Maaseutu
Elävä Maaseutu -lehti nro 3 MAALISKUU 2015 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi
Palax – 60 vuotta kotimaista laatua
SUORAT SANAT - SELVÄT LINJAT Kansanedustaja
PENTTI KETTUNEN valtionvarainvalio-
Asiakkaiden pyynnöstä jatkamme rankatelinekampanjaa! RANKATELINE KAUPAN PÄÄLLE
Ostaessasi Palax Power 70 tai Palax KS35 saat rankatelineen kaupan päälle.
Ilmoituksen maksaja: Pentti Kettusen tukiryhmä
118
Kampanja voimassa 30.4.2015 asti.
ARVO 800€ Palax Power 70 ja 70 S • Erittäin nopea ja tehokas klapikone • Power 70S -malli on tehokas ratkaisu klapiurakointiin • Varustettu 700 mm:n kovametalliterällä • Kääntyvä 4,3 m kuljetin, taitolla
Hinta alk. Power 70
Kuuntele Pentin radio-ohjelma Iskelmätoiveesta to klo 9.15 ja uusinta su 15.15 Oulu 98,7MHz, Kajaani 95,7 MHz, Sotkamo 95,4 MHz, Hyrynsalmi 90,9 MHz, Koillismaa 101,8 MHz
Suorat sanat - selvät linjat Pentti Kettusen tukiryhmä
6758,- (alv 0 %)
123
Palax KS35
Pirkko Mattila
• Erinomainen maatilan peruskone • 15” ketjusaha hydraulimoottorilla • Puun suurin halkaisija 35 cm • Kääntyvä 4,3 m kuljetin, taitolla
Hinta alk. KS35
kunnan vpj. Kainuun maakuntavaltuuston pj.
kansanedustaja
Pohjoinen ääni
6532,- (alv 0%)
pirkkomattila.fi
Alueesi Palaxit myy: Lassi Suutari p. 0107 684 921, Kajaani Mikko Kontio p. 0107 684 915, Kempele Timo Hiltunen p. 0107 684 739, Kempele
Eduskunnassa olen toiminut maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä, hallintovaliokunnan puheenjohtajana ja Europan Neuvoston Suomen valtuuskunnassa.
Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min (alv 24 %) kaikista liittymistä.
ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!
jaetaan joka kerta kaikkiin Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa. Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa www.maaseutulehdet.fi
OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2
Olen joukkuepelaaja pohjoisen ja maakuntien puolesta.
Ollaan yhdessä pohjoinen ääni!
2
NRO 3 MAALISKUU 2015
Vaikeita vesipäätöksiä Moni ennätti jo ajatella, että Pudasjärvelle Kollajaan suunniteltu Iijoen vesien säännöstelyallas ja voimalaitos olisivat jo hankkeina haudattu. PVO-vesivoima on pitänyt hanketta kaiken aikaa elossa ja toiveissa. Viime viikolla Pudasjärven kaupunginvaltuusto päätti yhden äänen enemmistöllä puoltaa hanketta vastoin kaupunginhallituksen esitystä. Hankkeen vastustajat pelkäävät, että tulvavesien säännöstelyn ja vesivoiman lisäämisen kääntöpuolella on enemmän haittoja kuin hyötyjä. Arvokkaita alueita jää veden alle ja veden virtaama Iijoessa sekä sivujoissa heikkenee ratkaisevasti. On arveltu muutamien uomien täysin kuivujan kesän ajaksi. Puolustajat vetoavat työllistävään vaikutukseen ja kaupungin saamiin verotuloihin. Samalla joen alajuoksun viidestä voimalasta saataisiin enemmän tehoa. Iijoen tuottaman sähkön kohdalla puhutaan säätövoimasta, jota silloin tällöin tarvitaan. Muistan jo vuosikymmenien takaa, kun eräs tuttavani oli innolla soutamassa vapaan Iijoen puolesta. Silloin hänen perustelunsa tuntuivat hyvin painavilta. Näin täysin sivulliselta koko asia unohtui vuosiksi, mutta asianosaisten mielissä se on pysynyt hengissä ja on noussut lehtien keskustelupalstoillakin aika ajoin esiin. Valtakunnan energiantuotannon kannalta Kollajan altaan ja voimalaitoksen merkitys on marginaalinen. Vaan onko asia marginaalinen Pudasjärven kuntapäättäjien ja kuntalaisten kannalta? Näin merkittävän päätöksen tekeminen pienimmällä mahdollisella