EMBA-uutiskirjeet 2013

Uutiskirjeet 2012-2013

Uutiskirje 1/2012 Arvoisa vastaanottaja Tämä on Oulun yliopistossa toimivien MBA -ohjelmien kautta aikojen 1. uutiskirje. Jatkossa lähetämme uutiskirjeen 4-5 kertaa vuodessa.

MBA -tiimimme toivottaa kaikille tämän postin vastaanottajille rauhallista Joulun aikaa.

Tämän ensimmäisen uutiskirjeen artikkelien kirjoittajat ovat taloustieteiden tiedekunnan dekaani, professori Petri Sahlström sekä professori Juha-Pekka Kallunki. Sahlströmin artikkeli valottaa tiedekunnan nykyistä roolia, tehtävää ja tavoitteita kauppakorkeakoulujen kansainvälisessä kentässä. Kallungin artikkeli taas kiinnittää huomiota erityisen ajankohtaiseen teemaan: liiketoiminnan ja rahoituksen riskien tasapainottaminen. Molemmat em. professorit toimivat kouluttajina Executive MBA -ohjelman Rahoitus & investoinnit -seminaarissa tammikuussa.

Yliopistossa toimii kaksi liikkeenjohdon MBA –ohjelmaa: Full-time MBA ja Executive MBA. Ensin mainittu edellyttää vuoden kestoista täysipäiväistä opiskelua ja jälkimmäinen suoritetaan 2-3 vuodessa työn ohessa opiskellen. Lisätietoja näistä ohjelmista löydät osoitteesta www.emba.oulu.fi

2

Tiimi vasemmalta oikealle: Antti Kauppila, Pirjo Jaukkuri, Matti Marttila ja Pia Heikkinen

Kansainvälisen tason kauppakorkeakoulu Petri Sahström Viime talven aikana hiotun visiomme mukaan Oulu Business School on Oulun yliopiston kansainvälinen, monitieteinen ja tutkimusperustainen kauppakorkeakoulu.

Yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa kiteytetty visio yhdessä missiomme ja arDekaani Petri Sahström toimii kouluttajana vojemme kanssa velvoittaa Executive MBA -ohjelman meitä toimimaan aktiivisesti Rahoitus & investoinnit -seminaarissa päämäärää kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että tarjoamme laadukasta ja yhteiskuntaa monipuolisesti palvelevaa koulutusta ja tutkimusta. Läpäisevänä teemana on itsestään selvänä asiana kansainvälisyys. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa kansainvälisiä opiskelijoita, henkilökuntaa ja yhteistyötä.

Näillä saroilla olemmekin edenneet varsin vauhdikkaasti. Meillä on tällä hetkellä noin 100 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa sekä kansainvälinen full-time MBA -ohjelma. Näiden lisäksi kursseillemme osallis-

tuu lähes 100 vaihto-opiskelijaa. Kansainvälisen henkilökunnan määrä on yli 10 prosenttia tutkimus- ja opetushenkilökuntamme määrästä.

Tutkimuksen saralla kansainvälisyys on ollut itsestäänselvyys jo pidemmän aikaa: maakuntasarjaa ei tutkimuksessa ole. Tieteenteon täytyy olla tällä tasolla, jotta sen vaikuttavuus on meiltä odotettua luokkaa.

Miten sitten tiedämme, että olemme laadukkaita muidenkin mielestä? Paras tapa on toteuttaa vertaisarviointia. Tutkimuksessa tämä on jokapäiväistä, mutta haluamme ulottaa arvioinnin koskemaan kokonaisvaltaisesti toimintaamme. Tämän vuoksi olemme tavoittelemassa kansainvälistä kauppakorkeakoulujen AACSB (Association to Advance Collegiate Schools of Business) -akkreditointia. Hankkeeseen ryhtyminen on merkinnyt mittavaa resursointia ja sitoutumista. Näillä näkymin tulemme saavuttamaan AACSB-akkreditoinnin toisena tai kolmantena kauppakorkeakouluna Suomessa - Aallolla akkreditointi on jo.

3

Varmuutta tähän toteamukseen antaa se, että AACSB-akkreditointiprosessimme on edennyt suunnitelmiemme mukaisesti. Tämän syksyn aikana saamamme palautteen perusteella olemme jälleen askeleen lähempänä maailmanlaajuista laatuleimaa. Tältä osin lukuvuoden keskeisin asia on ns. koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän (Assurance of Learning, AoL) kehittäminen vastaamaan AACSB-standardeja.

Hanke on resursoitu ja suunnitelma on jo täydessä implementointivaiheessa.

Tässä vaiheessa on jo selvää, että AACSB-akkreditoinnissa ei ole kyse pelkästään kansainvälisen laatuleiman hankkimisesta, vaikka statuskin on tärkeä te-

4

kijä. Prosessi johtaa nimittäin yhä laadukkaampaan ja systemaattisempaan toimintaan. Lisäksi kuuluminen samaan kerhoon parhaimpien kansainvälisten Business Schoolien kanssa antaa mahdollisuuden nähdä ja saada vinkkejä oman toiminnan kehittämiseen.

Prosessin edetessä olen vakuuttunut siitä, että teimme erinomaisen päätöksen lähtiessämme tavoittelemaan koko koulun kattavaa akkreditointia eikä vain yksittäisen ohjelman, kuten esimerkiksi kansainvälisen koulutusohjelman, akkreditointia. Rima pitää asettaa riittävän korkealle, jotta saavutetaan jotain aidosti merkittävää!

Ovatko yrityksesi liike-toiminnan ja rahoituksen riskit tasapainossa?

Juha-Pekka Kallunki

Professori Juha-Pekka Kallunki - toimii kouluttajana Executive MBA -ohjelman Rahoitus & investoinnit -seminaarissa

Yritystoiminnan taloudelliset riskit tiivistetään usein kahteen komponenttiin: liiketoiminnan riskiin ja rahoitusriskiin.

Liiketoiminnan riskillä tarkoitetaan yrityksen tuotteiden kysyntään liittyvää riskiä.

Huonoina aikoina kauppa ei käy, ja tulos jää heikoksi. Rahoitusriskillä tarkoitetaan vieraan pääoman määrää taseessa. Raskaasti velkaisen yhtiön korkokulut ovat raskaat.

Yrityksen tulee rahoitusriskiä ottaessaan arvioida liiketoimintansa riski, ja pitää molemmat riskit tasapainossa.Vähäriskisen liiketoiminnan vakaata kassavirtaa vastaan voi ottaa reippaasti lainaa, sillä korkomaksut voi hoitaa kassavirralla. Kiinteistöyhtiöt ovat tästä hyvä esimerkki. Vastaavasti korkean riskin liiketoiminnan epävarma kassavirta mahdollistaa ainoastaan maltillisen velkaantumisen. Pankkilainoituksessa omaisuuden erilaiset vakuusarvot vaikuttavat myös järkevän rahoitusriskin määrään.

Mikä sitten on liiketoiminnan ja rahoituksen riskien tilanne nyt ja lähivuosina? Viime vuodet ovat olleet aikaa, jolloin yritysten rahoituksen riskit ovat olleet maltillisia ja liiketoiminnan riskit tavanomaista suurempia. Matala korkotaso ja kohtalainen inflaatio ovat painaneet lainojen reaalikorot nollan tuntumaan. Inflaatiohan on tunnetusti velallisen paras ystävä. Liiketoiminnan riskejä ovat puolestaan lisänneet finanssikriisin tuoma reaalitalouden epävarmuus. Määritelmästä riippuen olemme on jo toisessa taantumassa lyhyen ajan sisällä.

Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Rahoitusriskit ovat kasvamassa useista syistä. Pankkilainojen lainamarginaalit ovat jo nousussa, ja jossain vaiheessa korotkin kääntyvat nousuun. Myös pankkien sääntelyn kiristyminen kiristää yrityslainojen ehtoja. Liiketoiminnan riskit ovat sen sijaan jossain vaiheessa pienenemässä.

Tämä ja ensi vuosi ovat vielä hitaan talouskasvuun aikaa, mutta sen jälkeen suunta on jo selkeämmin ylöspäin. Lopulta suhdanteet aina kääntyvät.

Liiketoiminnan ja rahoituksen riskien tasapainottaminen on pitkänaikavälin suunnittelua. Nyt on erityisen oikea aika tuolle suunnittelulle.

5

Uutiskirje 1/2013 Uudet lait lisäävät byrokratiaa mutta myös tiedon tarvetta Markku Pulkkinen Suomalainen yhteiskunta on byrokratisoitunut huomaamattamme parin viime vuosikymmenen aikana valtavasti. Sellaisissa asioissa, joista aiemmin selvittiin ns. maalaisjärjellä, ei enää pärjää ilman asiantuntijan apua. Jos haluat myydä tai vuokrata omistamasi oma-

Yliopistolehtori OTK Markku Pulkkinen - toimii kouluttajana Executive MBA -ohjelman Sopimus- ja immateriaalioikeus -seminaarissa

6

kotitalon, niin sinun on hankittava insinööritoimistolta (joka on auktorisoitu tietysti) todistus talon energiankulutuksesta. Näin on tehtävä, vaikka tietäisit kilowattitunnin tarkkuudella talon energian kulutuksen vuodessa. Sillä ei ole mitään merkitystä, että virallisen todistuksen ilmoittama kulutus ei vastaa talon oikeaa kulutusta. Eihän viralliseen todistukseen merkityn kulutuksen ole edes tarkoitus sitä vastata, vaan tarkoitus on täyttää byrokratian vaatimukset. Tämä erilaisten todistusten vaatiminen on kylläkin työllistävää, voi ehkä kyynisesti todeta. Erityisesti juristit ja muut asiantuntijat saavat lisää työtä.

