Maaseutu Tarvittaessa tunnuksessa voi käyttää hallinnon eri palvelu-alueille määriteltyjen tunnistevärejä. Ainoastaan Muhos-nimen väri muuttuu, Mimmin kunta -teksti ja Mimmi-kuvio säilyvät tummanharmaina.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
mimmin kunta
Tekniset palvelut
Punainen CMYK 0C/80M/60Y/20K PMS 1805 C
mimmin kunta
Sivistyspalvelut
mimmin kunta
Sininen CMYK 70C/25M/5Y/30K PMS 646 C
Vapaa-aikapalvelut
Oranssi CMYK 0C/50M/100Y/5K PMS 157 C
mimmin kunta
Violetti CMYK 51C/79M/0Y/0K PMS 258 C
2.2 Mustavalkoinen tunnus
Mustavalkoinen tunnus on 100% musta. Tunnuksessa ei käytetä harmaasävyjä.
mimmin kunta
Elävä Maaseutu -lehti nro 2 HELMIKUU 2015 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi
Palax – 60 vuotta kotimaista laatua Asiakkaiden pyynnöstä jatkamme rankatelinekampanjaa! RANKATELINE Ostaessasi Palax Power 70 tai Palax KS35 saat rankatelineen kaupan päälle.
KAUPAN PÄÄLLE
ARVO 800€ • Erittäin nopea ja tehokas klapikone • Power 70S -malli on tehokas ratkaisu klapiurakointiin • Varustettu 700 mm:n kovametalliterällä • Kääntyvä 4,3 m kuljetin, taitolla
Hinta alk. Power 70
6758,- (alv 0 %)
Palax KS35 • Erinomainen maatilan peruskone • 15” ketjusaha hydraulimoottorilla • Puun suurin halkaisija 35 cm • Kääntyvä 4,3 m kuljetin, taitolla
Hinta alk. KS35
6532,- (alv 0%)
Alueesi Palaxit myy: Lassi Suutari p. 0107 684 921, Kajaani Mikko Kontio p. 0107 684 915, Kempele Timo Hiltunen p. 0107 684 739, Kempele Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min (alv 24 %) kaikista liittymistä.
VUOKRA-ASUNTOJA PÄIVÄRINTEELLÄ 3 h+k+s 80 m2, vuokra 640 €/kk, heti vapaa Vesimaksu 14 € /hlö/kk Vakuus 1 kuukauden vuokra.
Kampanja voimassa 30.4.2015 asti.
Palax Power 70 ja 70 S
Asu avarasti Muhoksella
Lisätietoja asuntosihteeri Päivi Similä puh. 044 497 0303
2
NRO 2 HELMIKUU 2015
Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden edustajien kanssa laatinut Euroopan komissiolle esityksiä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi. Maatalouskomissaari Phil Hogan on pyytänyt yksinkertaistamisehdotuksia kaikista jäsenmaista. − Olemme tehneet tästä kansallisen harjoituksen, jonka tavoitteena on pyrkiä yksinkertaistamiseen viljelijän näkökulmasta. Lisäksi listallamme on asioita, joita muuttamalla autettaisiin sekä maaseudun yrittäjiä että hallintoa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo. Komissaari asetti yksinkertaistamisehdotuksille kolme periaatetta: ehdotukset eivät saa muuttaa yhteisen maatalouspolitiikan poliittisia linjauksia, ne eivät saa vaarantaa unionin taloudellisia intressejä eivätkä kasvattaa virhetasoja. Lisäksi ehdotusten pitää pääasiallisesti koskettaa viljelijöitä ja muita edunsaajia, jotka eniten hyötyvät hallinnollisen taakan vähentymisestä. Tänään komissaarille toimitetussa kirjeessä ehdotetaan muun muassa viherryttämiseen liittyvien sääntöjen yksinkertaistamista sekä riskiperusteisen lähestymistavan käyttämistä valvonnassa läpi ruokaketjun. Orpon mukaan se olisi loogista ja vähentäisi hallinnollista taakkaa kaikilta osapuolilta. Maatalouskomissaari Hogan vierailee Suomessa maaliskuun 19. päivänä, jolloin keskustelut yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta jatkuvat seminaarilla Eduskunnan Pikkuparlamentissa. Eduskuntaan on lähtenyt asiasta E-kirje.
