Maa Elävä
seutu Maaseudun puolesta
Elävä Maaseutu -lehti nro 3 MAALISKUU 2014 • LEHTI LUETTAVANA MYÖS NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi
RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN www.pekant.fi KORJAAMO/ VARAOSAT: OULU
Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810
KORJAAMO: JÄÄLI Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810
KORJAAMO/ VARAOSAT: TURKU
Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820
PALVELEMME:
ma-pe 6-22, la 8-16
RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS
RASKASSARJA HEAVY DUTY REPAIRS
Täydellinen tauko antaa energiaa 6-24h • RUNSAS NOUTOPÖYTÄ, www.noutopoyta.fi • MAITTAVA AAMIAINEN • A´LA CARTE ANNOKET • ABC-BURGERIT JA PIZZAT • ELINTARVIKKEET KAUPAN HINTAAN • NESTEKAASUT, KORJAUSPALVELU
ABC Vaala, avoinna 6-24 Vaalantie 285, puh. 044 788 4874
TILITOIMISTOJA: TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito
• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA
• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset
Konsultoiva tilitoimisto
Jetrocap Oy
Uusikatu 57-59 90100 Oulu (08) 336 423 fax 336 493
2
NRO 3 MAALISKUU 2014
Puoluerahoituksen sääntöjä noudatetaan paremmin Puolueet ja niitä lähellä olevat organisaatiot noudattavat puoluerahoitusta koskevia säännöksiä aiempaa tunnollisemmin. Puoluerahoituksen sähköiseen ilmoitusrekisteriin ilmoitettiin vuoden 2013 aikana puolueiden, puolueyhdistysten ja lähiyhteisöjen saamia tukisuorituksia yhteensä yli 2,4 miljoonaa euroa. Vuoteen 2012 kohdistuvien ilmoitusten määrä on vuoden 2013 aikana noussut takautuvasti 2,6 miljoonasta eurosta 3,1 miljoonaan euroon. Vuoteen 2011 kohdistuvien tukien määrä on vuonna 2013 noussut 2,4 miljoonasta eurosta 2,6 miljoonaan euroon. Osa ilmoitusten täydennyksistä on seurausta kolmen viime vuoden aikana tehdyistä puoluerahoitustarkastuksista. Tarkastusten perusteella puoluerahoitusta koskevat ajantasaiset ilmoitukset ovat täydennysten jälkeen olennaisilta osin oikein ja antavat tarkastettujen yhteisöjen saamasta tuesta olennaisilta osin oikeat tiedot. Tarkastuksissa ei havaittu olennaisia puoluelain vastaisia tukisuorituksia, jotka olisivat peräisin muulta organisaatiolta kuin lähiyhteisöltä. Tulkinnanvaraisia tilanteita on kuitenkin edelleen runsaasti. Valvottavien yhteisöjen kirjanpito on hoidettu pääsääntöisesti asianmukaisesti siten, että puoluelain säännösten valvonta on ollut kirjanpidon perusteella toteutettavissa. VTV korostaa kirjanpidon ajantasaisuuden, erittelytavan ja laadun merkitystä. Myös käteiskassavarojen käsit-
telyyn on syytä kiinnittää huomiota, ja vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen erittelyn tulisi olla johdettavissa kirjanpidosta ja muista selvityksistä ja täsmäytettävissä niihin. Valvottavien yhteisöjen tilintarkastajien valinnassa ja tilintarkastuskertomuksissa on havaittu puutteita. Tilintarkastajiksi ei ole aina valittu puoluelain edellyttämiä auktorisoituja tilintarkastajia. Tilintarkastajat eivät myöskään ole aina sisällyttäneet tilintarkastuskertomuksiinsa puoluelain mukaisia lausumia. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) valvoo puoluelain tarkoittamaa tukea, vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen ilmoittamista sekä näihin liittyvien asiakirjojen laatimista ja toimittamista koskevien säännösten noudattamista. Tarkastusvirasto katsoo toimintansa osaltaan vaikuttaneen puoluerahoituksen läpinäkyvyyden lisääntymiseen. Tarkastusvirastolla on noin 150 puoluelain mukaista valvottavaa, joista yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat toimittaneet vuoden 2012 tilinpäätösasiakirjansa ilmoitusrekisteriin. Kaikkiaan Suomessa on noin 6 000 puolueyhdistystä. Vuonna 2013 VTV teki 25 puoluerahoitustarkastusta eli viisi enemmän kuin edellisenä vuonna. Tarkastukset kohdistuivat tällä kertaa eduskuntapuolueisiin, niiden Pirkanmaan ja Helsingin piirijärjestöihin sekä kahteen uuteen lähiyhteisönä toimivaan säätiöön.
Pohjanmaan hirvikanta ja hirven aiheuttamat vahingot Pohjanmaan hirvikanta ja hirven aiheuttamat vahingot alhaalla, tavoitteena pitää vahingot alhaisina ja parantaa hirvikannan rakennetta. Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueen hirvikanta on alimmillaan kahteenkymmeneen vuoteen. Syksyn 2013 metsästyksen jälkeinen kanta-arvio on 2,56 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kuultuaan sidosryhmiä Pohjanmaan alueellinen riistaneuvosto asetti kannan koolle metsästyskauden 2014 jälkeen tavoitteeksi 3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla, millä halutaan turvata vasomisaikaisen kannan pysyminen viime vuosien tasolla. Samalla tavoite huomioi kannan koon määrittämisessä ja kannanhoidon tavoitteen asettamisessa käytettävän kanta-arvion muutoksen ja turvaa hirvikannan biologisen monimuotoisuuden säilymisen koko alueella.
Hirvikanta Pohjanmaalla metsästyskauden 2013 jälkeen
Metsästyskauden 2013 jälkeen jäävä hirvikanta Pohjanmaan riistakeskusalueella oli RKTL:n tuottaman laskennallisen arvion mukaan 4974 yksilöä eli 2,56 hirveä tuhannella hehtaarilla, mikä tarkoittaa laskua edellisvuodesta 0,2 hirveä/1000 hehtaaria. Metsästäjien oman arvion mukaan jäävä kanta oli 2013 vain 2,33 hirveä tuhannella
hehtaarilla. Kannan tiheys vaihtelee riistanhoitoyhdistysten välillä 1,5–3,7 hirveen tuhannella hehtaarilla. Hirven metsästyksen jälkeinen kanta on ollut Pohjanmaalla yhtä alhainen viimeksi vuonna 1995. Hirvikannan koon määrittämisessä ja kannanhoidon tavoitteen asettelussa tullaan jatkossa käyttämään koko maassa yhteismitallista RKTL:n tuottamaa hirvikanta-arviota, joka on laskettu metsästäjien täyttämien hirvihavaintokorttien tiedoista. Metsästyksessä syksyllä 2013 saaliiksi saatiin 3776 hirveä, joista 1725 oli aikuisia ja 2051 vasoja. Lupia käytettiin 76,8 % prosenttia myönnetyistä luvista. Vuoden 2012 saalis lähes samalla lupamäärällä oli 3466 hirveä, jolloin lupien käyttöaste oli 69,8 %. Pohjanmaalla on jo vuosia ollut käytössä nk. pankkilupakäytäntö, jossa lupia myönnetään noin 30 % enemmän kuin kannan laskennallinen verotus tulisi olla. Näin metsästäjät ovat voineet hirvikannan ollessa arvioitua suurempi käyttää pankkilupia ja verottaa kantaa tarvittaessa enemmän jo samana syksynä. Käytäntö on osoittautunut toimivaksi ja sillä on voitu estää hirvikannan äkillisiä vaihteluita. Hirvikannan rakennetta on saatu parannettua metsästämällä suhteellisesti vähemmän uroksia kuin naaraita.