Tämä sama byrokratisoitumisen ilmiö on nähtävissä kaikilla elämän alueilla. Kukaan ei ole suojassa siltä.

Myös julkinen valta on laatinut itselleen sääntöjä, joiden mukaan organisaatiot saavat ostaa itselleen tarvitsemiaan tavaroita ja palveluja. Tarkoitan ns. hankintalainsäädäntöä. Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan valtion, kuntien ja kuntayhtymien, valtion liikelaitoksien sekä muiden hankintalaissa määriteltyjen hankintayksiköiden vastiketta vastaan hankkimia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja. Julkinen hankinta voidaan määrittää myös hankintasopimuksen käsitteen avulla. Hankintalaissa hankintasopimuksella

tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Hankinnan käsite on varsin laaja, eikä laki anna tyhjentävää luetteloa lain soveltamisalaan kuuluvista hankinnoista.

Sen, onko kyseessä julkinen hankinta vai ei, määrää siis pääasiassa hankinnan tekijän asema eikä niinkään hankinnan luonne.

Hankintalainsäädännöllä on luotu valtavat asiantuntijoiden byrokraattiset markkinat. Osallistuakseen näille markkinoille yrityksen on tunnettava pelisäännöt. On osattava tarjouspyyntöihin liittyvä asiallinen substanssi mutta on osattava myös menettelytavat.

Juridiikka voi auttaa tarjouksen tehnyttä yritystä toteuttamaan tavoitteensa, jos yritys osaa hallita sopimusprosessinsa oikein.

Parhaimmillaan sopimushallinto on sitä, että yrityksen koko prosessi ja yrityksen strategia on yhteen sovitettu yrityksen juridisten tavoitteiden kanssa.

Yrityksessä on ymmärrettävä, että sopimus on itse asiassa prosessi, jolla kuvataan yrityksen tiettyä liikesuhdetta. Sopimus ei ole tarkoitettu unohdettavaksi pöytälaatikkoon vaan tehty sopimus voi avata uusia mahdollisuuksia kehittää yrityksen liikesuhdetta.

Vaikka byrokratia voi uuvuttaa ja joskus tekee ehkä mieli nostaa kädet pystyyn hankaluuksien edessä, niin asiat ovat kuitenkin ihmisten asioita. Niihin voivat vaikuttaa ihmiset ja vaikuttaminen on sitä helpompaa, mitä enemmän asioista tietää ja sitä helpompaa, kun tietää etukäteen, milloin on byrokratian selättämiseksi syytä ottaa yhteyttä asiantuntijaan ennen kuin mitään peruuttamatonta on tapahtunut.

7

Haasteita ja tavoitteita Jonny Kaarlenkaski

Toimitusjohtaja Jonny Kaarlenkaski, Capricode Oy, eMBA 2004

Sain Oulun yliopiston eMBA ohjelmasta paljon uutta tietoa käytännön tueksi. Tapasin erittäin mielenkiintoisia ihmisiä (kouluttajia, tutoreita, yritysten edustajia jne.) sekä verkotuin laajasti ’samaa kieltä’ puhuvien liiketoimintaa ymmärtävien ihmisten kanssa. Oman ja myös muiden eMBA-kurssien osallistujien kanssa pidämme edelleenkin epävirallisia yhteyksiä ja teemme myös ’free of the charge’ palveluksia toisillemme. Syntynyt verkosto elää siis edelleen ja on niin liiketoiminnassa kuin myös yksityiselämässä arvokasta pääomaa.

Tiedostetusti tai tiedostamatta olen oppinut haastamaan ’annetut viisaudet’ ja pyrin aina selvittämään

8

ongelmat tai asiat useista eri lähteistä ja näkökulmista. eMBA-ohjelmassa käsitellyt teoriat esim. tuotteistamisesta, strategiasta ja toteutuksesta olen pystynyt hyödyntämään käytännössä myös yrityksissäni. Samalla olen oppinut haastamaan itseni ja asettamaan itselleni kovempia henkilökohtaisia tavoitteita sekä benchmarkkaamaan omaa suoritustani parhaiten menestyvien yritysten suoritukseen. Nöyrästi voin silti todeta, että työtä tällä saralla edelleen riittää.

Omassa työssäni yrittäjänä olen jo siirtynyt paikallistason pelaajasta kansainväliseen liigaan. Tässä muutoksessa ovat erinomaisena apuna olleet suorittamani eMBA -koulutus sekä opintojen aikana tehdyt KVharjoitukset ja tutustumismatkat opintosuorituksineen eri maihin (2xUSA+UK+SWe). eMBA aikana olin mielestäni melko huono oppilas kun työkiireistä johtuen ’jäin luokalle’ eli opiskeluni kesti yli kolme vuotta.Tämä oli kuitenkin lopulta onnen potku, koska tutustuin ja verkotuin normaalia suuremman eMBA-joukon kanssa samalla kun opiskelussa vaaditut lisätehtävät kartuttivat osaamistani.

Opiskelun myötä syntyneestä yhteisestä eMBA-kielestä on myös oikeasti hyötyä liiketoiminnan strategioita ja erinäisiä probleemoita pohdittaessa - kollegoille ei tarvitse enää vääntää rautalangasta asioita, ei ainakaan jokaista asiaa ;-) Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväin saamaani koulutukseen ja voin lämpimästi suositella sitä kaikille liiketoiminnan kehittämisestä vastaaville (yrittäjät, CEO,COO,CFO,VP Sales, jne).

Mikä se eMBA oikein on?

Matti Marttila Lyhenne MBA on hyvin monelle tuttu. Kyse on kansainvälisesti arvostetusta liikkeenjohdon koulutusohjelmasta ja lyhenne tulee sanoista Master of Business Administration. Etuliite e johdetaan sanasta Executive, mikä kertoo koulutuksen kohdentumisesta johto-, päällikkö- tai muissa esimiesasemissa oleviin henkilöihin. Lisäksi se kertoo sen, että ohjelma opiskellaan työn ohessa. Kansainvälisesti eMBA –ohjelmien keskeiset oppimistavoitteet liittyvät johtamiseen ja strategioihin, joita käydään läpi monipuolisesti organisaation eri toimintojen näkökulmista.

Oulun yliopistossa eMBA -koulutus on aloitettu v.

1989 ja se lukeutuu Suomen vanhimpiin ko. ohjelmiin.

Vuosien varrella Oulusta on valmistunut n. 400 eMBAa. Ohjelman kesto on 2-3 vuotta. Seminaaripäiviä (=pois omalta työpaikalta) kertyy kahdessa vuodessa n. 35, joista 4-5 päivää ulkomailla. Koulutuksen voi aloittaa milloin tahansa, vaikka useimmat osallistujat tähtäävät aloittamisen syksyyn. Jokainen hakija kutsutaan henkilökohtaiseen haastatteluun, jossa osallistumisedellytykset varmistetaan. Kuhunkin eMBA -ryhmään hyväksytään Oulussa enintään 25 osallistujaa.

Oulun yliopiston eMBA -ohjelmassa osallistujille annetaan 2-3 pv:n lähiseminaarien jälkeen tehtäväksi kirjallinen tehtävä, jossa ko. seminaarin keskeissisältö yhdistetään osallistujan organisaation toimintaan.

Näin teoria ja käytännöt sulautuvat yhteen ja tulema rikastuttaa osallistujien ajatusmaailmaa.

Opiskelun aikana osallistujat kirjoittavat kaksi kirjallisuusesseetä sekä valmistelevat eMBA -lopputyön, jossa he paneutuvat johonkin oman organisaationsa keskeiseen kehitys- tai ongelma-alueeseen. Lopputöiden ohjaajina toimivat tohtoritasoiset, henkilökohtaiset tutorit. Ohjelman kaikki kirjalliset työt arvioidaan yliopistollisin kriteerein 1-5 ja arvosanat näkyvät

Executive MBA -ohjelmajohtaja Matti Marttila

9

opintojen lopuksi jaettavassa eMBA -todistuksessa.

Todistuksen lisäksi valmistuneelle annetaan eMBA Diplomi, jonka allekirjoittaa yliopiston rehtori.

Mistä voi tietää, onko ohjelma hintansa väärtti?

Suomessa eMBA -ohjelmia toteutetaan noin kymmenessä yliopistossa ja korkeakoulussa sekä lisäksi joissakin ammattikorkeakouluissa.Voipa myös yksityisiä ohjelman tarjoajia näkyä ’markkinoilla’. Ohjelmien hinnat vaihtelevat noin kymmenestä tuhannesta jopa pariin sataan tuhanteen maailman huippuyliopistoissa. Ohjelmissa on eroja, mutta mistä voi tietää, ettei heitä rahojaan hukkaan tai maksa liikaa?