Päiväkoti Kastelli voitti Oulun päiväkotien energiansäästökisan Oulun päiväkotien energiansäästökilpailu huipentui Oulun Ympäristötalolla torstaina 19.2. pidettyyn Energiakekkerit-gaalatilaisuuteen, johon osallistui esikouluikäisiä lapsia päiväkodeista eri puolilta Oulua. Energiansäästökilpailu käytiin vuoden 2014 aikana ja siihen osallistuivat kaikki Oulun kaupungin päiväkodit, yhteensä noin sata päiväkotia. Voittajaksi selviytyi päiväkoti Kastelli, joka sai palkinnoksi 2000 euroa päiväkodin yhteiseen käyttöön. Palkinnoille ylsivät myös päiväkoti MäntyläSnellman ja päiväkoti Saloila. Lisäksi kaikki osallistuneet päiväkodit saivat kunniakirjan. Kilpailun tavoitteena oli vähentää sähkön ja veden kulutusta päiväkodeissa. Kaksi kolmannesta kisaan osallistuneista päiväkodeista onnistuikin tavoitteessa. Veden ja energian käyttöä vähennettiin pääosin käyttötottumuksia muuttamalla, esimerkiksi valaistuksen tarpeenmukaisella käytöllä ja
käsienpesutapaa tehostamalla. Päiväkodeissa pidettiin myös teemapäiviä, joiden aikana energiaa pyrittiin käyttämään tavallista vähemmän. Päiväkoti Kastelli onnistui pienentämään sähkönkulutustaan 7,8 prosenttia ja vedenkulutustaan 6,5 prosenttia. Kokonaisuudessaan vettä säästettiin kilpailun ansiosta 4 prosenttia eli noin 1600 kuutiometriä, ja sähkönkulutusta pienennettiin 3 prosenttia eli noin 160 megawattituntia. Rahassa mitattuna säästöä syntyi noin 20 000 euroa. Päiväkotien hiilijalanjälki pieneni vuositasolla 31 tonnilla. Energiansäästö on ollut henkilökunnan ja lasten yhteinen projekti. Kilpailun yhteistyökumppani, energianhallinnan asiantuntija Schneider Electric opasti energiansäästössä päiväkotien johtajia, jotka veivät viestiä eteenpäin henkilökunnalle ja lapsille. Lapset ovat piirtäneet kilpailun teemaan liittyviä piirustuksia, ja päivä-
kodeissa on keskusteltu kestävästä kehityksestä. Kilpailun voittoon vaikutti konkreettisen säästön lisäksi se, miten aktiivisesti päiväkoti tuotti omaa materiaalia, kuten lasten piirustuksia, kilpailuun liittyvistä toimistaan. ”Lapset oppivat kilpailun myötä ottamaan ympäristön huomioon ja ajattelemaan omaa energiankulutustaan. Toivomme heidän muistavan
myös jatkossa, että pienikin voi kantaa kortensa kekoon ja vaikuttaa omilla kulutustottumuksillaan”, Schneider Electricin ePalvelupäällikkö Tuomas Kilpimaa sanoo. Päiväkotien energiansäästökilpailu on osa Schneider Electricin ja Oulun kaupungin tilakeskuksen monivuotista energiansäästösopimusta.
KÄRSITKÖ VAIKEASTI KÄSITELTÄVISTÄ HIUKSISTA? ONKO ”PÄÄNAHKASI” ONGELMALLINEN?
Anna ammattilaisen auttaa valitsemaan Kérastasen 24 shampoosta, 20 hoitoaineesta, 30 erikoistuotteesta ja 23 muotoilutuotteesta juuri Sinulle oikean ratkaisun pulmaasi ja hiuksesi ovat
UNELMAHIUKSET. KÉRASTASEASIANTUNTIJAT OULUSSA:
010- numeroon norm. soittohinnat sis alv 22%: puhelut lankaverkosta 8,21 snt/puh+ 5,9 snt/min, puhelut matkapuhelimista 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min
Suomalaiset esittävät yhteisrintamassa EU:n maatalouspolitiikan yksinkertaistamista
Uusikatu 19, Oulu • ajanvaraus 010 376 5260 • nettiajanvaraus www.joro-jukka.fi
Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:
PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS
Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin
YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Tea Korkala Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383
Myyntineuvottelija Tea Korkala puh. 044 792 2122
Faksi: (08) 340 521
NRO 2 HELMIKUU 2015
3
Likaa kertyy kodissa paikkoihin ja pinnoille, joihin kohdistuu suurin kuormitus. Kuva Colourbox
Kodin pöpöpesäkkeet kuriin Sellaisista kodin paikoista, joiden läpi kuljetaan ja joita käytetään eniten, löytyvät myös kodin epäpuhtaudet ja liat. Näissä tiloissa kannattaa kiinnittää huomiota materiaalien - kuten maalien - valintaan. Tavallisen sisustajan ulottuvilla on nykyään julkisten laitosten kovaan kulutukseen suunniteltuja antimikrobisia maaleja. Likaa kertyy kodissa paikkoihin ja pinnoille, joihin kohdistuu suurin kuormitus. Puhdistettavuuteen ja helppohoitoisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota jo materiaalivalintoja tehtäessä. Uusin teknologia robottiimureineen ja ergonomisesti suunniteltuine moppeineen on jo monen elämää. Niihin kodin
tiloihin, joissa bakteerit ovat epätoivottuja, on saatavilla myös kulutusta ja pesua kestäviä, antimikrobisia maaleja. Tällaiset maalit estävät bakteerien kasvua maalipinnalla. Niitä käytetään nyt jo esimerkiksi sairaaloissa. - Kuluttajat kiinnostuivat ja kysyntä kasvoi, kunnes vuonna 2014 toimme ensimmäisen kuluttajille tarkoitetun antimikrobisen maalin markkinoille. Täysin hajusteettomia maaleja käytetään esimerkiksi kulutuskestävyyttä vaativissa eteisen seinissä ja katossa, kylpyhuoneissa ja kodinhoitotiloissa. Maalissa vaikuttavana aineena on hopea, jonka ionit estävät bakteerien jakautumista ja lisääntymistä, tuote-
kehityskemisti Harri Lipsonen Teknokselta sanoo. - Kodista ei täysin steriiliä tällaisella maalilla saa, eikä ole tarkoituskaan, Lipsonen lisää. Vanhaa kotia remontoitaessa tai uutta rakennettaessa materiaalivalinnat ja sisustusratkaisut tehdään maun ja esteettisten arvojen lisäksi myös käytännöllisyyden näkökulmasta. - Täysin siivoamisesta ei tulla valitettavasti koskaan pääsemään, mutta remontoidessa ja sisustaessa kannattaa miettiä jaksaako pyyhkiä avohyllyiltä pölyä, kuurata sormenjälkiä kauniisti kaiverretuista vetimistä tai öljytä upeita puutasoja säännöllisesti, sanoo Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja Hanna Pikkarainen.