enemmistöllä panee ajattelemaan seurauksia. Onko tästä eteenpäin sovun löytyminen muissa tärkeissä asioissa mahdollista? Valtuustossa keskustan ja perussuomalaisten ryhmät jakaantuivat. Toista merkittävää vesistöpäätöstä odotellaan Talvivaarasta. Purkuputkea Nuasjärveen rakennetaan jo, vaikka lupaa jätevesien laskuun ei ole vielä annettu. Johonkin nekin vedet on laskettava, kun jätevesialtaat pursuavat yli lumien alkaessa sulaa. Talvivaaran vesien ongelma on prosessista liuenneiden natriumsulfaattien joutuminen vesistöön. Kyseinen Nuasjärvi on yhteydessä Oulujoen vesistöön, joten täällä joen alajuoksullakin olemme asianosaisia. Ilkka Hietala
Hallitus päätti vuoden 2014 satovahinkokorvauksista Hallitus vahvisti tänään vuoden 2014 viljelmäkohtaisten satovahinkokorvausten korvausprosentin. Valtion korvausosuus on aiempien vuosien tapaan 90 prosenttia viljelijöiden omavastuuosuuden ja muiden mahdollisten korvausten ylittävästä satovahingon määrästä. Viljelijöiden omavastuuosuus vahingoista on 30 prosenttia. Omavastuu lasketaan koko viljelmän korvauskelpoisten kasvien sadon arvosta. Sadon arvo lasketaan käyttämällä vahinkovuotta edeltäneiden viiden vuoden satomäärien aritmeettista keskiarvoa ja kyseiselle kasville Maaseutuviraston antaman määräyksen mukaista yksikköhintaa. Vuonna 2014 satovahinkoja oli tavanomaista vähemmän. Satovahinkoja maksetaan noin kolmellesadalle tilalle. Vahingoittunut ala oli yhteensä noin 8 000 hehtaaria, josta noin 3 000 hehtaaria on täysin tuhoutunutta alaa. Satovahinkokorvaushakemuksia on jätetty noin neljäsataa kappaletta.
Vain joka neljäs suomalainen valitsee ruokakaupassa hinnan Suomalaisten kuluttajien ostovoiman heikentyminen ja vaikea taloustilanne ovat haastaneet kaupan alaa hintakeskusteluun. Suomalaisen Työn Liiton tutkimusten mukaan hinta on kuitenkin vain joka neljännelle suomalaiselle tärkein kriteeri elintarvikeostoksilla. Yhtä lailla tärkeitä ovat ruuan alkuperä, maukkaus ja terveellisyys. – Villkkaan hintakeskustelun keskellä on hyvä muistaa, että suomalaisille ruokakaupassa ratkaisee kokonaisuus. Kuluttajille kokonaisuus muodostuu hinnan lisäksi muun muassa ruuan alkuperästä, hyvästä mausta ja terveellisyydestä. Pelkkään hintaan keskittyminen saattaa yksinkertaistaa liikaa kuluttajien aitoja toiveita, toteaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Monille kuluttajille suomalaisuus on elintarvikkeissa
Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:
laadun tae ja vahva valintaperuste. Suomalaisista yli 70 prosenttia kertookin valitsevansa aina tai useimmiten kotimaisen elintarvikkeen, kun suomalainen vaihtoehto on saatavilla. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tietämään, mistä ruoka tulee ja minkälaiset vaikutukset paikallisten tuotteiden ostamisella on. – Kiinnostus tuotteiden alkuperää kohtaan on kasvanut viime vuosina ja erityisesti suomalaisuus on elintarvikkeissa kovassa nosteessa. Elintarvikeyritykset voisivat vieläkin vahvemmin kertoa esimerkiksi työllistävistä vaikutuksista, joita heidän tuotteillaan on, Lausala sanoo. Hinta, alkuperä, maku ja terveellisyys tärkeimmät valintakriteeri. Ruokakaupan tärkeimpiä valintakritereejä kysyttäessä noin 25 prosenttia suomalaisista nostaa hinnan
