YLKKÄRI 2/2013 by Oulun ylioppilaslehti

UUNO In the spotlight :

(ex)Change! OULUN YLIOPPILASLEHTI · 2/2013 53. vuosikerta · www.ylkkari.fi

Valentine’s and sledding day p. 26

some sapiens Abiliite 11-18 s.

Leijasurffaus s. 12

Parapäivät s. 8

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Intro

Tässä numerossa OULUN YLIOPPILASLEHTI

2/13 13.2.2013 53. vuosikerta ISSN-L 0355-9238 ISSN 0355-9238 (Painettu) ISSN 1798-9922 (Verkko) www.ylkkari.fi KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta Erkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULU toimitus@oyy.fi PAINO Botnia Print, Kokkola Painomäärä 9 000 kpl

Some sapiens Se ei enää tyydy vitsikirjan ostoon joulun alla, vaan jakaa päivittäin Fingerporeja kavereillensa sosiaalisessa mediassa. Se on kärkäs ja pahasuinen, etenkin anonyyminä. Se peukuttaa Kaivuri Mutaselle, mutta ei yhtä todennäköisesti Helsingin Sanomille. Se on Some sapiens. Ylkkäri selvitti, kuinka läheistä sukua se on Homo sapiensille. 19

TOIMITUS Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi, Toimittaja Mikael Heikkinen, 040 550 3927, toimitus@oyy.fi. Uuno Coordinator uunoproject@oyy.fi.

Tiede:

Tiedeviestijä rajatiedon äärellä

KANSI Mikael Heikkinen LEHDEN TEKIJÄT Anna Vuorinen, Maija Pylväs, Harri Filppa, Jenni Kinnunen, Marko Pyhähuhta, Saga Skiftesvik, Sanna Häyrynen, Bianca Beyer, Maria Yarandaykina, Minna Koivunen, Hanna Sarkkinen, Heidi Niemelä, Tytti Tuppurainen, Liisa Hildinger, Annakaisa Tikkinen, Lauri Tenhunen, Juuli Juntura, Anni Jyrinki, Matti A. Kemi, Johanna Mujunen, Tuija Patana

Tiedeviestinnän opiskelija ja Parapäivät kohtasivat. Viestijä ei usko valtion piilottelemiin ufoihin, mutta oppi yhtä ja toista rajatiedon tulkitsijoista. 8

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega Oy Maija-Liisa Kokko 044 773 6616 Valtakunnalliset ilmoitukset Pirunnyrkki Oy 020 7969 580 Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan. Seuraava Ylkkäri ilmestyy 13.3.2013. Deadline materiaaleille 25.2.2013

facebook.com/ oulunylioppilaslehti issuu.com/ oulunylioppilaslehti twitter.com/ ylkkari

UUNO SECTION • p. 26-27

In the spotlight:

Kun opintopiste Oodiin kilahtaa MONTAKO OPINTOPISTETTÄ ajattelit suorittaa tänä lukuvuonna? Vuotuisesta opintopistetavoitteestasi on kiinnostunut sinun lisäksesi myös omaopettajasi, oppiaineesi johtaja, tiedekuntasi dekaani ja koko yliopiston johto rehtoraattia myöten. Yliopistojen rahoitusmalli eli kaava, jonka perusteella valtio jakaa yliopistoille rahoitusta muuttui vuoden alusta. Jatkossa yhtenä rahoituksen myöntökriteerinä on 55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden opiskelijoiden määrä. Yliopistot ovat siis merkittävän haasteen edessä: niiden on löydettävä keinot kannustaa opiskelijoita saavuttamaan vuosittain

tuon maagisen 55 opintopisteen raja. Opiskelijalle paineita opiskella tietty määrä pisteitä asettaa valmistumista odottelevien sukulaisten ohella lähinnä Kela, jolle riittää 45 opintopistettä yhdeksän tukikuukauden ajalta. Opiskelija huokaisee helpotuksesta, kun opintorekisteriin kilahtaa 45. piste, mutta sen jälkeen kaikki on plussaa – 54 tai 55 pistettä, opiskelijan kannalta pisteen ero on tuskin kovin merkittävä. Yliopiston rahoituksen kannalta tuo ero lasketaan kuitenkin tuhansissa euroissa. Miten sitten opiskelijaa voitaisiin kannustaa keräämään yliopiston kannalta riittävä määrä

opintosuorituksia? Keksin pitkän listan erilaisia rajoituksia ja sanktioita tähän tarkoitukseen, joista osaa on jo väläyteltykin osaksi keinovalikoimaa. En kuitenkaan mainitse niitä tässä, etten tule vahingossa antaneeksi epämieluisia ideoita opiskelun sujuvuutta pohtiville tahoille. Kankeasti toimivat kiellot tai rangaistukset eivät rakenna sisäistä motivaatiota tai luo oppimisen iloa. Vaikka niiden avulla opintopistemäärää saataisiinkin hilattua ylöspäin opiskelun laatu kärsisi väistämättä. Tällaisten keinojen sijaan toivon, että yliopistolla panostetaan jatkossakin esimerkiksi omaopettajajärjestelmän kehittämiseen,

opettajien pedagogiseen osaamiseen ja opiskelun joustavuutta lisäävään tenttiakvaarioon. Kriteerin mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä, mutta joka tapauksessa se on vahva signaali poliittisilta päättäjiltä toiveesta saada opiskeluaikoja lyhennettyä. Itse toivon, että kriteeri kannustaa yliopistoja kehittämään joustavaa ja aktivoivaa opiskeluympäristöä, panostamaan laadukkaaseen opetukseen ja ohjaukseen sekä tarkastamaan koulutusohjelmien rakenteet ja kuormitukset kuntoon – luomaan siis paremmat edellytykset opiskelijan sisäisen motivaation kehittymiselle. ■

Linjan takaa teksti Annakaisa Tikkinen Annakaisa Tikkinen on Oulun yliopiston ylioppialskunnan opintovapaalla oleva koulutuspoliittinen sihteeri. @ylkkari

2/2013 | 3

PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Lisää rautalankaa arvokeskusteluun YLIOPPILASYHTEISÖT ovat päässeet osallistumaan viime aikoina jatkuvalla syötöllä erilaisiin yhteiskunnallisiin arvokeskusteluihin. Viime kuukausien kuumimpina perunoina voisi mainita lukukausimaksukeskustelun EUja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden suhteen sekä suoremmin koko nuorta sukupolvea koskevan keskustelun eläkeratkaisuista. Sivusta seuraamalla ei voi kuin ihailla sitä ahkeruutta, jolla esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta valmistautuvat argumentoimaan opiskelijan tai Suomen paremman huomisen puolesta. Mutta samaan aikaan ei voi kuin äimistellä, kuinka välttävää ihmisten asiaosaaminen näiden kysymysten äärellä keskimäärin on. Mielipiteiden määrää se ei kuitenkaan pienennä.

lukukausimaksukeskustelu. Minnekään Esson baariin asti ei tarvitse lähteä, kun törmää jo argumentaatioon, jossa maksuton koulutus EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille nähdään lahjana, joka on automaattisesti vain ja ainoastaan suomalaisilta veronmaksajilta pois. OTETAAN ESIMERKIKSI

Voisi ajatella, että eihän ymmärtämättömän kansan perustelemattomilla mielipiteillä pitäisi olla vaikutusta päätöksentekoon. Mutta sellainen ajatus on hurskastelua. On täysin inhimillistä, että päätöksentekijät peilaavat päätöksentekoaan äänestäjiensä kautta. Äänestäjilleenhän he ovat tekemisistään vastuussa. pitäisi sitten tekemisessään muuttaa? Ei mitään radikaalia, mutta liian idealistiksi heittäytymällä ampuu itseään usein jalkaan. Pitäisi hyväksyä sen, että poliitikot eivät voi tai uskalla pyllistää kannattajilleen. Hyväksyä, että argumentoinnissa täytyy keskittyä niihin argumentteihin, jotka suurelle yleisölle aukeavat. Selittää rautalangasta – niin että kaikki Esson baarissakin ymmärtävät – että se nopeasti kasaan kyhätty kansainvälinen maisteriohjelMITÄ YLIOPPILASYHTEISÖN

ma kalliin hintatason Suomessa ei ole sille japanilaiselle opiskeluvaihtoon lähtöä suunnittelevalle maksuttomanakaan maanpäällinen paratiisi. Ei, vaikka Suomen peruskoulujärjestelmä loistaa PISA-tutkimuksen paalupaikalla. TOISAALTA POLIITIKKOJENKIN suhteen toivoisi, että edes viimeisiä vuosia ja hetkiä politiikan pelikentillä tallovat poliitikot uskaltaisivat sanoa ääneen asioita, joista ei ole ollut tapana puhua. Vuoden alussa julkaistiin tutkimus, jonka mukaan kolmannes suomalaisista tietää hallituspuolueet. Jos ei tiedä hallituspuolueita, miten voi millään tasolla kyetä arvioimaan poliittista keskustelua? Miten voi edes yrittää erottaa populismin ja asiapuheen toisistaan? Ei mitenkään.

Selittää rautalangasta – niin että kaikki Esson baarissakin ymmärtävät.”

”

VEIKKO VENNAMO NIITTI aikanaan valtavaa kansansuosiota retoriikalla, jonka pohja tukeutui hokemaan siitä, että kyllä kansa tietää. Tuon lauseen voisi ainakin päivittää. Kyllä ei kansa tiedä.

Kirjoittaja on itse syyllistynyt puheissaan ja kirjoituksissaan populismiin niin monesti, että on seonnut jo laskuissa.

Rakas päiväkirja

Sisällys

Abiliite 11 Toimi näin, abi! 12 Koukussa leijailuun 14 Kurinalainen aikataulu mahdollistaa urheilun ja opiskelun 16 Kampuksen kasvot

Ajankohtaista

Kampuksella 23 Ylioppilasapu lisäsi stipendien määrää 24 Haarukassa: Haaveissa oma kahvila 24 Näytät hyvältä tänään: Paluu ruutupaita-aikaan

Kolumnit

4 Laatu keskiössä lukukausimaksukeskustelussa

7 Politics and the City: Tyytyisitkö pätkätutkintoon 7 Hallitus linjaa: Oululainen, lähde maailmalle 10 Valta(valta) kokouspöydältä: Yhteisöllisyys, yhteisöllisyys ja yhteisöllisyys

19 Some sapiens

Sarjakuvat

Arviot

3 Rakas Päiväkirja 23 Lyhyempi oppimäärä

7 PahkiSpeksi lupaa rokkia ja rakkautta 10 Uusi vuosi antaa mahdollisuuden terveelliseen elämään

Analyysi

23 Johannes Lahtinen: Alku eli 4½ miljoonan vuoden rakkaustarina 24 Bad Religion: True North 24 Robbie Williams: Take The Crown

Kiltahuonekierroksella 9 Vuosikurssien yhdistäjä

Tiede 8 Tiedeviestijä rajatiedon äärellä

Uuno 26 In the spotlight: (ex)Change! 26 Hi, 5: Sister-cities of Oulu 26 Valentine’s and sledging day

Sulatin hymylläni viisitoista jäätynyttä mummoa Kauppatorilla. Aateluus velvoittaa. #aateluus_velvoittaa”

”

@ASKuppi

oulunylioppilaslehti

4 | Oulun ylioppilaslehti YlkkĂ¤ri

Laatu keskiĂśssĂ¤ lukukausimaksukeskustelussa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut ovat nousseet suureksi puheenaiheeksi. Lauri Tenhunen analysoi maksuja useasta tulokulmasta.

@ylkkari

2/2013 | 5

ILMOITUS

ANNOUNCEMENT

Ylioppilasapu ry:n stipendit haettavissa! Vuoden 2013 stipendien hakuaika on 1.2. – 1.3.2013. Haettavana on 21 kpl 500 euron arvoisia stipendejä. Myöntämisperusteena ovat opintomenestys ja sosiaaliset tekijät.

M kannattaa tukea yhteiskunnan varoin? Taloustieteessä puhutaan ulkoisvaikutuksista. Koulutuksessa ulkoisvaikutukset ovat positiivisia, eli tilanteita, joissa yhteiskunta hyötyy koulutuksesta enemmän kuin yksityinen henkilö. Tällöin koulutusta on järkevää tukea, sillä muutoin markkinaehtoisesti kouluttautuminen jää yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta liian pieneksi. Kysymys, jonka ympärillä pyörimme tällä hetkellä liittyy siihen, kuinka pitkälle yhteiskunnan pitäisi tukea koulutusta. Puhumme usein maksuttomasta koulutuksesta, mutta maksutonta tai ilmaista koulutus ei suinkaan ole, sillä maksullisuus toteutuu tietysti IKSI KOULUTUSTA

verojen kautta. Vuonna 2011 valtion budjetista korkeakoulutuksen osuus oli noin 3 miljardia euroa! Korkeakoulujen kohdalla meidän pitäisi puhua lukukausimaksuttomasta koulutuksesta. Mutta ketkä oikeastaan korkeakouluttautuvat tuohon 3 miljardin erään? Tilastot osoittavat, että keskiasteen koulutuksen saaneiden vanhempien lapsista noin 11-13% suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, kun taas ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista noin 40-45% suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon1. Kyseisen aineiston otos on 30-49-vuotiaiden naisten ja miesten koulutustaso vuonna 2007, eli kyseessä on suuren ikäluokan kouluttautumistilasto. Vaikka korkeakoulukenttä on muuttunut esimerkiksi ammattikorkeakoulujen perustamisen myötä, näyttää kuitenkin siltä, että vanhempien taustalla on suurin merkitys korkeakouluttautumisessa. Miksi korkeakouluttautuminen sitten kannattaa? Koulutus on tietysti avain parempaan tulotasoon, jonka lisäksi esimerkiksi ammatillisen verkoston luominen on erinomainen mahdolli-

Stipendejä voit hakea lomakkeella, joita on saatavissa Yliopiston paperikaupasta, Unirestan yliopiston ravintoloista, Kajaanin Kahvikolosta tai OYY:n nettisivuilta osoitteessa www.oyy.fi.

Analyysi teksti Lauri Tenhunen kuvitus Mikael Heikkinen

Juttusarjassa opiskelijat esittävät näkemyksiään opiskelijaa tai opiskelijayhteisöä koskettavista asioista.

Palauta lomake Oulun ylioppilasavun hallitukselle perjantaihin 1.3.2013 klo 14 mennessä osoitteeseen: Ylioppilasapu ry / hallitus, Mannenkatu 1 A (2. kerros), 90130 Oulu. Oulun ylioppilasapu ry Vili Koistinen Hallituksen puheenjohtaja

Lisätietoja: Vili Koistinen vili.koistinen@gmail.com

Apply for a student scholarship! Oulun ylioppilasapu ry scholarship application period is 1.2. – 1.3.2013. There are 21 scholarships worth 500 euros each. The grounds for receiving a scholarship is based on success in studies and financial factors. Application forms are located at Paperikauppa at Linnanmaa campus, Uniresta restaurants, Kahvikolo in Kajaani and on the OYY website, www.oyy.fi. Recipients of the scholarships will receive the information by 30th of March 2013. Return the application form to the Ylioppilasapu ry Executive Board by Friday 1st of March 2013 at 2pm. Ylioppilasapu ry / Executive Board, Mannenkatu 1 A (2nd floor), 90130 Oulu. Oulun ylioppilasapu ry Vili Koistinen Chairperson of the Board

POHJOIS-POHJANMAAN

M U S E O

Haukkua halki historian Perjantaisin vapaa pääsy Avoinna ti-su klo 10-17 Ainolan puisto

oulunylioppilaslehti

Stipendin saajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti stipendin saamisesta 30.3.2013 mennessä.

www.ouka.fi/ppm

More information: Vili Koistinen vili.koistinen@gmail.com

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

suus korkeakouluissa. Tulonäkökulmaa voidaan havainnollistaa esimerkiksi vertaamalla korkeakoulutetun ja toisen asteen koulutuksen saaneen henkilön ansiotuloja työuralta, kuten ekonomistit Hämäläinen ja Uusitalo ovat tehneet2. Tutkimuksen lopputulos on puhutteleva, sillä yliopistokoulutus antaa investointina noin 14% paremman reaalisen tuoton kuin ammatillinen koulutus. Ilmaan jää väkisinkin kysymys: kuinka paljon ja pitkälle yhteiskunnan kannattaa tukea korkeakoulutusta? Hetkinen? Progressiivisen verotuksen myötä hyvätuloinenhan siis maksaa enemmän veroja! Hyöty jakaantuu kaikille tätä kautta! Tämä on tietysti totta, mutta asia ei ole näin mustavalkoinen. Välillisten ja välittömien verojen jälkeen veroprogression ”purevuus” voi jopa pienentyä3! Lisäksi hyvätuloiset saavat esimerkiksi enemmän pääomatuloja kuin pienituloiset ja koska harva maksaa erityisen mielellään veroja, harrastavat hyvätuloiset korkeakoulutetut esimerkiksi verosuunnittelua. Verojärjestelmää tulisi arvioida aina kokonaisuutena.

