Maa Elävä
seutu Maaseudun puolesta
Elävä Maaseutu -lehti nro 10 MARRASKUU 2013 • LEHTI LUETTAVANA MYÖS NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi
M a ij a o n n yt todel l a tui mana!
NÄMÄ SAAVAT NYT KYLLÄ LÄHTEÄ! VALTRA T163eD –––––––––––––––– Väri renkaat kuormain Varusteet
Met Punainen 650/65R42 A + 540/65R30 A V76 DM Softdrive+Sel3+4+Hydr. Impl. Telemetria • Isobus tak. Rengaspainot, tak., 8 x 80 kg Twin trac -taakseajolaite 50 km/h, Eco Speed
VALTRA T153H –––––––––––––––––– Väri renkaat kuormain muuta
Met Sininen 600/65R38 A+480/65R28 A C SST V66 DM 50 km/h, jousitettu etuakseli Paineilmajärjestelmä Ohjaamojousitus Isobus takana
VALTRA N163V –––––––––––––––––– Väri renkaat kuormain muuta
Met Punainen 650/65R38 A + 540/65R28 A Kääntyvä etunostolaite Etu PTO 50 km/h Jousitettu etuakseli Pumpun tuotto 160 l
VALTRA N163D –––––––––––––––––– Väri renkaat kuormain muuta
Met Musta 650/65R38 A +540/65R28 A C SST V56 DM 50 km/h, Ecospeed Isobus etu + taka Auto-Guide -valmius Kääntyvä etunostolaite Etu PTO
VALTRA N163D –––––––––––––––– Väri renkaat kuormain muuta
Met Punainen 650/65R38 A + 540/65R28 A V61 DM Softdrive+Sel3+4+Hydr. Impl. Rengaspainot, tak., 8 x 80 kg Twin trac -taakseajolaite Isobus tak. 50 kmh, Eco Speed
VALTRA N103H5 ––––––––––––––– Väri renkaat kuormain muuta
Met Punainen 540/65R38 A + 440/65R28 A V46 DM Softdrive+Sel3+Hydr. Impl. L. Etunostolaite 28 kN Pumpun tuotto 90 l HiTrol-turbiinikytkin
VALTRA N143V ––––––––––––––––– Väri renkaat kuormain muuta
Met Ruskea 650/65R38 A + 540/65R28 V56 DM
Softdrive+Sel3+4+Hydr. Impl. Pumpun tuotto 160 l 50 km/h, jousitettu etuakseli Rengaspainot, tak., 8 x 80 kg Isobus tak., InfoLight Xenon -paketti
VALTRA T153D ––––––––––––––––– Väri renkaat kuormain muuta
Met Punainen 650/65R38 A +540/65R28 A C SST Etunostolaite 50 km/h, Eco Speed Twin trac -taakseajolaite
Traktorit ovat koulutuskäytössä olleita hyvin varusteltuja Valtroja.
kaikki Katso neet ko ly e t esit .fi altra www.v
Maksat vasta toukokuussa 2014. Valtra rahoitusehtojen mukaan
Tarjous on voimassa 31.12.2013 asti.
0% korolla.
kysy lisää! Valtra-myyjät, aGCo suomi oy Topi Väänänen, 040 759 7204 Juha Yliklaavu, 0400 343 784
Urheiluseurat, järjestöt, yhdistykset! Tarvitsetteko oman lehden esimerkiksi juhlavuoden tai tapahtuman vuoksi? Teemme tilauksesta asiakaslehtiä. Pyydä tarjous! Jätä ilmoitusmyynti, sivunvalmistus ja jakelu meidän huoleksemme!
Maaseutulehdet Kustannus Oy
MUHOS
2
NRO 10 MARRASKUU 2013
Navigaattori luotsaa perille nyt myös bussimatkustajia HSL ja Oulun kaupunki ovat julkistaneet 25.11. Oulu-navigaattorin. Testikäyttöön tulevan palvelun ideana on opastaa bussimatkustajia sekä kävelijöitä ja pyöräilijöitä löytämään määränpäähän älypuhelimen avulla. Opastustapa on tuttu autonavigaattoreista. Palvelu on syntynyt avoimia tietolähteitä yhdistelemällä. Oulu-navigaattori perustuu perustuu Helsingin seudun liikenteen (HSL) yhdessä avoimen kehittäjäyhteisön kanssa tekemään joukkoliikennenavigaattoriin. Ouluun kehitetty versio hyödyntää kaupungin avaamaa aikatauluaineistoa sekä kävely- ja pyöräilyreitistöä, joka pohjautuu maailmaanlaajuiseen ”opaskartta-aineiston Wikipediaan” OpenStreetMapiin.
100 % avoin navigaattoriprojekti ”Oulu-navigaattorissa yhdistyy konkreettisesti työ, jota on tehty avoimen tiedon avaamiseksi sekä valtakunnallisesti että Oulussa sekä HSL:n sataprosenttisesti avoin navigaattoriprojekti: avoin data, avoimen lähdekoodin ohjelmistot, avoin yhteistyö ja avoin innovointi”, verkkokehittäjä Tuukka Hastrup HSL:stä sanoo. HSL:n käynnistämään yhteistyöhön ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Esimerkiksi kaupunkiseudut voivat julkistaa palvelusta omia versioita ja osallistua kehitystyöhön. Myös käyttäjät voivat testata ja kommentoida palvelua. Myös yritykset sekä opiskelija- ja tiedeyhteisöt ovat tervetulleita ideoimaan uusia käyttömahdollisuuksia. Oulu-navigaattorin julkistus on osa Avoimen tiedon kuntakiertueen ohjelmaa Oulussa. ”Joukkoliikenteen datan avautuminen ja avoimen lähdekoodin joukkoliikennenavigaattorin sovittaminen eri paikkakunnille on ollut loistava esimerkki käytännön yhteistyöstä eri kiertuepaikkakuntien välillä ”, community coordinator Antti Poikola Open Knowledge Finland Oy:stä sanoo. Oulun testiversio löytyy osoitteesta : http://dev.hsl.fi/oulu. Versio toimii parhaiten uusimpien Android- ja iPhone –puhelinten selaimissa sekä Firefoxissa.
