Oulun ylioppilaslehti, 1/2018.

1/2018 | 31.8.2018 | 58. vuosikerta

Takana loistava tulevaisuus

• YLIOPISTO TARVITSEE RAVISTELUA!

s. 6

• AIKAMME LOPPUU KESKEN, . 19 s

• CHOOSE LIFE,

s.

24

Sisältö ANNI HYYPIÖ

MATTI RÄTY

”Jos olisin jäänyt odottamaan vakituista työpaikkaa tai taloudellista varmuutta, en olisi ehkä koskaan saanut lasta”.

EMMI VEPSÄLÄINEN

s.8 s.16 ANNI HYYPIÖ

s.6

”Maaseudulla on enemmän tilaa ja oma rauhansa kaupunkiin verrattuna.”

MARIA KUMMU

s.23

”Haluan, että täällä huomattaisiin, kuinka samanlaisia ihmisiä löytyy saman katon alta.”

VILLE PAANANEN

Tässä lehdessä 3 Päätoimittajalta

19 Kolumnisti Iikka Kivi

4 Kampuksilla tapahtuu

21 Kolumnisti Sanna Häyrynen

Opi perusasiat: emme elä vain tehdäksemme työtä.

Oulun yliopiston Linnanmaan kampus saa loppusyksystä PSOAS-palvelupisteen ja uuden kahvila-ravintolan. Oulun yliopisto saa syyskuussa kuninkaallisia vieraita.

Ville Paananen etsi yhteisöä Oulun yliopistosta. Sen löytyminen vaati pari vuotta ja muutaman mutkan.

23 Ai täällä oli tällaistakin?

24 In English – From the Editor

Work is good, work is great, but remember: you don’t live just to work.

8 Tulevaisuus ahistaa

Ilmastonmuutos tulee ja tappaa. Onko ihmekään, että lapsenteko kauhistuttaa?

16 Valitako kämppis vai siunattu yksinäisyys?

Syksy on muuttojen aikaa, ja kuun vaihteessa moni aloittaa viikonlopun purkamalla muuttolaatikkonsa. Vierailimme kolmen oululaisopiskelijan kotona ja utelimme, miksi he valitsivat nykyisen asumismuotonsa.

PSST! Kaikki nämä jutut ja paljon muuta timangista sisältöä löydät nettisivuiltamme osoitteesta OULUNYLIOPPILASLEHTI.FI

OULUN YLIOPPILASLEHTI

sanoo kolumnissaan painavan sanasen jännittämisen tärkeydestä.

Oulussa on monta ihmeellistä asiaa, joista tietääkseen pitää olla kartalla asiasta. Anna meidän opastaa sinua kaupungin ihmeisiin.

6 Kiitos Jodel-kaveruudesta

2

muistuttaa, että meiltä loppuu aika.

NRO 1 | 2018

24 In English – New student, you made a right choice

Feeling unsure if you’ve made the right choice coming to Oulu? Worry not. We’ll give you five reasons why Oulu is a great place to study.

27 Organisaatiot ovat teatteria

Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtaja Anna-Maria Haapala unelmoi heittäytymisestä uusiin asioihin.

Päätoimittajalta

1/2018 31.8.2018 58. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2018 vain yhden kerran.

Matka jatkuu verkossa osoitteessa

www.oulunylioppilaslehti.fi

Elämää suurempi työ

Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta!

PÄÄTOIMITTAJA Anni Hyypiö paatoimittaja@oyy.fi TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Laura Tauriainen, Sanna Häyrynen, Henna Rannanpää, Maria Kurtti, Heli Paaso-Rantala, Marcelo Goldmann, Matti Räty, Iikka Kivi. Kalle Parviainen KANNEN KUVA Anni Hyypiö TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilankatu 1 2T-ovi, 1 krs.

90570 Oulu

toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO Botnia Print, Kokkola PAINOS 2000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238

PÄÄTOIMITTAJA | Anni Hyypiö, anni.hyypio@oyy.fi

M

onen kesätyöt päättyivät tällä viikolla.

Ihannetapauksessa kesäduunista jää käteen työkokemusta, työtodistus, palkan muodostama mukava pesämuna ja sydäntä lämmittävä tyytyväisyyden tunne – onneksi tuli lähdettyä.

Pahimmassa tapauksessa jää vaille yhtään näistä, mutta kaveriksi tarttuu alkava työuupumus ja punaisena kytevä viha koko työmaailmaa kohtaan – että tulikin taas lähdettyä!

Ikävä kyllä molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia, etkä koskaan voi etukäteen tietää, kummin käy.

Usein työ on kuitenkin vain työtä – joskus mukavaa, joskus ikävää, välillä vähän rasittavaa, usein ihan kivaa.

TYÖ ON NYKYIHMISELLE ilon ja surun, ahdistuksen ja tyytyväisyyden lähde. Työ jakautuu epäreilun epätasaisesti: joillekin työtä on annettu kestämätön määrä (koska aiemmissa yt-neuvotteluissa irtisanottiin puolet työntekijöistä), toiset eivät jatkuvasta yrityksestä huolimatta löydä töitä mistään. (Paitsi puhelinmyyntityötä, niitähän on aina tarjolla!)

Työ ja työttömyys ovat olleet tämän hallituskauden kuumia aiheita. Tilastokeskuksen viimeisimmän tilaston (21.8.) mukaan Suomen työllisyysaste nousi 71.9 prosenttiin. Eittämättä iloinen uutinen, vaikka kaiken maailman spekulantit saattavatkin miettiä, mistä kaikki nämä uudet työpaikat ovat tulleet.

Työttömyydellä on kielteinen merkitys kansantaloudelle. Silti työ on mitä suuremmassa määrin myös moraalikysymys: työn koetaan olevan jotain, jota täytyy tehdä ollakseen kunnon ihminen, oikea, arvokas osa yhteiskuntaa.

Huomasin tämän ajattelutavan vaikutuksen itsessäni vasta, kun valmistumisen jälkeen jäin ensimmäistä kertaa työttömäksi. Ikävää ei ollut ainoastaan pienellä rahalla kituuttaminen, ikävää oli arvottomuuden, turhuuden tunne. Kukaan ei tarvinnut minua missään, enkä siksi ollut minkään arvoinen. Synkkyyden katkaisivat ainoastaan lyhyet työllistymispätkät. Kun aamulla oli edessä tuuraus toimituksessa tai freelancer-työtilaus, saatoin taas hengittää vapaammin.

TYÖN MERKITYSTÄ ei voi kiistää. Toimeentulon lisäksi se antaa myös merkityksellisiä kokemuksia, työkavereita, työterveyspalvelut, järkevän tavan käyttää päivästä kahdeksan tuntia.

Toki kaiken työn ei tarvitse olla erityistä, älyllisesti stimuloivaa, ansioluettelossa komeasti kalskahtavaa: joskus työ on vain työtä, ja sitä tehdään rahan takia. Ja sekin riittää.

He, joilla työtä on, vievät työnteon toisinaan toiseen ääripäähän ja tekevät vain työtä. Tarkoittaen siis sitä, että työ vie päivästä käytännössä jokaisen tunnin, joka ei kulu nukkumiseen tai syömiseen.

Työn imu on mahdollisuus ja vaara. Mielekästä, hauskaa ja antoisaa työtä jaksaa tehdä tunneista piittaamatta, silmät ristissä, oma jaksaminen koetuksella.

On jaksettava, sillä mukavaa työtähän tämä lopulta on.

Samaan työn sankaruuteen olen törmännyt myös eipalkkatöissä: opiskeluissa, luottamustoimissa, vapaaehtoistyössä, bändeissä.

Työn vuoksi uhrautuminen ja kaikkensa antaminen tuntuu aluksi hyvältä. On mukavaa tuntea itsensä tarpeelliseksi ja erityiseksi. Sankaruus kuitenkin kantaa vain tiettyyn rajaan saakka. Sitten usein seurauksena on väsyminen, kyynistyminen, inho, lopulta katkeruus, vaihtelevassa järjestyksessä.

SYKSYN ALUKSI kaikille työn sankareille muistutukseksi: vaikka työsi (tutkintosi, luottamustehtäväsi, vapaaehtoistyösi, bändisi) olisi kuinka tärkeä, merkityksellinen, erityinen, älä anna sen kasvaa sinua suuremmaksi, ainoaksi identiteettiäsi määrittäväksi tekijäksi.

Sillä jos jäätkin yllättäen sitä vaille, mitä jää jäljelle?

Tätä viisautta olen yrittänyt itsekin ahkerasti opetella. Kun olen nykyisessä työpaikassani kaatanut aamukahvia kuppiin silmät väsymyksestä seisten, OYY:n kanslisti Riitta on antanut minulle erinomaisen neuvon. Hän kehotti minua kaatamaan kuppiin vettä, ja työntämään sitten sormen veteen.

Mikäli veteen jää sormen jäljiltä kuoppa, olen työssäni korvaamaton.

Muuten en ole. •

NRO 1 | 2018

OULUN YLIOPPILASLEHTI

3

Kampuksilla tapahtuu

Lyhyesti Nina Schroderuksesta OYY:n jäsenpalveluhallintosihteeri OULUN YLIOPISTON ylioppilaskunnan jäsenpalvelu-hallintosihteerinä on aloittanut Nina Schroderus.

Jäsenpalvelu-hallintosihteerin tehtäviin kuuluu muun muassa jäsenpalvelu ja neuvonta, ylioppilaskunnan taloushallinto, ylioppilaskunnan asiakirjahallinto ja arkistointi ja opiskelijakorttiasiat ja tarrojen jako.

Tehtävään haki hakuajan päättymiseen mennessä 33 hakijaa.

OYY:n kanslisti Riitta Kaleva jää eläkkeelle elokuussa 2019.

Oulun yliopiston lukuvuoden avajaisjuhla 10.9.

OULUN YLIOPISTON lukuvuoden avajaisjuhlaa vietetään 10.9. Alkava lukuvuosi on Oulun yliopiston 60:s.

Juhlallisuudet alkavat ekumeenisella jumalanpalveluksella Linnanmaalla sijaitsevassa Pyhän Luukkaan kappelissa kello 13.30.

Avajaisten pääjuhla alkaa kello 15.15 Saalastinsalissa päärakennuksessa.

Juhla on avoin koko yliopistoyhteisölle, niin henkilökunnalle kuin opiskelijoille.

PSOASin palvelupiste avataan Linnanmaalle, tilaan tulee myös Unirestan H2O-ravintola POHJOIS-SUOMEN OPISKELIJAASUNTOSÄÄTIÖ (PSOAS) avaa

syksyllä Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle oman palvelupisteen. Tällä hetkellä tila kulkee nimellä PSOAS Lounge.

Tilaan avataan myös Unirestan ravintola, Health to Organic Cafe & Deli Campus.

PSOASin tila sijoittuu Juvenes Printin ja UniSalonin väliselle alueelle. Alueen rakennustyöt käynnistyivät heinäkuussa. PSOASin palvelupäällikön Jari Simosen arvion mukaan uuden palvelupisteen tilat valmistuvat lokakuun loppupuolella, jollei remontissa tule eteen mitään yllätyksiä.

Tila jakautuu kahtia: toisella puolella on PSOASin toimisto, toisella puolella Unirestan ravintola Jari Simosen mukaan palvelupisteeltä tulee saamaan pitkälti samoja palveluita kuin Mannenkadulla sijaitsevasta asuntotoimistosta. Linnanmaan pisteellä tulee työskentelemään asiakaspalvelijoiden lisäksi PSOASin isännöitsijöitä.

Edelleen mietinnässä on se, tuleeko Linnanmaan pisteelle asuntojen avainpalvelu vai ei, vai pitääkö avaimet jatkossakin hakea Mannenkadulta.

”Käytössämme oleva tila on rajallinen. Myös turvallisuus tulee huomioida, jotta avaimia ei päädy vääriin käsiin. On vielä auki, missä määrin avainpalvelut toteutuvat Linnanmaalla. Sen olemme kuitenkin päättäneet, että esimerkiksi parkkipaikkojen avaimet saa Linnanmaalta.”

PSOASin toimiston ulkopuolelle tulee myös kalustettua odotustilaa, joka on avointa kaikille. ”Tiedossamme on, että Linnanmaalla tilat ovat tiiviit. Jollei muualta löydy tilaa, saa meille tulla viettämään aikaa, oli sitten asiaa meille tai ei.”

Hinnat H20-konseptin mukaiset

Unirestalle uuden kahvila-ravintolan avaaminen Linnanmaalle on iso asia, toimitusjohtaja KaijaLiisa Silvennoinen toteaa.

Ketjulla oli Linnanmaalla ennen kuusi ravintolaa ja yksi kahvila, mutta kampuksen ravintolakilpailutusten myötä Unirestalle jäi ainoastaan hallintopäädyn Kastari.

Linnanmaalle tuleva uusi ravintola poikkeaa merkittävästi lounasravintola Kastarista siinä, että siitä ei saa Kelan ateriatuettua lounasta.

Samoin on muissakin Health

to Organic (H2O)-ravintoloissa, joita on tällä hetkellä kolme: yksi Ideaparkissa, yksi Oulun keskustassa ja yksi Kalevan toimitalossa. ”Olemme PSOASin tiloissa vuokralla, emme korkeakoulun omistamassa tilassa. Ravintolassa on H2O-konseptin mukaiset hinnat. Toki meillä on erilaisia alennuksia opiskelijakortilla, mutta Kelan ateriatuettua lounasta ei meiltä saa.”

Linnanmaan kampukselle tuleva ravintola on muuten muiden H2O-ravintoloiden kaltainen, mutta muita pienemmän keittötilan vuoksi lounasvaihtoehtona on joko salaattibaari tai keitto.

Päivittäin vaihtuvia keittoja on kaksi.

Asiakaspaikkoja on 80, ja lisäksi tilaan tulee pieni neuvottelutila.

Kaija-Liisa Silvennoinen kertoo, että H2O-konsepti on alun perin kehitetty juuri Linnanmaan kahvilatarjontaa ajatellen. ”Päädyimme lopulta avaamaan ensimmäisen ravintolan keskustaan. Se oli varmasti oikea järjestys, mutta olemme innoissamme siitä, että pääsemme sinne, minne ravintolaa alunperin suunniteltiinkin. Uskon, että H2O on Linnanmaalla toivottu lisä.” •

Yritysbussi liikkuu Linnanmaalla 5.9.

OULUN YLIOPISTO järjestää yrittäjän päivän kunniaksi bussikuljetuksen yliopiston ja Oulun keskustan välille.