Lukukausimaksukeskustelu on arka aihe Lukukausimaksuttomuutta perustellaan usein negatiivisilla koulutusinsentiiveillä ja tasaarvolla; lukukausimaksut voivat pienentää huomattavasti pienituloisten hakeutumista korkeakouluihin, jonka lisäksi kaikilla tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus ponnistaa korkeakouluopintoihin sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Lukukausimaksujen arkaluontoisuus kuvastuu hyvin kannanotosta, jonka SYL ja SAMOK laittoivat hiljattain esiin liittyen lukukausimaksukokeiluun EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille: “Tosiasiat tunnustaen on selvää että Pohjoismaissa lukukausimaksut eivät toimi, piste. Suomen vertaaminen Englantiin ja Yhdysvaltoihin taas on järjetöntä maiden yhteiskuntarakenteiden, kielellisten ja kulttuuristen erojen vuoksi.” En kannata Yhdysvaltalaista mallia, jossa lukukausimaksut maksetaan ennen opintojen aloittamista, mutta sen sijaan meidän tulisi perehtyä Englantilaiseen malliin. Englannissa lukukausimaksuja maksetaan vasta valmistuneen työllistymisen jälkeen ja silloinkin siten, että lukukausimaksuja lyhennetään porrastetusti eri tulotasojen mukaan. Työttömyyden kohdalla takaisinmaksun aloitus tietysti viivästyy ja tietyin ehdoin lukukausimaksuja voi-

daan jopa antaa anteeksi! Kukaan ei tietystikään halua valmistua kortistoon velkataakka niskassaan, mutta mikäli koulutuksen takaisinmaksu toteutuu maksukyvyn mukaan, ei ongelmaa ole. Koska tasa-arvoinen korkeakouluun hakeutuminen toteutuu tässäkin mallissa sosioekonomisesta asemasta huolimatta, on minun välillä vaikea ymmärtää yltiökielteistä suhtautumista lukukausimaksuihin. Lukukausimaksukeskustelusta kumpuaa paljon vastakkainasettelua, eikä keskustelusta tahdo löytyä yhteistä tahtotilaa. Opiskelijaliikkeet pyrkivät vähintäänkin säilyttämään nykyiset etunsa, unohtamatta sitä, että lisääkin pitäisi saada. Kaikki nykyistä asemaa heikentävät ehdotukset torpataan nopeasti. Hyvä

joka ottaa huomioon kansantaloutemme tilan pitkällä aikavälillä?

pallistaa tutkintojamme.” Hyvä tuote käy varmasti kaupaksi. Maksullisenakin.

Laatua ei huomioitu tarpeeksi

Maksaisitko itse opiskeluistasi?

Lukukausimaksukokeilusta syntyi enemmän kuluja kuin tuottoja, jonka lisäksi hakijamäärät pienenivät huomattavasti. Moni opiskelija ei vastaanottanut paikkaansa, joka taas on pois kansainvälisyydestä korkeakouluissamme. Opiskelijaliikkeiden numerologiikka on seuraava EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuissa: jos 25% valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista jää töihin Suomeen, niin he jollakin aikajänteellä ja tulotasolla kerryttävät verotuloja kattaak-

En maksaisi. Jos tutkintoni sisältö tulisi esittää viinipullon etiketissä maistuisi KTK+KTM vuodelta 2009 seuraavalta: oman onnensa nojassa kypsynyt viini, jossa on hento tutkintotehtailun jälkimaku. Hintalapun vierestä löytyisivät seuraavat kuvaukset: huono opiskelija per opettaja suhde, massaluennot, kirjatentit. Olen siis suorittanut pääaineeni, taloustieteen, opinnoista 102/120 opintopistettä, joista valtaosa on ollut kirjatenttejä tai itsenäisiä opintoja. Lasken tähän saldoon myös kandidaatin työni sekä pro graduni. Loput 18 opintopistettä suoritan kirjatentein. Luennoituja ja esimerkiksi laskuharjoituksin ohjattuja kursseja olen suorittanut pääaineestani 37 opintopisteen verran! Yhtenä sivuaineena olen opiskellut rahoitusta, jossa käytetään paljon tilasto-ohjelmia. Eräässä ohjelmassa on maksulliset lisenssit ja tätä ohjelmaa voi käyttää ainoastaan tiedekunnan atk-luokassa. Eräällä tärkeällä menetelmäkurssilla käytettiin juuri tätä ohjelmaa. Kun kurssille osallistujat jaettiin puoliksi saatiin yhden harjoitusryhmän kooksi 60 opiskelijaa, jolloin tietokone per opiskelijasuhde oli vajaa 1:3. Viidestä kolmen tunnin harjoituskerrasta pelkkiin akateemisiin vartteihin meni 3,75 tuntia. Tämän lisäksi korkea käyttöaste esti tehokkaasti harjoitusten omatoimisen tekemisen – kuvaavaa on, ettei atk-luokan ovessa ole edes viikoittaista varauskalenteria. Tehokasta? Opiskelussa on tietysti ollut hyviäkin puolia, kuten verkostot ja oman alan kesätyöt jokaiselta opiskeluvuodelta. Laadukkaasta ja hyvin järjestetystä opetuksesta voisin maksaa, mutta kirjatenteistä tai huonoista järjestelyistä en maksaisi. ■

Mielestäni tärkein asia on kuitenkin jäänyt mediassa aivan liian vähälle huomiolle: mikä on myytävän koulutuksemme laatu markkinoilla? On erittäin tärkeää pohtia, maksaisimmeko itse omasta koulutuksestamme? Jos vastauksemme perustuen koulutuksen laatuun on ei, herää kysymys: miksi olettaa, että kukaan muukaan siitä maksaisi?

”

kysymys onkin, että miksi uusien sukupolvien pitäisi maksaa lukukausimaksuja, kun aiemmatkaan sukupolvet eivät niitä ole maksaneet? Lukukausimaksuja ehdottavat tahot huomioivat sen, ettei mikään estä tälläkään hetkellä suomalaista korkeakoulutettua lähtemästä ulkomaille, jolloin progressiivinenkaan verotus ei muuta sitä tosiasiaa, että verotulot jäävät ulkomaille. Ja kun korkeakoulutus on avain parempaan tulotasoon, niin miksei yksilön tulisi kantaa vastuuta omasta investoinnistaan? Argumentteja lukukausimaksujen puolesta ja vastaan on paljon. Maailmakin on muuttunut nopeasti, jonka vuoksi harva tutkinto takaa enää yhtä ruusuista tulevaisuutta kuin muutamia vuosikymmeniä takaperin. On selvää, ettei meistä kukaan maksa lukukausimaksuja ilomielin, mutta velkaantuneen kansantalouden eteen tehtävät talkoot ovat yhteiset meille kaikille. Milloin lukukausimaksukeskusteluun löydetään näkökulma,

seen kaikkien kansainvälisten valmistuneiden tutkintojen kustannukset. Tämän vuoksi lukukausimaksuja ei kannata periä. En vain pidä kestävänä ajatuksena 75%:n ”hukkaamista” missään järjestelmässä. Mielestäni tärkein asia on kuitenkin jäänyt mediassa aivan liian vähälle huomiolle: mikä on myytävän koulutuksemme laatu markkinoilla? On erittäin tärkeää pohtia, maksaisimmeko itse omasta koulutuksestamme? Jos vastauksemme perustuen koulutuksen laatuun on ei, herää kysymys: miksi olettaa, että kukaan muukaan siitä maksaisi? Koulutusmarkkinat ovat kilpailtuja ja niissä pärjäävät esimerkiksi sellaiset yliopistot, joilla on laatusertifikaatteja. Professorit Tikkanen ja Mattila Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulusta nostivat asian oivasti esiin 14.1.2013 Helsingin Sanomissa: ”Suomen pienimuotoisesta lukukausimaksukokeilusta ei voi päätellä muuta kuin sen, ettemme vielä lainkaan osaa kau-

Kirjoittaja on toiminut Oulun Yliopiston kauppatieteilijöiden ainejärjestö Finanssi ry:ssä koulutuspoliittisena vastaavana sekä puheenjohtajana, ja valmistuu tänä keväänä KTM:ksi taloustiede pääaineenaan. Hän suosittelee Akateemiseen Talousblogin koulutuskategorian tekstejä. Jutussa on käytetty lähteenä alla olevia artikkeleita: 1 http://www.stat.fi/artikkelit/2009/ art_2009-03-16_002.html 2 http://www.labour.fi/TjaYpdf/ ty42003.pdf , 2-6. 3 http://www.labour.fi/TjaYpdf/ ty22009.pdf, 34-40. Akateeminen talousblogi: blog.hse-econ.fi/

@ylkkari

2/2013 | 7

Ajankohtaista Oululainen, lähde maailmalle! HEMMA BRA, MEN BORTA BÄST. Kotiyliopiston tulisi saada tietää jo opintojen alusta lähtien, jotta hellässä huomassa on hyvä olla, mutta joskus vaihto-opiskelujakson saa ongelmitta sisällyteton hyvä poistua mukavuusalueeltaan ja viettyä tutkintoon ja opinnot suunniteltua järkevästi. tää opiskelujakso ulkomaisessa yliopistossa. On tärkeää pohtia vaihtokokemusta myös Päätös vaihtoon lähtemisestä voi tietysti aluksi jälkikäteen, jotta huomaisi, millaisia taitoja tuntua vaikealta, sillä vaihto-opiskelu vaatii hyulkomaanjakso kartutti. Etenkin työnhakuvaivää suunnittelua niin opiskelujen kuin muidenheessa on hyvä miettiä, mitä ulkomailla olkin käytännön asioiden kannalta. lessaan on oppinut ja miten opituista taidoista Kansainvälisyyden merkitys on tunnustettu voisi hyötyä työelämässä. Vaihdossa ollessa yliopiston johdonkin taholta, joten olisi suoei nimittäin opi ainoastaan akateemisia taitavaa että myös opetushenkilökunta rohkaitoja, vaan esimerkiksi kykyä ratkaista onsisi opiskelijoita lähtemään vaihtoon ja loigelmia sekä vuorovaikutustaitoja. ■ si myönteistä ilmapiiriä kansainvälisyyttä kohtaan. Hyvin suunniteltu vaihtojakso ei Lue Uuno-osiosta Bianca Beyerin jutusta (s. 26) lisää, kuinka kansainvälinen venytä opintoja, vaan tuo monipuolisuutkokemus voi muuttaa ihmistä! ta tutkintoon sekä kartuttaa kielitaitoa. Opiskelijan näkökulmasta vaihtoKirjoittaja on kansainvälisen TornioHaaparanta -alueen kasvatti, joka opiskelu on kokonaisvaltainen projoutui pois mukavuusalueeltaan sessi, johon tulee saada tukea ennen matkatessaan Intian ja Nepalin rajan Hallitus linjaa vaihtoa, sen aikana ja sen jälkeen. yli hevoskärryillä. Vaihto-opiskelun mahdollisuuksista teksti Juuli Juntura

LYHYET

Rehtori Lajunen: Vastaanotin kirjeen

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kertoo vastaanottaneensa hänelle osoitetun kirjeen, toisin kuin Aleksi Rastas kertoi Ylkkärissä 1/2013. ”Asia on myös todettu ja käsitelty Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa 19.11.2012. Yliopiston osoitteella tulevat kirjatut kirjeet vastaanottavat ja kuittaavat yliopiston virastomestarit”, Lajunen sanoo.

Ylioppilaskunnassa sihteerinvaihtoviikot

Kolme Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) asiantuntijasihteeriä vaihtui lyhyen ajan sisään. Paikkakuntaa muuttaneen viestintäsihteeri Niina Meskuksen tilalle valittiin hum. kand. Henna Rannanpää. Rannanpää toimi viime vuonna OYY:n hallituksessa vastuullaan kansainväliset asiat ja viestintä. Noin puolen vuoden pituisiin määräaikaisiin opinto-

vapaan sijaisuuksiin valittiin puolestaan Laura Kantomaa ja Juho Karjalainen. Molemmilla on paljon kokemusta muun muassa ylioppilaskunnan ja historian opiskelijoiden ainejärjestö Tiiman tehtävistä. Kantomaa toimii kokopäiväisenä sosiaalipoliittisena sihteerinä. Karjalainen jakaa koulutuspoliittisen sihteerin tehtävät Henni Saarelan kanssa, joka on OYY:n kansainvälisten asioiden sihteeri.

PAHKISPEKSI • teksti Tuija Patana

PahkiSpeksi lupaa rokkia ja rakkautta PAHKISPEKSIN tekijät pitävät yhä lähempänä häämöttävää ensi-iltaa ihmeenä. Jo vuoden 2001 tienoilla Konjakki ry:llä oli päämääränään tuottaa Ouluun speksi. Käsikirjoitusluonnoksiakin ehdittiin laatia, mutta projekti ei koskaan nähnyt päivänvaloa. Vuodet vierivät ja lääketieteilijätkin ehtivät perustaa TerwaSpeksin. Konjakista ei kuulunut vuosiin mitään, mutta vuoden 2011 keväällä Henry Vähätaini kutsui ihmisiä koolle mielessään huima spektaakkeli. Vähätainin haaveena oli herättää yhdistyksen uinuva toiminta uudelleen. Kiinnostunutta väkeä saapui tapaamiseen hyvä määrä, mutta varsinaisen vetäjän puuttuessa projektia uhkasi synkkä kohtalo: tekijät

oulunylioppilaslehti

eivät pystyneet järjestäytymään speksin toteuttamiseksi. Pieni ydinjoukko alkoi toteuttaa käsikirjoitusta kesällä 2011, mutta muuten toiminta ei vielä saanut tuulta alleen. Keväällä 2012 alkoi kuitenkin tapahtua. Speksille saatiin tuottajaksi Elisa Hietala, jonka johdolla perustettiin täysin uusi yhdistys PAHKI ry tekemään oululaista poikkitieteellistä speksiä. Ensimmäinen PahkiSpeksi saa ensi-iltansa huhtikuussa. Aikaansaavan johtajan opastuksella yhdistys on saanut mukaansa jo viitisenkymmentä jäsentä. PahkiSpeksin näyttelijöiden, tanssijoiden ja bändin harjoitukset ovat jo täydessä vauhdissa, ja mukaan hyppäävät vielä puvustajat, lavastajat, maskeeraajat, ääni- ja va-

PahkiSpeksin näytökset alkavat huhtikuussa. Näytökset ovat 16.4., 17.4., 19.4. ja 20.4. Lisätietoa osoitteesta www.pahki.fi

lomiehet. PahkiSpeksi on ennen kaikkea poikkitieteellinen, joten kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan opiskelualasta riippumatta. Speksi on musiikkinäytelmä, johon yleisö osallistuu omstarthuudoilla. Oululaista poikkitieteellistä speksiä on yritetty tehdä jo kymmenen vuoden ajan. ■

Politics and the City Tytti Tuppurainen

Tyytyisitkö pätkätutkintoon KOULUTUSPOLITIIKASSA tapahtuu nyt paljon. Vaikka hallitusneuvotteluissa koulutukseen kohdennettiin ennätykselliset säästöt, tulee opetusministeri Jukka Gustafssonilta esityksiä esimerkilliseen tahtiin. Ministeri paitsi karsii menoja, myös kursii kokoon uudistuksia. Peruskouluun saatiin tuntijakouudistus ja opettajien kurinpitovaltuuksia lisäävä koulurauhapaketti. Lukiokoulutusta uudistetaan. Ammattikorkeakoulujen autonomiaa vahvistava amk-laki annetaan tässä kuussa eduskunnalle, ja opiskelijavalintoja muutetaan paremmin uusia ylioppilaita suosivaksi. Oppilashuoltoa kehitetään. Koulutuspolitiikkaa ei voi moittia junnaavaksi, päinvastoin: uudistuksia ja uudistustahtia voi tervehtiä ilolla. VAUHTISOKEUTTA PITÄÄ vallanpitäjien aina kuitenkin varoa, eikä uudistuksia pidä rääpiä uudistusten itsensä vuoksi. Erityisesti opetusministeriön tutkintorakenteita miettivän työryhmän olisi syytä ottaa tuumaustauko. Työryhmän luonnoksissa ajetaan korkeakouludiplomeja, jotka olisivat kestoltaan nykyisiä tutkintoja merkittävästi lyhyempiä, noin 90–120 opintopisteen kokonaisuuksia. Ajatus takana ei ole huono: tavoite on monipuolistaa ja joustavoittaa tutkintoja, sekä vastata paremmin työelämän vaatimuksiin. Silti voi kysyä, tarviTarvitaanko taanko nykyisten tutkintojen rinnalle täysin kiihdytysuutta pätkätutkintojen järjestelmää. Etenkään, kaista yliopiskun nykyisten kandidaatin tutkintojen sisäl- tojen sisälle?” töjen kehittäminen on vasta alkumetreillä. Kuinka moni tyytyisi pätkätutkintoon? Tarvitaanko kiihdytyskaista yliopistojen sisälle?

