Elävä maaseutu 1 2015

Page 1

Maaseutu

MAASEUDUN TULEVAISUUS

TÄ S U O M E A

Elävä Maaseutu -lehti nro 1 TAMMIKUU 2015 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

-04 Kobelc obelcoo SK80MSR

38.900

AMP ERE AMPERE

-03 Kobelc obelcoo SK70SR

8,5 tn, rrasv asv ar allist auhaa asvar ari,i, 600 mm, kkallist allist.. 3-k 3-kauhaa 36.900

-99

8 tn, 600 mm ttela ela elatt, lisäh lisähyydr dr.,., 6600 h

29.900

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

-03 Hitachi EX60-3BL

27.900

-95 Volv W70 ppyöräalust yöräalust olvoo EEW70 yöräalust..

7 tn, kallist.liitin, luiskak.

20.900

7,5 tn, EEngc ngc on-p yör ittäjä, luisk ak. ngcon-p on-pyör yörittäjä, luiskak.

ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

jaetaan joka kerta kaikkiin Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa. Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa

-00

32.900

TAMP ERE AMPERE

www.pekant.fi

-02 Volv olvoo L25BP

27.900

X70 -03 Ahlmann AAX70

KORJAAMO/ VARAOSAT: OULU

5 tn, maak auha, piikit maakauha, piikit,, 5000 h

5,5 tn, kkauha, auha, piikit elaur piikit,, niv nivelaur elauraa uusi

25.900

-07

31.900

www.maaseutulehdet.fi

Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810 -97 Valmet 1112+UM475 KORJAAMO: JÄÄLI

er me erme mecc 965 4x4 -92 MF FFer

mast mast.. 24.900

%

E tuk auha, kkallist allist .liitin, 2-k auh., 8700 h 19.900 tukauha, allist.liitin, 2-kauh.,

TAMP ERE AMPERE

Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810 Vaih ahoitus aihtto/R o/Rahoitus

MINI&MIDIK ONEET MINI&MIDIKONEET

-75 7.900

Ter ervvetuloa !

KORJAAMO/ VARAOSAT: TURKU

KÄRSÄMÄKI: Ville Kyllönen 0400-417 423 fax (08)773 509 040-357 1540 e-mail: ville.kyllonen@konesilta.fi Huoltotie 5, 86710 Kärsämäki

M i!

tela auhaa elatt, 2 kkauhaa

TAMP ERE: AMPERE: Juha-Matti Herttua 0400-986 333 Pöytäsarankatu 16, 33900 Tampere valta tie 3 (E12) vvar ar kk ahallia vvastapäätä astapäätä altatie arrrella PPiririrkk kkahallia

Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820

PALVELEMME:

ma-pe 6-22, la 8-16

!

..-96

nti,

00,-

UUSI

hin

00,-

USI

00,-

RASKASSARJA

DAEWOO DH 130-2 -95 DAEWOO 175 LC.....-04

Tavoitamme 100.000 kotitaloutta kahdesti viikossa Oulu, Oulunsalo, Kempele, Haukipudas, Kiiminki, Ii, Tyrnävä, Muhos, Liminka, Lumijoki, Ylikiiminki, Pudasjärvi

Pyydä tarjous tarvitsemallesi jakelumäärälle! Puh. 044 737 0331, 0 044 737 3 033 0337 suora.jakelu@oulu-suorajakelu.fi www.maaseutulehdet.fi

DUTYvarust. SPAREPARTS Pehmeän paikan kone, erikois- HEAVY Hyvin kone metsäsuojilalavaunu, metriset telalaput + la, letkur.ventt., liitin hydr. lusukset, NTP liitin, hydr. luiska- kituk.,3 kauhaa, ym. kauha H. 22.000,- + alv H. 34.000,- + alv

Liikennelupakoulutukset OULUSSA

Ahaa!

RASKASSARJA FINN-MACHINES 0Y 0500-929 908 HEAVY DUTY REPAIRS

HUKI-LUMILINKO • erittäin vankka rakenne, • • • •

paino 720 kg hydrauliset luukut hidastava suunnanvaihdin keskipakoissiivet kovaan ammattikäyttöön, varsinkin sinne, missä on muutakin kuin lunta

Soita meille ja kysy lisää !

OULAISTEN METALLITYÖ OY

Takojankatu 6, 86300 Oulainen .oulaistenmetallity o.fi puh. 0400 515 600, (08) 470 225 www www.oulaistenmetallity .oulaistenmetallityo

OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2

Esim. 20 cm

10 €/m asennettuna

Vintiltä rahaa!

2

Oikein tehty katon lisäeristys säästää selvää rahaa. Pyydä tarjous; 040 584 0389 tai oulu@ekorakennuspalvelu.fi

2.3.–27.3.2015 Opintomaksu 1790 €

Traktoriliikennelupakurssi (40 h)

Tarjoamme markkinoiden parhaan kurssiaineiston, erinomaiset


2

NRO 1 TAMMIKUU 2015

Pohjoisten teattereiden yhteistyönä ensi-ilta Kemin kaupunginteatteriin Kajaanin, Kemin, Oulun ja Rovaniemen teatterit valmistavat yhteistyönä Mihkel Raudin American Monkeyn, jota esitetään kaikissa neljässä kaupungissa. Vastaavaa yhteistyötä pohjoisten teattereiden kanssa ei ole koskaan aikaisemmin toteutettu. American Monkey on virolaisen muusikon, kirjailijan ja Idols-tuomari Mihkel Raudin kirjoittama musta tragikomedia pienen ihmisen loputtomasta tarpeesta tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi. Näytelmä kertoo Idols -tyyppisen tosi-tv:n lauluohjelman kilpailukarsinnoista, jossa tapahtumat eivät mene aivan suunnitelmien mukaan. American Monkey on aikaisemmin nähty ainoastaan Virossa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä, joten kyseessä on pohjoismainen kantaesitys. Esitys piirtää tarkan ja hyytävän kuvan viihdeteollisuuden leimaamasta ajastamme, mutta tekee sen hillittömällä huumorilla ja suurella lämmöllä ihmiskuntaa kohtaan. Näytelmän ohjaa Linda Wallgren ja suunnittelijat tulevat kaikista neljästä teatterista. Lavastuksesta vastaa Kalle Nurminen Kemin kaupunginteatterista. Rooleissa nähdään Markku Köngäs (Rovaniemi), Satu Lipponen (Kajaani), Jyri Ojansivu (Oulu) ja Tomi Turunen (Kemi). Ammattinäyttelijöiden lisäksi jokaisessa esityksessä pääsee esiintymään yksi näytelmään ilmoittautunut vapaaehtoinen, jonka tehtävänä on laulaa valitsemansa kappale näytelmän tuomaristolle ja yleisölle. Yhteistyö tuottaa Kemin teatterin ohjelmistoon aivan uudenlaisen esityksen mielenkiintoisine kasvoineen. American Monkeysta on jokaisessa neljässä teatterissa 15 esitystä. Kemin Kaupunginteatterissa ensi-ilta on 10.3.2015 ja näytelmä on ohjelmistossa 16.5.2015 saakka.