Yksi vastaus on, että yliopistot, joissa näitä ohjelmia on jo pitkään toteutettu, ovat suhteellisen varma valinta niin koti- kuin ulkomaillakin. Yliopistollisissa ohjelmissa vastuukouluttajat ovat tohtoritasoisia ja omaavat lisäksi hyvän liike-elämän tuntemuksen sekä taidon esittää ymmärrettävästi joskus vaikeaksikin koettuja asioita. Toisena hyvänä arviointikriteerinä voi pitää kansainvälisiä akkreditointeja, joita suomalaisilla toimijoilla on vielä suhteellisen vähän. Oulun

10

yliopistossa lähdetty siitä, että koko taloustieteiden tiedekunta kaikkine toimintoineen sisällytetään arviointiprosessiin sen sijaan, että etenisimme ohjelmakohtaisten akkreditointien kautta. Oulun yliopisto onkin jo varsin pitkällä AACSB -akkreditoinnin hankkimisessa ja saa sen parhaassa tapauksessa jo v.

2014.

Jos akkreditoinnin merkitystä koulutuksessa pitäisi johonkin verrata, niin ehkä kansainvälisiin luottoluokituslaitoksiin, jotka julkistavat arvioitaan valtioiden luottokelpoisuudesta. AACSB -akkreditointia koulutuksessa voi verrata Moodysin parhaaseen AAA+++ luokitukseen!

Pitkäaikaisia koulutussopimuksia yritysten kanssa Monet yritykset ovat koulutusohjelman yli 20 vuoden toiminta-aikana kouluttaneet avainhenkilöitään systemaattisesti Oulun yliopiston eMBA -ohjelmassa.

Vierailemme mielellämme Oulun ja ympäristön yrityksissä kertomassa lisää tästä mahdollisuudesta kehittää johdon osaamista.

Uutiskirje 2/2013 TRIAL – Uusi tapa vakuuttua eMBA -koulutuksen laadusta Matti Marttila

Olemme päättäneet tarjota päätöksentekoa helpottamaan uuden mahdollisuuden tutustua eMBA -koulutukseen Oulun yliopistossa. Kutsumme tätä tapaa TRIAL’iksi.

Mikä TRIAL on?

Omaan tai yrityksen muiden avainhenkilöiden eMBA -koulutukseen investoiminen on organisaatiossa sekä ajankäytön, että talouden kannalta merkittävä päätös.

Koulutus kestää 2-3 vuotta ja siihen sisältyy n. 35 seminaaripäivää, (= osallistuja on pois omalta työpaikaltaan) ja hinta (tätä kirjoitettaessa) on 25.000 €.

TRIAL avaa eMBA -koulutusta harkitsevalle henkilölle oven 2- tai 3-päiväiseen seminaariimme tutustumishintaan, joka on 50 % laskennallisesta seminaarin hinnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 2-päiväiseen seminaariin pääsee vuonna 2013 tutustumaan 350 € ja 3-päiväiseen 525 € hinnalla. Tämä mahdollisuus tarjotaan kaikkiin Oulussa toteutettaviin seminaareihin, lukuun ottamatta Johtajana kehittymisen 2-osaista erikoisseminaaria. Maksettu hinta kuten myös ko. seminaari hyvitetään osallistujalle myöhemmin, jos/kun hän liittyy mukaan eMBA -ryhmään.

Miten pääsee mukaan?

TRIAL:iin voi ilmoittautua mukaan kotisivuiltamme www.emba.oulu.fi

11

Kotisivuiltamme voi helposti tarkistaa, mitä seminaareja on seuraavaksi ohjelmassamme ja valita itselleen sopivan. Ilmoittautumisen jälkeen otamme henkilökohtaisesti yhteyttä ko. henkilöön ja tarkennamme yksityiskohtia.

Koulutuksen ja yrittämisen tasapaino

Onko rajoituksia?

Yrittäjän on helppo uppoutua jatkuvassa muutoksessa olevaan haasteelliseen yritysmaailmaan. Usein puhutaankin Flow-tilasta, jossa työn imu aiheuttaa pysyvää mielihyvän tunnetta, kun osaaminen ja taidot vastaavat työn haasteita. Flow-tilassa omistaudutaan myönteisesti työlle mikä lievittää työn kuormittavuuden vaikutuksia. Työhyvinvointi on kuitenkin kokonaisuus, jossa yksi keskeinen tekijä on virikkeellinen vapaa-aika. Omalla kohdallani työn vastapainona ja voimanlähteenä toimivat mielekkäät harrastukset, joista tärkein on hevosharrastus. Tallilla kun ei puhuta työasioista, ei pohdita strategioita tai mietitä huomisen palavereita, vaan puheet keskittyvät hevosiin ja illan ratsastustuntiin. Tallilla vallitsee myös mahtava yhteisöllisyys ja me-henki, kun ryhmä samanhenkisiä ihmisiä jakaa jotain suurta ja yhteistä – kiinnostuksen hevosiin!

Kunkin eMBA -seminaariryhmän koko on rajoitettu 25 osallistujaan. Jos valittu seminaari on jo täysi, ehdotamme ilmoittautuneelle seuraavaa mahdollista seminaaria. Toinen rajoitus on, että sama henkilö voi osallistua vain yhteen TRIAL -seminaariin.

Tervetuloa tutustumaan!

(Varoitus:Tämä tarjous voi aiheuttaa vakavaa oppimisriippuvuutta.)

Jaana Karjalainen

Virikkeellisen vapaa-ajan lisäksi tärkeä voimanlähde on oman työn hallinta ja osaamisen ylläpito. On huomattavasti stressittömänpää, jos osaaminen on työtehtävien tasolla. Nykypäivänä yksi tutkinto kantaa enää harvoin läpi koko työuran, joten jatkuva uuden oppiminen on välttämätöntä.Väittelin orgaanisen kemian tohtoriksi vuonna 1998, minkä jälkeen aloitin

12

työurani tutkijana Sveitsissä.Vuosia myöhemmin huomasin, että olin ikään kuin huomaamatta ajautunut kemian tutkimus- ja tuotekehityksen parista ihmisten johtamiseen, kansainväliseen markkinointiin ja myyntiin ja lopulta jopa kemian alan yrittäjäksi. Toimenkuvani oli vuosien aikana muuttunut niin radikaalisti, että kokonaisvaltaiselle opintopaketille strategioista, johtamisesta ja talouden eri työkaluista oli syntynyt tilaus. Tämä siis huolimatta siitä, että maalaisjärjellä ja naisen logiikalla pärjää tosi pitkälle .

Aloitin johtamis- ja strategiataitoja täydentävän opiskeluni yliopistolla suorittamalla Henkilöstöjohtamisen erikoistumisohjelman, joka luettiin jatkossa hyväksi Strategisen johtamisen eMBA-koulutusohjelmaan. Opinnoissa vierähti kaikkiaan yli 2 vuotta ja vietimme kurssikavereiden kanssa mukavia päätösjuhlia viime kesäkuussa.

Koulutus oli todella mielenkiintoinen matka strategisen johtamisen maailmaan. Opintoihin sisältyi pakollisia ja valinnaisia seminaarijaksoja essee-tyyppisine jaksotehtävineen, kuten esimerkiksi kustannuslaskentaa, vyörytystä suuntaan jos toiseenkin, kansainvälistymistä, innovaatiostrategiaa, strategisen kyvykkyyden mittaamista, syväjohtamista ja tärkeä itsetutkistelun paikka - 360 astetta ja kuinka kehittyä johtajana.

Luennoitsijoita oli yliopistoista ja teollisuudesta ympäri Suomea. Opiskelimmepa myös Ranskan viinitilalla kansainvälisiä suhteitakin! Jaksotyöt ja eMB -lopputyön suuntasin oman yritykseni tarpeisiin. Koulutus antoi erinomaisia eväitä tulevaisuuden johtamiselle ja kehittymiselle rohkeaksi johtajaksi; on tärkeää pystyä säilyttämään intohimo omaan työhön ja löytämään tasapaino kiireisessä maailmassa.

Uuden oppimisen lisäksi yksi koulutuksen hienoimmista anneista on ollut eMBA-verkoston syntyminen.

Embalaisten kanssa olemme tavanneet säännöllisesti ja pyrimme jatkossakin pitämään verkostoa yllä.Viime keväänä teimme matkan Lappsetin Tallinnan tehtaalle, tammikuussa (!) juhlimme pikkujouluja ja seuraavaksi tapaamme kesäpiknikillä Nallikarin dyyneillä.

Uuden oppiminen on kuin matka johonkin uuteen paikkaan, josta ei ole paluuta. Matkan jälkeen katselen maailmaa hieman eri silmin. Tämä koskee niin opiskeluja kuin harrastuksiakin. Ei ole onnella rajoja, kun lukuisten yritysten ja harjoitusten jälkeen saavuttaa hetkellisesti täydellisen tasapainon hevosen kanssa…

Toimitusjohtaja Jaana Karjalainen, Pharmatory Oy, eMBA 2012

13

Markkinoinnista kohti asiakkuusmarkkinointia KTT Heikki Karjaluoto Markkinoinnissa on kaiken perustana edelleen tyytyväinen asiakas, joka suosittelee tuotteita ja palveluita eteenpäin. Miten tähän päästään on toki monen asian summa. Varmasti on edelleen tärkeää myös markkinoinnin ns. neljän peen (4P) hallinta (= hyvä tuote, oikea hinnoittelu, onnistunut jakelukanava sekä tehokas viestintä).