Maataloustuotteiden tuottajahinnat olivat edellisvuotta alhaisemmat Lähes kaikkien maataloustuotteiden tuottajahinnat olivat vuonna 2014 edellisvuotta alhaisemmat. Suhteellisesti eniten vuositasolla laskivat viljan tuottajahinnat. Loppuvuodesta 2014 myös maidon tuottajahinta kääntyi laskuun. Lampaanlihan tuottajahinta oli kuitenkin poikkeus, sillä keskimääräinen hinta oli vuositasolla laskettuna kuusi prosenttia edellisvuotta korkeampi. Tiedot käyvät ilmi Luken Maataloustuotteiden tuottajahinnat -tilastosta. Vuonna 2014 viljojen tuottajahinnat alenivat keskimäärin yli 20 prosenttia edellisvuodesta, paitsi rukiin tuottajahinta laski vain 10 prosenttia. Ennen vuotta 2014 viljojen tuottajahinnat nousivat pidemmän aikaa. Vuonna 2014 tuottajalle maksettiin peruslaatuisesta leipävehnästä keskimäärin 167 euroa ja rehuvehnästä 142 euroa tuhannelta kilolta. Leipävehnän hinta oli 17 prosenttia ja rehuvehnän hinta 30 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Mallasohran keskihinta oli 159, rehuohran
133 ja kauran 126 euroa tuhannelta kilolta. Kaikki olivat noin neljänneksen edellisvuotta alhaisempia. Rukiin tuottajahinta oli 197 euroa tuhannelta kilolta.
Maidon ja ruokaperunan tuottajahinnat laskivat
Vuositason keskimääräinen maidon tuottajahinta on noussut vuodesta 2010. Viime vuonna maidon tuottajahinta oli 44,55 senttiä litralta, eli kaksi prosenttia edellisvuotta korkeampi. Luku ei sisällä jälkitilejä eikä maidon tuotantotukia. Kuukausitasolla maidon hinta oli alkuvuodesta 2014 edellisvuosia korkeammalla, mutta laski loppuvuodesta 2014 loppuvuoden 2012 tasolle. Ruokaperunan hintavaihtelu vuodenajan mukaan oli tasaisempaa kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuositasolla laskettuna ruokaperunan tuottajahinta oli 15 euroa sadalta kilolta.
Lihan tuottajahinnat kääntyivät vuositasolla laskuun
Kaikkien lihalaatujen keski-
määräiset tuottajahinnat ovat vahvistuneet melko tasaisesti vuodesta 2010 lähtien, mutta vuonna 2014 hinnat kääntyivät lampaanlihaa lukuun ottamatta laskuun. Tuottajalle maksettiin naudanlihasta vuonna 2014 keskimäärin 303 euroa sadalta kilolta, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lihasiasta maksettiin yhdeksän prosenttia edellisvuotta vähemmän eli 162 euroa sadalta kilolta. Myös broilerinlihan tuottajahinta laski lähes neljällä prosentilla 146 euroon sadalta kilolta. Karitsanlihasta maksettiin tuottajalle 401 euroa sadalta kilolta eli lähes kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.
Kananmunien hinnat laskivat
Keskimääräinen A-luokan kananmunien tuottajahinta vuonna 2014 oli 105 euroa sadalta kilolta. Hinta laski edellisestä vuodesta 15 prosenttia. Tuotantotavoittain tarkasteltuna tuottaja sai lattiakanojen munista 105 euroa sadalta kilolta, mikä on 11 prosenttia
Kananmunien hinta laski edellisestä vuodesta 15 prosenttia. enemmän kuin virikehäkkikanojen munista. Luomumunien tuottajahinta laski toista vuotta peräkkäin. Tuottaja sai luomumunista keskimäärin 246 euroa sadalta kilolta, mikä oli 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Tilaston taustaa
Tuottajahinta on viljelijän maataloustuotteesta saama hinta ilman arvonlisäveroa. Tiedot tuotta-
jahinnoista perustuvat ensimmäisille ostajille eli meijereille, teurastamoille, maatalouskaupalle, viljaa käyttävälle teollisuudelle sekä kananmuna- ja perunapakkaamoille tehtyihin kyselyihin. Tiedot kerätään kuukausittain. Tiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot löytyvät verkosta Maataloustuotteiden tuottajahinnat -tilaston kotisivulta.
NRO TAMMIKUU 2015 2015 NRO 22 HELMIKUU
4
TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito
• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset
• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA
Konsultoiva tilitoimisto
Jetrocap Oy
Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493
P. 622 616
Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani
Mahdollisuus myös posliinihampaista. Ajanvaraukset sopimuksen mukaan.
Elävä Maaseutu -lehti Maaseudun asialla!
Ympäristöjärjestöt kannustavat Suomea mukaan uusiutuvan energian buumiin Ympäristöjärjestöt julkaisivat tänään energiapoliittiset tavoitteensa tulevalle hallituskaudelle. Samalla järjestöt julkaisivat puolueille tekemänsä vaalikyselyn tulokset. BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF kannustavat tulevaa hallitusta kääntämään kurssin nopeasti kohti energiajärjestelmää, joka toimii täysin uusiutuvalla energialla. Uuden teknologian läpimurron myötä maailmalla on käynnistynyt energia-alan murros, jossa Suomen kannattaa olla etukenossa mukana. Tämä edellyttää rohkeita tavoitteita ja johdonmukaista politiikkaa, joka priorisoi kestävän ja joustavan energian ja antaa niin kotitalouksille kuin yrityksillekin työkalut olla muutoksessa täysillä mukana. Järjestöt odottavat tulevalta hallitukselta myös käytännön toimia, joilla kivihiilen poltosta päästään eroon vuosikymmenen sisällä. Tavoiteaikataulu linjattiin päättyvällä hallituskaudella, mutta keinot
tavoitteeseen pääsemiseksi puuttuvat. Järjestöjen mielestä tulevan hallituksen tulisi samalla laatia tiekartta myös turpeesta luopumiseksi energiantuotannossa.