Pääministeripelissä vaikutat Suomen tulevaisuuteen Onko poliittisten päätösten tekeminen todella niin vaikeaa kuin miltä joskus näyttää? Rohkea Suomi -kampanja julkaisee keskiviikkona 28.1. pelin, jossa tarkastellaan politiikan talousvaikutuksia. Pääministeripeli tavoitteena on saada aikaan keskustelua ja kiinnostusta julkisen talouden ja suomalaisen hyvinvoinnin peruskysymyksistä. Pelin pohjana on arvio siitä, miten julkinen talous kehittyy vuoteen 2030 mennessä. Erityisesti pääministeripeli kiinnittää huomiota julkisen talouden kestävyyteen. Pelaaja tekee talouspoliittisia toimenpiteitä, jotka puolestaan vaikuttavat julkisen velan kehittymiseen. Millainen pääministeri sinä olisit? Ota ohjat osoitteessa rohkeasuomi.fi/visat/paaministeripeli. Arjen sankaritarinoita yritteliäästä yhteiskunnastamme Rohkea Suomi -kampanja kertoo, miten hyvinvointimme rakentuu ja mikä on yritysten rooli sen luomisessa. Vuoden 2015 loppuun jatkuvan kampanjan kohderyhmänä on suuri yleisö, erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Kampanjan toteuttaa Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Sen rahoittajia ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton (TT) -säätiö.

Hittiartisti käynnistää Meri Oulun kesän Suosikkilaulaja Jari Sillanpää avaa kesäteatteri Meri Oulun kesän. Vain Elämää – ohjelmastakin tuttu laulaja konsertoi 2600-paikkaisessa Meri Oulussa 24. kesäkuuta kello 19. Sillanpään lisäksi konsertissa nähdään suomalainen popyhtye Petri & Pettersson Bross. Konsertin liput ovat nyt myynnissä. Lippujen hinnat ovat 32,50 / 26,50 euroa. Sillanpää on esiintynyt Meri Oulussa yli kymmenenä viime vuonna. Aiemmat konsertit ovat saavuttaneet suuren suosion. 
Sillanpään lisäksi Meri Oulun kesäteatterissa esiintyy lukuisia muita eturivin artisteja. Kesän aikana Meri Oulussa konsertoivat muun muassa

laulajat Juha Tapio, Jaakko Ryhänen ja Jyrki Anttila. Lapsia viihdyttää Hevisaurus ja komedian ystäviä esimerkiksi Stand Up -koomikko Ismo Leikola sekä elokuvanäyttelijä Martti Suosalo. Meri Oulussa järjestetään myös perinteiset Stand Up–festivaalit sekä musiikkishow Club 27. Kesäteatterin ohjelmiston kruunaa näyttelijä Petteri Summasen musiikkikomedia Tangot Solmussa, jonka pääosissa nähdään huippunäyttelijät Riku Nieminen, Miitta Sorvali, Mika Nuojua, Santtu Karvonen, Pihla Penttinen ja muusikko Aki Louhela. Tangot Solmussa saa ensi-iltansa Oulussa 10. heinäkuuta kello 18.30.

Tangot Solmussa on hulvaton musiikkikomedia maineen ja mammonan tavoittelusta musiikkimaailmassa. Komedia on yhdistelmä meneviä hittejä ja hulvattomia hahmoja, jossa tarina ei säästele sanoja yleisön naurattamiseksi. Esitys

kertoo Miljoonatango – laulukilpailusta, jonka voittajasta tehdään musiikkimaailman kirkkain tähti. Kenessä on ainesta showmaailman huipulle? Saako juonittelu ja lemmensotkut nuottikirjat täysin sekaisin?

Lihanautojen hyvinvointi ennustaa hyviä tuotantotuloksia Tuoreen tutkimustiedon mukaan sekä naudanlihan kuluttajien että tuottajien kannattaa investoida eläinten hyvinvointiin, sillä lihan hyvät tuotantotulokset kulkevat käsikädessä nautojen hyvinvoinnin kanssa. Hyvä tulos kertautuu hyötyinä niin eläimille, tuottajille, teollisuudelle kuin koko yhteiskunnallekin. Lihanautojen hyvinvoinnilla on yhteyksiä hyviin tuotantotuloksiin, selviää AtriaNauta-palvelun laatupäällikön, eläinlääkäri Tuomas Hervan väitöskirjasta. Herva selvitti tutkimuksessaan eläinten hyvinvoinnin ja naudanlihantuotannon taloudellisen puolen välisiä yhteyksiä eläinten hyvinvoinnin kannusteiden ja esteiden löytämiseksi. Tutkimuksen mukaan keskeisin jarru eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ovat eri tahojen voimakkaasti eroavat käsitykset siitä, mitä eläinten hyvinvointi ylipäätään on. – Pitäisi ymmärtää, että luonnollisuus ei välttämättä aina ole autuus eläinten hyvinvoin-

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

nin kannalta. Eläimet voivat voida hyvin myös intensiivisessä tuotannossa. Laajaperäisyyttä saa toki toivoa ja siitä saa maksaa, jos rahat riittävät, mutta sen hinta on helposti monikertainen normaaliin tuotantoon verrattuna, eikä se aina välttämättä takaa eläinten hyvinvointia, Herva sanoo. Aiemmin keskustelu aiheesta on kohdistunut pääasiassa nykyisten tuotantomuotojen aiheuttamiin mahdollisiin eläinten hyvinvointiongelmiin. Eläinten hyvinvoinnista niin eläimille, tuottajille, teollisuudelle kuin koko yhteiskunnallekin koituvat hyödyt ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Muutostarpeita sekä tuissa että lainsäädännössä

Tutkimuksessaan Herva selvitti nautojen hyvinvoinnin ja lihatuotannon eri tuotantotapojen tunnuslukujen välisiä tilastollisia yhteyksiä noin 180 suomalaisella nautatilalla. Eläinten hyvinvointia suosivat

kylmäpihatot todettiin tutkimuksessa rakolattiakasvattamoja kannattavammiksi, kun kuivikkeen hinta on edullinen. – Tuottajan kannalta näyttää, että hyvinvointiin kannattaa aina investoida, kunhan varmistaa, etteivät tilakohtaiset kustannukset ole liian korkeita. Kaikkien hyväksikäyttämiemme eläinlajien, niin lemmikkien kuin hyötyeläintenkin, hyvinvoinnin edistämisessä tulisi ymmärtää eläintenpidon taloudelliset realiteetit ja niiden suhde eläinten hyvinvointiin, jotta toimenpiteet johtaisivat haluttuun lopputulokseen, Herva sanoo. Tutkimuksen mukaan kohtuuhintaisen, vakaan kuivikemarkkinan kehittäminen olisi keskeinen keino edistää nautojen hyvinvointia. Myös rakolattian kumittaminen todettiin tutkimuksessa kannattavaksi sijoitukseksi. Herva huomasi nykyisessä tukijärjestelmässä olevan muutostarpeita, jos sen tavoitteina olevaa eläinten hyvinvointia ja tuotannon kannattavuutta

haluttaisiin tukea nykyistä tasapuolisemmin. – Myös eläinsuojelulaissa säädettävien raja-arvojen pitäisi olla eläinperäisiä.

Atria kehittää eläinten hyvinvointia

Hervan poikkitieteellisen, tuotantoeläinlääketiedettä ja ihmistieteitä yhdistävän väitöskirjan aihe nousi hänen arkityöstään AtriaNauta-palvelun laatupäällikkönä. – Tutkimustuloksia on jo käytetty ja käytetään jatkossakin tuottajien koulutuksessa ,terveydenhuoltojärjestelmien kehitystyössä sekä Atrian tuotekehityksessä. Atrian etuna on, että meillä tehdään kipua aiheuttavia toimenpiteitä selvästi vähemmän kuin muualla ja asianmukainen kivunlievitys yleisempää. Myös tuotannon kontrolli on huomattavasti tarkempaa ja eläinterveys paljon parempi kuin esimerkiksi ulkomaisessa naudanlihatuotannossa.