Urheiluseurat, järjestöt, yhdistykset! Tarvitsetteko oman lehden esimerkiksi juhlavuoden tai tapahtuman vuoksi? Teemme tilauksesta asiakaslehtiä. Pyydä tarjous! Jätä ilmoitusmyynti, sivunvalmistus ja jakelu meidän huoleksemme!
Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:
Kahtena viimeisenä vuonna kaadetuista aikuisista hirvistä on ollut alle puolet uroksia. Tällä hetkellä kannassa on RKTL:n arvion mukaan 2,19 naarasta urosta kohden. Uroskanta on Pohjanmaalla nuorta. Hirvikannan vasatuotto koko alueella oli noin 66 vasaa 100 aikuista hirveä kohden. Karhu- ja susireviirien alueilla petojen saalistuspaine vaikuttaa metsästyksen ohella vasojen osuuteen hirvikannasta. Pohjanmaan alueellinen riistaneuvosto järjesti 25.03.2014 sidosryhmätilaisuuden hirvikannan hoitoon ja kannanhoidolle asetettaviin tavoitteisiin liittyen. Tilaisuudessa oli paikalla Maa- ja metsätaloustuottajain, metsänomistajajärjestöjen, ELY‑keskuksen, Metsähallituksen, Poliisin ja Maaseutuviraston edustajia. Keskustelu tilaisuudessa oli rakentavaa ja monipuolista. Tilaisuudessa kuultiin esitykset hirvikannan tilasta ja vuoden 2013 hirvieläinvahingoista riistakeskuksen Pohjanmaan alueella. Metsävahinkoarviot olivat noin 18 760 euroa, mikä on alueen alhaisin lukema ajanjaksolla 1990–2013. Maatalousvahingot olivat noin 3000 euroa, kun ne edellisvuonna olivat noin 10 000 euroa. Hirvikolarien määrä vuonna 2013 oli 109 ja peura- ja kauriskolareiden määrä 104, kun vastaavat luvut vuonna 2012 olivat 106 ja 77.
Alueellinen riistaneuvosto on sidosryhmiä kuultuaan päättänyt riistakeskuksen Pohjanmaan toimialueelle hirvikannan tavoitetiheydeksi metsästyskauden 2014 jälkeen 3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kannan tavoitetiheyshaarukka on 2,5–3,5 hirveä/1000 hehtaaria, mikä mahdollistaa kannan alueellisten erityispiirteiden huomioonottamisen metsästyksessä. Hirvikannan rakenteen osalta tavoitteeksi asetettiin saavuttaa 4-5 vuoden aikana valtakunnallisen hirvikannan hoitosuunnitelman (toistaiseksi luonnos) mukainen kanta, jossa tulisi olla enintään 1,5 naarasta yhtä urosta kohden. Lisäksi tavoitteena on nostaa uroshirvien keski-ikää metsästäjien ohjeistuksen ja neuvonnan avulla. Tavoitteilla pyritään pitämään hirven aiheuttamat vahingot alhaisella tasolla, mutta samalla varmistamaan hirvikannan perinnöllinen monimuotoisuus. Hirvitalousaluejakoa ollaan parhaillaan tarkistamassa ja hirvitalousalueet on tarkoitus vahvistaa vuoden 2014 aikana niin ikään alueellisen riistaneuvoston toimesta. Nykyisen suunnitelman mukaan hirvikannan hoitotavoitteet tullaan tarkentamaan hirvitalousaluekohtaiseksi vuonna 2015.
Maaseutulehdet Kustannus Oy
MUHOS
PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS
Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin
YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Olavi Määttä Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383
Myyntineuvottelija Olavi Määttä puh. 045 632 6995
Faksi: (08) 340 521
NRO 3 MAALISKUU 2014
Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellinen neuvottelukunta vastustaa suunniteltua uudistusta Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittämiseksi
Kannanotto Hallitus valmistelee parhaillaan uudistusta, jolla Metsähallituksen metsätaloustoiminto yhtiöitettäisiin. Neuvottelukunnan mielestä on erittäin tärkeää, että uudistuksella varmistetaan Metsähallituksen nykymuotoisen toiminnan jatkuminen myös tulevaisuudessa. Vaikka valtion metsien omistus jäisikin kaavailujen mukaan Suomen valtiolle, taloudellisesti näin merkittävän työllistäjän ja aluetalouden arvoketjun osatekijän saattaminen markkinavoimien hallintaan on suuri riski niille kunnille, joiden palvelurakenteeseen Metsähallitus vaikuttaa. Tällä hetkellä yli kolmasosa EU:n hakkuista tehdään valtion metsissä. Suomen hallitus on perustellut uudistusta EU:n vaatimuksilla. Nähdäksemme EU ei uudistukseen kuitenkaan pakota. Komission näkökulmasta tärkeintä on, että valtiontueksi katsottavat kilpailuedut poistetaan. Euroopan maiden metsiä hallinnoi tällä hetkellä sekä liikelaitoksia että osakeyhtiöitä eikä tämä ole EU:lle ongelma. Lisäksi Suomen Metsähallitus ja sen metsätalous ovat jo nykyisin läpinäkyvyydeltään ja kilpailuneutraliteetiltaan EU-maiden huippua. Metsähallitus on merkittävä toimija Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Metsähallituksen hakkuut ovat vuositasolla alueella noin 2,3 milj. kuutiometriä. Metsähallitus on vakaa puuntoimittaja myös monille alueen puutuotealan vientiyrityksille. Vuositasolla Metsähallitus maksaa alueella puunkorjuu- ja kuljetusmaksuina n. 50 milj.euroa. Metsähallituksen urakoissa työskentelee puunkorjuu- ja kuljetusyrityksissä tällä hetkellä yli 400 henkilöä. Metsähallituksen metsätalouden palveluksessa on 150 metsuria,
metsänhoitoyrityksissä n. 30 henkeä, metsuriyrittäjiä 15, metsätalouden toimihenkilöitä lähes 100 ja luontopalvelut työllistävät 60 vakituista henkilöä (150 htv / vuosi). Metsähallituksen välitön työllistävä vaikutus on alueella lähes 800 henkilötyövuotta. Metsähallituksen työntekijöiden maksama kunnallisvero alueelle on karkeasti noin 3,8 milj. euroa vuodessa. Kerrannaisvaikutukset palveluihin ovat merkittäviä. Alkutuotannon arvioidaan heijastuvan palvelusektorille kaksin-, kolminkertaisina kerrannaisvaikutuksina, jolloin Metsähallituksen kokonaisvaikutus alueen työpaikkatarjontaan on noin 1600 – 2400 työpaikkaa ja kaikkiaan 8 – 11 miljoonaa veroeuroa. Myös yhteisöveron osalta ns. metsäerät ovat alueelle merkittäviä. Jos Metsähallituksen metsätaloustoiminto yhtiöitettäisiin, niin muuttuisiko metsähallituksen verotus yhtiössä normaaliksi yhteisöverotukseksi ja miten se laskettaisiin ja jaettaisiin. Toisaalta vaikka perusteet säilyisivätkin ennallaan, niin että Metsähallituksen verotus ja metsänmyynti jäisi yhteisöverossa ns. metsäerien piiriin, määrä voisi jatkossa vaihdella vuosittain eri kunnissa hakkuiden määrän suhteen. Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellinen neuvottelukunta vastustaa suunniteltua uudistusta, koska se voi merkitä Metsähallituksen paikkakunnilla tekemän työn siirtymistä muualta operoitavaksi. Samalla Metsähallituksen vastuu erä-, kalastus- ja luontomatkailussa ja virkistystoiminnassa muuttuisi. Neuvottelukunta vaatii asian palauttamista Maa- ja metsätalousministeriön valmisteluun siten, että asukkaita ja kuntia kuullaan valmistelussa.
