Oulunkyläinen 2/2024

kaupunginosat Nro 2 | 20.3.2024 www.oulunkylainen.fi

Koko

NYKYISIN LIONS CLUB METSÄLÄN järjestämä kevättapahtuma pidettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1995. Tapahtumaan on aina osallistunut paljon lapsiperheitä Oulunkylästä ja lähialueilta.

Ohjelmassa mm:

• Ongintaa, temppurata, poniratsastusta, hevoskärryllä ajelua, kasvomaalausta jne.

• Myyntipisteillä mm. makkaraa, lettuja, ilmapalloja, pulaa ja kahvia. Martat mukana munkki/sima -pisteellä.

• Paikalliset järjestöt, kuten vapaapalokunta ja partiolaiset esittelevät toimintaansa.

• Luvassa on myös musiikki- ja tanssiesityksiä.

Suomen 800 Lions klubia ja niiden n. 17 000 jäsentä ovat osa maailman suurinta palveluklubien järjestöä. Klubien tapahtumista saatavat tuotot ohjataan lyhentämättömänä järjestön avustuskohteisiin. Tänä vuonna kohteena on ollut erityisesti kiusaamisen vastainen työ yhteistyössä alueen muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

Nähdään kevättapahtumassa!

Tilaa netistä 24/ 7. Nouda joka päivä klo 22 asti Pakilan

Vuonna 2023 Kiinteistömaailman markkinaosuus nousi Oulunkylässä ja oli huikeat 36 %! Myös nopeudessa olimme ykkösiä!*

Teksti: SAMI TUOMIKOSKI, LC Helsinki/Metsälä

Kiinteistömaailma Oulunkylä-Käpylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki p 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma fi Kiitos Ogeli luottamuksesta! * Lähde KVKL:n tilasto 2023 Kevättapahtumassa on aurinkoinen tunnelma! Kuva Ari Tuominen Pesumesta Itäkeskus / Asiakkaankatu 5 (katutaso) / Puh 09 323 9001 Pesumesta Espoo / Rajamaankaari 15 / Puh 050 4848 222 HELPOTA ARKEASI & NAUTI PUHTAUDESTA! www.pesulat.com TEBOIL PAKILA Pakilantie 66, 00660 Helsinki p. 020 730 6800, teboilpakila.fi TEBOIL PAKILASTA 2,5 dl:n kuppi. KAHVI tai TEE 100 (Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. KOTIRUOKALOUNAS 1000 KAIKKI PESUT -50 % -50 € TEBOIL PAKILA Pakilantie 66, 00660 Helsinki p.020 730 6800, teboilpakila.fi Aukiolot: ma–pe klo 6.00–19.00, la–su klo 10.00–17.00 TEBOIL PAKILASTA 2,5 dl:n kuppi. KAHVI tai TEE 100 (Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. KOTIRUOKALOUNAS 1000 KAIKKI PESUT -50 % -50 € TEBOIL PAKILA Pakilantie 66, 00660 Helsinki TEBOIL PAKILASTA 2,5 dl:n kuppi. KAHVI tai TEE 100 (Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. KOTIRUOKALOUNAS 1000 KAIKKI PESUT -50 % -50 € TEBOIL PAKILA Pakilantie 66, 00660 Helsinki p. 020 730 6800, teboilpakila.fi Aukiolot: ma–pe klo 6.00–19.00, la–su klo 10.00–17.00 TEBOIL PAKILASTA 2,5 dl:n kuppi. KAHVI tai TEE 100 (Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. KOTIRUOKALOUNAS 1000 KAIKKI PESUT -50 % -50 € TEBOIL PAKILA Pakilantie 66, 00660 Helsinki p.020 730 6800, teboilpakila.fi Aukiolot: ma–pe klo 6.00–19.00, la–su klo 10.00–17.00 TEBOIL PAKILASTA 2,5 dl:n kuppi. KAHVI tai TEE 100 (Norm. 12,70 €.) Lounas tarjolla arkisin kello 10.30.–14.00. MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 29.2.2024 asti. KOTIRUOKALOUNAS 1000 KAIKKI PESUT -50 % -50 € TEBOIL PAKILASTA  Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 30.4.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 30.4.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 30.4.2024 asti. Tarjous voimassa vain tällä kupongilla Teboil Pakilassa 30.4.2024 asti.

Pääkirjoitus

Kevättä rinnassa

TÄMÄN LEHDEN ilmestyessä toivon kevään jo saaneen yliotteen talvesta ja lumien sulavan vauhdikkaasti. Vaihtelevaa lumikaaosta ja jääkaljamoa on tänä talvena riittänyt jo marraskuusta lähtien. Nyt lisääntyvä auringonvalo kutsuu suuntaamaan katseen puutarhaan ja bongaamaan ensimmäisiä vihreyden merkkejä.

Viikonloppuna on jälleen Kevätseuranta-viikonloppu.

Luontoliitto kerää tietoa tämän vuoden teemalajien yleisyydestä eli pidetäänpä silmät auki, olisiko jo kekomuurahaisia liikkeellä tai muuttomatkalta perille ehtineitä peippoja pihapuissa? Vuoden muut teemalajit haapa, va-

riksenmarja ja käenkaali jäänevät vielä tuleviin Kevätseuranta-viikonloppuihin. Kevätseurannan teemana on tänä vuonna muuttuva metsä.

Luontoliiton tämän vuoden teeman tavoitteena on kiinnittää huomiota metsien tilaan. Suomen metsissä asustaa jopa 833 uhanalaista lajia, mutta myös metsäluontotyypeistä 76 % on arvioitu uhanalaisiksi. Valtakunnallisesti metsien uhkana on erityisesti metsätalous. Millaisessa kunnossa ovat kaupunkimetsät?

Kaupunkimetsillä on tärkeä funktio ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinnassa –ne viilentävät kaupunkia, vähentävät tulvia ja tietenkin sitovat hiiltä. Lähimetsät ovat kaupungin asukkaille tärkeitä. Niissä saadaan arjen lomassa metsäluonnon hyvinvointivaikutukset ja voidaan rauhoittua puiden lomassa. Mennään metsään!

SUSAN WILANDER päätoimittaja

www.oulunkylainen.fi www.oulunkyla.fi www.facebook.com/Oulunkylainen

Oulunkyläinen on saatavilla myös useissa jakelupisteissä – tarkista paikat lehden verkkosivuilta www.oulunkylainen.fi

Oulunkyläisen ilmestymisaikataulu:

2/2024 ilmestyy 20.3.

3/2024 ilmestyy 15.5.

4/2024 ilmestyy 28.8.

5/2024 ilmestyy 9.10.

6/2024 ilmestyy 4.12.

MOulunkyläinen

Pohjoiset kaupunginosat

2/2024 Perustettu 1985 • 38. vuosikerta

Sopimukset on tehty noudatettavaksi - myös Palmian kanssa

OLEN KIRJOITTANUT Oulunkyläiseen ennenkin tästä aiheesta, nimittäin päiväkotien pihojen kunnosta. En tiedä, onko se orastavan keski-ikäisyyteni mukanaan tuomaa varovaisuutta vai onko aidosti niin, että tämä talvi on ollut hengenvaarallisen liukas. Mutta yhtä kaikki: Päiväkotien pihat ovat olleet jälleen tänä keväänä aivan karmeita surmanloukkuja.

Lapseni on eräässä päiväkodissa Koskela-Käpylä-alueella. Kun helmikuun alussa hain häntä, kaaduin vaunukatoksella ja löin pääni maahan. Kuului sellainen kopsahdus, että kaikki pihassa olleet varhaiskasvattajat kääntyivät katsomaan. He hoitivat asian täydellisesti: Tiedustelivat vointini, tarkastivat pääni ulkoisten vammojen varalta, tarjoutuivat soittamaan ambulanssin. Sitä ei onneksi tarvittu, vaikka tilanteessa oli kaikki katastrofin ainekset. Päiväkodin johtaja soitti minulle vielä seuraavalla viikolla selvittääkseen tilannetta. Kävi ilmi, että he olivat jo pitkään yrittäneet saada huoltoa –siis Palmiaa – tarttumaan toimeen erittäin liukkaan pihan kanssa.

En voinut uskoa korviani.

Tiedän sattumoisin, koska olen kasva-

tuksen ja koulutuksen lautakunnassa, että oman lapseni päiväkoti ei ole tässä tuskassa yksin. Kaverini hoitavat pihojen hiekoituksia lapsia viedessään. Vaikutukset ovat sitä paitsi myös laajempia kuin vain pihan kuntoon liittyviä. Toimialalta kuulin esimerkiksi, että jotkut iäkkäät sijaiset ovat kieltäytyneet sijaisuuksista kertoen, että pihojen kunto pelottaa. Ymmärrettävästi pelottaa. Tämä ei ole kenenkään etu – me tarvitsemme jokaisen osaavan sijaisen, jonka voimme saada. Kun kuulin päiväkodin johtajan pitkäaikaisesta keskustelusta isännöitsijän ja huollon kanssa, olin heti yhteydessä toimialalle. Ei voi olla niin, että kun ongelma on yhteinen – ympäri kaupunkia lapset ja aikuiset liukastelevat päiväkotien pihoissa – yksittäiset päiväkodit ja niiden johtajat tuskailevat yksin Palmian huonon palvelutason kanssa. Näillä ihmisillä on muutakin tekemistä kuin pyytää ja anoa palveluntuottajia täyttämään oma osuutensa sopimusehdoista, mikä on – ymmärtääkseni – kuitenkin solmittujen sopimusten idea. Tarvitaan toimialan johtajuutta. On voitava sanoa, että sopimukset on tehty nou-

datettaviksi. Ja on uskallettava vaihtaa palveluntuottajaa, jos homma ei toimi. Näin vaikkapa yritysmaailmassa toimitaan. Ei huonoa palvelutasoa tarvitse hyväksyä. Tarvitaan myös kunnon sanktioita. Jos huolto ei toimi, kaupungin pitää olla oikeutettu hyvityksiin. Tässä pitää olla tiukkana. Kyse on kaupunkilaisten ja työntekijöidemme turvallisuudesta.

Minulla oli tuuria. Selvisin kipeillä kaula- ja niskalihaksilla. Toivon, että ei vaadita kenenkään vammautumista ennen kuin viranhaltijat pistävät Palmian kanssa kovan kovaa vastaan.

Teksti: SINI KORPINEN kaupunginvaltuuston jäsen (Kok.)

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Helsinki julkaisi oppaan vanhojen rakennusten pelastajille

HELSINGIN KAUPUNKI on julkaissut Kaupunkilaisten käsikirja Helsingin historiallisten rakennusten pelastushankkeisiin -oppaan. Opas tarjoaa käytännönläheistä tietoa ja konkreettisia työkaluja siihen, miten olla mukana ostamassa, säilyttämässä ja elävöittämässä Helsingin historiallisia rakennuksia. Helsingin kaupunki omistaa lähes 200 historiallista rakennusta. Kaupungin toimitilastrategian mukaisesti niistä moni on tulossa lähivuosina myyntiin, koska kaupunki ei tarvitse niitä palveluitaan varten. Rakennusten halutaan säilyvän, ja moni niistä sopii yhteisölliseen käyttöön. Myytäviin kohteisiin kuuluu monenlaisia kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia rakennuksia kartanoista kesähuviloihin ja ravintoloihin. Nyt laadittu opas tarjoaa käytännön tietoa ja konkreettisia työkaluja ostamista ja kunnostamista harkitseville tahoille.

Oppaassa kerrotaan yksityiskohtaisesti, mitä kaikkea ostamisesta kiinnostuneiden tulee huomioida, miten hoitaa lupa-asiat ja kuinka ostoprosessi viedään onnistuneesti maaliin. Mukana on myös inspiroivia esimerkkejä jo pelastetuista historiallisista ra-

kennuksista; miten hankkeet rahoitettiin, kuinka rakennukset kunnostettiin ja mitä iloa ne nyt tarjoavat uusille omistajilleen. Sisällössä kerrotaan myös eri rahoitusvaihtoehdoista ja listataan tällaisiin hankkeisiin avustuksia myöntäviä tahoja. Vanhojen rakennusten myyntihinta ei usein ole korkea, ja korjauskulut ovatkin yleensä merkittävin menoerä vanhojen rakennusten pelastamisessa.

Idea oppaasta tuli

OmaStadi-ohjelman kautta Oppaan kokoaminen sai alkunsa OmaStadi 2020–2021-ohjelmaan jätetystä Pelastetaan Helsingin historia helsinkiläisille – vanhat

Botnia pronssiotteluun

OULUNKYLÄN OMA jääpallojoukkue taisteli tällä kaudella tiensä välieriin. Puolivälierissä vastassa oli Narukerä, joka kukistui vihdoin kolmannessa ottelussa luvuin 2–1. Välierissä vastustajaksi tuli Veiterä, joka hallitsi ensimmäistä peliä luvuin 10–2. Toisessa välieräottelussa Botnia pisti kampoihin avausjakson ajan, mutta toisella jaksolla Veiterä oli ylivoimainen ja peli päättyi 0–9. Kolmas välieräottelu päättyi Veiterän voittoon 10–5 ja Botnia siten pronssiotteluun. Tämän lehden mennessä painoon ottelua ei ollut vielä pelattu.