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Tea Korkala Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Myyntineuvottelija Tea Korkala puh. 044 792 2122

Faksi: (08) 340 521


NRO 1 TAMMIKUU 2015

3

Viljelykierrot kehittyneet monipuolisiksi ja kannattaviksi menetelmiksi Uudenlaiset viljelykierrot hyödyntävät esi-, alus- ja kerääjäkasvit, typen kierron ja vähentävät kasvien tautipainetta

Toimiva viljelykierto korostuu useilla pelloilla merkittävästi johtuen useiden vuosien yksipuolisesta viljelystä ja raskaasta peltoliikenteestä. – Laskelmiemme mukaan monipuolinen viljelykierto, jossa on viljaa puolet pintaalasta ja muita, lähinnä öljyja palkokasveja lopulla alalla, taloudellinen tulos on noin 50 euroa hehtaarilta parempi yksipuoliseen viljanviljelyyn verrattuna. Ero kasvaa lähes 90 euroon hehtaarilta, jos viljan hinnat laskevat 20 euroa tonnilta enemmän kuin muiden kasvien hinnat, sanoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta ja kumoaa samalla harhakäsityksen, että viljelykierto vähentää tulosta ja vaatii investointeja. – Sekä kasvintuotantotilojen että nurmivaltaisten kotieläintilojen kannattaa tiedostaa, millä viljelyvalinnoilla viljelykiertoja voidaan luontevasti monipuolistaa, ilman lisäinvestointien tarvetta. Nurmivaltaisen tilankin on hyvä monipuolistaa viljelyä, sillä vaikka nurmi itse on hyvä

esikasvi monille kasveille, se myös hyötyy itse viljelyn vuorottelusta. Myös raskas peltoliikenne asettaa nurmilohkojen rakenteen kovalle koetukselle, sanoo Peltonen.

Esikasvilla merkittävä vaikutus viljelykiertoon

Olennaista on suunnitella tilan pelloille ja tuotantoon sopiva viljelykierto, jossa huomioidaan kannattavimmat kasvivalinnat ja tehokkaimmat ympäristöhyödyt. – Viljelykiertojen suunnittelun lähtökohtana on edullisten esikasvivaikutusten hyödyntäminen. Tämä realisoituu esimerkiksi edellisen kasvin keräämän typen hyödyntämisenä seuraavalle kasville ja toisaalta kasvinsuojeluriskien pienentämisenä ja siten kasvinsuojelutoimenpiteiden tarpeen vähenemisenä, sanoo Peltonen. Esimerkiksi palkokasvien tai hyvän viherlannoitusnurmen jälkeen voidaan seuraavan kasvin lannoituksessa huomioida 25–70 kiloa jääntityppeä hehtaarilta. Erityisesti paljon typpeä käyttävillä kasveilla tai

toisaalta korkeisiin satomääriin ja valkuaispitoisuuksiin tähtäävässä vehnän viljelyssä tämä tuo toivottua lisätyppeä ilmaiseksi käyttöön.

Viljelykierron tulokset esille jo muutamassa vuodessa

Viljelykiertojen vaikutuksia ei aina saa takaisin suorina satohyötyinä. – Monet viljelijäkokemukset ja myös viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että esikasvihyödyt eivät välttämättä ilmene heti ensimmäisenä vuonna, vaan saattavat tulla esille muutaman vuoden säteellä ja erityisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi sääolosuhteet ovat äärevät ja kasvintuhoojapaine kova. Viljelykiertojen positiiviset vaikutukset ovat usein monen tekijän summa. Keskimäärin viljelykierrossa saadut sadonlisät ovat viljoilla olleet noin 300–400 kiloa hehtaarilta yksipuoliseen viljelyyn verrattuna, kertoo Peltonen Uutta tietoa on viime aikoina saatu erityisesti alus- ja kerääjäkasvien viljelytekniikasta ja

niiden parhaasta mahdollisesta sopivuudesta viljelykiertoon. – Erityisesti viljantuotannossa kerääjäkasvit tuovat toivottua eloperäistä ainesta ja juuristomuokkausta pellolle, mikä näkyy kasvukunnon parantumisena, toteaa Peltonen.

Työvälineitä ja osaamista vaihtoehtojen arviointiin

– ProAgrian asiantuntijapalveluissa on kehitetty työvälineitä pellon käytön vaihtoehtojen punnitsemiseen sekä viljelykiertojen hyötyjen arvioimiseen. Lisäksi monet ympäristöhankkeet ovat tuottaneet käytäntöön sovellettavia tuloksia uusista viljelytekniikoista ja -menetelmistä. Viljelijät yhdessä asiantuntijoiden kanssa ovat kehittäneet uusia ratkaisuja ja kokeilleet uusia vaihtoehtoja monipuolistaa kasvustoja ja viljelykiertoja. Viljelykiertojen monipuolistamiseen voi löytyä uusia mahdollisuuksia muun muassa tilayhteistyön kautta. Näitä uusia tuloksia ja työkaluja hyödynnetään viljelyn suun-

Taantuma ei tällä alalla tunnu

opiskelijoista puhumattakaan. - Työ ei vastaakaan sitä mielikuvaa, joka siitä on ollut. Nykyään siivoustyö on paljon monipuolisempaa kuin ennen ja siivoojalta edellytetään teknisen siivoustaidon lisäksi asiakaspalvelutaitoja, lajitteluosaamista sekä materiaalien ja välineiden tuntemista,

palveluohjaaja Sari Aksenoff Lassila & Tikanojalta sanoo. Alalle jääville, päteviksi osoittautuville aukeaa haastava, nousujohteinen urapolku esimies- ja työnohjauksellisissa tehtävissä. - Työnantajat kannustavat kouluttautumaan ja tarjoavat hyvät mahdollisuudet osaami-

Entä jos peltomaa on jo mennyt huonoon kuntoon?

Peltomaa on saattanut useilla alueilla ajautua niin huonoon kuntoon, että sen parantaminen vaatii peruskunnostustoimia. Merkit huonosta kunnosta ovat selkeitä, kun tuotantopanosten käyttöä muuttamalla ei enää saada odotettua satoa. – Näillä pelloilla täytyy aloittaa maan rakenteen kunnostus perustoimenpiteistä: ojituksen huollosta, viljavuuden parantamisesta, kalkituksesta ja mekaanisesta kuohkeutuksesta. Näiden toimenpiteiden jälkeen lääkkeenä on syväjuuristen kasvien viljely ja vaihtoehtoisten viljelykasvien viljely. Vasta siitä alkaa varsinainen maan toipuminen, jota tuetaan hyvällä viljelykierrolla, sanoo Peltonen ja jatkaa, – Tärkeintä on ensin arvioida lähtötilanne ja syyt heikkoon maan rakenteeseen, jotta voidaan ottaa

sensa kehittämisestä kiinnostuneille, kertoo työnsä ohessa ensin laitoshuoltajaksi ja vuosi sitten siivoustyönohjaajaksi kouluttautunut Aksenoff.

jalle iskettiin kouraan moppi, ämpäri ja avaimet asiakkaan tiloihin, jonne siivooja iltamyöhällä hipsi tointaan suorittamaan. - Entisenlaisella asenteella tai osaamisella ei tämän päivän työssä enää pärjäisi. Yhä useammin asiakkaat edellyttävät käyttämältään yritykseltä ammattitaitoisia ja asiakaskohteeseen perehdytettyjä siivoojia, Aksenoff toteaa. Nykyään siivoojaa perehdytetään tehtäviinsä jopa viikon ajan: mopin sijaan tutuiksi tulevat erilaiset mikrokuituliinat ja pesukoneet, älypuhelimen käyttö sekä kierrätys ja lajittelu. - Alaa muuttavat etenkin kemiallisen teknologian, palvelu- ja puhdistusteknologian kehittyminen ja valtavat kustannuspaineet, kun halutaan siistimpää yhä nopeammin ja tehokkaammin, Heikkinen kuvailee. Teknistymisen lisäksi siivoojan työ on monipuolistunut. Siivooja saattaa hoitaa ylläpitosiivouksen ohessa postitusta tai asiakkaan kahvilaa ja toimia ylimääräisenä silmäparina havainnoiden esimerkiksi asiakkaan tilojen valaistusta, kierrätysastioiden täyttymistä tai pattereiden toimivuutta.