MTK:n Lunttila epäilee hallituksen kykyä hoitaa viljelijöiden asioita Maaseutu on saanut nykyhallitukselta liian usein kylmää kyytiä. Hallitus on toistuvasti leikannut juuri maaseudulta ja vihreiltä elinkeinoilta. Kansallisten tukien leikkaukset, sosiaaliturvan heikennykset ja veron korotusten yhteisvaikutukset tällä hallituskaudella ovat jo yli 300 miljoonaa euroa, arvioi MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila järjestön valtuuskunnan kokouksessa 26.11.2013 Espoossa. – Tuskin on toista väestöryhmää, jota hallitus on näin kovalla kädellä kurittanut. Kansallisia tukia maksetaan ensi vuonna tämän vuoden mallilla, mutta kehyspäätökset tuleville vuosille romahduttavat mahdollisuudet tuottaa kotimaista ruokaa, suomii Lunttila hallitusta. – Viimeksi hallitus antoi viljelijöille pakit, kun se ei hyväksynyt varsin vaatimatonta 7,5 miljoonan euron lisäystä energiaveron palautukseen. Viljelijöiden ahdinko kertautuu teollisuudessa työpaikkojen menetyksinä, kun polvilleen laitettu maatalouselinkeino ei tuota raaka-ainetta teollisuudelle eikä se silloin myöskään investoi koneisiin ja laitteisiin. – Koko elintarvikeketjun rei-
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila /kuvaaja Jaana Kankaanpää lut 300 000 työpaikkaa ovat vaarassa. Tätäkö hallitus haluaa, kysyy Lunttila. MTK:n vaatimus hallitukselle ja ministeri Koskiselle on selvä: kansallisten tukien leikkaukset on peruttava ja investointitukiin
Oulun Museo- ja tiedekeskus
Joulun tunnelmaa
TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito
• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA
• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset
Konsultoiva tilitoimisto
Jetrocap Oy
Uusikatu 57-59 90100 Oulu (08) 336 423 fax 336 493
Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kerran kuukaudessa JAKELU:
on saatava riittävä rahoitus. – Niin kauan kuin meillä on tilanpidon aloittavia nuoria ja investoivia yrittäjiä, meillä on uskoa suomalaiseen ruoantuotantoon. Kuluttajat haluavat kotimaista ruokaa. Nuorten
VAIHDOKIT Myös osamaksu/rahoitus
MB E 320 CDI Avantgarde autom.....-05 21.900 MB C200 CDI, aut., ”Suomi-auto”....-02 8.350 VW Passat 1.9 TDi farmari, Webastolla.........................................-04 6.950 Volvo S60 2.4i....................................-01 5.950 Honda H-RV 1.6i 4 VD.......................-00 5.250 Volvo S40 2.0i Turbo..........................-01 5.250 Mazda Premasy 1.8i Vagon...............-04 4.950 Nissan Primera 1.6i Visia HB.............-03 4.350 Volvo V40 1.6i.....................................-01 3.950 Honda Accord 1.8i HB aut., ilmastoitu -00 3.950 MB 180 C 1.8i, ml. 256 tkm, ”yksilö” -95 3.650 MB 180 C 1.8i, aut., ml. 262 tkm.......-96 2.750 Toyota Corolla 1.3 XLI, ”yksilö”..........-97 2.450 Peugeot 306 2.0 HDI..........................-99 1.950 Saab 900 2.0i HB...............................-95 1.850 Nissan Sunny 1.4 ..............................-94 1.250 Traktorit/työkoneet: 2 kpl auroja, yms. Moottorikelkat: Yamaha Venture 700 Triple, siisti ...................................................-99 3.650 Moottoripyörät: Honda CBR 600........................-93 1.650
TALVIRENKAAT EDULLISESTI!
Kuva: PPM
Myös maa-alueet ja rantatontit. Hitsaustyöt/katsastushuollot.
RENGASTYÖT EDULLISESTI! AUTON PESUT JA VAHAUKSET.
MD
AUTO- JA KONEPIHA MOILANEN
Kansallis-Osake-Pankin pienoismalli Tähtiä ja kuninkaita - tiernapojat postikorteissa Vanhan ajan joulukoristeet
Pohjois-Pohjanmaan museo Ainolan puisto
p. 0400 536 937, Ämmänsaari, Ämmänkatu 7, myös ilt. ja viikonloppuisin
www.autojakonepiha.com
Avoinna ti–su klo 10–17 Tiedustelut 044 703 7161
PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari
JÄSENYRITYS
Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin
YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Olavi Määttä Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383
Myyntineuvottelija Olavi Määttä puh. 045 632 6995
tulevaisuuden uskoa alaan luodaan kotimaisen ruoan ja uusiutuvan energian kasvavalla kysynnällä, mutta ennen kaikkea luottamuksella hallituksen kykyyn hoitaa viljelijöiden asioita, muistuttaa Lunttila.
Faksi: (08) 340 521
ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!
jaetaan joka kerta kaikkiin talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa. Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa
www.maaseutulehdet.fi
OTA YHTEYTTÄ! Yhteystiedot sivulla 2
NRO 10 MARRASKUU 2013
3
HUOLLAMME KAIKENLAISET HYDRAULISYLINTERIT Sylinteriputket, männänvarret, tiivisteet ym.
Hydraulisylinterien valmistus mittojen mukaan.
ESITTELYSSÄ
YRITTÄJÄKSI LUMIJOELLE! Teollisuustontteja yrityspuistossa Luonnostakylän alueella, kunnallistekniikka valmiina,
á 0,5 ha, 3 €/m2
-moniöljylämmitin ja -kiinteän polttoaineen lämmitin.
Omakotitontteja Jokivainion, Luonnostakylän sekä Pajalan alueella, kunnallistekniikka valmiina, n. 1200-4000 m2,
PP-TRAKTORI OY Hakatie 3, Kempele p. 044 261 4602 pp-traktori@dnainternet.net
7 €/m2
TERVETULOA! LUMIJOEN KUNTA
www.lumijoki.fi
Juuresten huippusesonki on alkamassa Juurekset ovat kautta koko vuoden nostaneet huimasti arvostustaan ja joulun lähestyminen lisää kysyntää entisestään.
Perinteinen työnjako voimissaan maatalousyrityksissä Maa- ja metsätaloustyöt sekä yksityistalousja hoivatyöt jakaantuvat maamme maatalousyrityksissä epätasaisesti – sukupuolittuneesti – miesten ja naisten kesken. Miesten ja naisten suhteelliset työpanokset ovat suunnilleen samansuuruiset karjanhoitotöissä, mutta miehet tekevät selvästi suuremman osuuden muista tuotantotöistä ja naiset puolestaan yksityistalous- ja hoivatöistä. Myös monialaisen yritystoiminnan työt on jaettu sukupuolittuneesti. Koneurakointi on yleisin monialaisuuden muoto, ja miehet tekevät siitä suhteellisesti suurimman osan. Naisten suhteellinen työpanos kasvaa muissa monialaisissa töissä kuten maatilamatkailussa. Urakoitsijoita tai palkkatyövoimaa käytetään noin puolella sekä perustuotantoa harjoittavista että monialaisista maatalousyrityksistä. Vaikka ulkopuolisen työvoiman suhteellinen työpanos on keskimäärin pieni yrittäjäperheen työpanokseen verrattuna, se voi olla huomattava yksittäisissä maatalousyrityksissä ja töissä.
Yrittäjäperheen sisäiseen työnjakoon voivat vaikuttaa muun muassa perheenjäsenten osaaminen, mielenkiinto sekä mahdolliset pää-, sivu- ja luottamustoimet. Omat tai toisten kokemukset urakoitsijoista ja palkkatyövoimasta sekä niiden saatavuus voivat myös ohjata päätöksentekoa. Poikkeustilanteiden varalta olisi kuitenkin tärkeää, että kaikki yrittäjäperheen jäsenet hallitsisivat ainakin auttavasti kaikki keskeiset työt – yksityistalous- ja hoivatyöt mukaan lukien. Edellä kuvattu ilmenee TTS - Työtehoseuran tiedotteesta "Työnjako perustuotantoa harjoittavissa ja monialaisissa maatalousyrityksissä". Tiedote perustuu maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahaston pääosin rahoittamaan ja TTS:n, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikön sekä Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksen toteuttamaan Muuttuva ja menestyvä monialainen maatila 2000–2013 -yhteishankkeeseen.
Porkkanan, lantun ja punajuuren suosio joulupöydissä on taattu. Myös naurista, palsternakkaa, mustajuurta ja maaartisokkaa halutaan maistella eri tavoin valmistettuna. Suomalaisessa ruokakulttuurissa on edetty juuresten käytössä iso harppaus perinteisistä laatikoista ja rosollista aivan uusiin ruokalajeihin. Porkkanaja lanttulaatikon tai rosollin asemaa ei uhkaa mikään, mutta on hienoa, että juuresruokalajien kirjo on kasvanut ja juureksille on löydetty toinen toistaan herkullisempia uusia käyttötapoja.