Markkinointitieteen viimeaikaisessa keskustelussa

14

on tämä keski-iän aikoja sitten saavuttanut viitekehys kuitenkin jo siirretty eläkkeelle ja tilalle on noussut monia uusia viitekehyksiä kuten esim. asiakkuusmarkkinointi, CRM ja suhdemarkkinointi, joilla kaikilla tarkoitetaan pitkäaikaisten, kannattavien asiakassuhteiden kehittämistä. Nykyisin markkinoinnissa siis ajatellaan yrityksen menestyksen perustuvan sen asiakassuhteisiin, siihen miten niitä hankitaan ja kehitetään edelleen kannattaviksi.

Asiakkuusmarkkinoinnilla tarkoitetaan kaikkia yrityksen asiakkuuksia ja niiden kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Se on siten paljon muutakin kuin pelkkää asiakasviestintää. Asiakkuusmarkkinointi voidaan pääpiirteittäin jakaa neljään eri vaiheeseen: Asiakkuusmarkkinointi lähtee liikkeelle ajatuksesta, että yritys miettii kenet se haluaa asiakkaakseen ja onnistumisen kannalta on siis olennaista valita itselleen oikeanlaiset asiakkaat. Näin asiakaskannattavuus ja muut asiakkuuksien tuomat edut, sekä rahalliset että ei-rahalliset, voidaan maksimoida. Suhdemarkkinointioppien mukaisesti kannattaa hankkia pitkäaikaisia asiakkaita, jotka eivät jatkuvasti juokse kilpailijoiden tarjousten perässä. Jos valitset itsellesi elämänkumppanin, joka on aiemmin ollut kahdeksan kertaa avo-/avioliitossa, on kovin todennäköistä, että hän eroaa myös sinusta (ei tietenkään aina!). Tällaista asiakasta ei suhdemarkkinointi-oppeihin luottavan kannata valita, vaikka se hetkellisesti tuntuisikin maailman parhaalta ajatukselta.

Toisessa vaiheessa, asiakkaiden luokittelussa, yritys segmentoi asiakaskuntansa muutenkin kuin demo- ja sosiografioiden mukaisesti. Segmentoinnissa pääpainon tulisi olla asiakaskannattavuudessa ja tulevaisuuden tuotto-odotuksissa. Perinteisiä ’kovia’ segmentointiperusteita, esim. käyntitiheys ja euromääräinen ostos, käyttämällä yritys kykenee jo rakentamaan hyvin toimivan asiakassegmentoinnin.

Lisäksi tarvitaan kuitenkin myös ’pehmeitä mittarei-

ta’, joista tärkeimmät ovat asiakkaan referenssiarvo ja suositteluhalukkuus. Sopivia mittareita käyttäen kyetään identifioimaan esimerkiksi parhaimmat asiakkaat 20/80 -säännön (20% asiakkaista yleensä tuo 80% liikevaihdosta/myynnistä) mukaisesti, löytämään mahdollisesti paljon potentiaalia sisältävät asiakkuudet sekä myös havaitsemaan mahdolliset kannattamattomat asiakkuudet ja poistumassa olevat asiakkaat.

Asiakkuusmarkkinointi ymmärretään usein pelkkänä asiakasviestintänä, mutta kuten edellä jo todettiin, se käsittää ennen asiakasviestinnän toteuttamista kaksi vaihetta. Asiakasviestinnässä korostuu edellisessä vaiheessa hankitun tiedon (asiakastiedon) hyödyntäminen. Oikein toteutettuna asiakasviestintä on relevanttia, personoitua ja kohdistettua viestintää muodostaen dialogin yrityksen ja sen asiakkaan välille. Asiakasviestinnän on myös oltava erilaista eri asiakkaille. Parhaille asiakkaille tulisi käyttää tehokkaampia (ja yleensä myös kalliimpia) kanavia kuin ns. perustason asiakkaille. Viestinnän frekvenssi, muoto ja kanavat tulisi valita asiakkuuksien hoitomallien mukaisesti. Esimerkiksi B2B -viestinnässä parhaiden asiakkaiden kanssa pitäisi olla myös eniten sosiaalista kanssakäymistä.

Viimeisenä vaiheena yksilöllisen tarjooman kehittäminen asiakkaalle on helppoa mikäli edellisissä vaiheissa on tehty asiat oikein. Lopputuloksena on saavutettu oikea asiakasymmärrys, eli tieto asiakkaan nykyisistä ja tulevaisuuden tarpeista. Menesty-

15

vät yritykset toimivat näin ja oppivat nykyisistä asiakassuhteista hyödyntäen kumuloituvaa tietoa uusien asiakkaiden hankinnassa. Energiayhtiö voi esimerkiksi tunnistaa asiakaskunnastaan kotitaloudet, joissa on suuri sähkönkulutus, ja kohdentaa markkinointikampanjan samantyylisille kotitalouksille joita se haluaa asiakkaikseen. Yökerho voi samalla idealla etsiä ja tunnistaa suurimman referenssiarvon omaavat asiak-

kaansa (suosittelijat, joilla on merkitystä), ja kohdistaa markkinointinsa tähän ryhmään.

4P:n ja massamarkkinoinnin aikakaudesta ollaan siirtymässä kovaa vauhtia kohti yksilöllistä asiakkuusmarkkinointia, jossa asiakastiedon hyödyntäminen markkinoinnin suunnittelussa on kaiken lähtökohta.

Markkinoinnin professori KTT Heikki Karjaluoto - toimii kouluttajana Executive MBA -ohjelman seminaarissa Asiakkuusmarkkinointi ja palveluliiketoiminnan johtaminen. Heikki kilpailee puuvenesoudussa Oulun Kilpa-Veljissä. Hän voitti viime kesänä kolme miesten yksinsoudun SM-kultaa.

16

Uutiskirje 3/2013 Turvallisuusteema Kaiken takana ovat uskomukset Juhani Tarkkonen Turvallisuus- ja työhyvinvointitoiminnan taustalla ovat aina niille tyypilliset uskomukset, oletukset ja ajattelutavat, joita arkisesti kutsutaan myös asenteiksi.

Ne eivät kuitenkaan ole tarkkaan ottaen asenteita, joille olisi oma psykologiJuhani Tarkkonen, FT, nen määritelmänsä, vaan Insinööri, INNOSAFE - toimii kouluttajana Master of monien asioiden välisistä Safety -ohjelmassa merkityssuhteista muodostuneita kokonaisuuksia. Uskomusten ja asenteiden välistä suhdetta voisi kuvata niin, että asenteet heijastavat omaksuttuja uskomuksia. Uskomukset rakentuvat tajuntaan sosiaalisen järjestelmän, kuten työorganisaation, ammattiryhmän tai oman viiteryhmän (esimerkiksi ylimmän johdon) sisäisessä tai keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Uskomukset ovat aina osa organisaatiokulttuuria tai ammatillista kulttuuria.

Uskomuksia voisi tässä asiayhteydessä kutsua myös taustaoletuksiksi, kun tarkastellaan niiden merkitystä toiminnalle, tässä tapauksessa turvallisuus- ja työhyvinvointitoiminnalle.

Työhyvinvointia estävät, hidastavat tai vaikeuttavat taustaoletukset voidaan jakaa neljään pääryhmään.

Niiden välillä on erilaisia merkityssuhteita riippuen siitä, mistä työorganisaatiosta ja hierarkkisesta tasosta on kysymys. Nämä taustaoletusten ryhmät koskevat: 1.

2.

3.

4.

Turvallisuutta ja työhyvinvointia ilmiöinä Yleisjohtamista ja esimiestoimintaa Työorganisaation ominaisuuksia Vastuita.

Käsitteistöä voi hieman konkretisoida seuraavasti: Työhyvinvointi voidaan ymmärtää selitykseltään yksilökeskeiseksi ilmiöksi (”työhyvinvointi on yksilöstä itsestään kiinni”). Tällöin sivuutetaan esimerkiksi työn, lähityöyhteisön ja sen johtamisen, fyysisen työympäristön tai henkilöstö- ja kehittämispoliittisten valintojen aiheuttamat syyt.

17

Yleisjohtamisen taustaoletus on usein, että turvallisuus tai työhyvinvointi ei kuulu aktiivisessa muodossa yleisjohtamisen tehtäviin.Tästä aiheutuu se yleinen seuraamus, että työorganisaatio ajelehtii turvallisuustai työhyvinvointiasioissa.

Turvallisuusjohtaminen - käsite vai työkalu?

Jukka Tamminen

Työorganisaatiota koskeva taustaoletus voi olla, että ”työorganisaatio on koneen kaltainen, rationaalisesti toimiva apparaatti, jolla ei ole systeemiominaisuuksia.” Tästä aiheutuu kyvyttömyyttä ymmärtää niitä lukemattomia syy-seuraussuhteita, joita on työorganisaation rakenteiden, prosessien ja toimintojen ja toisaalta turvallisuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin välillä.