Yötyöstä asiakkaiden pariin havainnoimaan

Tulevaisuuden siivooja on alati läsnä

Kiinnostaako nopea urakehitys asiantuntija-ammatissa? Taantumasta huolimatta pätevistä siivoojista on huutava pula. Nykypäivän siivooja on alansa asiantuntija, jonka työvälineisiin kuuluvat uusimman teknologian työkoneet ja -välineet ja jonka uralla etenemismahdollisuudet ovat erinomaiset. Irtisanomiset ja lomautukset ovat arkipäivää alalla kuin alalla. Mutta siivousala porskuttaa taantumasta huolimatta vahvasti. Siivoojia rekrytoitaisiin enemmän kuin alalle on päteviä hakijoita. - Siivousala painii samojen ongelmien parissa kuin vaikkapa nykyään trendikäs ravintola-ala huippukokkeineen vielä vuosikymmen sitten. Ammattia ei arvosteta, vaikka sinänsä puhtaus, siisteys ja kauneus ovat ajassamme arvostettavia asioita. Lika saattaa pelottaa ja palkkaus on sekä työn fyysiseen että henkiseen vaativuuteen nähden alhainen, analysoi palveluinnovaatioiden yliopettaja Vesa Heikkinen HaagaHelia ammattikorkeakoulusta. Pätevätkin hakijat tulevat alalle usein vain hetkeksi,

nittelussa, joka tähtää tilan olosuhteisiin parhaiten sopiviin valintoihin ja taloudellisesti kannattavaan viljelyyn.

Vielä jokunen vuosikymmen sitten alalle tulevalle siivoo-

Siivoojan työnkuva tulee yhä monipuolistumaan, sanovat

käyttöön oikeat kunnostustoimet. Neuvo 2020:stä tukea maan rakenteen hoitoon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen. Nyt alkavalla uudella tukikaudella pellon käytön vaihtoehtoja on mahdollista miettiä aivan uusista näkökulmista. Myös tuettua neuvontaa maan rakenteen hoitoon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen on tarjolla uuden Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän kautta. – Tukimahdollisuuksia kannattaa nyt tarkastella pellon kunnostuksen näkökulmasta, varsinkin kun viljan ja muiden peltokasvien markkinahinnat ovat suhteellisen matalalla tasolla. Useamman vuoden sato- ja ravinnetasetulosten perusteella arvioidaan, mitkä peltolohkot kannattaa ottaa peruskunnostukseen ja ”lepäämään” varsinaisesta viljelystä, ja millä tuotetaan myyntikasveja, summaa Peltonen.

Lassila & Tikanojan palveluohjaaja Sari Aksenoff ja yliopettaja Vesa Heikkinen. Heikkisen mukaan siivousala eriytyy kahteen ääripäähän: toisessa yksityiskohtainen, allergiavapaiden kohteiden siivoaminen, ja toisessa nopea yleissiivous kohteissa, joissa vaaditaan jatkuvaa siisteyden ylläpitoa. - Tällaiset ovat asiakasmääriltään suuria kohteita, kuten lentokentät sekä kulttuuri- ja kauppakeskukset, joissa vaaditaan puhtautta. Vihreät ratkaisut sekä kierrätettävyys korostunevat entisestään, Heikkinen visioi. Maailmalla havaittavissa oleva trendi siivouksesta erottautumistekijänä rantautunee enenevässä määrin Suomeenkin. Vaikkapa viiden tähden hotelleissa ja huippuravintoloissa siivooja on alati läsnä huolehtien asiakaspalvelutehtävien ohella tilojen siisteydestä. - Tulevaisuudessa vaaditaan yhä enemmän asiakaspalvelutaitoja ja ihmistuntemusta. Kielitaidon ja teknisen osaamisen merkitys kasvaa, kun älypuhelimenkin käyttö muuttuu työajanseurannasta työnohjauksen ja perehdytyksen apuvälineeksi, Aksenoff kiteyttää.


NRO 1 TAMMIKUU 2015

4 4 2. Muhoksen kunnan tunnus TILITOIMISTOPALVELUT:

2.1 Värillinen tunnus 2.2 Mustavalkoinen tunnus

• Kirjanpito

2.1. Värillinen tunnus

• Tilinpäätökset

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Tunnuksen perusvärit ovat vihreä ja tummanharmaa. Vihreä väri on myös hallinnon tunnisteväri.

YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

mimmin kunta

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Tummanharmaa CMYK 33C/4M/0Y/72K PMS 7546

Uusikatu 57-59 CMYK 40C/0M/70Y/10K PMS 576 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493 Vihreä

Tarvittaessa tunnuksessa voi käyttää hallinnon eri palvelu-alueille määriteltyjen tunnistevärejä. Ainoastaan Muhos-nimen väri muuttuu, Mimmin kunta -teksti ja Mimmi-kuvio säilyvät tummanharmaina.

Sosiaali- ja terveyspalvelut mimmin kunta

Tekniset palvelut

Punainen CMYK 0C/80M/60Y/20K PMS 1805 C

mimmin kunta

P. 622 616

Sivistyspalvelut mimmin kunta

Sininen CMYK 70C/25M/5Y/30K PMS 646 C

Vapaa-aikapalvelut

Oranssi CMYK 0C/50M/100Y/5K PMS 157 C

mimmin kunta

Violetti CMYK 51C/79M/0Y/0K PMS 258 C

Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani

2.2 Mustavalkoinen tunnus

Mahdollisuus myös posliinihampaista. Ajanvaraukset sopimuksen mukaan. Mustavalkoinen tunnus on 100% musta. Tunnuksessa ei käytetä harmaasävyjä.

mimmin kunta

Asu avarasti Muhoksella VUOKRA-ASUNTOJA PÄIVÄRINTEELLÄ 3 h+k+s 80 m2, vuokra 640 €/kk, heti vapaa Vesimaksu 14 € /hlö/kk Vakuus 1 kuukauden vuokra. Lisätietoja asuntosihteeri Päivi Similä puh. 044 497 0303

Elävä Maaseutu -lehti Maaseudun asialla!