Keskiviikkona 5.9. kello 12–16 liikennöivässä BizBuz-bussissa yrittäjät kertovat yllättäviä ja inspiroivia tarinoita siitä, kuinka he päätyivät nykyiseen tilanteeseensa.

Bussimatkan puhujia ovat muun muassa kansanedustaja, yrittäjä Hjallis Harkimo, ZEFin toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela ja markkinointiviestintätoimisto Kuulun perustaja Jonna Muurinen.

Kyytiä isännöi Simo Kekäläinen.

Bussikuljetus on ilmainen ja kaikille avoin. •

4

OULUN YLIOPPILASLEHTI

Foodoon väistökeittiö avautuu 3.9.

OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN (Oamk) tuleva muutto tulee

vaikuttamaan myös Linnanmaan ravintoloihin.

Kun syöjämäärä kasvaa tulevaisuudessa tuhansilla, ravintolatilaa tarvitaan lisää. Siksi kampuksen pohjoispäädyssä olevia ravintoloita Foodoota ja Maraa remontoidaan.

Foodoota remontoidaan tänä vuonna ja Maraa sekä eläinmuseon ensimmäistä kerrosta remontoidaan Oamkin muutostöiden yhteydessä 2019–2020. Remonteilla saadaan Foodoon ympärisNRO 1 | 2018

töön yli 600 asiakaspaikkaa lisää ja Maran ympäristöön noin 300 asiakaspaikkaa.

Foodoo ja Mara sulkevat ovensa remonttien vuoksi kahdessa erässä. Eläinmuseota vastapäätä olevan Juveneksen ravintolan Foodoon ovet sulkeutuivat vapulta, ja sen keittiöremontti on paraikaa käynnissä. Ravintolan peruskorjaus valmistuu keväällä 2019.

Sitä ennen kampuksen ruokailijoita palvelee eläinmuseon ensimmäiseen kerroksen tilaan rakennettava väistökeittiö. Museon näyttelysali kalustetaan myös

väliaikaiseksi ravintolasaliksi.

Eläinmuseon väistökeittiön ovet avautuvat syyslukukauden alussa, 3. syyskuuta. Mara puolestaan sulkeutuu sen jälkeen kun Foodoo avataan. Muutoin pohjoispäädyn alueella alkaa Oamkin tilojen remontti vaiheittain syyskuusta alkaen.

Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampukset muuttavat Linnanmaalle syksyllä 2020. Muuton jälkeen yhteiskampuksella opiskelee ja työskentelee noin 20 000 henkeä. •

Lääketieteen ja hammaslääketieteen siirtyminen yhteisvalintaan keväällä 2018 mahdollisti sen, että hakija pystyi hakemaan useampaan hakukohteeseen alan sisällä. Tämä kasvatti kaikkien yhteisvalinnassa mukana olevien yliopistojen hakijamääriä.

21654 1231

hakijaa haki keväällä opiskelemaan lääketiedettä.

50 vuotta sitten

Vuoden 1968 ensimmäisessä Oulun ylioppilaslehdessä ilmoiteltiin muun muassa Humanistiurheilijat HumU:n peli-illasta, teknillisten alojen harjoitteluvälityksestä,, ylioppilaskunnan orkesterin harjoitusten alkamisesta, Rauhalan tansseista ja sukkahipoista. Samassa lehdessä etsinnässä oli myös uusi, hyvä hylkeennahkainen karvalakki (merkki Masterson, malli Nikita). •

hakijaa asetti Oulun ylimmäksi hakukohteeksi.

Lähde: laaketieteelliset.fi

Oulun yliopiston syyskuu käynnistyy UArctic-kongressilla MONACON RUHTINAS Albert II osallistuu pääpuhujana Oulussa 3.–6. syyskuuta järjestettävään UArctic-kongressiin.

Hän saapuu Suomeen Oulun yliopiston rehtorin, UArctic-yliopistoverkoston hallituksen varapuheenjohtajan Jouko Niinimäen kutsusta.

UArctic-kongressi keskittyy Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden teemoihin ja prioriteetteihin, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimus. Kongressiin odotetaan 540 osallistujaa 28 maasta. Heistä 430 osallistujaa saapuu Ouluun.

Kongressin ensimmäiset neljä päivää järjestetään Oulussa, viimeinen päivä Helsingissä.

Kongressiviikon aloittaa 3.9. avattava Arktisen yliopiston Arctic Sustainable Arts and Design -verkoston taidenäyttely Made with the Arctic, joka on avoinna yleisölle Linnanmaalla Tellus Innovation Arenalla 7.–13.9.

Linnanmaan kampuksella Tellus Innovation Arenan Stagella keskiviikkona 5.9. kello 10.30–12 järjestettävän Open Science Sessionin esitelmät ovat avoimia kaikille arktisista aiheista ja tutkimuksesta kiinnostuneille kuulijoille. •

S2-oven pyöräparkki pois käytöstä syyskuun loppuun asti OULUN YLIOPISTON Linnanmaan kampuksella S2-oven edessä oleva pyöräparkki on remontin vuoksi poissa käytöstä syyskuun loppuun asti.

Remonttialueen rakennustyöt käynnistyivät 27.8., ja alue palaa käyttöön syyskuun lopussa.

Työmaa-alueella olevat polkupyöräparkit on rajattu

aidoilla. Aidatun alueen läpi kulkeminen on turvallisuussyistä kielletty.

Kulku S2-ovesta on sallittua myös remontin ajan.

Korvaavia polkupyöräparkkeja on R-oven ja Tietotalon lähellä.

Pyörät pitää jättää korvaaville paikoille maanantaista 27.8. alusta lähtien. •

Hyvän mielen talo tarjoaa matalan kynnyksen

keskusteluapua ja tukea :

SUOMEN SUURIN KAYTETTYJEN TIETOKONEIDEN VERKKOKAUPPA! OPISKELIJAKORTILLA KAIKKI TUOTTEET

:

-5% : :

MYOS HUOLLOT

Voit varata työntekijällemme ajan maksuttomaan palveluun numerosta 041 463 5712, sähköpostilla: info@hyvanmielentalo.fi ja käymällä paikan päällä osoitteessa Kauppurienkatu 23, Oulu (sisäänkäynti Vaarankadulta).

Hyvän mielen talolla kokoontuu myös erilaisia vertaisryhmiä ja mm. opiskelijoille oma tukiryhmä.

MEILLÄ ON AIKAA SINULLE – ole rohkeasti yhteydessä mieltäsi askarruttavissa asioissa.

:

SAASTA LUONTOA JA RAHAA - OSTA LAADUKAS KAYTETTY TIETOKONE UUDEN SIJAAN!

elämäntilanteesi selvittelyyn.

Krouvintie 5 90400 Oulu Avoinna ma-pe 10-18 la 10-15

p. 050 - 4913336 www.taitonetti.fi

www.hyvanmielentalo.fi NRO 1 | 2018

OULUN YLIOPPILASLEHTI

5

Päähenkilö | Palstalla yliopistolainen pääsee ääneen.

TEKSTI JA KUVA Anni Hyypiö

Rajat rajanvedolle Taidepiiri Tapiirin hallituksen puheenjohtaja Ville Paananen siirtyi vuodessa järjestönoviisista aktiiviksi. Toimiminen järjestössä on tehnyt yliopistosta pienemmän, Paananen sanoo.

FUKSIVUOSI!

Siinäpä kieleltä nopeasti suhahtava sana, joka on latautunut täyteen riemukasta odotusta.

Ensimmäinen luento, ensimmäiset laskuharjoitukset, ensimmäinen tentti, ensimmäinen tentin uusinta! Ensimmäinen pienryhmäkokoontuminen, ensimmäiset bileet, jatkot, sillikset!

Hauskaa ja yhteisöllistä – ainakin kun on mukana sisällä porukassa.

Kauempaa kaikki näyttää varsin erilaiselta. Sen tietää oululainen sähkötekniikan opiskelija Ville Paananen. Hänelle oman paikan löytäminen Oulun yliopistosta vaati kaksi vuotta ja Jodelin apua.

Jonkinlainen

epäteekkari

Muuttaessaan Jyväskylästä Ouluun kuusi vuotta sitten Ville Paananen ei tuntenut paikkakunnalta muita kuin silloisen tyttöystävänsä. Ouluun hänet toivat sähkötekniikan opinnot: robotiikasta ja tekoälystä kiinnostunut Paananen arveli alan kiinnostavaksi.

Opiskelut käynnistyivät kuusihenkisessä pienryhmässä, josta vuoden edetessä kaikki paitsi hän ja yksi toinen lopettivat opintonsa.

Pienryhmän pienentyessä Paananen koki loittonevansa muista. Ei siksi, että häntä olisi muiden toimesta erityisesti syrjitty, vaan siksi, ettei hän itse löytänyt paikkaansa muiden joukosta. Luontainen ujous kasvatti kynnystä kontaktin ottamiseen. Ja missä samanhenkisiä ihmisiä edes tapaisi?

Luultavasti teekkarikiltojen toiminnassa, mutta niihin Paananen ei tuntenut koskaan kuuluvansa. Ei, vaikka suorittikin fuksipassin tehtävät, pulahti vappuna Lasaretinväylään ja sai lakkinsa aamunkoitteessa muiden mukana. ”Ehkä olen jonkinlainen epäteekkari.

Opiskelualani ei ole se, mikä ilmentää minua ihmisenä.”

Kulttuurista kiinnostuneena Paananen tiedusteli pienryhmäohjaajalta, tiesikö hän yliopistolla olevan bändejä, johon mahtuisi yksi kitaristi. Hänelle tarjottiin vastaukseksi opiskelijakuoroja ja orkestereita. Niihin kitara ei tuntunut oikein sopivan.

Kun ensimmäinen opiskeluvuosi ”meni niin kuin meni”, toisen vuoden alkaessa Paananen tunsi olonsa entistä yk6

OULUN YLIOPPILASLEHTI

sinäisemmäksi – poissa olivat pienryhmäläiset ja fuksipassin suorittamiseen kuuluvat kuviot. Paanasen opiskelut jäivät tauolle vuoden 2014 keväällä, kun hän sairastui masennukseen. Samoihin aikoihin päättyi myös pitkä parisuhde.

Palatessaan opintojen pariin vuonna 2016 Paananen tunsi olevansa taas kuin fuksi, joka murehtii, löytääkö tuhansien opiskelijoiden joukosta koskaan ryhmää, johon hän tuntisi kuuluvansa – omaa ydinporukkaa.

Kun on tahtoa, on myös konsteja. Paananen kiinnitti Linnanmaan kampuksen seinälle julisteita, joissa etsi kanssaopiskelijoita kokeilemaan kanssaan Neljän tähden illallinen -tv-sarjan konseptia.

Vaikka joitakin vastauksia tuli, idea ei silti koskaan ottanut tulta siipien alle.

Kun kokkauskutsut eivät tuottaneet tulosta, apuun tuli Jodel, opiskelijoiden suosima anonyymi kännykkäsovellus.

Jodelissa eri alojen ihmiset kohtasivat välimatkasta riippumatta samassa sovelluksessa: kun yksi kirjoitti Tietotalosta, toinen vastasi kasvatustieteiden päädystä, kolmas Kontinkankaalta. ”Kun sovellus tuli, tuntui, että se toi koko yliopistoyhteisön yhteen”, Paananen muistelee.

Jodelista Paananen löysi taiteesta innostuneita keskustelijoita, jotka halusivat myös kohdata kampuksella kasvotusten. Näistä kokoontumisista kasvoi viime vuoden lopulla uusi oululainen opiskelijajärjestö, Oulun korkeakoulujen taidepiiri Tapiiri ry.

Tapiiri kokoontuu keskiviikkoisin 5.9. alkaen Linnanmaalla taidetapaamisiin.

Tapaamisissa taiteen muoto on vapaa, ja osallistujat tekevät kuka mitäkin: osa piirtää, osa maalaa, osa maalaa figuureja, osa tekee bullet journaleita.

Paanasen mukaan heti alusta asti ajatuksena on ollut, että Tapiirin tapaamisissa saa tehdä mitä vain itse haluaa.

Yhteisö

tehdään

yhdessä

Ville Paanasen kokemuksista olisi helppo maalata sankaritarina: kun sopivaa yhteisöä ei ollut valmiina, täytyi sellainen tehdä itse.

Mutta kyse ei ole vain yhden ihmisen ponnistuksesta, Paananen sanoo.

Vaikka Tapiirin perustajien joukossa on myös järjestöaktiiveja, moni, kuten PaaNRO 1 | 2018

nanen itse, oli järjestössä mukana aivan ensimmäistä kertaa. Siksi yhden ihmisen into ei riitä, vaan rinnalle tarvitaan muita. Paanasen mukaan asiantuntija-apua antoi OYY:n tapahtumatuottaja-yhteisöasiantuntija Asta Salomaa, järjestön sääntöjen kirjoittamiseen saatiin apua yhden hallituslaisen äidiltä. Ennen kaikkea tarvittiin jäsenten oma halu tehdä töitä yhteisönsä eteen.

Paananen löytää yhdessä taiteilulle monta perustetta. Ensinnäkin se on erinomaisen hyvä syy kokoontua yhteen. Pensseli voi pysyä pöydällä tuntitolkulla, jos keskustelu virtaa valtoimenaan.

Lisäksi yhdessä työskenteleminen kehittää taiteilijana, Paananen sanoo. ”Kotona et pääse haastamaan itseäsi ja oppimaan muilta. Paikan päällä näet, kuinka erilaiset taidetekniikat toimivat, ja voit kuulla perusteluita, miksi tehdä juuri näin. Senkin näkee konkreettisesti, kuinka kynää pidetään piirrettäessä kädessä.”

Paanasella kaikki järjestöön liittyvä on tullut uutena: miksi järjestön on järkevää rekisteröityä, mitä vastuita puheenjohtajalla on, mitä asioita sääntöihin kirjoitetaan. Mysteerin verhoamaa oli aktiivien viljelemä termistö: toiminnantarkastus, talousarvio, toimintasuunnitelma.

Tapiirin hallituksen puheenjohtajana piti opetella sekin, mitä sanoja käyttää hallituksen kokouksen avatessa. Tähänkin sai onneksi apua muilta, hallituksen järjestöaktiiveilta ja Youtube-videoista.