Puolueet hajautetun ja uusiutuvan energian puolesta
Myös kahdeksan suurimman puolueen energiapoliittisissa tavoitteissa näkyy viitteitä lähestyvästä energia-alan murroksesta. Ympäristöjärjestöjen vaalikyselyssä puolueet - yhtä lukuunottamatta - kannattivat nykyistä hajautetumpaan energiajärjestelmään siirtymistä sekä panostamista uusiutuvan energian lisäämiseen. Kysymys siitä, pitäisikö pitkän aikavälin (2050) tähtäimeksi ottaa Tanskan malliin 100% uusiutuvaan energiaan siirtyminen, aiheutti kuitenkin puolueissa hajontaa. Vahvimmin tavoitetta kannattivat Vihreät ja Vasemmisto - jälkimmäinen nopeutetulla aikataululla. RKP piti tavoitetta varteenotettavana, jos samalla saadaan aikaiseksi positiivisia
vaikutuksia työllisyyteen ja talouden kasvuun. Keskusta arvioi, että 2050-luvulle tultaessa uusiutuvan energian osuuden tulee nousta 85-90 prosenttiin. Myös KD arveli, että tuolloin olisi jonkin verran ydinvoimaa vielä käytössä. SDP ja Kokoomus tähtäisivät uusiutuvan energian sijaan päästöttömään energiantuotantoon. Puolueiden yleinen linja on kuitenkin selvä: jatkossa ilmasto- ja energiapolitiikan on tuettava siirtymistä uusiutuvan energian osuuden selvään kasvuun. Poikkeuksen muodostaa Perussuomalaiset, jotka eivät usko uusiutuvien mahdollisuuksiin. Puolueista löytyy vahvaa kannatusta myös energiatehokkuuden ja -säästön edistämiselle. Keinoina kivihiilen alasajamiseen kaikki paitsi Perussuomalaiset mainitsevat uusiutuvan energian. Keskusta ehdottaa lisäksi kivihiilen veron kiristämistä, Vihreät ja RKP päästökaupan korjaamista ja Vasemmistoliitto kivihiilen
käyttökieltoa. Kokoomus väläyttää vastauksessaan muun muassa hiilen talteenottoa, vaikka talteenoton kaupallinen toteutuvuus on näyttänyt epätodennäköiseltä.
valtuutus. Rahastointimenettely on varsin helppo ratkaisu, mutta se synnyttää hankalan tilanteen sijoittajaosakkaille, sillä he eivät saa vähentää rahastoituja suorituksiaan juoksevasta vuokratulostaan. ”Suoritukset, jotka asuntoosakeyhtiö tulouttaa kirjanpidossaan ovat sijoittajaosakkaalle tulonhankkimistoiminnan vähennyskelpoisia menoja. Keskeistä on siis asunto-osakeyhtiön päättämä suorituksen kirjanpitokäsittely, ei se, minkä niminen maksettu suoritus on. Huoneistossaan itse asuvalle henkilölle asialla ei ole merkitystä”, Pynnönen kuvasi. ”On hyvä, että taloyhtiössä ei eletä kädestä suuhun. Puskurirahasto auttaa korjaushankkeiden läpivientiä, mutta helpottaa myös jos jotain yllättävää tapahtuu. Ennakkosäästäminen paras puoli on,
että taloyhtiö siten varautuu suunnitelmalliseen korjaustoimintaan”, totesi operatiivinen johtaja Harri Mäkinen Talokeskus Yhtiöistä. Ylimääräisiä yhtiövastikkeina kerättyjä varoja ei voi nostaa asunnon myynnin yhteydessä. Kiinteistöliitto suosittelee, että varautuipa taloyhtiö tuleviin hankkeisiin yleisesti tai yksilöidysti nimetyllä ennakkorahastoinnilla tai asuintalovarauksen kautta, ilmoitettaisiin kunkin huoneiston euromääräinen osuus ennakkoon tehdystä varautumisesta isännöitsijäntodistuksessa. Tällöin osakkeita ostava saa tietoonsa huoneiston osuuden ennakkoon tehdystä varautumisesta ja osakkeita myyvä voi paremmin huomioida ennakkoon kerätyn ja uuden omistajan hyödyksi tulevan osuuden määritellessään kauppahintaa.
Turpeenkaivuulle löytyy puolustajia
Turpeenpoltolle löytyy puolueista vielä puolustajia, vaikka kyseessä on kivihiilen veroinen päästölähde. Vasemmistoliittoa ja Vihreitä lukuunottamatta muut puolueet haluavat jatkaa turpeen käyttöä energiantuotannossa senkin jälkeen, kun kivihiilestä on luovuttu. Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset haluaisivat jopa edelleen parantaa turpeen kilpailukykyä suhteessa muihin fossiilisiin polttoaineisiin. RKP kannattaa nykyisen hallituksen linjaamaa tavoitetta turpeenpolton vähentämisestä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Suuri energiaväittely 11.3. Helsingissä: https:// www.facebook.com/events/ 1403990873240297/
Taloyhtiö - säästä korjauksiin oikein, varo sudenkuoppia! Taloyhtiön isot korjaushankkeet vaativat huomattavaa taloudellista panostusta. Viisas taloyhtiö varautuukin taloudellisesti korjaushankkeeseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että varautuminen ja taloyhtiön säästöön kerätyt varat voidaan tulkita taloyhtiön voitoksi ja tämä voi aiheuttaa taloyhtiölle veroseuraamuksia, mikäli varautumista ei tehdä oikein. Taloyhtiön kannattaa etukäteen perehtyä tarkasti siihen, kuinka varautuminen on järkevää toteuttaa. ”Tähän antaa Kiinteistöliiton julkaisema uusi ohje erinomaisen työkalun”, kertoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen Korjaushanke haltuun -seminaarissa Turussa. Kiinteistöliitto julkaisi tilaisuudessa Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa -ohjeen, joka pureutuu taloyhtiön korjaushankkeen kirjan-
pito- ja verotusmenettelyihin. ”Taloyhtiön on syytä varmistaa säästäessään ja kirjatessaan varoja tilinpäätökseen, ettei se näytä maksettujen osakassuoritusten takia verotettavaa voittoa”, muistutti Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen. Varojen kerääminen korjaushanketta varten voidaan aloittaa yhtiökokouksen päätöksellä. ”Tuleviin menoihin voidaan varautua ennalta verovapaasti kahdella eri tavalla, rahastointimenettelyllä tai asuintalovarauksella”, Järvinen kiteytti.