Perustuen varantoperusteet hyväksytty Hallitus hyväksyi 29.1. perusteet, joilla perustuen kansallisesta varannosta voidaan myöntää tukioikeuksia viljelijöille. EU-asetuksen edellyttämällä tavalla kansallisesta varannosta myönnetään tukioikeuksia ensisijaisesti nuorille viljelijöille ja maataloustoimintaansa aloittaville viljelijöille sekä tuomioistuimen päätöksen tai viranomaisen hallinnollisen määräyksen perusteella. Lisäksi tukioikeuksia varannosta myönnetään tilusjärjestelyiden, viljelemättömyyssitoumuksen päättymisen, maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksen päättymisen ja ylivoimaisen esteen perusteella. Nämä varantoperusteet ovat vastaavia kuin tilatuessa aiemmin. Perustukijärjestelmää varten perustetaan uusi kansallinen varanto, jonka rahoittamiseen varataan 0,5 prosenttia perustukeen käytettävissä olevasta enimmäisrahoituksesta. Maaseutuviraston ohjeistus varantohakemukseen liittyvistä asioista ja lomakkeista on saatavissa lähempänä hakuajankohtaa Suomi.fi -sivuilta.

Vesiprinttausella saa esineisiin uuden näyttävän pinnan. Värejä ja kuvioita löytyy tuhatpäin. Mm. kypäristä ja aseenpäristä saa hyvinkin yksilöllisen näköisiä, kuten kuvan kypärä kertoo.

Paltamolainen KH-Coating tekee pintakäsittelyä vesiprintausta myöten Paltamon Vaarankylällä toimiva KH-Coating niminen yritys hiekkapuhaltaa, jauhemaalaa ja vesiprintaa kaikkia tarvikkeita jotka kaipaavat pintojen uudistamista. Hiekkapuhallusta ja jauhemaalausta se on tehnyt jo pari vuotta ja nyt uutena se on ottanut tiettävästi ensimmäisenä Suomessa käyttöön niin sanotun vesiprintauksen. Näin saadaan vanhakin näyttämään uudelta eli inta saa uuden kiillon ja värin. KH-Coatingin omistaja Kimmo Heikkinen kertoo, että idea oman yrityksen perustamisesta oli itänyt mielessä jo kouluajoista saakka ” Itsenäinen yrittäminen kiinnosti. Usein mietin sitä mitä yritystoimintaa voisin harjoittaa. Yrityskuva alkoi kuitenkin vähitelleen haamottua, kun sain työtä Turussa olevasta pintakäsittely-yrityksestä, jossa päätyönä oli jauhemaalaus”. Kimmo kertoo. Kolme vuotta hän työskenteli Turussa, mutta palasi sitten kotikonnuilleen Paltamon Vaarankylälle ja perusti yrityksensä tyhjilleen jääneeseen navettaan. Hiekkapuhallusta, jauhemaalausta ja vesiprintausta Hiekkapuhallus ja jauhemaalaus olivat ensimmäiset työmenetelmät. Viime vuoden lopulla Kimmo aloitti myös vesiprintaustyöt. Se on aivan uutta Suomessa ja sopii mainiosti pienten esineiden teippauksiin.Hän tekee myös

myös keraaamisia pinnotteita pakosarjoihin ja turbopesien ulkopintoihin ja muihinkin kuumuudesta kärsiviin osiin. Hiekkapuhallukseen ja jauhemaalaukseen tuodaan mm. moottoripyörien runkoja ja autojen vanteita ja kypäriä. Maalattavaksi sopivat metalli-, lasi-, keramiikka- ja alumiinipinnat. Vesiprinttaukseen tarvitaan lämmintä vettä sisältävä sammio ja vesiprintauskalvoa. Kalvo lasketaan lämpimän veden pinnalla ja kun se on lionnut pehmeäksi esine upotetaan kalvon päälle, jolloin se imeytyy tuoteen pintaan kiinteästi. Kimmo sanoo, että työ opettaa parhaiten tässäkin asiassa, jota hän ei ole muualla kokeillut. Vesiprintauskalvot Kimmo ostaa maahantuojilta. Printaukseen soveltuvat mm. kypärät, aseenperät ja kaikki pienempimuotoiset esineet. Taas värejä ja kuvioita löytyy satapäin, joten tuotteen pintaan kyllä saa halutun värin ja kuvion.

Kimmon ideoimaa vesiprinttausta ei maakunnasta löydy ei edes koko Suomesta kuin tiettävästi yksi. Sekin on perustettu myöhemmin kuin Kimmon yritys, joten KH-Coating -yritys kuuluu niin sanottuihin uustuotantoyrityksiin. Kimmon mukaan yrityksen sijainti ei nykyään ole kovin-

kaan ratkaiseva tekijä, oli se sitten maalla tai kaupungissa. Tieto kulkee kun on nettimaailma, facebookit ja kotisivut. ” Ainoa heikkopuoli on siinä, että suuremmissa paikoissa asiakaskunta on lähempänä ja näin asiakaskäyntejä syntyy päivittäin varmasti enemmän”. -PM-media/ Paltamo.

Oman pitäjän markkinat eivät riitä

Yksiomaan kotipitäjän ja maakunnan asiakaskunta ei riitä, vaan markkinointi on ulotettava koko maahan ja jopa maan ulkopuolelle. Kimmo sanoo tavoitteena olevan jopa alihankinta työn saamisen, jolloin työ olisi taatumpaa ja tulevaisuus varmempaa.

Mm. auton vanteiden jauhemaalaus on yksi yritystä työllistävä tekijä. Jauhemaalaus tuokin vanteisiin aivan uutta ilmettä. Värejäkin löytyy runsaasti. Jauheen hän ostaa maahantuojilta


NRO 1 TAMMIKUU 2015

5

Metsäkoneen kuljettajista kovaa kysyntää tulevaisuudessa Suomen hyvinvointi tulee edelleen merkittäviltä osin metsästä. Puu ja sen jatkojalostaminen ovat elintärkeitä elinkeinoja maalle. Toimiihan meillä edelleen 49 sellu-. paperi- ja kartonkitehdasta sekä yli 200 teollista sahaa, levytehdasta tai muuta puualan yritystä. Perinteisten tuotteiden rinnalle ovat nousemassa lääkkeet, kosmetiikka, biopolttoaineet, uudet rakenneratkaisut ja niin edelleen. Normaalitilanteessa teollisuus ostaa noin 60 miljoonaa kuutiometriä kotimaista raakapuuta ja esimerkiksi Keski-Suomeen suunniteltujen suurinvestointien myötä puun kysyntä kasvaa merkittävästi. Puun saanti metsästä teolliseen käyttöön saattaa muodostua pullonkaulaksi. Teollisuus ja koneyrittäjät ovatkin ilmaisseet huolensa ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-auton kuljettajien riittävyydestä. Nykyisellä koulutustahdilla on kuljettajapula ilmeinen. Nyt valmistuu vuosittain noin 380 metsäkoneenkuljettajaa ja parikymmentä

puutavara-autonkuljettajaa. Teollisuuden arvion mukaan valmistuvien määrän nyt ja lähivuosina tulisi olla 600 ja 300 vuosittain. Kiinnostus metsäkoneenkuljettajan koulutusta kohtaan on lisääntymässä lamavuosien jälkeen johtuen osittain uusista investointipäätöksistä. Tätä mieltä on konekoulutusta tarjoavan Oulun Seudun Ammattiopisto OSAO:n Taivalkosken yksikön koulutuspäällikkö Jouko Karjalainen. Hän vastaa metsäalan ja aikuiskoulutuksen sektoreista. - Meiltä valmistuneiden kuljettajien työllistymien on ollut yli 85-prosenttinen. Näkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Vuoden 2009 lama toi ongelmia, mutta nyt ja myös tulevina vuosina näyttää metsäalalla riittävän töitä. Puu on saatava metsästä käyttöön.