Syy

jäädä

Linnanmaalle

Tapiirin ensikokoontumisesta on kulunut pian vuosi. Nyt Paanasen elämä on hyvin erilaista kuin viime syksynä. Toki järjestöaktiivin elämä on kiireistä, kuluttavaakin, puheenjohtajalla olisi aina tehtävänä, suunniteltavana ja murehdittavana jotain: ”saa tuijottaa kalenteria ja stressata”.

Paananen kokee oppineensa vuoden aikana valtavasti. Ei vain järjestöbyrokratiasta, vaan myös kommunikoinnista, vuorovaikutuksesta, kuuntelemisesta.

Hän iloitsee ennen kaikkea siitä, että tapiirilaiset itse kokevat toiminnan tärkeäksi ja merkitykselliseksi. ”Ihmiset ovat sanoneet, että tälle on kysyntää. Se vahvistaa tunnetta, että tämä on hyvä juttu, tätä kannattaa teh-

VILLE PAANANEN » 26-vuotias. » Kotoisin Jyväskylästä, asuu Oulussa.

Sähkötekniikan opiskelija » Oulun yliopistossa.

Tekniikan kandidaatti. Aloit» taa diplomityön tekemisen tänä syksynä.

Oulun korkeakoulujen taide» piiri Tapiiri ry:n perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja.

Lapsena unelma-ammatti » oli palomies. ”Halusin lapsena myös insinööriksi, vaikka en tosin tiennyt tarkemmin, minkä alan insinööriksi.”

Harrastaa taiteilua ja luke» mista, kausittain myös lenkkeilyä ja joogaa. » Toivoo, että jokaisella opintonsa aloittavalla opiskelijalla on oma ryhmänsä johon kuulua. » Haaveilee rivitalosta, jossa on pieni piha, iso grilli ja saksalainen naapuripariskunta.

dä. On hienoa olla osana tuomassa ihmiselle syytä, jonka vuoksi jäädä luentojen jälkeen Linnanmaalle hengailemaan muiden kanssa.”

Toimiminen järjestössä on tehnyt Oulun yliopistosta pienemmän, Paananen sanoo. Vasta nyt hän näkee sen, miten yliopisto rakentuu, miten paljon toimijoita kampukselle mahtuu, miten yliopistoa johdetaan. Samalla hän kokee päässeensä ravistelemaan yliopistoa, tuomalla kampukselle jotain uutta.

Ei ainoastaan uutta rekisteröityä yhdistystä Patentti- ja rekisterihallituksen mappeihin – Paananen haluaa tuoda esille myös uutta ajattelutapaa, tapaa toimia ja olla osana yhteisöä. ”Yliopistossa muodostuu helposti rajoja eri järjestöjen, alojen ja tapahtumien välille. Sitäkin tarvitaan, toki”, hän sanoo, Mutta rajansa kaikella, rajoillakin. ”Haluaisin, että täällä huomattaisiin, kuinka samanlaisia ihmisiä löytyy saman katon alta. Kun törmäyttää ihmisiä yhteen, voi syntyä hyviä juttuja.” •

”

Kotona et pääse haastamaan itseäsi ja oppimaan muilta.

Ville Paananen

Ville Paananen, kerro muutama hyvä vinkki järjestön perustamiseksi?

1 Puhu ihmisille, kysy apua.

Ihmiset haluavat auttaa, kun sitä vain muistaa pyytää. Apua saa esimerkiksi Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta (OYY) ja sen koulutuksista.

2

Lähde avoimin mielin mukaan. Kun poistuu omasta kuplasta, voi törmätä todella mielenkiintoisiin juttuihin.

3 Ole kärsivällinen. Asioissa voi kestää kauemmin kuin mitä haluaisi, mutta hyvät asiat on sen arvoisia.

Taidepiiri Tapiirin hallituksen puheenjohtajalla Ville Paanasella ei ole aiempaa taidekerhotaustaa. Toisin ehkä olisi, jos vanhemmat olisivat aikoinaan patistelleet häntä osallistumaan sarjiskerhoon, jännityksestä huolimatta. ”Oulun sarjakuvaskenen löytäminen palautti mieleen miksi lapsena luin Aku Ankkoja ja Tinttejä kuukausitolkulla.

Sarjakuvat tuovat tarinoita eloon aivan uudella tavalla.”

Nyt ahistaa! | Tulevaisuus näyttää kamalalta.

Uskaltaako huomiseen uskoa?

Ilmastonmuutos vyöryy päälle. Maailmanpolitiikkaa seurataan orastavalla kauhulla. Kymmenen vuotta sitten alkaneen taloustaantuman jälkimainingeissa nuoret aikuiset edelleen taistelevat työpaikoista.

Samaan aikaan ihmetellään, miksi syntyvyys on Suomessa laskussa jo kahdeksatta vuotta. Lastenhankinnan viivästymiselle ja vapaaehtoiselle lapsettomuudelle on julkisessa keskustelussa annettu selitysehdotuksia ilmastonmuutoksesta pätkätöihin.

TEKSTI Sanna Häyrynen KUVAT Anni Hyypiö

8

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 1 | 2018

Viime vuonna ilmestyneessä ilmastonmuutosta käsittelevässä kirjassa Hyvän sään aikana (Hanna Nikkanen ja työryhmä) käydään läpi erilaisia huolenaiheita, joita ilmastonmuutos ihmisissä herättää.

Lapsikysymys on yksi näistä. Teoksessa esitellään Jussi ja Maaria, jotka ovat päättäneet jäädä lapsettomiksi, sillä maailman väkiluku on jo nyt liian suuri. Maaria sanoo, että lapsettomuus ei ole itsekästä, vaan lasten hankkiminen.

Ylevä selitys

”Pitäisi pystyä luopumaan omista saavutetuista eduista. Se tuntuu kipeältä. Miksi mä en saisi vetää taskurapuja, lennellä ja hankkia isoa kämppää? Se tuntuu epäreilulta, vaikka

se on ainoa oikea vaihtoehto.”

Näin sanoo juontaja Ronja Salmi ohjelmassa Mitä mietit, Ronja Salmi?, joka esitettiin Yle TV1:llä keväällä. Jakso käsittelee maailmanloppupelkoa.

Salmi pohtii, että hänellä ovat elämässään asiat hyvin, mutta aika usein hän ajattelee maailmanloppua, ilmastonmuutosta, sotaa tai ympäristökatastrofia, joka vie häneltä kaiken hyvän.

Ympäristöahdistusta tutkineen Panu Pihkalan juttusilla käytyään Salmi saa tunteelleen nimen: ympäristöahdistus.

Salmi myös kertoo, että hän on aina halunnut lapsen, mutta ei ole enää varma, kannattaako sellaista tähän maailmaan tuoda.

Maailmantuskalle omistettiin niin ikään Ylen ykköskanavalla esitettävän Perjantai-ohjelman huhtikuinen jakso, jonka teemana oli ilmastoahdistus.

Ohjelman minidokumentissa Saanko mä hankkia lapsen? Riina Rinne käy henkilökohtaista kamppailua, luopuuko haaveestaan hankkia lapsen. Hän on tietoinen siitä, että lapsi moninkertaistaa vanhempansa hiilijalanjäljen.

Ilmastonmuutoksesta huolestuneet ovat nuorten keskuudessa jo selvä enemmistö. Tämän vuoden Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan erittäin tai melko huolestuneita ilmastonmuutoksesta on 70 prosenttia 15–29-vuotiaista. Kymmenen vuotta sitten noin 40 prosenttia samanikäisistä oli asiasta huolissaan.

Professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta sanoo, että maailman tuhoutuminen on pelottanut ihmisiä aina. On myös yleisinhimillinen ominaisuus, että muutos ahdistaa. ”Näin on ollut kautta vuosituhansien ja tulee olemaan. Nyt ilmastonmuutos on suurin uhkakuvamme”, hän toteaa.

Oulun yliopistossa englantilaista filologiaa opiskeleva Arttu Pasanen, 26, sanoo, että ilmastonmuutos herättää hänessä jonkinasteista ahdistusta. ”Tiedetään, ettei ilmastonmuutosta voi pysäyttää. Nyt mennään sen ehdoilla ja yritetään selviytyä esimerkiksi ilmastonlämpenemisestä aiheutuvista luonnonkatastrofeista ja sosiaalisista haasteista.”

Pasanen uskoo, että ilmastonmuutoksen seurauksia pystytään ratkaisemaan politiikan avulla.

Lapsiluvun säännöstelyä hän pitää kuitenkin epäinhimillisenä keinona. ”Se olisi ihmisen perusluonnon kieltämistä. Lastenhankinta on niin iso ja henkilökohtainen asia, että jokaisella pitäisi olla oikeus itse päättää siitä.”

Pasasesta tuntuu oudolta, että lapsia jätettäisiin hankkimatta ilmastonmuutoksen vuoksi. ”Ei kai kukaan voi aidosti tuntea syyllisyyttä siitä, että on perustanut perheen?” hän kysyy.

Ilmastoahdistusta eivät maininneet vanhemmuuden lykkäämisen syyksi myöskään viime vuonna julkaistuun Perhebarometriin haastatellut. Barometrissa selvitetään nuorten suomalaisaikuisten ajatuksia lasten hankkimisesta ja perhe-elämästä. ”Samasta aiheesta on tehty laajoja kyselytutkimuksia. Niissä ilmastonmuutos on saanut vain muutamia mainintoja”, sanoo Väestöliiton tutkija Venla Berg, joka oli mukana tekemässä barometria.

Vapaaehtoisen lapsettomuuden syynä ilmastonmuutosta on tutkimuksissa selitetty eräänlaisena suojamekanismina, sillä lasten hankkimatta jättämiseen liittyy edelleen stigma. ”Lapsettomuutta saatetaan pitää itsekkäänä.

Maailman tilaan vetoaminen on tarjolla oleva, kaunis ja altruistinen selitys. Ihmiset ovat kuitenkin katastrofitilanteissakin lisääntyneet, esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen oli globaali vauvabuumi. On aika epätodennäköistä, että biologinen draivimme jäisi maailman uhkakuvien alle”, Berg sanoo. Hän huomauttaakin, että elämme myös yltäkylläisen hyvinvoivassa maailmassa.

NRO 1 | 2018

OULUN YLIOPPILASLEHTI

9

Vanha malli murenee

sa, kun lapsia hankkii.”

Nuorilla aikuisilla on enemmän mahdollisuuksia ja Perhebarometrista käy ilmi, että työn ja perheellistavaraa kuin edeltävillä sukupolvilla. Elintaso on nyt tymisen ristipaine todella viivästyttää korkeakoulutetkorkeampi kuin vaikkapa 1970-luvulla. tujen tuloa vanhemmaksi. Keskimääräinen ensisynnyt”1990-luvulla syntyneen nuoren mahdollisuudet ja täjien ikä Suomessa on tällä hetkellä 29. Yliopistokoutuleva varallisuus verrattuna 1970-lukulaisiin nuoriin lutuksen käyneet naiset ilmoittavat barometrissa ihanovat paljon paremmat. Varallisuusero sukupolvien väteelliseksi äidiksituloiäkseen keskimäärin 28, mutta lillä on kuitenkin kasvanut. Suurin osa varallisuudesta toteutunut ikä on 32. Vastaavasti ylemmän korkeakouon vanhemmilla”, sanoo sosiaali- ja terveystaloustielututkinnon suorittaneet miehet toivovat tulevansa teisiin erikoistunut taloustieteen professori Marko isäksi keskimäärin 29-vuotiaina, mutta saavat ensimKorhonen Oulun yliopistosta. mäisen lapsensa 33-vuotiaana.

Koska työmarkkinat eivät vedä entiseen tahtiin, tämän päivän nuorten työurasta ainakin alkupää on aiempaa epävarmempi.

Pätkätyöläisenä äidiksi ”Kun työsuhteet ovat lyhyitä, ei uskalleta ottaa laiPerhebarometriin haastateltujen paniikkia ei jaa Emmi naa tai investoida tulevaisuuteen. Tämä Vepsäläinen, joka synnytti esikoisensa myöhästyttää esimerkiksi asunnon viime vuoden kesällä. Vepsäläinen oli hankkimista tai perheen perustamista. tuolloin 29-vuotias eikä hänellä ollut Ihmiset eivät tykkää epävarmuudesta”, vakituista työtä.

Korhonen huomauttaa.

Valmistuttuaan kulttuuriantropoloHänen mukaansa nykynuorten elämä giasta filosofian maisteriksi kolmisen ei välttämättä etene samaa tasaista polvuotta sitten hän on tehnyt määräaikua, joka mieliimme on iskostettu ja joka kaisia töitä esimerkiksi vastaanottokesehkä edellisinä vuosikymmeninä toteukuksessa ja museoissa. tuikin. Kuvioon eivät kuulu enää vakiVepsäläinen sanoo, että lapsen hanktuinen työpaikka, avioliitto, auto, omakiminen pitkäaikaisen kumppanin kotitalo, kaksi lasta ja koira, vaan elämän kanssa tuntui elämäntilanteeseen soetapit saattavat tapahtua yllättävässä järpivalta. Päätöstä vauhditti osaltaan se, Venla Berg, jestyksessä tai viivästyä. että diplomi-insinööriksi valmistuneelMateriaalista turvaa perheenperustala Vepsäläisen puolisolla on vakituinen Väestöliiton tutkija miselle kaipaavat ainakin Perhebaromettyö. riin haastatellut. Heidän keskuudessaan ”Meillä on myös hyvä tukiverkko. vakituinen työ ja vakaa taloudellinen tilanne ovat tärKummankin vanhemmat voivat auttaa lapsen hoitamikeitä edellytyksiä lastenhankinnalle ja onnistuneelle sessa. Lapsen hankkiminen tuntui turvalliselta, kun ei vanhemmuudelle. tarvitse yksin selviytyä”, hän perustelee.

Naiset kokevat, etteivät he uskalla hankkia lasta, elEmmi Vepsäläinen ei ole suunnitellut elämää tietlei heillä ole työtä, johon palata äitiysloman jälkeen. tyjen virstanpylväiden mukaan vaan sopeutuu kulloiTyöelämä ja perheellistyminen kilpailevat samoista seenkin tilanteeseen. Työ on hänelle vain yksi osa elähedelmällisistä vuosista, barometrissa todetaan. mää eikä määrittele häntä ihmisenä.

