apteekkiin. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen tuotelahjakortti Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu seuraavassa lehdessä.

nimi ___________________________________________________ osoite __________________________________________________ ________________________________________________________ ________________________________________________________ puh. ___________________________________________________

Ristikon 2/2012 ratkaisu:

KUSTANTAJA Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku | p. (02) 275 0432 | www.omaplus.fi | toimisto@omaplus.fi PÄÄTOIMITTAJA Tatu Johansson, Salon Vanha Apteekki, Vilhonkatu 8 L 1–13, 24100 Salo | p. 050 560 4344 | tatu.johansson@omaplus.fi TOIMITUS JA TAITTO OS/G Viestintä, Aurakatu 14 B, 20100 Turku | p. 0207 806 800 | www.osgviestinta.fi | viestinta@osg.fi PAINOPAIKKA Suomen Lehtiyhtymä Oy, PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula | Painosmäärä noin 400 000 kpl Paikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit.

Suome n käyte tyin laihdut uslääke !*

Painonhallinta edellyttää myös oikeaa ruokavaliota ja liikuntaa.

www.eroonkiloista.ﬁ

Orlistat Sandoz 60 mg kovat kapselit. Vaikuttava aine: Orlistaatti. Käyttöaihe: Lihavuuden hoito ylipainoisilla aikuisilla (painoindeksi BMI ≥ 28 kg/m2) yhdistettynä vähäkaloriseen, vähärasvaiseen ruokavalioon. Annostus ja antotapa: Aikuiset: Orlistat Sandozin suositusannos on yksi 60 mg:n kapseli kolmesti päivässä. Vuorokauden aikana saa ottaa enintään kolme 60 mg:n kapselia. Hoitoa jatketaan enintään kuusi kuukautta. Painonpudotusohjelman tärkeänä osana ovat ruokavalio ja liikunta. On suositeltavaa, että vähäkalorinen, vähärasvainen ruokavalio ja liikunta aloitetaan ennen Orlistat Sandoz-hoidon aloittamista. Orlistaattihoito yhdistetään ravitsemuksellisesti monipuoliseen, vähäkaloriseen ruokavalioon, jonka energiamäärästä noin 30 % saa olla peräisin rasvasta. Päivittäinen rasva-, hiilihydraatti- ja proteiinimäärä on saatava tasaisesti kolmesta pääateriasta. Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille, samanaikainen siklosporiinihoito, krooninen malabsorptiosyndrooma, kolestaasi, raskaus, imetys, varfariinin tai muiden oraalisten antikoagulanttien samanaikainen käyttö. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Potilasta on kehotettava noudattamaan annettuja ruokavaliosuosituksia. Runsasrasvainen ateria orlistaatin kanssa saattaa lisätä ruoansulatuskanavan oireiden mahdollisuutta. Diabeteslääkitystä on syytä seurata tarkoin orlistaattihoidon aikana. Levotyroksiinia, epilepsialääkettä tai amiodaronia käyttävien, kuten myös potilaiden, joilla on munuaissairaus, tulisi neuvotella lääkärin kanssa ennen Orlistat Sandoz-hoidon aloittamista. Orlistaattihoito voi mahdollisesti heikentää rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E ja K) imeytymistä. Verenvuotoa peräsuolesta on raportoitu. Jos verenvuotoa esiintyy, potilaan on hakeuduttava lääkäriin hoitoon. Lisäehkäisymenetelmän käyttöä suositellaan vaikean ripulin yhteydessä. Yhteisvaikutukset: Farmakokineettisten yhteisvaikutustutkimusten puuttuessa orlistaattia ei pitäisi käyttää samanaikaisesti akarboosin kanssa. Amiodaronin plasmapitoisuuden on havaittu hieman laskevan käytettäessä sitä samanaikaisesti orlistaatin kanssa. Orlistaatti saattaa epäsuorasti vähentää oraalisten ehkäisyvalmisteiden tehoa. Lisätietoa yhteisvaikutuksista ks. pakkausseloste. Raskaus ja imetys: Raskaus ja imetys ovat vasta-aiheita Orlistat Sandozin käytölle. Haittavaikutukset: Haittavaikutukset ovat pääasiallisesti ruoansulatuskanavaan kohdistuvia. Vähärasvaisen ruokavalion noudattaminen pienentää ruoansulatuskanavaan kohdistuvien haittavaikutuksien todennäköisyyttä. Hyvin yleisiä ruoansulatuselimistön haittoja ovat öljyiset ulostetahrat, ilmavaivat ja niihin liittyvä hallitsematon ulostaminen, äkillinen ulostamisen tarve, rasvaiset/öljyiset ulosteet, suolen öljyinen tyhjentyminen, ja löysät ulosteet. Pakkaukset ja hinnat 1.6.2012: 84 kaps. (45,35 €), 126 kaps. (57,23 €). Lisätietoja: Ennen valmisteen käyttöä, tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Lääkeneuvonta puh. 010 6133 415. Sandoz, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. *SLD 05/2012 YTD Vol. a Novartis company LC 185-05/12