Vielä ehtii kevään koulutukseen

sekä metsäkoneenkuljettajan tai puutavara-auton kuljettajan ammattitutkinnon. Oppilaita otetaan yhteensä 16 ja hakuaika kestää helmikuun loppuun. Hakeutua voi joko oppilaitokseen suoraan tai aikuiskoulutuskalenterin kautta. Syksyllä alkaa peruskoulun suorittaneille tarkoitettu kolmivuotisen perustutkinnon suorittaminen. Oppilaita otetaan tähänkin koulutukseen 16 ja haku tapahtuu kevään yhteishaussa. Koulutuksella saavutetaan pätevyys toimia hakkuukoneenkuljettajana, kuormatraktorinkuljettajana tai puutavara-auton kuljettajana. Koulutuksessa perehdytään metsien hoitoon, puunkorjuuseen, metsäkoneiden ja kuorma-autojen kunnossapitoon, koneelliseen puutavaran valmistukseen, kuljetukseen ja niin edelleen. - Koulutus on suurelta osin työssä oppimista koneketjussa hakkuutyömailla. Kolmannen vuosikurssin oppilaat ajavat yleensä hakkuukonetta ja kakkosluokkalaiset ajokonetta. Metsähallitukselle

Metsäkoneen kuljettajia koulutetaan OSAO:n Taivalkosken yksikössä ajanmukaisella kalustolla. (Kuvas: OSAO:n nettisivustolta) hakkaamme vuosittain noin 13 000 kiintokuutiometriä sekä lisäksi yksityisille metsänomistajille ja omia metsiä, kertoo Jouko Karjalainen. - Työn jäljen laatua mittaa Metsähallitus. Jouko Karjalaisen mukaan Taivalkosken yksiköllä on käytössä ajan tasalla oleva kalusto. – Uusin hakkuuko-

neemme on hinnaltaan yli 300 000 euroa. Oppilaat työskentelevät eri puolilla Etelä-Lappia, Koillismaata, Suomussalmella ja Puolangalla. Oppilaitoksella on runsaasti erilaisia ajoneuvoja koneiden ja oppilaiden kuljetuksiin. Enimmillään kaksi metsäkoneiden kuljetusautoa on liikkunut 60 000

kilometriä vuodessa ja oppilaiden kuljetusautot 350 000 kilometriä. – Työmaat ovat laajalla alueella. Karjalainen korostaa, että kolmivuotisen perustutkinnon suorittaneet saavat kaksi ammattia samalla kertaa; metsäkoneen tai kuormaauton kuljettajan. Ilkka Hietala

Keittiökalusteiden OSAOn Taivalkosken ei yksi- välttämättä tarvitse maksaa paljon! kössä alkaa huhtikuussa ai-

kuiskoulutuksia, joissa voi iöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet suorittaa metsäalan perustutkinnon näyttöperusteisena

Kaikki kodin kalusteet keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet tehtaanmyymälästä! Kaikki kodin kalusteet

usteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! rot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet

Kaikki kodin kalusteet tehtaanmyymälästä! tehtaanmyymälästä! S I ON

Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme Ota mitat ja mielikuvitus paljon malliryhmiä. mukaan, niin suunnitellaan Tule ja ihastu! Ota mitat ja mielikuvitus yhdessä komerot

UKUOVET yksilöllisillä liukuovilla!

Myymälässämme paljon malliryhmiä. Tule ja ihastu!

mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme - ilmainen suunnittelupalvelu malliryhmiä. myymälässä paljon Tule ja ihastu!

V I S I ON

- nopeat toimitukset LIUKUOVET

- ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä - nopeat toimitukset - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille

- monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ilmainen suunnittelupalvelu - ei ostorajoituksia myymälässä - nopeat toimitukset - myös jälleenmyyjille - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille

Meiltä myös normaalikeittiöt! www.keittiokalustetukut.fi

www.keittiokalustetukut.fi www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi vikaari-ovet et Holvikaari-ovet

% -70% 70% myös lasiovet

-ovet

www.visionliukuovet.fi www.visionliukuovet.fi

ark. 9-18, la 9-14 ark. 9-14 ark. 9-18, 9-18, lala9-14 Lakeuden Lakeuden Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU myös lasiovet

myös lasiovet

valkoiset vakiomittaiset varasto-ovet

Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663 Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663

akiomittaiset varasto-ovet Helmikuun aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin.

ikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin.

Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663


6

NRO 1 TAMMIKUU 2015

Vuoden 2014 hylkäystilastot julki

OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset aukset 45 vuoden kokemuksella! Kysy tarjous, ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla. Hallitsemme myös nostimien, piirturien ja jarrujen huollot ja korjaukset.

WIHELÄN KONEPAJA OY Hautakorventie 13, OULU. Puh. 020 741 4300

www.wihelankonepaja.fi

Ainespuuhun kohdistettu energiatuki on poistettava kokonaan Hallitus esittää puolitettua tukea ainespuusta tuotetulle sähkölle, mikäli puu korjataan järeän puun hakkuukohteista. Metsäteollisuuden mielestä tällaisen ainespuun polttoa ei pidä tukea lainkaan. Hallituksen esittämä malli jatkaisi epäoikeudenmukaista kilpailutilannetta, jossa metsäteollisuus joutuisi ostamaan puun omalla rahalla, mutta metsähakesähkön tuottaja saisi tukea valtiolta. Ainespuulta poistettu tuki kohtelisi tasapuolisemmin puun eri käyttömuotoja, edistäisi markkinaehtoista biotaloutta sekä parantaisi metsäteollisuuden toiminta- ja investointiedellytyksiä Suomessa. Eduskuntakäsittelyyn etenevä metsähakekysymys on merkittävä teollisuuspoliittinen linjanveto. Kansanedustajilta tarvitaan päätös ainespuulle kohdistetun tuen poistamisesta. Päätös vauhdittaisi Suomen kasvun kärkihankkeeksi

valittua biotaloutta, jonka toteutuminen edellyttää menestyvää metsäteollisuutta ja sen raaka-ainepohjan turvaamista muun muassa varmistamalla reilu markkinakilpailu puun eri käyttömuotojen kesken. Kotimaisen puun tarve on metsäteollisuuden investointisuunnitelmien myötä nousemassa ennätystasolle ja sen myötä kilpailu puumarkkinoilla kiristyy merkittävästi. Sekä puunjalostusta että bioenergian tuotantoa edistetään parhaiten kasvattamalla markkinoille tulevan puun kokonaismäärää ja huolehtimalla puumarkkinoiden toimivuudesta. Kilpailukykyinen metsäteollisuus mahdollistaa markkinaehtoisen puunkäytön lisäämisen, uusiutuvan energian lisäämisen sekä vero- ja vientitulojen kasvattamisen. Uusiutuvan energian sekä metsähakkeen käyttötavoite saavutetaan ilman jalostuskelpoisen puun polton tukia. Metsäteollisuus

ei vastusta ainespuun energiakäyttöä, kun se tapahtuu ilman kilpailua vääristäviä tukia. Jatkossa metsähakesähkötuki on kohdennettava jalostuskelpoisen puun sijasta energiapuuhun, jonka hyödyntämistä rajoittavat ja markkinoille tuloa heikentävät korkeat korjuu- ja kuljetuskustannukset. Tuki kohdennettaisiin tuolloin esimerkiksi hakkuutähteisiin, kantoihin ja nuorten metsien pienpuuhun, joiden käyttö voidaan yli kaksinkertaistaa nykyisestä.