Venla Bergin mukaan haastatteluissa ilmeni yllättä”En ole ajatellut, että haluaisin ehdottomasti tiettyyn vän paniikinsekaista huolta lastensaannin ajoituksesammattiin tai äidiksi. Jos olisin jäänyt odottamaan vata. kituista työpaikkaa tai taloudellista varmuutta, en olisi ”Korkeakoulutetut naiset pohtivat, mihin väliin lapehkä koskaan saanut lasta. Minulla on perusluottamus, sen saisi ängettyä. Ajatellaan, ettei saisi olla opiskelija, että pärjäämme ja töitä on sen verran, että tulemme ei pätkätöissä eikä juuri aloittanut vakituisessa virastoimeen”, Vepsäläinen sanoo.

”

”Lapsettomuutta saatetaan pitää itsekkäänä.

Maailman tilaan vetoaminen on tarjolla oleva, kaunis ja altruistinen selitys.

10

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 1 | 2018

Pakolaisohjaajana työskennellessään Emmi Vepsäläinen havahtui siihen, kuinka pienestä on kiinni, että saamme elää rauhassa. ”Pieni määrä ihmisiä voi päätöksillään aiheuttaa sen, että sota syttyy ja miljoonat ihmiset joutuvat lähtemään kodeistaan.”

Hän on varautunut siihen, että tekee jatkossakin pätkätöitä ja uskoo, että vakituisen työn saaminen on hyvin epätodennäköistä.

Opiskelija Arttu Pasanen puolestaan pitää stressaavana ajatusta pätkätöistä, sillä työnhaku ja uuteen työpaikkaan meneminen ovat aina jännittäviä tilanteita.

Viiden vuoden päästä hän näkee itsensä työskentelemässä pääkaupunkiseudulla, ehkä kirjoittamisen parissa. ”Yleinen viesti on ollut se, että Helsingissä on Suomen laajimmat työmahdollisuudet etenkin asiantuntija-aloilla. Moni tuttu on lähtenyt sinne.”

Pasanen näkee koko maailman mahdollisena työkenttänään. Tuttuja on lähtenyt Helsingin lisäksi esimerkiksi Ranskaan, Japaniin, Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan.

Hän pohtii, että maailman tilanteeseen liittyy kuitenkin paljon epätietoisuutta.

Emmi Vepsäläinen Mitä tapahtuu tulevaisuudessa esimerkiksi Venäjällä, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Euroopassa?

Luottavaisemmin hän suhtautuu Suomen tulevaisuuteen. Pasanen toivoo, että hyvinvointiyhteiskuntamme säilyy, sillä sen luoma turva on arvokas asia.

”

Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityistetään pikkuhiljaa. Uudenlaista suhtautumista Korhosen mukaan tarvitaan myös koulutukseen. ”Jos haluamme säilyttää ilmaisen koulutuksen, ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että kouluttaudutaan pari kolme kertaa ja katsotaan, mikä näistä olisi oma ala tai että pyöritään yliopistolla kymmenen vuotta.”

Emmi Vepsäläinen miettii, onko hänen lapsellaan samanlaiset mahdollisuudet kouluttautua kuin hänellä itsellään on ollut. ”Kun kuuntelee poliitikkojen puheita, herää huoli, voivatko kaikki halukkaat tulevaisuudessa esimerkiksi valita opiskelun yliopistossa.

Minulla on ollut siihen mahdollisuus eikä se ole ollut rahaan tai yhteiskuntaluokkaan liittyvä kysymys.”

Vepsäläinen toivoo, että Suomessa arvostettaisiin edelleen kaikenlaista koulutusta ja korkeakoulutuksellakin nähtäisiin merkitys.

Marko Korhonen korostaa, että nuorilla on vastuu valita itselleen koulutus, joka työllistää. Yhteiskunta ei ole velvollinen järjestämään työtä, vaan vastuu siirtyy yhä enemmän yksilöille itselleen.

Korhonen toteaa, että laskennallisesti katsottuna huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa varsinaisen työvoiman määrään näyttää äärimmäisen huolestuttavalta, jos nuoret eivät pääse työuriin kiinni. Eläkeläisiä ja työvoiman ulkopuolella olevia tulee olemaan aiempaa enemmän.

Professori sanookin, että vanhanmallinen eläkkeiden kerryttäminen ei voi jatkua. Eläkeikää on nostettava ja työurien alkamista aikaistettava.

Korhonen näkee ihanteellisena, että ihmiset saisivat tehdä työtä, joka innostaa vanhanakin. ”On suotavaa, että työelämä muuttuu sellaiseksi, että elämästä voisi nauttia eikä olisi kiire eläkkeelle”, hän huomauttaa.

Minua alettiin pommittaa, että osta, osta. Se sai miettimään, mitä minä ja vauva oikeasti tarvitsemme, ettei tulisi hankittua turhaa tavaraa.

Hyvinvointiyhteiskunta 2.0

Arttu Pasasen kanssa samoilla linjoilla ovat myös vuoden 2016 Nuorisobarometriin vastanneet. Heistä 93 prosenttia pitää toivottavana tai erittäin toivottavana, että hyvinvointivaltio säilyy. Kuitenkin vain reilu puolet heistä uskoo, että niin käy.

Minkälaisena hyvinvointivaltion tulevaisuuden näkee taloustieteen asiantuntija?

Professori Marko Korhonen sanoo, että hyvinvointiyhteiskunnan kattavuutta joudutaan karsimaan, mutta amerikkalaiseen malliin ei olla siirtymässä.

NRO 1 | 2018

OULUN YLIOPPILASLEHTI

11

Odotukset seuraavissa sukupolvissa

”

Ei kai kukaan voi aidosti tuntea syyllisyyttä siitä, että on perustanut perheen?

Hyvinvointia on totuttu mittaamaan kulutukseen perustuvalla talouskasvulla.

Arttu Pasanen Raskaana ollessaan Emmi Vepsäläinen huomasi, että vauvasta tehdään länsimainen kuluttaja jo ennen kuin tämä on syntynytkään. ”Minua alettiin pommittaa, että osta, osta. Se sai miettimään, mitä minä ja vauva oikeasti tarvitsemme, ettei tulisi hankittua turhaa tavaraa.”

Vepsäläinen kertoo pohtineensa, onko lapsen – eli uuden kuluttajan – hankkiminen itsekästä. Hän kuitenkin luonnehtii kuuluvansa tulevaisuusahdistuksen optimistiseen haaraan. ”Ei maailma niin huono voi olla. Luotan, että tulevat sukupolvet ovat meitä nykyisiä viisaampia ja keksivät kuluttamisen tilalle parempia keinoja tuottaa hyvinvointia. Tietoa on koko ajan enemmän saatavilla.”

Tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinonenkin uskoo, että uudet sukupolvet ratkaisevat uudella tavalla ongelmia, joita edelliset sukupolvet ovat aiheuttaneet.

Hän muistuttaa, ettei maapallon kantokyky nykyisellä kulutustahdilla kestä sitä, että maailman väkiluku kasvaa miljardeilla. ”Suurin ongelma on kuitenkin se, että maailman lapsista yli 90 prosenttia syntyy maihin, joilla ei ole varaa ruokkia tai kouluttaa heitä. Näissä maissa akuutein tehtävä olisi peruselinolojen turvaaminen ja ehkäisyvalistus lapsiluvun pienentämiseksi. Teollistuneissa maissa syntyvyys on laskussa ja lapset nähdään tulevaisuuden turvaajina.”

Arttu Pasanen ei tunnusta potevansa akuuttia sodanpelkoa. ”Toki yllätyin silloin, kun luin uutisista Ukrainan konfliktista. Pisti se pasmat hetkeksi sekaisin. Tajusin, ettei sota ole teoreettinen käsite vaan maailmanpolitiikassa hyvinkin konkreettinen väline.”

12

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 1 | 2018

Lääkettä tulevaisuuteen

Sirkka Heinonen arvelee, että tulevaisuusahdistus kumpuaa ”tulevaisuuslikinäöstä”. ”Tulevaisuutta ajatellaan liian usein lyhyellä aikavälillä. Valtiovallan, yrityselämän, kansalaisjärjestöjen ja tiedemaailman parissa tulisi systemaattisesti tehdä pitkän tähtäyksen ennakointia.”

Tulevaisuusahdistuksen lääkkeeksi hän tarjoaa sitä, että miettisimme, minkälaisen maailman ja yhteiskunnan haluamme ja ryhdymme toimenpiteisiin sen puolesta.

Hän korostaa, että tulevaisuus tehdään pienin askelin. Uhkakuvista huolimatta tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Ei ole olemassa vain yhtä tulevaisuutta, vaan monta vaihtoehtoa.

Väestöliiton Venla Berg sanoo, että maailmassa kaikki on arvaamatonta. Siksi ylenpalttinen tulevaisuudesta ahdistuminen on turhaa, koska emme voi tietää, mitä tapahtuu.

Esimerkiksi lastenhankintaan liittyvät pelot ovat luonnollisia ja voivat olla suuriakin, koska kyse on isosta muutoksesta. Hän muistuttaa, että ahdistukseen ja pelkoihin saa apua ja sitä kannattaa hakea, jos asiat tuntuvat liian raskailta. ”Voi miettiä, haluaako, että pelko sulkee pois asioita. Psykologina kehotan luottamaan omiin tunteisiin ja elämään. Elämä yleensä kantaa.”

Tulevaisuutta murehtiville on lohtulauseena toisteltu presidentti Mauno Koiviston tokaisua, että ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

Hyvin käyminen vaatii kuitenkin tekoja ja sitä, että kehitys kehittyy niin, ettei kasvava hyvinvointi tuhoa maapalloamme enää yhtä pahasti kuin aiemmin.

Pallo on heitetty tulevaisuuden tekijöille. •

lat Juvenes ravinto llä sinua ja kahvilat lähe

t i s y ö l o Jok ? i s i k k i s o u s n a m o DIA STREET FOO N E S K U P KAM Y TIMESSÄ

OMALAINEN

SU R AV I N TO L A

K ASVIS-, LU O M U - JA A LÄHIRUOKA R E S TA U R A N T

VÄ L I MERELLINEN R AV I N TO L A

TA LV I R AV I N TO L A

, ntissa Remo inen tilapä la to ravin

S A L A AT T I JA K E I T TO K AHVILA

I JA N HERKUTTEL I S I I AT R PA

POHJOIS-POHJANMAAN

KESKUSTANUORET

t er v e t u l

oa!

Entä jos kepu ei petäkään aina?

Lue lisää ja liity mukaan @ppkeskustanuoret www.juvenes.fi/oulu

Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

SYKSYN TREENIT SUOMEN SUURIMMALLA KAMPPAILUSALILLA

tule treenaamaan ilm

Lue lisää www.oulunkamppa

aiseksi!

iluklubi.fi/kokeilutunnit

kuukauden peruskurssi 35€ OKKL-SPorttipassilla (norm.49€) LAJEINA BRASILIALAINEN JUJUTSU, THAINYRKKEILY, NYRKKEILY, VAPAAOTTELU, krav maga ja defendo

Meiltä uusi KOTI

EI VAADI AIEMPAA KOKEMUSTA KAMPPAILULAJEISTA KURSSI EI VAADI VARUSTEINVESTOINTEJA

Tervetuloa Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin – tutustu kohteisiimme. > www.medikiinteistot.fi

kamppailu sopii kaikille!

Harjoittelun myötä fyysinen kunto, liikkuvuus, koordinaatio ja kehonhallinta paranevat.

Lisäksi opit arvokkaita itsepuolustustaitoja!

peruskurssit alkavat 3.9. ilmoittaudu nyt!

TYRNÄVÄNTIE 16 F, 90400 OULU | P.044 238 7137 | WWW.OULUNKAMPPAILUKLUBI.FI |

PALVELEMME: ma–pe klo 8–12 ja 14–15.45 Puh. (08) 315 4365 Sairaalanrinne 4 G A 1, 90220 OULU • info@medikiinteistot.fi

Oulun joukkoliikenteen kausilippu opiskelijoille alkaen 42 € / 30 vrk

kauppa.waltti.fi

14

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 1 | 2018

www.oulunjoukkoliikenne.fi

linnanmaanapteekki.fi

Meiltä opiskelija alennus -10%

OULULAISTEN OPISKELIJOIDEN OMISTAMA UNIRESTA

(ei koske lääkkeitä)

Älä voivahda kesken tiukan opiskelupäivän, vaan popsi ja hörpi itsesi pirteäksi Unirestan ravintoloissa! Meiltä saat hyvät eväät aamusta iltaan: opiskelijahintaista lounasta, raikas salaattipöytä, halpaa iltaruokaa ja monenlaisia välipaloja. Kahvia, teetä, virvokkeita ja herkkuja vaikka kuinka monta sorttia.

Palvelemme: ma-pe 8-20, la 9-17, su 12-16 Kauppalinnankuja 1-3, 90570 Oulu

KASTARI

• • • • •

Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka Raikas salaattipöytä Kimmon legendaarisia hampurilaisaterioita Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen Virkistäviä juomia joka lähtöön

MEDISIINA

• • • • • •

Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka Raikas salaattibaari Pizzaa, kebab-aterioita ja muita erikoisannoksia Kahvia ja herkkuja siihen kylkeen Virkistäviä juomia joka lähtöön Kahvikärry kiertää arkisin rakennuksessa.

Tarjolla kahvia, virvokkeita, salaatteja ja muuta pientä syötävää.

VANILLA

• • • • •

Edullinen opiskelijalounas ja iltaruoka Raikas salaattibaari Pizzaperjantait ja muut erikoisherkkupäivät Kahvia ja herkkuja kylkeen Avoinna myös lauantaisin

Linnanmaan kampus

Kontinkankaan kampus

Oulun keskusta

* Opiskelijahintaista lounasta myös PRELUDISTA, Oulun musiikkikeskuksesta

!

PSST

Unirestalta opiskelijajärjestöille aina edulliset tarjoilut sitseille, vuosijuhliin, saunailtoihin ja muihin tilaisuuksiin.

Kysy tarjous! catering@uniresta.fi

TSEKKAA AUKIOLOAJAT JA LISÄTIETOJA: www.uniresta.fi

Muista myös Health to Organic Cafe & Delit!

• Terveellistä ja tuoretta hyvää. Itse tehtyä, lähellä tuotettua ja runsaasti luomua.