Asuintalovaraus ei vaadi yhtiökokouspäätöstä
”Asuintalovaraus on joustava tilinpäätöksen järjestelykeino ja sen toteuttaminen on varsin helppoa, sillä varauksen tekeminen ei vaadi yhtiökokouksen erillistä päätöstä. Asuin-
talovarauksen käyttöaika on 10 vuotta, mutta esimerkiksi korjausrahastojen varojen käyttöaika on vain kolmesta viiteen vuotta. Rahastoidut varat tulee käyttää taseeseen aktivoitaviin hankkeisiin, kun taas asuintalovarausta voidaan käyttää myös vuosikuluina vähennettäviin kuluihin”, Järvinen tiivisti. Aivan pieniltä taloyhtiöiltä kuten paritaloilta asuintalovaraus voi kuitenkin olla ulottumattomissa, sillä rakennuksen pinta-alasta on oltava yli puolet asuinkäytössä ja tilaa on oltava vähintään 200 neliötä. Asuintalovarausta voi tehdä 68 euroa neliöltä verovuotta kohti. Pienin mahdollinen varaus on 3500 euroa ja sitä voi kerätä siis 10 vuotta. ”Kymmenessä vuodessa kertyykin jo mukava summa”, Pynnönen laskeskeli. ”Asuintalovaraus muodostetaan tilinpäätösvaiheessa.
Luonteeltaan se on ennenaikainen kulukirjaus tulevia menoja varten”, Järvinen kuvasi.
Rahastoinnista tarvitaan yhtiökokouksen päätös
Perinteisesti käytetyin tilinpäätössuunnittelun keino taloyhtiöissä on rahastointimenettely, jossa osakassuorituksia käsitellään pääomasijoituksina, joilla taloyhtiöön kerätään uutta pääomaa. Näitä säästöön kerättyjä varoja taloyhtiö käyttää korjaushankkeen rahoittamiseen kun sen aika on. ”On kuitenkin muistettava, että muita tuloja kuin osakkailta kerättyjä vastikkeita, ei voi rahastoida ”, Pynnönen korosti. Vastikkeiden rahastoinnista päättää yhtiökokous. Päätös rahastoinnista on tehtävä ennen tilikauden päättymistä. Taloyhtiön hallitus voi päättää rahastoinnista vain, jos sillä on siihen yhtiökokouksen antama
Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! tiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet NRO 2 HELMIKUU 2015
Kaikki kodin kalusteet keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet tehtaanmyymälästä! Kaikki kodin kalusteet
usteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! rot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet
Kaikki kodin kalusteet tehtaanmyymälästä! tehtaanmyymälästä! S I ON
Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme Ota mitat ja mielikuvitus paljon malliryhmiä. mukaan, niin suunnitellaan Tule ja ihastu! Ota mitat ja mielikuvitus yhdessä komerot
UKUOVET yksilöllisillä liukuovilla!
Myymälässämme paljon malliryhmiä. Tule ja ihastu!
mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme - ilmainen suunnittelupalvelu malliryhmiä. myymälässä paljon Tule ja ihastu!
V I S I ON
- nopeat toimitukset LIUKUOVET
- ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä - nopeat toimitukset - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille
- monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ilmainen suunnittelupalvelu - ei ostorajoituksia myymälässä - nopeat toimitukset - myös jälleenmyyjille - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille
Meiltä myös normaalikeittiöt!
www.keittiokalustetukut.fi www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi www.visionliukuovet.fi www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi vikaari-ovet et Holvikaari-ovet ark. 9-18, la 9-14 ark. 9-14 ark. 9-18, 9-18, lala9-14
% -70% 70% myös lasiovet
o-ovet -ovet
Lakeuden Lakeuden Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU myös lasiovet
myös lasiovet
valkoiset vakiomittaiset varasto-ovet
Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663 Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663
akiomittaiset varasto-ovet Helmikuun aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin. .
aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin.
Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663
Kalakantojen arvioinnissa otettava huomioon myös epävarmuudet Kalakantojen arviointi tuottaa tietoa kalakannan tilasta sekä kalastuksen vaikutuksesta kannan kehitykseen. Koska suoraa tietoa kannan koosta tai kalastuskuolevuudesta ei ole saatavilla, päätelmät pohjautuvat epäsuoraan informaatioon ja erilaisten tietolähteiden yhdistelyyn. Uudenlaisilla matemaattisilla menetelmillä voidaan huomioida kanta-arvioihin sisältyvät epävarmuudet ja tarjota aiempaa luotettavampia arvioita päätöksenteon tueksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Henni Pulkkinen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten erityyppisiä epävarmuuden lähteitä voidaan huomioida kalakantojen arvioinnissa Bayes-tilastotieteen avulla. Bayes-malleissa olemassa olevaa tietoa voidaan yhdistellä laajalti. Esimerkiksi monien uhanalaisten ja vähän tutkittujen kalakantojen arvioinnissa voidaan käyttää hyödyksi sukulaislajeista kerättyä biologista ja ekologista tietoa. - Bayes-mallinnus on oppimisprosessi, jossa aikaisempaa tietoa päivitetään uudella tiedolla. Haasteena on tunnistaa,
miten monista lähteistä hyödyllistä tietoa voi kerätä. Tieto voi olla peräisin kirjallisuudesta tai tietokannoista, mutta yhtä hyvin se voi olla myös asiantuntijahaastatteluilla kerättyä niin sanottua hiljaista tietoa, Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Pulkkinen kertoo.