Maaseutu eläväksi!
3
Rakentajamessujen suosio on säilynyt Pohjois-Suomen rakentajamessujen kevään ensimmäinen tapahtuma järjestettiin viime viikonvaihteessa Kemin kulttuurikeskuksessa. Kemissä rakentajamessut järjestettiin nyt toisen kerran. Aiemmin messupaikkana on Länsi-Pohjassa ollut Tornio. Seuraavaksi ovat vuorossa Oulun rakentajamessut 11.13. huhtikuuta Ouluhallissa. Ja niistä kahden viikon kuluttua on Rovaniemen vuoro. Messupaikkana on silloin Lappi Areena. Rakentajamessujen suosio on säilynyt Pohjois-Suomen Messujen toimitusjohtaja Aila Jääskin mukaan tosi hyvänä. – Näytteilleasettajia on edelleen runsaasti, vaikka tilanne maailmalla ja Suomessa näyttää hieman epävarmalta. -Yleinen trendi näyttää kuitenkin oleva sellainen, että yrityksissä päätökset messuille osallistumisesta tehdään hirveän myöhään. Esimerkiksi Oulun tapahtumaan ilmoittautumisaika meni umpeen jo tammikuun lopussa, mutta minulla vieläkin nippu ilmoittautumisia pöydällä. Jääski uskoo messujen suosion kielivän siitä, että vielä Suomessa ja maailmalla rakennetaan talouden taantu-
masta huolimatta. – Ja ainakin remontoidaan ja sisustetaan vilkkaasti.
Ouluun laaja LVI-osasto
Oulun Rakentajamessut on pohjoisen tapahtumista ylivoimaisesti suurin. Yleisömäärä on pysynyt vuodesta toiseen korkeana. Aila Jääski kertoo viime vuosina kävijöitä olleen 16 000 – 22 000. – Rovaniemellä kävijöitä on ollut 4 – 5 000, Kemissä hieman vähemmän. Ouluhallissa on nähtävissä muun muassa mittava LVIosasto, jota Jääski kehuu parhaaksi valtakunnallisellakin tasolla.– Siellä on alan yrityk-
siä edustettuna kautta maan. - Oulun suosiosta kertoo valtakunnallisten näytteilleasettajien runsaslukuisuus. Heiltä on myös saatu positiivista palautetta. Aila Jääski sanoo rakentajamessujen pysytelleen oheisohjelman osalta asialinjalla. – Varsinaista viihdettä ei ole tarjolla. Oheisohjelmat ovat lähinnä työnäytöksiä, rakennusneuvontaa, tietoiskuja, vinkkejä sisustamiseen ja niin edelleen. Ensimmäiset Pohjois-Suomen Rakentajamessut järjestettiin vuonna 1975. – Se oli kiertävä näyttely neljällä paikkakunnalla.
Ilkka Hietala
Nuorille ja senioreille omat tapahtumat Vuoden muusta PohjoisSuomen Messut ry:n tarjonnasta Aila Jääski nostaa esiin alkusyksystä Rovaniemellä ja Oulussa järjestettävät Seniorimessut. – Viime vuonna ensimmäisen kerran järjestetty tapahtuma sai erinomaista palautetta. -Lokakuussa on vuorossa Ouluhallissa jo useana vuonna suuren suosion saavuttanut Eteenpäin – koulutus-, rekrytointi- ja työelämämessut. Marraskuussa vastaava tapahtuma järjestetään Rovaniemellä.
4
NRO 3 MAALISKUU 2014
Suomalaisten työkykyennuste kohentunut
Suurin haaste työkyvylle on työn kuormittavuus Maa Elävä
seutu Maaseudun puolesta
- maaseudun puolesta DIESELKORJAAMO
RUISKUTUSPUMPUT+SUUTTIMET Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Puh. (016) 257 351 ma-pe 8.00-17.00
TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito
• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA
• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset
Konsultoiva tilitoimisto
Jetrocap Oy
Uusikatu 57-59 90100 Oulu (08) 336 423 fax 336 493
Suomalaisen työntekijän työkykyennuste on parantunut selvästi. Työkykyennusteensa epävarmaksi arvioivien osuus on pienentynyt 2,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2009 ja oli vuonna 2013 8,2 %. Selkeimmin riski jäädä työkyvyttömäksi on pienentynyt 55−59-vuotiaiden keskuudessa. Työkykyriskiin vaikuttavat eniten työhön liittyvät tekijät. Terveyskäyttäytyminen on kehittynyt myönteisesti, ja erityisesti nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt. Tiedot ilmenevät työeläkeyhtiö Varman ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy:n tekemästä Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksestä, joka pohjautuu lähes 101 000 työntekijän arvioon omasta työhyvinvoinnistaan. − Pitkään jatkunut vaikea taloustilanne ei näyttäisi heikentäneen suomalaisen työntekijän hyvinvointia, mutta stressi ja uniongelmat ovat lisääntyneet, kertoo Varman asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen. Työkyvyn menettämisen riskiin vaikuttavat selvimmin työhön liittyvät tekijät, kuten työn vaatimukset ja kova työtahti. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työntekijän arvioon omasta työkyvystään kaikissa ikäryhmissä, ja erityisen selvästi tämä näkyy nuorilla.
Vanhemmilla työntekijöillä fyysisten oireiden merkitys kasvaa. − Koska ongelmat ovat työpaikkakohtaisia, myös ratkaisujen täytyy löytyä yrityksissä ja työkykyjohtamisen kytkeytyä osaksi yrityksen strategiaa. Työn tekemisen ja asetettujen tavoitteiden pitää olla selkeitä ja johtamisen oikeudenmukaista. Kun työkykyjohtamisen perusta on kunnossa, voidaan saada tuloksia vaikuttamalla työkyvyttömyyteen johtaviin syihin, Tanja Rokkanen korostaa. Myönteinen kehitys työkyvyssä näkyy myös nuorten ikäryhmässä. − Nuorten työkyvyn uhka näyttää pienentyneen vuoden 2009 tilanteesta, ja myös heidän tulevaisuuden näkymänsä ovat parantuneet. Henkisen hyvinvoinnin haasteet näkyvät selvimmin ruuhkavuosien ikäryhmissä eli 30−49-vuotiailla, kertoo Odumin asiantuntijalääkäri Riikka Mattila.
− Pitkiä poissaoloja on enemmän korkean työkyvyttömyysriskin ryhmään kuuluvilla, ja ne ennustavat työkyvyttömyyseläkettä. Lyhyet poissaolot korreloivat sen sijaan työilmapiirin ja -kulttuurin kanssa. Erityisesti lyhyisiin poissaoloihin voidaan vaikuttaa parhaiten pureutumalla työpaikan toimintakulttuuriin, kertoo Tanja Rokkanen. Työkykyjohtamisella voidaan saada merkittäviä säästöjä yrityksen sairauspoissaoloja eläkekustannuksissa. Myös lisääntynyt työn sujuvuus ja tuottavuus tuovat säästöjä. Jos tässä aineistossa tapahtunut työkyvyttömyysriskin aleneminen vähentäisi suoraan alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä, laskennallinen säästö pelkästään eläkekustannuksina olisi 110 miljoonaa euroa vuodessa.