Teksti: SUSAN WILANDER Kuva: PEKKA HUOVILA

Julkaisija: Oulunkylä-Seura ry • Kustantaja: Eepinen Oy, Purpuripolku 6, 00420 Hki

Päätoimittaja: Susan Wilander, swilander@hotmail.com

Toimitus: Oulunkyläinen toimii vapaaehtoisten avustajien avulla. Ota yhteyttä päätoimittajaan ja tule mukaan tekemään lehteä!

talot eläviksi yhteisöiksi -ehdotuksesta, joka keräsi helsinkiläisiltä äänestäjiltä kannatusta. OmaStadi on Helsingissä toteutettava osallistuvan budjetoinnin malli. OmaStadi-ehdotuksen tehnyt Elina Nummi kuvailee ehdotuksessaan, kuinka Helsingin ”persoonalliset ja usein kauniissa ympäristössä sijaitsevat rakennukset voisivat herätä eloon luontotukikohtina, kulttuurikäytössä, asukastiloina, vuokrattavina juhlatiloina, kahviloina, nuorisotiloina, yhteisinä olohuoneina”.

Myyntiin tulevien historiallisten rakennusten ostajajoukkoa ei ole rajattu, ja rakennuksia myydään monenlaisiin tarkoituksiin. Uusi opas on luotu avuksi ja tueksi etenkin niille ostajille, joiden tavoitteena on säilyttää rakennuksia avoimessa ja yhteisöllisessä käytössä.

Teksti: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Kuva: RIITTA KORHONEN

Ilmoitusmyynti: Seija Kuoksa, Eepinen Oy, p. 010 3206 663, 045 1323 828, seija.kuoksa@eepinen.fi

Taitto ja ilmoitusain.: Jauri Varvikko, Eepinen Oy, p. 010 3206 664, oulunkylainen@eepinen.fi

Painopaikka: Botnia Print Oy, Kokkola, 2024 • Painos: 10 000 kpl.

Jakelu kotitalouksiin: Helsingin Jakelu-Expert Oy, p. 09 5615 6400. Oulunkyläinen jaetaan Oulunkylän, Patolan, Veräjämäen, Veräjälaakson, Maunulan ja Metsälän kotitalouksiin, joissa ei ole mainospostikieltoa. Nippujakelu yrityksiin: Em. lisäksi Pakiloiden, Paloheinän,

Numero

• ISSN 0783-6961

Torpparinmäen, Koskelan ja Käpylän alueella.

Seuraavan numeron tekstiaineistot päätoimittajalle 26.4.2024 mennessä. Ilmoitusaineistot taittoon 3.5. mennessä. Lehti ilmestyy 15.5.2024. Arvoisat avustajat! Lähettäkää aineisto mieluiten Word-tiedostoina (max. 2500 merkkiä), kuvat jpeg-muodossa (min. 300 dpi). Toimitus pidättää oikeuden muokata aineistoja.

Kuva: Ingrid Kähäri

Annalan huvila on yksi Helsingin kaupungin myymistä rakennuksista, joka on uuden omistajan käsissä saanut uuden elämän.

Pohjoiset kaupunginosat

Mitä tapahtuu tällä hetkellä Oulunkylän Seurahuoneella?

Vuonna 2023 asukastalot muuttuivat yhteisötaloiksi ja osaksi kaupunginkansliaa sekä osallistavaa viestintää. Toiminta sai heti erilaiset toimintaedellytykset verrattuna siihen mitä aikaisemmin oli ollut.

KAUPUNGIN YHTEISÖTALOJEN

toimintaa ideoitiin ja kehitettiin syksyn 2023 aikana palvelumuotoilun avulla. Palvelumuotoilutyössä kuultiin talojen nykyisiä kävijöitä, potentiaalisia uusia kävijöitä ja talojen kävijäraateja haastattelujen, kyselyjen ja työpajojen avulla. Näistä saatiin runsaasti ideoita ja näkemyksiä talojen toiminnan ja palvelujen jatkokehittämiseksi. Seuraava kävijäraati järjestetään Oulunkylän Seurahuoneella 4.4. klo 16-17:30, jolloin aiheena on viestintä.

Yhteisötalot ovat kaikille avoimia kohtaamis- ja tapahtumapaikkoja, joiden tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten osallisuutta ja hyvinvointia. Taloissa yhteisöohjaajat ja yhteisömuusikot suunnittelevat monipuolista ryhmä-

toimintaa, joita Oulunkylän Seurahuoneella ovat taidetyöpajat, yhteiset jamit, openmic-tapahtumat, musiikkipainotteiset tarinatyöpajat, retket ja hyvinvointiperjantait.

Oulunkylän Seurahuoneen omaa historiaa on haluttu ottaa huomioon. Tiloja on nimetty Johanna Charlotta Maexmontainin, Klaus Järvisen ja Tapio Rautavaaran mukaan. Kevään aikana otetaan uusi Varaamojärjestelmä käyttöön, joten tilojen varaaminen on entistäkin helpompaa. Oulunkylän Seurahuone on jo nyt vilkkaassa käytössä iltaisin ja viikonloppuisin.

Oulunkylän Seurahuoneen aukioloajoissa on otettu huomioon asukasja kävijäraatien toiveet. Tänä keväänä käynnistyy Kulttuurikeskiviikot iltaisin kerran kuussa sekä Leppoisat Lauantait Oulunkylän Seurahuone täyttyy jälleen musiikkiesityksistä, joissa kuullaan musiikkia laidasta laitaan. Kulttuurikeskiviikoissa kuullaan musiikkiesityksiä eri ikäisille, mutta myös osallistetaan tekemään käsitöitä.

Leppoisat Lauantait taasen ovat mukana Iloisessa henkilöhaasteessa, jossa osallistetaan Helsingin kaupungin työntekijöitä tuottamaan ohjelmaa talkoohengellä. Oulunkylän Seurahuone tarjoaa musiikkipainotteista ohjelmaa kuten Ogeli Goes Loud -konsertti, Lasten Lauantai, Äitienpäiväkonsertti ja Oulunkylän yhteinen kyläjuhla 8.6. Tapahtumat löytyvät Stadin yhteisötalojen facebook-sivuilta (Stadin Yh-

Seuran uusi johtokunta on tarttunut työhön

NYT ON VÄHÄN ERIKOISEMPI kirjoituspaikka. Istun Onnibussin yläkerran etuikkunapaikalla matkalla Heinolaan. Tämä on itse asiassa ihan turha reissu! Mutta on haettava auto korjaamolta, jonne se hinattiin rengasrikon vuoksi. Hiihtolomalaisten kotimatka pohjoisesta tyssäsi sananmukaisesti nelostien asfaltissa olleeseen teräväreunaiseen monttuun – kiitos vain tienhoito. Rengasrikkoja tuntuu nyt olevan liikkeellä vähän joka puolella maata.

Toki on mukaviakin tapahtumia. Suunnittelimme ystävieni kanssa taidenäyttelyvierailua Didrichsenille, joka olikin suljettu näyttelyn vaihdon vuoksi. Siis oma moka, mutta hetken tuumittuamme päätimme mennä lounaalle Munkkiniemeen ja samalla haahuilla puistotiellä. Olin kyllä ihastuksissani miten paljon kivijaloissa oli kauppoja, kahviloita, ravintoloita ja erilaisia muita palveluja. En tainnut nähdä yhtäkään tyhjää liikehuoneistoa. Jututin muutamaa munkkalaista yrittäjää siitä kuinka he ovat pärjänneet. Vaikeita vuosia toki on ollut, mutta asiakasuskollisuus nousi selvästi esiin. Myös se, että esimerkiksi vaateliikkeet eivät kil-

teisötalot) sekä Oulunkylän Seurahuoneen nettisivuilta (https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/stadin-yhteisotalo-oulunkylan-seurahuone).

Oulunkylän Seurahuone verkostoituu alueella toimivien yhdistysten kanssa. Ensimmäiset kumppanuuskaffet on juotu nuorisotalolla ja seuraavat Oulunkylän Seurahuoneella. Tarkoitus on tiivistää alueella tapahtuvaa kumppanuustoimintaa siten, että kartoitamme mitä kaikkea voimmekaan yhdessä tehdä ja karsia päällekkäisyyksiä. Kävijäraateja järjestetään noin kerran kuussa.

Oulunkylän Seurahuone on siis jälleen auki ja täynnä ihania tapahtumia. Kutsun sinut, kaverisi, perheesi ja ystäväsi tutustumaan taloon arkisin klo 9–16 sekä tapahtumien yhteydessä. Tervetuloa osallistumaan ja vaikkapa ideoimaan ja tuottamaan itsekin toimintaa!

Teksti: PETRI PÖYHÖNEN projektisuunnittelija, petri.poyhonen@hel.fi, 040-4857972

paile keskenään vaan jokaisella on hieman erilainen asiakaskunta. Munkkiniemen puistotie on helposti saavutettavissa ja mitaltaan sellainen, että liikkeestä toiseen on lyhyt matka. Ja mikä ilahduttavinta - ei ainuttakaan pohjoismaista ketjuliikettä vaan yrittäjät itse ottivat asiakkaat vastaan. Tuli kyllä vähän kade olo, mutta myös haave kivijalkayrittäjyyden leviämisestä Oulunkylään. Sitä yrittäjyyttä pitää sitten myös tukea – eikö niin? Oulunkylä-Seura on saanut uuden johtokunnan, joka muodostuu pääosin vuoden 2023 jäsenistä. Arno Moliis siirtyi usean aktiivivuoden jälkeen sivuun ja kiitämme häntä lämpimästi hyvästä toiminnasta seuran hyväksi. Arnon tilalle vuosiksi 2024–2025 valittiin Liisa McEwan. Liisa on toiminut jo vuoden verran ulkojäsenenä Mäkelänkadun bulevardikaupunki -suunnittelua seuraavassa ryhmässämme ja pitänyt aktiivisti yhteyttä Oltermannintien taloyhtiöihin, jotka ovat bulevardin suunnittelualueella.

Kerron toisaalla tässä lehdessä asukastilaisuudesta, joka järjestettiin noiden bulevardisuunnitelmien pohjalta järjestetyn asukaskyselyn tulosten julkistami-

seen. Tähän kyselyyn yhteistyöryhmämme sai kaksi kertaa enemmän vastauksia kuin kaupunki omaan KerroKantasi -kyselyynsä! Kiitos kaikille teille, jotka kerroitte mielipiteenne. Saimme hyviä ja napakoita vastauksia.

Oulunkyläntien ja Oulunkylän keskustan suunnitelmien etenemisestä kaupunki tiedottanee tulevan kevään aikana, joten seuratkaa heidän tiedotustaan (suosittelen Helsingin kaupungin Suunnitelmavahdin tilaamista) sekä seuran tiedotteita FB:ssa.

Pysykää aktiivisina!

Teksti: MARJA MARKKO Oulunkylä-Seura ry:n puheenjohtaja

Talvinen Oulunkylän Seurahuone. Kuva: Petteri Lehtinen

Tarinatyöpaja. Kuva: Tuija Palonen

tulevaisuudessa

Gnistan syntyi 1924

samana vuonna kuin Oulunkylän ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu OYK sekä

Suomen Palloliiton

Helsingin piiri. Tarinan mukaan seura sai alkunsa Bror ”Bobo” Krabben halkovajassa, jossa joukko nuoria kaveruksia; Bror Krabbe, Arthur Bergren, Gunnar Sandström, Harald Eklund, Ole Lindell ja Lars Lagerström, päättivät perustaa IF Gnistanin 12.2.1924.

ALUSSA GNISTANIN TOIMINTA

keskittyi talvi- ja kesällä yleisurheiluun. Jalkapalloa pelattiin jo vuonna 1929 Gnistanin junioreiden voittaessa pukinmäkeläisen joukkueen 10-0. Varsinaisesti jalkapallotoiminta käynnistyi kuitenkin vasta 1933, jolloin Felix ”Feka” Holstiuksesta tuli ensimmäinen jalkapallojaoston puheenjohtaja.

Useisiin eri lajeihin panostanut seura koki suuren muutoksensa 1960-luvulla, jolloin toiminta keskittyi jalkapalloon. Vanhan seurajohdon eläköityessä Gnistanista tuli puhdas jalkapalloseura ja puheenjohtajaksi valittiin vuonna 1965 Jacob Söderman, joka myöhemmin ansioitui poliitikkona ja ensimmäisenä Euroopan oikeusasiamiehenä. Vuonna 1969 puheenjohtajaksi vaihtui Nils ”Nisse” Andersson ja seura alkoi panostaa junioritoimintaan. Gnistanin jäsenmäärä on kasvanut sadan vuoden aikana huimasti.

- Sotien jälkeen jäseniä oli 300, 90-luvulla ja 2000-luvun alussa 600–700 ja nyt ollaan reilussa 1100 jäsenessä. Nämä viimeset vuodet ovat olleet todella suuren kasvun aikaa, mikä selittyy osin olosuhteilla, mutta myös lajin kiinnostavuudella. Me olemme paikallinen seura - se näkyy kesäisin polkupyörien määrästä tuossa kentän läheisyydessä, mikä on mielestäni hieno asia. Perheet pystyvät lähettämään lapset itsenäisesti harrastamaan, IF Gnistanin puheenjohtaja Risto Murto kertoo. Merkkipaaluja vuosien varrelta

Seuran toimintaan on sen historian aikana vaikuttanut merkittävästi ainakin kaksi asiaa.