tärkeimmäksi kriteeriksi. Samalla tavoin noin neljännes kuluttajista korostaa tuotteen suomalaista alkuperää tärkeimpänä ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä. Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan samalla tavoin tärkeitä valintakriteerejä ovat ruuan hyvä maku ja terveellisyys. – Hintakeskustelussa unohtuu, että kuluttajien kokemukseen ruokakaupan hintalaatusuhteesta vaikuttaa monta muuttujaa. Eri kuluttajaryhmien ostokriteerit vaihtelevat jonkin verran. Esimerkiksi suomalaisia elintarvikkeita suosivat selkeästi enemmän naiset, itäsuomalaiset ja yli 65-vuotiaat, Lausala toteaa. Lausalan mukaan kaupan hintakeskustelun rinnalla on tärkeää tarkastella laajemmin suomalaisen elintarvikealan työllistävyyttä. Kokonaisuudessaan ruokaketju maatalou-
desta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan työllistää Suomessa noin 300 000 henkeä eli yli 10 prosenttia työllisistä. – Suomalaisista jokainen voi vaikuttaa arkisilla ostopäätöksillään omaan sinivalkoiseen jalanjälkeensä. Mikäli jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa kuukaudessa enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, syntyisi Suomeen vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa, Lausala toteaa. Suomalaisen Työn Liitto on asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen työn arvostusta. Liitto hallinnoi suomalaisen työn puolesta toimivia merkkejä ja verkkopalveluita sekä edistää innovointia ja yrittäjyyttä. Vuonna 1912 perustetulla liitolla on yli 2 500 yritys- tai yhteisöjäsentä. www. avainlippu.fi
PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS
Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin
YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Tea Korkala Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383
Myyntineuvottelija Tea Korkala puh. 044 792 2122
Faksi: (08) 340 521
mimmin kunta
CMYK 33C/4M/0Y/72K PMS 7546 Vihreä CMYK 40C/0M/70Y/10K PMS 576
NRO 3 MAALISKUU 2015
3
Kestävä kehitys kiinnostaa maaseutumatkailuyrittäjää yritystoiminnassaan Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) valmistunut Heikki Heimala selvitti maaseutumatkailuyrittäjien suhtautumista kestävään kehitykseen. Eteläkarjalaiset maaseutumatkailuyrittäjät ovat innostuneita kehittämään yritystoimintaansa erityisesti entistä ympäristövastuullisempaan suuntaan. Yrittäjien mielestä mielikuvaa puhtaasta luonnostamme ei saa päästää tuhoutumaan vaan sitä tulee vahvistaa. Maaseudun myönteistä imagoa halutaan parantaa yrityskohtaisesti käytännön toimin sekä teeman mukaisella markkinoinnilla. Maaseutumatkailuyritysten
näkemyksiä kestävästä kehityksestä sekä ympäristövastuullisuuteen liittyviä koulutus- ja kehittämistarpeita on kerännyt Heikki Heimala ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvassa opinnäytetyössään. Heimala valmistui maaliskuussa 2015 Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta (agrologi AMK). Kestävän matkailuyrittämisen sisällöt ja alueen puhdas luonto sekä asiakkaan niistä saamat hyödyt ja hyvät tunteet voivat olla vahva osa alueen matkailutoimijoiden yhteistä tavoitetta ja strategiaa. Kestävän kehityksen teemat voivat olla tulevaisuudessa kanta-
vana osana Saimaan alueen matkailun markkinoinnissa. Haastattelututkimuksen perusteella maaseudun matkailuyrittäjät suhtautuvat erittäin myönteisesti asiaan. Yrittäjät haluavat kehittää myös omaa toimintaansa sekä vahvistaa matkailijoilla jo olevaa hyvää imagoa maaseutumatkailusta.
Ympäristövastuullisuus yhdistää toimijoita – hyvät käytännöt esiin
Yrittäjillä on hyviä jo toteutettuja käytäntöjä sekä ideoita, joita halutaan jakaa myös muille alan toimijoille. Puhdas luonto ja ympäristöstä huolehtiminen yhdistävät maaseudun toimijoita.