Pitkät poissaolot ennakoivat työkyvyttömyyseläkettä
Terveyskäyttäytymisessä on selkeää kehitystä parempaan: tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä ja nuortenkin alkoholinkäyttö on vähentynyt ja lähenee muiden ikäryhmien kulutusta. Niiden henkilöiden osuus, jotka eivät harrasta lainkaan liikuntaa, on vähentynyt. Liik-
Pitkät, yli kymmenen päivän poissaolot ovat vähentyneet erityisesti korkean työkyvyttömyysriskin ryhmässä. Lyhyitä poissaoloja on paljon kaikissa ikäryhmissä, ja ne vähenevät iän myötä.
Terveelliset elämäntavat tukevat hyvää työkykyä
Kotipitäjä -lehden lukijamatka Katso www.maaseutulehdet.fi
kumattomuus on yleisintä korkean työkyvyttömyysriskin ryhmässä ja nuorten ikäryhmässä. Tuki- ja liikuntaelimistön oireisiin liittyvä alentunut toimintakyky selittää korkeaa työkyvyttömyyden riskiä. − Hyvän työkyvyn ylläpidossa myös jokaisella yksilöllä on vastuu omasta hyvinvoinnistaan − niin henkisen kuin fyysisenkin jaksamisen kannalta, Riikka Mattila muistuttaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten työntekijöiden työkykyennustetta, työkyvyn uhkan syitä sekä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy ja työeläkeyhtiö Varma ovat selvittäneet suomalaisen työntekijän työhyvinvointia vuosina 2009, 2011 ja 2013. Aineisto koostuu yhteensä lähes 101 000 työhyvinvointikyselyn vastauksesta, ja tietoja on kerätty vuodesta 2005 lähtien. Aineistot on kerätty valtakunnallisesti, ja ne sisältävät vastauksia seuraavilta toimialoilta: pankit ja rahoitus, vakuutus ja sijoitus, metalli- ja kemianteollisuus, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, tietoliikenne ja elektroniikka sekä julkinen sektori.
NRO 3 MAALISKUU 2014
5
Selvitys:
Alkuvuoden 2013 tulvavahinkojen korvaukset
Tehokas kierrätys luo Suomeen työpaikkoja Sitran tuoreen selvityksen mukaan kolmannes teollisia symbiooseja hyödyntävistä yrityksistä luo työpaikkoja materiaalikierrätyksen avulla. Nykyistä tehokkaampi ja kokonaisvaltaisempi resurssien kierrätys parantaa yritysten tulosta, kasvattaa materiaali- ja energiatehokkuutta, luo työtä, vähentää jätemääriä ja pienentää yrityksen hiilijalanjälkeä. Tulokset ilmenevät Sitran keskiviikkona julkaisemasta kyselystä, jossa selvitettiin teollisia symbiooseja hyödyntäviltä yrityksiltä materiaalikierron vaikutuksia yrityksen toimintaan. Kyselyyn vastasi 90 yritystä eri puolilta Suomea. ”Sisäiset resurssikierrot on Suomessa optimoitu hyvin, mutta teollisissa symbiooseissa katsotaan yritysten ja toimialojen välisiä resurssikiertoja. Nyt pitää siirtyä laitoksen materiaalikierron suunnittelusta ekosysteemien suunnitteluun ja miettiä mitä muut voisivat hyödyntää: sivuvirtoja, jätteitä, hukkalämpöä. Esimerkiksi logistiikassa ja varastoinnissa voi
olla paljon mahdollisuuksia”, sanoo johtaja Mari PantsarKallio Sitrasta. Suomessa kierrätystä ja jätteen käsittelyä katsotaan Pantsar-Kallion mukaan liian kapeasti eikä teollisten symbioosien mahdollisuuksia vielä tunnisteta. Suomen ympäristökeskuksen mukaan suomalaiset ovat läntisen Euroopan laiskimpia kierrättäjiä. ”Tässä meillä on paljon parannettavaa - ja osaamistakin. Meidän pitäisi vain siirtyä osaoptimoinnista kokonaisuuksiin: tuotteet pitäisi alusta alkaen pyrkiä suunnittelemaan niin, että ne ovat helposti kierrätettävissä ja prosessien pitää olla osa kiertotalouden kokonaisuutta. Parantamalla resurssitehokkuutta EU:n bruttokansantuote voi tutkimusten mukaan kasvaa 240 - 380 miljardia euroa ja Eurooppaan syntyä 1,4 - 2,8 miljoonaa työpaikkaa”, Pantsar-Kallio sanoo. Sitran kyselyssä yrityksistä 86 prosenttia kertoi tehokkaan materiaalikierron säästävän
kustannuksissa. 58 prosenttia yrityksistä on parantanut materiaalitehokkuuttaan, 43 prosenttia energiatehokkuuttaan ja 59 prosenttia vähentänyt jätemääriään ja 25 prosenttia parantanut raaka-aineen saatavuutta. 33 prosenttia yrityksistä kertoi luovansa symbioosien avulla uusia työpaikkoja tai pystyvänsä säästämään vanhoja. Hyvä esimerkki teollisten symbioosien merkittävistä vaikutuksista yrityksen ja koko paikkakunnan elinkeinoelämään löytyy Jepualta. Energiaintensiivinen, hiilijalanjäljeltään valtava ja paljon jätettä tuottanut hiekkapaperivalmistaja GWH Mirka on ratkaissut ongelmiaan teollisilla symbiooseilla. Nyt yritys ja koko Jepuan kunta ovat siirtyneet fossiilisista polttoaineista omavaraiseen bioenergiaan ja materiaalien kiertoa on parannettu uusilla patentoiduilla ratkaisuilla. ”Meillä symbioosiratkaisujen ympärillä alkaa olla jo parikymmentä pk-yritystä,
biokaasua, puuhaketta ja niin edelleen. Ja uskomme, että tästä syntyy vielä enemmän: hukkalämmön hyödyntämistä, alumiinioksidin kiertoa… Tämä tuo uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia koko kylälle”, kertoi teknologiajohtaja Mats Sundell Sitran Teolliset symbioosit -foorumissa keskiviikkona Porvoossa. Suuria teollisten symbioosien hyödyntämismahdollisuuksia liittyy myös esimerkiksi nopeasti kallistuvan ja ehtyvän luonnonvaran, fosforin, kiertoon tähtääviin kokonaisratkaisuihin, joiden parissa esimerkiksi Outotec työskentelee. BioA-konseptin alla suomalaisyritykset puolestaan suunnittelevat yhdyskunta- ja maatalousjätteen hyödyntämiseen tähtäävää biojalostamoa, jolla voitaisiin tuottaa energiaa ja samalla palauttaa jätteiden sisältämä typpi ja fosfori takaisin käyttöön. ”Fotobioreaktorilla saamme samasta biolietteestä kahdeksan kertaa enemmän rahaa ta-
kaisin kuin pelkällä poltolla”, kertoi projektipäällikkö Jari Järvinen Cursor Oy:stä. Foorumin yleisökeskustelussa jätteiden paremmalle hyödyntämiselle löytyi kuitenkin monia esteitä, kuten tuotannon sivuvirtojen liian nopea määrittely jätteeksi, jätehierarkian järjestelmällinen laiminlyönti, lupakäytäntöjen kankeus ja toisaalta lain suomat mahdollisuudet käyttää esimerkiksi viherrakentamiseen ja maanrakennukseen hormoni- ja raskasmetallipitoisia aineksia. ”Suomessa tapahtuu nyt suuria muutoksia, mutta niitä varten tarvitaan mahdollistava ympäristö - ja tämän eteen Sitrassakin tehdään töitä. Teollisissa symbiooseissa ollaan suoraan kiinni Suomen vaihtotaseessa ja luodaan ratkaisuja, joilla korvataan tuontia, kasvatetaan liiketoimintaa kotimaassa ja saadaan samalla ympäristöongelmiin uusia ratkaisuja, joita maailma huutaa”, sanoi Teolliset symbioosit -hankkeen vetäjä, johtava asiantuntija Jyri Arponen Sitrasta.