• Lounas, kahvila, salaattitori, brunssi, aamupala, välipalat ja take away H2O KESKUSTA

Uusikatu 26

H2O IDEAPARK

Ritaharjuntie 49

H2O KALEVA

Solistinkatu 4

MYÖS MEILTÄ SAAT OPISKELIJA-ALENNUKSIA! Esim. H2O Keskustasta opiskelijakortilla vuoden loppuun asti: • Kaikki erikoiskahvit ja teet puoleen hintaan • -10 % ruokatuotteista (aamupala, lounas, brunssi ja kahvilatuotteet)

Lue lisää: www.health2organic.fi

NRO 1 | 2018

OULUN YLIOPPILASLEHTI

15

Luokanopettajaksi Oulun yliopistossa opiskeleva Anne Plosila pitää yksinasumisessa vapautta sisustaa asunto juuri haluamallaan tavalla.

Yksin, kaksin vai kaukana keskustasta?

Asuako yksin, kämppiksen kanssa vai kenties kauempana keskustasta? Kävimme kylässä kolmen oululaisen opiskelijan kotona ja kysyimme, mikä on omassa asumismuodossa mieluisinta.

TEKSTI Heli Paaso-Rantala KUVAT Matti Räty

OSA UUSISTA OPISKELIJOISTA muuttaa ensimmäistä kertaa yksin asumaan, toiset taas saattavat valita kaverin kanssa yhteen muuttamisen monestakin syystä.

Jollekin taas kotoa muuttaminen ei ole aiheellista, ja matkojen sumpliminen voi olla oma prosessinsa.

Oulun yliopistossa neljättä vuotta aloittava Anne Plosila asuu tällä hetkellä yksin Välivainiolla. Luokanopettajaksi opiskeleva Plosila on asunut yksin kahden vuoden ajan, sitä ennen hän on asunut sekä yksin että kämppisten kanssa.

Päätöstä yksin asumisesta helpotti tieto siitä, että yksinään asuvan on mahdollista löytää asunto Oulusta suhteellisen halvalla.

Parhaimpina puolina yksin asumisessa Plosila pitää sisustamisen vapautta, jolloin asunnosta saa tehdä persoonallisen näköisen. Lisäksi hän pitää yksin asumisen hyvänä puolena tavaroiden omistamista. Yksin asuessa ei tarvitse miettiä, saako jotain esinettä lainata tai arvailla, missä menee tavaroiden käyttämisen raja.

“Yksin asuessa ei tarvitse sumplia mitään kustannuksia tai laskuja, kun ne ovat omia.”

Plosila listaa hyväksi puoleksi myös ka-

16

OULUN YLIOPPILASLEHTI

vereiden kyläilyn itselle sopivana ajankohtana. Toisaalta huonona puolena yksin asumisessa hän pitää sitä, ettei kotiin tullessa ole ketään, jolle kertoa päivän tapahtumista.

Arjen jakaminen kaverin kanssa oli Plosilalle mieluista yhdessäasumisessa, ja hän myöntää kaipaavansa esimerkiksi television katsomista yhdessä kaverin kanssa.

Plosila neuvoo omaa asuntoaan etsiviä miettimään, miten kiire asunnolla oikeasti on. Syksyisin eri asunnonvälitysfirmoilla on ruuhkaa, ja varsinkin yksiöitä on vaikea löytää. Hän kuitenkin tietää asuntoja olevan enemmän tarjolla ruuhka-ajan ulkopuolella.

Plosila vinkkaa ajoittamaan asunnon hakemisen keväälle, kuten hän itse teki. Hän käytti aikaa sopivan kämpän etsimiseen eikä kiirehtinyt.

Nykyinen asunto Välivainiolla on paitsi tilava myös edullinen. Plosilan mukaan etenkin Oulun keskustasta on vaikea löytää edullista kämppää. Hän itse asuu mieluummin vanhassa ja tilavassa asunnossa kuin uudessa ja ahtaassa. Myös vanhat asunnot voivat olla hyvässä kunnossa eli ikä ei tarkoita huonoa asuntoa.

Anne Plosila kehottaa etsimään asuntoa useamman firman kautta ja laittamaan

NRO 1 | 2018

rohkeasti hakemuksia. Plosila uskoo, että keskustan ja kampusten välistä löytyy paremmin asuntoja kuin pääkallopaikoilta.

Hän liputtaa myös pyöräilemisen puolesta ja muistuttaa Oulussa pääsevän pyörällä kaikkialle.

Anne Plosila suosittelee omillaan asumista kaikille, sillä se opettaa paljon omasta itsestään. Hän myöntää alun voivan olla hankalaa, mutta vasta yksin asuttuaan ihminen todella tietää, olisiko sittenkin parempi asua toisen kanssa.

Yhteinen koti ystävän kanssa

Informaatiotutkimusta kolmatta vuotta opiskeleva Jenny Kärki asuu Puolivälikankaalla yhdessä miespuolisen ystävänsä kanssa. Tänä syksynä heidän yhteiselonsa on kestänyt jo viiden vuoden ajan, ja tuona aikana Kärki on harvoin ajatellut yksin asumista.

Hänen mukaansa kämppisten dynamiikka on hyvä ja he antavat toisilleen tarpeeksi omaa tilaa.

“Hassua kyllä, olemme molemmat suurimman osan ajasta hieman erakkoluonteisia ja suljeudumme omiin kammioihimme.”

Kärki pitää yhdessä asumisessa mukavana sitä, että kotona on toinenkin henkilö

Oulun yliopistossa informaatiotutkimusta opiskeleva Jenny Kärki pitää yhteisasumisesta miespuolisen kämppiksen kanssa. Eri unirytmit tuovat haasteensa yhteisasumiseen, sillä Kärki touhuaisi mielellään öisin, kun taas kämppis nukkuu

Limingassa asuva ja Oulun yliopistossa hammaslääketiedettä opiskeleva Maria Kummu kasvattaa pihallaan raparperia ja mansikoita. ”Maaseudulla on enemmän tilaa ja oma rauhansa kaupunkiin verrattuna.”

puuhailemassa omiaan. Hänestä on muenemmän yhteistä, kun taas kämppiksillä kava tulla kotiin, kun kämppis soittelee elämät ja suunnitelmat ovat omia. kitaraa. Lisäksi saman katon alla asuvalle Kärki ei miellä kimppakämpässä asuhyvälle ystävälle on hyvä purkaa mieltään mista pelkästään sosiaalisille laumasieluiltai muuten vain kertoa kuulumisia. Joskus le sopivaksi. Heilläkin yhteisasuminen kuulumisten vaihto hoituu parilla sanalla, onnistuu, vaikka molemmat ovat erakkoja joskus niitä vaihdetaan tunteja. luonteisia ja tarvitsevat paljon omaa tilaa.

Yhteisasumisen hyvinä puolina Kärki Hänestä tärkeintä on, että saman katon mainitsee lisäksi kulujen jakamisen ja yhalla asuu tarpeeksi samanhenkistä porukteisasumisen ekologisuuden. kaa, jotta arki on mukavaa kaikille. HäEri unirytmit tuovat omanlaisen haasnellä ei ole kokemusta isommassa komteen yhdessä asumiseen, Kärki sanoo.Hän muunissa asumisesta, mutta hän uskoo itse touhuaa mielellään myöhään iltaisin jokaisen voivan nauttia yhteisasumisesta, ja jopa öisin, mutta kämppiksen erilaisen mikäli persoonallisuudet sopivat yhteen. unirytmin vuoksi hän välttelee meluamis“Yhteiset pelisäännöt ja niistä kiinni pita öiseen aikaan. täminen helpottavat myös.”

Toisaalta hän ei pidä asiaa huonona puolena, kosVälimatka ei ole este ka kerrostalossa asuessa on opiskelulle muutenkin pakko huomioiHammaslääketiedettä viida vastaavanlaiset asiat. dettä vuotta opiskeleva MaYhtenä huonona puolena ria Kummu asuu Liminkämppäkaverin kanssa asugassa avopuolisonsa kanssa. essa Kärki pitää Kelan kansHän on asunut Limingassa sa tappelemista. toukokuusta lähtien, jo“Aluksi Kelan kanssa oli ten kokemusta Limingan todella turhauttavia ongelja Kontinkankaan välin sumia, kun itse kävin töissä ja haamisesta ei ole vielä kerkämppikseni opiskeli. Meni tynyt paljoa. noin vuoden verran, että Kummun mukaan Liminhän sai tukiasiansa kungasta Oulun keskustaan toon.” kulkee hyvin linja-autoja, Jenny Kärki Jos Kärki asuisi yksin, hän niitä lähtee noin tunnin hiipparoisi enemmän alasti välein molempiin suuntiin. kämpässään, mutta yhdessä Linja-autolla matka Liminasuessa hän ei kehtaa niin tehdä. Myös erigasta keskustaan kestää 45 minuutista tunlaisten pippaloiden ja kokoontumisten järtiin, kun henkilöautolla samassa matkassa jestämisessä täytyy huomoida kämppiksen menee puolisen tuntia. Kummun mukaan toiveet. linja-autot eivät kulje viikonloppuisin koKärki pitää ystävän kanssa asumista vin myöhään. Viimeinen bussi keskustasmonella tavalla erilaisena verrattuna seuta Liminkaan lähtee lauantaina jo varttia rustelukumppanin kanssa asumiseen: vailla kymmenen.

Seurustelukumppanin kanssa elämä on “Iltarientoihin meneminen on aika

haastavaa, kun paluukyytejä ei ole tarjolla.”

Kummun mukaan hyviä puolia Limingassa asumisessa on se, ettei pyöriä viedä ikkunan alta. Toinen hyvä asia on oma piha, jossa Kummu saa rauhassa viljellä raparperia ja mansikoita. Limingassa on Kummun mukaan myös hyvin palveluja, kuten kuntosali ja frisbeegolf-rata.

Alueen julkinen liikenne saa Kummulta kritiikkiä. Hän ei ymmärrä, miksi juna ei voi pysähtyä Limingassa, kun käyttäjiä Oulun ja Limingan välillä on paljon. Junalla matkustaminen olisi bussia nopeampaa.

“Julkiseen liikenteeseen pitäisi panostaa enemmän.”

Säännöllisistä bussiyhteyksistä huolimatta Kummu kulkee välimatkat joko avomiehensä kyydillä tai toisella henkilöautolla. Kummu on valinnut henkilöautolla matkustamisen, koska se on hänestä helppoa ja aikaa säästävää.

Limingan huonona puolena Kummu pitää myös kavereiden vähäistä kyläilyä, kun kaikilla ei ole omaa autoa käytettävissä.

Maria Kummun mukaan kauempaa kulkevien opiskelijoiden kannattaa miettiä, miten paljon haluaa osallistua erilaisiin sosiaalisiin tapahtumiin. Kauempana asuminen rajoittaa mahdollisuuksia osallistua yhteisiin tapahtumiin, joten lähemmäs kampusta muuttaminen voi olla hyvä vaihtoehto sosiaalisissa tilanteissa viihtyville. Kummu suosittelee myös kimppakyytejä, joiden avulla kauempaa kulkeminen on helpompaa.

”

“Aluksi Kelan kanssa oli todella turhauttavia ongelmia, kun itse kävin töissä ja kämppikseni opiskeli.

Meni noin vuoden verran, että hän sai tukiasiansa kuntoon.

NRO 1 | 2018

PSOAS: Yksiöitä etsitään kimppakämppiä enemmän Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön PSOASin palvelupäällikkö Jari Simosen mukaan yksinään asuntoa hakevien keskuudessa yksiöt ovat tällä hetkellä kysytyimpiä, ja pariskunnat sekä perheet valitsevat luonnollisesti perheasuntoja.

Tarkkaa tilastoa yksin asuvista opiskelijoista ei PSOASilla ole. Simosen mukaan yksin asuminen on hyvin suosittua suomalaisten keskuudessa, kun taas ulkomaalaiset pitävät kimppa-asumista parempana vaihtoehtona. Simonen kertoo kimppaasuntojen sopimusten määrän olevan kesältä yli 60 prosenttia.

Simonen myöntää yksin asumisen suosion lisääntyneen vuosikymmenten kuluessa. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla vaihtoehtona oli lähinnä kimppa-asuminen.

Nykyään yksin asuminen on yhtä suosittua jokaisessa opiskelijakaupungissa eikä Simonen usko tilanteen muuttuvan yhtäkkiä.

Simonen kuitenkin uskoo, ettei yksin asuminen ole paras vaihtoehto uudelle opiskelijalle. Hän suosittelee yhteisasumista, sillä silloin voi tutustua uusiin ihmisiin ja kotiutua paremmin uuteen kaupunkiin. Parhaimmillaan se voi jopa estää yksin jäämistä ja syrjäytymistä. •

OULUN YLIOPPILASLEHTI

17

Instassa muun muassa

Piipahdus muuttaneen tutkijan työhuoneelle

TAHDOTKO KESKITTYÄ OPISKELUUN?

Vuoden 1971 lehtimainontaa

Ensikatsaus uuteen Humukseen

Puhelun hinta: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24%).

oulun_ ylioppilaslehti

HAE OPINTOLAINAA SÄÄSTÖPANKISTA WWW.SAASTOPANKKI.FI/OPINTOLAINA

SÄÄSTÖPANKKI OPTIA | Kirkkokatu 10, 90100 OULU puh. 029 041 2500 | www.saastopankki.fi/optia

Warning!!!

This happens, if you study too much!

Remember to have fun!!!

First virtual reality arcade in the city of Oulu!

•

10 fully equipped rooms!

•

Over 50 games, also multiplayer!

•

Great place for student party!

Discount for students –20%

Virtuaalihuvipuisto Oulun keskustassa

www.vrheaven.fi Pakkahuoneenkatu 9 info@vrheaven.fi 18 0400244422

OULUN YLIOPPILASLEHTI

NRO 1 | 2018

Luettavaa Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen

Meiltä loppuu aika

(Tammi 2018)

KOLUMNI | Vähättelyyn, kieltäymykseen ja vaikenemiseen meillä ei ole varaa. sanoo Iikka Kivi.

N

uorempana luin paljon historiaa. Kansakuntien kohtalonhetket kiehtoivat loputtomasti ja minua harmitti, kun elämäni oli osunut maailmanhistoriassa niin seesteiseen aikaan. Millaista olisikaan ollut elää sellaisena aikana, kun meneillään oli koko maailmaa myllertävä murros?

Herätessäni kolmannen helleviikon jälkeen jälleen kerran lämmön murjomana raatona sain vastaukseni: hanurista. Todella, todella hanurista.

Harva ajanjakso on konkretisoinut ilmastonmuutosta modernille ihmiselle samalla tavoin kuin vuoden 2018 kesä. Ruotsissa riehuneet metsäpalot, Suomessa koettu vesipula, eläin- ja kasvikunnan hätä kuivuuden edessä ja kertakaikkisen surkealta näyttävä viljasato tekivät tilastojen lämpötilakäyristä yhtäkkiä karua todellisuutta.