Luonto ei noudata yhtä kaavaa
Perinteinen kalakantojen arviointi tehdään pitkälti havaitun datan ehdoilla, eikä huomiota kiinnitetä riittävästi tehtyjen oletusten takia piiloon jäävään epävarmuuteen. Bayesmallinnus mahdollistaa koko biologisen prosessin kuvaamisen käytössä olevan datan määrästä riippumatta, jolloin heikosti tunnetut osat on helpompaa tunnistaa ja niihin liittyvät epävarmuudet huomioida. Pulkkisen väitöstyössä tarkastellaan muun muassa malliepävarmuutta, joka seuraa siitä, että tutkittavaa ilmiötä voidaan selittää useilla, jopa toistensa kanssa ristiriitaisilla teorioilla.
- Yksikään luonnonilmiötä esittävä matemaattinen yhtälö ei ole absoluuttisen oikea. Sen sijaan useat, kilpailevatkin näkemykset parhaasta matemaattisesta mallista voivat yhdessä tarjota laajemman ymmärryksen ilmiöstä kuin mikään niistä yksin. Mallin valinnalla voi olla merkittäviä vaikutuksia aineiston tulkintaan. Yksi biologisen Bayes-mallinnuksen menestystarinoista on väitöskirjassakin tarkasteltu Itämeren lohen kanta-arviointimalli, jossa yhdistetään biologinen taustatieto sekä laajat tutkimusaineistot Suomen ja Ruotsin luonnonlohikannoista. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) käyttää kanta-arvioinnin tuloksia vuosittain tieteellisessä neuvonannossaan Itämeren lohen kalastuskiintiöistä. Pulkkisen mukaan Bayestilastotieteen käyttö on yleistymässä populaatiobiologiassa. Mallinnus edellyttää kuitenkin ymmärrystä todennäköisyyslaskennasta, ja siinä törmää helposti laskentateknisiin haasteisiin. Bayes-mallit ovat kuitenkin olleet jo kauan
arkipäivää monilla aloilla. Useimmat meistä käyttävät Bayes-sovelluksia tietämättään päivittäin muun muassa hakukoneiden, käännösohjelmien ja puheentunnistuksen järjestelmissä.
5
6
NRO 2 HELMIKUU 2015
Seikkailunäytelmä Nuolikärpän Suomen kantaesitys Seikkailunäytelmä Nuolikärpän Suomen kantaesitys on keskiviikkona 11.3. klo 18.30 Oulun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. – työttömiä kutsutaan koeyleisöksi Huikea seikkailunäytelmä kertoo Suomaan kuningaskunnassa asustavasta itsepäisestä kuningas King Suomesta, joka etsii tyttärelleen prinsessa Miss Suomelle siniveristä, komeaa ja rikasta puolisoa. Tarinan henkilöt ovat nimensä veroisia; Pahakehno, Tyhmä-Rune ja Pee Aaa eli prinssi Aaltopelti. Tietysti seikkailussa on myös sankari, sopivasti jännitystä ja paljon toimintaa! Näytelmä ei moralisoi, vaan osoittaa oikean ja väärän huumorilla ja tunteella. Sen hulvaton huumori puree niin lapsiin kuin aikuisiinkin! Ikäsuositus yli 5-vuotiaille. Näytelmän rooleissa nähdään Pentti Korhonen, Mikko Korsulainen, Antti Kyllönen, Mikko Leskelä, Aki Pelkonen ja Anne Syysmaa. Näytelmän käsikirjoitus ja ohjaus Tero Jartti. Lavastus ja valot Jukka Kyllönen. Puvut Ulpu Korpua. Oulun kaupunginteatteri toivottaa työttömät tervetulleeksi koeyleisöksi Nuolikärppä-näytelmän harjoitukseen tiistaina 3.3.2015 klo 18.30 pienelle näyttämölle. Tilaisuus on tarkoitettu vain työttömille ja on heille maksuton. Koeyleisöön päästääkseen jokaisella tulijalla täytyy olla teatterilippu, joita saa teatteritalon ala-aulan Myyntipalvelusta. Paikkoja on rajoitetusti. Lämpimästi tervetuloa!
Jo kolmannes peltoalasta vuokrattua Pellon vuokraus on nykyään erittäin yleistä. Maataloustuotannon lopettaneet viljelijät vuokraavat usein peltonsa lisämaaksi. Vuonna 2014 vuokratun pellon määrä Suomessa oli noin 777 000 hehtaaria eli noin kolmannes käytössä olevasta maatalousmaasta. Maatiloista 60 prosentilla oli vuokrapeltoa. Kotieläintiloilla pellon vuokraus on keskimääräistä yleisempää. Sika- ja nautatiloista yli 80 prosentilla oli peltoa vuokralla.
Tiloja vielä yli 50 000
Vuonna 2014 Suomessa oli 52 775 maatalous- ja puutarhayritystä. Tilojen määrä on vähentynyt vuodessa 1 600 kappaletta eli noin 3 prosenttia. Vuodesta 2010 tilojen määrä on vähentynyt 6 700 kappaletta. Tällä vähennysvauhdilla tilojen määrä painuu alle 50 000
vuonna 2016. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastosta. Vaikka tilojen määrä vähenee, niin käytössä olevan maatalousmaan määrä lisääntyy. Vuonna 2014 käytössä olevaa maatalousmaata oli 2,27 miljoonaa hehtaaria. Määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 8 500 hehtaarilla. Vuonna 2014 tilojen keskikoko oli 43 hehtaaria. Keskikoko on lisääntynyt vuodessa puolellatoista hehtaarilla. Tiloista 87 prosenttia oli yksityishenkilöiden omistamia perheviljelmiä. Maatalousyhtymiä oli 4 365, perikuntia 1 446 ja osakeyhtiöitä 859 kappaletta.