Paahda, soseuta, yllätä Juuresten paahtaminen uunissa joko yhdistelminä tai juureslaji kerrallaan on monen mielestä se kaikkein paras ja helpoin tapa valmistaa juurekset ruoaksi. Juureslohkot pyöräytetään voisulassa tai rypsiöljyssä, maustetaan suolalla, pippurilla, tuoreella yrtillä ja valkosipulilla. Paahdetaan 225-asteisessa uunissa ja herkku on valmis. Hapokkuutta voi lisätä sitruunaa tai viinietikkaa sisältävillä kastikkeilla. Soseutettuina juurekset ovat hyvä lähtökohta erilaisiin ruokiin. Juuressoseet voi hyvin hankkia valmiina. Tarjonta lisääntyy joulun alla. Juuressoseista saa helposti sosekeitot, laatikot ja pateet. Niitä voi lisätä
myös leipätaikinoihin ja piirakoiden täytteisiin. Tänä vuonna juurekset ovat löytäneet varsinkin ravintoloiden keittiöissä myös jälkiruokiin ja juomiin, kuten porkkanajäätelöksi ja punajuuricocktailiksi. Juuresten maut taipuvat mielenkiintoisiksi, kun niille löytää osuvat makuparit ja mausteet. Porkkanan suosittuja makupareja tällä hetkellä ovat anis, tähtianis ja inkivääri. Punajuuri yhdistetään vuohenjuustoon, piparjuureen ja suklaaseen. Palsternakka saa hienon vivahteen vaniljasta, lanttu muskotista tai paahdetusta valkosipulista.
Suosi juureksia - ja syöt hyvin Juurekset kestävät arvioinnin olipa kriteerinä maku, terveellisyys tai hinta, ympäristöasiat tai eettiset tuotantotavat. Juurekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, talvikauden järkiostoksia. Kasvispainotteisessa ruokavaliossa juurekset liittoutuvat helposti palkokasvien, pähkinöiden ja siementen kanssa kylläisyyttä antaviksi pääruoiksi. Juuresten käyttö lihan ja kalan kavereina on tuttua ja hyväksi koettua. Luomujuureksia on kaupoissa vaihtelevasti tarjolla. Ruokapiirit ovat yhä useammalle mieluinen tapa ostaa suoraan tuottajalta. Juureksen makuun vaikuttaa ennen kaikkea sopivan viileä säilytys. Myös peruna kuuluu talvisiin ruokiin ja luomuperunaa onkin kaupoissa laajalti saatavilla. Joulujuuresten teemaviikkoa vietetään 25.11.– 1.12.2013.
4
NRO 10 MARRASKUU 2013
Kuntakenttä otti kantaa kuntien tehtävien vähentämiseen:
Luottamushenkilöt vähentäisivät tehtäviä maltillisesti Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan kunnanjohtajat ja toimialajohtajat olisivat valmiimpia vähentämään kuntien tehtäviä kuin kuntien luottamushenkilöt. - Kaikkien kyselyssä lueteltujen kuntien tehtävien osalta luottamushenkilöt ovat vähemmän valmiita karsimiseen kuin johtavat viranhaltijat. Suurimmat näkemyserot luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välillä liittyvät pelastustoimeen, maaseutuhallintoon, todistusten ja lausuntojen antamiseen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoon, sanoo Kuntaliiton erityisasiatuntija Sini Sallinen. Myös lastenvalvojan tehtävissä, adoptioneuvonnassa, sosiaalisen luoton myöntämisessä, laitoshuollossa ja työmarkkinatuessa kunnan- ja toimialajohtajat löytävät enemmän vähennettävää kuin luottamushenkilöt. Alle 2000 asukkaan kuntien edustajien näkemykset eroavat muiden kuntakokoluokkien edustajien vastauksista. He
näkevät enemmän vähennettävää useissa eri tehtävissä kuin suurimpien kuntakokoluokkien edustajat. - Pienten kuntien näkemykset eroavat muista kuntakokoluokista esimerkiksi ammatilliseen ja ammattikorkeakoulutukseen elatusapuun, päihdehuoltoon, toimeentulotukeen ja adoptioneuvontaan liittyvissä tehtävissä, toteaa Sallinen. Kyselyyn kuntien tehtävien vähentämisestä vastasi noin 1100 kuntien luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa marraskuun aikana. Kuntien luottamushenkilöt ovat vastaajaryhmänä suurin. Noin neljä viidesosaa vastaajista toimii luottamustehtävissä.
Vähiten karsittavaa terveyspalveluissa Kyselyyn vastanneiden mukaan kuntien tehtäviä voidaan karsia määrällisesti enemmän muualta kuin suurilta toimialoilta, vaikka rahallisesti eniten merkitystä on sosiaali- ja terveys-, opetus- ja kulttuuri- sekä teknisen toimen palveluilla. Mikään tehtävä ei nouse yksiselitteisesti esille poistettavaksi tehtäväksi. - Muissa kuin suurten sektorien kuntapalveluissa, etenkin
työmarkkinatuessa ja maaseutuhallinnossa nähdään olevan mahdollisuuksia karsia, sanoo Sini Sallinen. - Vähiten karsittavaa nähdään olevan terveyspalveluissa. Tulos toistuu koko kyselyaineistossa riippumatta siitä, tarkastellaanko tuloksia vastaajaryhmittäin, ikäryhmittäin tai kuntakokoluokittain. Kaikilla toimialoilla kuitenkin nähdään olevan palveluja, joista voisi karsia. - Esimerkiksi sosiaalipalveluissa arvioidaan olevan jonkin verran vähennettävää adoptioneuvonnassa, sosiaalisen luoton myöntämisessä sekä sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestämisessä, toteaa Sallinen. Opetus- ja kulttuuripalveluissa vähennettävää olisi museoissa, teattereissa, orkestereissa ja taiteen perusopetuksessa.
Välttämättömimmät kuntapalvelut esiin Kyselyn vastaajia pyydettiin myös arvioimaan kaikkein välttämättömimmät palvelut eli ne, joista ei kyselyyn vastanneiden arvion mukaan voida karsia. Vajaa puolet, 472 vastaajaa kertoi
mielipiteensä avovastauksissa. Kyselyn tulosten perusteella välttämättöminä pidettäviä kuntien tehtäviä löytyy eniten sosiaali- ja terveyspalveluista mutta myös opetus- ja kulttuuripalveluista ja teknisistä palveluista. Kaikkein tärkeimpinä sosiaalipalveluina pidetään kasvatus- ja perheneuvontaa, lastensuojelua, kotipalveluja ja perhehoitoa. - Terveyspalvelut, joita kyselyyn vastanneiden mielestä ei kuulu karsia, liittyvät sairaanhoitoon, neuvolapalveluihin, kouluterveydenhuoltoon, kotisairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, suun terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon, sanoo Sallinen. Opetus- ja kulttuuripalveluissa kaikkein tärkeimpänä pidetään esiopetusta, perusopetusta, oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä nuorisotointa. Teknisissä palveluissa tärkeimpänä pidetään vesihuoltoa.