Vaikka onkin selvää, että paahtokesän uuvuttavat lämpötilat eivät suoraan johdukaan ilmastonmuutoksesta, yhtä selvää on se, että ilmaston lämpenemisen edetessä tämän kesän kaltaiset äärisääjaksot ovat entistä tavallisempia. Siinä missä 1990-luvulla tällaisia kesiä kärvisteltiin 1-2 vuosisadassa, nyt niitä tulee noin viiden vuoden välein.

ta ilmaston lämpenemiseen. Hallitus taas on toiminut tyypilliseen tapaansa ja ollut määrätietoisesti puhumatta asiasta sanallakaan.

Vähättelyyn, kieltäymykseen ja vaikenemiseen meillä ei ole varaa. Aika loppuu kesken. Meillä on noin 40 vuotta aikaa tehdä asialle jotain. Se on ihmiskunnan historiassakin äärettömän lyhyt aika, geologisista tai kosmisista aikajanoista puhumattakaan.

Joten, vaikka tänä kesänä en kuumuuden takia nukkunut viiteen viikkoon silmäystäkään kunnolla ja koko keskikesä on muistoissani silkka epäselvä, epämukava horteinen putki, toivon ensin äärimmäisen loskaista talvea ja yhtä kuumaa, ellei kuumempaa, kesää.

Ei siksi, että vihaisin lajitovereitani vaan juuri päinvastaisesta syystä.

Pelkään, että tämä ekokatastrofi voi johtaa sukupuuttoomme ja minimivahingoillakin konflikteihin, ennennäkemättömään pakolaisuuteen, lajien massakuolemiin ja maapallon asuinkelvottomaksi muuttumiseen.

Siksi toivon ihmiskunnalle mahdollisimman epämukavia oloja muutamaksi seuraavaksi vuodeksi. Kun kaikki on hyvin, olemme haluttomia muuttamaan mitään. Kun mukavuuden kehä rikotaan, alamme vaatia muutosta.

Ja jos tämä kesä jotain opetti, niin sen, että liian kuumassa huoneessa torkkunappi menettää tehonsa ja on pakko herätä, vaikka se olisi kuinka epämukavaa tahansa.

”

Toivon ensin äärimmäisen loskaista talvea ja yhtä kuumaa, ellei kuumempaa, kesää.

REAKTIOT LÄMPÖÖN OVAT vaihdelleet voimakkaasti: osa on ryhtynyt todella pohtimaan omia vaikutusmahdollisuuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, osa taas heittäytyy denialismin väliaikaiseen turvaverkkoon ja kieltää koko asian olemassaolon.

Moni on myös perustellut omaa mukavuudenhaluaan vähättelemällä oman itsensä ja Suomen vaikutus-

Iikka Kivi on oululainen stand up-koomikko, jolta ovat ilmastonmuutoksen suhteen vitsit vähissä.

Näyttelyyn | Näyttelyissä ei tule koskaan käytyä liikaa.

Keijo Laitala: Polaroid Oulu

Avi Heikkisen sarjakuvanäyttely

Tiina Vehkaperä: Elinehto

Keijo Laitala kiersi Oulua viime kesänä ja tallensi Oulun kauniita ja vähemmän kauniita paikkoja Polaroidkameralla.

Sarjakuvantekijä Avi Heikkisen näyttelyssä voi kokea sarjakuvateosten lisäksi sen, kuinka kokonaisen graafisen romaanin voi tehdä valokuvien avulla.

Kuvanveistäjä Tiina Vehkaperän näyttely Elinehto herättelee pohtimaan, mitkä asiat ovat elämässä välttämättömyyksiä.

3.–30.9., Pohjoinen Valokuvakeskus, Kulttuuritalo Valve

29.9.–25.10.,Sarjakuvagalleria!, Kulttuuritalo Valve

7.–25.11. Galleria 5, Hallituskatu 5

Helsingin Sanomien toimittajan Satu Vasantolan (s. 1965) esikoisteos En palaa takaisin koskaan, luulen kertoo pysäyttävän tarinan juuriltaan lähteneistä ja menneisyytensä piinaamista ihmisistä.

Eteläpohjalaisesta maalaiskylästä Helsinkiin muuttanut ja juristiksi opiskellut Susanna on sukulaisten silmissä vieraalta tuntuva ”herra”. Irakilainen Fatima on paennut lastensa ja veljensä kanssa Suomeen kotimaansa väkivaltaa. Susannan eno Tapio muuttaa 60-luvulla töiden perässä Ruotsiin, jossa finnjävelit ovat yhteiskunnan pohjasakkaa. Epäreilun kohtelun suututtamana hän tekee kohtalokkaan virheen ja palaa nöyryytettynä kotiin.

Pakolaisten ja Tapion tarinat hyljeksittyinä muukalaisina rinnastuvat teoksessa alleviivaamatta. Niin ikään lapsesta saakka hyljeksitty Susanna ottaa Fatiman lapsineen kotiinsa asumaan. Teoksessa kuvataan inhimillistä kärsimystä eri muodoissaan, mutta koskettavimmillaan se on, kun aito lähimmäisenrakkaus ja lämpö pilkahtavat esiin, usein arkisissa ja pienissä teoissa.

Susannan mumma tuo kontrastia juurettomille hahmoille. Mummola on suvun kiintopiste ja turvapaikka. Pelkäksi uhrautuvaksi äitihahmoksi mumma ei kuitenkaan typisty, vaan raskasta salaisuutta kantava nainen on toiveineen ja seksuaalisine haluineen aidon moniulotteinen ihminen.

Kolmeen osaan jaettu romaani on useista miljöönvaihdoksistaan ja isohkosta henkilökavalkadistaan huolimatta eheä kokonaisuus. Taitavasti rakennettu tarina koukuttaa ensimmäiseltä sivulta lähtien.

Tekstin ajoittaiset epätavalliset sanajärjestykset pistävät aluksi silmään. Ne tuovat teokseen vanhahtavaa maalaismurteen sointia, ja sopivat hyvin etenkin mumman suuhun. Myös se-pronominin käyttäminen henkilöistä tuo maaseutu– Helsinki -vastakkainasettelun tematiikkaan sopivaa puhekielisyyttä.

Teoksen henkilöt ovat uskottavia, epätäydellisiä ihmisiä, jotka kaipaavat rakkautta ja kipuilevat kukin haavojensa kanssa. Maailmassa paha saa harvoin palkkansa eivätkä kaikki haavat parane, mutta hyväkin ottaa joskus erävoiton.

Toisista huolta pitämällä, olemalla ihminen ihmiselle, pelastetaan henkiä ja luodaan elintärkeää yhteisöllisyyttä; yksin ei selviä kukaan.

Vihapuheen ja vastakkainasettelun ajassa onnistuu Vasantolan humaani teos herättämään uskoa ihmiseen ja yhteiseen tulevaisuuteen. Teosta voi suositella kaikille synnyinmaahan ja asuinpaikkaan katsomatta, pienellä varoituksella tosin. Romaanin henkilöiden mukana eläminen voi vakavasti horjuttaa lukijansa maailmankatsomusta.

Maria Kurtti

NRO 1 | 2018

OULUN YLIOPPILASLEHTI

19

MUSEOIDEN OPISKELIJAPÄIVÄ

Nettisivuillamme kerromme, että

27.99–1.8 klo

”Ihminen voi elämässään opiskella täysillä vain kerran. Siitä pitää ottaa kaikki irti.”

VAPAA PÄÄSY

voimassa olevalla opiskelijakortilla.

Tarjolla näyttelyiden lisäksi työpajoja ja opastusta. Tervetuloa!

VUODEN OPISKELIJAKSI 2018 VALITTU EMMI-KAISA MOLKKARI

OULUN TAIDEMUSEO

Asumisoikeus- ja vuokra-asunnot

Kasarmintie 9

POHJOISPOHJANMAAN MUSEO

kompakteista yksiöistä tilaviin perheasuntoihin.

Ainolanpolku 1

TUTUSTU ASUNTOIHIN TA.FI

Lankapuhelin 8,21 snt/puh. + 6,90 snt/min (alv 24%) Matkapuhelin 8,21 snt/puh. + 14,90 snt/min (alv 24%)

Asiakaspalvelukeskus Puh. 045 7734 3777 | info@ta.fi TA-Yhtiöt Rautatienkatu 28, 90100 Oulu | Puh. 045 7734 3733

Huolehdimme.

Opiskelijalle asunnon.

Soita 0207 480 250

Katso vapaat vuokra-asunnot: kiinteistotahkola.fi

20 OULUN YLIOPPILASLEHTI

LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSDEKAANI JYRKI MÄKELÄ KOMMENTOI OPISKELIJOIDEN ESITTÄMÄÄ KRITIIKKIÄ

”Omistuksen kautta syntyy myös henkistä yhteyttä, joka on omiaan rakentamaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.”

-15%

OULUN YLIOPISTON REHTORI JOUKO NIINIMÄKI PERUSTELEE OAMKIN OSAKEENEMMISTÖN OSTAMISTA

Alennus opiskelijakortilla samana päivänä varatuista parturi- ja kampaamopalveluista.

VARAA AIKA p. 08 8150 123 tai WWW.SALONVIRHO.COM

HALLITUSKATU 11 A 1, OULU - TARJOUS VOIMASSA 31.5.2019 ASTI.

NRO 1 | 2018

”Se on ihan totta, että opiskelijat joutuvat istumaan lattialla – eikä sille oikein voi mitään.”

JOTTA TIEDÄT ENEMMÄN.

Fuksi, nyt tarkkana!

Tapahtumasyksyssä luvassa muun muassa:

Riesasta supervoimaksi

Tyhjän tilan tanssit Oulun taidemuseo 8. syyskuuta 2018, kello 19–00

KOLUMNI | Vasta yliopistossa tajusin, että jännittäminen on normaalia, kirjoittaa Sanna Häyrynen.

P

äästäni hulvahtaa napaan asti ulottuva aalto, joka muljauttaa sydäntäni ja saa käteni ja ääneni tärisemään.

Näin käy, kun odotan vuoroani esittelykierroksen ringissä tai ennen esiintymis- tai kilpailutilannetta, joskus myös kadulla puolituttuun törmätessäni.

Olen jännittäjä.

Ala-asteella jännityksen takia möhlittyjen esitelmien jälkeen luulin pitkään, että jännittäminen on jotenkin poikkeuksellinen ja hävettävä vaiva, josta on päästävä eroon.

Koin epäonnistuneeni, jos h-hetkellä käteni vapisivat tai sekoilin sanoissani.

Vasta yliopiston puheviestinnän kurssilla opin, ettei jännittämistä tarvitse kitkeä tunnerepertuaarista.

Suun avaaminen julkisesti on huomattavasti helpompaa, kun oman jännittämisensä hyväksyy.

Esiintymistaitojen kanssa yhtä tärkeiksi pitäisi nostaa jännittämistaidot. Jännittäminenhän on varsinainen supervoima, jota on turha demonisoida, piilotella tai ruoskia pois.

Se on saatava hyötykäyttöön.

OIKEASTAAN ON AIKA kammottava ajatus, että jännittämiseni yhtäkkiä katoaisi.

Reaktio nimittäin kertoo minulle, että edessä on jotain uutta ja tärkeää, jota varten kannattaa valmistautua.

Virittävän jännityskihelmöinnin ja lamaannuttavan jännittämisen välimaastossa taiteilu on toisinaan nuoralla huojumista.

Pelon hallintaa on opeteltava.

Omaa ensiapuani tärinätilanteissa ovat silmien sulkeminen ja syvään hengittäminen.

Humoristisesta suhtautumisesta on myös apua. Eivät jännittävät tilanteet useinkaan niin vakavia ole, että niiden vuoksi kannattaisi hermoja kiristellä. Pieni mokailu jännittyneenä keventää tunnelmaa, joten töppäilyä on turha etukäteen kauhistella.

Yläasteelta muistan erään huhun. Luokkakaverini siskon luokkakaveri oli kuulemma ennen esitelmää sanonut kaikille, että nyt jännittää niin paljon, että on pakko nostaa jalat ylös. Hän oli mennyt makaamaan liitutaulun alle ja nostanut jalkansa kohti kattoa.

Vaikka kyseessä olisi vain juoru, tarinan henkilön häpeilemättömyydessä on jotain tavoiteltavaa.

”

Oikeastaan on aika kammottava ajatus, että jännittämiseni yhtäkkiä katoaisi.

TÄNÄKIN SYKSYNÄ moni opiskelija hermoilee tutustumisiltamissa, lounaspöydissä ja ryhmätöitä tehdessään – saati sitten ryhmätöitä esitellessään.

YTHS:n mukaan noin joka kolmas opiskelijoista kokee esiintymisen kaltaiset sosiaaliset tilanteet ongelmallisiksi jännittämisen vuoksi.

Opiskelijoille on onneksi olemassa jännittäjäryhmiä, joissa arkea hankaloittavaan jännittämiseen saa vertaistukea ja vinkkejä.

Vielä ihanampaa olisi, jos jännittäminen ei jakaisi ihmisiä kahteen leiriin, vaan jännittämisestä puhuttaisiin avoimesti ja täysin normaalina asiana.

Sanna Häyrynen on tiedeviestinnän maisteri, joka tykkää kuunnella, kun asiantuntija puhuu.

Leffassa | Mitä elokuvia Oulussa voi nähdä syksyllä? Kokeile alkuun näitä.

Venom Ensi-illassa 5.10.2018 Tom Hardy näyttelee antisankari Venomia Marvelin toimintapläjäyksessä. Hämähäkkimies-elokuvien spin-off -tarina tarjoilee taattua ison Hollywood-elokuvan estetiikkaa ja kertoo mystisen supersankarin syntytarinan.

Bohemian Rhapsody

Ensi-illassa 2.11.2018 Queen-yhtyeen tarina: kuinka altavastaajista tuli maailmanluokan bändi, tietenkin sen legendaarisella musiikilla höystettynä. Elokuvan päänäyttelijä Rami Malek tanssii tiukoissa paljettiasuissa ja lipsynkkaa Freddie Mercuryä.

Maija Poppasen paluu Ensi-illassa 25.12.2018 Maaginen lastenhoitaja Maija Poppanen (Emily Blunt) palaa auttamaan Pankkien perheen uutta sukupolvea ja löytämään ilon arjesta. Klassikkoelokuvan jatko-osassa nähdään alkuperäisen elokuvan näyttelijäkaartista Dick Van Dyke.