Keskeisimpiä yrityskohtaisia kehittämistarpeita ovat energia-asiat, asiakasviestintä ja ekologisuuden markkinointi. Erityisen haasteelliseksi koetaan se, miten ekologisista toimista kerrotaan asiakkaille käytännön asiakaspalvelutilanteissa ja markkinoinnissa. Yrittäjät ovat kiinnostuneita kestävän kehityksen koulutuksesta. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista toivoo lyhytkestoisia koulutustilaisuuksia kestävän kehityksen teemoista; eniten kiinnostavat uusiutuvan energian käyttö ja energiansäästö sekä viestintä.
kansanedustajaehdokkaista piti erittäin tai melko tärkeänä, että seuraava hallitus edistää turpeen käyttöä. Turpeen suosio on suurinta vaalipiireissä, joissa turvetuotannolla on merkittävimmät työllisyysvaikutukset. Vaasan vaalipiirissä 50 % pitää erittäin tärkeänä turpeen käytön edistämistä ja 26 % melko tärkeänä. Myös Varsinais-Suomessa, Lapissa, Satakunnassa, Oulussa ja Hämeessä suhtaudutaan turpeeseen hyvin myönteisesti. Mieluummin omaehtoista ympäristönsuojelua kuin viranomaissäätelyä. Turvetuottajat ovat viime aikoina
panostaneet tehostettuihin menetelmiin muun muassa vesienkäsittelyssä ja vesistöpäästöt ovat viranomaistarkkailun mukaan vähentyneet, mikä näkyy tutkimustuloksissa. Lähes puolet kansanedustajaehdokkaista toivoi, että turvetuotannon ympäristönsuojelua parannettaisiin toiminnanharjoittajan omaehtoisella kehittämisellä ja sitoumuksilla. Vain kolmannes vastaajista olisi valmis lisäämään ja tiukentamaan viranomaissäätelyä. Parhaiten turvetuotannon onnistuneet toimet näkyvät luottamuksena Lapissa, Varsinais-Suomessa ja Vaasan vaalipiirissä.
Apteekkien neuvonnalla satojen miljoonien säästöt Apteekkien antama neuvonta vähentää merkittävästi perusterveydenhuollon kuormitusta ja säästää liki miljardi euroa vuodessa. Säästöstä valtaosa syntyy itsehoitoon liittyvästä neuvonnasta. Apteekkien neuvonta itsehoidossa säästää arviolta 885 miljoonaa euroa terveydenhuollon kustannuksia vuosittain. Säästöt syntyvät pääosin apteekkien neuvonnasta pienissä vaivoissa, kuten tilapäisissä kiputiloissa, vatsavaivoissa, iho-ongelmissa ja allergioissa, jolloin vältytään yleislääkärissä käynniltä. Tiedot ilmenevät asiantuntija-arvioon perustuvasta selvityksestä, jonka toteutti PricewaterhouseCoopers Oy (PwC) Suomen Apteekkariliiton ja Yliopiston Apteekin toimeksiannosta. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon apteekkien neuvonta
vähentää muiden terveyspalveluiden kysyntää ja kuinka suuri euromääräinen säästö tästä syntyy. Apteekkareiden ja lääkäreiden arvioiden mukaan lähes puolet niistä asiakkaista, jotka saavat apteekeista itsehoitoon liittyvää neuvontaa, välttävät yleislääkärin vastaanottokäynnin ja uuden reseptilääkkeen määräämisen. Keskimäärin joka kolmas pieniin vaivoihin apua hakeva puolestaan välttää sairaalapäivystyskäynnin saadessaan apteekista itsehoitoon liittyvää terveysneuvontaa. Apteekkien neuvonnan arvioidaan vähentävän vuosittain jopa kuusi miljoonaa käyntiä yleislääkärillä. Lisäksi päivystysmenoissa syntyy merkittävää säästöä terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle, kun asiakkaiden ei tarvitse lähteä kalliille päivystyskäynnille sairaalaan, vaan vaiva hoituu
apteekeista saatavan neuvonnan ansioista. Selvitystä varten 591 apteekkarille ja 112 lääkärille lähetettiin sähköinen kysely tammikuussa 2015. Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 258 (vastausprosentti 37). Kyselyn lisäksi selvitys koostui laskentamallista, jolla PwC muutti kyselyn vastaukset viitearvoja hyödyntäen euroiksi. Selvityksen lähestymistapa ja laskentamalli pohjautuivat PwC Irlannin kehittämään menetelmään. Kyselyn arvioita apteekkien neuvonnan vaikutuksesta ja niiden perusteella laskettuja säästöjä tulee pitää suuntaa antavina. Selvitys antaa kuitenkin mielenkiintoisen näkökulman apteekkien merkittävästä roolista terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut mimmin kunta
Tekniset palvelut
P. 622 616
Punainen CMYK 0C/80M/60Y/20K PMS 1805 C
mimmin kunta
Sivistyspalvelut mimmin kunta
Sininen CMYK 70C/25M/5Y/30K PMS 646 C
Vapaa-aikapalvelut
Oranssi CMYK 0C/50M/100Y/5K PMS 157 C
mimmin kunta
Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani
Violetti CMYK 51C/79M/0Y/0K PMS 258 C
2.2 Mustavalkoinen tunnus
Mahdollisuus myös posliinihampaista. Ajanvaraukset sopimuksen mukaan. Mustavalkoinen tunnus on 100% musta. Tunnuksessa ei käytetä harmaasävyjä.