”Ei” liian yksityiskohtaiselle toiminnan ohjaamiselle Kuntaliiton kyselyssä tiedusteltiin myös kuntakentän näkemyksiä kuntien toimintaa ohjaavista velvoitteista. Noin
neljännes vastaajista eli 259 henkilöä kertoi avovastauksina mielipiteitään kuntien toimintaa ohjaavien velvoitteiden vähentämistarpeista. Velvoitteet, joiden osalta katsotaan olevan muutostarpeita, koskevat muun muassa palvelujen määräaikoja. Tällaisia ovat erityisesti hoitotakuulaki ja toimeentulotuen palvelutakuu sekä lastensuojelun selvitysten palvelutakuu. - Ryhmäkokoja koskevat velvoitteet nousevat esiin kevennettävinä määräyksinä. Erityisesti mainitaan lapsiryhmien koko päiväkodeissa ja opetusryhmien koko kouluissa sekä henkilöstömitoituksia koskevat velvoitteet erityisesti lasten päivähoidossa, vanhuspalveluiden hoitoyksiköissä ja terveydenhoidossa, kertoo Sini Sallinen. Lisäksi toivotaan joustoa velvoitteisiin, jotka koskevat henkilöstön pätevyysvaatimuksia erityisesti lasten päivähoidossa, lastensuojelun laitoksissa, vanhustenhoidossa, perusterveydenhoidossa sekä neuvolatyössä. Tilajärjestelyihin toivotaan myös enemmän harkinnan varaa. Monien suunnittelu- ja raportointivelvoitteiden koetaan ra-
joittavan liikaa kuntien toimintaa. Suunnittelua voisi vastaajien mielestä keventää erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuspalveluissa. Tilastot, raportit ja kyselyt kuormittavat liikaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja ympäristönterveydenhuollossa. - Kuntaliitto haluaa kehittää mekanismin jatkuvaan tehtävien arviointiin kuntien ja valtion välille. Tämä on ainoa tapa, jolla saamme kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrän pysymään kohtuullisena tulevaisuudessa, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Kuntaliiton mielestä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on välttämätöntä, jotta turvataan kuntien mahdollisuudet turvata peruspalvelut kuntalaisille joustavasti ja tehokkaasti.
Kuntalainen haluaa vaikuttaa kuntansa rahankäyttöön ajoissa ja ideoida enemmän Miten kuntalaisten ääni saadaan kuuluviin kunnassa? Tämä kysymys esitettiin kuntalaisille sähköisessä aivoriihessä lokakuussa. Vastauksissa korostuu, että kuntalaiset ovat kiinnostuneita omasta asuinalueestaan, palveluista ja siitä, mihin kunnan rahat käytetään. Priorisoinnin välineiksi ehdotettiin mm. tärkeysjärjestyskyselyä sekä osallistuvaa budjetointia. Miten kuntalaisten ääni saadaan kuuluviin kunnassa? Tämä kysymys esitettiin kuntalaisille sähköisessä aivoriihessä lokakuussa. Tuloksena oli lähes 2000 vastausta, joissa korostuivat toiveet tuntea vaikuttavansa aidosti ja riittävän ajoissa omaa arkea lähellä oleviin asioihin.
Käytännön vaikuttamistapoja ideoitiin useita vaikuttamisbusseista avoimiin budjetteihin. "Netin kautta on mahdollista järjestää jokaisessa kunnassa tiedustelu kuntalaisilta, mitä he pitävät tärkeimpinä tehtävinä. Vaikka se ei edusta kaikkien mielipiteitä tasapuolisesti, voi sitä käyttää apuna päätöksenteossa.” "Kuntalaisten tulisi saada helpommin osallistua eri asuinalueiden kehittämiseen. Kuntalaisilta tulisi kysellä kaavoitusideoita ja vinkkejä alueen kehittämiseksi.” Palvelujen käyttäjien ääni kuuluviin, järjestöille enemmän valtaa. Saadaanko kuntalaisten käyttökokemukset palveluista hyötykäyttöön ja todelliseksi muutosvoimaksi, sitä pohtivat sekä aivoriiheen osallistuneet kuntalaiset että viranhaltijat. ”Haluaisin, että entistä enemmän otettaisiin käyttäjää mukaan palvelun kehitykseen ja kysyttäisiin heiltä, miten palvelu tulisi järjestää tai kuinka sitä
voisi kehittää. Voisi olla myös sellaisia kanavia, joissa käyttäjä ja tuottaja keskustelisivat ja kehittäisivät palvelua yhdessä." ”Palvelun käyttäjät, esim. päiväkodissa ja koulussa lasten vanhempia voisivat määräaikaisina käyttäjäraateina olla kehittämässä ja arvioimassa palvelua." ”Esimerkiksi pyöräilijän havaitsemat puutteet ja konkreettiset parannusehdotukset tiettyyn reittiin tai viitoitukseen, ympäristöystävällisiin toimintatapoihin tähtäävät laajemmat kehittämisehdotukset ja palvelujen kehittämiseen liittyvät ehdotukset pitäisi olla mahdollista tuoda helposti esille. Asukkaan näkemyksiä pitäisi arvostaa oman elinympäristön asiantuntijan näkemyksenä.” Yhteinen keskustelu päättäjien, asiantuntijoiden ja kuntalaisten kesken koetaan aivoriihen keskustelijoiden mukaan erittäin tärkeäksi. Myös järjestöjen kanssa toivotaan nykyistä enemmän vuorovaikutusta. Esimerkiksi
kyläyhdistyksille ja asukastoimikunnille haluttiin enemmän valtaa päätöksenteossa ja budjetoinnissa. Kuntalaiselle erilaiset verkostot tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa ilman poliittista aktiivisuutta. ”Korttelikokouksille tai -komiteoille annetaan valtaa esim. alueen pienempien infrahankkeiden ja palvelujen suunnittelussa ja niitä koskevassa päätöksenteossa. Ellei lopullista päätösvaltaa haluta antaa, korttelikomitea voi muotoilla ehdotukset, joista kunnanvaltuusto lopulta päättää. Miksi kunnanvirastossa teknisen puolen miehet tietäisivät muka paremmin, mihin ja millaiset ajohidasteet meidän korttelissa pitää rakentaa?" Villitkin kehittämisideat otettava vakavasti. Kuntalaiset haluavat avointa vuorovaikutusta asioiden valmisteluvaiheessa tai jo sitä ennen. Aivoriiheen osallistuneet arvioivat, että kunnissa ideoita saa antaa ja vaikuttamista pi-
detään tärkeänä arvona, mutta käytännössä kuntalaisten ideat tyssäävät liian usein viranomaiskoneiston rattaisiin. "Kuntalaisten olisi hyvä päästä visioimaan myös muita kuin konkreettisia kehitysjuttuja. Millaisia ympäristöratkaisuja olisi hyvä toteuttaa 20 vuoden päästä? Missä haluaisit asua ja miksi? Kunnan kehittämisessä pitäisi huomioida pitkäjänteisyys. Ideointi ei saisi tyssätä siihen, että virkamies haluaa tehdä työtä niin kuin ennenkin, ja uuden idean miettimisestä on liikaa vaivaa, koska se tarkoittaa omien toimintatapojen muuttamista." Vastaukset viitoittavat koulutusohjelman rakentamista. Aivoriihi oli kaikille avoin verkkoympäristö 30.9.–25.10. välisen ajan. Aivoriiheen osallistui 1429 henkilöä. Vastanneista enemmistö eli yli 60 prosenttia vastasi kuntalaisena, 15 prosenttia viranhaltijana, 11 prosenttia luottamushenkilöinä ja kahdeksan prosenttia asiantuntijoina.
Tavoitteena on löytää kuntalaisille uusia vaikuttamisen väyliä ja rohkaista kuntia käyttämään niitä. Aivoriihen toteutti Kuntaliiton kanssa Fountain Park. Vastauksia ja ideoita hyödynnetään mm. kunnille suunniteltavan koulutusohjelman rakentamisessa. Koulutusohjelmalla edistetään kuntalaisten suorien vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista kunnissa.
”Palvelun käyttäjät, esim. päiväkodissa ja koulussa lasten vanhempia voisivat määräaikaisina käyttäjäraateina olla kehittämässä ja arvioimassa palvelua."