Oletko ollut tyhjän kämpän bileissä? Taidemuseolla luvassa olisi jotain hieman samankaltaista. Näyttelyvaihdon kunniaksi Oulun taidemuseolla Tasku-näyttelytiloissa järjestetään Tyhjän tilan tanssit. Tansseissa sukelletaan basso- ja klubimusiikin kautta ambientiin ja alternative-electro-danceen.

Tilassa soittavat ja levyjä pyörittävät illan aikana oululaiset artistit Mikko Mäkitalo, DJ Illyana ja Cyril Awakens. Mikäli tanssilta malttaa, tapahtuman aikana on mahdollisuus tutustua Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa -näyttelyyn. Tapahtuma on maksuton, ikäraja k-18.

Bits and Pieces: Secrets of a Digital World Tiedekeskus Tietomaa 8. syyskuuta 2018, kello 13–14

Tieteen popularisoinnista kiinnostuneet, huomio: brittiläinen matematiikan popularisoija James Grime saapuu Suomen kiertueellaan myös Ouluun. Esityksessään Grime kertoo muun muassa siitä, kuinka viestejä ja valokuvia lähetetään netissä ja miten elokuvastudiot saavat tietää, jos elokuvia jaetaan luvatta. Noin tunnin kestävään englanninkieliseen esitykseen on vapaa pääsy.

Kansallisoopperan ja -baletin vierailu Oulun teatteri 24.–27.10.2018 Suomen kansallisooppera ja -baletti vierailee Oulun teatterissa syyslomaviikolla. Vieraat tuovat mukanaan uuden kotimaisen oopperan Pikaparantola, gaalaesityksen Kansallisbaletin tähtihetkiä, lasten minioopperan Tuhkimo sekä koko perheen baletin Muumipeikko ja taikurin hattu. Vierailuun kuuluu myös 25.10. keskustelutilaisuus Pikaparantolasta ja Kansallisoopperan ja -baletin Oulun vierailusta (kauppakeskus Valkea) ja 26.10. Tapaa Ballerina -tilaisuus Oulun Ideaparkissa. Lisätiedot: teatteri.ouka.fi

Bowie in Berlin Madetojan sali

14.–15. marraskuuta 2018, kello 19 Bowie in Berlin on Oulu Sinfonian kunnianosoitus David Bowielle. Konsertti perustuu Bowien niin kutsutulle Berliini-trilogialle, Low (1977), Heroes (1977) ja Lodger (1979). Äänitteet tehtiin legendaarisella Hansastudiolla Berliinissä, Bowien silloisessa kotikaupungissa. Konsertin kesto on noin 2 tuntia sisältäen väliajan. Lisätiedot: oulusinfonia.fi

NRO 1 | 2018

OULUN YLIOPPILASLEHTI

21

w

TERVETULOA

opiskelemaan Oulun yliopistoon ja lukuvuoden avajaisten ekumeeniseen jumalanpalvelukseen ma 10.9. klo 13.30 Pyhän Luukkaan kappeliin (joka on ihan yliopiston vieressä Linnanmaalla)

Olen yliopistopastori Ari Savuoja.

Tuen omalta osaltani opiskelijoita opinnoissa ja elämässä eteenpäin.

Haluan auttaa sinua elämän perustan ja suunnan löytymisessä.

Ookko nähny meitä?

Ollaan yliopistolla livenä!

Tiesitkö muuten, että voit nyt saada luotollisen OP-Visan* heti opintojesi alettua? Tai että OP Oulussa saat lähes kaikki päivittäiset peruspankkipalvelut** maksutta?

Jutellaan pankki- ja vakuutusasioistasi livenä Oulun yliopistolla 3.9.–6.9.2018 klo 10–16 ja pe 7.9. klo 10–15. Tapaat meidät myös Vulcanaliassa ke 12.9. klo 10-16.

Tule juttelemaan!

Minun erityisalaani ovat maailmankatsomukset ja uskonnot.

Hoidatko asiat jo mobiilisti? Ookko vielä pivottanu? Ookko kuullu ASPista? Nähdään yliopistolla ja jutellaan näistäkin lisää!

Löydät minut Linnanmalta työhuoneestani TF101 (lähellä luentosali L3:a) aina kun ovi on auki.

Jos ovi on kiinni, ota yhteyttä: p. 040 524 5919 yliopistopastori@oulu.fi

* Kotimaisessa korkeakoulussa opiskelevalle voidaan myöntää luotollinen kortti heti opintojen alkaessa ilman opintopistevaatimusta. Luottoraja max. 2 000 €. OP-Visan myöntää osuuspankki ja siihen liitetyn korttiluoton OP-Korttiyhtiö Oyj. ** Etu on kaikille alle 26-vuotiaille, sisältää käyttötilin, tiliotteen, OP-verkkopalvelun ja joko OP-Visa Electron- tai OP-Visa Debit -kortin.

op.fi/oulu

! a t s a n n u k i Piristystä li

assi ja nnan Sporttip ku ii ul ul ko ea me, mm. si kork ntatarjontaam Nappaa itselle ku lii n ee lis ! n monipuo kuntosaleille pääset mukaa iluvuoroille ja llo pa e, ill ne ja atun ille liikuntaryhmäliikunt et myös edullis ov aa mme av de ei si as an Sporttip työkumpp is te yh kä se autuminen sseille kurssi-ilmoitt hyvinvointikur ja si au ak nt ksyn liiku .8. tarjontaan. Sy t myyntiin 20 ipassit tuleva tt or Sp . .9 3 alkaa taohjeet ipassin hankin tt or Sp ja e m tarjontam Tsekkaa laaja mukaan! e. Tervetuloa m am lt ui iv is nett

Aina ei käy asunnon kanssa flaksi.

Vaihda parempaan – syksyn edetessä meillä on mistä valita.

hteä

Aina kannattaa lä

liikkumaan!

JÄTÄ HAKEMUS: W W W.PSOAS.FI

TEKSTI JA KUVAT Heli Paaso-Rantala

Oulun salapaikat: näistä kannattaa olla kartalla Oletko Oulu-noviisi? Etkö tiedä, missä kannattaa syödä tai millaisia tapahtumia Oulussa järjestetään? Älä huolehdi: selvitimme oleelliset oululaiset salapaikat, joita edes kaikki oululaiset eivät tiedä.

LUONTO KAHVILAT JA RAVINTOLAT H2O – Health to Organic Keskustassa Uusikatu 26:ssa sijaitseva Health to Organic Cafe&Deli jää helposti kauppakeskus Valkean varjoon. Valkean takaa löytyvästä kahvilasta saa niin lounasta kuin salaattiakin arkisin. Viikonloppuna ravintolassa on tarjolla suhteellisen edullinen brunssi.

Konst O. Deli Kulttuuritalo Valveella (Hallituskatu 7) sijaitseva Konst O. Deli on paikka, jossa voi syödä lähiruokaa lounaaksi, ja rentoutua perjantaina töiden jälkeen musiikkia kuunnellen.

Iltapäivisin Konst O. Delissä myydään pastaa ja muita herkkuja.

Lekker61 Isokatu 61:stä löytyvä Lekker61 on erikoistunut hollantilaisiin pannukakkuihin, joita saa suolaisena ja makeana versiona. Paikasta saa myös lounasta ja pannukakkuakin voi nauttia lounaaksi. Lekker61:n omistajat puhuvat englantia, mutta palvelua saa myös suomeksi.

Hiihtoladut Hingutko hangille? Hiihtolatuja on ainakin Alppilassa, Raksilassa sekä Heinäpäässä. Myös Puolivälikankaalta pääsee hiihtoladulle, ja Linnanmaallakin on hiihtolatu. Suurin osa hiihtoladuista on hiihdettävissä koko matkalta, osassa sukset joutuu ottamaan pois. Lisätietoja laduista ja niiden kunnosta löytää Oulun kaupungin verkkosivulta.

Frisbeegolf -radat Tuirassa ja Hiirosessa on frisbeegolf -radat. Tuiran Paalikadulla sijaitseva Meri-Toppila DiscGolfPark sijaitsee meren rannalla ja Hiirosessa Urheilupuistontiellä sijaitsevassa Hiirosen DiscGolfParkissa on metsä- ja puistoratoja. Molemmissa paikoissa on 18 väylää kierrettävänä.

Kuivasjärven lenkkipolku Kaikki Linnanmaalla opiskelevat eivät tiedä, että noin puolentoista kilometrin päässä kampuksesta sijaitsee viihtyisä Kuivasjärven lenkkipolku. Järven ympäri kulkeva polku on noin viisi kilometriä pitkä, ja sen voi kiertää myös vain osittain.

TAPAHTUMAT

Kolo Lounge Jos pidät Tubasta, pidät luultavasti myös Kolosta.

Hipsterimäinen Kolo sijaitsee Pakkahuoneenkatu 5:ssa Ecape Roomin ja ravintola Olimpoksen läheisyydessä. Kolo soveltuu hyvin rennoksi ajanviettopaikaksi sekä kokoustamiseen pienemmällä porukalla. Kolo soveltuu myös taiteen esittelyyn erilaisten näyttelyiden muodossa.

Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali järjestetään 12.–18.11., festarielokuvia esitetään Valveella, Plazassa ja Pääkirjastolla. Festivaali tarjoaa elokuvia eri maista, ja nuorten elokuvat soveltuvat myös nuorille aikuisille. Näytösten hinnat ovat opiskelijaystävällisiä.

Gigs in Oulu | Bringing culture into your life will elevate your life expectancy.

Olavi Uusivirta

The Irish Festival of Oulu

Olavi Uusivirta is a lively performer whose poetic rock songs deal with the ups and downs of life. He sings in Finnish but the show will not let you down. You can try if you will be picked to slow dance with the main man on stage.

Hevimesta 12.10.2018

The Final Story: Satellite Stories

The most northern Irish festival in the world offers all things Irish. Musical guests include e.g. The Friel Sisters, Karan Casey and Moxie. The festival also offers theatre, poetry, storytelling, workshops and then some.

Uusi Seurahuone & Madetoja hall. 3.–7.10.2018

The most popular Finnish indie rock band Satellite Stories is calling it quits.

Now it is your last chance to see the band performing in their hometown. What a story it will be!

45Special. 25.10.2018, 27.10.2018

Turkansaaren syysmarkkinat Turkansaaressa sijaitsevan ulkomuseon alueella järjestetään syysmarkkinat 9. syyskuuta. Myynnissä on syksyn satoa, itse tehtyjä leivonnaisia sekä käsitöitä. Markkinoiden aikana voi myös tutustua Turkansaaren museoon ilmaiseksi.

OuDance-festivaali Tanssiin ja hyvinvointiin keskittynyt tapahtuma valtaa oulun 12.–16. syyskuuta. Viiden päivänä aikana eri puolilla Oulua on tarjolla tanssiesityksiä sekä tanssiin ja hyvinvointiin liittyviä kursseja. Osa tanssiesityksistä on ilmaisia, osaan on pääsymaksu.

KEIKKAPAIKAT Tukikohta Välivainiolta osoitteesta Sorvarintie 5 löytyy Tukikohta, entinen varikko, jossa järjestetään erilaisia keikkoja ja festivaaleja. Tilaa vuokraa Tilaa Kulttuuri ry, jonka kautta esimerkiksi ainejärjestöt voivat varata tilan omiin tapahtumiinsa.

Voimala 1889 Myllytullissa sijaitsevan entisen vesivoimalan Voimala 1889:n tiloissa järjestetään erilaisia konsertteja, tapahtumia ja taidenäyttelyitä. Tilaa myös vuokrataan kokouksia ja juhlia varten. Syyskuussa tilassa on tarjolla konsertteja sekä tapahtuma yrittäjille.

Jumpru Pub Kaarlenholvi Jumpru Pub sijaitsee samassa rakennuksessa kuin yökerho Kaarlenholvi, osoitteessa Kauppurienkatu 6. Yläkerran Kaarlenholvi on suosittu menopaikka etenkin opiskelijoiden keskuudessa, mutta Jumprun alakerrassa on mahdollista hengailla ja laulaa trubaduurien säestyksellä musiikkihuoneessa.

Snooker Time Osoitteesta Asemakatu 28 löytyvässä Snooker Timessä voi pelata biljardia tai testata nopeutta Speden peleistä tutulla nopeustestillä. Mutta tiesitkö, että biliksen lisäksi Snookerissa järjestetään keikkoja sekä sarjakuvatapaamisia kuun ensimmäisenä torstaina?

NRO 1 | 2018

OULUN YLIOPPILASLEHTI

23

In English TEXT Anni Hyypiö PHOTOGRAPH Archive TRANSLATION Kalle Parviainen

As a new student, you might be wondering if you made the right choice by studying in oulu. You did! Not only is the University ranked in the 300 highest ranking universities in the world, but here are at least five good reasons why Oulu is your best choice to study.

BY Marcelo Goldmann

Hi 5, Reasons why Oulu is your best choice to study

A renewed University

From the Editor Work: larger than life

For the past couple of years, the University of Oulu has been undergoing renovations. This will continue until 2020.

However, already you can see the progress with the creation of the TellUs Innovation Arena, where rooms can be booked for small conferences and speeches, as well as student group work. So, welcome to a brand (re)NEW(ed) University!

Learn the basics: work is for us, we do not live for work, writes the Editor-in-chief.

Perfect-sized city

PLENTY OF SUMMER jobs and internships are ending this week. In the ideal case, the trainee is left with relevant job experience, a reference, a nice nest egg from the salary, and an overall feeling of satisfaction. The trainee can feel content for having started the job.

In the worst case, none of these exist, but instead the trainee, having worked all summer, has the start of a burnout and a red-hot hatred towards the whole working life, leaving the trainee asking why they took the job in the first place.

Unfortunately, both options are equally possible, and one can never know beforehand which one occurs.

However, most often work is just work: sometimes pleasant, sometimes boring, at times a bit tiring, often just pretty nice.

WORK IS A SOURCE of joy and sadness, anxiety and contentment for the modern people. Some have been given an insufferable amount of work (because the previous round of cooperation negotiations resulted in half the employees being axed), while some struggle to find a job regardless of constantly trying. (Except telemarketing, those places are always hiring!)

Work, employment, and especially unemployment have been hot topics under the current government. According to the latest statistic (21st of August) from Statistics Finland, the employment rate in our country has risen to 71.9 percent. Without a doubt this is good news, even though all kinds of speculations and doubts have been raised where these new jobs have appeared from.