- Yksi on olosuhdeasia. Asko Murto oli puheenjohtajana 2000–2009 ja hänen aikanaan tuli Mustapekka Areena ja tekonurmi. Silloin saatiin olosuh-

teet kuntoon. Kun teimme kaupungin kanssa sopimuksen ja saimme kentän Gnistanin yhtiön omaan haltuun, niin se on ollut todella merkittävä asia toiminnalle, Risto Murto kertoo.

-Nostaisin myös 1970–80-luvun taitteesta esille puheenjohtaja Nisse Anderssonin, joka oli minulle suuri henkilökohtainen idoli. Hänen tyylinsä johtaa ja olla mukana teki suuren vaikutuksen. Silloin tehtiin pohja nykyiselle toiminnalle; jokaiseen ikäryhmään toimintaa ja tyttöjoukkueitakin, mikä oli siihen aikaan vielä poikkeuksellista, Risto Murto jatkaa.

Arvot mukana toiminnassa

IF Gnistanin nykyisessä toiminnassa sen arvot – yhteisöllisyys, vastuullisuus, yhdenvertaisuus ja kehitys pyritään jalkauttamaan kentälle jokapäiväiseen toimintaan. Yhdenvertaisuus näkyy siinä, että kaikki ovat tervetulleita mukaan kielestä ja taustoista riippumatta. Vastuullisuus ilmenee esimerkiksi ympäristönäkökulmassa – nykyisin kentillä käytetylle kumirouheelle pitää koko jalkapalloyhteisön löytää parempi vaihtoehto. Kehitys ja yhteisöllisyys liittyvät kiinteästi jokapäiväiseen toimintaan.

-Me haluamme mennä eteenpäin ja tarjoamme kaikille mahdollisuuden kehittyä. Meillä on sekä kilpailullinen polku, että harrastusmahdollisuus. Olen itse ollut yli 40 vuotta Gnistanissa, pelannut junnuna ja miesten edustusjoukkueessa ja silloin pelattiin nelosta ja kolmosta ja pitkään kakkosta ja ykköstä. Ja nyt sitten ollaan Veikkausliigassa. Kilpapuolella myös naisten

Gnistan - HIFK, päättyi

Ykkösessä

Gnistanin hyökkääjä Momodou Sarr riemuitsee voitosta.

joukkue nousi kakkosdivariin. Siellä on rakentumassa samanlainen tarina ja on mahdollista, että myös siellä noustaan ylöspäin ja sitä me haluammekin. Toimintamme tähtää siihen, että me saamme omia pelaajiamme huippujoukkueisiimme, Risto Murto kertoo. Seuran harrastepuoli on kuitenkin suurinta jäsenmäärää liikuttava osuus ja yhteisöllisyyden peruskivi.

-Tarjoamme kaikille mahdollisuuden pelata jalkapalloa. Yritämme tarjota suomalaisten liikkumattomuusongelmaan ratkaisua omalta osaltamme. Meillä on perhefutista, jossa on 2–3-vuotiaita, futiskoulut alkavat jo 6–7-vuotiaina. Miellä on myös äärettömän vireää aikuisfutistoimintaa. Meillä on ikämiesfutaajia varmaan vajaa sata, 35-vuotiaat ovat nuorin ikäryhmä ja 60-vuotiaat perustetaan ensi vuonna, Risto Murto kertoo.

- Olemme saaneet aikuisten jalkapallokoulun kautta paljon ihmisiä pelaamaan. Olemme perustaneet aloittelijoille harrasteryhmiä, kuten Kipinät-nimisen sekaharrasteryhmän, jonka valmentaja olen, Risto Murto sanoo. Lisäksi seuralla on erityisryhmiä ja uutena vanhusten toimintamahdollisuutena mietitään kävelyfutista.

Gnistan on myös mukana palveluntuottajana iltapäiväkerhotoiminnassa. Valmentajat työskentelevät myös siellä. Gnistanilla onkin lähes 30 työntekijää eli se on myös paikallinen työllistäjä.

-Mietimme laajasti sitä, millainen seura olemme. Haluamme olla Oulunkylässä näkyvä ja vahva toimija ja tarjota ihmisille elämyksiä, Risto Murto sanoo.

IF Gnistan ja Gnistan Oy Veikkausliigaan pääseminen tarkoittaa myös taloudellisten panostusten tarvetta. IF Gnistan on jakanut taak-

Oulunkylän jalkapallostadionia parannetaan

HELSINKILÄINEN jalkapalloseura Gnistan nousi tulevaksi kaudeksi jalkapallon pääsarjaan, Veikkausliigaan. Jotta seura voi pelata kotiottelunsa Oulunkylän jalkapallostadionilla, Veikkausliiga edellyttää stadionille olosuhdeparannuksia kentän kastelujärjestelmään, valaistukseen, katsomoihin, pukuhuoneisiin, lääkintähuoneeseen ja antidopingtilaan.

Ensimmäisenä Oulunkylän parannustöistä alkavat uuden kastelujärjestelmän asennustyöt, joiden on tavoitteena valmistua maaliskuussa. Gnistanin ensimmäinen kotipeli Veikkausliigassa on 6. huhtikuuta. Samanaikaisesti kastelujärjestelmän rakentamisen kanssa kentälle rakennetaan väliaikainen lisäkatsomo nykyisen katsomon vastakkaiselle puolelle.

Uuden valaistuksen on tavoitteena olla käytössä elokuun loppuun mennessä. Uuden valaistuksen valaistusteho on 800 lux ja valaisimien asema peliareenaan nähden

Jalkapallostadion saa kevään aikana Veikkausliigatasoiset puitteet.

noudattaa UEFA-tason 2 kenttävaatimuksia. Pukuhuoneiden, lääkintähuoneen ja antidopingtilan uudistukset toteutetaan Helsingin kaupungin ja Gnistanin yhteistyönä. Katsomo-olosuhteita uudistaa puo-

lestaan Gnistan, joka hallinnoi stadionia.

Teksti: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala Kuva: AKI SILVENNOINEN

IF Gnistan kerää katsomot täyteen kotipeleissään.

kaa eriyttämällä edustusjoukkueen toiminnan Gnistan Oy:n alle. Koko toiminta halutaan kuitenkin pitää yhteisen IF Gnistanin sateenvarjon alla –kaikki ovat yhtä Gnistania. Risto Murto tuli Gnistaniin mukaan jo nuorena.

-Aloitin juniorina Pohjois-Haagan Urheilussa, PoHussa. Siellä kuitenkin lopetettiin joukkue, jossa pelasin ja kaverini siirtyivät Gnistaniin. Ajattelin, että miksen minäkin tänne voisi tulla ja sillä tiellä ollaan. Pelasin juniorina täällä miesten edustusjoukkueissa, valmensin junioreita ja miesten edustusjoukkuetta. Siirryin sitten ikämiesfutikseen 35-vuotiaana. Vuodesta 2016 eteenpäin olen ollut yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Murto kertoo. Pitää uskaltaa suunnitella suurta Jalkapallo on yksi maailman suosituimmista urheilulajeista. Harrastaminen on helppo aloittaa, koska periaatteessa tarvitaan vain pallo, kenttä ja maali. - Näen suuren mahdollisuuden jalkapallolla lajina ja samalla Gnistanin mahdollisuudet kasvaa. Näen vielä suuremman potentiaalin siinä, mitä hyötyä ja mahdollisuuksia voimme tuottaa yhteiskunnalle ja lähialueelle, Risto Murto sanoo.

-Sitten kilpapuoli, nyt pelataan Veikkausliigassa, pelataanko kymmenen vuoden kuluttua Eurooppa-liigassa? Olemme miettineet stadionhankettakin tänne. Helsingissä on vain Olympiastadion ja Bolt Arena. Tämän kokoisessa kaupungissa pitäisi olla kyllä vielä joku muukin, Risto Murto jatkaa.

Teksti: SUSAN WILANDER

Kuvat: KALEVI HÄMÄLÄINEN

Markus Krabbelle Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki

IF Gnistanin toiminnassa mukana olleita henkilöitä palkittiin alkuvuodesta niin juhlavuoden avajaistilaisuudessa Pienellä Kulttuuritalolla kuin 100-vuotisjuhlagaalassakin.

SUOMEN PALLOLIITON kultainen ansiomerkki annettiin tunnustuksena poikkeuksellisesta sitoutumisesta suomalaiseen jalkapalloon seuran kunniapuheenjohtajalle Markus Krabbelle ja nykyiselle puheenjohtajalle Risto Murrolle Juhlagaalassa olivat mukana myös Taneli Haarala Suomen Palloliitosta sekä Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Tilaisuudessa julkaistiin Sata vuotta kipinää / Hundra år av gnista -juhlakirja.

Ylh. IF Gnistanin puheenjohtajat palkittiin 100-vuotisstandaareilla. Vasemmalta oikealle Risto Murto (Gnistan ry pj 2016-), Antti Uusitalo (Gnistan Oy pj 2019-), Topi Miettinen (ry pj 2011-2014), Tero Korhonen (ry pj 2009-2011) ja Asko Murto (ry

Vas. IF Gnistanin kunniapuheenjohtaja Markus Krabbe palkittiin Suomen Palloliiton kultaisella ansiomerkillä.

Oik.Suomen Palloliiton kultainen seuratoimijamerkki myönnettiin Raimo Anttilalle, Heikki Laaksolle, Arto Lindqvistille, Terttu Vahvelaiselle, Peter Rosenbladille, Topi Miettiselle ja Asko Murrolle tunnustuksena heidän merkityksestään seuralle.

Teksti: SUSAN WILANDER

Kuvat: KALEVI HÄMÄLÄINEN

Larin-Kyösti – Oulunkylän oma runoilija 1. osa

Selaan seurakunnan vaaliluetteloa 1940-luvun lopulta, tulossa on kirkkoherranvaalit 25-26.4.1948 ensimmäisen vakinaisen kirkkoherran valitsemiseksi Oulunkylän seurakunnalle. Ei aikaakaan, kun silmäni osuvat tuttuun nimeen Karl Gustaf Larson. Kaksi ääntä käytettävänä näyttää olevan tällä miehellä. Eletään aikaa, jolloin äänet ja äänimäärät lasketaan vähän toisin kuin nykyään, ne määräytyvät iän ja avioliiton mukaan. Kaikilla on yksi perusääni, yli 40-vuotiaalla ja vähintään 10 vuotta naimisissa olleella on kolme ääntä käytettävänään. Larilla on kaksi ääntä. Vaikka runoilija suoltaa sanoja rakkaudesta, hän ei kuitenkaan ole halunnut (?) solmia avioliittoa. Lisä-äänet poistuvat papinvaaleista 1953, jolloin saadaan yhtäläinen äänioikeus. Käyttikö runoilija kahta ääntään, jää vaalisalaisuudeksi. Toivo Viitasaari tuli valituksi, runoilija kuoli 2.12.1948.

Kerään yhteisvastuukeräystä joskus 1970-luvulla Veräjämäen alueella, missä itsekin silloin asun seurakuntayhtymän virkatalossa. Kuljen ovelta ovelle keräyslista hyppysissäni. Poikkean Jokiniementieltä vähän ylempänä törröttävään Larin-Kyöstin mökkiin ja soitan ovikelloa. Ovelle ilmestyy kirjailija Daniel Katz, hän, jonka isoisä Suomeen hiihti. Lari on jo annettavansa antanut, myös kotitalonsa, jonka testamenttasi Suomen Kirjailijaliitolle. Testamenttiin 9.9.1947 sisältyy ehto, että … taloudenhoitaja Ulla Miina Härkönen hoitaa taloa ja saa asua siinä kuolemaansa asti, sitten kalustus Hämeenlinnaan (Hämeenlinnan kaupunginmuseo) (Kansalliskirjaston arkisto). Larin-Kyöstin hauta löytyy Hämeenlinnasta, taloudenhoitajan hauta Helsingin Malmilta.

Larin-Kyösti syntyi Hämeenlinnassa 5.6.1873 ja muutti Oulunkylään 1910-luvun alussa. Muutamat runon-

sa hän on kirjannut sen jälkeen nimenomaan Oulunkylässä syntyneiksi. Kun kerran kuljeskelin Fredrikinkadun ja Iso-Roobertinkadun tienoilla, huomasin antikvaarisen kaupan ikkunassa myös Larin-Kyöstin kirjan ja menin sisälle. Hänen kirjojaan löytyikin sieltä kokonainen rivi ja runoilijan ihailijana ostin ne kaikki (sain paljousalennustakin). Ohuita kun ovat, mahtuvat kuitenkin alle puoleen metriin kirjahyllyssäni, lisänä Helena Anhavan toimittama Ota sun kaunis kantelees, Valitut runot 1897-1946, Otava 1985. Larin muistialmanakasta (Kansalliskirjasto) löytyy päiväyksellä 12.10.1912 seuraava muistiinpano: ”12.p. muutin Oulunkylään asumaan, niin on siis koti nyt hajaantunut, istun yksin ja mietin lapsuuteni aikoja ja vanhaa syntymäkaupunkia. Tuntuu se haikealta mutta samalla helpotukselta. Uudet olot minua aina virkistävät, missä vain voin kirjoittaa ja olla vapaa, siellä henkeni riemuitsee, vaikka sydäntä polttavatkin vanhat elämän haavat.”