Kotieläintilojen osuus laskee
Kasvintuotantoa harjoittavien tilojen osuus kaikista tiloista lisääntyy ja kotieläintilojen
Urheiluseurat, järjestöt, yhdistykset! Tarvitsetteko oman lehden esimerkiksi juhlavuoden tai tapahtuman vuoksi? Teemme tilauksesta asiakaslehtiä. Pyydä tarjous! Jätä ilmoitusmyynti, sivunvalmistus ja jakelu meidän huoleksemme!
osuus vähenee. Vuonna 2014 kasvinviljelyä päätuotantosuuntana harjoitti noin 65 prosenttia tiloista ja kotieläintaloutta vähän yli 30 prosenttia. Loput tiloista ovat sekatiloja. Viljanviljely on yleisin tuotantosuunta. Vuonna 2014 se oli tuotantosuuntana noin 36 prosentilla tiloista. Lypsykarjatalous on kotieläinpuolen yleisin tuotantosuunta. Vuonna 2014 sitä harjoitti noin 15 prosenttia kaikista tiloista.
Viljelijät keskimäärin noin 50-vuotiaita
Viljelijän keski-ikä pysyi ennallaan 50,6 vuodessa. Yleistäen voidaan sanoa, että kotieläintilojen viljelijät ovat keskimääräistä nuorempia. Kasvihuonetuotantoa päätuotantosuuntanaan harjoittavien tilojen viljelijät ovat vanhimpia. Heidän keski-ikänsä oli 53
vuotta. Nuorimpia ovat siipikarjatilojen viljelijät. Heidän keski-ikänsä oli 47,5 vuotta.
Tilaston taustaa
Maatalous- ja puutarhayritysten rakennetilasto sisältää tietoa maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärästä, maankäyttölajeista ja tuotantosuunnista sekä viljelijöistä Suomessa. Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen maa- ja puutarhatalouden omistus- ja tuotantorakenteesta sekä viljelijöiden lukumäärästä ja ikärakenteesta. Tilaston tiedot saadaan pääasiassa maaseutuhallinnon rekistereistä.
Maaseutulehdet Kustannus Oy
MUHOS
NRO 2 HELMIKUU 2015
7
Tavoitamme 100.000 kotitaloutta kahdesti viikossa Oulu, Oulunsalo, Kempele, Haukipudas, Kiiminki, Ii, Tyrnävä, Muhos, Liminka, Lumijoki, Ylikiiminki, Pudasjärvi
Pyydä tarjous tarvitsemallesi jakelumäärälle! Puh. 044 737 0331, 0 044 737 3 033 0337 suora.jakelu@oulu-suorajakelu.fi
Lumiolosuhteiden muutos syynä taimituhoihin Elävä Maaseutu - maaseudun asialla!
Viljasato kattaa kotimaisen kulutuksen reilusti Viljasato on ylittänyt neljä miljardia kiloa keskimäärin joka toinen vuosi 2000-luvulla. Vuonna 2014 ylitys tapahtui seitsemännen kerran. Vuonna 2014 ensimmäistä kertaa yli satavuotisen suomalaisen satotilastoinnin aikana vehnän tuotanto ylitti täpärästi kauran tuotannon. Ohran, kauran ja vehnän tuotannosta on riittänyt viime vuosina vientiin asti, toisin on rukiin kohdalla. Vuonna 2014 tapahtui historiallinen käänne viljalajien välisessä tuotannossa, kun vehnäsato oli hiukan suurempi kuin kaurasato. Molempien viljojen tuotanto ylitti miljardi kiloa. Edelleenkin eniten viljelty vilja on ohra. Sitä tuotetaan lähes puolet koko neljän miljardin kilon viljantuotannosta. Suurin osa näiden viljojen sadosta hyödynnetään kotimaisessa kotieläintuotannossa.
Ruissato lähes kolminkertaistui vuodesta 2013. Se jäi siltikin 75 miljoonan kilon sadollaan kauas kolmen eniten viljellyn viljan määrästä. Ruis on aidosti leipävilja, ja sen tuotannon tulisi ylittää sata miljoonaa kiloa, jotta tuotanto kattaisi kotimaisen kulutuksen.
si prosenttia. Luomuinta viljasadosta on ruis, josta luomuna tuotettua oli 12 prosenttia. Määrällisesti eniten eli noin 40 miljoonaa kiloa tuotettiin luomukauraa, jonka osuus Suomen koko kaurasadosta on noin neljä prosenttia.
Luomuvilja vaatii lähes tupla-alan
Sokerijuurikkaan hyvä hehtaarisato, noin 46 tonnia hehtaarilta, tuotti parhaan sadon kolmeen vuoteen. Juurikassato ylitti reilusti 600 miljoonaa kiloa. Sen sijaan rypsisadon raju pieneneminen jatkui jo neljättä vuotta peräkkäin. Rypsisato oli noin 33 miljoonaa kiloa eli enää viidennes vuoden 2010 sadosta.
Luomuviljan satotaso oli koko maan keskiarvona 50−60 prosenttia tavanomaisesti tuotetun viljan satotasosta. Saman viljamäärän tuottamiseen tarvitaan siten luomutuotannossa lähes kaksi kertaa suurempi viljelyala kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomuvilja-alan osuus Suomen vilja-alasta ei kuitenkaan ole järin suuri, vain noin neljä prosenttia. Luomuviljan osuus koko viljasadosta on noin kak-
Sokerijuurikkaasta hyvä sato
Maatilat tunnollisia tiedonantajia
Vuonna 2014 satotiedot kysyttiin noin 6 000 tavanomaista
ja 1 000 luomutuotantoa harjoittavalta tilalta. Otantatutkimuksen perusteella kaikkien Suomen noin 53 000 maatilan satotiedot on laskettu myös alueittain tärkeimpien peltokasvien osalta. Satotilaston ennakkotiedot julkistettiin 27.11.2014. Tuolloin esitettyihin tietoihin ei tullut suuria muutoksia, mutta nyt julkistetut lopulliset satotiedot kattavat suuremman määrän viljelykasveja. Luonnonvarakeskus (Luke) jatkaa yli satavuotista peltokasvituotannon tilastointia, jota viime vuoteen asti teki Tike. Tiken tilastotuotanto siirtyi 1.1.2015 Luonnonvarakeskukseen. Tilastotaulukot on julkaistu Maataloustilastot.fi-palvelussa: Satotilasto ja Luomusatotilasto. Viljasadon laadusta lisätietoja Eviran sivuilla.