NRO 10 MARRASKUU 2013
5
Suomalainen Ikägallup:
Vanhuuden ikäraja on nyt määritelty - 72 vuotta Suomalaisten mielestä keskimäärin 72-vuotias on vanha ihminen ja häntä tulisi kutsua senioriksi tai ikäihmiseksi. Muun muassa tämä käy ilmi Eloisa ikä -ohjelman Taloustutkimuksella teettämästä ensimmäisestä Suomalaisesta Ikägallupista.
vanhaksi tai vanhukseksi. Parhaiksi katsottuja nimityksiä ovat seniori ja ikäihminen. Alle 50-vuotiaat ja 80 vuotta täyttäneet suosivat hiukan useammin seniori-nimitystä, samoin korkeimmassa tuloluokassa olevat. 50-79-vuotiaat pitävät hivenen parempana ikäihminen nimitystä. Kolmannes eläkeläisistä katsoo, että ikäihminen on paras nimitys.
Erityisen kyselystä tekee se, että mukana olivat yli 80-vuotiaat; heitä haastateltiin marraskuussa 2013 puhelimitse. – Näyttää siltä, että vanhuuden ikäraja nousee huimaa vauhtia. Pari vuotta sitten tehdyn eurobarometrin mukaan keskiarvo oli 65 vuotta ja tässä tutkimuksessa se on jo 72 vuotta, kertoo Eloisa ikä -ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta. Mitä vanhemmilta kysyttiin, sitä myöhemmin vanhuuden katsottiin alkavan. Koululaisten ja opiskelijoiden mielestä vanhuus alkaa 66. ikävuodesta kun taas yli 65-vuotiaiden mielestä vanhuus alkaa vasta 76. ikävuodesta. Mitä korkeampi koulutus sitä myöhemmin ajattelee vanhuuden alkavan. – Tulosten mukaan ihminen voi olla ainakin 20 vuoden ajan isovanhempi ennen kuin hänet luokitellaan vanhaksi, kiteyttää Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.
Tulevaisuudessa ikäihmiset ovat nykyistä aktiivisempia. Yli 90 prosenttia väestöstä aikoo pysyä aktiivisena ikääntyessään. Erityisen aktiivisia aikovat olla Uudellamaalla asuvat vastaajat. Tärkeänä pidettiin läheisten kanssa vietettyä aikaa: väittämästä ”vanhojen ihmisten pitäisi viettää enemmän aikaa lastenlastensa kanssa” samaa mieltä olivat erityisesti nuorin ja vanhin ikäryhmä. Kaiken ikäisten vastaajien mielestä seksuaalisuus kuuluu luontevasti vanhankin ihmisen elämään. Tulevaisuuden seniorit ovat toimeliaita vapaaehtoistyössä ja järjestötoiminnassa. Nykyisistäkin kahdeksankymppisistä senioreista lähes puolet on sitä mieltä, että ikäihmisten tulisi tehdä vapaaehtoistyötä nykyistä enemmän. Merkityksellinen tekeminen ja osallistuminen koetaan arvokkaaksi ja antoisaksi. Sen ymmärretään ennaltaehkäisevän eriarvoisuutta ja edistävän sukupolvia yhdistävää yhteisöllisyyttä.
Seniori on paras nimitys ja ikäihminen menettelee. Vastaajista mikään ikäryhmä ei juuri haluaisi kutsua vanhaa ihmistä
Lähes kolmannes vastaajista ei osannut sanoa, onko median välittämä kuva ikäihmisistä ja vanhuudesta oikea vai väärä.
Yli neljännes ei pidä kuvaa totuudenmukaisena, toinen neljännes on sitä mieltä, että median välittämä kuva vastaa todellisuutta. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että iäkkäitä ihmisiä pitäisi arvostaa enemmän. Vanhat ihmiset ymmärtävät elämää paremmin kuin heitä nuoremmat. Nämä mielipiteet kertovat siitä, että ikää arvostetaan Suomessa. Väestön ikääntymistä ei kuitenkaan nähdä myönteisenä asiana nuoremmissa ikäluokissa. Sen sijaan yli kahdeksankymppisistä runsas puolet pitää väestön ikääntymistä myönteisenä asiana. Eloisa ikä -ohjelmassa mukana olevat järjestöt pyrkivät puuttumaan tähän epäsuhtaan, jotta ikäihmiset nähtäisiin sellaisena voimavarana, kuin mitä he todellisuudessa ovat. ”Jokaisella on voimavaroja, ja ikäihmisillä vielä runsaasti elämänkokemusta, josta ammentaa energiaa riemastuttavallakin tavalla. Nuorempien vain pitäisi hoksata tämä ja antaa ikäihmisille tilaa, sekä ammattilaisten oivaltaa, että ikäihminen on oman elämänsä paras asiantuntija” ohjelmapäällikkö Reija Heinola kertoo. Eloisa ikä -avustusohjelmaa ikäihmisten hyvän arjen puolesta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelman koordinaation toimeksiannosta. Taloustutkimus keräsi aineiston
väestöä edustavalla Omnibuskäyntihaastattelukierroksella 10.10.-8.11.2013. Yli 80-vuotiaiden puhelinhaastattelut toteutettiin marraskuun aikana. Tutkimuksen väestöä tilastollisesti edustava vastaajamäärä on 15-79-vuotiaiden osalta 1008 ja yli 79-vuotiaiden osalta 63. Yli 80-vuotiaiden tulokset on kerätty erillisotoksena. Elokuussa 2013 väestötilastoista tehdyn selvityksen mukaan suomalaisen aikuisväestön (15+) kokonaismäärä oli 4, 53 miljoonaa ihmistä. Yli 80-vuotiaita ja sitä vanhempia ihmisiä oli Suomessa yhteensä 268 787 ja heidän osuutensa kokonaisväestöstä oli 5,93 prosenttia. Suomalaisen Ikägallupin kohderyhmä 15-79 on kooltaan 4,26 miljoonaa ihmistä. Tiedote ja Suomalainen ikägallup -tutkimustulokset julkaistaan Eloisa ikä -ohjelman internetsivuilla osoitteessa www.eloisaika.fi
Tulosten mukaan ihminen voi olla ainakin 20 vuoden ajan isovanhempi ennen kuin hänet luokitellaan vanhaksi
Perhe ja ystävät ovat eläkeläisen paras turva Suomalaisten eläkeläisten mielestä perheenjäsenet tuovat eniten turvaa kotiin. Myös ystävillä ja asuinalueen turvallisuudella on tärkeä merkitys siinä, miten turvalliseksi seniori tuntee olonsa kotona. Ainoastaan joka toinen eläkeläinen on varautunut tulipaloon hankkimalla sammutuspeitteen tai sammuttimen. Eläkeläisten mielestä perheenjäsenet ja ystävät lisäävät eniten turvallisuuden tunnetta kotona. Naapureilla ja turvalaitteilla on selvästi läheisiä pienempi merkitys turvalli-
suuden tunteen luomisessa. Läheisverkoston ohella oman asuinalueen rauhallisuus lisää turvallisuuden tunnetta kotona. Tiedot selviävät If Vahinkovakuutusyhtiön teettämästä kyselytutkimuksesta. Kuusi kymmenestä eläkeläisestä olisi valmis muokkaamaan kotia helppokulkuisemmaksi tai hankkimaan ulkopuolista apua, jos liikkuminen kotona hankaloituisi iän myötä. Joka neljäs muuttaisi mieluummin senioreille suunniteltuun asuntoon tai palvelutaloon kuin muokkaisi kotiaan
tai hankkisi avustajan. Eläkeläisten kotien turvavälineissä on parantamisen varaa. Ainoastaan joka toisella on kotonaan sammutuspeite tai sammutin. 45–54-vuotiaiden verrokkiryhmällä sammutuspeite tai sammutin löytyy kahdelta kolmesta. Joka kolmas eläkeläinen on hankkinut turvalukon oveen. Ajastimella varustettu liesi tai liesivahti on joka kymmenennen eläkeläisen kodissa. - Jokaisesta kodista pitäisi löytyä lain vaatiman palovaroittimen lisäksi ainakin
sammutuspeite. Marras-joulukuussa kodeissa poltetaan paljon kynttilöitä, joten nyt on aika tarkastaa palovaroittimen paristojen toimivuus ja hankkia sammutuspeite, vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä muistuttaa. Ifin teettämä kyselytutkimus toteutettiin syyskuussa 2013 sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneelissa. Kohderyhmään kuuluivat 45–74-vuotiaat suomalaiset. Vastaajia oli yhteensä 507, joista eläkeläisiä oli 192.