Yhteishyvä-lehdessä Vilho Nenonen (1896-1984) kuvailee mökin maisemia runoilijan 60-vuotispäivän aikaan 5.6.33: ”Kaunis aurinkoinen iltapäivä keväällä, joka hitaasti hämärtyy illaksi. Oulunkylä, hiljainen ja idyllinen huvilayhdyskunta, neljännestunnin junamatkan päässä Helsingistä, vaikuttaa rauhoittavasti tyylikkäine, maalattuine huviloineen ja pikku puutarhoineen, joiden syreenipensaissa ja koivuissa näkyy lehtisilmukoiden alkua. Ei ole ihme, jos tällaiseen seutuun, kun se sitä paitsi on niin lähellä pääkaupunkia, on sijoittunut Larin Kyösti, kesäkuun 5 p:nä 60 vuotta täyttävä runoruhtinaamme. Hänen pieni, vaaleanvihreä, kaksikerroksinen huvilansa sijaitsee toisten samanlaisten keskellä aivan lähellä asemaa. Se on runoilijan taiteellisen luomistyön rauhallinen tyyssija, hänen henkisen maailmansa ahjo; se on runoilijan äitivai-

najan jättämillä säästörahoilla ostettu ja siksi se on runoilijalle rakas. Sillä mikäpä on ihmiselle rakkaampi kuin äidin muisto ja äidin lahja!

Mutta astukaamme sisään runoilijan huvilan portista. Koputamme ulko-ovelle, jonka yläpuolella poronsarvi komeilee. Koputus kiirii pelottavan kovana hiljaisessa talossa. Ovi avautuu jossakin, sitten sekin, jota olemme koputtaneet ja ystävällisen näköisen emännöitsijän kasvot näemme edessämme. ´Kyllä, kyllä kirjailija on kotona´, vastaa hän tiedusteluumme ja sitten astumme kapeita portaita yläkertaan, jossa ovat kirjailijan varsinaiset oleskeluhuoneet: yömaja ja työpaja…” (Yhteishyvä 22/1933)

Vaikka en itse ole tavannut runoilijaa livenä, olen tavannut muutamia silminnäkijöitä. Kun työnkuvaani kuului seurakunnan tiedotustoiminta ja sen mukana Seurakuntalehden toimittaminen, etsiskelin haastateltavaksi eri alojen edustajia. Kerran haastateltavana oli rouva Aili Kauste (s.1917, o.s. Lintula) ja hän kertoi, miten hänen nuorena likkana ollessa Larin-Kyösti kävi heillä kaupassa ja saattoi istahtaa tarinoimaankin joksikin aikaa. Ailia harmittaa, että runoilijan omalla nimikirjoituksella varustettu kirja on sittemmin kadonnut jonnekin kirjahyllystä. Senkin Aili muistaa, miten äiti lähetti hänet kerran asioille runoilijan kotiin ja tämä huudahti: Onpa neidillä valkoiset hampaat! Naiskauneudelle siis silmää runoilijalla. (Seurakuntalehti 3/1983 ja 3/1987)

Teksti: Tämän palapelin Larin-Kyöstistä Oulunkylässä kokosi LIISA JÄRVINEN, pappi ja kirjailija Lähteitä:

- Oulunkylän seurakunnan arkisto (Seurakuntalehti ja kuva-arkisto)

- Liisa Järvisen muistiinpanot ja tallenteet (Kansalliskirjastosta ym)

- Suomen Kirjailijaliitto (Larin-Kyöstin rahasto, 120-vuotishistoriikki Kivelle perustettu)

Karl Gustaf Larson (1873–1948). Kuva: Carl Klein - Suomen valokuvataiteen museo

Larin Kyösti asui Veräjämäellä 1910-luvulta alkaen. Kuva Historian kuvakokoelma - Museovirasto

pj 2000-2009).

Teininpuiston rakentaminen alkoi

Kaadettuja puita Puukoulun kulmalla.

Teininpuisto rakennetaan Käskynhaltijantien ja Teinintien väliin Puukoulun lähelle.

SUORA LAINAUS kaupungin tiedotteesta kuvaa urakkaa näin: ”Nyt alkavassa urakassa rakennetaan valmiiksi Teinintie välillä Teininrinne–Kivalterinpolku sekä Kivalterintie välillä Mestarintie–Kivalterinkuja. Kivalterinkuja, Kivalterinpolku sekä Teininpuisto ja sen raitteja rakennetaan vain osin. Ne rakennetaan valmiiksi myöhemmin, kun ympäröivät talonrakennushankkeet ovat edistyneet. Teininpuiston halki etelästä pohjoiseen tulee uusi jalankulun ja pyöräilyn pääreitti, joka sekin valmistuu lopullisesti vasta myöhemmän rakentamisen yhteydessä.

Kivalterintie muuttuu päättyväksi kaduksi Kivalterinkujan kohdalta, ja Kivalterinpolku muuttuu jalankulun ja pyöräilyn kaduksi. Jatkossa Teinintieltä ei siis voi ajaa Kivalterintien ja -polun kautta Mestarintielle. Ajoyhteys katkeaa helmikuun loppupuolella. Jalankulkijat ja pyöräilijät pääsevät edelleen kulkemaan alueen läpi.

Urakassa rakennetaan lisäksi vesihuoltoa sekä käyttövedelle että sade- ja jätevedelle.

Teininpuistoon rakennetaan hulevesiallas, jonka tavoitteena on sekä viivyttää hulevesiä, että parantaa niiden laatua kasvillisuuden avulla.

Puustoa poistetaan Teininpuistosta muun muassa tulevan uuden jalankulun ja pyöräilyn reitin kohdalta. Yksi puu kaadetaan Teinintien risteyksestä.

Puita kaadetaan nykyiseltä metsäalueelta noin 50. Uusia puita tulee noin 40, mutta suurin osa niistä istutetaan myöhemmässä vaiheessa. Nyt alkavassa urakassa istutetaan muutamia puita. Uusi puusto on monilajista. Puulajeina on esimerkiksi pihlajalajikkeita, koivulajikkeita, mänty, sembramänty, leppälajikkeita, tuomipihlajaa, raita, hevoskastanja ja saarni.

Urakkaan kuuluu mahdollisesti louhintaa, josta voi aiheutua melua ja tärinää lähiympäristöön. Työn on määrä valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.”

Oulunkyläläisiä on vavahduttanut isojen ja komeiden vanhojen puiden kaataminen vuonna 1925 rakennetun Puukoulun vierestä. 1900-luvun alkupuolen kuvissakin ne näkyvät. Tämä alue kuuluu jo vuosia sitten tehtyyn Teinintien remontointiin, ei siis puiston rakentamiseen.

Puukoulun viereen rakennetaan lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettu pysäköintialue erityisesti päiväkotien käyttöön.

Maiseman muutos on suuri. Alue tulee nähtävästi säilymään useita vuosia avarana, koska odotetaan uusien talojen valmistumista. Oulunkyläläiset toivovat, että uudet istutettavat puut tulisivat olemaan mahdollisimman suuria.

Teksti: MARJA MARKKO ja JAANA KENOLA

Kuva: JAANA KENOLA

Linkki suunnitelman sivuille: Katu- ja puistorakentaminen alkaa Teininpuiston ympäristössä Oulunkylässä –ajoreitti muuttuu | Helsingin kaupunki

Mäkelänkadun bulevardikaupunki – asukaskyselyn

Viisi kaupunginosayhdistystä Käpylästä, Metsälästä, Oulunkylästä, Maunulasta ja Pakilasta toteuttivat loppuvuodesta 2023 asukaskyselyn Helsingin kaupungin julkaiseman kaavarungon pohjalta. Tulokset julkistettiin torstaina 29.2.

Oulunkylän kirkolla järjestetyssä asukastilaisuudessa.

PAIKALLE KUTSUTTIIN paitsi alueiden asukkaita myös suunnitelman laatineita virkamiehiä, että kaupunkiympäristölautakunnan ja kaupunginvaltuuston jäseniä. Paikalla ei ollut yhtään virkamiestä mutta kylläkin poliitikkoja. Otto Meri (kok.), Amanda Pasanen ja Otso Kivekäs (vihr.), Sami Kuusela (sit.), Mia Haglund (vas.) ja Minna Salminen (sdp.) vastasivat kutsuun ja saapuivat paikalle. Kirkkosalissa oli yhteensä noin 75 henkeä ja asukkaita kaikista kyselyalueen kaupunginosista.

Seuraavassa hieman kyselyn tuloksista. Koko illan esityksen näet osoitteessa: https:// kaupunginosat.fi/kaupunkibulevardit/asukaskysely/ Esitys aukeaa uuteen ikkunaan.

Vaihtoehtokysymyksiä oli 7 kpl ja avoimia kysymyksiä 4 kpl. Lisäksi kukin kaupunginosa esitti 2–3 kysymystä liittyen oman alueensa tärkeisiin kohtiin. Vastauksia saatiin yhteensä 1412 kpl ja keskimääräinen vastausprosentti asukasmäärään suhteutettuna oli 3,5. Aktiivisimmin vastasivat ikäryhmän 35–50 edustajat ja toiseksi eniten 50–65 -vuotiaat.

tulosten julkistaminen

Bulevardikaupungin asukasmääräksi on suunniteltu 15000–17000 henkeä ja talojen kerroskorkeuksiksi 6–16 kerrosta – näitä kumpaakin enemmistö vastaajista piti liian suurina. Enemmistö kannatti myös kellaripysäköintiä. Noin kolmannes vastaajista kokisi pikaraitiotien vaikuttavan päivittäiseen liikkumiseen jonkin verran parantavasti ja toiselle kolmannekselle sillä ei olisi merkittävää vaikutusta. Käpylän asemalle kaavailtu bussiterminaali, joka olisi pohjoisesta tulevien bussien päätepysäkki, heikentäisi etenkin Maunulan ja Pakilan asukkaiden liikkumista. Kaavarungossa esitetyt liikenneratkaisut lisäävät alueiden liikennehaittoja merkittävästi – tätä mieltä on enemmistö vastaajista.

Luontoarvojen huomioon ottaminen on kaavarungossa toteutettu enemmistön mielestä huonosti.

Kaupunginosakohtaisissa kommenteissa korostuivat kaikilla alueilla huoli liikenteen hakeutumisesta kokooja- ja asuntokaduille sekä etenkin Metsälässä liikenteen ruuhkautuminen ja sen aiheuttamat haittavaikutukset. Huolta aiheuttavat myös viheryhteyksien kapeneminen ja rakentaminen viheralueille. Suojelun alaisen eläimistön ja kasvuston elinolosuhteiden tuhoaminen, lämpökuormat, tuulitunnelit ja ilman puhtaus nousivat esiin vastauksissa. Miten rakentamisen alle jäävä viheralue kompensoidaan ja kestääkö mm Patolan metsä lisääntyvän kulutuksen? Suunnittelualue rajautuu useissa kohdissa pientalovaltaiseen alueeseen, jonka viereen suunnitellut korkeat, tiiviit korttelit varjostavat ja vaikuttavat heikentävästi viereisen matalan alueen viihtyisyyteen. Positiivisena koettiin mm kaupallisten palveluiden lisääntyminen, melun ja saasteiden väheneminen sekä uusien päiväkotien ja koulujen rakentaminen. Yleisölle esitettiin oma osionaan vaihtoehtoisia ratkaisuja liikenteen ohjaamiseksi bulevardin eteläpäässä. Näitä selventävät parhaiten yllä mainitulta nettisivulta löytyvä esityksen kohta 4 liikenneratkaisut, jos-

sa kuvataan hahmotelmia erilaisista liikennereiteistä keskustan suuntaan.

Ja vielä terveiset kaupungin suuntaan:

• tämä kysely tehtiin, kun asukkaat kokivat, ettei heitä haluta aidosti kuunnella

• Kerro kantasi –kyselyyn tuli 784 kommenttia

• asukaskyselyyn vastasi 1412 henkilöä, numeerisia kannanottoja siis yli 13000

• sanallisia vastauksia (~ lyhyt kommentti) yli 2800

• näennäisvuorovaikutus & kauniita havainnekuvia

• vuorovaikutustilaisuuksia järjestetään, mutta todellinen vuorovaikutus puuttuu

• ei mahdollisuutta vaikuttaa suunnitelmiin, valmiit suunnitelmat tuodaan käytännössä vain nähtäväksi

• kaupunkilaisille järjestetään mahdollisuus tulla kuulluksi, mutta heitä ei kuunnella eivätkä voi vaikutta

Viimeiset 50 minuuttia käytettiin keskusteluun, jonka aluksi kukin paikalla olleista poliitikoista käytti lyhyen puheenvuoron kertoen oman mielipiteensä alueen suunnittelusta. Heistä useat ovat myös vaikutusalueen asukkaita. Asukkaiden kommenteissa nousi voimakkaasti esiin aiotun rakentamisen määrä, sen hinta ja kenelle rakennetaan, kun alueella on jo nyt paljon uusia, myymättömiä asuntoja. Kaupungilla on käynnissä useita bulevardihankkeita samanaikaisesti – eikö voitaisi porrastaa, jotta saatava kokemus hyödyntäisi tulevia hankkeita. Myös liikenne puhutti laajasti. Kirkkoherra Ulla Kosonen piti lyhyen puheenvuoron muistuttaen elämän arvoista vastineena rahalle ja kutsui paikalla olleet poliitikot aamukahville tutustumaan arkiaamun liikenteeseen Norrtäljentien ylityskohdalla koulun vieressä. Vihreiden Otso Kivekäs vihjasi, että Norrtäljentien suhteen on jotain suunnitteilla. Jää siis nähtäväksi mitä hän lausumallaan tarkoitti.