Vastuuta koskevista virheellisistä taustaoletuksista tyypillisimpiä ovat ne, joissa vastuu työolosuhteiden ja töiden turvallisuudesta, terveydestä ja työkykyyn vaikuttavista toimenpiteistä sälytetään korostetusti esimiehille, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle, työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille tai henkilöstöhallinnolle, joilla kenelläkään ei ole juridista vastuuta eikä usein toimivaltaakaan. Esimiehistä pyritään tekemään kaikkivoipia asioissa, joissa heillä on usein vain rajoitettuja mahdollisuuksia.

Virheellisiä tai yksipuolisia työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyviä uskomuksia vastaan on mahdollista toimia vain silloin, kun tiedetään niiden sisältö riittävä hyvin ja käytettävissä on asiaan vihkiytynyttä henkilöstöä.

18

Jukka Tamminen,Yli-Insinööri, DI,Toiminnanjohtaja, Työsuojelupäälliköt ry toimii kouluttajana Master of Safety -ohjelmassa

Turvallisuusjohtaminen ilmeni 1980-luvulla yksityiskohtaisemmin yöturvallisuusjohtamisena. Sittemmin käsite on muotoutunut kokonaisvaltaiseksi eri turvallisuuden osaalueita käsittäväksi kokonaisuudeksi. Tänä päivänä turvallisuusjohtamisella tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan suunnitelmallista turvallisuusasioiden toteuttamista.

Hyvä työturvallisuusjohtaminen voidaan sisällyttää osaksi ns. muuta johtamista eli turvallisuuteen, terveellisyyteen ja työhyvinvointiin liittyvien asioiden hoitamista. Turvallisuusjohtaminen voi olla tulosjohtamista tai jonkin muun kehitetyn mallin mukaista johtamista. Joka tapauksessa se liittyy kiinteästi tuottavuuteen ja perustuu parhaimmillaan yrityksen johdon määrittelemään turvallisuuspolitiikkaan.

Turvallisuusjohtaminen sisältää yleisesti turvallisuusja/tai toimintaohjelmia. Esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelmaan voidaan määritellä esim. ko. toimintavuodelle asetettuja tavoitteita, joiden toteutumista seurataan katselmointityyppisesti.

Hyvässä turvallisuusjohtamisessa keskeisessä roolissa turvallisuustoiminnan organisointi ja vastuuttaminen eri henkilöille. Tämä edellyttää luonnollisesti vastuuhenkilöiltä alakohtaisen lainsäädännön tuntemista. Turvallisuustoiminnan työvälineitä ovat erilaiset mittarit, kuten tapaturma-, onnettomuus- ja vahinkotilastot. Kun turvallisuushavainnoista pidetään ajantasaista rekisteriä, päästään pian tilanteeseen, että mitä enemmän on havaintoja, sitä vähemmän sattuu tapaturmia.

Kuten yleensäkin johtamisessa, sisäinen tiedottaminen on tärkeää myös turvallisuusasioissa. Kunnollinen perehdytys, työhön opastus ja muu turvallisuuskoulutus on toteutettava huolella ja riskien arvioinnilla luodaan peruskäsitys töiden vaarallisuudesta.

Turvallisuusanalyyseillä, tarkastuksilla ja auditoinneilla seurataan tilannetta. Myös benchmarking on hyvä väline oman turvallisuustason hahmottamiseksi. Riskien hallinnassa riskejä poistetaan, pienennetään tai siirretään esimerkiksi vakuuttamalla.

Turvallisuusjohtamiseen liittyvien toimintojen laajuus muodostuu luonnollisesti yrityksen toimialasta ja koosta. Jokaisessa yrityksessä on kuitenkin hyvä olla tavoitteita keskeisille turvallisuuteen liittyville toimille. Jotkin edellä mainitut elementit auttavat näiden asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Yritykseltä voidaan myös kysyä turvallisuustoiminnan tavoitteita ja tuloksia esimerkiksi tarjouspyyntöjen yhteydessä.

Työsuojelupäälliköt ry: n kotisivuilla (www.finnsafe. net) on raportointitaulukko, johon kerätään kolmen vuoden ennakoivia ja reagoivia tunnuslukuja työturvallisuustoiminnasta.

Työsuojelupäälliköt ry ja Oulun yliopiston Executive Education ovat toimineet yhteistyössä turvallisuusalan täydennyskoulutuksen, mm. Master of Safety -opetuskokonaisuuden toteuttamiseksi. Tällä korkeatasoisella kurssilla pitempään turvallisuusalalla toimineet saavat jatkokoulutusta ja voivat halutessaan jatkaa myös eMBA in Safety Management -ohjelmaan.

19

Turvallisuutta ja hyvinvointia työpaikoille Antti Kauppila Olemme vuosien saatossa suunnanneet liikkeenjohdon koulutustamme sen mukaan, mikä työelämässä kulloinkin on ollut erityisesti tärkeää ja pinnalla.

Tämä suuntaaminen on tehty koulutuksen sisältöjen uudelleensuuntaamisten ja mm. uusien erikoistumisohjelmien kautta unohtamatta kuitenkaan kiitettyä tarjontaamme liikkeenjohdon koulutuksen ydinalueissa kuten strategisessa johtamisessa ja itse johtamistyön eri näkökulmissa.

Työpaikan turvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet esiin enenevässä määrin ja tarjoammekin ensi syksynä kiinnostavan koulutuspaketin turvallisuusjohtamisen alalla.

Kolmitasoinen lähestymisemme kokonaisuuteen tuo mahdollisuuden lyhytkestoiseen koulutukseen sitoutumiseen, jonka voi heti tai myöhemmässä vaiheessa kasvattaa laajempaan kokonaisuuteen, aina eMBA -diplomiin asti. Kaikki turvallisuusjohtamisen ohjelmamme on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa siten, että koulutuspäiviä on 2-3 per kuukausi: Turvallisuusjohtamisen erikoistumisohjelma kesto n. 4 kk, lähiopetuspäiviä 11 http://www.obe.oulu.fi/media/files/pdf/turvallisuusjohtaminen-2013.pdf Master of Safety kesto n. 1 vuosi, lähiopetuspäiviä n. 20 http://www.obe.oulu.fi/koulutusohjelmat/master-ofsafety.html

Antti Kauppila, Ohjelmajohtaja, Oulu Business School

20

Executive MBA in Safety Management kesto 2-3 vuotta, lähiopetuspäiviä n. 35 http://www.obe.oulu.fi/koulutusohjelmat/executivemba.html

Syksyn 2013 aikana järjestämme turvallisuusjohtamiseen liittyvät 4 seminaaria siten että ensimmäinen ja viimeinen seminaari toteutetaan Oulussa ja toinen ja kolmas Tampereella. Kahteen viimeksi mainittuun ohjelmaan liittyvät liikkeenjohdon koulutusosat toteutetaan Oulussa.

Parhaan kuvan Oulun yliopiston turvallisuusjohtamisen koulutuksen rakenteesta saat alla olevasta kaaviosta.

Voidaan hyvin, ollaan turvassa ja tullaan toimeen!

21

Uutiskirje 4/2013 Suvivirren aikaan Matti Marttila

Ensin oli kevät myöhässä ja nyt on sitten vastaavasti kesä aikaisessa. Harvoinpa on toukokuun puolella puissa täysi lehti ja lämmöt tasaisesti yli 20 asteen.

Kyllä näissä olosuhteissa kelpaa kesään startata!

Oulun yliopiston MBA -koulutuksista (kuin myös lyhyemmistä ohjelmista) vuoden aikana valmistuneet kokoontuvat juhannusviikon maanantaina illallisen merkeissä vastaanottamaan todistuksiaan ja diplomeitaan ja juhlimaan ansaitusti opintosaavutuksiaan.

Perinteinen suvivirsi kuunnellaan taas kerran livenä Uuden Seurahuoneen upeassa ravintolasalissa. Aina se vain jaksaa mielen herkistää ja melkein pitää tippa silmäkulmasta pyyhkäistä, kun palaavat lapsuuden koulumuistot mieleen.

On aika kiittää lukuvuoden päätteeksi hyvästä yhteistyöstä kaikkia asiakkaitamme ja koulutuksiimme osallistuneita tahoja; niin osallistujia, kouluttajia kuin myös meille osallistujia lähettäneitä organisaatioita.

Rentouttavaa kesäaikaa kaikille!

Executive Education tiimi: Pia Heikkinen, Antti Kauppila, Pirjo Jaukkuri ja Matti Marttila

22

Opintomatkalla Ranskan Lyonissa Mari Kursukangas Ensimmäisen eMBA -lukuvuotemme huipennus oli keväinen matka toukokuiseen Ranskan Lyoniin ”Building and Leading Multicultural Teams -kurssin” tiimoilla. Viikon kestäneellä jaksolla perehdyimme business kulttuureihin monista eri näkökulmista. Luennot Euroopan parhaisiin business-kouluihin lukeutuvassa opinahjossa olivat korkeatasoisia, ja niitä täydensi yritysvierailu Renault-Trucksin autotehtaalle.