mimmin kunta
Asu avarasti Muhoksella VUOKRA-ASUNTOJA PÄIVÄRINTEELLÄ 3 h+k+s 80 m2, vuokra 640 €/kk, heti vapaa
Kansanedustajaehdokkaat haluavat edistää puun ja turpeen käyttöä Yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa turpeen käytön edistämistä. Tutkimuksen mukaan lähes kaikki kansanedustajaehdokkaat puoltavat energiapuun käytön lisäämistä. Aula Research Oy:n toteuttamassa kyselyssä tutkittiin kotimaisten polttoaineiden kannatusta kansanedustajaehdokkaiden keskuudessa. Puuenergia saa kannatusta kautta maan. 93 % piti erittäin tai melko tärkeänä, että seuraava hallitus edistää puun käyttöä. Jopa Helsingissä ja Uudellamaalla kannatus ylsi lähes 90 %:iin. Tutkimuksen mukaan 55 %
Tarvittaessa tunnuksessa voi käyttää hallinnon eri palvelu-alueille määriteltyjen tunnistevärejä. Ainoastaan Muhos-nimen väri muuttuu, Mimmin kunta -teksti ja Mimmi-kuvio säilyvät tummanharmaina.
Turpeen työllistävyys on tiedossa. Kansanedustajaehdokkaista 76 % piti turpeen tärkeimpänä hyötynä työllistävyyttä, kun turvetta verrataan fossiilisiin energianlähteisiin. Turpeen hyötyinä pidettiin myös energiaturvallisuutta, tasapainoisen alueellisen kehityksen edistämistä ja talouskasvun parantamista. Bioenergia ry:n kyselytutkimuksen toteutti Aula Research Oy. Tutkimukseen vastasi 454 henkilöä, jotka ovat asettuneet ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. Tutkimus tehtiin tammikuussa 2015.