Lumipeitteen sulamiset ja jäätymiset kiihdyttävät taimikuolemia. Tämä ilmenee talvi-ilmastoa koskevan tutkimuksen alustavista, ensimmäisen tutkimustalven jälkeisistä tuloksista. Suomen Akatemian rahoittama tutkimus on alkanut syyskuussa 2013 ja se jatkuu vuoden 2017 syksyyn asti. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pasi Rautio tutkii muuttuvan ilmaston vaikutuksia pohjoisen talveen ja sitä kautta kasveihin ja maaperään. 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli Suomen lämpötilanmittaushistorian lämpimin. Lämpeneminen näkyy erityisesti pohjoisessa talvi-ilmastossa. Nykyisen lämpötilamuutoksen erottaa aikaisemmista vaihteluista sen nopeus: muinaiset vaihtelut ovat tapahtuneet pitkällä aikavälillä, kun taas nykyinen muutos on ollut hyvin nopeaa. Rautio kertoo yhdeksi syyksi lumiolosuhteiden muuttumisen. ”Ilmaston lämpeneminen on riippuvainen myös lumipeitteestä. Lumen alta paljastuva kasvillisuus ei heijasta auringon säteilyä samalla tavalla kuin lumi, vaan sitoo sitä itseensä. Tämä kiihdyttää lämpenemistä. Talviaikaisten lämpö- ja pakkasjaksojen vuorottelu puolestaan johtaa jääkerrosten muodostumiseen. Jäätymis-sulamissyklien runsastuminen ja roudan viipyminen keväällä saavat aikaan kaasujenvaihdon häiriintymisen, jonka seurauksena muun muassa happipitoisuus vähenee ja hiilidioksidin määrä lumipeitteen alla kasvaa. Jo ensimmäisen tutkimustalven jälkeen on selvinnyt, että ilmiö lisää taimituhoja”, hän kertoo.
Työssä vai eläkkeellä - molempi parempi! Moni suomalainen tekee eläkkeelläkin töitä. Viime vuonna Ilmarinen myönsi 2500 eläkettä, jotka perustuivat eläkkeen rinnalla tehtyyn työhön. Suomalaisen työuran kesto kasvaa hitaasti mutta varmasti. Viimeisimmässä tilastossa työvoimaan kuulumisen odotettu aika oli jo 37,2 vuotta. Eläkkeellä tehdyllä työllä on merkitystä myös kansantalouden kannalta. − Työskentely eläkkeen rinnalla yleistyy koko ajan. Viime vuonna Ilmarinen myönsi 2500 eläkettä, jotka perustuivat eläkkeen rinnalla tehtyyn työhön. Vuonna 2013 vastaava luku oli reilu 2000. Eläkkeen rinnalla tehty työkin pidentää toisasiallisesti työuria vaikka se ei eläketilastoissa näykään, sanoo Ilmarisen eläkkeistä vastaava varatoimitusjohtaja Sini Kivihuhta.
8
OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset aukset 45 vuoden kokemuksella! Kysy tarjous, ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla. Hallitsemme myös nostimien, piirturien ja jarrujen huollot ja korjaukset.
WIHELÄN KONEPAJA OY Hautakorventie 13, OULU. Puh. 020 741 4300
www.wihelankonepaja.fi
NRO 2 HELMIKUU 2015
Metsänomistaja! Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa
Markus Viitala
Sami Oinas
0400 178 677
040 775 3049
Jussi Timonen-Nissi
040 510 4847
Salla
Kemijärvi
Aki Huttu
Rovaniemi KITKAWOOD
Kuusamo
Elävä Maaseutu -lehti on maaseudun asialla!
PÖLKKY
Vilho-Petteri Koivisto
040 167 8961
ULEA
Taivalkoski
040 822 5321
Esa Polojärvi
040 670 9003 Jari Juntunen
Pudasjärvi
Seppo Miettunen
040 678 7064
Suomussalmi
Oulu
Jukka Heikkinen
040 515 9779
Jari Nykänen
040 653 1599
Kajaani
040 653 0122
KAJAANIWOOD
Hankintatoimisto Saha Pölkky Metsä Oy - Kemijärventie 73, 93600 KUUSAMO Puh. 040 833 9831 - Fax 08 851 4016 office@polkky.fi tai etunimi.sukunimi@polkky.fi
www.polkky.fi
Opiskele ammattiin OSAOssa Yhteishaku 24.2.–17.3.2015 Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikön koulutustarjonta yhteishaussa www.opintopolku.fi (myös ylioppilaille) Kaivosalan perustutkinto, kaivosmies Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Mikäli opintosi ovat jääneet kesken, sinulla on mahdollista jatkaa opintosi loppuun kaivos-, metsä- ja rakennusalan perustutkinnossa sekä hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnossa (tarjoilija). Kysy vapaista opiskelupaioista jatkavilla luokilla!
ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET Rakennusalan perustutkinto (maarakennuskoneenkuljettaja) Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto Metsäalan perustutkinto (metsäkoneenkuljettaja) Puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto Katso lisätiedot ja hakuajat www.osao.fi/aikuiskoulutuskalenteri Lisätiedot: Opinto-ohjaaja Seija Pekkala p. 040-5424494, seija.pekkala@osao.fi