Suomen kaukolämpöjärjestelmät maailman huippuluokkaa Kansainvälinen energiajärjestö IEA on antanut Suomen kaukolämpö-, kaukojäähdytys- ja yhteistuotantojärjestelmille parhaan mahdollisen arvosanan maidenvälisessä vertailussa. Jotta menestystarina voi jatkua, tulee lämmitysmarkkinat säilyttää kilpailtuina ja sääntelemättöminä myös tulevaisuudessa, sanoo Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto on energiatehokasta ja käyttää noin kolmasosan vähemmän polttoainetta erillistuotantoon verrattuna. Tämä vähentää myös päästöjä vastaavasti. - Yhteistuotannon kilpailukyky edellyttää markkinaehtoista järjestelmää, jota ei saisi vaarantaa esimerkiksi ylimitoitetuilla uusiutuvan sähkön tuilla, toteaa johtaja Jari Kostama. Tämänhetkinen EU:n energia- ja ilmastopolitiikka johtaa siihen, että energiantuotantoinvestoinnit eivät enää perustu markkinahintaan, vaan eri tuotantomuodoille myönnettyihin tukiin. Eurooppalaista energiapolitiikkaa pitää jatkossa kehittää markkinaehtoisempaan suuntaan. Vuodelle 2030 on asetettava vain yksi sitova
tavoite, eli päästövähennystavoite.
Lämmitysmarkkinat murroksessa Tulevaisuuden lämmitysmarkkinat sisältävät paitsi lämmityksen, myös jäähdytyksen. Rakennusten energiatehokkuuden parantuminen johtaa siihen, että yhä useammissa kiinteistöissä tarvitaan lämmityksen lisäksi myös jäähdytystä. Myös erilaiset hybridiratkaisut yleistyvät, ja kaukolämpöyritysten mahdollisuudet hyödyntää asiakkaiden ylijäämälämpöjä kaupallisin ehdoin lisääntyvät. Tämän ohella kaukolämpökäyttöiset pesukoneet, kuivausrummut ja astianpesukoneet sekä erilaiset sulanapitoratkaisut yleistyvät markkinoilla. Uuden kansallisen kaukolämpöalan strategian keskeiset tavoitteet ovat kaukolämpöyritysten ja asiakkaiden välisen ymmärryksen ja teknisen integraation lisääminen. Lisäksi tavoitteena on kehittää palveluliiketoimintaa, myös kumppanuuksien kautta. Alan tavoitteena on myös osaltaan rakentaa hiilineutraalia tulevaisuutta.
6
NRO 10 MARRASKUU 2013
Suomalaiset uskollisia perinteille
Kotimaisen kinkun laatu ja maku ratkaisevat Atrian pitkänä perinteenä on tarjota kuluttajille kotimaista kinkkua joulupöytiin. Varsin tasaisena pysyttelevää kinkkumarkkinaa heiluttelee jonkin verran kotitalouksien koon pienentyminen. Pienten kinkkujen kysyntä on nousussa ja vastaavasti yli 10 kilon kinkun kysyntä on ollut laskussa jo vuosia. – Atrian osuus koko kinkkukaupasta on noin puolet. Markkinaosuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, Atria Suomen lihaliiketoiminnan johtaja Matti Perälä kertoo. Kun suomalaisen joulupöydän kunkkua valitaan, korostuvat kotimainen liha, suomalainen
valmistaja sekä luottamus valmistajaan ja tuotteen laatuun. Tulevana jouluna Atria kertoo entistäkin tarkemmin suomalaisen viljapossun alkuperästä, juhlakinkku-uutuuksissa on tuottajatilamerkintä. - Suuri tekijä tämänkin vuoden kinkkukaupassa on tuoresuolattujen kinkkujen kysynnän kasvu edelleen. – Voimme vastata vuodesta toiseen kasvavaan kysyntään rajallisesti, koska kinkkuja valmistetaan vain tiettyinä päivinä sen säilyvyyden takia. Tuoresuolattujen kinkkujen valmistaminen aloitetaan joulukuun alussa ja niiden tekemistä jatketaan jouluviikolle saakka,
Ilmoitus Kotipitäjässä tavoittaa kaikki! Kotipitäjä -lehden
JÄTTIJAKELU
Perälä kertoo. Tuoresuolatun joulukinkun osuus on lähes neljännes koko kinkkumäärästä. Atria toimittaa tuoresuolattuja kinkkuja suomalaisiin joulupöytiin useita satojatuhansia. Atria on johtava kotimaisten kinkkujen toimittaja päivittäistavarakaupalle. Tarjolla on monipuolinen kotimainen kinkkuvalikoima tuoreita, pakastettuja ja kypsiä kinkkuja. Atrian kinkuista ylivoimaisesti suosituin vuodesta vuoteen on ollut noin seitsemän kilon painoinen potkallinen juhlakinkku. Viisikiloinen Luuton Juhlakinkku on toiseksi suosituin vaihtoehto. Tarjolla on myös kypsiä
vaihtoehtoja helpottamaan kiireistä juhla-aikaa. Kypsistä tuotteista suosituin on perinteisesti yhden kilon Atria Pikkukinkku. Tulevaksi jouluksi Atria tuo
markkinoille erityisesti pienemmille talouksille soveltuvan Atria Kulinaari –tuoteperheen Perinteisen Joulukinkun, 200g, valmiiksi siivutettuna. Siivu so-
veltuu hyvin niin leivänpäälle kuin myös lautaselle. Joulun makua yksittäisiin herkutteluhetkiin.
Varaa pikkujoulusi ajoissa!
kaikkiin kotitalouksiin ja nyt myös yrityksiin MUHOKSELLA, VAALASSA ja UTAJÄRVELLÄ!
sekä:
Maikkulaan, Knuutilankankaalle, Iinattiin, Heikkilänkankaalle, Madekoskelle, Sanginsuuhun, Pikkaralaan, Peräkylään ja Lapinkankaalle! Toimitusjohtaja ja päätoimittaja Raimo Klasila puh. 050 567 9757
Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383
Myyntineuvottelija Olavi Määttä puh. 045 632 6995
KÄRSITKÖ VAIKEASTI KÄSITELTÄVISTÄ HIUKSISTA? ONKO ”PÄÄNAHKASI” ONGELMALLINEN?