Vesimaksu 14 € /hlö/kk Vakuus 1 kuukauden vuokra. Lisätietoja asuntosihteeri Päivi Similä puh. 044 497 0303
TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito
• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA
• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset
Konsultoiva tilitoimisto
Jetrocap Oy
Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493
4
NRO 3 MAALISKUU 2015
Junamatkustaminen vilkasta pääsiäisenä Suosituimmat pääsiäisen junavuorot ovat täyttymässä. Osa yöjunista on jo myyty loppuun. Pääsiäisliikenteessä kulkee lisäjunia. Juhlapyhät vaikuttavat myös lähi- ja kaukojunien aikatauluihin. Kiirastorstai 2. huhtikuuta on pääsiäisen menoliikenteen vilkkain matkustuspäivä. Paluuliikenteessä vilkkainta on toisena pääsiäispäivänä 6. huhtikuuta. Pohjoisen yöjunat ovat erityisen suosittuja. Liikenteessä on lisäjunia Rovaniemelle ja Kolariin. Autopaikat on jo myyty loppuun useana päivänä, ja myös makuupaikat alkavat täyttyä. Kaukoliikenteen päiväjunissa on vielä tilaa, mutta osa junavuoroista on täyttymässä. Suosituimmat päiväjunat kulkevat Etelä-Suomesta Oulun, Joensuun ja Kuopion suuntiin. Pääsiäispyhinä poikkeusaikataulut Pääsiäinen vaikuttaa sekä kaukojunien että pääkaupunkiseudun lähijunien aikatauluihin. Liikenteessä on myös lisäjunia ja -vaunuja. Kiirastorstaina 2.4. lähi- ja kaukojunat noudattavat perjantaiaikatauluja. Pitkäperjantaina 3.4. junat kulkevat pääosin sunnuntain aikataulujen mukaisesti. Aamun kaukojunaliikenteessä liikennöi useita lisäjunia eri reiteillä. Pääradan lähijunaliikenteessä kulkee joitakin ylimääräisiä viikonloppuillan junavuoroja. Lauantaina 4.4. ajetaan normaalein aikatauluin. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä 5.4. junat kulkevat pääosin sunnuntain aikataulujen mukaan. Joitakin iltapäivän ja illan kaukojunavuoroja on peruttu. Pääradan lähijunaliikenteessä kulkee joitakin ylimääräisiä viikonloppuillan vuoroja. Toisena pääsiäispäivänä 6.4. liikennöidään sunnuntaiaikataulujen mukaan. Tarkemmat juna-aikataulut voi tarkistaa VR:n verkkosivujen matkahausta. Lisätietoja voi kysyä myös VR:n asiakaspalvelunumeroista tai aseman lipunmyynnistä. Verkkosivuilta löytyy myös tietoja ajankohtaisista tarjouksista.
Metsähallitukselle nimitettiin uusi hallitus Valtioneuvosto nimitti Metsähallitukselle uuden hallituksen, joka aloittaa tehtävässään 1.4.2015. Metsähallituksen hallinnassa on laajasti luonnonvaroja ja suojelualueita, jota antavat hyvät mahdollisuudet vastata yhteiskunnan ja yksittäisten kansalaisten tarpeisiin. Metsähallituksen hallituksella on tärkeä tehtävä sovittaa yhteen metsien eri käyttömuotoja ja hyödyntää metsien tarjoamia taloudellisia mahdollisuuksia. Vastavalitun hallituksen aikana jatketaan myös Metsähallituksen organisaatiouudistuksen valmistelua. Hallitus jatkaa toimessaan 31.3.2018 saakka tai kunnes uusi organisaatio aloittaa. Hallitukseen on nimitetty: puheenjohtaja, toimitusjohtaja Arto Tiitinen, Isku Oy varapuheenjohtaja, vesihallintojohtaja Kai Kaatra, maaja metsätalousministeriö Jäsenet: ylijohtaja Helena Säteri, ympäristöministeriö metsänhoitaja Pertti Itkonen, Metsähallituksen henkilöstön edustaja (Metsähallituksen Akavalaiset ry) elinkeinojohtaja Janne Seurujärvi, Lapin liiton edustaja hallituksen jäsen Tuija Soanjärvi, Affecto toimialajohtaja Anne Ilola, Sito Metsähallitukseen sovelletaan toistaiseksi vanhaa valtion liikelaitoksista annettua lakia (1185/2002), jonka mukaan sen hallitus ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Metsähallituksen hallitus varmistaa, että liikelaitos toimii eduskunnan ja muiden viranomaisten päätösten ja määräysten mukaisesti. Metsähallitus on sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön ohjauksessa.
Vahva vihannesvuosi 2014 Puutarhatuotannon voimakas muutos jatkui vuonna 2014. Vaikka yritysten määrä väheni, niin puutarhatuotannon kokonaisala kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Varsinkin vihannestuotanto avomaalta ja kasvihuoneista oli voimakkaassa kasvussa. Avomaavihanneksia tuotettiin 186 ja kasvihuonevihanneksia 83 miljoonaa kiloa. Vuoden 2014 tilastossa on merkille pantavaa vihannesten tuotantomäärien kasvu. − Suomessa viljeltyjä kasviksia ei merkittävässä määrin viedä ulkomaille, joten lisääntynyt tuotanto kilpailee tuonnin kanssa. Suomalaiset ovat ehkä myös lisänneet kasvisten kulutusta, mutta siitä ei ole ajantasaista tietoa, aktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) pohtii.