Pakin talolle vuoden 2024 Venuu Awards-palkinto

Talo palkittiin suosituimpana tapahtumatilana 5700 kohteen joukosta.

PAKIN TALO on voittanut vuoden 2024 Venuu Awards-palkinnon Helsingin suosituimmat tapahtumatilat -sarjassa. Voiton peruste oli Venuun kautta järjestettyjen tapahtumien suurin määrä viime vuoden aikana. Venuu on Suomen suurin tapahtumatilojen varauspalvelu. Palvelun sivuilla on tiedot yli 5700 tapahtumatilasta, joten Pakilaan voitto tuli kivikovassa sarjassa.

Tunnelmallinen monien juhlanjärjestäjien sydämet vienyt puutalo historiallisessa miljöössä Itä-Pakilassa on ollut vuosien aikana erilaisten perhejuhlien ja vaikka rennompien yritystapahtumien paikkana. Taloon mahtuu istumaan ja syömään noin 60 henkeä, vähän järjestellen enemmänkin.

Kesäaikaan voidaan käyttää hyväksi myös suojaisaa pihamaata, jonne on hankittu uudet ulkopöydät 80 hengelle. Talossa on kahvi- ja ruoka-astiasto 60 hengelle, myös viini- ja kuohuviinilasit. Lisäksi on äänentoistolaite, mikrofoni ja videotykki. Talossa on kahvin ja veden keittimet, termokset, kaksi jääkaappia pakasteosalla, mikroaaltouuni, uuni, induktioliesi ja tehokas tiskikone.

Pakin talon omistaa Helsingin kaupunki. Pakin talo toimii kotiseututalona, jo-

ta isännöi, hoitaa ja vuokraa Pakila-Seura ry. Helsingin kaupunki on äskettäin päättänyt myydä useita omistamiaan vanhoja rakennuksia, mukaan lukien Pakin talon.

Varttuneita mietteitä

SUULBERIN NOUSUN AIKAA seuraa joka ikinen talvi. On kliffaa hiffaa aamulla öögaa avatessa, että suulberi on ainakin kurkkimassa jossain samoihin aikoihin. Näinhän alkaa olla jo helmikuun alkupuolella. Nyt näitä aikoja suulis on ylhäällä jo yli 12 tiimaa, vaille kuudesta yli kuuteen. Alkaa kevät döfaa. Tintit sjungaa ja lumikolat voi stikkaa klitsuun venttaan seuraavaa talvee.

Mä flyttasin Krunikasta Ogeliin 1972. Oon budjannut täällä öbaut 50 vuotta. Aloin funtsimaan, mitä tänne on bygattu sinä aikana. Pikkusen vaikeeta on hahmottaa, mutta ainakin sekä vanhaan Patolaan että uuteen Patolaan on bygattu, Veräjämäkeen on tullut buli uusi asuinmesta ja myös Käpylän steisin ympäriltä finnaa uusia isoja hausseja.

Noi jutut lähti mielee siitä, kun jäin kelaamaan, mitä tänne just nyt bygataan. Raide-Jokeri pani Ogelin ison rakennusbuumin alle. Ei tartte kun katella Käskynhaltijantien tai Maaherrantien varteen nousseita talorivistöjä. Pikkusen sivummalta sitten finnaa entisen Maalii-

kennekeskuksen alueelle bygatut haussit ja tietty vielä Koskelan sairaalan alueelle Käpykylään tulleet talot.

Jengii näille hörneille tulee lisää. Se panee systeemejä uusiksi monella tavalla. Miten erilaiset palvelut saadaan toimimaan ja riittämään? Mua vaivaa snadisti se, että oonks mä jotenki tippunu veks kelkasta. Voiko vielä funtsaa tässä globaalissa maailmassa, että Ogelissa olis jotain paikallista yhteisöllisyyttä ja että jengi kokisi kuuluvansa siihen. Pystytäänkö me enää ylläpitään jotain Ogeli-henkeä? Sellaisen fiiliksen luovat monesti urheiluseurat ja erilaiset vapaaehtoisuuteen pohjaavat harrastuspiirit. Mennään megeen niihin ja rakennetaan Ogeli-henkeä.

Byggaushommiin Ogelissa liittyy myös Ogelin tsyrkan purkaminen. Miten seurakunta näkyy ja skulaa varsinaisen Ogelin alueella purkamisen jälkeen. Sitä ratkotaan tämän vuoden aikana. Keskeisinä asioina ovat miten kirkossa järjestettävät tilaisuudet saadaan seurakuntalaisia houkutteleviksi Ogelin alueella, miten varsinkin lapsille ja nuorillekin suun-

Teksti ja kuva: ESKO LUKKARI

Talo Käskynhaltijantiellä.

nattu kerhotoiminta järjestetään ja miten kirkko yleensä näkyy ja koetaan Ogelin maisemassa.

Ja lopuks tietty pikkusen Gnisusta. Eka kotimatsi liigassa skulataan Ogelissa huhtikuun 4. päivä. Se on suuri päivä. Onhan Gnisu yks Ogelin ikoni. Aletaan venttaan sitä päivää. Eihän siihen ole kuin pari viikkoa.

Teksti ja kuva: RAIMO ANTTILA raimo.anttila@kotiposti.net

Pakila-Seuran puheenjohtajan palsta

Pakilantiellä sattuu ja tapahtuu koko ajan

PAKILANTIELLÄ SATTUU JA TAPAHTUU. Tieto Pakilan Kukkatalon tontille tulevasta kahdesta kerrostalosta tuli täytenä yllätyksenä. Yksi Länsi-Pakilan maamerkeistä poistuu, kun hyvin palvellut ja pidetty alan erikoisliike poistuu. Hyvin toimineen palveluyrityksen lähtö jättää tietenkin aukon markkinaan ja on mahdollista ja toivottavaa, että aukko täyttyy jollakin tavalla. Kerrostalojen virta Pakilantien varteen antaa toki karvaudestaan huolimatta mahdollisuuden alueen palvelujen monipuolistumiseen. Se on jonkinlainen lohtu, kun murehdimme alueen pientalovaltaisuuden murenemista. Uuden italialaisravintolan ilmestyminen hiljattain Pakilantien länsipuolelle nousseen kerrostalon kivijalkaan on otettu alueella tietenkin tyytyväisenä vastaan. Siitä kertoo asiakaskuhina ravintolassa.

Mutta samalla kun uutta rakennetaan, jotain vanhaakin voi palata Pakilaan. Helsingin kaupunki tiedotti äskettäisin, että entisen Marian sairaalan alueelta purettavat kaksi 1890-luvun hirsirakennusta siirretään Itä-Pakilaan Mikkolantien ja Mikkolankujan kulmatontille.

Itä-Pakilaan siirrettävän Kulkutautipaviljongin ja Desifiointivierasmajan on ostanut yksityishenkilö, joka aikoo ottaa uudelleen pystytettävät rakennukset asuinkäyttöön. Aikamoinen kulttuuriteko! Ratkaisu sairaalarakennusten purkulupaan piti lehtitietojen mukaan hakea aina korkeimmasta hallinto-oikeudesta saakka.

Suomessa vanhojen historiallisten rakennusten purkaminen, siirtäminen ja uusiokäyttö on jokseenkin harvinaista. Meitä vanhemmissa kulttuurimaissa, vaikkapa Ruotsissa tai Isossa-Britanniassa sitä on harrastettu paljon enemmän ja paljon pitempään. Malli vaatii tietenkin rahaa ja rakkautta vanhoihin rakennuksiin, mutta rakennuskulttuurin kannalta se on todella hienoa.

Aasinsilta Marian sairaalan puurakennuksista Pakin taloon on lyhyt. Pakin talon ostoasiasta ei ole tosin uutta kerrottavaa. Kaupunki pohtii asiaa eikä Pakila-Seuraan ole oltu yhteydessä. Sen sijaan Laajasalo-Degerö Seura on ollut konsultaatiomielessä yhteydessä Pakila-Seuraan. Laajasalo-Seura vuokraa juhlatalona käytettävää Ylistaloa Helsingin kaupungilta ja kaupunki olisi valmis myymään Helsingin neljänneksi vanhimman puutalon, Ylistalon seuralle. Pakin talo on se kolmanneksi vanhin.

Kaupunginosayhdistysten yhteistyö on tiivistynyt viimeisen parin vuoden aikana. Tuusulantien bulevardisoinnin ja terveyskeskusten verkoston karsimisen vastustaminen on saanut yhteistyöhön vauhtia. Helka koko kaupungin kaupunginosayhdistysten kattojärjestönä on valitettavasti niin hajanainen toimija, että vain yhdistysten alueellisella yhteistyöllä tuntuu olevan oikeasti merkitystä.

Tule mukaan vaikuttamaan Oulunkylän tulevaisuuteen – liity jäseneksi

OULUNKYLÄ-SEURA edistää asuinalueemme yhteisöllisyyttä ja osallistuu aktiivisesti kaupunginosan kehittämiseen seuraamalla ja kommentoimalla kunnallisia suunnitelmia sekä päätöksentekoa.

Nyt ovat esillä etenkin Oulunkylän keskustan huomattavat muutossuunnitelmat sekä Oulunkyläntien varren rakentaminen. Tuusulantien bulevardisointi tulee vaikuttamaan huomattavasti myös Oulunkylään ja alueen kaavarunko on etenemässä päättäjille.

Oletko kiinnostunut seuraamaan kaavoitusta, ottamaan kantaa viheralueiden puolesta, puolustamaan palveluiden ja kulttuuritarjonnan lisäämistä sekä tukemaan kaupunginosamme säilymistä turvallisena asuinympäristönä? Tule siis jäseneksi ja kerro miten haluaisit olla vaikuttamassa.

Oulunkylä-Seuran vuoden 2024 jäsenmaksu on 15 euroa, yhteisöjäseniltä 35 euroa ja yrityksiltä 55 euroa. Jokainen jäsenmaksu on kaupunginosayhdistykselle tärkeä, sillä emme saa mitään muuta vakituista rahoitusta koko asuinalueemme hyväksi tehtävään työhön.

Voit liittyä jäseneksi tai uusia jäsenyytesi maksamalla 15 euroa tilille IBAN: FI37 7997 7997 8644 21, BIC: HOLVFIHH tai Holvi-kaupan kautta –holvi.com/shop/oulunkyla-seura.

Laita viestiksi nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Tietojasi käytetään vain jäsenrekisterissä sekä seuran kokouksista ilmoittamiseen.

Tervetuloa mukaan Oulunkylä-Seuraan! oulunkyläseura.info@gmail.com

Pakila-Seuralla on vähintään hyvä puheyhteys Oulunkylän, Maunulan ja Pukinmäen vastaaviin kaupunginosayhdistyksiin, mutta yhteistyössä on toki rutkasti parantamisen varaa. Asianlaidan tunnistavat kaikki, mutta ns. savolaisen projektin mallilla silti mennään. Esimerkiksi kaava-asioissa kaupunki uskoo vain joukkovoimaan ja siksi tiiviimmälle yhteistyölle on tarvetta.

RAIMO RAHKONEN

Pakila-Seura hallituksen pj.

Kuva: Esko Lukkari

Kaupunki on tarjonnut taloa ensisijaisesti Pakila-Seuralle. Neuvottelut ovat kesken.

Oulunkylän

toimijaverkosto

– kansalaistoiminta vastaa ajan haasteisiin

Oulunkylän yhdistykset rakentavat yhdessä stadiluotsin tuella uudenlaista toimintaa alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden edistämiseksi.

HELSINGIN KAUPUNGIN strategisena tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Kaupunki haluaa tukea kaupunkilaisia ja paikallistoimijoita hyödyntämään asiantuntijuuttaan ja järjestämään omaehtoista toimintaa kaikkien kaupunkilaisten hyväksi. Koordinoivaa yhteistyötä sen edistämiseksi alueilla toteuttavat esimerkiksi alueiden yhdyskuntatyöntekijät ja stadiluotsit. Alueen yhdyskuntatyöntekijä ja stadiluotsi kutsui koolle maaliskuussa 2023 Oulunkylän toimijoita perustaakseen Oulunkylän toimijaverkoston.