Pari matkalle sattunutta sadepäivää eivät pahemmin häirinneet sitä, että intensiivisen opiskelun vastapainoksi viikkoon mahtui myös tutustumista Lyonin nähtävyyksiin, shoppailua muodin kehdossa, Michelin -tason ruokailuelämyksiä maailman kulinaristien kehdossa viinikierroksineen sekä picnic-hetkiä kevätkesäisellä viheriöllä.

Työskentelen itsekin ranskalaisessa konsernissa. Sain tämän opintomatkan kautta hyviä oppeja työskentelyyn kansainvälisen tiimin jäsenenä sekä käytännön ohjausta niin ihmisten osallistamisesta kuin myös heidän erilaisuuksiensa hyödyntämisestä tiimien työskentelyssä ja tulosten aikaan saamisessa.

Viikko toistemme seurassa Lyonissa syvensi myös selkeästi eMBA -ryhmämme yhteenkuuluvuutta ja antoi hieman erilaisen mahdollisuuden saada oppia myös toinen toisiltamme, toistemme organisaatioista sekä ihmisten johtamisesta erilaisissa organisaatioissa. Opintokokonaisuus oli erittäin ammattimaisesti hoidettu Oulun yliopiston sekä paikallisen EM Lyon Business Schoolin toimesta. Opiskelupuitteet ja -metodit, unohtamatta herkullisia lounashetkiä olivat mieleenpainuvia.

Mari Kursukangas, 1. vuosikurssin eMBAlainen

23

Uutiskirje 5/2013 Euroalueen taantuma päättyi mutta elpymisestä tulee vaisu Timo Tyrväinen

Timo Tyrväinen VTT, pääekonomisti, Aktia Säästöpankki Oyj

24

Suomen talouspolitiikka valinkauhassa Suomen talousongelmissa suh­danneongelmat yh­dis­ tyvät rakenteellisiin ongelmiin ja heikentyneeseen kilpailukykyyn. Siksi hallituksen elokuussa esittämä rakenne­uudistus­paketti on välttämätön taloutemme tulevalle menestykselle. Rakenne­päätökset, jotka odottavat vielä konkretisointia, eivät ala tukea kasvua välittömästi. Silti ne ovat aivan keskeisen tärkeitä kestävyysvajeen korjaamisen ja siten myös Suomen luottokelpoisuuden kannalta.

Työmarkkinoiden alustava tulosopu on ensim­mäinen oikeasti maltillinen sopimus miesmuistiin, mutta sen vientiä tu­ke­va vaikutus näkyy vasta vähitellen. Kilpailukyky ei parane sillä het­kellä, kun sopimus allekirjoitetaan. Se paranee vasta sitä mukaa kuin kilpailijamaissa palkkojen nopeampi nousu ehtii kumuloitua. Kahden vuoden so­pi­muksen aikana kil­pai­lu­kykymme vahvistuminen Saksaan ja Ruotsiin lienee enintään 4-5%. Kun kustannuskilpailukykym­me on heikentynyt Sak­saan reilusti yli 20 % vuosituhannen alusta ja Ruotsiin yli 10 % finanssikriisin alusta, kilpailuasemamme korjaaminen vaatii mon­ta maltillisten korotusten vuotta alkavan sopimuksen jälkeenkin. Ensimmäinen askel pitkälläkin polulla on silti aina se tärkein.

Valtion velkaa ei tule demonisoida. ”Hyvä velka” on se, jolla rahoitetaan inves­toin­teja tulevaisuuden talouskasvuun ja samalla velanhoitokykyyn. ”Huono velka” on kyseessä, jos sen avulla ei vahvisteta kasvupotentiaalia, vaan velka jää rasit­ta­maan talouden pitkän ajan kasvumahdollisuuksia ja samalla velanhoitokykyä. Talouspolitiikan päättäjien vastuulla on, että maa ottaa vain ”hyvää velkaa”. ”Hyvä velka” on siunaus, ”huono velka” on synti.

Pahinta kansantalouden pitkän ajan velanhoitokyvyn kannalta olisi elinkelpoisten yritysten kaatuminen ohimeneviin ongelmiin. Pahinta julkisen talouden kestävyyden kannalta olisi työttömyyden massiivinen nousu, sillä suhdannetyöttömyys muuttuu yllättävän nopeasti rakennetyöttömyydeksi.Typerintä on kiristäminen silloin, kun maa on taantumassa. Kuten Euroopan kriisimaiden kokemus osoittaa, tulos on taantuman syveneminen. Silloin budjettitasapaino ei vahvistu vaan heikkenee. Onko Suomessa siis kiristetty oikeaan aikaan? Ei! Kiristäminen taantuvassa tai taantumasta irti pyristelevässä taloudessa on ollut vakava virhe.

Jostakin syystä hallitusten – myös Suomen – on ollut helpompi teh­dä säästö­pää­töksiä kuin uudistaa rakenteita. Eri­tyi­sen kummallista tämä on siksi, et­tä pitemmän ajan rakennemuutokset useissa tapauk­sissa vähentävät hätä­leik­kauk­sien tarvetta. Suomessa eläkeiän nosto toimisi juuri näin. Kestävyysvajeen korjaamisen näkökul­mas­­­ta se olisi teh­nyt tarpeettomiksi osan niistä

kiristystoimista, joita hallitus on viime ja tänä vuon­na teh­nyt. On ollut helpompi lyö­dä pöytään päätöksiä, jotka ovat vaikeuttaneet taantu­maa ja lisänneet työttömyyttä, kuin tehdä pit­källä aika­välillä vai­kut­tavia, monen vuosikym­me­nen ajalle jakautuvia uudistuksia, jotka saattai­sivat työurat linjaan eliniän pitenemisen kanssa.

Valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen ole­van 4.7 % BKT:sta. Kestävyys­vaje ei kuitenkaan ole akuutti ongelma, sillä Suomen budjettivaje ja velka-aste ovat tällä hetkellä parasta AAA-luokkaa. Juuri nyt Suomen valtio maksaa uusista 3 ja 5 vuoden lainoista negatiivista reaalikorkoa ja 10 vuoden reaalikorko on nollan tuntu­massa. Tästä tilanteesta kannattaa ottaa hyöty irti juuri nyt, sillä veron­korotukset ja meno­leikkaukset hidastavat nousua syvästä kuopasta. Ja mitä heikompi on kasvu, sitä suurempi on budjetin alijäämä.

Kun vaarana on luotto­luo­ki­tuk­sen heik­ke­ne­mi­nen, ly­ hyen ajan kiristyksestä luo­pu­­minen vaatii rinnalleen ratkaisun, jo­ka vah­vistaa talouden kas­­vupotentiaalia ja valtion­talouden tasa­pai­noa pit­­­källä aikavälillä. Jos päätös kasvua tukevasta finanssi­politiikasta liittyy työurien pitene­mis­tä tu­ke­viin päätöksiin (ml. eläkeiän vähittäi­ nen nousu tule­vien 10-20 vuoden aikana), elpyminen helpottuu, työllisyys vahvistuu ja Suo­men pitkän aikavälin velanhoitokyky pa­ran­ee.

Edellä esitetyn valossa hallituksen elokuussa esittelemä talouspolitiikan paketti on merkittävä askel oike-

25

aan suuntaan. Lyhyen ajan toimien punainen lanka on pyrkimys lisätä työn tarjontaa, saada mahdollisimman moni mukaan työelämään. Rakenne­paketti on vielä epämääräinen, mutta konkretisoituessaan ja toteutuessaan se on ensimmäinen vahva yritys kestävyysvajeen korjaamiseen. Päättäväisillä toimilla onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät.

Jatkossa kestävyysvajekeskustelun tulee fokusoitua työ­voi­man lisäämiseen ja tuottavuuden vahvista­mi­ seen. Keskeisiä teemoja ovat työurien pituus, maahan­ muutto, kilpailukyky, teknologia ja innovaatio­ky­ky, yritys­toiminnan edel­lytykset jne. Mitä vii­saam­pia ja pitkävaikutteisempia ratkaisuja teh­dään, sitä pienempi on kiireisten pakkoleikkausten tarve. Jos kasvun tukemiseen liittyy työ­urien pitenemistä tukevia päätöksiä (ml. elä­ke­iän nosto), Suomen pitkän aikavälin velanhoito­kyky vahvistuu. Sen ymmärtävät myös sijoittajat ja luottoluokittajat.

26

MBA – Avain uudistumiseen Tero Heikkinen

Suomalaisen kilpailukyky­ongelman purkaminen edellyttää hyvin vaa­ti­mattomia palkankorotuksia 4-6 vuoden ajan ja samaan aikaan vahvistuvaa tuottavuutta.

Saksa on osoittanut, että vaikka lääke on ikävä, se tehoaa. Tekeillä oleva maltillinen palkkaratkaisu on toteutuessaan ensimmäinen askel tällä pitkällä tiellä.

Hedelmät poimitaan vuosikymmenen lopulla.