”

KORKEAKOULUDIPLOMIT saattaisivat pahimmillaan tehdä koulutusjärjestelmän entistä sekavammaksi. Lisäisivätkö vai vähentäisivätkö lyhyttutkinnot opiskelijoiden tasa-arvoa ja työllistymismahdollisuuksia? Ainakin pitää kysyä, pitävätkö työelämän tahot diplomeja tarpeellisina, vai onko sittenkin järkevämpää kehittää ammatillista koulutusta työelämätarkoituksiin? Se on tullut selväksi, että opiskeluaikoja on syytä lyhentää. Nuoret halutaan nykyistä varhemmin oppilaitoksiin sisään ja nykyistä vinhemmin sieltä ulos. Mutta opiskeluaikojen lyhentämistä varten ei ole tarpeen luoda kokonaan uutta lyhytdiplomijärjestelmää. KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄN puitteet ovat kunnossa. Sen sijaan erityistä kehittämistä on nuorten oppisopimuskoulutuksessa: kaikesta puheesta huolimatta oppisopimuskoulutuksessa oli viime vuonna vain 178 nuorta. Siinä on seuraavan läpimurron paikka.

Kirjoittaja on filosofian maisteri Oulun yliopistosta, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Tiede

ƤɅƦȺϷΔӀѴΩϮ • teksti ja kuvat Anni Jyrinki

Ufo-tutkijat eivät perusta ennustamisesta, kuten Tarot-korttien tulkinnasta.

Tiedeviestijä rajatiedon äärellä

Jos emme eläisi Maassa, vaan jollain toisella planeetalla, tätä juttua tuskin julkaistaisiin. Ehkä Ylkkäriäkään ei olisi olemassa. Muissa sivilisaatioissa nimittäin asioita yleensä vääristelevät toimittajat on yhteiskunnalle vaarallisina eristetty yhteiskunnasta.

Juhan af Grann uskoo ihmiskunnan olevan henkisen evoluution kynnyksellä.

Parapäivillä luennoitiin kosmisesta mittakaavasta. Päivillä esiteltiin ja myytiin myös erilaisia voimia omaavia esineitä ja luonnonkappaleita.

TÄMÄN OPIN tammikuun lopulla Oulussa järjestetyillä Kosmisilla Parapäivillä. Ufot, aaveet ja muut vastaavat ovat näin tiedeviestinnän opiskelijan näkökulmasta todellakin rajatietoa. Tai ainakin tiedän niistä rajallisesti. Mutta sen verran utelias olen, että mieli avoimena suuntasin oppia ottamaan. ”Ensin yritän kaikin tavoin etsiä ilmiölle luonnollista selitystä. Jos sitä ei löydy, niin sitten on vain uskottava paranormaaliin ilmiöön”, Vesa Äijälä, paranormaaliblogi.net-sivuston ylläpitäjä toteaa antaen esimerkin. ”Nainen tiskasi astioita. Lautaskaapin ovi aukesi ja lautaspinon keskeltä lensi lautanen lattialle. Vain yksi lautanen. Sellainen, jota tiskaajan äiti oli eläessään inhonnut ja sanonut rumaksi”. Tapaukselle ei löytynyt tavallista selitystä. Olisiko astianpesijän kuollut äiti siis käynyt rikkomassa inhokkinsa? Rajatietoon uskovien mielestä juuri näin siinä kävi. Eikä Äijälänkään mielestä kyse ole muusta kuin uskomisesta. Tieteen keinoin aaveiden olemassaoloa ei voi todistaa – ainakaan vielä. ”Eihän lämpötilojakaan voitu mitata ennen lämpömittarin keksimistä. Varmasti tulevai-

suudessa keksitään laite paranormaalienkin ilmiöiden mittaamiseen”, Äijälä vakuuttaa.

Ufologia – sieluja ja salaliittoja Rajatieto on toki muutakin kuin aaveita. Sitä ovat myös muun muassa selvännäkeminen, ennustaminen, unientulkinta ja ufot. Kaikilla näillä aloilla oli edustajansa Oulun Kosmisilla Parapäivillä, vaikka pääosaan nousivat kyllä ufot. Ufotutkijat eivät puhu pelottavista alieneista. He pitävät avaruusolentoja ihmisen kaltaisina, mutta meitä kehittyneempinä ja fiksumpina, joiden tehtävänä on lähinnä auttaa Maan asukkaita. ”Olemme uuden, henkisen evoluution kynnyksellä”, sanovat kuulut ufologit ja yhteyshenkilöt Juhan af Grann ja Kalevi Riikonen. Henkinen evoluutio on älyn ja sielun kehitystä kohti humaanimpaa ja avoimempaa maailmaa – siis maailmankaikkeutta. Ilmeisesti kaikki Maan asukkaat eivät vielä tähän ole valmiita ja siksi avaruudesta otetaan yhteyttä harvoihin ja valittuihin – kuten kuuluisaan Juhan af Granniin. Af Grann on viime vuosina

ilmeisesti kokenut myös hengellisen herätyksen. Hän puhuu sielusta, enkeleistä ja johdatuksesta. Allekirjoittaneelle hän soi haastattelun, koska näki silmistäni enkelin sielun. ”Sielu voi ruumiillistua missä päin maailmakaikkeutta tahansa ja kantaja ei muista sielunsa edellisiä elämiä. Niistä voi saada väläyksiä unissa tai hypnoosissa”, af Grann kertoo. Aiheesta kiinnostuneita af Grann kehottaa ottamaan selvää muun muassa indigo-lapsista ja ihmisen aurasta. Julkisesti ufoista ei edelleenkään kyllä puhuta. Miksi media vaikenee, vaikka ufologien mukaan keskuudessamme liikkuu niin avaruusolentoja kuin hybridejäkin? Parapäivillä tähän vastataan sanalla salaliitto. Kalevi Riikonen antaa esimerkin. ”Kun Venäjän presidentti astuu virkaansa, hän saa kaksi salaista salkkua. Toisessa on ydinkärjen laukaisukoodit ja toisessa tiedot Venäjällä liikkuvista avaruusolennoista”.

Avoimet kortit Valtaosa pitää ufotutkimusta huuhaana. Ufotutkijoille taas huuhaata edustaa ennustaminen , kuten Tarot-tulkinta. Itse uskon enemmän muun muassa @ylkkari

2/2013 | 9 KILTAHUONEKIERROS • teksti ja kuva Minna Koivunen

Arkkitehtien kiltatalo sijaitsee Oulun Pikisaaressa.

Tuomivaara sanoo. Kiltatalo on arkkareille sekä tärkeä että rakas. ”Kyllä tämä on sellainen paikka, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, jossa arkkarit tutustuvat toisiinsa yli vuosikurssirajojen. Muutenhan vuosikurssit viettävät tiiviisti aikaa keskenään, niin täällä oppii tuntemaan kaikkia muitakin”, Tuomivaara selittää.

Fuksit emäntinä

Toisessa [salkussa] on ydinkärjen laukaisukoodit ja toisessa tiedot Venäjällä liikkuvista avaruusolennoista.”

”

intuitioon tai siihen, että jollakin voi olla kyky nähdä asioita ennalta. Niinpä halusin ilman muuta kuulla, mitä Tarot-korteilla oli kerrottavaa. Aika moni asia siellä kohdalleen osuikin, vaikka ennustaja puhui aika ympäripyöreitä. Tämä koski kaikkia Parapäivillä esiintyneitä. Luennoilla ladeltiin väitteitä ja teorioita pöytään tiiviillä tahdilla, mutta perusteluja ei kerrottu. Jäin kaipaamaan tietoa mihin ufologit salaliittoteoriansa perustavat tai miten niin Kuussa on jälkiä kasvillisuudesta. Rajatiedossa on tapana, että virallisista tieteistä otetaan omaa teoriaa koskevia yksityiskohtia ja muut puolet unohdetaan. Olisi monella luennoitsijalla ja esiintyjällä myös aihetta mennä ufotutkijan oppiin. Niin asiastaan innostunutta ja mukaansatempaavaa puhujaa en ole tavannut kuin vaikka Kalevi Riikonen. Jotenkin hän sai luentonsa lopuksi salillisen ihmisiä tanssimaan rumbaa. Onnistuisiko yliopistolla? Mutta siitä Tarot-tulkinnasta vielä. Mieluusti näin tiedeviestinnän opiskelijana uskon edes sen, mitä ensimmäinen valitsemani kortti kertoi: Jokin suuri projekti valmistuu kesään mennessä. Olisikohan se gradu? ■ oulunylioppilaslehti

Vuosikurssien yhdistäjä Pikisaaressa kivenheiton päässä torilta sijaitseva arkkitehtiopiskelijoiden kiltatalo kokoaa kaikki vuosikurssit yhteen. VUONNA 1828 RAKENNETTU arkkitehtiopiskelijoiden kiltatalo on Oulun toiseksi vanhin puutalo. Vieressä oleva Merimiesmuseo on puolestaan Oulun vanhin puutalo. ”Sen vuoksi täällä ei saa polttaa ulkotulia. Koska jos tässä kärähtää, sitten menee aika paljon rakennushistoriallista perintöä”, arkkitehtikillan hallituksen puheenjohtaja Milja Tuomivaara kertoo. Kiltatalon toinen, vanhempi nimi on Kolmen fröökynän talo, koska siinä on aikoinaan asunut kolme sisarusta. Tuolloin talo sijaitsi Isokatu 53:ssa, mistä arkkitehtiopiskelijat siirsivät sen nykyiselle paikalleen. Ilman 80-luvun aktiivisia arkkitehtiopiskelijoita taloa ei enää olisi. ”80-luvun puolivälissä Oulun kaupunki oli sitä mieltä, että talo on niin huonossa kunnossa, että se pitää purkaa. Arkkitehtiopiskelijat rakennussuojelupäissään ajattelivat, että olisi hienoa omistaa oma kiltatalo ja tarjosivat kaupungille sellaista vaihtoehtoa, että he voivat siirtää talon, jos heille osoitetaan tontti”, Tuomivaara selittää. Kaupunki suostui opiskelijoiden pyyntöön ja vuokrasivat Arkkitehtikillalle tontin Piki-

saaresta. Talon siirtäminen alkoi 80-luvun lopulla, ja kaiken siirtämisen ja remontoinnin jälkeen talo oli valmis vuonna 1994. Itse talosta killan ei tarvinnut maksaa, mutta 100 000 markan lainan se otti talon remontoimiseen. ”Kilta halusi tontin nimenomaan täältä. Luin vanhasta pöytäkirjasta, että kilta näki Pikisaaren merkittävänä virkistysalueena”, Elina Jaara taustoittaa. Viikoittain talossa vierailee enemmän erilaisia juhlia järjestäviä vuokralaisia kuin arkkareita. Sen sijaan vuositasolla henkilömäärissä mitattuna eniten väkeä talossa käy arkkareiden järjestämissä opiskelijatapahtumissa. Vuokratuloilla kilta maksaa talon lämmityskuluja ja pyörittää killan toimintaa. Suurimpia tapahtumia kiltatalolla ovat viikoittainen saunailta, syksyisin fukseille järjestettävät infot ja bileet sekä monta päivää kestävä Wappu. Lisäksi kiltiksellä pidetään talkoita ja moniin tapahtumiin etkoja. ”Hauska perinne on se, kun ”ännännen” vuoden opiskelijat käyvät tapaamassa toisiaan saunailloissa. Vaikka he eivät näkisikään toisiaan osastolla, pysyvät he tätä kautta yhteydessä”,

Kiltisfakta Kiltatalon haltija: Oulun Arkkitehtikilta Taloon mahtuu enintään: Virallisesti paikkoja on 40:lle eli 40 mahtuu pöytien ääreen syömään ja juomaan. Miten sinne pääsee: Kulje Maakuntakirjaston ja teatterin välistä siltaa pitkin Pikisaareen. Kävele SokeriJussin ohi ja mene kadun yli. Pääasialliset käyttäjät: Arkkitehtiopiskelijoiden tiistaisessa saunaillassa kävijät ja ulkopuoliset vuokralaiset. Käytön aktiivisuusaste: Saunailloissa käy vaihtelevasti porukkaa, mutta vuoden mittaan on vakiokäyttäjiä. Syksyisin käy paljon väkeä, kun fukseille järjestetään useita tapahtumia. Vaihtelee kausittain. Varustelu: Takkahuone, sauna ja keittiö, jossa astiasto 40:lle hengelle. Pikkujoulukaudelta taloon jäänyt penispumppu sekä mitä kaikkea joku sattuu löytämään. Erikoista: Arkkitehtikilta on yksi harvoista oululaiskilloista, joilla on oma kiltatalo.

Juho Tastula

Kiltatalon talonmiehenä häärii ulkomainen maisterivaiheen arkkitehtiopiskelija Davor Robitschko, joka asuu kiltiksen yläkerrassa, ja emäntinä toimivat Juhana Leino ja Mirva Korhonen, jotka huolehtivat talon juoksevista asioista. ”Tässä on historiallista kerrostumaa, ja tämä on tunnelmallinen mesta. Saa nähdä, millaista jälkeä saamme syksyn rempassa aikaan. Täällä on vanha takka, joten toivottavasti pystymme kunnostamaan sitäkin. Toivottavasti saamme arvokkaaseen tilaan tämän talon, jonka tämä ehdottomasti ansaitsee”, Leino painottaa. Vuoden alusta Arkkitehtikillan uusina emäntinä aloittaneiden Leinon ja Korhosen päätehtävänä on viikoittaisen saunaillan järjestäminen. ”Otin tämän pestin vastaan, koska tämä on hyvä tapa pakottaa itsensä rentoutumaan kerran viikossa, kun on velvollisuus hoitaa tämä saunavuoro. Pääsee itsekin saunomaan ja unohtaa vähän kouluhommia siksi aikaa. Vaikka olisi mitä deadlineja, pitää muistaa se, että vähän käy vilvoittelemassa välillä”, Leino kertoo. ”Saunaillassa näkee kaikkia koulukavereita ja tutustuu vanhempiinkin opiskelijoihin. Tulee juttua koulun ulkopuolisten asioidenkin suhteen. Olen tykännyt todella paljon”, Korhonen tuumaa emännän pestistään. Leinon mielestä parasta kiltatalossa on yhteisöllisyys. ”Olisi vaikea kuvitella, että ilman tätä taloa saisimme kerättyä viikoittain porukan kasaan. Tämä on meidän keskuspaikka”, Leino selittää. ”Lafka on enemmän kouluympäristö, ja tämä on vapaaajan ympäristö kaikille. Täällä ei sinänsä puhuta kouluhommista, vaan täällä olemme vapaaajan moodilla. Ja jos tulee muutto Linnanmaalle, niin tämähän on se, mitä meille keskustasta jää”, Korhonen lisää. ■

10 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

KESÄKSI KUNTOON • tekstit Heidi Niemelä • kuvitus Mikael Heikkinen

Valta(valta) kokouspöydältä Matti A. Kemi

Yhteisöllisyys, yhteisöllisyys ja yhteisöllisyys

Uusi vuosi antaa mahdollisuuden terveelliseen elämään Opiskelijat ovat ahkeria liikkujia ympäri vuoden, mutta uuden vuoden alku antaa piristysruiskeen myös kunnottomille.