- Verkosto lähti käyntiin siitä, kun juttelimme alueen stadiluotsin sekä Ossy Ry:n Teija Ågrenin kanssa Oulunkylän Puukoululla. Ogelissa ei ollut silloin tietääksemme säännöllistä verkostoa, ja ajattelimme, että laajempipohjainen alueellinen verkosto voisi tuoda lisäarvoa, tapahtumia ja muuta pöhinää Oulunkylään. Teija heitti tapaamisessa idean nimestä: Toimijaverkosto, joka kuvaa verkoston tavoitetta, toimintaa ja toimijuutta. Minusta nimi oli kuvaava ja otin sen käyttöön, kun kutsuin koolle ensimmäistä verkostokokousta, kertoo alueella toimiva yhdyskuntatyöntekijä Soile Atacocugu - Verkostossa ollaan itse toimijoita, eikä odoteta, että muut ratkaisevat haasteita tai toteuttavat toimintaa meidän puolestamme. Yhdessä tekeminen synnyttää osallisuutta, kun voi vaikuttaa siihen, mitä omassa lähipiirissä tapahtuu, ja tuottaa yhteistä hyvää itselle ja alueen asukkaille. Parhaimmillaan verkosto antaa synergiaetuja jäsenilleen, kun sen toimijat pyytävät toisiltaan apua ja tukea, ja järjestävät toimintaa yhdessä. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on toimia oulunkyläläisten hyväksi. ”Mielestäni kansalaisyhteiskunnalla on velvollisuus vastata ajassa ilmeneviin ongelmiin omalta osaltaan. Oulunkylän toimijaverkostossa or-

Oulunkylän toimijaverkoston tapaaminen nuorisotalolla tammikuussa. Kuvassa ikkunaseinällä vasemmalta alkaen Elina Pentikäinen, stadiluotsi; Petri Pöyhönen, Oulunkylän yhteisötalo; Marja Markko, Oulunkylä-Seura; Ari Tuominen, LC Helsinki/Metsälä; Outi Mononen, Veräjälaakson Kohtaamo; Pekka Rintala, LC Helsinki/Metsälä ja Oulunkylä-Seura; Anne Merisaari-Varis, Oulunkylän Martat; Iisa Iso-Markku ja Mia Mod, Oulunkylän seurakunta; Teija Ågren ja Jan Blomqvist, OSSY ry. Kuvan ulkopuolella nuorisotalon edustajina mukana Marjo Sjöblom ja Tatu Falck.Verkoston tilaisuuksiin ovat osallistuneet myös mm. IF Gnistan, Leikkipuisto Mäkitorppa, MLL Oulunkylä, Oulunkylän kirjasto, Oulunkylän koulujen vanhempainyhdistykset OIVA ry ja Wandy sekä Oulunkylän VPK

ganisoimme tällaista toimintaa käytännössä, verkoston jäsen Outi Mononen kertoo. Toimijaverkosto kokoontuu muutaman kuukauden välein kiertävän puheenjohtajan valitsemassa paikassa. Tapaamisia pyritään järjestämään vuorokerroin päiväsaikaan ja työpäivän jälkeen, jotta mahdollisimman moni toimintaan osallistuva yhdistys voisi osallistua työskentelyyn. Toimintaan on osallistunut edustajia alueen urheiluseuroista, vanhempainyhdistyksistä, eri järjestöistä ja muista kansalaistoimintaa edustavista ja tukevista yhteisöistä.

Käsiteltävät teemat valitaan yhdessä ja tarvittaessa sovittujen toimien valmisteluun valitaan pienempi työryhmä. Alueella toteutettavien tapahtumien parempaa suunnittelua varten kootaan parhaillaan stadiluotsin tuella toimijaryhmän yhteistä kalenteria. Muita työn alla olevia aktiviteetteja ovat mm seuraavat kaksi toimintaa: Oulunkylän nuorisotalon lauantai aukiolon pilotointi

Verkoston tapaamisissa nousi esille aikoinaan nuorisotalolla yhdessä järjestöjen kanssa ylläpidetyt nuorisokahvilat. Nyt lähdetään kokeilemaan mallia tämän päivän tarpeisiin muokattuna. Alustavasti onkin jo sovittu nuorisotalon aukiolosta syksystä alkaen kerran kuussa lauantaisin klo 17-22.

Pitkäjänteisen ja säännöllisen toiminnan toteutukseen tarvitaan henkilökunnan lisäksi joukko vapaaehtoisia, jotka ovat valmiit sitoutumaan mukaan toimintaan muutamana iltana vuoden mittaan. Verkoston tapaamisessa tehdyn ”sormiharjoituksen” tuloksena tavoite on minimissään 20-30 henkilön lista, eli työtä on vielä tehtävänä. Nuorten kannalta uskottavaa ja kiinnostavaa toimintaa varten kootaan ideoita – nuorilta itseltään.

Toimintaa pilotoidaan keväällä la 14.3.

Tapio Rautavaara –ihminen ja ikoni

Timo Ruuskasen monologinäytelmä nostaa esille Rautavaaran persoonan eri näkökulmista. Lapsuuden rankat kokemukset jakautuneessa Suomessa köyhän työläisäidin poikana luovat perustan myöhemmälle Tapsalle, joka osaa hoitaa artistin liikeasioita tavalla, jota moni nykypäivän muusikkokin kadehtisi.

ja tarkemmat ratkaisut syksyn toiminnasta tehdään nyt saatujen kokemusten perusteella.

”Turvallinen aikuinen” -koulutuksen pilotointi

Työnimeltään ”Turvallinen aikuinen” projektin taustalla on mm. pohjoisten kaupunginosien alueella 2023 esille noussut koulukiusaaminen ja teeman parissa käynnistynyt asukkaiden ja yhdistysten aktiviteetti. Teema nousi esiin myös Oulunkylä-Seuran turvallisuuteen ja osallisuuteen kohdennetun asukaskyselyn yhteydessä: erityisesti Veräjälaakson vanhemmilta esitettiin toive nuorten kohtaamiseen liittyvästä koulutuksesta.

Lions Club Helsinki/Metsälän vedolla on keskusteltu aiheen parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa ja nyt kootaan matalan kynnyksen koulutuspakettia vastaamaan tarpeeseen. Tarkoituksena on luoda kokonaisuus, jonka tuella vanhemmilla ja yleisemmin aikuisilla on mahdollisuus tunnistaa oma toimijuutensa. Tavoitteena on lopulta kehittää käytäntö, jossa aikuisten verkosto sopisi keinoja kiusaamistilanteiden ennalta ehkäisemiseksi ja kiusaamisesta kärsivien perheiden auttamiseksi.

Koulutuksen tavoitteita ja sisältöä kehitetään pienellä sparrailuryhmällä vielä huhtikuussa ja tavoitteena on käynnistää pilottiryhmällä koeajo vielä ennen lomakautta. Koulutuspakettia viimeistellään saatujen kokemusten pohjalla ja tavoitteena on laajempi käyttöönotto vielä tämän vuoden kuluessa.

Teksti: ELINA PENTIKÄINEN (elina.pentikainen@hel.fi) ja PEKKA RINTALA (pekka.rintala@iki.fi) Kuva: PEKKA RINTALA

TAPIO RAUTAVAARALLE urheilu-ura tuottaa menestystä, mutta Työväenurheilijoiden jäsenenä myös muistutuksen yhteiskunnassa edelleen vallitsevista jakolinjoista. Olympiavoittajan kanssa sen sijaan kaikki haluavat olla ystäviä tai ainakin vaikuttaa siltä. Rautavaaran ura muusikkona ja viihdyttäjänä pääsee lentoon sota-aikoina armeijassa ja heti sodan jälkeen hän käyttää ihmisten viihteen kaipuuta maksimaalisesti hyväkseen kiertämällä ympäri maata keikoilla. Mikään työväentalo ei ole liian pieni Tapio Rautavaaran konsertille ja kiertueelta tulee myös tuloja, kun menot pidetään tiukasti kurissa.

Rautavaara, kuten myös Timo Ruuskanen, tuntevat taitelijoihin kohdistuvat kaksoisstandardit. Toisaalta edellytetään omistautumista taiteelle ja ihaillaan menestystä, toisaalta paheksutaan kaupallisuutta ja taiteilijan tulojenhankintaa. Esityksessä mennyt ja nykyhetki uivat toistensa lomaan, ja samat ongelmakohdat tuntuvat vaivaavan yhteiskuntaa vuosikymmenestä toiseen.

Näytelmän ohjaajan Olka Horilan mukaan Timo Ruuskasella oli palava innostus Tapio Rautavaaraa koskevaan monologinäytelmäänsä. Sen tuntee myös näytelmään katsoessa. Kuitenkaan esitys ei ole sokean ihailun hämärtämä. Rautavaaran persoona pääsee esille välillä kulmikkaanakin ja itseironian sävyttämänä. Rautavaara halusi kohdata ihmiset omina itsenään ja hän oli tarinankertoja. Näillä kyvyillä hän rakensi uransa ja paikkansa suomalaisten sydämissä ja mielissä.

Teksti: SUSAN WILANDER

Kuva: Teatteri Avoimet Ovet NILS KROGELL

TAPIO RAUTAVAARA

Syntyi 1915 Pirkkalassa, asui suurimman osan elämästään Oulunkylässä. Harrasti urheilu lapsesta saakka ja liittyi Oulunkylän Tähteen 12-vuotiaana. Toimi sota-aikana ilmavalvontatehtävissä ja jatkosodan aikana rintamaradiossa kuuluttajana.

Meni 1942 naimisiin Liisa Handellin kanssa ja sai 4 tytärtä.

• Voitti 1946 keihäänheiton EM-pronssia Oslossa. Voitti 1948 keihäänheiton olympiakultaa Lontoossa.

• Voitti 1958 jousiammunnan joukkuekilpailun maailmanmestaruuden Belgiassa.

• Levyttä uransa aikana yli 300 laulua ja kiersi Suomea laulajana 1960-luvulle saakka. Esiintyi 22 elokuvassa.

• Kuoli 1979 Tikkurilan uimahallissa kaaduttuaan saamiensa vammojen seurauksena kotonaan Oulunkylässä.

Tapio Rautavaara -näytelmä 27.4.2024 asti Teatteri Avoimet Ovet

www.avoimetovet.fi

Timo Ruuskasen monologinäytelmä valottaa Rautavaaran persoonaa, mutta musiikki jää esityksessä vähemmälle huomiolle.

Oulunkylän asukasturvallisuusillat keväällä 2024

Muutaman viime vuoden aikana on käynyt selväksi, että arkemme jatkuvuus voi häiriintyä monella tavoin ja itsestämme riippumattomista syistä. Kansainvälisestikin arvostetussa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissamme aktiiviset kansalaiset ovat merkittävä osa kriisinkestävää yhteiskuntaa.

KUN MAAILMALLA turvallisuustilanne heikkenee, tuntuvat sen vaikutukset myös meidän arjessamme. Jokainen ihminen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, miten hyvin selviämme kriisitilanteissa – olivatpa ne sitten pieniä tai suuria. Kun hyvät toimintamallit ovat selkäytimessä, on ne helppo ottaa käyttöön tarvittaessa. Tämä lisää niin omaa turvallisuudentunnetta kuin koko yhteiskunnan selviytymisky-

kyä haastavissa tilanteissa. Selviytymistaitoja, -tietoja ja asennetta voi kehittää koulutuksella ja siihen haluamme nyt tarjota mahdollisuuden.

Oulunkylä-Seura toteuttaa yhteistyössä Helsingin Pelastusliiton kanssa alueen asukkaille kohdennettua arjen turvallisuuden koulutustilaisuuksien sarjaa. Kokosimme viime vuonna asukaskyselyiden avulla toiveita koulutusteemoista ja saadun palautteen pohjalla toteutamme nyt kevään aikana kolme tilaisuutta. Tilaisuuksista saatujen kokemusten pohjalla päätetään mahdollisista jatkotoimista lomakauden jälkeen.

Oulunkylän Seurahuoneella järjestetään seuraavat kaksi tilaisuutta

Keskiviikkona 3.4. klo 18–20 on teemana ”Turvallinen arki urbaanissa ympäristössä – kaupungin näkökulma kaupunginosan turvallisuuteen”. Illan aikana kuullaan mm. seuraavia asiantuntijoita:

- Ajankohtaista helsinkiläisten varautumisesta; alustajana kaupunginkanslian turvallisuus- ja valmiustiimin edustaja

- Asuinrakennuksen paloturvallisuus ja miten voin sitä parantaa; alustajana Helsingin pelastuslaitoksen asiantuntija

- Oulunkylän turvallisuusympäristö poliisitehtävien valossa – kuinka omalla käyttäytymisellä voi ehkäistä riskitilanteiden syntymisen; alustajana Helsingin poliisilaitoksen asiantuntija

Tiistaina 23.4. klo 18–20 on teemana ”Varautuminen 72 h tilanteisiin ja väestönsuojelun perusteet”. Tuolloin kuullaan ja keskustellaan asiantuntijoiden alustamana tarkemmin näistä aiheista.

- 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yh-

teiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Illan aikana selviää mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mistä löytyy lisätietoa aiheesta.

- Väestönsuojelu osuudessa selviää mitä se merkitsee kansalaiselle ja miten asiat on järjestetty Helsingissä.

Veräjälaakson koululla toteutetaan alueen nuorille kohdennettu tilaisuus Lauantaina 27.4. klo 17–20 on tarjolla YÖKORISTA maustein. Tilaisuuden ja ohjelman järjestävät:

• Helsingin NMKY:n Yökoris (@yokorishelsinki)

• Alueen VPK:t hälytysvarauksella

• #palokaveri opastaa alkusammutuksen ja paloturvallisuuden maailmaan

• Veräjälaakson Kohtaamo junailee paikalle ainakin grillimakkaraa ja mehua Pallot ja muut tarvittava löytyvät paikan päältä.

Tilaisuuksien tarkemmasta ohjelmasta ja toteutuksesta lisää tietoa muissa kanavissa.

Teksti: PEKKA RINTALA Oulunkylä-Seura

Kirja-arvostelu: Joni - Poliiseja ja murhia

KALE PUONTI on kirjoittanut jo aiemmin viisi rikosromaania. Nyt ilmestynyt Joni (Bazar, 301 s.) on aihepiiriltään jatkoa edellisille. Kirjoittaja Kale Puonti on eläkkeellä oleva poliisi Helsingin poliisilaitokselta. Kaikki kirjat käsittelevät tavalla tai toisella kirjoittajalle tuttua aihepiiriä ja ympäristöjä. Kale Puonnin ”Fadi” palkittiin Vuoden Johtolanka -tunnustuspalkinnolla.