Muutos pakottaa uudistumaan ja uudistuminen vaatii muutosta. Jatkuva uusiutuminen on kuitenkin aina välttämätöntä niin yksilö- kuin yhtiötasolla.Vain joustavalla uusiutumisella voidaan vastata liiketoimintaympäristön yhä nopeampiin muutoksiin. Mitä ketterämpi yhtiö on, sen helpompi sen on mukautua murroksiin toimintaympäristössä. Joskus radikaali murros on kuitenkin se tekijä, joka pakottaa etsimään uusia suuntia ja ratkaisuja.

Artikkelin maailmantaloutta käsittelevä osuus julkaistaan seuraavassa uutiskirjeessä.

Omalla kohdallani mobiiliteollisuuden myllerrys laittoi miettimään tulevaisuutta ja uudistumista.Vaikka uusiu-

tumiseni liiketoiminta-alueen sisällä olikin ollut aktiivista - hankinnan, tuotannon hallinnan ja tuotekehityksen johtamisen kautta uuden liiketoiminnan kehittämiseen - vaadittiin suurempi murros, jotta miettisin uudistumista myös laajemmin kuin omalla alalla.

Yli kahdeksan Saksassa vietetyn vuoden jälkeen sopivin väylä uudistumiseen ja uuden oppimiseen löytyi kotiseudulta Oulun Yliopiston Full-time MBA for Technology Driven Business -ohjelmasta. On hienoa, että saadakseen erinomaisen kansainvälisen opiskeluympäristön ja yli kymmentä eri kansallisuutta edustavat opiskelijatoverit, on tultava Keski-Euroopasta Ouluun. Full-time MBA -ohjelma tarjosi kattavan näkymän viimeisimpiin liiketoimintamalleihin ja kokonaan uusia ideoita ja kehittymissuuntia.

mista ja teknologiaa. Oulusta löytyy valtavasti osaamista mutta ongelmana on sen myynti kansainvälisille markkinoille. Laaja kansainvälinen kokemus myös MBA-koulutuksen kautta antaa siihen hyvät eväät.

Opiskelujen aikana oululaiselle teknologiayritykselle tehty markkinastrategia ja liiketoimintasuunnitelma Saksan markkinoille menoa varten oli myös erinomainen keino kokeilla oppimaani käytännössä omiin kokemuksiin ja kielitaitoon nojautuen.

Uudistumiseni viimeisenä tavoitteena on vielä löytää se yhtiö tai start-up, jonka tarpeet parhaiten kohtaavat sen osaamisen, jota minulla on tarjota.

Uudistuminen rakentuu aina aiemmin opitulle ja koetulle. Oli mukava huomata kuinka paljon laajasti sovellettavaa tietoa ja kokemusta olen kansainvälisen kaupan alalta oppinut ja saanut intensiivisten työvuosieni aikana. Tuoteohjelmaprojektien johtaminen, uuden liiketoiminnan kehittäminen sekä lukemattomat esitykset ja esitelmät ovat koulineet vankan osaamisen myös MBA-ohjelman standardien mukaan. Uudistumisen aihe itselleni olikin mihin voisin näitä tulevaisuudessa soveltaa.

Uusi suunta onkin nyt käyttää tätä osaamista etenkin myynnin alalla kaupaten vakuuttavasti oululaista osaaTero Heikkinen, MBA 2013

27

Uutiskirje 6/2013 Oulu Business Schoolille arvostettu AACSB-akkreditointi Kansainvälisen AACSB-akkreditoinnin saavuttaminen yhtenä ensimmäisistä pohjoismaisista kauppakorkeakouluista nostaa Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan (Oulu Business School) maailman arvostetuimpien kauppakorkeakoulujen joukkoon.

AACSB-akkreditointi on yksi tärkeimmistä merkkipaaluista Oulu Business Schoolin historiassa.Vain noin 5 % maailman kauppakorkeakouluista täyttää AACSB:n asettamat laatuvaatimukset ja Oulu Business School on yksi neljästä akkreditoinnin saavuttaneesta pohjoismaisesta kauppakorkeakoulusta.

Akkreditointi tarjoaa Oulu Business Schoolille nykyiseen verrattuna moninkertaisia mahdollisuuksia kansainvälisillä koulutus- ja tutkimusmarkkinoilla. Samalla se nostaa Oulun yliopiston ja Oulun seudun profiilia kansainvälisenä liiketoimintaosaamisen keskittymänä.

"Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan saavuttama akkreditointi on merkittävä askel yliopiston

28

kansainvälistymisprosessissa. Se edesauttaa kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien rekrytoinnissa sekä yhteisten tutkimus- ja koulutusohjelmien pystyttämisessä korkeatasoisten ulkomaalaisten yliopistojen kanssa. Kauppatieteellisellä alalla akkreditoinnilla on erittäin suuri merkitys, mutta siitä hyötyy koko yliopisto", kertoo Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.

AACSB International (The Association to Advance Collegiate Schools of Business) -akkreditointi on maailman merkittävin kauppakorkeakoululle myönnettävä tutkimuksen ja opetuksen korkean laadun tunnustus.

Pohjoismaisista kauppakorkeakouluista AACSB-akkreditointi on Oulu Business Schoolin lisäksi Aaltoyliopiston kauppakorkeakoululla, Copenhagen Business Schoolilla sekä Århusin yliopiston kauppakorkeakoululla. ”AACSB-akkreditoinnin saavuttaminen on upea saavutus ja yksi tärkeimpiä merkkipaaluja historiassamme. Olemme ylpeitä, että olemme päässeet yhdeksi neljästä pohjoismaisesta AACSB-akkreditoidusta business-koulusta. Olemme näin lunastaneet paikkamme kansainvälisen business-koulutuksen kentällä”, Oulun

yliopiston taloustieteiden tiedekunnan dekaani Petri Sahlström sanoo.

AACSB:n akkreditointikriteeristö koostuu 21 standardista, jotka keskittyvät arvioimaan kauppakorkeakoulun toimintaa kolmella osa-alueella. Ne ovat strateginen johtaminen, keskeisten toimijoiden (henkilökunta ja opiskelijat) ja prosessien laatu sekä koulutusohjelmien ja oppimisen laatu.

AACSB-akkreditointiprosessi kestää hakukelpoisuuden kriteerit täyttävältä business-koululta tyypillisesti 3-7 vuotta. Oulu Business School saavutti akkreditoinnin nopeasti, alle kolmessa vuodessa. ”Akkreditointi on ollut tiedekunnallemme monen vuoden voimainponnistus. Koko yksikkömme henkilökunta ja opiskelijat sekä yliopistomme johto ja tärkeät sidosryhmämme ovat olleet määrätietoisesti mukana akkreditointihankkeen edistämisessä. Nyt työ on tuottanut tulosta, siitä kaikille parhaimmat kiitokset”, toteaa akkreditointihankkeen vastuullinen johtaja, Martti Ahtisaari Instituutin varajohtaja Sauli Sohlo.

Euroalueen taantuma päättyi mutta elpymisestä tulee vaisu, osa 2 Timo Tyrväinen VTT, pääekonomisti Aktia Säästöpankki Oyj Yhdysvaltain asunto- ja luotto­markkinoilta liikkeelle lähtenyt kriisi on aiheuttanut mittavat tuotantomenetykset sekä USAssa että euroalueella. Osa menetyksistä jää pysyväksi.

USAssa elpyminen on jatkunut kesästä 2009 lähtien, kun taas euroalue painui uuteen taantu­maan 2011 lopussa. Tätä taustaa vasten eurotaantuman päättyminen kesään 2013 tultaessa oli tärkeä käännekohta. Ennakoivat indikaattorit ja vahvistunut luottamus tukevat odotusta, että elpyminen jatkuu. Kasvu, jota velkavuoret verottavat, jää kuitenkin vaatimattomaksi. Euroopan keskuspankki EKP pitää ohjauskorkonsa nykyisellä 0.5 prosentin tasolla 2015 alkuun. Silloin alkaa korkopolitiikan vähittäinen kiristäminen, joka vie ohjauskoron 2.5-3 prosenttiin 2016 aikana.

Suomen talous näyttää kääntyneen kasvuun, mutta viime vuoden loppu ja kuluvan vuo­den alku olivat niin heikot, että vuosi­tasolla kokonaistuotanto supistuu 2013 saman verran kuin viime vuonna eli -0.8 %. BKT 2014 kasvaa 1.2 % ja 2015 1.6%. Talou­den trendikasvu vakiintuu vuosien ajaksi noin 1½ prosentin tasolle.

29

Suomi ajautui taantumaan keväällä 2012. Finanssipolitiikan kiristäminen heik­kenevässä talou­dessa oli vakava virhe.Ve­ronkoro­tuk­set ja meno­leik­kauk­set syven­sivät taan­tumaa ja mitä syvempi on taantuma, sitä heikompi on julkisen ta­louden tasapaino. Kun riskinä oli luotto­ luo­ki­tuk­sen heik­ke­neminen, lyhyen ajan kiristyksestä luo­pu­minen olisi voi­tu kompen­soi­da rat­kai­suilla, jotka vah­vistavat pit­källä aikavälillä talouden kasvupotentiaalia ja valtion­talouden tasa­pai­­noa. Jos pää­tös keveämmästä finanssipolitiikasta olisi liittynyt työnurien pitenemistä tukeviin päätöksiin (ml. elä­ke­iän nosto), Suomen pitkän aikavälin velanhoitokyky olisi vahvistunut. Sen ymmärtävät kansainväliset sijoittajat.