YLIOPISTON HALLITUS on saattanut päätöksiksi kahden vuoden sisään kaksi isoa linjausta. Yliopiston strategia hyväksyttiin vuosi takaperin. Hallintorakenteen uudistus nuijittiin viime joulukuussa päälinjoiltaan päätöksiksi. Näiden kahden ison strategisen ohjaamisen työkalun valmisteluista ovat vastanneet pääosin erinäiset työryhmät. Yliopiston hallituksen vastuulle on jäänyt seurata töiden etenemistä ja linjata päätökset sujuvammiksi. Keskusteluita, presentaatioita ja taloudellisia vaikutteita on seurattu tarkoin. Yhteinen hyvä tiedetään ja muutoksen tarve on tunnistettu. PUOLITOISTA VUOTTA KESTÄNEESEEN strategisen linjapaperin loppuunsaattamiseen tuli perehdyttyä tarkoin ja mielestäni paperi mukaili erinomaisesti sitä, mitä Opetus- ja kulttuuriministeriö yliopistoltamme vaati. Strategiasta muodostui suuri järkäle, joka määrittää tulevat strategiset painopisteemme ja visiomme. Hyväksyessäni valmiin strategian olin tyytyväinen eheään lopputulemaan. Vaikka puolitoista vuotta kestänyt linjaaminen ja visioiminen olikin jättiläismäinen työ, vastineeksi työstä tuli yliopiston sisällä hämmennystä, närkästystä ja epätietoisuutta. Strategian jalkauttaminen työntekijöille tiedekunnissa haparoi, mutta yliopiston hämmentynyt hallitus keksi työkalut seurata prosessin jalkauttamisen etenemistä. Ehkäpä suuren työn valmistelussa unohdettiin kertoa, miksi kaikki tämä tehtiin. HALLINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN oli itselleni päätä huimaava keissi. Aloittaessani opiskelijajäsenen kauteni yliopiston hallituksessa tammikuussa 2012, rehtori Lajunen oli hallituksen suomin valtuuksin koonnut työryhmän hallintorakenteen uuditamiseen. Työryhmä nimettiin helmikuun kokouksessa 2012. Tahtotila oli radikaaliin hallintorakenteen uudistamiseen, työryhmää kannustettiin tekemään vapaasti uusia mietintöjä ja ajattelemaan outside of the box. Uusia työryhmiä perustettiin mahdollisesti yhdistyvien oppiaineiden eduksi. Tässä vaiheessa työryhmiin saatiin opiskelijaääntä, kun hallinnonopiskelijajäseniä nimitettin työryhmien jäseniksi. Tahtotila hallituksessamme oli kova: vihdoinkin pinttyneitä hallintorakenteista 1970-luvulta saataisiin mukautettua nykyajan taloudellisiin kvartaalivaateisiin ja poikkitieteelliseen työhön. KUN SYKSYLLÄ MIETINNÖT oppiainekohtaisista työryhmistä valmistuivat ja niitä esiteltiin julkisesti, huhupuheet laitosten ja tiedekuntien käytävillä olivat valtaisat. Alustavat ehdotukset sekoittuivat päätöksiksi ja huhut varmoiksi tiedoiksi. Palattiin lähtöasetelmien bunkkereihin ja purnattiin kaikesta uudesta. Jalkauttaminen ontui jälleen, eikä mahdollisia perusteita muutokselle esitetty tiedekunnissa selkeästi. Toimintaperiaatteina strategia korosti yhteisöllisyyttä, kumppanuutta ja edelläkävijyyttä. Edelläkävijyys tuli toteutettua valtakunnallisesti strategian ja HARA:n nopealla työstämisellä. Kumppanuuttakin luotiin uusin hallintorakentein. Mutta mihin ihmeeseen tiedeyhteisö unohti yhteisöllisyydensä ja avoimuudensa? Kirjoittaja on Oulun yliopiston hallituksen opiskelijajäsen.

Uudenvuoden lupauksia ja lisääntynyttä liikuntaa

45%

naisista oli tehnyt uudenvuoden lupauksen terveellisemmästä elämästä. Kukaan galluppiin vastanneista miehistä ei ollut tehnyt tällaista lupausta.

40%

PERJANTAISELLA AFRO-TUNNILLA

Linnanmaan liikuntahallin lattia tömähtelee. Liki neljäkymmenen naisen voimin laitetaan kroppaan liikettä eksoottisten rumpurytmien tahdissa, kun ohjaaja Mia Tornberg tsemppaa edessä ja hymyilee: ”Hyvä tytöt, hyvä tytöt! Tuntekaa maa teidän jalkojen alla, aivan kuin se olisi kuumaa hiekkaa.” Fysioterapeutiksi opiskeleva Tornberg on ohjannut tunteja Oulun korkeakoululiikunnalla vuodesta 2005 lähtien. Hän kertookin, että kävijämäärien kasvu on alkuvuodesta hyvin tyypillistä ja salit ovat aivan täysiä. Tämä näkyy myös Fufu-tunnilla liikuntahallin peilisalissa: osallistujia on monta kymmentä, kaikille ei riitä jumppapatjoja ja salin seinät tulevat vastaan. Liikkumisen ilo ei kuitenkaan kärsi – tunnelma on tiivis, mutta innostunut. Suomen kielen opiskelija Hanna Varrio on aiemmalta koulutukseltaan fysioterapeutti (AMK) ja hän toimii nyt toista vuotta kuntosaliohjaajana Myllytullin kuntosalilla. Hänen ohjauksessaan alkuvuoden kuntoilupiikki ei ole yhtä raju kuin aerobisilla tunneilla. ”Kuntosali on aika pieni ja siellä käyvä porukka on aika vakio. Selkeästi kuitenkin huomaa, että maanantaisin on paljon kävijöitä, kun torstait taas ovat hyvin rauhallisia”, Varrio kertoo. Siinä missä aerobisilla tunneilla kävijämäärät kuitenkin hiipuvat innostuksen laantuessa selkeästi kevättä kohden, on kuntosaliohjauksessa muutos vähäisempi. Tornberg ohjaa Afron ja Fu-

fun lisäksi Oulun korkeakoululiikunnalla Zumbaa ja Pumpia, ja joutuu ottamaan kasvaneet ryhmäkoot huomioon tunteja suunnitellessaan: ”Liikuntahalin peilisali on todella pieni suurille ryhmille, joten lattiatreeniä joutuu miettimään liikkeiden turvallisuuden takaamiseksi. Toisinaan välineet eivät tahdo riittää kaikille osallistujille tai tila on ohjattavalle tunnille haasteellinen. Esimerkiksi Zumba-tunnilla lava on välttämätön, jotta osallistujat voivat seurata ohjaajan liikkeitä”, Tornberg kertoo. Monet tunneille osallistuvat opiskelijat kyselevät Tornbergilta ja Varriolta monenlaisia kysymyksiä liikkumiseen ja terveellisiin elämäntapoihin liittyen. Koulutuksensa ansiosta molemmat osaavatkin auttaa erinomaisesti tekniikkaan ja kehonhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. ”Useat kyselevät neuvoa myös aikaisempiin liikuntavammoihin liittyen, jotta voisivat suorittaa liikkeitä kuntosalilla turvallisesti. Myös ruokavalioon liittyviä kysymyksiä tulee jonkin verran”, Varrio sanoo. Tunneillaan Tornberg kehottaa ohjattaviaan rohkeasti kysymään neuvoa varsinkin liikunnanaikaisiin kehontuntemuksiin liittyen: ”Olen opiskelijoiden käytettävissä näissä asioissa parhaani mukaan.” Alkuvuoden liikuntainto tarttuu joihinkin aloittelijoihin turhankin rajusti. Sekä Varrio että Tornberg korostavat, että jos liikunnasta on ollut taukoa, kannattaa lähteä rauhallisesti liikkeelle. Varrion mielestä liikuntaintoa ei

kaikista vastaajista oli kuntoillut alkuvuodesta aikaisempaa enemmän. Ne naiset, jotka eivät olleet tehneet uudenvuoden lupausta terveellisemmästä elämästä, olivat kuitenkin kuntoileet enemmän kuin uudenvuoden lupauksen tehneet naiset. Kaikista vastanneista noin joka kolmas (36,7 %) kuntoili yli 4 kertaa viikossa. Ainoastaan uudenvuoden lupauksen tehneet naiset olivat syöneet alkuvuodesta terveellisemmin kuin aikasemmin. Lähes 90% uudenvuoden lupauksen tehneistä naisista uskoi pystyvänsä tekemään aiempaa terveellisemmästä elämästä elämäntavan. Kuitenkin ainostaan 77% pysyvän elämänmuutoksen tavoittelijoista uskoi onnistuvansa yrityksessään. Galluppiin vastasi 20 naista ja 10 miestä.

kuitenkaan pitäisi latistaa, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä elämänmuutokseen. ”On aina hienoa aloittaa jotain uutta ja pyrkiä terveellisempään elämään. Liian äkillinen aloittaminen voi kuitenkin kääntyä helposti itseään vastaan. Siinä saa itsensä kipeäksi eikä liikkuminen tunnu enää mukavalta”, hän pohtii. ”Tarkoituksena olisi, että liikkumisen ilo olisi pysysyvä elämäntapa. Tähän päästään aloittamalla maltillisesti. Kunnon ja liikehallinnan kasvaessa voidaan intensiteettiä sitten lisätä”, Tornberg kiteyttää. ■ @ylkkari

2/2013 | 11

Abiliite

OHJEET ABILLE • teksti Ville Koivuniemi • kuvitus Mikael Heikkinen

Toimi näin, abi!

1 2

Moni abiturientti miettii opiskelupaikkaansa kuumeisesti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Ylkkäri kokosi vinkit, jotka kannattaa lukaista läpi, vaikka olisi päätöksen tiettyyn opiskelupaikkaan pyrkimisestä jo tehnyt. Ja etenkin siinä tapauksessa, ettei ole.

Mieti, mikä ala kiinnostaa. Väännetään tämä rautalangasta. Moni ajattelee opiskelupaikkaa miettiessään jo työuraansa, mutta valmistuminen viiden vuoden opiskeluurakasta onnistuu harvalla, jota oma ala ei kiinnosta pätkääkään. Ja kannattaa muistaa, että vain harvoilla aloilla yliopisto valmistaa opiskelijoita tietyn ammatin osaajaksi. Monesta alasta voi saada monipuolisen valitsemalla sopivat sivuaineet opintokokonaisuuteensa.

Katso opinto-oppaasta, mitä opinnot pitävät oikeasti sisällään. Luit oikein. Opintoalojen omien internetsivujen ja mainosmateriaalien kuvauksista voi saada kipinän, mutta sen jälkeen ne voi heittää menemään. Noiden materiaalien tarkoitus on saada ihmiset kiinnostumaan kyseisestä alasta. Mitä siis käytännössä kannattaa tehdä? Jos miettii opiskelua Oulun yliopistossa, kannattaa kirjoittaa nettiselaimen osoiteriville: www.hallinto.oulu.fi/opinto/opiskelijapalvelut/ opintoneuvonta/oulun_yliopiston_oppaat.html

ja käydä katsomassa, mitä kiinnostuksen kohteena olevan alan kurssikuvaukset pitävät tavoitteiden ja toteutustapojen osalta sisällään. Ja tässä vaiheessa ei kannata säikähtää. Yliopisto-opinnoista kyllä selviää, jos motivaatio on kunnossa. Opinto-oppaista kuitenkin näkee, mitä aiheita minkäkin alan kursseilla käsitellään. Jos esimerkiksi matemaattisten aineiden opiskelu tuntuu täydelliseltä pakkopullalta lukiossa, tekniikan opiskelu diplomi-insinööriksi asti vaatii melkoisen asennemuutoksen.

3 4

Mieti tulevaisuutta Vaikka itse opiskelualan miettiminen on keskiössä, opintojen jälkeisen ajan hahmottelu jo ennen niiden aloittamista on pelkästään järkevää. Esimerkiksi sivuilta ammattinetti.fi ja opintoluotsi.fi löytyy tietoa erilaisista ammatinkuvista. Myös alojen työllisyystilanteesta ja keskimääräisistä palkoista löytyy tietoa. Sen suhteen kannattaa kuitenkin muistaa, että moni asia ehtii muuttua viidessä vuodessa.

Onhan sinulla varasuunnitelma? Liian moneen paikkaan ei kannata tietenkään samana vuonna pyrkiä, eikä pääsykokeeseen lähteä luovuttaja-asenteella. Siitä huolimatta entä jos -kysymykset kannattaa käydä mielessään valmiiksi läpi. Ohjeet on koottu lukuisten keskustelujen ja osin toimittajan omienkin kokemusten pohjalta.

oulunylioppilaslehti

12 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Abiliite LEIJASURFFAUS • tekstit Minna Koivunen • kuvat Harri Rautavan arkisto

Koukussa leijailuun ”KUN AJAT TÖISTÄ KOTIIN,

katsot vain puiden latvoja. Tiedät työmatkaltasi joka ikisen lipun ja tiedät lippujen suunnista, millä rannalla on hyvät olosuhteet”, Harri Rautava selittää innoissaan. Rautava puhuu leijalautailusta, jossa vetoleijan avulla liikutaan erilaisilla laudoilla joko vedessä, jäällä tai lumella. ”Tässä kytätään niin paljon kelejä, ettei mitään järkeä. Varmasti jokaisella konttorirotalla menee puolet työpäivästä, kun käy katsomassa, olisiko ennuste muuttunut päivän aikana. Suurin osa, joka alkaa tätä lajia harrastaa, menee sekaisin päästään kelien kyttäämisen kanssa.”

tai sukset alle ja lähdetään lumille tai jäälle. Rautavaa kiehtoo leijalautailussa nimenomaan se, että joka päivä oppii jotain uutta. ”En ollut ikinä meressä tuusannut yhtään mitään enkä tuulen kanssa myöskään, joten oli kaksi uutta elementtiä, jotka piti opetella ihan alusta. Se oli hienoa, kun alkoi näkemään paikkoja eri perspektiivissä. Ai-

emmin oli ollut rannalla vain loikoilemassa.” Monet jäävätkin lajiin koukkuun nopeasti, koska se on niin uutta ja erilaista. ”Tässä on niin paljon elementtejä, jotka pitää ottaa huomioon, ettei ala kyllästyttämään. Ei ole vain yhtä asiaa, johon keskittyä.” Lajia nykyään opettava Rautava aloitti leijalautailun asues-

Isoja aaltoja tai ei ollenkaan

Oulun olosuhteet yllättävät Leijalautailuun, jonka kesäistä versiota kutsutaan leijasurffaukseksi, on Oulussa erinomaiset olosuhteet. Rantavan mukaan harvassa ovat ne viikot, jolloin lajia ei pysty harrastamaan. Kesällä mennään vesillä ja talvella vaihdetaan lumilauta

saan Irlannissa vuonna 2006. Hän harkitsi silloin surffauksen aloittamista, mutta päätyi kuitenkin lajiin, jossa on Suomessa paremmat harrastusmahdollisuudet. Jopa Oulunkin korkeudella itse asiassa surffataan, mutta surffipäiviä kertyy vuoteen vain vähän. ”Normisurffiin täällä Perämerellä täytyy kaikki tähdet olla kohdallaan siihen malliin, että sitä pystyy ollenkaan harrastamaan. Tätä pystyy käytännössä harrastamaan 12 kuukautta, mikä on siistiä.”

Harri Rautava (vas.) suosittelee leijalautailusta kiinnostuneita käymään ensin peruskurssin, jossa opetetaan muun muassa leijan turvallista käsittelyä.

Normisurffiin täällä Perämerellä täytyy kaikki tähdet olla kohdallaan siihen malliin, että sitä pystyy ollenkaan harrastamaan.”