Katsastuksessa löydettyjen vikojen määrä pysyy korkeana A-Katsastus julkaisee jo seitsemättä kertaa henkilöautojen malli- ja merkkikohtaisen hylkäystilaston. Katsastuksessa havaittujen vikojen määrä on selkeästi noussut viimeisen kuuden vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä myönteistä kehitystä on nähtävissä alusta- ja korivioissa (ruostevauriot), joiden määrät jatkavat laskuaan. A-Katsastus katsasti vuonna 2014 noin 820 000 henkilöautoa. Merkki- ja mallikohtaisissa tilastoissa ovat mukana ne autot, jotka on otettu käyttöön vuosina 1998-2009 tai 2011, ja joiden mallista on katsastettu vähintään sata kappaletta. Tilastosta käy ilmi myös autojen keskimääräinen matkamittarilukema. Katsastettujen henkilöautojen viime vuoden hylkäysprosentti oli 24,1. Merkittävimmät muutokset edelliseen vuoteen verrattuna liittyvät renkaisiin ja seisontajarruun, joiden havaittujen vakavien vikojen määrä kasvoi. Ohjauslaitteisiin ja alustaan liittyvien vikojen osuus puolestaan laski edellisestä vuodesta. A-Katsastus on julkaissut tilastoja vuodesta 2009, ja havaittujen vikojen määrät ovat

tänä aikana kasvaneet. Vuonna 2009 katsastuksissa havaittiin 108 vikaa jokaista sataa katsastusta kohti. Viime vuonna vastaava luku oli 111 vikaa. Syitä kehitykseen on löydettävissä sekä autokannan vanhenemisesta että Suomen muuta Eurooppaa vaihtelevammasta ilmastosta. Säännöllisesti tehtävillä katsastuksilla ja auton huolellisella kunnossapidolla onkin erityisesti Suomessa tärkeä merkitys liikenneturvallisuudelle. Positiivinen asia on, että nykyjärjestelmällä on teknisten vikojen osuus onnettomuuksien aiheuttajana kyetty pitämään alhaisena. A-Katsastuksen teknisen johtajan Hannu Pellikan mukaan autojen luotettavuus on viime vuosina parantunut huimasti. Siitä huolimatta erityisesti mekaaniselle kulumiselle alttiissa rakenteissa ilmenee Suomessa ongelmia monen automerkin osalta jo ensimmäisessä katsastuksessa. – Suomen ilmasto-olosuhteet asettavat autoille melkoisen haasteen. Erityisen kovilla Suomilla ovat jarrujen mekaaniset osat sekä etuakseliston ja ohjauslaitteiden nivelet. Uudehkojen autojen hylkäys katsastuksessa liittyykin pää-

sääntöisesti juuri näihin vikoihin, Pellikka kertoo. Auton iän ja kilometrien ja sitä myötä myös kulumisen kasvaessa katsastuksessa havaittujen vikojen määrä luonnollisesti lisääntyy. – Kolmevuotiaiden autojen katsastuksessa havaitaan keskimäärin 20 vikaa sataa katsastusta kohti. Vastaava luku 16 vuotta vanhalle autolle on jo 180 vikaa sataa katsastusta kohti, tarkentaa Pellikka. Vuoden 2014 henkilöautojen hylkäystilasto löytyy kokonaisuudessaan A-Katsastuksen verkkopalvelusta:
www.akatsastus.fi/vikatilasto
 
A-Katsastus Group on yksi Euroopan johtavista ajoneuvojen katsastus-, kuntotarkastus- ja rekisteröintipalveluja tarjoavista toimijoista. Palveluvalikoima kattaa myös kuljettajantutkintopalvelut, autotarvikkeiden myynnin sekä autoalan vahinkotarkastukset ja testauspalvelut. A-Katsastus Groupilla on 1300 työntekijää ja 270 katsastusasemaa viidessä EU-maassa. Suomen lisäksi toimintaa on Puolassa, Latviassa, Ruotsissa ja Virossa. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä. www.a-katsastus.com

“Järjetön byrokratia muutaman puukuution tähden” MTK:n mielestä hallituksen esityksessä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotueksi ammutaan tykillä kärpästä. Tuen kohdentaminen vain tiettyihin energiapuujakeisiin tai leimikkotyyppeihin aiheuttaisi raskaan seuranta- ja raportointimenettelyn lisäkustannuksineen sekä suuria uhkia puumarkkinoiden toimivuudelle. Tuen piiristä pois rajattava puumäärä, joka hallituksen esityksen mukaan ”uhkaa teollisuuden investointeja ja koko sektorin tulevaisuutta” sekä johtaa massiiviseen by-

rokratiaan on vain 0,5 milj. m3 vuodessa, siis vain 1,5 % vuoden 2013 kuitupuuhakkuiden määrästä. Vertailun vuoksi: kasvukaudella vastaava puumäärä kasvaa metsissämme parissa tunnissa. Metsävaramme mahdollistavat kestävien hakkuiden nostamisen noin 20 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Pelkästään 2000-luvulla metsiin on kerääntynyt varovaisesti arvioiden 180 miljoonan kuutiometrin hakkuusäästöt. Mistään puupulasta on todellakin turha puhua ja sen varalta lakia säätää.


NRO 1 TAMMIKUU 2015

7

Metsänomistaja! Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa

Markus Viitala

Sami Oinas

0400 178 677

040 775 3049

Jussi Timonen-Nissi

040 510 4847

Salla

Kemijärvi

Aki Huttu

Rovaniemi KITKAWOOD

Kuusamo

PÖLKKY

Vilho-Petteri Koivisto

040 167 8961

ULEA

Taivalkoski

040 822 5321

Esa Polojärvi

040 670 9003 Jari Juntunen

Pudasjärvi

Seppo Miettunen

040 678 7064

Suomussalmi

Oulu

Jukka Heikkinen

040 515 9779

Jari Nykänen

040 653 1599

Kajaani

040 653 0122

KAJAANIWOOD

Hankintatoimisto Saha Pölkky Metsä Oy - Kemijärventie 73, 93600 KUUSAMO Puh. 040 833 9831 - Fax 08 851 4016 office@polkky.fi tai etunimi.sukunimi@polkky.fi

www.polkky.fi

Pilkkiminen on talven ilmainen ilo

Peltsin pilkkivinkit Mikäpä sen mukavampaa talvipuuhaa kuin pilkkiminen. Eikä pilkkimiseen edes tarvita erillisiä lupia tai maksuja. Myös kesäkalamiehenä tunnettu toimittaja Mikko Peltsi Peltola kykkii jäällä. Nappaa tästä Peltsin pilkkivinkit! Pilkkiminen kuuluu matoonginnan lailla jokamiehenoikeuksiin eli valtaosassa Suomen joki-, järvi- ja lampialueista saa pilkkiä maksutta ja luvitta. Lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai määräyksen nojalla, pilkkiminen on kielletty. Erikoiskohteillekin tosin yleensä pääsee pilkille, kunhan hankkii luvan. Ylen Erätulilla-ohjelmasta tuttu kalamies Mikko Peltsi Peltola on jo käynyt koputtelemassa jäitä Helsingin edustalla. – Alkutalven lämpötilat ovat vaihdelleet rajusti, mutta jahka jäät paksunevat, suuntaan haukipilkille jollekin rauhalliselle merenlahdelle. Takuuvarma jää löytyy joka talvi myös mökkijärveltä Hämeestä, Pelt-

si kertoilee. Peltsi käy pilkillä nauttiakseen luonnosta ja ulkona olemisesta. Saalis ei ole hänelle se tärkein juttu. – Kun ei lähde liian saaliskeskeisesti kalaan, ei joudu pettymäänkään pahasti. Peltsin pilkkivinkit: - Tutustu ennalta sen vesialueen pohjan muotoon, jolla pilkit. On turha kalastaa pinnasta, jos kalat viihtyvät pohjassa. - Valitse vieheet sen mukaan, mitä kalaa pilkit. Kalat ovat eri kokoisia ja ne myös syövät erikokoista ravintoa. Hauki nappaa isompaan pyydykseen kuin särki. - Tutustu jäätilanteeseen ja pilkkipaikkasi virtauksiin. Älä mene heikoille jäille. Muista naskalit! - Pukeudu lämpimästi. Jos mahdollista, valitse vedenpitävä pelastautumispuku. - Muista hyvät eväät ja lämmin juotava. - Varaa riittävästi aikaa. Pilkkimisessä tärkeintä ei ole saalis vaan luonnosta nauttiminen ja rauhoittuminen. - Hiljenny. Kalat pelästyvät jään tömistelystä.