Uusi suuntaus: sinkut ostavat rivitaloja, perheelliset ahtaisiin kaupunkikoteihin
Näin elämäntilanteen muutos vaikuttaa asumiseesi
Ennen sinkuille riitti asunnoksi yksiö, nykyään toiveissa on jopa kolmen huoneen rivitaloasunto. Välittäjille tehdyn kyselyn mukaan lapsiperheetkään eivät enää automaattisesti muuta lähiöihin, vaan erityisesti suurissa kaupungeissa ahtaampi keskusta-asuminen kiinnostaa monia perheitä. Myös tilastot paljastavat, että asuinneliöt ovat kasvaneet eniten sinkuilla ja lapsettomilla pariskunnilla. Kun sinkut lähtevät asuntokaupoille, he etsivät mahdollisimman huoletonta asumista valmiiksi remontoidusta kodista. Asunto keskustasta palvelujen läheltä on sinkuille edelleen ykkösvaihtoehto, mutta enää ei välttämättä haluta vain pikkuyksiötä kerrostalosta, paljastaa SKV Kiinteistönvälityksen välittäjilleen maaliskuussa tekemä kysely. – Nyt halutaan kaksio tai kolmio, mahdollisesti jopa rivitalosta. Enää sinkut eivät automaattisesti hakeudu ker-
rostaloihin, kertoo Kouvolassa asuntoja välittävä myyntijohtaja Ulla Myllyniemi SKV Kiinteistönvälityksestä. Välittäjien mukaan suuntaus näkyy erityisesti pienemmillä paikkakunnilla, missä kohtuullisen hintaisen rivitalokodin voi löytää läheltä keskustaa. – Isommilla paikkakunnilla tyydytään pienempään neliömäärään, mutta kodista tulisi löytyä jotain erilaista, jotta se erottuu perusasunnoista, SKV:stä kerrotaan.
puolestaan suurin osa, vajaat 70 prosenttia, asuu kolmen huoneen tai sitä suuremmissa asunnoissa. Viimeaikainen taloussuhdanne on kuitenkin hieman karistanut toiveita ylimääräisestä huoneesta, erityisesti kolmiosta haaveilevilta pariskunnilta. – Pariskunnat etenevät nyt maltillisemmin. Ei osteta heti tarpeiden ylittävää kokoluokkaa, kertoo SKV Kiinteistönvälityksen Nummelan toimiston paikallisjohtaja Juha Hänninen.
Taloussuhdanne karsinut ylimääräisiä huoneita
Perheenlisäys pienentää neliöitä
Myös tilastot paljastavat sinkkujen ja lapsettomien pariskuntien nauttivan suhteellisen suurista asuinneliöistä ja ainakin yhdestä ylimääräisestä huoneesta. Tilastokeskuksen mukaan yhden henkilön talouksista jopa runsaat 40 prosenttia asuu kaksioissa. Kahden henkilön talouksista
Kun pariskunnan ensiasunnoksi ei ostetakaan perheasuntoa, tarkoittaa perheenlisäys ahtaampaa asumista. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2010 lopulla ahtaasti asui lähes puolet perheistä, joissa oli alle kolmevuotiaita lapsia. Monelle perheelle kuitenkaan pienessä asunnossa
asuminen ei ole enää vain pakon sanelema valinta, vaan tietoinen ratkaisu. Erityisesti nuoret perheet haluavat asua kaupungin keskustassa, vaikka se tarkoittaisi pienempää kotia. – Keskusta-asuminen on alkanut kiinnostaa perheitä enemmän. Varsinkin, jos lapset ovat liikkuvassa iässä, ja he voivat kulkea harrastuksiin yksin, kertoo Turun paikallisjohtaja Pirkko Paatelo.
Sinkut vaativat välittäjältä nopeaa toimintaa
Erilaiset elämäntilanteet ja toiveet näkyvät myös siinä, mitä kiinteistönvälittäjiltä odotetaan. Kaikki vaativat tietysti hyvää palvelua, mutta erityisesti sinkut haluavat käydä katsomassa useita asuntoja ja toivovat välittäjältä apua päätöksenteossa. Lapsiperheet puolestaan janoavat tietoa ja haluavat tarkat selvitykset niin rakennusluvista
kuin alueen palveluistakin. – Lapsettomilla pariskunnilla ja sinkuilla ostopäätös syntyy nopeammin. Lapsiperheet puntaroivat huomattavasti enemmän, kertoo Juha Hänninen. Hyvin sujuneet kaupat johtavat usein myös pidempään asiakassuhteeseen, kuten ylivieskalaisella kiinteistönvälittäjällä Merja Ylikorvella. Hän myi 80-luvun lopulla nuorelle naiselle ensiasunnon ja myöhemmin omakotitalon. Perheen lasten muutettua pois kotoa nainen löysi Ylikorven avulla pienemmän kerrostaloasunnon ja antoi omakotitalonsa myyntiin. Ylikorpi on auttanut myös perheen lapsia omissa asuntohankinnoissaan. – Hänelle myymäni ensiasunto oli elämäni ensimmäinen asuntokauppa. Tietenkin jännitin, että meneekö kaikki hyvin. Nyt olen todennut, että hyvin taisi mennä, Merja Ylikorpi nauraa.
Maaseutuvirasto maksaa alkuvuonna 2013 (1.1.–30.6.2013) vesistön poikkeuksellisista tulvista aiheutuneiden vahinkojen korvaukset 2.4.2014 alkaen. Valtio korvaa 80 prosenttia hakijan yksityistaloudelle aiheutuneesta vahingosta ja 60 prosenttia maa-, metsä- ja puutarhataloudelle sekä muulle ammatin harjoittamiselle aiheutuneesta vahingosta.
Utajärvi markkinoi Utajärven kunnanhallitus on hyväksynyt markkinointiohjelman, joka ohjaa markkinoinnin päälinjoja vuoteen 2020 asti. Kunta haluaa markkinoinnissaan korostaa, että se on osa Oulun aluetta ja Oulujokivartta sekä kansainvälistä Geoparkbrändiä. Utajärven kunnan markkinoinnin tarkoitus on lisätä kuntalaisten aktiivisuutta sekä saada kuntaan lisää asukkaita, yrityksiä ja matkailutuloa. Perusviesteissään kunta korostaa hyviä puoliaan: Arki on Utajärvellä helppoa, Yrityspuisto pystyy auttamaan yrittäjiä nopeasti ja kunta tukee asukkaidensa luovuutta. Matkailumarkkinoinnissa keskitytään jatkossakin Rokua Geoparkin yhteismarkkinointiin ja korostetaan seudun aitoutta ja puhdasta luontoa. Markkinointiohjelman päivittämisestä vastaavat kehitysjohtaja Asko Merilä ja työikäisten toimikunta valtuustokausittain. Varsinaiset markkinointitoimenpiteet suunnitellaan syksyisin talousarvion laatimisen yhteydessä, ja kunnanvaltuusto hyväksyy niiden kokonaisbudjetin. Tänä vuonna markkinointitoimiin kuuluvat muun muassa Rakentajamessuille osallistuminen yhdessä Vaalan ja Muhoksen kanssa, internetsivujen sisältöjen kehittäminen ja sosiaalisen median hyödyntäminen. Lisäksi kunta julkaisee esimerkiksi uuden yleisesitteen sekä aloittaa niin sanotut Kuukauden kyselyt, joihin vastaamalla kuntalaiset pääsevät kätevästi vaikuttamaan kunnan kehittämiseen.