”

Harri Rautava

Vaikka leijalautailu muistuttaa sekä lumilautailua että surffausta, eroaa se niistä molemmista. Esimerkiksi surffaukseen verratessa ero löytyy siitä, että leijasurffauksessa voima tulee tuulesta eikä surffauksen tapaan aalloista. ”Leijasta tulee narut kiinni. Sitä ohjataan tuuleen ja se vetää sinua. Sitten sen avulla voi mennä paikasta toiseen tai hyppiä ja tehdä kaikenlaista.” @ylkkari

2/2013 | 13

Käytännössä vuoden ympäri onnistuvaan leijasurffaukseen on Oulussa erinomaiset olosuhteet. Harri Rautavan mukaan harvassa ovat ne viikot, jolloin lajia ei pysty harrastamaan olosuhteiden takia.

Knopphoto

Suomalaisista surffaajista kertovan Finnsurf-dokumentin ohjaaja Aleksi Raij toivoo ihmisten kiinnittävän enemmän huomiota meren tilaan ja sen parempaan kohteluun.

Finnsurf: Elämästä nauttijat kunnioittavat merta ”Laji on tosi turvallinen, kun tietää mitä tekee. Jos menee vain umpimähkään kokeilemaan, on mahdollisuus käydä todella pahasti”, Rautava varoittaa.

OULUSSAKIN VIIME SYYSKUUSSA kaksi näytöstä loppuun myynyt FinnSurf valottaa Suomessa surffaamisen saloja. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen surffileffa, ja sitä on esitetty useilla ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla, joissa se on voittanut lukuisia palkintoja. Elokuvan ohjaaja Aleksi Raij on suosiosta luonnollisesti hyvillään.

Koska surffaus on lajina kasvanut Suomessa kovasti viime aikoina, voisi olettaa FinnSurfilla olevan osuutta asiaan. Raij itse ei usko siihen eikä se ainakaan ole ollut leffan tarkoitus.

”Ylipäätään uskon, että surffaaminen on yleistynyt paljon maailmalla samoin kuin reissaavat suomalaiset. Jostain etelän lämpimistä vesis”Kyllähän se tuntuu hytähän tämä harrastus yleenvältä, jos ihmiset tykalkunsa. Hyvä asia Jos useammat taju- säon,saaettä käävät, kun leffantemitä useammat koon on kuitenkin tajuavat kuinka tärkeä aisivat kuinka tärkeä käytetty paljon aielementti meri on, elementti meri – etenkaa, ja se edustaa etenkin surffareille, asioita, mitä itse pimyös merta kunnioikin surffareille – on, tää hyvinä juttuina.” tettaisiin enemmän ja merta kunnioitettaisiin kohdeltaisiin paremFINNSURF KERTOO min. Toivon myös, että enemmän ja kohdelviidestä suomalaissurfleffa yleistää elämästä taisiin paremmin. farista, ja heidän intonauttimista ja omiin unelAleksi Raij, himostaan lajia kohtaan. miin uskomista ihan mitä Finnsurf-elokuvan Totte Rautiaisen säveltämän tahansa tekeekään.” ohjaaja musiikin ja muutamien suomalaisartistien kuten Raappanan ja JuVALKOKANKAAN lisäksi Finnsurf on non kappaleiden säestämänä dokkari kuvaa päätynyt tallenteelle. Finnsurfista ilmestyi viisitä, miten heittäytyä ja elää täysillä sen asian me vuoden lopussa DVD, josta löytyy leffan eteen, jota intohimoisesti rakastaa. lisäksi materiaalia surfin SM-kisoista. ■

”

Lajille on hyvä joko isot aallot tai ei aaltoja ollenkaan. ”Mitä vähemmän aaltoja, sitä parempi. Jos on oikein peilityyni ja kirkas ilma, se on melkein parasta mitä voi olla. Isot aallot ovat myös hyviä.” Samoin kuin lumilautailussa on parempi, että rinne on tasainen, myös leijasurffauksessa tyyni vedenpinta on parempi kuin aaltoinen. Rautava suosittelee lajista kiinnostuneita käymään ensin peruskurssin, jossa opetetaan leijan turvallista käsittelyä ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. Siellä käydään läpi tuulia, säitä, rantoja ja välineitä.

”Laji on tosi turvallinen, kun tietää mitä tekee. Jos menee vain umpimähkään kokeilemaan, on mahdollisuus käydä todella pahasti.”

Rantoja kaikille

Leijalautailu onnistuu vuodenajasta riippuen veden, lumen tai jään äärellä. oulunylioppilaslehti

Kun laskettelemaan ja lautailemaan halutessa täytyy matkustaa vähintään Paljakkaan, on leijasurffailijoiden ulottuvilla lukemattomia harrastuspaikkoja. ”Täällä Oulun alueella on ihan mieletön määrä rantoja.

Puolen tunnin päässä on varmaan kymmenen rantaa.” Monet hyvistä leijailupaikoista ovat sellaisia, joista muut kuin lajin harrastajat eivät tiedä tai eivät pidä niitä erikoisina. Pienen polun päässä saattaa olla tavalliselta näyttävä ranta, mutta se onkin leijasurffareille syystä tai toisesta optimaalinen. 2000-luvun vaihteessa Suomessa yleistynyt laji on kasvanut viime vuosina rajusti. ”Alkaa olla pikkuhiljaa sama tilanne kuin Irlannissa, kun asuin siellä. Vaikka en ollut asu-

nut siellä kovin kauan, tunsin tyyliin kaikki rannalla olijat. Kerkesin asua siellä vuoden, ja kun muutin pois aurinkoisina päivinä ranta oli tupaten täynnä. Nyt alkaa vähän sama olla Suomessa. Helsingissähän on jo hyvinä päivinä 50 tyyppiä vedessä ja toinen mokoma rannalla.”

Oulussa riittää vielä tilaa Oulun rannoilla ruuhkia ei ole vielä päässyt syntymään. Säiden suhteen oikein hyvinä päivinä,

kun ihmisiä on paljon liikkeellä, harrastajat jakaantuvat eri rannoille sen mukaan, haluavatko he mieluummin aaltoja vai peilikirkasta. ”Täällä on tilaa vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi verrattuna Helsingin alueeseen meidän rannat ovat isompia ja jengiä mahtuu enemmän”, Rautava suitsuttaa. ■ Lisätietoa leijasurffauksesta ja -hiihdosta, sekä kursseista: www.lappis fi

14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Abiliite NAISKÄRPPÄ • teksti ja kuvat Johanna Mujunen

Kurinalainen aikataulu mahdollistaa urheilun ja opiskelun Naisten SM-sarjassa jääkiekkoa pelaavan ja Oulun yliopistossa hyvinvointitekniikkaa opiskelevan Krista Rahusen arki sujuu, kun sen aikatauluttaa. Itse asiassa aikaa jää vielä töissä käymisellekin.

Krista Rahunen opiskelee hyvinvointitekniikkaa Oulun yliopistossa, mutta aikaa jää myös töissä käymiseen.

HYVINVOINTITEKNIIKKAA neljättä vuotta opiskeleva Krista Rahunen voitti Kärpissä viime kaudella naisten SM-kultaa. Tällä hetkellä naiskärpät ovat runkosarjassa neljäntenä. ”Tavoitteet olivat korkeammalla”, Rahunen myöntää. ”Kai tässä on vähän sellaista mestaruuskrapulaa. Kun paras mahdollinen on saavutettu, sen uusiminen ei ole helppoa, puolustaja mietiskelee sarjasijoitusta. SM-mestaruuden jälkeen päätavoitteena on oman pelin kehittäminen”, Rahunen jatkaa. ”Ja kukapa ei haluaisi maajoukkueeseen. Olen käynyt leireillä, mutta vielä en ole tullut

valituksi kisoihin.” Rahunen on pelannut kiekkoa kuusivuotiaasta. Poikien kanssa hän pelasi C-junnuihin saakka, jolloin miesten puolella ryhdyttiin taklaamaan. Naisten kiekkoon taklaukset eivät kuulu. Naiset maksavat myös pelaamisensa kokonaan itse.

Urheiluakatemia auttaa Kiekon, yliopiston ja seurustelun lisäksi Krista käy töissä kerran viikossa biolääketieteen laitoksella tutkimusavustajana. ”Multitasking” ei tuota ongelmia. ”Kaikelle on aikaa. Ja jos saa

aikataulutettua, urheiluakatemian kautta pääsee jäälle joukkueharjoitusten päälle kolme kertaa viikossa myös aamuisin”, Rahunen kertoo. Tulevaisuudessa 23-vuotias Kärppä aikoo pelata kiekkoa niin pitkään kuin kiinnostusta riittää. Tuleva työ on todennäköisesti päivätyö, joten pelaamiselle jää aikaa. ”Tätä tehdään, koska se on hauskaa. Hallille tullaan niin kauan, kun se on mukavaa. Onneksi kaikissa suurissa kaupungeissa on sarjajoukkue, jos Oulusta joutuu muuttamaan työn perässä muualle.” Kärpät isännöivät naisten

Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaaauttamisen asiantuntijoita ihmisten hyvinvointia lisääviin tehtäviin. Tutustu Diakin koulutustarjontaan ja lue, miten sinä voit parantaa maailmaa.

Sairaanhoitaja (AMK) -Diakonissa Monimuotokoulutus 240 op Diakonissa toimii sairaanhoitajan tavoin erilaisissa hoitotyön tehtävissä, lisäksi hänellä on kelpoisuus toimia Suomen ev.lut. kirkon diakoniatyöntekijänä.

Ylempään AMK-tutkintoon johtava koulutus, terveyden edistämisen koulutusohjelma 90 op, mielenterveystyö. Hakuaika koulutuksiin on 4.3.-3.4.2013, www.amkhaku.fi Opiskelu alkaa syksyllä 2013 Oulussa.

YHTEISHAUSSA VALTAKUNNALLISESTI DIAKISSA Sairaanhoitaja AMK, sairaanhoitaja AMK -diakonissa, sosionomi AMK, sosionomi AMK -diakoni, sosionomi AMK-kirkon nuorisotyönohjaaja, puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma, viittomakielen tulkki. Ks. www.diak.fi/hakijalle. m.diak.fi

@ylkkari

2/2013 | 15

seurajoukkueiden EM-finaaleja 22.-24. helmikuuta Raksilassa. Kärppänaiset ovat taistelleet tiensä kovan luokan loppuotteluun. Vastaan asettuvat Moskovan, Zürichin ja Örnsköldsvikin naisjoukkueet. Turnausta odotellaan pienellä jännityksellä, mutta hyvillä mielin. ”Voittamaan lähdetään. Vastaan tulee kovia joukkueita, varsinkin Moskovan Tornado on täysammattilaisjoukkue. Luvassa on siis kovia ja vauhdikkaita pelejä. Ja niitä on mukava pelata”, Rahunen ennakoi. Naisjääkiekkoa vähemmän tunteville hän lähettää seuraavia terveisiä: ”Kannattaa tulla katsomaan pelejä, etenkin kohta alkavia puolivälieriä ja EM-finaaleja. Naisten SM-sarjassa tasoerot hyvän ja huonon joukkueen välillä saattavat olla isoja, mutta nyt on luvassa oikeasti kovia pelejä. Ihmiset ovat aiemminkin yllättyneet siitä, miten tasokasta peli on. Tervetuloa varsinkin silloin, jos rähinä ja tappelu jääkiekossa eivät kiinnosta!” ■ Kärpät jakaa opiskelijoille ilmaislippuja EM-peleihin PSOAS:in toimistolta ja yliopistolta helmikuun aikana. Lisätietoja turnauksesta ja naiskärpistä joukkueen koti- ja Facebook-sivuilta.

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7: Messu sunnuntaisin klo 10 English Service sunnuntaisin klo 16 (englanninkieliset seurat, kerran kuukaudessa messu). Opiskelijoiden yhteiset seurat to 14.2. klo 19. KappeLive-konsertti la 2.3. klo 19, Amani-kuoro. Elohuone, Isokatu 11: Sarastus-kuoron harjoitukset yleensä torstaisin klo 18, varmista Tainalta, puh. 044 316 1729. Kastellin kirkko, Töllintie 38: Tuomasmessu la 16.2. klo 18. Tervetuloa mukaan! Yliopistopastori Ari Savuoja yliopistolla huone TF101, p. 040 5245919, yliopistopastori@oulu.fi Parisuhdeneuvonta: ajanvaraus ma–pe klo 9–12, lisäksi ke klo 13–16 p. (08) 561 8700, 044 316 1557

Rahunen aikoo käydä jäähallilla niin kauan, kuin se on hänen mielestään hauskaa.

Aktivoi oikea postilaatikkosi netissä, niin luet postisi kotona, koulussa ja matkoilla. www.netposti.fi oulunylioppilaslehti

Palveleva puhelin: klo 20–24, p. 01019 0071 Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

Voit voittaa lentoliput!

16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Abiliite

KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Kasvot nimen takana Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) väistyvän viestintäsihteerin nimi on tuttu, mutta kasvot vieraat. ”AI SÄ OOT SE ROSKAPOSTIEN LÄHETTÄJÄ?”

Näin Niina Meskukselle, 30, on sanottu useaan kertaan. Viestintäsihteerin pesti OYY:n leivissä päättyi helmikuun alussa, eikä Meskus lähetä enää tiedotteita opiskelijoiden sähköposteihin. Edessä on muutto Helsinkiin, jossa odottavat aviomies ja leivänpaahtimia pelkäävä jackrusselinterrieri, jolla on huoneen kokoinen ego. ”Työelämään ja kaupallisiin organisaatioihin astuminen vähän pelottaa, kun ylioppilaskunnassa olen saanut tehdä pyyteettömästi töitä opiskelijan paremman elämän hyväksi. Lähden silti avoimin mielin hakemaan uusia seikkailuja”, Meskus pohtii ja tunnustautuu hieman ronkeliksi työnhakijaksi. Haaveissa on mielekäs työ, jota kohtaan saisi tuntea paloa. Sen verran hän paljastaa suunnitelmistaan, että aikoo hypätä mukaan visionäärisen kaverinsa startup-yritykseen. ”Koska startup-hommat perustuvat pitkälti it-huumaan, haluan tuoda mukaan humaania näkökulmaa. Uskon monialaiseen yhteistyöhön.” Aate- ja oppihistorian opiskelijana Meskus kävi jokunen vuosi sitten Pesti-päivillä kyselemässä tekniikan alan yritysten edustajilta, mitä heillä olisi tarjota humanistille.

Ai sä oot se roskapostien lähettäjä?”

”

MESKUS USKOO, että epätavanomaisissa työtiimeissä syntyy jännittäviä asioita. Ylioppilaskunnassa hän oppi, että työkavereitten tuella selviää, vaikka joskus tuntuisi, että maailma kaatuu niskaan. Meskukselle elämä on seikkailu, ja käsillä olevasta hetkestä on otettava kiinni. Välillä pitää myös tehdä pelottavia ja kipeää tekeviä asioita. Sen takia hän on päättänyt Helsingissä kokeilla modernia viisiottelua. ”Olen harrastanut ratsastusta ja miekkailua. Sitten aloin juosta ja uida, joten ajattelin, että sama laajentaa moderniin viisiotteluun. Ampumaan pitäisi vielä opetella”, Meskus luettelee. Brasilian olympialaisten sijasta tavoitteena on itsensä voittaminen. ■

Oulun värikäs yliopisto on Niina Meskukselle rakas. Tiimityöhön uskova seikkailija osoittaa kuitenkin kohti Helsinkiä ja uusia visioita.

Usein vastaus oli, ettei mitään, vaikka omasta mielestään Meskuksella olisi ollut paljonkin annettavaa yrityksille. ”Ajattelin, että pystyttäisin viereen humanistin nakkikioskin, jossa voisimme esitellä, mitä kaikkea osaamme, jotta tekniikan ihmiset ymmärtäisivät tarvitsevansa meitä.”