Anna ammattilaisen auttaa valitsemaan Kérastasen 24 shampoosta, 20 hoitoaineesta, 30 erikoistuotteesta ja 23 muotoilutuotteesta juuri Sinulle oikean ratkaisun pulmaasi ja hiuksesi ovat
UNELMAHIUKSET. KÉRASTASEASIANTUNTIJAT OULUSSA:
Uusikatu 19, Oulu • ajanvaraus 010 376 5260 • nettiajanvaraus www.joro-jukka.fi
010- numeroon norm. soittohinnat sis alv 22%: puhelut lankaverkosta 8,21 snt/puh+ 5,9 snt/min, puhelut matkapuhelimista 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi, aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi
NRO 10 MARRASKUU 2013
7
Suomalaiset haaveilevat arjen luksuksesta läheisten kanssa Vaimo häämatkalle, perheen kanssa aurinkolomalle, pojalle ajokortti, kesämökki kotiseudulle. Näistä Suomen lottokansa haaveilee. Loton Facebook-sivuilla on marraskuun aikana voinut kertoa, mistä me suomalaiset lottoajat haaveilemme. Kolmen viikon aikana sivujen kautta jätettiin yli 5 700 haavetta. Moni unelmoi pienestä arjen helpotuksesta ja luksuksesta, josta voisi nauttia yhdessä läheisten kanssa. Suurin osa kerrotuista haaveista liittyykin yhdessäoloon ja lomaan perheen tai ystävien kanssa, harrastuksiin, omaan kotiin, lainojen maksuun sekä omien läheisten auttamiseen. ”40 vuoden jälkeen haluaisin viedä vaimoni lopultakin häämatkalle ja avittaa jo aikuisia lapsia omassa elämässään.” ”Haaveilen kesämökistä kotiseudulle. Olen muuttanut työn perässä. Rakentaisin vaatimattoman mökin kotiseudulleni itselleni ja läheisilleni.” ”Olisi luksusta päästä ostamaan rauta-/maatalouskaupasta kaikkea hienoa tallin sisustukseen ja maalit jotta kaikki saisi maalattua hienoksi. Tehdä unelmat todeksi siis :)” ”Haaveenani on NHL- ottelu Minnesotassa tai Anaheimissa, suomalaiset kiekkoilijat on nähtävä omissa hommissaan. Selänne ja S. Koivu etenkin, ennen kun "papat" lopettaa.” ”Haaveilen joululomasta joulupukinmaassa. Olen tosi nuorena lähtenyt ulkomaille asumaan ja nyt palattuani olisi ihanaa toteuttaa ikuinen haaveeni päästä joulupukkia tapaamaan.”
”Olemme koko perhe haaveilleet paljusta jo monta vuotta. Olisimme ikionnellisia, jos saisimme sellaisen ja pääsisimme jouluaattona paljuilemaan ja fiilistelemään!” ”Haaveilen isosta u-mallisesta sohvasta, johon meidän koko perhe mahtuisi katselemaan löhöten elokuvia. Perjantai-illan elokuvat oli aikoinaan meidän perheen juttu, yhdessäolo ja turva kiireeltä. Nykyään kahden sohvan kanssa ja poikien ollessa jo isoja tavan sohvat eivät vaan anna mahdollisuutta muuta kuin istua "kirkonpenkissä". Haluaisin takaisin meidän yhdessäolon ja yhteiset elokuvalöhöykset. :)” ”Päätin muutama vuosi sitten, kun pohdin, mistä unelmoin, että minusta tulee lottomiljonääri.” ”Olen pienestä asti unelmoinut pääseväni Disneylandiin. Nyt kun minulla on oma poika, haluaisin kokea hetken taikuutta hänen kanssaan maailman maagisimmassa paikassa. Jotta matka onnistuisi täydellisesti, olisi mahtavaa jos minun, poikani ja mieheni lisäksi myös omat vanhempani tulisivat mukaan. Silloin pystyisin itsekin tutkimaan rauhassa paikkaa ja pojallani olisi hoitajat matkassa mukana.” ”Toivoisin pystyväni maksamaan joku päivä loppuosan autolainastani. Nykyisen auton epävarma kunto on aiheuttanut sen, että sillä ei uskalla pidempiä reissuja tehdä, vaikka miten haluaisikin. Autolainan loppuun kuittaaminen mahdollistaisi hieman varmemman auton etsinnän.” ”Haluaisin mahdollisuuden keskittyä graduuni jonkin aikaa ilman, että pitää joka kuukausi
valvoa öitä ja miettiä, että mistä ihmeestä kasaan vuokra- ja ruokarahat. Jotenkin pitäisi elääkin, vaikka minkään tuen piiriin ei oikein sovi, kun on samalla yrittäjä.” ”Haaveilen aurinkolomasta perheelle. Olisi niin ihana päästä joskus Thaimaan aurinkoon. 5-henkiselle perheelle matka on vaan aika tyyris, vielä ei ole ollut sellaiseen rahkeita. ” ”Haaveilen tosissaan siitä, että poikani saisi ajokortin. En pysty sitä itse hänelle varmuudella lupaamaan, koska olen työtön ja yksinhuoltaja, ja ajokortti on kallis. Monessa työpaikassa jo vaaditaan se ajokortti, vaikka välttämättä sitä omaa autoa ei olisikaan, ja olisi enemmän kuin kurjaa, jos ei sitä saisikaan ja jäisi sen takia työhön valitsematta. Tämä on minun haaveeni. Pojalleni tahdon hyvää elämässä.” ”Haaveilen lentolupakirjasta. Olen pienestä asti haaveillut lentämisestä harrastuksena ja miksei ammattinakin. Tämän haaveen toteuttaminen on vain ja ainoastaan rahasta kiinni. Olen juuri valmistunut lentokoneasentajaksi joten olen kyllä päässyt lähelle koneita mutta vielä kun lentämään pääsisi...” ”Olisi ihanaa viedä äitini ulkomaille johonkin kylpylään vaikka. Hän ei ole käynyt Ruotsia kauempana ja ikää on jo 70 ja risat.” ”Haluan yllättää väsyneen ystävän ja lähteä reissuun yhdessä! Läheisin ystävä on elänyt viimeiset puoli vuotta niin minimaalisilla unilla koko ajan huutavan vauvan kanssa, että oksat pois! Nyt olisi sopiva aika lähteä nauttimaan jouluisesta Euroopasta ihan vaan tyttöporukalla. Jospa vaan olisi ra-
Lampaiden ja vuohien TSE-tautien ja maedi visnan valvonta vapaaehtoiseksi Lampaissa ja vuohissa esiintyvien TSE-tautien sekä lampaiden maedi visnan ja vuohien CAE-taudin vastustamiseksi tähän asti pakollisena tehty eläinten terveysvalvonta muuttuu vapaaehtoiseksi vuoden vaihteessa. Hallitus hyväksyi tänään uuteen eläintautilakiin perustuvan asetuksen eläinten terveysvalvonnasta. Nykymuotoisen pakollisen valvonnan kautta saatava eläinten terveysstatus edellyttää toimijoilta sitoutumista, eivätkä kaikki eläintenpitäjät ei ole kokeneet pakollista terveysvalvontaohjelmaa hyödylliseksi.
Tämä on heikentänyt valvonnan tuloksia. Vuoden vaihteessa voimaan tulevaan vapaaehtoiseen terveysvalvontaan sitoutuessaan toimija saa pitopaikkansa luokitelluksi kolmiportaisen terveysluokituksen mukaisesti. Tautivapaata asemaa kuvaava ylin terveysluokka on hyödyksi esimerkiksi eläimiä myytäessä. Lampaiden ja vuohien TSE-tautien terveysluokitus on pakollinen vietäessä eläviä lampaita tai vuohia taikka niiden sukusoluja toisiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Aiemmin toteutettu terveysvalvonta otetaan uu-
dessa luokittelussa huomioon asetuksen siirtymäsäännösten mukaisesti. Uudella asetuksella säädetään myös eläinlajeista, joiden keinollista lisäämistä eläintautilaissa säädetyt hyväksymisvaatimukset koskevat. Hyväksymisvaatimusten piiriin tulevat nykyisestä poiketen sellaiset oriasemat ja spermavarastot, joilta oriin spermaa toimitetaan ainoastaan kotimaankauppaan. Asetuksen siirtymäsäännöksen mukaan näille on haettava hyväksymistä vuoden 2014 loppuun mennessä.