6
NRO 3 MAALISKUU 2014
Kurikkaan uskomaton tuplakenovoitto Kemijärveläinen nettipelaaja nappasi Kenon lauantain ilta-arvonnasta 100 000 euroa yhden euron panoksella. Kurikassa onnetar toi lauantain päiväarvonnasta samalle pelaajalle sekä 25 000 euron että 50 000 euron voitot. Myös Limingalla, Lieksassa, Valkeakoskella ja Kotkassa päästiin tuulettamaan kenovoittoja. Kemijärveläispelaaja jätti Veikkauksen verkkopalvelussa lauantain Kenon ilta-arvontaan viisaasti valitun kenorivin, sillä illan päätteeksi hän oli 100 000 euroa varakkaampi. Onnekas voitto osui nettipelaajan kohdalle 10-tason Kenossa euron panoksella. Onnetar hymyili lauantain päiväarvonnan jälkeen Kurikassa Nummi Kontti –nimisessä myyntipaikassa kaksi eri kenoriviä pelanneelle, sillä kenokone arpoi päiväarvonnasta hänelle tuplavoiton. Lauantain päiväarvontaan osallistuneet kaksi eri riviä kasvattivat hänen pankkitilinsä saldoa toinen 25 000:lla ja toinen 50 000 eurolla. Isomman kenovoiton tuonut rivi oli pelattu kestopelinä, mikä tarkoittaa sitä, että rivi osallistuu useampaan kenoarvontaan. Limingan R-kioskilta ostettu peli osallistui hyvällä onnella Kenon lauantaiseen ilta-arvontaan. Kestopelinä pelattuun 9-tason kenoriviin napsahti täysosuma. Yhdeksän oikean numeron osuminen tositteeseen merkitsi pelaajan lompakon paksuuntumista 25 000 eurolla. Veikkauksen verkkopalvelussa pelanneet kemijärveläis- ja valkeakoskelaispelaajat saavat rahansa suoraan pelitileilleen. Myös Kurikassa, Limingalla ja Lieksassa pelanneet voittajat voivat vain odotella voittojaan tileilleen, sillä he olivat käyttäneet pelatessaan Veikkaus-korttia. Sen sijaan Kotkassa pelannut ei käyttänyt pelin jättämisen yhteydessä Veikkaus-korttia, joten hän pääsee lunastamaan rahansa Danske Bankista tai Veikkauksen pääkonttorilta. Danske Bank maksaa voitot 150 000 euroon asti. Sitä suuremmat voitot maksetaan ainoastaan Veikkauksen pääkonttorissa Vantaan Pähkinärinteessä.
Lapset ovat kemikaaliallergioiden riskiryhmää
Valitse ihonhoitotuotteet huolella Punoittaa, kutisee, hilseilee. Jos esimerkiksi kasvoilla näkyy tällaisia oireita, kyse saattaa olla ihonhoitotuotteen aiheuttamasta allergiasta. Erityisen herkästi oireita saavat aivan pienet lapset, joiden ohut iho ärtyy helposti. Lapsille pitäisikin valita aina tuotteita, joissa on mahdollisimman vähän kemikaaleja. Lähes jokainen suomalainen käyttää jonkinlaisia ihonhoitotuotteita, oli kyse sitten puhdistuksesta tai kosteuttamisesta. Herkkäihoisimmille tuotteet saattavat kuitenkin aiheuttaa allergisia reaktioita. – Reaktiot voivat kehittyä pidemmällä aikavälillä tai ne voivat ilmaantua heti, kun jotain tuotetta käytetään. Oireena voi olla esimerkiksi punoitus, kutina, kuivuminen, hilseily, turvotus tai nokkosen polttaman näköinen paukamointi, kertoo lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonka Terveystalosta. – Oireita tulee etenkin ohuille ihoalueille, esimerkiksi silmäluomiin ja muualle kasvoihin.
Arvan hinta
20€
Voit ostaa arvan myös netin kautta.
Lions Club Clu Sodankylä ry. Pu 040 912 5981 Puh.
Syypää punotukseen, kutinaan tai muihin oireisiin ovat useimmiten käytetyn kosteusvoiteen tai pesuaineen kemikaalit. Monissa ihonhoitotuotteissa on säilöntäaineita, hajusteita tai alkoholia, josta iho ärtyy. Välittömiä nopeita allergisia reaktioita voivat aiheuttaa myös eloperäiset eläin- tai kasvikunnan valkuaisaineet. Mahdollisimman vähän kemikaaleja. Ketkä sitten voivat saada oireita esimerkiksi kosteusvoiteesta? Ratkaisevassa asemassa tässä ovat muun muassa taustalla olevat allergiat tai ihon paksuus. – Jos henkilöllä on astmaa, allergioita tai atooppista ihottumaa, hänellä on tavallista suurempi riski saada oireita myös ihonhoitotuotteista. Lisäksi riskiryhmässä ovat lapset, sillä heidän ihonsa ärtyy herkästi. On myös näyttöä siitä, että heidän ihonsa on ohuempaa kuin aikuisilla, Csonka kertoo. Csonka on erikoistunut nimenomaan lasten allergisiin sairauksiin ja atooppisen ihottuman hoitoon. Yksi atooppi-
sen ihon hoidon kulmakivistä on taustalla olevan tulehduksen pitäminen kurissa, ja tähän pyritään muun muassa välttämällä ihoa ärsyttäviä tekijöitä. – Pyritään käyttämään esimerkiksi voiteita, joissa on mahdollisimman vähän säilöntäaineita, hajusteita ja lisäaineita. Lapsilleen kosteusvoiteita ja ihonhoitotuotteita valitsevia vanhempia erikoislääkäri Péter Csonka neuvoo vilkaisemaan tuoteselostetta. Mitä enemmän ainesosia tuote sisältää, sitä varovaisempi kannattaa olla. – Tuoteselosteissa on usein se ongelma, että ne eivät kerro tarpeeksi. Ainesosista saatetaan käyttää kuluttajalle vieraita termejä. Lääkärinä suosittelen tutkittuja, turvallisiksi todettuja tuotteita, joissa on mahdollisimman vähän kemikaaleja. Esimerkiksi hajusteita ei ole mitään tarvetta laittaa lapsen iholle.
Lapsen iho vielä kehitysvaiheessa
ta ruokaa heidän lapsensa syövät. Iholla käytettävien aineiden tarkkailu sen sijaan on huonommissa kantimissa. – Monet eivät varmasti tiedä, miten paljon esimerkiksi kemikaaleja imeytyy kehoon ihon kautta, arvelee luonnonmukaisen kosmetiikan asiantuntija, ravitsemusasiantuntija Hanna Skyttä. – Ruoan mukana mahdolliset haitalliset aineet kulkevat ruoansulatuskanavan läpi ja hajoavat ennen kuin siirtyvät verenkiertoon ja sitä kautta elimiin. Ihonhoitotuotteet puolestaan siirtyvät ihon kautta suoraan verenkiertoon. Skyttä muistuttaa, että erityisesti lasten kohdalla ihonhoitotuotevalinnat pitää tehdä huolellisesti. Lapsen iho on vielä kehitysvaiheessa ja läpäisevämpi kuin aikuisen iho. – Esimerkiksi jotkut lääkeaineet voivat imeytyä lapsen iholta paljon nopeammin kuin aikuisen iholta. Lisäksi ihopinta-alaa on painoon verrattuna enemmän kuin aikuisilla.
Monet vanhemmat ovat tarkkoja sen suhteen, minkälais-
YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja
Ohjeet löytyy os.
www.martinpilkki.fi OSTA ENNAKKOON - ET JÄÄ ILMAN!
LUOS STTTO STO OLLLA A 12.4.