Bongaa Osuuspankin uudet maksukortit. Angry Birds -linnut nyt Osuuspankin maksukorteissa. Tilaa omasi. op.fi/angrybirds

@ylkkari

2/2013 | 17

Kakkostenori vähän basson varressa ” Kun kauempaa kuuntelee, erotMiika Moilanen ei saa kuoroharrastuksestaan kuittailuja bändipiireissä. ALUN PERIN Miika Moilanen, 21, ei tykännyt kuorolaulusta, koska peruskoulun musiikkiluokalla kuorossa oli pakko olla. Kun Moilanen kolmisen vuotta sitten aloitti sähkötekniikan opinnot, musiikkilukiosta valmistuneelle fuksille oli pieni sokki, että koulupäiviin ei kuulunut musisointia. Moilanen päätti käydä kokeilemassa onneaan ylioppilaskunnan Cassiopeia-kuoron koelauluissa ja pääsi mukaan. Ajatukset kuoromusiikista ovat muuttuneet. ”Onhan se hienoa seisoa kuoron keskellä ja laulaa yhdessä. Kun vähän kauempaa kuuntelee, erottaa sointukulkuja ja kylmät väreet menevät”, Moilanen kuvailee. Yhdessä oleminen on Moilaselle kuoroharrastuksen suola. Keikkojen jälkeen kuorolaisten kanssa voi juhlia onnistumisia, mutta myös purkautua pettymyksistä. Kuoron yhteisissä saunailloissa ja karonkoissa luonnollisesti lauletaan. Moilanen laulaa harvemmin julkisesti yksin. Kuoron kanssa esiintyminen on eri asia, koska silloin voi piiloutua massan keskelle. Ilman kavereita hän lauleskelee lähinnä kotona. ”Yksin en harjoittele kuoromusiikkia, vaan vähän populaarimpaa materiaalia kitaralla komppaillen. Bravuurini on Elton Johnin Your song.”

oulunylioppilaslehti

taa sointukulkuja ja kylmät väreet menevät.”

Kuoroharrastuksen lisäksi musiikkimies soittaa bassoa Mushmouthed Talk -bändissä. Kuorokokemuksesta on Moilasen mukaan rokkihommissa vain hyötyä, sillä taustojen laulaminen sujuu helposti. Bändin tavoitteena on päästä niin pitkälle kuin mahdollista. ”Paras tilanne olisi, jos musiikilla voisi elättää itsensä. Musiikki on minulle ihan ykkösjuttu. Ala on kuitenkin niin epävarma, että haluan myös koulutuksen varalle”, Moilanen perustelee. Laulava basisti päätyi opiskelemaan sähkötekniikkaa, koska sen avulla voi löytää musiikkiin liittyvän työn. Koulutus mahdollistaa esimerkiksi tietokonemallinnusten tekemisen ja studiolaitteiden suunnittelun. Vaikka voisi luulla, että sähköteekkari on bänditouhuissa ensimmäisenä tutkimassa vehkeitä, omien sanojensa mukaan Moilanen jättää vastuun laitteista bändin studioalan ammattilaisille. ”Minulla on perustava tietämys sähköstä, mutta en vielä tiedä, miten sähkö toimii musiikkilaitteiden sisällä”, Moilanen toteaa. ■ Kuorossa laulaminen on Miika Moilasen mielestä palkitsevaa, kun huomaa kehittyvänsä laulajana.

ILMOITUS

paras vuosi ikinä Tuotantotalouden prolla eli pienryhmäohjaaja Salla Vaajoensuulla on yksi tavoite ylitse muiden: elämän paras vuosi 15 fuksille.

TärkeinTä TuTusTua Toisiin Pienryhmäohjausta on järjestetty ensimmäisen vuoden opiskelijoille Oulun yliopistossa jo vuosikymmeniä. Salla on saanut tehtäväänsä ohjausta niin omalta osastoltaan kuin tuotantotalouden killalta Optiemilta. Tuoreessa muistissa on myös oma fuksivuosi. – Kaikista tärkeintä on se, ettei kenellekään ole sellainen olo, että olisi yksin, Salla painottaa. Salla tietää omasta kokemuksestaan, miten tärkeitä pienryhmät ovat etenkin niille, jotka muuttavat Ouluun. Hän itse tuli Rovaniemeltä. – Yli 400 hengen massaluennolla ei paljon tutustuta. Sen lisäksi, että saa uudessa kaupungissa uusia kavereita ja ystäviä, tutustuminen oman alan opiskelijoihin on tärkeää muistakin syistä – myös Oulusta kotoisin oleville opiskelijoille. – Opiskelupäivät ovat pitkiä yliopistossa. Kun on kavereita, joiden kanssa hengailla, jutella ja miettiä, asiat sujuvat paljon paremmin, Salla pohtii. Salla on saanut parhaat ystävänsä juuri omasta fuksiryhmästä. – Jännää, miten nopeasti omassa ryhmässä tutustuttiin ensimmäisen syksyn aikana. Heti alettiin soitella, sopia tapaamisia, käydä kahvilla ja jakaa asioita vaikka Facebookissa.

Kuva: Timo Heikkala

Salla Vaajoensuu opiskelee teknillisessä tiedekunnassa toista vuotta tuotantotaloutta. Hän on myös osaston palkkaama pro, kuten teknillisessä kutsutaan pienryhmäohjaajia. Viime syksyn ja tämän kevään hän on pitänyt tiivisti yhtä 15 fuksin eli ensimmäisen vuoden opiskelijan kanssa. Alku oli tietysti vauhdikas mutta hauska ja antoisa. Jo ensimmäisellä viikolla oli erilaisia infoja käytännön asioista, toisiin tutustumista, kaiken maailman kysymyksiä ja peräti kolmet bileet. Nukkua olisi voinut hiukan pidempään aamuisin.

1 800

16 000

tiedekuntaa

koulutusohjelmaa

uutta opiskelijaa vuosittain

opiskelijaa yhteensä

900

kansainvälistä opiskelijaa

ainejärjestöä

harrastejärjestöä

eriväristä haalaria

auki ihmeelliseT sysTeemiT Ryhmäytymisen, toisiin tutustumisen ja yhdessä tekemisen, lisäksi jokainen yliopiston pienryhmäohjaaja huolehtii, että uusi opiskelija pääsee hyvin sisälle opiskelukäytänteistä. – Käymme läpi asioita aina kurssille ilmoittautumisesta lähtien. Uusille opiskelijoille systeemit ovat kuitenkin aika ihmeellisiä, Salla tietää kokemuksesta. Käytännön asioiden perusteellinen selvittäminen helpottaa opintojen aloittamista ja vähentää stressiä. – Tavallaan tehtäväni on myös rauhoitella. Infoa tulee paljon, jolloin saattaa tulla myös pelko siitä, miten ihmeessä jaksaa ja onko tämä sittenkään oikea juttu, Salla pohtii.

osa meiTä kaikkia Teknillisen tiedekunnan prona Sallan pienryhmäasioihin kuuluu myös teekkarius, teekkareiden oma ainutlaatuinen kulttuurinsa ja siitä kertominen. Perinteitä on paljon, samoin tapahtumia ja kiltaelämää. Ne kaikki myös yhdistävät. – Itse olen iloinen siitä, että olen teekkari. Toivoisin, että uusista opiskelijoista tuntuisi, että he olisivat osa meitä kaikkia teekkareita, ei vain yksi ryhmä. Salla toimii aktiivisesti tuotantotalouden killassa. Hän on Optiemin hallituksen sihteeri. – Olen päässyt näkemään toimintaa ja tutustumaan erilaisiin ihmisiin.

lähde mukaan! Sallalla on kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille yksi neuvo ylitse muiden: – Ei saa olla ennakkoluuloinen eikä saa ajatella, ettei kehtaa. Pitää lähteä mukaan, kysellä ja olla aktiivinen. Salla itse katsoo tärkeimmäksi tavoitteekseen oman pienryhmänsä innostamisen ja aktivoimisen. – Meistä proista lähtee alkuinnostus. Mutta loppu on tietysti opiskelijasta itsestään kiinni.

www.oulu.fi

ILMOITUS

2/2013 | 19

Some sapiens Millainen laji on some sapiens? Onko ihmisen tapa kuluttaa vapaa-aikaansa muuttunut radikaalisti sosiaalisen median (some) myötä? Vai onko moni asia säilynyt pohjimmiltaan ennallaan? Miksi Some sapiens jakaa somessa huumorisisältöä huomattavasti vakavaa sisältöä hanakammin? Tykkää • Lue lisää seuraavalta aukeamalta • Paikassa Linnanmaa, Oulu

ANALYYSI

teksti Ville Koivuniemi kuvitus Mikael Heikkinen

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Muutakin kuin Facebookia ja Twitteriä Yksi tapa jakaa medioita on jakaa ne niin sanottuihin perinteisiin medioihin sekä sosiaaliseen mediaan. Sosiaalisessa mediassa käyttäjät pääsevät tuottamaan siihen sisältöä. Perinteisesti käyttäjät ovat toimineet lähinnä vastaanottajina. Blogipalveluiden välityksellä ihmiset ovat luoneet paljon sellaista ilmaista sisältöä, jota aikakauslehdet ovat perinteisesti tuottaneet. Suurimpia Kuuluisia twiittaajia blogipalveluja ovat Blogger, LiveJournal, Justin Bieber, laulaja WordPress ja Tumblr. 34 miljoonaa seuraajaa

Twitter on mikroblogi, jossa kaikki kirjoitukset ovat lähtökohtaisesti julkisia, ja kuka tahansa voi seurata ketä tahansa. Twiitin maksimimitta on 140 merkkiä, joten keskustelu on tiivistä ja nopeaa.

Barack Obama, presidentti 26 miljoonaa seuraajaa Alexander Stubb, ministeri 52 000 seuraajaa. Tuomas Enbuske, mediapersoona 25 000 seuraajaa.

Facebook on yhteisöpalvelu, joka on maailman suurin sosiaalisen median palvelu. Sen on lisäksi arveltu olevan maailman vierailluin yksittäinen verkkopalvelu. Mainosrahoitteinen palvelu on saanut monet mainostajat vähentämään mainostamista perinteisessä mediassa Esimerkiksi vuonna 1959 syntynyt rockmuusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä on ylläpitänyt brändiään Facebookin avulla. Wikipedia on tietosanakirja, jonne kuka tahansa voi tuottaa tietoa. MySpace on musiikkiin keskittyvä sosiaalinen media. YouTube on videopalvelu. LinkedIn on ammattimaiseen verkostoitumiseen keskittyvä palvelu. Suomi24 on Suomen suurin yhteisöpalvelu, jossa etenkin keskustelupalstoilla on paljon kirjoittajia ja lukijoita.

Esimerkiksi kolumnin jakaja ottaa aina kantaa. Se ei ole yhtä riskitöntä kuin huumori ja viihde.”

”

Mikko Hautakangas, tutkija

Millainen laji Some Mikko Hautakangas (FM) toimii tutkijana Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikössä, COMET-tutkimuskeskuksessa. Lisäksi hän työskentelee talvella 2012-2013 mediakasvatuksen yliopisto-opettajana Lapin yliopistossa. Hän kertoo tutkimuksellisen kiinnostuksensa kohdistuvan mediatuotannon, tekstin ja yleisön väliseen dynamiikkaan 2000-luvun digitalisoituvassa ja osallistumista painottavassa mediaympäristössä. Auli Harju toimii tutkijana Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa. Viimeksi hän on tutkinut muun muassa datajournalismia ja uutisten jakamista sosiaalisessa mediassa.

Se näyttää peukkua huumorisisällölle

OULUN YLIOPISTON humoristisella meemisivulla on moninkertainen määrä tykkääjiä Facebookissa Ylkkärin tykkääjämäärään verrattuna. Suunnilleen samassa suhteessa minikaivurillaan Hangosta Kuusamoon matkustanut Jukka ”Kaivuri” Mutanen keräsi tykkääjiä Helsingin Sanomiin verraten. Mistä se johtuu? ”Kevyen ja humoristisen jutun linkittäminen on aina riskitöntä hyvän mielen sisältöä. Sitä on siinä mielessä helppo jakaa, että ihmisten on helppo olla siitä samaa mieltä. Huumori toimii enimmäkseen yhteisöllisyyden rakentajana, vaikka esimerkiksi rasistinen tai sekstistinen huumori voi olla toki riskikin”, media-alan tutkija Mikko Hautakangas sanoo. ”Esimerkiksi kolumnin jakaja ottaa aina kantaa. Se ei ole yhtä riskitöntä kuin huumori ja viihde.” Hautakankaan mukaan kevyen sisällön etu on myös sen nopeus. Fingerporeja ehtii lukea monta verrattuna aikaan, jonka kolumnin lukeminen vaatii.

Se on median sekakäyttäjä

miten ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa. Käyttötapoja on lopulta yhtä paljon kuin käyttäjiä”, media-alan tutkija Auli Harju kiteyttää. Sen voi kuitenkin sanoa, että sosiaalisen median käyttäjä törmää somessa vääjäämättä myös perinteisen median tekemiin tuotoksiin. Some sapiens on siis omaksunut tavan käyttää perinteistä ja sosiaalista mediaa sujuvasti rinnakkain. ”Yhtymäkohtia huomaa esimerkiksi siinä, että blogit jäljittelevät naistenlehtien teemoja ja puhetapoja”, Hautakangas huomauttaa. Ja homma toimii myös toisin päin. Naistenlehdet ovat esimerkiksi palkanneet viime vuosina paljon muotibloggaajia, joilla ei ole journalistista työkokemusta. ”Ja tähän liittyen kannattaa muistaa, ”VAROISIN MÄÄRITTELEMÄSTÄ,

että vaikka sosiaalinen media käsitetään usein lähinnä napakkaa kerrontaa korostavana Facebookina tai twitterinä, myös blogit ovat osa sosiaalista mediaa. Ja blogeille on ominaista, että tekstit ovat pitkiä.”

Se viihtyy laumoissa

Se viihtyy samanmielisten seurassa

SOSIAALINEN MEDIA ymmärretään usein käytetyimpien yksittäisten palvelujen kautta. Tällä hetkellä sellaisia ovat yhteisöpalvelu Facebook ja mikroblogi Twitter. Harjun mielestä ihmiset menevät suosittuihin palveluihin kuitenkin ennen kaikkea toisten ihmisten vuoksi. ”Ihmiset menevät sinne minne muutkin”, Harju sanoo ja muistuttaa, että niin on ollut aikana ennen sosiaalista mediaa ja aikana ennen internetiä.

ETENKIN FACEBOOKIN käyttäjien lieveilmiönä pidetään sitä, että yleismaailmallisten keskustelujen käyminen omassa kaveripiirissä johtaa usein siihen, että vastakkainen mielipide asiaan kuin asiaan loistaa perusteluineen poissaolollaan. Eli ainakaan mitään älykästä väittelyä ei synny, kun vuorotellen pönkitellään toisten näkemyksiä. ”No se on inhimillistä. Aiemminkin on aina omaksuttu sitä tietoa, joka tukee olemassaolevaa”, Hautakangas selittää.

@ylkkari

2/2013 | 21

sapiens on?

Ylkkäri testasi: Kevyt voitti raskaan Kun toimittajilta kysytään sytykettä jutun kirjoittamiselle, konkreettisen vastauksen antaminen on usein vaikeaa. Tässä tapauksesssa se on kuitenkin helppoa. Facebookissa (ja Twitterissäkin) toimiva, ylioppilasyhteisön ja yliopistojen toimintaa nimettömästi ja kriittisesti tarkasteleva ryhmittymä Pitäkää tunkkinne ry julkaisi taannoin Facebook-päivityksen, jossa se huomautti yliopistojen meemisivujen kivunneen tykkääjämäärässä ylioppilaslehtien ohi. Se sytytti penkomaan aihetta.

Päätimme testata humoristisen ja vakavan sisällön perillemenoa sosiaalisessa mediassa käytännössä. Loimme aktiivisesti Twitteriä käyttävää ministeri Alexander Stubbia parodioivan hahmon. Hahmon tili luotiin perjantaina 18. tammikuuta. Yksinkertaisiin vitseihin perustuvalle hahmolle annoimme nimen Aku Santeri Kuppi. Tuossa vaiheessa Ylkkäri oli julkaissut reilut 200 twiittiä ja sillä oli Twitterissä 88 seuraajaa. Ylkkärinä emme olleet pyrkineet tietoisesti kasvattamaan seuraajamäärää muun kuin ylioppilasyhteisön keskuudessa, mutta olimme ehtineet käyttää kyseistä yhteisöpalvelua kolmisen kuukautta. Olimme olleet Twitterissä aktiivisia etenkin Oulun yliopiston ylioppilaskuntaan liittyvien tapahtumien (kuten edustajiston kokousten) yhteydessä ja Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokouksessa. Halusimme testata, kuinka kauan Aku Santerilla kestää saada Ylkkäriä enemmän seuraajia Twitterissä.