Joni tuo esille Helsingin jengirikollisuutta, ulkomaalaissyntyisten elämää ja monenlaista elämän kirjoa. Sujuvasti kirjoitettu teos kuvaa osuvasti poliisilaitoksen ja poliisien sisäisiä suhteita. Poliisien sisäiset keskustelut, asenteet maahanmuuttajiin, puhdas rasismi tulee kah-

vipöytäkeskusteluissa henkilöistä riippuen suoraan tai peitetysti esille. 300-sivuisen kirjan sisällöstä paras osa ovat kuvaukset poliisien keskinäisistä väleistä. Tapahtumiltaan Joni on tavanomainen jännityskirja. Kaksi ulkomaalaistaustaista miestä löydetään ammuttuina. Onko jengien välinen sota alkamassa? Poliisien tutkintaan tulee kuitenkin aivan uusia tutkintalinjoja. Ökyrikas purjeveneilijä on pitänyt veneellään Helsingin satamalaiturissa omia hauskoja kesäisiä pirskeitä, joissa ovat iloa tuoneet niin naiset kuin huumeetkin. Ylimielinen herraspoika kytkeytyy laajempaan huumerikollisuuteen. Veneellä vieraita ilahduttanut nainen

taas siivoaa päätyökseen Pasilan poliisilaitosta. Tämä sivujuonne on kirjan epäuskottavin. Se on myös kirjailijalle aika helppo ratkaisu, johon liittyy voimakkaan rasistisen poliisin ase.

Syyllisten selvittämisessä poliisilla on välillä hommat pahasti hukassa, eri tutkintalinjoja on riittämiin kuten myös asioiden ratkaisijoiden mielipiteitä. Poliisien keskustelut työpaikalla Pasilassa ovat herkullisen kuvaavia.

Loppuratkaisu on epäuskottava tai sitten poliisien tyhmyyttä korostava. Poliisi vahtii, mutta pääepäilty karkaa! Helsinkiläiselle lukijalle Joni tarjoaa monipuolisen kattauksen Helsingin eri kaupungin-

Kansanedustajat kuvataidekoululaisten silmin

Pohjois-Helsingin kuvataidekoulun oppilaat tekevät tänä keväänä muotokuvia elävästä mallista – malleina toimivat kansanedustajat. Hanke on osa Kuvataidekoulujen liiton järjestämää näyttelyhanketta, jossa kaikista 200 kansanedustajasta tehdään muotokuva ja näyttely pidetään tammikuussa 2025 Eduskunnan kirjastossa.

Pohjois-Helsingin kuvataidekoululaiset pääsivät toteuttamaan näkemyksensä kansanedustaja Niina Malmista helmikuun lopulla.

POHJOIS-HELSINGIN KUVATAIDEKOULULLE arvottiin 9 kansanedustajaa, joista 7 saatiin paikan päälle malliksi. Loput teokset tehdään valokuvien perusteella. Elävästä mallista piirtäminen on klassinen taideopiskelun muoto ja samalla kansanedustajat pääsevät vastailemaan oppilaiden kysymyksiin sekä kertomaan kansanedustajan tehtävistä.

-Edellisen näyttelyn saama suuri suosio on varmasti vaikuttanut siihen, että saimme niin hyvin kansanedustajia malleiksi. Hankkeessa on nyt mukana 22 kuvataidekoulua ympäri Suomea, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulun rehtori Heidi Romo kertoo.

Helmikuisena iltana kuvataidekoululla järjestetyssä tilaisuudessa mallina on Niina Malm (sd.). Malm on ensimmäistä kertaa elävän mallin roolissa, mutta aika sujuu nopeasti kysymyksiin vastaillessa.

-Meissä kaikissa on luova puoli ja kansanedustajankin on hyvä muistaa, ettei taide ole vain osa hyvinvointia, vaan taide on osa elämää, Niina Malm sanoo. Taidekasvatuksen saatavuuteen voidaan myös vaikuttaa monilla tavoin.

- Suomen malli on hyvä keino saada taideopetusta laajemmalle joukolle lapsia ja nuoria. Lisäksi pitää huolehtia siitä, että taidekasvatusta antavilla järjestöillä on toimintaedellytykset kunnossa, eikä harrastuksesta tule liian kallis vanhemmille, Malm sanoo.

Kymmenisen taidekoululaista on kokoontunut luokkaan piirtämään mallia. Opettaja Heikki Riikonen kyselee Niina Malmilta oppilaiden ennalta esittämiä kysymyksiä samalla kun luokassa piirretään keskittyneesti maalaustelineille viritetyille papereille.

Olle Aravirta on opiskellut taidekoulussa jo 12 vuotta. Harrastuksen jatkumiseen on vaikuttanut mm. mukavat opiskelukaverit ja opettajat koululla. Elävästä mallista piirtäminen tuntuu kivalta.

-Piirrän lyijykynillä ja käytän hiiltä lopussa. En tykkää maalata ollenkaan ja piirrän aina hiilillä, pastelleilla ja lyijykynillä. Hiilellä on helpointa tehdä kuva ja myös korjata virheet, Olle Aravirta kertoo.

Siiri Soikkelilla on kolme vuotta opintoja takanaan.

-Tulin mukaan hankkeeseen, koska se tuntui mielenkiintoiselta ja oli uutta, en ole ennen piirtänyt elävää mallia tällä tavalla. Tämä on vähän jännittävää, aika ei meinaa riittää, eikä tiedä riittävätkö omat taidotkaan, mutta kyllä siitä hyvä tulee varmaan, Siiri Soikkeli sanoo.

Näyttelyhankkeen tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamista sekä luovaa ilmaisua. Taide on keino luoda vuorovaikutusta ja tulla nähdyksi ja kuulluksi, siksi on tärkeää saada lapset ja nuoret mukaan vaikuttamaan. Eduskunnan suuntaan hanke tuo esille taidekoulujen toimintaa ja taideopetuksen merkitystä niin hyvinvoinnille kuin demokratian kehityksellekin. Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu tarjoaa taiteen perusopetuksen kuvataiteen laajan oppimäärän opetusta 4-20-vuotiaille ItäPakilassa, Malmitalossa ja Kanneltalossa.

Eduskunnan kirjastoon tulee esille yksi muotokuva jokaisesta kansanedustajasta. Kirjastoon menevät teokset valitaan kouluissa. Kaikki tehnyt teokset löytyvät kuitenkin internetgalleriasta, jonka linkki tulee lähempänä tapahtumaa Kuvataidekoulujen liiton sivuille: https://youngart.fi. Edellisen näyttelyn teoksia voi katsoa täältä: https://www.kansanedustajatkuvataidekoululaistensilmin.com/ Teksti ja kuva: SUSAN WILANDER

osiin, vähän Helsingin maalaiskunnassa, Vantaallakin, poiketen. Sujuvaa luettavaa.

Huonekasvien

virkistyspäivän aika!

KEVÄTAURINGON PILKISTÄESSÄ ikkunoista on aika vetreyttää huonekasvit eloon talvihorroksestaan. Valon lisääntyminen saa kasvit uuteen kasvuun ja siihen ne tarvitsevat ravinteita sekä vettä. Jos kasvi on jo täyttänyt juurillaan vanhan

ruukkunsa tai multa tiivistynyt yhdeksi kokkareeksi, josta kasteluvesi juoksee saman tien läpi, on jo korkea aika ryhtyä huoltotoimenpiteisiin.

Huonekasvin huolto:

• Kastele kasvi kunnolla jo edellisenä päivänä

• Varaa hyvä työskentelytila – suojaa pöytä vahaliinalla, kaada multaa saaviin ja kostuta se nihkeäksi, ota esille puhtaat vaihtoruukut, moka, sekatöörit tai sakset ja suihkupullo

• Ota tukeva ote varresta, kopauta ruukun kylkeen ja nosta kasvi ulos ruukusta. Kaktukseen voit tarttua rullaksi kiedotulla sanomalehdellä tai grillipihdeillä.

• Poista juurista tiivistynyt ja kokkareinen multa. Avaa kerälle kiertyneet juuret.

• Laita ruukkuun multaa niin, että kasvi tulee samalle korkeudelle, jossa se aiemmin oli. Täytä sitten ruukku mullalla kasvin ympäriltä ja painele kevyesti multa ruukkuun. Jätä ruukun yläreunan ja multapinnan väliin parin sentin kasteluvara.

• Aloita lannoittaminen noin kuukauden kuluttua mullanvaihdosta.

• Leikkaa tarvittaessa kuivat lehdet ja liian pitkät varret.

• Jos kasvi on talven aikana pölyttynyt, kunnon suihkutus virkistää sitä hyvin. Ruukku kannattaa asettaa noin 45 asteen kulmaan ja suihkutella vain kasvin varsia ja lehtiä, jotta multa ei kastu liikaa.

Teksti: SUSAN WILANDER

Joogaa kohti kevättä!

Kevätlukukausi alkaa 22.4.! Tule joogaamaan oman kylän studiolle kertamaksulla, Anytime-, Kurssi-, tai 10/5x kortilla kesäkuun loppuun asti. Uutuutena pilates!

Tutustu tarjontaamme, ja varaa omasi www.kivayoga.fi

Jokiniementie 46 | kivayogahki@gmail.com Avaamme 8.1.2024! Maksu myös liikuntaedulla!

Äänettömät

VUONNA 1906 maassamme säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Aatelisista, talonpojista, porvaristosta ja papistosta koostuneet Säätyvaltiopäivät korvattiin Eduskunnalla. Äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui. Työväki, silloinen proletariaatti pääsi vaikuttamaan valtiollisiin asioihin. Suomessa, ensimmäisenä maana koko maailmassa, naiset saivat äänioikeuden lisäksi asettua ehdokkaaksi parlamenttiin eli Eduskuntaan. 19 valittiinkin.

Tästä oli joukko poikkeuksia, vangit, mielisairaat ja muut vajaavaltaiset eivät saaneet äänestää. 1960-luvun lopulla hekin saivat lopulta äänioikeuden. Marraskuun liike toimi näiden syrjäytettyjen ihmisten parissa organisoiden heitä järjestäytymään ja toimimaan itse. Siinä liikkeessä olin kyynärpäitäni myöten, kenttämiehenä.

Lähdin vuonna 1970 eduskuntavaalien ehdokkaaksi, kuten puoluetoverini, oikeusministeri Mikko Laaksonen. Jostain syystä Oikeusministeriö ei ehtinyt lähettää äänestyslaatikoita vankiloihin äänestyspäiviin mennessä, joten Mikko voitti 200 äänellä! Tulin hänen tilalleen vuotta myöhemmin, kun hänet nimitettiin Verohallituksen pääjohtajaksi.

Jordanian kuninkaan veli Prinssi Hussein kutsuttiin Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen puhumaan sovittelevasti, kun Tanskassa oli julkaistu pilapiirros Muhammedista. Hän aloitti toteamalla, että hänen ei oikeastaan tulisi sotkeutua politiikkaan. Jordaniassa kaksi porukkaa ei saa äänestääkään, kuningashuoneen jäsenet kuten hän itse sekä vangit. Soluttauduin hänen turvamiestensä ohi kertoen, että Suomessa vangit ovat saaneet äänestää ja (väärensin vähän) he äänestivät minut eduskuntaan. Sitä paitsi, jos Yhdysvaltojen pari miljoonaa vankia olisi saanut äänestää, siellä olisi toinen presidentti eikä Irakin sota olisi alkanut. Prinssi Hussein pyysi minua lähettämään itselleen kopion laistamme.

Entä nyt Suomessa, tässä ”maailman onnellisimmassa” maassa, pohjoismaisessa demokratiassa. Kolme neljästä suomalaisesta äänesti viime presidentin vaaleissa, naiset enemmän kuin miehet. Mitä tekivät äänestämättömät?

Poliisihallituksen ja Tilastokeskuksen mukaan 15–20 %:lla, eli joka viidennellä tai kuudennella suomalaisista ei ole passia tai henkilötodistusta, jota vaaditaan äänestystilanteessa. Eli muodollisesti he eivät voi edes äänestää. Henkilöpapereiden hankkiminen on monimutkaista, aikaa vievää ja lisäksi maksaa.

Lähetin nämä tiedot joillekin eri puolueiden johtaville poliitikoille. He eivät juuri reagoineet. Tilanne lähentelee skandaalia tässä ”pohjoismaisessa demokratiassa”. Maksuton henkilöllisyystodistus kuuluisi ihmisoikeuksiin ja asia pitää korjata välittömästi. Yhdysvalloissa erityisesti Demokraattinen puolue on maan eteläosien köyhien parissa auttanut ihmisiä rekisteröitymään äänestäjäluetteloihin.

Keitä poliitikot eniten pelkäävät – lehdistön lisäksi? Ensiksi toista miljoonaa vanhaa ihmisiä, jotka yleensä äänestävät ja ovat kiukkuisia. ”Ketä he aikovat näissä vaaleissa äänestää?” Toiseksi nuoria, ”ketähän he ryhtyvät nyt äänestämään – kun ovat saaneet äänioikeuden?”. Kolmanneksi äänestämättömiä. ”Entä jos ne lähtevätkin kerran liikkeelle, keitä ne äänestävät?”.

Kun suomalaiset vuonna 1906 saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, työväenpuolue sai enemmistön Eduskunnassa. Kuka nyt saa äänestämättömät liikkeelle ja lähtee ajamaan maan vähäisempien, köyhien, syrjäytettyjen ja hiljaisten asioita? Siinäpä kysymys. Se saa maan suurimman puolueen aseman seuraavissa vaaleissa.