VOITA UUSI HENKILÖAUTO! Kaikkien arpavihkon ostaneiden kesken arvotaan mm. KAKSI FORD-henkilöautoa, YAMAHAmönkijä ja muita kodin tarve-esineitä. Arvonta- ja pilkkikilpailun palkintojen yhteisarvo yli 50.000 euroa. Järjestäjä maksaa arpajaispalkintojen arpajaisveron.
ARVAT MYYNNISSÄ SEURAAVISSA PAIKOISSA:
SODANKYLÄ: Simonen, K-Supermarket Pohjantähti, Sportia-Harjus, Neste Alatalo, Neste Mokko, Lahjakontti, SEO, Torikioski, Hela Hoito, Annen Pullapuoti, Vekkuli, Säästökuoppa, Rautia, Kello- ja Korukamari, Kone Vasara, S-Market, Hotelli Karhu, AKK 5C:n vanhemmilta, Kisasiskoilta, Sodankylän Ampujat, Ounaksen Pyöräpojat, Sopan juniorit, Sodankylän Seuratanssijat, Lions Klubin jäseniltä. RAUDANJOKI: Potkuriparkki. PORTTIPAHTA: Kiveliön Kala. VUOTSO: K-Extra H. Sieppi Oy. LUOSTO: Hotelli Luostotunturi, K-Extra Tupasvilla, Pyhä-Luoston Matkailu Oy, Grilli-Kahvila Luoston Leuku, Kopara. PYHÄTUNTURI: K-Market, Pyhän Asteli, Pyhänportti Ilona. PELKOSENNIEMI: SEO. SAVUKOSKI: Neste. KEMIJÄRVI: ABC, Kodinkoneliike Apaja, Urheilu Sivakka. SALLA: Sallan Teboil, SEO Sallan Autohuolto ky. IVALO: Suutari-Seppo, Rautia Ivalo, S-Market, Sotka Ivalo, K-Market, Ivalon Auto Oy, Lions Club Ivalo ry:n jäseniltä. INARI: Neste. POSIO: Neste, ST 1, Lions Club Posio ry:n jäseniltä. PELLO: Shell Joppari, SEO LP Autohuolto. KOLARI: Kahvila Wood Jewel. MUONIO: SEO Muonio. KÄYRÄMÖ: Käyrämön Keidas. VIKAJÄRVI: Valinta Ovaskainen. KITTILÄ: Kello- ja Korukamari, Teboil, Neste, S-Market, Lions Club Kittilä ry:n jäseniltä. LEVI: S-Market, Kello- ja Korukamari. ROVANIEMI: Agrimarket, Hovimäki, Kahunjälki, Ollin Erä ja Kalastus, Neste Napapiiri, Neste Reissumies, Wetteri, Lions Club Rovaniemi/ Lainas ry:n jäseniltä. OULU: Tiura-Uistin Ky. KUUSAMO: Valkealinnan Optiikka. KAJAANI: Mosari Oy.
Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.
Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt.
NRO 3 MAALISKUU 2014
7
Viljelijätukien haku Vipu-palvelussa alkaa Sähköisen hakemuksen voi tehdä 30.4.2014 klo 23.59 saakka osoitteessa https://vipu.mavi.fi. Tukihallinnon tietojärjestelmän uudistamisen takia sähköinen haku avautuu myöhemmin kuin viime vuonna. Tukisovelluksen uudistaminen on ollut tietojärjestelmähanke, jota Maaseutuvirasto ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike ovat tehneet yhteistyössä. Järjestelmätyössä tarvitaan laajaa testaamista, jotta sähköinen tukihaku toimii moitteettomasti ja palvelee tuenhakijoita suunnitellusti. Tästä syystä Maaseutuvirasto on päättänyt antaa valmistelulle lisäaikaa. – Viivästyminen on valitettavaa, mutta tietojärjestelmäuudistukselle asetetuista laatu- ja luotettavuusvaatimuksista ei voida tinkiä. Myös hakuajan päättymisajankohdasta pidetään kiinni, jotta tukien maksaminen pysyy aikataulussa. Pidämme tärkeänä, että tuet maksetaan oikein ja ajallaan, Maaseutuviraston ylijohtaja
Leena Tenhola sanoo. hetetty maaliskuun aikana viljelijöille, jotka ovat tilanneet tukihakumateriaalin. Kaikkien tilojen lomakkeet ovat nyt kuitenkin saatavilla Vipu-palvelussa. Maatilatiedot-osion kohdassa Lomakkeet ja tulosteet ovat seuraavat tilan esitäytetyt lomakkeet: Maatilalomake 101A, Peruslohkolomake 102A, Tukioikeuslomake 103A ja Maatilan osalliset 101D. Muut paperilomakkeet ovat saatavissa suomi.fi-palvelusta. Maatilatietojen onnistuneen keräyksen myötä lähes kaikkien maatilojen ensisijaisilla viljelijöillä on sähköiset asiointioikeudet. Noin 98 prosentilla tiloista ensisijainen viljelijä voi palauttaa tukihakemuksen Vipu-palvelussa ja allekirjoittaa yksin tukihakulomakkeet. Lisäksi hän voi antaa Vipupalvelussa vastaavia oikeuksia myös muille henkilöille, kuten perheenjäsenille, yhtiökumppaneille tai neuvojalle. Jos ensisijaisella viljelijällä ei ole asiointioikeuksia, maatila voi hakea tukia ainoastaan paperilomakkeilla. Vaikka asiointioikeuksia ei olisi an-
nettu, kaikki tilan omistajiksi merkityt saavat automaattisesti selausoikeudet ja pääsevät katsomaan maatilan tietoja Vipu-palvelussa. Maaseutuviraston syksyllä tekemän maatilatietojen päivityksen tarkoituksena oli, että jatkossa hakemusten allekirjoittaminen ja valtuutusten antaminen hoituvat viljelijöiltä entistä helpommin. Maatilat saivat asiointioikeudet valtuuttamalla tilan ensisijaisen viljelijän lomakkeella 455. Asiointioikeuksiin voi tehdä muutoksia Vipu-palvelussa tai lomakkeella 457. Viljelijät saavat apua Vipupalvelun käyttöön kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Jokaisella maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella on sähköisen tukihaun asiantuntija, joka auttaa käyttöoikeuksiin, hakemuksen täyttämiseen ja lähettämiseen sekä sovelluksen käyttämiseen liittyvissä asioissa.
Oikeus ulkoiluun Jo lähes 8 500 ihmistä vaatii oikeutta ulkoiluun ympärivuorokautisessa hoidossa
Ympärivuorokautisessa hoidossa oleville on saatava lakisääteinen oikeus ulkoiluun -kansalaisaloite on saanut noin viidenneksen tarvittavista allekirjoituksista, jotka tarvitaan aloitteen viemiseksi eduskuntaan. Päivittäistä ulkoiluoikeutta vaaditaan kirjattavaksi tekeillä olevaan itsemääräämislakiin. Aloite ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ulkoiluoikeudesta on kansalaisaloite.fi-verkkopalvelun kolmanneksi suosituin, tullen selvästi kahden suosituimman aloitteen perässä. Verkkopalveluun päivittyneitä kannatusilmoituksia on tullut lähes 8 500 kappaletta, joista verkkopalvelussa tehtyjä on vajaa puolet. Ulkoiluoikeusaloitteen allekirjoittaneista selvä enemmistö on osallistunut paperilomakkeella, mikä kertoo osaltaan siitä, etteivät ikäihmiset ole löytäneet aloitetta, tai eivät kykene sitä tekemään verkossa.
Vaikka kansalaisaloite ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ulkoiluoikeudesta koskee muitakin väestöryhmiä kuin vanhuksia, ovat ikäihmiset merkittävä osa tätä joukkoa.