Tuossa suhteessa mikään ei ole muuttunut, Harju puolestaan antaa ymmärtää. ”Lopulta ihmisille on tyypillistä etsiä omalle mielipiteelle vahvistusta ja ohittaa vastakkaiset mielipiteet.”

Se on kärkäs, kun aseena on näppäimistö

verkossa”, Hautakangas sanoo. Kärkkäyden lisääntymistä voi selittää monella tekijällä. Kun puhetta on paljon, kärkkäimmät mielipiteet nousevat muusta massasta paremmin esille. Lisäksi anonymiteetin suojasta on luonnollisesti turvallisempaa huudella kuin omalla nimellä ja naamalla. Kasvottomuuteen liitetään usein myös se, että internetissä puretaan omaa vihaa ihan mihin tahansa – ilkkumalla asioille jotka ärsyttävät. Ja vaikka Facebookista tai Twitteristä puhutaan usein suurena kahvipöytänä, ei se sitä suoranaisesti ole. ”Ajattelisin, että fyysinen etäisyys sen äänenpainojen koventumisen paljolti tekee”, Hautakangas toteaa. ”ÄÄNENSÄVYT KOVENEVAT

Joillekin some on myös työväline

VIIHDEKÄYTÖN OHELLA moni käyttää sosiaalista mediaa myös työvälineenä. Erityisesti muun muassa LinkedIn perustuu pelkästään ammattimaiseen verkostoitumiseen. Mutta myös pääasiassa viihdekäyttöön valjastettuja sosiaalisia medioita käyte-

oulunylioppilaslehti

tään työvälineenä. Erityisesti osa poliitikoista, julkkiksista ja toimittajista käyttää esimerkiksi Facebookia ja Twitteriä aktiivisesti työnteon ja oman brändin luomisen apuvälineenä. ”Jotkut toimittajat käyttävät sosiaalista mediaa todella innostuneesti. He ovat etulinjassa ja näkevät sosiaalisen median hyödyt. He myös etsivät uusia tapoja käyttää sosiaalista mediaa”, Hautakangas selventää. Suomi on niin pieni maa, että aktiiviset käyttäjät henkilöityvät suurenkin yleisön silmissä selvästi. ”Twitterin käyttäjänä voisi mainita Tuomas Enbusken, Facebookin puolella mainitsisin Kauko Röyhkän.” Hautakangas kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi poliitikon näkökulmasta on olennaista, onko oma kannattajakunta tavoitettavissa sosiaalisessa mediassa. Aina pitää siis ymmärtää, kenelle puhuu. Hänen mukaansa pakon vuoksi sosiaalisessa mediassa aktivoituneet julkisuuden henkilöt jäävät kiinni helposti. ”Sosiaalisessa mediasa uskottavuus syntyy rentoudesta. Sen aistii, kun pyritään tekemään väkisellä.” ”Pitää silti muistaa, että tämä on motivaatio- eikä sukupolvikysymys”, Harju muistuttaa.

Sen esi-isäkin laittoi huumorisisällön kiertoon

YouTubevideoita ja monenlaisia meemejä jaetaan sosiaalisessa mediassa kuin viimeistä päivää. Mutta humoristisen sisällön jakaminen ei ole ollenkaan niin uusi ilmiö, miltä se nopeasti ajateltuna näyttää. ”Vielä jonkin aikaa sitten vitsit kiersivät sähköposteissa. Mutta se kulttuuri on kuihtunut täysin”, Hautakangas viittaa uuteen tekniikkaan, joka on ajanut vanhan ohi. ”Ja itse asiassa sitä ennen kopiokoneilla kopioitiin huumorisisältöä, jota sitten kiinniteltiin työpaikkojen ilmoitustauluille.” ■ FINGERPOREJA, FEISSARIMOKIA,

Rennosti Twitterissä käyttäytyvää Stubbia itseään ”@ASKuppi” ei saanut juttutuulelle, mutta joitain julkisuuden henkilöitä kylläkin. Twitter sallii seurattavien määräksi kaikille vähintään 2000 tiliä. Sen ”ASKuppi” huomionhakuisuuttaan luonnollisesti itselleen kahmi. Ja miten kävi? 73 twiittiä ja vajaat neljä vuorokautta myöhemmin Aku Santeri Kupilla oli enemmän seuraajia kuin Ylkkärillä. Testi ei ole tietenkään reilu Ylkkäriä kohtaan. Mutta ehkä se tukee tällä aukeamalla esitettyä väitettä siitä, että kevyeen sisältöön tarttuminen on helpompaa kuin vakavamieliseen sisältöön tarttuminen.

@ASKupin twiittejä ”Uusi aika on koittanut. Kannan vastuuni. Aion juosta ja hymyillä twitterSuomen maailmankartalle. #VMP #paavo_nurmi” ”#Hesari:sta soittivat. Yritin keksiä jotain nasevaa. ”EU on kuin raskaus. Sitä joko ollaan tai ei olla.” Mitä helvettiä tarkoitin? #VMP” ”Sulatin hymylläni viisitoista jäätynyttä mummoa Kauppatorilla. Aateluus velvoittaa. #aateluus_velvoittaa”

22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

LIMINGAN

TAIDEKOULU www.limingantaidekoulu.fi puh. 08-514 5700

sairaanhoitaja marketing manager kaivosinsinööri

metsäsuunnittelija terveydenhoitaja

maanmittausinsinööri

liikunnanohjaaja software designer ravintolapäällikkö

travel supervisor kaavoittaja fysioterapeutti järjestelmäasiantuntija

tapahtumajärjestäjä porotalousneuvoja

Yhteishaku suomenkielisiin koulutusohjelmiin 4.3.–3.4.2013 AMK-tutkinnot päiväopiskeluna AMK-tutkinnot työn ohessa Ylempi AMK-tutkinto Lue lisää haussa olevista tutkintoon johtavista koulutusohjelmista, täydennyskoulutuksista ja Avoimen AMKin tarjonnasta www.ramk.fi.

www.ramk.fi

Etsitkö kotia? sato.fi

SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4400 Hallituskatu 20, 90100 Oulu Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

koti kuten haluat

@ylkkari

2/2013 | 23 Nahkatehtaankatu 6, Oulu, puh. 08 5584 1340

TIEDEKESKUS TIETOMAA

Koko perheen toiminnallinen vierailukohde

Kampuksella MENOT • 13.2.2013 – 12.3.2013 • Seuraava Ylkkäri on ilmestyy 13.3., ilmoita menot 25.2. mennessä osoitteeseen menotpalsta@oyy.fi

UUTUUSN

ÄY

OAMK RY World Cup of Kyykkä la 23.2. World Cup of Kyykkä eli tuttavallisemmin WCOK on kaikille avoin akateeminen kyykkäturnaus, joka järjestetään 23.2. Oulun yliopiston lähiympäristössä. Lisätietoja osoitteesta www.wcok.fi.

www.tietomaa.fi

WCOK Afterparty la 23.2. WCOK:n jatkobileet järjeste-

tään la 23.2. Club Dionessa. Elävästä musiikista vastaa bilebändi Machine Road Band! Liput ennakkoon 4e, ovelta 5e. Ennakkolipunmyynti vihreillä naulakoilla 20.-22.2. klo 11-14. MUKAVA RY Muko esittää: Bänditenttejä + Uutta musaa Petrellin saluunassa 13.2. klo 18:00, vapaa pääsy. Musiikkikasvatuksen opiskeli-

joiden keikka on musiikillinen ilotulitus, kun lauteille nousee viisi kevyen musiikin bänditenttikokoonpanoa sekä sävellys- ja sanoitustyöpajan porukka, jonka biisit saavat tapahtumassa julkisen ensiesityksensä. Järjestäjinä musiikkikasvatuksen porukka ja Mukava Ry. TEEKKARISPEKSI 16.3. Oulu-opistolla klo 19.

Ylioppilasapu lisäsi stipendien määrää

Äkkilähdöt

OULUN YLIOPPILASAPU RY jakaa taas stipendejä Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijoille. Viidensadan euron stipendejä on jaossa tänä vuonna aiempaa enemmän – 21 kappaletta. ”Kannustan kyllä opiskelijoita näitä hakemaan. Hakijoita on ollut viime vuosina jotain satoja kappaleita, mikä on aika vähän näin isolle yliopistolle.Tavoitteemme on, että ihmiset tietäisivät stipendeistä laajemmin”, Ylioppilasapu

opiskelijakortilla

-20 % Alennus samana päivänä varatuista parturi- ja kampaamopalveluista.

ry:n hallituksen puheenjohtaja Vili Koistinen sanoo. Kun hakemuksia aletaan laittaa järjestykseen, kriteereitä on kaksi: sosiaalinen ja opintomenestykseen perustuva. ”Sosiaaliseena perusteena voi olla esimerkiksi perheellisyys tai rahan tarve”, Koistinen kertoo. OULUN

YLIOPPILASAPU

on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan aloitteesta vuonna 1962 perustettu yhdistys.

Ylioppilasapu on edistänyt oululaisten yliopisto-opiskelijoiden parempaa huomista monella saralla. Se oli perustamassa esimerkiksi ravintolatoimintaa ennen kuin se yhtiöitettiin Unirestaksi. Hakuaika stipendeille alkoi helmikuun alussa. Hakemukset pitää lähettää viimeistään 1. maaliskuuta. Hakemuslomakkeen ja lisätiedot hakemiseen löytyvät osoitteesta www.oyy.fi.

Lyhyempi oppimäärä Harri Filppa / www.ylkkari.fi/lyhyempioppimaara

parTuri-Kampaamo Kirkkokatu 4, I & II krs. Oulu p. 040 777 7047 Stockmann Oulu I krs. p. 040 717 1898 // www.salonvirho.com *) Tarjous oN voimassa 31.5.2013 asTi.

oulunylioppilaslehti

24 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

Kampuksella ARVIOT

HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

KIRJA

JOHANNES LAHTINEN Alku eli 4½ miljoonan vuoden rakkaustarina Gummerus 2013. 175 s.

Unirestalla työskentelevä Marianne Heikkinen testasi urheiluravintola Kentän wingsit.

Haaveissa oma kahvila Unirestalla työskentelevä Marianne Heikkinen on se aulakahvilan pirteä nainen, joka myy luennoille kiirehtiville opiskelijoille take awayn mukaan tai ruokkii salaattibaariin jonottavien nälkäiset suut. Kondiittoriksi ja liikunnanohjaajaksi alun perin opiskellut Marinne viihtyy työssään, mutta haaveena on perustaa joskus oma kahvila. Kuinka kauan olet työskennellyt Unirestalla?

Vakkarina olen ollut neljä vuotta, mutta sitä ennen olin StaffPointin kautta keikkahommissa täällä. Tällä hetkellä olen esimieskoulussa. Mikä on parasta työssäsi?

Mukavat asiakkaat ja työkaverit. Meillä on hyvä henki siellä. Suurin osa asiakkaista on tosi rentoa porukkaa. Mitä olet opiskellut?

Ensin opiskelin kondiittoriksi, mutta en ole tehnyt niitä hommia muuta kuin harrastusmielessä. Sitten opiskelin liikunnanohjaajaksi Rovaniemellä. Asuin siellä viisi vuotta, mutta en oikein ikinä kotiutunut sinne. Olen käynyt myös tarjoilijakoulua. Mitä harrastat?

Olen pelannut lentopalloa noin 17 vuotta ja valmennan

myös E-tyttöjä. Pääsääntöisesti käyn kolme kertaa viikossa pelaamassa. Harrastan myös monenlaista muutakin urheilua vaihtelevasti, esimerkiksi pesäpalloa, hiihtoa ja seinäkiipeilyä. Mutta lentopallo on se ykkösharrastus. Mitä ruokia jääkaapistasi löytyy aina?

Ainakin perunoita, kananmunia ja kalkkunaleikettä löytyy. Ja kasviksia. Tykkäätkö tehdä ruokaa kotona?

Ruokaa teen melkein joka päivä, varsinkin viikonloppuisin. Viikolla ei yleensä jaksa alkaa tehdä mitään pottumuusia. Nykyään harvemmin leivon, vaikka tykkään siitä. Ennen leivoin paljonkin ja aina oli pakasteessa sen seitsemänlaista herkkua, kun joku tuli kahville. Tykkään tehdä varsinkin täytekakkuja, se on sellaista näpertelyä.

Käytkö paljon ravintoloissa ja kahviloissa? (Jos Unirestaa ei lasketa.)

Kesällä tulee käytyä enemmän. Kavereiden kanssa käyn ehkä kerran kahdessa viikossa. Melkein kaikenlainen ruoka maistuu, mutta kiinalaisesta en hirveästi välitä. Jos avataan joku uusi ravintola, on mukava mennä testaamaan se. Mitä tykkäät tästä ravintolasta?

Ihan ok paikka. Voisin tulla joskus katsomaan jotain peliä tänne. Wingsit olivat ihan hyviä, vaikka tuo miedoinkin tulinen kastike oli tosi tulista. Sisustukseen ei ole hirveästi panostettu, tämä on varmaan enemmän semmoinen äijäpaikka. Anna kokonaisarvosana tälle paikalle asteikolla 1–5.

Kolmonen. Täällä on kuitenkin siistiä ja paikat kunnossa. Eikä ole likaista. ■

Haarukassa Marianne Heikkinen Ikä: 37 vuotta. Kotoisin: Oulusta Asuu: Oulun Maikkulassa Harrastukset: Lentopallo, karaoke, lenkkeily. Lautasella: Wingsejä hotkastikkeella ja hot-dipillä.

Ruokapaikka

Urheiluravintola Kenttä Missä: Kirkkokatu 55 Mitä: Baarityyppinen paikka, jossa voi seurata isoilta screeneiltä urheilulähetyksiä. Ruokalistalla pääosassa wingsit. Toimittaja söi: Ristikkoperunoita, mozzarellatikkuja, cheddar-jalopenoja. Arvio: Tällainen ruoka harvoin epäonnistuu, joten maistui! Kenttä sopii mainiosti peliiltoihin, kun taas romanttiselle illalliselle ei mikään paras valinta.

Esikoiskirjailija Johannes Lahtinen (s. 1970) tuntee kotimaakseen suomen kielen ja asuu pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Niukasti itsensä kustantajan sivuilla esittelevän kirjailijan tyyli kaikuu myös teoksen sivuilla: ajassa huispataan seitsemän peninkulman saappailla. Ihmissuvun matka alkaa puusta savannilla ja päättyy Korkeasaaren eläintarhaan Aatamin kanssa. Kun ensimmäisessä kappaleessa esitellään henkilöt, joiden nimet eivät vastaa tuttuja erisnimiä (Q-r-kii!, J*H?V*, leskirouva Earth, Mitokondrio-Eeva), lukija on tiukan paikan edessä. Joko sekalaisen seurakunnan hyväksyy, tai sitten päättää leimata kirjailijan kikkailijaksi ja sulkee teoksen lopullisesti. Lahtisen teos oli kokea jälkimmäisen, mutta se pelastautui kirjaimellisesti puskista hyppäävällä lyyrisyydellään. Kun Aatami haluaa sanoa kauniita sanoja, mutta kurkunkansi ei ole vielä laskeutunut, tilanteessa on jotain hyvin inhimillistä. Lahtinen pusertaa välipalamaiseen pakettiin suuria asioita, ja onnistuu ajoittain vilauttamaan järjen valoa satiirisella tyylillään. Luvuissa, joissa kuvataan maanviljelyksen ja lain syntyä, ovat yhtä aikaa huvittavia ja kauhistuttavia. Napakasti nimetyt luvut näyttäytyvät ihmisen evoluution virstanpylväinä. Samoja asioita tosin kerrotaan perinteisemmissä sukusaagoissa ehjemmän juonen ja tarttuvampien henkilöiden avulla. Lahtisen teos on erilaisessa koontitavassaan mielenkiintoinen ja raikas, vaikka nimien suhteen se ei tosikoille sopivaa luettavaa olekaan. Jenni Kinnunen

Lahtisen teos pelastautui kirjaimellisesti puskista hyppäävällä lyyrisyydellään.”