Unemployment has a negative effect on national economy. Still, work is also a question of morality: people feel work is something one must do to be a good person; an actual, valuable part of the society.

I noticed the effect this way of thinking has when I was left unemployed for the first time after graduation. Not only was it 24 OULUN YLIOPPILASLEHTI

unpleasant to make do with a meagre sum of money, the feeling of worthlessness and futility was also hard. No one needed me in anything, so I was not worth a thing.

The gloominess was only interrupted by brief periods of employment: if I was going to have a freelancing gig or a temping in a newspaper, I could once again breathe in the morning.

THE IMPORTANCE OF WORK is of course undisputed: it secures one’s livelihood, and at best cases it offers meaningful and significant feelings, pleasant fellow workers, occupational health services, and a meaningful way of spending eight hours of one’s day.

Of course, not all work has to be really special, stimulate one’s intellectuality, and look good in a resume. Sometimes work is just work, and it is done to receive salary.

And that is enough.

Those who have a job, go sometimes to the other extreme and do only work and nothing else. Work takes over one’s life completely, and every hour is spent on working, apart from sleeping and eating.

Being entirely drawn into work is both a possibility and a danger. Significant, fun, and rewarding work is something one can do regardless of the hours, being completely exhausted, and ignoring one’s well-being.

One must have the strength to carry on, as the work is pleasing in the end.

This is something I have run into in other places as well: in studies, in associations and positions of trust, in voluntary work, and in bands.

Sacrificing oneself and giving up everything for the sake of work feels good at first, but only up to a certain point. After that, the results are usually fatigue, cynicism, disgust, and eventually bitterness, in a varying order.

THEREFORE, A REMINDER FOR all the heroic workers: even though your job (or NRO 1 | 2018

Oulu is not as big as Helsinki and it’s not as small as Rovaniemi.

With about 200 thousand inhabitants, Oulu is the perfect mix of a town and a city. The Linnanmaa campus area gives you a more town-like feeling, but you can always hop in the bus and go to the city center for a more cosmopolite experience.

Student life In Oulu, you will find no shortage of student activities. Every Student Guild organizes cultural and recreational events. There are also student groups and events for sports, arts, parties, and language. In September, there is a major festival called Vulcanalia where reknowned artists play live music for the audience during the evening. During the day, there is a student fair at the University of Oulu. You don’t want to miss it!

Beautiful seasons Oulu has some of the most beautiful sceneries during Summer and Winter. During Summer, daylight is present nearly all the time and the night is extremely short. The weather is perfect for outdoor activities and going to the beach. Additionally, nature is in full bloom, with birch trees full of green leaves everywhere. During winter it is the complete opposite. Snow covers everything and Oulu becomes a paradise of sparkling white. The days are short and the nights long. However, darkness can lead to aurora borealis (Northern lights) which are a truly magnificent sight. Admittedly, the times between these seasons might be a bit rainy. However, the wait is worth it.

Nonexpensive housing for students The Student Housing Foundation of Northern Finland PSOAS offers about 5500 living places for students in Oulu with affordable rents. You can apply to a studio-, shared-, or even a family-sized-apartment. The water and electricity may be included in the rent in some of the apartments, and the basic internet package is free of charge. Find more information at psoas.fi.

your degree, your work in an organisation, the voluntary work you do, or your band) feels like the most important thing in the world, do not let it grow larger than you, and do not let it be the only thing that defines your identity.

Because if you are suddenly left without it, what is then left of you?

This is a wisdom I have tried to teach to myself. When I have drowsily poured my usual cup of coffee in the morning, our office secretary Riitta has given me an excellent piece of advice. She recommended me to pour some water into a glass, and then place my finger in the water. If a hole remains in the water when I pull out my finger, I am irreplaceable in my work. Otherwise, I am not. •

TEXT Marcelo Goldmann PICTURE Archives

Getting through the homesickness on your exchange year Being far, far away from home feels thrilling and exciting at first. After a while, a homesickness might kick in.

HOMESICKNESS IS SOMETHING

that most of us have experienced at one time or another. We usually feel homesick when we have been away from our home environment for prolonged periods. Perhaps the first homesickness we experience is when we are children and have to be away from our parental figures for the first time. Homesickness can be similar to depression (only similar as it is not classified as a depression disorder) and it exhibits some of the same patterns and feelings. These include feeling anxious, being sad for no discernible reason, yearning for your home and your home friends, and reclusing yourself from activities.

It can also affect your concentration and academic performance.

Homesickness can be very mild and just be an annoyance, but it

can also present itself as a combination of severe feelings which can affect your mood, your relationships, and your studies. Thus, learning to cope with these feelings is of utmost importance.

THERE ARE VARIOUS ways to cope with homesickness, and you have to find which way is more suited to your personality.

One thing you can try is doing fun activities; things that will make you feel good and will take some of the stress off from being away from home. Try doing activities which are common in your new place.

Take in the new culture and try to integrate into it as far as you feel comfortable. This will allow you to feel at “home” despite being in a foreign country. Another thing you can try is making new con-

5%

nections and new friends in the new place you find yourself. That will also allow you to have conversations with people who are also homesick and by expressing your feelings you will get a therapeutic effect to your mind. Knowing that others are also missing home will help you feel less alone and more integrated to your new community.

Additionally, by establishing new relations with other foreigners, you will learn more about their cultures and enrich your mind.

Being homesick is completely normal and you shouldn’t feel inadequate for feeling that way. If you feel your homesickness is extremely severe and you cannot cope with the feelings, you can try going to the student clinic Finnish Student Health Service (FSHS) and making an appointment to talk to

somebody.

Remember: there is no shame in getting help. Your mental health is as important as your physical health, if not more!

Whether your homesickness is severe or mild, the thing you need to remember is that it ends, and knowing this will hopefully allow you to enjoy your exchange even more.

When your exchange comes at an end, you might end up feeling homesick about your exchange place after you have returned home. There is a silver lining though: when you do return home, you will appreciate it so much more than before. Rekindling relations with your friends and family at home will definitely help you overcome this new homesickness. •

ALENNUS OPISKELIJOILLE! PALVELEMME 3.9. ALKAEN joka päivä klo 22 saakka!

Erkki Koiso-Kanttilan katu

Yliopistokatu

OULUN YLIOPISTO

Hei opiskelija

K-SUPERMARKET KAIJONHARJU 300 m

Erkki Koiso-Kanttilan katu

Tarjoamme Sinulle voimassaolevaa opiskelijakorttia esittämällä 5 % alennuksen kaikista ostoksistasi. Meillä on kattava valikoima sesongin parhaita hedelmiä ja vihanneksia. Salaatti- ja lounasbaaristamme saat edullisesti juuri Sinulle sopivan aterian. Tervetuloa tutustumaan!

Etu ei koske lahjakortteja, tarjouksia, Plussa-tarjouksia, pullopantteja, äidinmaidonkorvikkeita, tupakka-, alkoholi-, nikotiinikorvaus- eikä Postin ja Veikkauksen tuotteita. Etuun ei voi yhdistää muita alennuksia.

Tavallista parempi ruokakauppa KAIJONHARJU

NRO 1 | 2018 OULUN YLIOPPILASLEHTI 25 Sammonkatu 16, 90570 OULU, puh. 044 7564 500, raimo.pudas@k-supermarket.fi Palvelemme: MA-PE 7-21, LA 8-21 ja SU 10-21. (3.9. alkaen joka päivä klo 22 saakka!)

k-supermarket.fi

Karttatiedot ©2018 Google

KALEVA.FI MOBIILISOVELLUS AINA MUKANASI Lue paikalliset uutiset helposti ja nopeasti

Lataa maksuton Kaleva.fi-mobiilisovellus

1

Alumnilta oppia | Anne-Maria Haapala neuvoo fukseja unelmoimaan.

Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala asuu Hailuodossa, joten hän viettää osan työmatkastaan merellä.

Organisaatioteatterin ohjaaja Anne-Maria Haapala harrastaa intohimoisesti teatteria. “Minua on aina kiinnostanut ihmisten välinen vuorovaikutus.”

TEKSTI JA KUVA Laura Tauriainen

Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala pohti kirjallisuuden ja teatterin opiskelua, mutta aloittikin suomen kielen opinnot Oulun yliopistossa vuonna 1986.

Kirjallisuuden opinnoissa oli hänen mielestään liian yhteiskunnallismarxilainen sivumaku, ja teatterikorkeakoulua ei pidetty lestadiolaisperheessä soveliaana opinahjona.

Opintojen alettua Haapala kuitenkin tajusi, että joskus pitää vähän peruuttaa. ”Eräällä luennolla vieraillut Märta Tikkanen kertoi kirjoittamansa Vuosisadan rakkaustarinan kirjoittamisprosessista. Kuuntelin häntä ja itkin.

Kirjallisuus oli sittenkin se minun juttuni,” Haapala muistelee.

Haapalan aloittaessa yliopistoopintonsa takana oli pitkä jakso kotona oloa kolmen alle viisivuotiaan lapsen kanssa. Ylioppilaskirjoituksista oli vierähtänyt jo kymmenen vuotta. Samaan aikaan rakenteilla oli Kempeleeseen nouseva uusi koti, ja kiirieinen perheenäiti ehti työskennellä osa-aikaisesti sihteerinä. ”Oli kauhea kynnys lähteä opiskelemaan, koska olin aivan varma, että muut olivat tosi fiksuja ja älykkäitä.”

Haapala kuitenkin huomasi lasten kanssa kotona ollessaan oppineensa aikatauluttamaan elämäänsä ja olevansa motivoitunut päästessään pitkästä aikaa oppimaan uutta. Kempeleestä käsin kulkiessa tuli otettua kaikki mahdolliset kurssit jokaiselle päivälle, joten opinnot etenivät jou-

hevasti. Välillä tosin piti lukea keskellä yötä kylpyhuoneen lattialla ja mennä tenttiin samoilla silmillä. Kaikesta selviäminen toi Haapalalle rohkeutta ja itsevarmuutta.

”

Oli kauhea kynnys lähteä opiskelemaan, koska olin aivan varma, että muut olivat tosi fiksuja ja älykkäitä.

Takataskussa opettajan pätevyys

Anne-Maria Haapala ei missään nimessä halunnut opettajaksi. Silti hän päätyi auskultoimaan ja tekemään sijaisuuksia eri-ikäisiä opettaen. ”Opiskelukaverini sanoi, että aina on hyvä, jos ihmisellä on takataskussa opettajan pätevyys, joten menimme soveltuvuuskokeisiin ja yllättäen pärjäsimme. Halusin nähdä, millainen koulumaailma on.”

Etenkin kokemukset aikuisten opettamisesta ja heidän oppimisensa kanssa työskentelystä ovat auttaneet Haapalaa nykyisessä työssään koulutusmaailman viestinnän parissa, joten syrjähyppy opettajaksi ei ollut lainkaan turha.

Haapala haki valmistuttuaan uusia näkökulmia tekemällä monenlaisia töitä. Hän työskenteli opettajana

väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa, kirjoitti juttuja paikallislehtiin ja Ylelle sekä opiskeli muun muassa tiedotusoppia, markkinointia, viestintää ja johtamista Helsingin avoimen yliopiston kautta, koska Oulussa se ei ollut mahdollista. Niin hän päätyi lopulta viestintäjohtajaksi lähes 20 vuotta valmistumisensa jälkeen.

Hän kokee tarvitsevansa teatteriharrastustaan työn vastapainoksi, vaikka viestintäjohtajana hän tekeekin luovaa työtä. Haapala kertoo työskentelevänsä nuorten, innovatiivisten ja älykkäiden ihmisten kanssa. Alaiset kuvailevat häntä esimieheksi, joka luottaa ja kannustaa. ”Työni on luovaa, ja tiimissäni on nuoria, innovatiivisia ja älykkäitä ihmisiä. Olen etuoikeutettu, koska saan työskennellä heidän kanssaan.

Alaisteni mukaan luotan heihin ja kannustan. Uskon, että niin syntyy vaikka mitä.”

Istu ja katsele aaltoa

Uusia fukseja Haapala neuvoo käymään ulkomailla, olemaan rohkeita ja uskomaan itseensä. Itse hän ei koskaan aio lakata unelmoimasta.

Siksi hän kehottaa tekemään unelmakarttoja: Haapalan mukaan ihminen lähtee kohti niitä asioita, joita sanoo ääneen.

Joskus suunnitelmat toteutuvat, joskus eivät, mutta katumiseen ei kannata tuhlata energiaa. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus. ”Me usein jäämme johonkin arjen pieneen asiaan kiinni, jolloin tuntuu NRO 1 | 2018

ANNE-MARIA HAAPALA » Valmistunut Oulun yliopiston humanistisesta tiedekunnasta, kirjallisuuden laitokselta vuonna 1995.

» Työskentelee Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtajana.

» Asuu Hailuodossa yli 100 vuotiaassa vanhassa pappilassa, jonka pihapiirissä asuu lampaita, kanoja ja kissa.

» Yliopisto-opinnoissa parasta oli kannustavat opettajat ja hyvä ilmapiiri.

» Haastavinta opiskeluissa oli opiskelutekniikka.

» Ensimmäinen oman alan työ oli Kempeleen kunnalla opettajan sijaisena.

» Unelmoi heittäytymisestä uusiin asioihin. “Että olisin rohkea kokeilemaan ja uskaltaisin katsoa aidosti elämän moninaisuutta.”

» Vapaa-ajallaan kirjoittaa ja ohjaa näytelmiä, kasvattaa ruusuja ja neuloo tikkuryijyjä.

että koko maailma romahtaa. Silloin on hyvä mennä meren rannalle istumaan ja katsella mistä aalto tulee.” • OULUN YLIOPPILASLEHTI

27

oite: Uusi os . ntie 14 Tyrnävä

KARKKI-

PÄIVÄ PERJANTAISIN & LAUANTAISIN

@ NIGHTCLUB AMARILLO KLO 23-04 FREE ENTRE / K-20 Amarillo Oulu, Kirkkokatu 15, 90100 OULU Puh. 044 788 6710 amarillo.oulu nightclub_oulu_amarillo

HarRastA luKemiSta ja TukeMistA. Kontti on kierrätystavaratalo, josta voit löytää kaikkea hyvää kotiin, vaatekaappiin ja harrastuksiin. Samalla tuet Punaisen Ristin avustustyötä.

Oulun Kontti, Tyrnäväntie 14 Avoinna ma-pe 9-18, la 9-16