Jokainen kannatusääni on kannanotto
Jotta kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, on kannatusilmoituksia saatava 50 000 kappaletta. Aloitteen voi allekirjoittaa 13. toukokuuta asti ja se koskettaa yli 50 000 ympärivuorokautisessa hoidossa olevaa ihmistä ja heidän läheisiään. Jokainen allekirjoitus on kannanotto sellaisen henkilön puolesta, jonka on vaikea itse puolustaa oikeuksiaan. Tällä hetkellä monet omaiset ja vapaaehtoiset ulkoilevat ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevien kanssa, mutta monet jäävät vielä lukkojen taakse. THL:n julkaiseman tilaston mukaan keskimäärin hieman alle puolet palvelutalojen ympärivuorokautisessa hoidossa olevista asukkaista ei pääse ulos asuinrakennuksestaan edes
yhtä kertaa kuukaudessa. Jokainen ympärivuorokautisessa hoidossa oleva ihminen ansaitsee lakisääteisen oikeuden päivittäiseen ulkoiluun, joka on Suomen laissa turvattu myös vangeille. Ulkoilu on perusoikeus, jolla on merkittäviä hyvinvointia edistäviä ja terveydellisiä vaikutuksia. Kansalaisaloitteen ympärivuorokautisessa hoidossa olevien oikeudesta ulkoiluun voi allekirjoittaa sähköisesti 13.5.2014 asti osoitteessa https://www. kansalaisaloite.fi/fi/aloite/625. Ikäinstituutista on mahdollista tilata lomakkeita allekirjoitettavaksi esimerkiksi tapahtumissa jaettavaksi. Eläkeläisyhdistykset keräävät allekirjoituksia eri puolella Suomea. Kansalaisaloitetta tukevat Ikäinstituutti, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto, Kuurojen Liitto, Muistiliitto, Hengitysliitto, Eläkeläiset ry, Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, Suomen Setlementtiliitto sekä Valtaa vanhuus -liike.
Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! iöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet
Kaikki kodin kalusteet keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet tehtaanmyymälästä! Kaikki kodin kalusteet
usteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! rot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet
Kaikki kodin kalusteet tehtaanmyymälästä! tehtaanmyymälästä! S I ON
Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme Ota mitat ja mielikuvitus paljon malliryhmiä. mukaan, niin suunnitellaan Tule ja ihastu! Ota mitat ja mielikuvitus yhdessä komerot
UKUOVET yksilöllisillä liukuovilla!
Myymälässämme paljon malliryhmiä. Tule ja ihastu!
mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme - ilmainen suunnittelupalvelu malliryhmiä. myymälässä paljon Tule ja ihastu!
V I S I ON
- nopeat toimitukset LIUKUOVET
- ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä - nopeat toimitukset - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille
- monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ilmainen suunnittelupalvelu - ei ostorajoituksia myymälässä - nopeat toimitukset - myös jälleenmyyjille - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille
Meiltä myös normaalikeittiöt! www.keittiokalustetukut.fi
www.keittiokalustetukut.fi www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi vikaari-ovet et Holvikaari-ovet
% -70% 70% myös lasiovet
-ovet
www.visionliukuovet.fi www.visionliukuovet.fi
ark. 9-18, la 9-14 ark. 9-14 ark. 9-18, 9-18, lala9-14 Lakeuden Lakeuden Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU myös lasiovet
myös lasiovet
valkoiset vakiomittaiset varasto-ovet
Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663 Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663
akiomittaiset varasto-ovet Helmikuun aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin. .
ikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin.
Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663
8
NRO 3 MAALISKUU 2014
RAHAA, ENERGIAA JA ILOA METSÄSTÄ
PE 4.4. VAALASSA OTERMANTIE 1050 Koko perheen metsäpäivän järjestävät Kesla Oyj, Agrimarket ja Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakka yhteistyökumppaneineen.
4
2. Muhoksen kunnan tunnus
2.1 Värillinen tunnus 2.2 Mustavalkoinen tunnus
2.1. Värillinen tunnus Tunnuksen perusvärit ovat vihreä ja tummanharmaa. Vihreä väri on myös hallinnon tunnisteväri.
mimmin kunta
Tummanharmaa CMYK 33C/4M/0Y/72K PMS 7546 Vihreä CMYK 40C/0M/70Y/10K PMS 576
www.kesla.com
ASIANTUNTIJOITA , TYÖKONEITA JA TYÖNÄYTÖKSIÄ: Harvennushakkuu haketus polttopuun valmistus metsälannoitus rahoitus- ja -vakuutusasiat metsätilan sukupolvenvaihdokset UUTUUS: KESLA 10T-metsäperävaunu ja 304-kuormaaja sähköohjauksella. KOEAJETTAVANA! KESLA C645S-rumpuhakkuri KESLA 12MDH-metsäperävaunu ja 305T-kuormaaja Sampo HR46-harvesteri ja KESLA 18RH-koura John Deere -traktorit, uutuusmallit 6MC ja 6RC sekä John Deere -gatorit. Palax -klapikoneet Jonsered -raivaus- ja moottorisahat
KESLA 19GX ENERGIAPUUKOURA NYT 2 900 € Norm. 3 670 €. Koskee metsäpäivässä tehtyjä tilauksia. Alv 0 %.
Tarvittaessa tunnuksessa voi käyttää hallinnon eri palvelu-alueille määriteltyjen tunnistevärejä. Ainoastaan Muhos-nimen väri muuttuu, Mimmin kunta -teksti ja Mimmi-kuvio säilyvät tummanharmaina.
Sosiaali- ja terveyspalvelut mimmin kunta
Tekniset palvelut
Punainen CMYK 0C/80M/60Y/20K PMS 1805 C
mimmin kunta
Sivistyspalvelut mimmin kunta
Sininen CMYK 70C/25M/5Y/30K PMS 646 C
Vapaa-aikapalvelut
Oranssi CMYK 0C/50M/100Y/5K PMS 157 C
mimmin kunta
Violetti CMYK 51C/79M/0Y/0K PMS 258 C
2.2 Mustavalkoinen tunnus
Mustavalkoinen tunnus on 100% musta. Tunnuksessa ei käytetä harmaasävyjä. mimmin kunta
Asu avarasti Muhoksella VUOKRA-ASUNTOJA PÄIVÄRINTEELLÄ 3 h+k+s 80 m2, vuokra 640 €/kk, heti vapaa 2h+k+s 62 m2, vuokra 496 €/kk, heti vapaa
YHTEISTYÖSSÄ:
Vesimaksu 14 € /hlö/kk Vakuus 1 kuukauden vuokra. Lisätietoja asuntosihteeri Päivi Similä puh. 044 497 0303 SR-Harvesting Oy
www.JKASENNUSPALVELU.com * Antenni- ja sateliittiasennukset ja tarvikkeet * Atk- ja tietoliikennepalvelut, myös mobiiliverkot * Murtovalvonta - ja etäohjausjärjestelmät * Videovalvonta- ja eläintenvalvontajärjestelmät
Puh. 040 820 4567 • jkasennuspalvelu@gmail.com
Suoritamme JATKUVAA Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUNKERÄYSTÄ KERÄYSTÄ METALLIROMUN Oulun ja Kainuun talousalueella
Oulun ja Kainuun talOusalueella ●
Noudamme rautaromut, autonromut • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut sekä kaikki muut metalliromut ● Meiltä myös romutustodistukset • Meiltä myös romutustodistukset
Nykyaikainen Nykyaikainenvirallinen virallinenmetallikierrätysterminaali metallikierrätysterminaali
UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI Puh. 0400-892414, 040-7670825 www.utacon.