ILKKA TAIPALE kaupunginvaltuutettu (sdp)

Veräjämäen päiväkodeissa tutustutaan Itämereen

Erasmus+ -hanke päiväkoti Veräjämäessä ja Pikku-Veräjässä tuo kestävän kehityksen luovalla tavalla varhaiskasvatukseen.

PÄIVÄKOTIMME ON mukana Euroopan unionin ja Opetushallituksen tukemassa Erasmus+ -hankkeessa. Pienimuotoisissa kumppanuushankkeissa voi testata, kokeilla ja kehittää erilaisia toimintatapoja ja menetelmiä ja luoda pohjaa yhteistyöverkostolle. Meidän hankkeemme teemana on kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa. Hankkeessamme korostuu lasten luova ajattelu, tulevaisuuksien tutkiminen ja uusien ratkaisujen pohtiminen. Toimintamme keskipisteenä on aktivoida lasten ja aikuisten kestävyysajattelua.

Hanke alkoi 01.03.2023 ja päättyy 31.06.2024. Koordinaatiomaana toi-

mii Suomi ja partnerimaat ovat Unkari ja Portugali. Suomessa toiminnassamme keskitymme Itämereen ilmiönä. Pidämme tärkeänä, että lasten luontosuhde ja tietoisuus esimerkiksi kiertotaloudesta ja luonnon moninai-

Oulunkylän yhteiskoulu avasi juhlavuoden ystävänpäivänä

Sata vuotta täyttävän Oulunkylän yhteiskoulun nuoret viettivät puuhakkaan keskiviikon erilaisissa pajoissa.

HELMIKUISENA ystävänpäiväaamuna pyrytti pakkaslunta, kun Oulunkylän yhteiskoulun pihalla alkoi juhlallinen lipunnosto satavuotisen koulun kunniaksi. Pihalle oli kerääntynyt väkeä katsomaan uuden lipun nousemista salkoon.

Juhlavuoden aloitti tapahtumapäivä, jolloin koululla järjestettiin monenlaista ohjelmaa. Kahdeksasluokkalaiset yrityskurssilaiset olivat koristaneet ala-aulan ilmapalloilla juhlatunnelmaan sopivaksi. Vuotta vanhemmat yrityskurssilaiset puolestaan harjoittelivat kahvilatoiminnan pyörittämistä. Tilaisuutta varten tehtyjen pöytäliinojen ääressä palvelualttiit nuoret myivät kroissantteja, pizzapaloja ja pientä makeaa. Aulassa oli myös mahdollista voittaa onnenpyörässä makeita palkintoja. Oppituntien lomassa jokai-

nen nuori osallistui kahteen valitsemaansa pajaan. Pajojen aiheet olivat moninaiset. Pajoissa oli mahdollista askarrella esimerkiksi ystävärannekkeita tai ystävänpäiväkortteja. Pelipajassa kisattiin Unon, Aliaksen ja Yatzyn kaltaisten perinteisten pelien parissa. Pajavalikoimaan kuului myös rauhoittuminen viltin alla pötkötellen ja tähtitaivasta ihaillen. Koulun oman väen lisäksi pajoja olivat saapuneet pitämään nuorille tutut aikuiset myös nuorisotalolta, seurakunnasta, vanhempainyhdistys Wandysta ja jalkapalloseura Gnistanilta. Juhlavuosi jatkuu koko vuoden 2024 erilaisilla pienemmillä ja suuremmilla tapahtumilla.

Origamipaja.

suudesta vahvistuvat. Hankkeemme huipentuu interaktiivisiin näyttelyihin osallistuvissa maissa; huhtikuussa Suomessa, toukokuussa Unkarissa ja kesäkuussa Portugalissa. Suomessa käytämme Helsingin kau-

Aloitustapahtuma järjestettiin koulun nykyisille nuorille, mutta koulupolkunsa jo aikaisemmin päättäneet saavat myös oman juhlansa syksymmällä. Tekeillä on myös historiikki koulun satavuotisesta historiasta. Historiikki tulee kertomaan niistä muutoksista ja murroksista, joita suomalaisessa koulumaailmassa on ollut viimeisen sadan vuoden aikana, mutta myös lisäksi koulun merkityksestä alueelle ja Oulunkylässä tai sen lähellä asuville nuorille. Pieniä välähdyksiä historiaan onkin nähty jo koulun Instagramissa @oulunkylan.yhteiskoulu, jossa julkaistaan vanhoja kuvia pitkin juhlavuotta kaikkien iloksi. -Olemme ylpeitä satavuotiaan koulumme perinteistä ja oulunkyläläisyydestämme. Olemme kiitollisia siitä, että saamme – niin nuoret kuin aikuisetkin – olla osa OYK:n sukupolvien jatkumoa. Haluamme jatkaa sivistävällä meiningillä eteenpäin, rehtori Mirva Lindström tiivistää juhlavuoden tunnelmia.

Teksti: JONNA RISTEVIRTA, OYK

Kuva: SANNA JUUJÄRVI -BREMER

KÄPYLÄN LUKKO OY

ASIAKASLÄHTÖINEN LUKKOLIIKE HELSINGIN KÄPYLÄSSÄ

Tarjoamme kaiken kattavat lukkoliikkeen palvelut sekä diplomilukkosepän suorittamat korjaukset ja huoltotyöt alueella Helsinki, Espoo, Vantaa ja koko Uusimaa.

Diplomilukkoseppä Arto Aaltonen

Mäkelänkatu 78-82, 00610 Helsinki | puh 041 524 5453 medilukko@medilukko.com, kapylan.lukko@kapylanlukko.fi Avoinna arkisin klo 8 - 16

pungin kestävää kehitystä vahvistavaa Kettu-materiaalia työmme tukena; nimeltään Kettu-kirja, Tutkien, seikkailen ja leikkien kohti kestävää tulevaisuutta Ketut näkyvätkin näyttelyssämme. Interaktiivisuus tarkoittaa sitä, että näyttelyn vieras saa katsoa, kuunnella, koskea ja kokeilla näyttelyn teoksia. Suomessa interaktiivinen näyttely järjestetään Helsingin Oulunkylän Seurahuoneella 08.–12.04.2024. Torstaina 11.4.2024 vieraamme Unkarista ja Portugalista tulevat katsomaan meidän näyttelyämme, ja hyödyntävät sitä heidän omassa maassaan järjestettävissä näyttelyissä. Interaktiivisessa näyttelyssämme on mukana Oulunkylässä sijaitsevan päiväkoti Veräjämäen ja päiväkoti Pikku-Veräjän lapsiryhmien tekemiä Itämeri-aiheisia teoksia. Lapset ovat iältään 1–6-vuotiaita, mukana on esiopetusryhmiä, ruotsin kielikylpyryhmiä, 2–5-vuotiaiden ryhmiä ja alle 3-vuotiaiden ryhmiä. Koko toiminnassamme osana Erasmus+ -projektia on keskiössä ajatus, että teemme tätä lasten kanssa lapsille. Tämä on juuri niin pientä

OSTETAAN PERHEASUNTO

Rivitalo-, paritalo- tai kerrostaloasunto.

Mieluusti +100 m2 ja 4–5 h

Oulunkylä, Käpylä, Koskela, Patola, Veräjämäki, Veräjälaakso, Metsälä, Maunula, Pakila. Tarjoa rohkeasti!

Yhteydenotot mielellään viestitse: +358 40 8600 305 tai jupekkala@gmail.com

Yst. Jussi Pekkala

ja suurta kuin se lapsille näyttäytyy tai lapset sen kokevat ja ilmaisevat. Teokset ovat syntyneet erilaisten arjen toimintojen, kuten askartelun, leikin, laulujen ja teatterin puitteissa. Eri materiaaleja on käytetty monipuolisesti ja näyttelyssä on mukana myös digitaalisuutta, jota käytämme jo asteittain lasten kanssa varhaiskasvatuksessa.

Lauantaina 13.4. on Lasten lauantai ja avoimet ovet Oulunkylän seurahuoneella, jossa näyttelymme on myös mukana. Näyttelyyn järjestetään silloin opastus lapsille vanhempineen sekä näyttelyn teemaan sopivaa ohjelmaa. Erasmus+ hankkeemme tavoitteet kytkeytyvät vahvasti Helsingin kaupungin näyttelyvarhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin, joissa korostuu lapsen osallisuus ja toimijuus osana oppimisprosessia.

Teksti: ZYRONE GUBIS

Kuva: MAIRE PODRA

Näyttelyn aukioloajat: https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/stadin-yhteisotalo-oulunkylan-seurahuone.

Vanhat muistot edullisesti digitaaliseen muotoon

Myllypellontie 1

www.vh-assa.fi

041 571 7536

• videot (VHS, Mini DV, kaitafilmi)

• diat ja kuvat • äänitallenteet…

Äänenavaushoivamuusikonkanssa

Kalamiehelle lohikeittoa lounaaksi

Voitin Heikin Monopoli-matsissa

Voimatreenitohjaajankanssa

Omahuone,omahoitaja

ERKIN ILONRYPYT LISÄÄNTYVÄT HOITOKODISSA

Kun kotona ei enää yksin pärjää, hoitokodissa on hoivaa ja turvaa ympäri vuorokauden. Lisäksi tarjoamme laajan valikoiman palveluita asukkaiden toiveiden mukaisesti. Elämänilosta kertovia ilonryppyjä lisää erityisesti se, että meillä saa halutessaan olla sekä oman huoneen rauhassa että yhdessä muiden seurassa.

Lue lisää pääkaupunkiseudun hoitokodeistamme: paivakumpuhoiva.fi SIELLÄ

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Teosten valmistelua Itämeri-näyttelyyn.

JUMALANPALVELUKSET

Palmusunnuntai su 24.3.

Messu

4klo 10 Oulunkylän kirkko

Mukana Chorus sine Nomine -kuoro

4klo 18 Käpylän kirkko

Kiirastorstai to 28.3.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko

4klo 18 Oulunkylän kirkko

Mukana kamarikuoro

Addictio

4klo 18 Maunulan kirkko

Mukana Käpylän kirkkokuoro

4klo 20 Käpylän kirkko

Pitkäperjantai pe 29.3.

Sanajumalanpalvelus

4klo 10 Oulunkylän kirkko

Mukana Hiljaa ensemble -lauluyhtye

Lauantai 30.3.

Pääsiäisyön messu klo 23 Oulunkylän puukirkko

Pääsiäispäivä su 31.3.

Messu

4klo 10 Oulunkylän kirkko

4klo 12 Maunulan kirkko

4klo 18 Käpylän kirkko

Mukana Käpylän kirkkokuoro

Toinen pääsiäispäivä ma 1.4.

Messu

klo 10 Oulunkylän kirkko

HILJAISUUDEN PÄIVÄ

”Kuin aurinko meissä”

La 30.3. klo 10-16

Maunulan kirkolla Aikaa omalle levolliselle olemiselle, yhteisiä rukoushetkiä, keittolounas ja välipala.

Ilmoittautuminen 4.–25.3. välisenä aikana seurakuntatoimistoon, p. 050 325 2653 tai sähköpostilla oulunkyla.srk@ evl.fi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Vapaaehtoinen maksu 10 € Kirkon ulkomaanavulle. Lisätietoja: mvanhanen001@gmail.com

KONSERTIT

Agnus Dei - pitkäperjantain konsertti

Pe 29.3. klo 18 Maunulan kirkko Kanttorit Anna-Elina Norjanen ja Hiski Wallenius esittävät pitkäperjantain musiikkia. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 10 € Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

PERHEEN PIENIMMILLE

Pääsiäisen nukketeatteri lapsiperheille

Tervetuloa tutustumaan pääsiäisen tarinaan nukketeatterin muodossa 4ma 25.3. klo 10.30

Oulunkylän kirkko

4to 28.3. klo 10.30

Maunulan kirkko

Vapaa pääsy.

YHTEYSTIEDOT Lisätietoja nettisivuiltamme, Facebookista ja Instagramista.

Nauti elämästä, valitse valokuitu!

Valokuitu, jossa et ole sidottu yhteen nettiliittymän toimittajaan

Valitsemalla Valokuitusen saat:

Vapauden vaihtaa nettiliittymän toimittajaa ja valita sinulle sopivat palvelut

Nopean ja vakaan yhteyden vain omaan käyttöösi

Luotettavan toimituksen, rakennamme yli 90 % myyntialueistamme

Kokeneen valokuitutoimijan, jolla on vakaa pohjoismainen omistajuuspohja.

Kiinteän hinnan ja avaimet käteen -palvelun, jätämme myös pihan siistiksi

Pääsiäinen 2024

Philia Ensemblen pääsiäiskonsertti

Ma 1.4. klo 16 Käpylän kirkko Pääsiäisen ajan musiikkia. Philia Ensemblessa yhdistyvät ammattimuusikoista koostuva jousikvartetti ja lauluyhtye. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 15/10 €.

Virvon varvon! Tervetuloa virpomaan palmusunnuntain messun päätteeksi Oulunkylän kirkolle su 24.3. n. klo 11.15. Pieniin virpojiin varaudutaan herkkupalkkioilla.

helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla @oulunkylanseurakunta @oulunkylanseurakunta @ogelinsrknuoret

Tarkista saatavuus ja tee tilaus valokuitunen.fi

Kuvituskuvat:

Sari Pelho