Ennätyssato porkkanasta ja ruokasipulista
Vaikka pinta-alallisesti tarhaherne oli merkittävin avomaavihannes, oli porkkana satomääräisesti tärkein. Viime vuonna porkkanaa tuotettiin ennätykselliset 74 miljoonaa kiloa. Myös ruokasipulin sato kipusi 26 miljoonaan kiloon. Kaiken kaikkiaan avomaanvihanneksia tuotettiin 186 miljoonaa kiloa.
Ruukkuvihannekset puhkaisivat sadan miljoonan rajan
Kasvihuonetuotannon tilastoinnin historian pisin yhtäjaksoinen kasvukäyrä löytyy ruukkuvihannesten tuotannosta. Vuonna 2014 tuotettiin jo 85 miljoonaa ruukkusalaattia. Kokonaistuotanto kohosi 108 miljoonaan ruukkuun. − Suuri osa ruukkusalaatista myydään ilman ruukkua, leikattuna ja pussitettuna. Ruukkusalaatin tuotanto on erittäin intensiivistä, joten tuotantoon tarvittiin vain 27 hehtaarin kasvihuoneala, Jaakkonen toteaa. Tomaattia ja kasvihuonekurkkua tuotettiin selvästi edellisvuotta enemmän. Kasvihuonevihannesten kokonaistuotanto lisääntyi 4,5 miljoonalla kilolla 83 miljoonaan kiloon. Vaikka kasvihuoneyrittäjien lukumäärä jäi 565:een, kasvihuoneala kasvoi hiukan. Myös kasvihuonetuotannon puolella rakennemuutos on voimakasta.
jä hehtaaria, kun kymmenen vuotta aikaisemmin leikkokukkia tuotettiin 39 hehtaarin kasvihuonealalla. Leikkokukkatuotantoa ovat omalta osaltaan korvanneet sipulikukat, joita hyödettiin viime vuonna 64 miljoonaa kappaletta. Tärkein on tulppaani, jonka määrä oli 59 miljoonaa kappaletta. Kukkivien ruukkukasvien
(10,5 miljoonaa ruukkua) ja kesäkukkien (39 miljoonaa ruukkua) määrä säilyi lähes ennallaan. − Tosin kesäkukkien tuotannossa on havaittavissa pientä hiipumista. Kesäkukkien tuotannon ennätysvuosi oli 2002, jolloin niitä tuotettiin 46 miljoonaa ruukkua, Jaakkonen kertoo.
Kesä- ja sipulikukat koristekasvituotannon selviytyjät
Koristekasvien tuotannon hiipuminen on ollut tasaista. Selkein muutos on leikkokukkatuotannon supistumien. Viime vuonna leikkokukkien tuotantoala oli enää reilut nel-
Hyvää pääsiäistä toivottaa Maaseutulehden väki Urheiluseurat, järjestöt, yhdistykset! Tarvitsetteko oman lehden esimerkiksi juhlavuoden tai tapahtuman vuoksi? Teemme tilauksesta asiakaslehtiä. Pyydä tarjous! Jätä ilmoitusmyynti, sivunvalmistus ja jakelu meidän huoleksemme!
Maaseutulehdet Kustannus Oy
MUHOS
NRO 3 MAALISKUU 2015
5
Kunnat joutuvat maksamaan valtion maanteitä Kunnat osallistuvat entistä enemmän valtion maanteiden rakentamiseen, osoittaa Kuntaliiton selvitys. Valtion vastuulle kuuluvat hankkeet eivät välttämättä toteudu ilman kunnan osallistumista. – Kuntaliitto on saanut yhä useammin kunnilta yhteydenottoja tapauksista, joissa ELYkeskus on vaatinut kuntaa osallistumaan valtion maanteiden ja esimerkiksi niihin liittyvien risteysten ja pyöräteiden rakentamiseen. Kunnille on ilmoitettu, että muuten hankkeet eivät toteudu, kertoo Kuntaliiton liikenneinsinööri Silja Siltala. Kuntaliitto teki kunnille kesällä 2014 kyselyn niiden osallistumisesta valtion tienpitoon vuosina 2011–2013. Siihen vastasi noin 40 prosenttia Suomen kunnista. Tulok-
set vahvistavat kuntien olevan maksumiehiä. Kyselyyn vastanneet kunnat osallistuivat vuonna 2013 valtion tiehankkeiden rahoittamiseen 20 miljoonalla eurolla. Koko maan tasolla puhutaan arviolta 40–50 miljoonan euron vuotuisesta satsauksesta. Kuntien antaman rahoituksen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2011. Kunnilta kysyttiin myös sitä, miksi ne suostuvat maksamaan osan valtiolle kuuluvista hankkeista. Vastausten mukaan pääsyy on, että hanke ei olisi toteutunut ilman kunnan rahoitusta. Kunnan osallistuminen on myös nopeuttanut hankkeita. – Kunnat kokevat rahoitusvaateet kiristykseksi: hanketta ei tule, jos kunta ei maksa, Siltala sanoo.