Tiesitkö tämän kalastusmaksuista ja -luvista? Kalastusmaksu- ja lupatarpeeseen vaikuttaa kalastajan ikä, kalastustapa sekä kalastuspaikka. Jos kalastaja on 18–64-vuotias ja harrastaa muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä, tulee hänen maksaa kalastuksenhoitomaksu. Se yksinään ei kuitenkaan vielä oikeuta kalastukseen, vaan lisäksi tarvitaan kalastustapaa vastaava lupa. – Yhdellä vieheellä meri-, järvi- tai lampivesillä kalastettaessa kannattaa hankkia kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu. Kalastus verkoilla, katiskoilla tai useammalla vieheellä eli esimerkiksi vetouistellen sekä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa kalastus sekä ravustus vaativat lisäksi aina vesialueen omistajan luvan, sanoo kalastuksen ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksesta. Kalastuksenhoitomaksujen kerääminen siirtyi tammikuun alussa maa- ja metsätalousministeriöltä Metsähallitukselle. Kaikki kalastusmaksut, lupa-asiat sekä lupiin liittyvä neuvonta löytyvät nyt yhdestä ja samasta nettiosoitteesta: eräluvat.fi. Sivustolla on myös verkkokauppa, josta luvat voi lunastaa. Kalastusmaksu- ja -lupavarat palautuvat aina tavalla tai toisella kalastajalle tai kalavesien hoitoon. Maksu onkin siis paitsi lupalappu kala-apajille myös satsaus luontoon. – Varoja käytetään muun muassa vesistöjen ja kalojen elinympäristöjen kunnostukseen, kalaistutuksiin, valistushankkeisiin, kalastuksen valvontaan sekä kalatalousalueiden toiminnan avustamiseen. Lisäksi niillä tuetaan nuorisotyötä järjestämällä lapsille ja nuorille kalastukseen liittyviä luontoleirejä, kursseja ja tapahtumia, Mika Laakkonen listaa.


8

NRO 1 TAMMIKUU 2015

www.kamk.fi

www.bam54.se

Suoritamme JATKUVAA Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUNKERÄYSTÄ KERÄYSTÄ METALLIROMUN Oulun ja Kainuun talousalueella

Oulun ja Kainuun talOusalueella ●

Noudamme rautaromut, autonromut • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut sekä kaikki muut metalliromut ● Meiltä myös romutustodistukset • Meiltä myös romutustodistukset

Nykyaikainen Nykyaikainenvirallinen virallinenmetallikierrätysterminaali metallikierrätysterminaali

satoa Cresco®maanparannuskalkeilla

UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI Puh. 0400-892414, 040-7670825

Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.

www.utacon.

AUTOON KUIN AUTOON AKUT: Henkilö-, paketti-, raskaskalusto, pienkoneet ja moottorikelkat

MATKAILUN KOULUTUS VENÄJÄNKIELENTAITOISILLE Программа степени бакалавра по Туризму для русскоговорящих

RESTONOMI (AMK), monimuotokoulutus Hakeminen: www.opintopolku.fi Huom! Hakuaikaa jatkettu 6.2.2015 klo 15 asti. Valintakoe järjestetään 11.2.2015 Kajaanissa. Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen. Opinnot alkavat 9.3.2015. Lisätietoja koulutuksesta: www.kamk.fi, p. 044 7101 399. Lisätietoja hakemisesta: www.opintopolku.fi hakutoimisto@kamk.fi, p. 044 7101 648

PYYDÄ TARJOUS! * MOBIL- öljyt * RENKAAT / myös MP * VANTEET * EBERSPÄCHER-autonlämmitin * Tietokonepohjainen 4-pyöräsuuntaus * Diagnostiikka- testauslaitteisto * Päästömittaus - bensa - diesel / OBD-testi * Katsastustarkastukset / korjaukset * Määräaikaishuollot * Jakopäänhihnojen vaihdot

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com

Otamme vastaan romuakkuja!

Tämä lehti luettavana myös netissä www.maaseutulehdet.fi

· Varaosat · Huolto · Korjaukset · Asennukset

AUTOSÄHKÖ PESONEN OY Evakkotaival 4, Kuusamo Puh. (08) 852 2494, 040 965 5532, 040 552 8920 Palvelemme ma-pe huolto 8-16, varaosat 8-16.30.

Alumiiniset erikoisosat moottorikelkkoihin

Tunnelin jatkot alk. 85€ Telaston jatkot

307-325 tai 305-327 - 165€/pari 307-345 tai 305-348 - 170€/pari 307-365 tai 305-371 - 188€/pari saatavilla myös mittatilaustyönä.

Liukurungon vahvikkeet alk. 65€/pari Liukurungon vahvike Lynx PPS RE 3300 2014 (alemmassa kuvassa) – 90€/pari

Sisältää vaihdettavat palotilat, halutulla tilavuudella: 37ml tai 38ml. Tarvittaessa saat kustomoidun palotilan.

Alumiiniset kaasuttimen kurkut läppärungoilla 270€/pari Sis. kumiputken kiinnitykseen.

Säädettävät tangon korokepalat 5.5”-8” Astinlaudan vahvikkeet alk. 65€/pari

Ka-Mu Oy I Taka-Wetkantie 3 43500 KARSTULA I puh 020 144 1460

Yhteishaku 24.2.–17.3.2015 Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikön koulutustarjonta yhteishaussa www.opintopolku.fi (myös ylioppilaille) Kaivosalan perustutkinto, kaivosmies Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Alumiiniset kaasuttimen kurkut 155€/pari Sylinterinkansi Esim. Polaris 800CFI 2008-2013

Opiskele ammattiin OSAOssa

musta 150€ pinnoittamaton 125€

Tsekkaa verkkokauppamme:

www.blingfactory.fi

Mikäli opintosi ovat jääneet kesken, sinulla on mahdollista jatkaa opintosi loppuun kaivos-, metsä- ja rakennusalan perustutkinnossa sekä hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa (tarjoilija). Kysy vapaista opiskelupaioista jatkavilla luokilla!

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET Rakennusalan perustutkinto (maarakennuskoneenkuljettaja) Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto Metsäalan perustutkinto (metsäkoneenkuljettaja) Puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto Katso lisätiedot ja hakuajat www.osao.fi/aikuiskoulutuskalenteri Lisätiedot: Opinto-ohjaaja Seija Pekkala p. 040-5424494, seija.pekkala@osao.fi


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.