”

@ylkkari

2/2013 | 25

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti ja kuva Saga Skiftesvik LEVYT

BAD RELIGION True North

Musiikkibisnes ei olisi mitään ilman ajan hammasta uhmaavia kestoilmiöitä, joita eivät muotivirtaukset hetkauta. Tällainen yhtye on Bad Religion, jonka jokaisen uuden albumin tunnistaa yhä itsekseen ensimmäisistä sekunneista lähtien. Vastikään ilmestynyt True North onkin kunnioitusta herättävästi jo bändin kuudestoista studiolevy ja viides Brett Gurewitzin palattua ryhmään vuosituhannen alussa. Yhtä ilmeisesti kuin ajan kuluessa on käynyt selväksi, että Bad Religion tulee tuskin koskaan kovasti tyyliänsä muuttamaan, on manifestoitunut yhtyeen kyky omien maneeriensa puitteissa tarjota jatkuvasti laadukasta punkrockia. Vaikka joka biisissä ei hillitöntä paahtoa tarjotakaan, uutukaisen

kaikki 16 raitaa rullaavat eteenpäin vastustamattomalla tatsilla ja ”oozin’ aah” -taustakuorot ovat paikoillaan. Yhteiskunnalliset epäkohdat ja ympäröivän maailman tarkkailu hallitsevat yhä Greg Graffinin lyriikoita, jotka kuulostavat uskottavilta nuoruuden palon puutteesta huolimatta. Tulevan kesän Provinssirockissa on bändiltä epäilemättä luvassa jälleen energinen vetäisy, jossa tämänkin lätyn tuotannolle on varmasti tilaa, vaikkei True Northin materiaali klassisimpien BR-rallien tasolle ehkä ylläkään. Marko Pyhähuhta

Uutukaisen kaikki 16 raitaa rullaavat eteenpäin vastustamattomalla tatsilla.”

”

Paluu ruutupaitaaikaan

Kemiläislähtöinen Tuomas Kyrö, 21, opiskelee toista vuotta taideja taitopainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa. Hän mielestään miehellä ei voi olla koskaan liikaa ruutu- tai farkkupaitoja.

Mitä sinulla on tänään ylläsi?

Cheap Mondayn housut ovat Weekdaystä, Crockerin farkkupaita JC:stä, ja kauluspaidan löysin Hennes & Mauritzista. Converse All Starsit ostin Real Dealistä. Miten kuvailisit tyyliäsi?

Tyylini on rento mutta asiallinen. Tunnusmerkkejäni ovat farkkupaidat ja -takit. Pukeudun maanläheisiin väreihin eli siniseen, ruskan sävyihin ja vihreään. Parta, viikset ja tennarit ovat osa tyyliäni, ja ne kuvaavat huoletonta asennettani. Mistä ostat yleensä vaatteesi?

Koluan kirppiksiä farkkupaitojen ja -takkien perässä. Jos Oulun keskustan kaupoista ei löydy sopivia vaatteita, teen ostosmatkan Zeppeliiniin. Miten tyylisi on muuttunut teini-iästä tähän päivään?

Ensimmäinen mieleen juolahtava sana on kirosanalta kalskahtava ”aikuistuminen”.

” ROBBIE WILLIAMS Take The Crown

Nimi on enne ja sitä rataa. Robbie Williamsin tuore albumijulkaisu Take The Crown nimittäin antaa viitteitä siitä, että Robbie olisi pian luopumassa kruunustaan. Jotain ainakin tuntuu tapahtuneen ennen niin ihastuttavan itsevarmalle, jopa ylimieliselle viihdyttäjälle, mikä on todella sääli. Väsähtäneen aloitusraidan nimi Be A Boy tuntuu lähinnä huvittavalta, sillä ensimmäinen mieleen juolahtava sana on kirosanalta kalskahtava ”aikuistuminen”. Robbien yhdeksänneltä levyltä haiskahtavat toisaalta innottomuus ja toisaalta liika varman päälle pelaaminen. Liekö lähestyvä neljänkympin ikä yhdessä Take Thatin comebackkuvioiden myötä vienyt veronsa oulunylioppilaslehti

panoksista, joita uusi soololevy olisi kaivannut? Joka tapauksessa jokin muukin kuin lauluäänen kuulaus tuntuu olevan kadoksissa, vaikka kappalemateriaali kelpo poppista onkin. Taikaelementin ohella sovituspuoli kaipaisi vain kelvollisen materiaalin tueksi parempaa selkärankaa eli punaista lankaa. Biisit ovat nyt aivan liian erityylisiä toimiakseen koherenttina kokonaisuutena, ja hittipotentiaalin puuttuessa lopputulos muistuttaa näin vääjäämättä sillisalaattia. Levyn miellyttävintä antia edustaa Into the Silence, joka hupaisasti tuo jotenkin mieleen Joshua Treen aikaiset U2:n stadionhymnit. Marko Pyhähuhta

Teini-iässä pukeuduin ruutupaitoihin. Kun lukiossa painoni putosi, liian isot ruutupaidat jäivät vaatekapin perälle. Nyt ruutupaidat ovat tehneet paluun tyyliini. Teini-iän ruutupaidat kaipaisivat kavennusta. Millaisissa vaatteissa et viihdy?

Vaatteiden istuvuus on minulle tärkeää. En viihdy vaatteissa, jotka eivät istu. Miten pukeutuisit, jos olisit nainen?

Pukeutuisin lyhyisiin farkkushortseihin ja tennareihin. Näetkö Oulun kaduilla usein kiinnostavaa puketumista?

Minusta Oulun katuvassa näkyy hienosti street-henkinen pukeutuminen, josta itsekin olen ottanut vaikutteita. Kiinnitän huomiota mielenkiintoisiin yksityskohtiin. Erähenkiset nahkaremmilliset reput, tatuoinnit ja kirkkaanpunaiset pipot kääntävät pääni. Ehkä salaa haaveilen niistä itsekin. Mitä vaatteita tai asusteita sinulla on seuraavaksi hankintalistallta?

Farkkupaidat ja -takit ovat edelleen tervetulleita. Oranssit farkut ovat myös hankintalistalla. ■

Opettajaksi opiskeleva Tuomas Kyrö aikoo luottaa farkkun, ruutuun ja huolettomaan elämänasenteeseen vielä pappaiässäkin.

26 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

NERD ALERT • by Liisa Hildinger

UUNO Oulu student life in English

Got an idea? Contact us! uunoproject@oyy.fi

VALENTINE’S AND SLEDGING DAY Valentine’s Day’s coming up! If you’d like to ‘do as the Romans do’ on the 14th of February, note that in Finland the day is called Ystävänpäivä – Friend-day! Instead of being a day full of red roses and romance it’s rather an important day to remember all your lovely friends. Traditionally Finns send

cards and little presents to their friends on Ystävänpäivä. A great occasion to give your friends big hugs. A good friend is a gift and a blessing! Another thing to remember this month is laskiainen around the 12th of February! Seven weeks before Easter the start of the fasting time is celebrated with green pea soup and the famous Finnish pulla -pastry with

whipped cream and jam inside – yummy! There is even a sledging-down-a-hill-competition organized by the the guild of mechanical engineering students– don’t miss out on that hilarious event! Have fun sledging down the snow, screaming Pitkiä pellavia… as they do traditionally. And remember all the other fun winter sports you can try out now: Ice skating, (cross-country) skiing or even iceswimming! ■

HI, 5 • by Maria Yarandaykina

Hi, 5

Sister-cities of Oulu

Arkhangelsk, Russia In the European North of Russia lies a twin-city of Oulu, Arkhangelsk. You can’t even imagine how similar these two cities are! Same climate, location on river and sea, and pretty much the same natural environment. And guess what?!? There is also one big University that has good academic connections with the University of Oulu – Northern Arctic Federal University. There are constant exchange programs between these two cities, you can also apply for one of those and feel like home in the Russian twin of Oulu!

Bursa, Turkey The Southern sister of Oulu is Turkish Bursa. It is the fourth biggest city in Turkey with lots of great places to visit! There are three Universities in Bursa: Uludag University, Bursa Technical University and Bursa Orhangazi University. Such a good variety of institutions of higher education makes this city a fascinating place for international students. So if you feel like going south and Everywhere studying at the same time – is within walking Erasmus programs in Bursa distance if you are calling your name!

have the time.

Halle, Germany

Steven Wright

One of Oulu twin-cities in Germany is Halle. Halle is a very important economy and educationcenter in Eastern Germany. Pretty much like Oulu, isn’t it?!? The Martin Luther University of Halle-Wittenberg has nine different faculties and lots of interesting education programs! Sprichst du Deutsch?!? If the answer is YES, then this place is just meant for your future studies!

Odessa, Ukraine In hospitable and sunny Ukraine there is a nice sea resort – Odessa, another sister-city of Oulu. This city with rich cultural and historical background is a dream destination not only for tourists, but also for students! There is a number of wonderful universities that might be interesting for you. You will definitely feel like home among friendly Ukrainian and Russian people there!

Siófok, Hungary Hungary has one city which is the most popular holiday destinations, famous for its beaches and nightlife. How great it is to have such a sister-city!? Even though Siófok has no universities it is still a great place for students to visit! Tired of partying in Oulu? Let’s go to Siófok to experience Hungarian night life! Good opportunity for the upcoming Spring break, isn’t it?!? ■ There are three more sister-cities of Oulu that are worth mentioning: Alta, Norway, Boden, Sweden and Leverkusen, Germany, not to forget about friendship city of Sendai, Japan! World is full of friendly places, just pack your bag!

IN THE SPOTLIGHT • text by Bianca Beyer • illustration by Harri Filppa

(ex)Change! The world is a book and those who do not travel read only one page, they say. Are you ready to read more? As a student, you can combine exploring the world with gathering credits, while supported by grants. Sounds fantastic – what keeps you from taking the chance? Go on exchange. Now! INTERNATIONALIZATION is a hot topic nowadays. Experience abroad, be it as a student or intern, pimps up your CV, that’s for sure! But what does it offer you individually? You have to leave your family, friends, job, ongoing studies and just take a break for four months or longer. You go to an environment you have never been in, with people you have never met, in a country with different cultural habits, and, even more, a different language! It sounds scary. But can’t you smell that hint of adventure? That anxious feeling about not knowing what to expect, yet you are looking forward to it? Or maybe even the thought of an escape from Oulu’s dark days and loads of snow for a while, into a brighter and sunnier life gets you started? This was the last push Matti Iivanainen, 23, needed to apply for a semester in Brazil. “After December in Oulu, I just saw myself at a beach somewhere warm,” he remembers his feelings one year ago. In the end, the bilateral agreement with Oulu Business School unfortunately didn’t send him to the beach, but two hours away from it to Curitiba. However, his adventures in the tropical rainforest of Pantanal probably paid off – it certainly sounds that way. When listening to Noora Räinä, 24, fears about exchange are eased immediately. Usually, everything will be alright, she reassures. “There is nothing to be afraid of about going abroad”. Just returned from China, the business student even survived going to a hospital in Nanchang during

her exchange – an experience you don’t even like to make at home. “After all, you gain more than you lose, and when you come back, you will realize that nothing has really changed.”

After December in Oulu, I just saw myself at a beach somewhere warm.”

”

EXCEPT FOR YOU. But this is positive. Throughout the interviews with students who went abroad to exotic places totally different from Finland last semester, the same bottom line is reached: the experience enriches you and your life, and influences your future in one way or the other. Indeed, self-reflection to an almost philosophical extent can be observed among the returning exchangers. Tony Selenius, 23, business student, spent the past months in Bali with Asia Exchange. Although he had to pay for it as it is not a university-funded program, he would not want to have missed out. He talks about cultural differences, interesting stories - the way things are handled elsewhere, the change of climate, some “typical exchange stories” as well. But the most striking thing he mentioned was about how

the exchange has changed him as an individual. “If you extend your bubble and reflect yourself during your experiences, you are able to focus more on what you really want. You don’t need to question yourself anymore.” So in a way, if you finally see what you are actually missing out on while staying in Finland - you learn to appreciate what you have. That is an interesting thought for the curious ones among you! TONY DOES NOT AGREE with those who lose themselves in a post-exchange depression. If you are sad that your exchange is over, and you want to go back, you probably were not happy with the way your life was before. “It helped me narrow my path and focus,” he says. Above all, with the experience he has gained from his exchange, and all the fun he had, he was very much looking forward to come home again, to his friends, his music, the things he missed most in Bali. And how would you be able to say that if you come home in the evening from your normal everyday life? Nevertheless, this certainly does not mean Tony will stay in Finland forever. Although he respects Finnish mentality a lot, he might return to California for awhile at some point – once you have tasted the flavor of the wide world, it seems you cannot abstain from it anymore. Olli Silven, Vice-Rector and Provost for Education at the University of Oulu, agrees with these student findings. He also encourages students to take

@ylkkari

2/2013 | 27

Etsitkö turvallista ja pitkäaikaista vuokra-asuntoa? p www.kas. Tervetuloa tutustumaan KAS vuokra-asuntoihin. Meillä on viihtyisiä koteja ympäri Suomea. Voit valita itsellesi mieluisan kodin noin 9 000 vaihtoehdon joukosta.

Notice a comic related to exchange studies on page 23!

Find out more about exchange opportunities from your departments kv-koordinaattori or international services. www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/vaihto-opiskelu

ESN student mobility survey

86%

of exchange students are very satisfied for with their stay abroad.

98%

see exchange studies as an advantage for their future career.

55%

of them changed their behavior to a more environment-related one after their stay abroad. In 2012, University of Oulu had 455 incoming students, while 359 went abroad.

oulunylioppilaslehti

courses that might not be typical for their program while they are abroad to shape the students as individuals. More exotic places than those reachable with the Erasmus program in countries with a growing economy like China or South America, or nearby in Russia (FIRST-programme) are highly recommended by him. “Going abroad is an investment in your future,” he says reminiscing about his own periods abroad during his studies (he even went twice!). “The skills and the experience you gain, the contacts you make and the way you reflect on yourself all have a great value in your future life and career.” True that... and what he does not want left out – exchange is FUN! Let’s have a look at some facts related to exchange at the university.

LAST YEAR, 455 incoming students joined us here, while we sent only 359 abroad. Popular places also tend to be overcrowded. Some departments or exchange programmes have even huge amounts of wasted places, leaving opportunities (and grants) that could be utilized to expire. Henni Saarela, International Officer at OYY, says that some students and staff fear that a semester abroad might prolong studies. “Students may worry about being able to include exchange studies in their degree or courses, even as optional or minor studies. Another worry is that upon returning the course schedule at home does not make it possible to continue studies where they were left off.” Henni’s solution to this is to plan ahead: talk to teachers

and international coordinators about possible destinations, courses and study credit transfer. “However, if you get the urge and need new direction you can also take advantage of opportunities for quicker departures. Be active and ask! Exchange places are sometimes left unfilled.” among all University staff, including teachers, is also necessary to encourage young people to leave their comfort zones. “It is important to foster a positive culture and attitude towards exchange from the point of matriculation into the university,” Henni emphasizes. All in all, there are many possibilities here. Oulu has 50+ Erasmus partner universities all around the world and grants CLOSE

COOPERATION

help you finance the stay. The programs are available for every degree student, no matter the nationality. (By the way, each of your professors will be able to help you and guide you to the right contact and country. They most certainly have been abroad themselves, just ask them!) WE ARE LIVING in a world of changes. It is no harm if you go with the flow - even temporarily. And it is our university’s duty to assist the students to survive in a globalized world, Henni reminds. “Students have to be prepared for living and working in an international environment with different cultural values, languages and habits.” So take the chance. And in the end, there really is nothing better or worse in other places. It is just different. ■

TUNTUUKO TUTULTA? Tänäkään talvena ei pelkällä opintotuella elä… …mutta meillä voit tehdä opiskelujen ohella ilta- ja osa-aikatyötä oman valintasi mukaan, ja hankkia possulle täytettä! Takuu-/provisiopalkka, joten pääset itse vaikuttamaan palkkaasi! Tilipussi kahden viikon välein.

SOITA JA KYSY LISÄÄ! Puh. 045 7731 3859 Kirkkokatu 17 C, 5. kerros 90100 Oulu

www.sm-mega.fi

Suoramarkkinointi Mega Oy on vuonna 1986 perustettu Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme 17 paikkakunnalla työllistäen noin 400 henkilöä. Kuulumme Talentum-konserniin (www.talentum.fi).