40 vuoden jälkeen haluaisin viedä vaimoni lopultakin häämatkalle ja avittaa jo aikuisia lapsia heidän omassa elämässään
haa tarjota reissu sekä itselle synttärilahjaksi että ystävälle tsemppipalkinnoksi...” ”Olen teini-iästä saakka ollut fanaattinen huipputenniksen seuraaja! Voin täysin keskittyneesti seurata huippujännittävää tennisottelua vaikka 5 tuntia ilman minkäänlaista väsymyksenpoikasta ja uunahdusta!!! Siksi, toivoisin sydämestäni, että pääsisin edes once in a lifetime seuraamaan jotain neljästä vuoden aikana käytävästä Grand Slam -turnauksesta livenä paikan päältä!!!” ”Haaveilen nykyaikaisemmasta tietokoneesta. Siksi, ettei pojanpojan tarvitsisi enää sanoa, että tää mummon tietsikka
on yhtä hidas ja vähän vanhakin, kuten sinä mummo.<3 :)” ”Haaveenani on päästä asumaan kuukaudeksi kauniin Toscanan alueelle taloon, josta voisi vuokratulla Fiat 500:lla ajella kyliin ja viinitiloille.” Lainaukset ovat poimintoja Loton Facebook-sivujen kautta kerrotuista haaveista Moni suomalainen haaveilee lottovoitosta, mikä näkyy myös Loton Facebook-sivuille jätettyjen haaveiden listasta. Tämän viikon lauantaina (kierros 48/2013) Lotossa on täysosumille jaossa ennätyksellinen 13 miljoonan euron
potti. Jos onnetar on lauantaina suopealla päällä, saattaa yksi tai useampikin lottovoittaja päästä toteuttamaan omia tai läheistensä haaveita jo ennen joulua. Lisätietoa suomalaisten haaveilusta löytyy muun muassa keväällä julkaistusta, Veikkauksen Taloustutkimuksella teettämästä Haavetutkimuksesta. Haavetutkimuksen tulosten mukaan Lotto on yksi tyypillisistä haaveiden herättelijöistä. Lottovoitosta haaveileminen on omanlaistaan sosiaalista toimintaa ja mahdollistaa viestimisen itsestä omista haaveistaan kertomalla.
Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupien hinnat vahvistettiin Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti tänään antamallaan asetuksella Metsähallituksen metsästys- ja kalastusluvista perittävät maksut vuosille 2014–2015. Nuorille voidaan myöntää metsästysja kalastuslupia alennetulla hinnalla myös jatkossa. Tarkoituksena on kannustaa nuoria liikkumaan luonnossa sekä tutustumaan metsästykseen ja kalastukseen harrastuksina. Lisäksi lupavalikoima sisältää edelleen runsaasti erilaisia matkapuhelimella haettavia metsästys- ja kalastuslupia, joita kansalaiset ovat pitäneet toimivana ratkaisuna.
Omakustannushintaisten lupien maksuja muun pienriistan kuin kanalintujen pyyntiin muutetaan hieman. Kansalaisilta neljän vuorokauden luvasta perittävä maksu nousee noin neljä prosenttia (27 eurosta 28 euroon) ja viiden vuorokauden luvasta noin seitsemän prosenttia (29 eurosta 31 euroon). Vastaavasti kuuden ja seitsemän vuorokauden luvasta perittävä maksu laskee noin kolme prosenttia (35 eurosta 34 euroon ja 38 eurosta 37 euroon). Kustannusvastaavuuden parantamiseksi ammattikalastuslupien maksuja korotetaan.
Asetuksesta löytyy edelleen runsaasti lupalajeja, kuten Metsähallituksen laaja asiakaskunta on toivonutkin. Suomessa on noin 300 000 metsästäjää, joista puolet metsästää valtion mailla vapaan metsästysoikeuden, hankkimansa metsästysluvan tai vuokraamansa metsästysoikeuden turvin. Metsähallituksen metsästys- ja kalastusluvista perittävät maksut on pyritty määräämään omakustannushintaisina eli luvista kertyvät maksut kattavat niiden tuottamisesta aiheutuvat menot.
8
NRO 10 MARRASKUU 2013
Tarjouksia!!! Makita akkukone paketti DK1817 sis. akkuporakone bdf 453 akkuruuvinväännin btd146 akk 2x1,3ah akku, 2x1, pikalaturi ja laukku p pika
Maaseutu Maaseutu Maa seutu
DIESELKORJAAMO
Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Puh. (016) 257 351 ma-pe 8.00-17.00
Yksi pysähdys, monta palvelua! Viihtyisässä ravintolassa 64 asiakaspaikkaa + kesäterassilla 32 18 hengen kabinetti varattavissa yksityistilaisuuksiin Runsas noutopöytä, www.noutopoyta. Maittava aamiainen
Herkulliset A´la Carte -annokset ABC-burgerit ja -pizzat
149€ Lisää tarjouksia j k i
Ratakatu 9, 90130 Oulu puh. 0103270600
Kailatec Oy:n laajennus on nyt valmis, tule toteamaan avajaistarjoukset myymäläämme! Avajaiset to-pe 26.–27.1.
Kone- ja tekniikkatalosta!
Katso lisää huipputarjouksista: tuotteitamme www.kailatec.fi/kauppa Esimerkkejä Wallius 160 Katso puikkohitsaustarjouslehtemme invertteri www.kailatec.fi Kätevä puikkokone
Sähkö395€ moottorit
verkkovirralle!
Veikkauksen Online
Sievi solid XL S3, Talvikengät ! Varvas- ja naulaanastumissuojalla
ABC-polttoaineet myös automaatista 24h Nestekaasut ja korjauspalveluinfo Vaalan Juustolan juustokauppa
90€
Clen 125 öljykäyttöinen lämmitin Sis.termostaatin! 37kw
595€
a! Tervetulo
Laakerit ja tiivisteet
Letkukela L820154 paineilmalle ja vedelle, letku 15m / 12mm. max 20bar.
209€
RAY:n peliautomaatit
6-24
lämpötakki/-liivi DCJ200Z Makita-työkaluakuilla 18V tai 14,4V lämmittävä takki.
www.tyokalutori.
ABC-Marketista elintarvikkeet edullisesti kaupan hinnoin Inva-WC, jossa lastenhoitopöytä
Market
Makita
Maaseutu eläväksi! Tämä lehti luettavana myös netissä: www.maaseutulehdet.fi
RUISKUTUSPUMPUT+SUUTTIMET
Restaurant estaurant
198€
Clen DS 195 4WD Suosituin kuumavesipesurimme! 6.2kW/180bar/900l/h
2740€
Clen 3.300 painepesuri Vaativaan käyttöön! 3kW/160bar
529€
TEKNISTÄ OSAAMISTA VUODESTA 1985
Vaalanportti
Vaalantie 285, 91700 Vaala 044 788 4874 abc.vaalanportti@sok.fi
Kiilahihnat, rullaketjut ja hihnapyörät
KO N E- JA TE K N I I K K ATA LO
Liitintie 11, 90620 Oulu, Rusko puh. 08-5572 700 Avoinna: ark. 7.45-17 kailatec@kailatec.fi www.kailatec.fi
Verkkokaupasta myös osamaksulla ja laskulla