Kestävyysvaje on todellinen. Suomen kohdalla se on kuitenkin pitkän aika­vä­lin ongel­ma, joka on järkevää ratkaista pitkän aikavälin ratkaisuilla. Juuri siksi suomalaisen talouspolitiikan suuri positiivinen yllätys oli elokuussa esitelty julkisen talouden tasapainot­ta­mis­ paketti, jonka tärkein osa ovat pitkällä aikavälillä toteutettavat rakenneuudistukset. Tämä avaus kertoo hallituksen vihdoinkin tunnustaneen tosiasiat. Työmarkkinaosapuolet puolestaan näyttävät myön­täneen, että rapautunut kilpailukyky vaikeuttaa vientiä ja talouskasvua.

Sekä rakenneratkaisut että tulosopimus ovat yhä piirustuspöydällä. Siksi on syytä muistuttaa, että tosiasioiden tunnustaminen on vasta viisauden alku.Vasta teot vahvistavat, että viisauden sanoilla oli katetta.

30

Keskeiset epävarmuudet ja uhkat Suurimmat talousepävarmuudet ovat viime vuosina liittyneet euromaiden ja USAn velkaongelmiin.Vaikka tilanne on rau­­hoittunut merkittävästi, poliittisiin prosesseihin liittyviä uusia rahoitus­mark­ki­na­häi­ri­öitä ei voi sulkea pois. Sy­ty­tyslanka saatiin juuri ja juuri sammutettua Italiassa, mutta maan poliittinen tilanne on edelleen kaaosmainen. Yhdysvalloissa repub­li­kaa­nien tiukentunut linja näyt­tää estävän sovun velkakaton nostamisesta. Jos niin käy, liittovaltio ei pysty huolehtimaan taloudellisista sitoumuksistaan. Uhka­ske­naa­ri­os­ sa kehit­tyneet maat va­jo­a­vat uudelleen kollektiiviseen taantu­maan. Se iskisi myös vienti­vetoisiin kehittyviin talouksiin.

Toinen suuri riski liittyy kehittynei­den maiden keskuspankkipolitiikan normali­soi­miseen eli ns. exit-prosessiin. Pääroo­lis­sa on USAn keskuspankki FED, jonka oh­­jauskorko on ollut syksystä 2008 nollan tuntumassa. Ultrakeveän korko­po­li­tiikan rinnalla FED on lisännyt likviditeettiä massiivisilla arvopaperi­ostoilla.

Joulukuusta 2012 lähtien ostoja on ollut 85 mrd USD kuukausittain.

FEDin politiikka on saanut sijoittajat siirtymään korkomarkkinoilta osake­mark­kinoille yleensä ja kehittyvien mai­den mark­kinoille erityisesti. Pääomavirtojen kas­ vaessa kehittyvien maiden (mm. Brasilia, Intia, Etelä-Afrikka, Indonesia,Thai­maa,Turkki) valuutat vahvistuivat.

Pelkkä FEDin johtajan, Ben Bernanken, toukokuinen

viittaus siihen, että arvopa­pe­riostoja aletaan vähentää syksyllä, johti paniikkireaktioon ja pääomapakoon.

Kehitty­vi­en mai­den valuuttojen raju heik­ke­neminen palautti mieleen Kaakkois-Aasian kriisin 90-luvun lopussa. Todennäköisyys sille, että edessä olisi saman­ ta­pai­­nen kriisi, ei ole kuitenkaan kovin suuri. Yleisesti ottaen kehittyvien maiden ulkomainen velka on nyt pienempi ja valuut­­tavarannot suuremmat kuin edellisessä kriisissä. Jos kehittyvien maiden kasvu kuitenkin häiriintyy, vaikutus maail­man­talouteen on 90-lukua suurempi, sillä niiden osuus globaalista BKTsta on jo 50 %. Syyskuussa FED perääntyi suunnitel­mastaan vähentää arvopaperiostoja. Suunniteltu politiikkamuutos on kuitenkin edessä varsin pian ja silloin merkittä­vätkin markki­na­häi­riöt ovat mahdollisia.

USAssa ei päästy keväällä 2013 sopuun menoleikkauksista bud­jetin tasapainot­ta­mi­seksi. Uhkavaihto­ehdoksi kesällä 2011 sää­det­ty menoleikkuri aktivoitui kevät­ talvella.Vastoin odotuksia kuluttajien ja yri­tysten luot-

tamus on kestänyt ja kasvu jatkunut. Kasvun merkittävän hidastumisen riski on 25-30%. Sitä pitää yllä FEDin exitiin sekä kongressin toimiin liittyvä epävarmuus.

Euroopan akuutit riskit liittyvät velkakriisin hallitsemiseen ja siihen liittyviin poliit­tisiin yllätyksiin. Jos euro­krii­si kärjistyisi uu­delleen ja muuttuisi hallit­se­ matto­mak­si, euroalue vajoaisi takaisin taantu­maan.

Tämän uhkaskenaarion toden­näköisyydeksi arvioimme 20-25 %. Keskipitkän ajan lisäriski liittyy siihen, että ultrakeveä rahapolitiikka on saatta­nut synnyttää tasapainot­to­muuksia ja talous­kuplia, joiden korjautuminen ja/tai puhkeaminen voi luoda häiriöitä rahoitus­ markkinoiden tasapainoon 2014-16. Globaalitalouden suurin pit­kän ai­ka­­välin uhka liittyy ilmas­ton­muutok­ seen ja kasvihuone­kaa­­­­­sujen hil­lit­se­mi­seen. Toi­nen -paitsi kaikkia kehit­tyneitä myös monia kehittyviä maita (mm. Venäjä, Kiina) kos­­ket­tava – pitkän ajan mega­ haas­­te liittyy väestön ikääntymiseen ja siihen sopeutumiseen.

31

Uutiskirje 7/2013 Executive Education -tiimi toivottaa kaikille koulutuksiimme osallistuneille sekä yhteistyökumppaneillemme

Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Vuotta 2014 Tulevana vuonna eMBA-ohjelmamme täyttää 25 vuotta, jonka vuoksi järjestämme kesäkuussa isot juhlat. Juhlaseminaariin kutsumme mukaan nykyisten opiskelijoidemme lisäksi myös vuosien saatossa eMBA ja MBA -ohjelmistamme valmistuneet alumnit sekä ohjelmamme kehittämisessä mukana olleita avainhenkilöitä.

Muistathan lahjavinkkinä itsellesi tai yrityksesi henkilöstölle hyödyntää liikkeenjohdon ohjelmiemme TRIAL-mahdollisuuden.

Lisätietoa tästä.

32

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Petri Sahlström, dekaani Vuoden vaihtuessa tiedekuntamme nimi muuttuu. Luovumme periteisestä taloustiede-nimestä ja otamme käyttöön paremmin toiminnan nykyisyyttä kuvaavan kauppakorkeakoulu-nimen. Kansainvälinen nimemme on edelleen Oulu Business School.

Omien joukkojen ja sidosryhmien siunauksella nimenmuutos esiteltiin yliopiston hallitukselle ja he olivat samaa mieltä: toimintamme on vuosien saatossa kehittynyt siten, että nimenmuutos on paikallaan. Nimenmuutoksesta voisi myös päätellä, että olemme lähempänä visiomme toteutumista.

Meillä kauppakorkeakoululaisilla on ollut selvä visio siitä, että haluamme opiskella ja työskennellä kansain-

välisen tason kauppakorkeakoulussa.

Visiomme on testattu tärkeimmillä sidosryhmillämme ja he odottavat sen mukaista toimintaa meiltä kaikilta.

Toisaalta he ovat valmiita olemaan tukenamme ja osallistumaan visiomme toteuttamiseen. Itse uskon vahvasti siihen, että toteuttamalla visiota olemme omalta osaltamme vaikuttamassa liiketoiminnan ja talouden kehittymiseen, erityisesti Pohjois-Suomessa.

Nyt on kuitenkin aika hetkeksi unohtaa päivittäiset kiireet ja rauhoittua joulun viettoon. Haluankin kiittää kauppakorkeakoulumme yhteisön jäseniä kuluneesta vuodesta ja toivottaa erinomaista tulevaa vuotta!

33

Oulu Business School´n MBA-ohjelmissa aloitettiin sähköisten uutiskirjeiden julkaiseminen joulukuussa 2012.

Vajaa vuosi myöhemmin uutiskirjeet päätettiin koota yksiin kansiin ja tämä on ensimmäinen uutiskirjeiden kooste. Jatkossa kooste julkaistaan vuosittain joulu-/tammikuun vaihteessa.

Executive Education -koulutusohjelmat tarjoavat yrityksille ja yksilöille kehittämisen eväitä liike-elämän eri osa-alueille. Koulutusohjelmiin kuuluvat Executive MBA, Full Time MBA, Master of Safety, Johdon erikoistumisohjelmat sekä JOKO-seminaarisarja. Näiden lisäksi toteutaan räätälöityjä koulutus- ja kehittämisohjelmia.

Oulu Business School EXECUTIVE EDUCATION PL 4600, 90014 OULUN YLIOPISTO www.emba.oulu.fi