Tämä asettaa kunnat keskenään eriarvoiseen asemaan: ne kunnat, joilla on taloudelliset mahdollisuudet osallistua maantiehankkeiden rahoitukseen, voivat saada alueelleen tulevan hankkeen toteutumaan aikaisemmin kuin kunnat, joilla rahoitusmahdollisuutta ei ole.
Valtio saa liikenneverojen tulot
Kaikki liikenteestä kerätyt verotulot menevät valtiolle. Kunnat vastaavat oman katuverkkonsa menoista kunnallisilla veroilla. – Tilanne on kestämätön. Valtio ei kykene vastaamaan sille lain mukaan kuuluvista tienpidon tehtävistä yhteiskunnan ja maankäytön kehittymisen edellyttämällä tavalla. Virkamiesten päätök-
MTK:n energiavaliokunta:
sillä tiehankkeiden rahoitusta vyörytetään kunnille, jotta tarpeelliset hankkeet saadaan etenemään, Siltala sanoo. Kunnat pitävät sinänsä hyvinä säädöksiä ja niiden tueksi tehtyä kustannusjaon suositusta (Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantien pidossa, Kuntaliitto 2010). Valtion pitää kuitenkin myös käytännössä toimia niiden mukaisesti. Kuntaliitto on esittänyt, että ongelmaan on haettava ratkaisua valtakunnan tasolla seuraavalla hallituskaudella. Hallituksen tulee käynnistää selvitys valtion ja kuntien liikenteen vastuista ja kustannustenjaosta. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuutta kohdentaa osa liikenneverotuloista kunnille kasvaneiden liikennemenojen katteeksi.
Bioenergiaa tarvitaan elvyttämään Suomen talous Seuraavalla hallituksella riittää työsarkaa energiapolitiikan suunnan kääntämisessä ja biotalouden lupausten lunastamisessa muistuttaa MTK:n energiavaliokunta. - Metsähakkeen tuen byrokratisoiminen kahteen eri tasoon ja turveveron pitäminen ennallaan jatkoivat hallituksen hiilenmustaa ympäristöpolitiikkaa ja kivihiilen käytön edistämistä, toteaa MTK:n energiavaliokunnan puheenjohtaja, MTK:n kolmas puheenjohtaja Markus Eerola. - Byrokratian myötä merkittävät bioenergiainvestoinnit siirtyvät hamaan tulevaisuuteen, harmittelee Eerola. MTK toivoo maan uuden hallituksen saavan nopeasti uskottavuutta rapautuneeseen energiapolitiikkaan. Bioenergia on merkittävimpiä osia biotaloutta ja sen tuotannolla voidaan työllistää jopa 30 000 henkilöä. Seuraavan hallituksen tehtäväksi jää pikaisella aikataululla valmistella turpeen veron alentaminen nykyjärjestelmää kannustavammaksi ja metsähakkeen tuen nosto. Samassa yhteydessä hallituksen on tarkasteltava faktapohjalta pitävätkö nykyisen hallituksen tekemät byrokraattiset tuen kahteen luokkaan jakamisen perusteet. MTK on asettanut energiapolitiikan tavoitteeksi vuoteen 2040 mennessä laskennallisesti sataprosenttisen energiaomavaraisuuden. MTK:n energiavaliokunta haluaa tulevaan hallitusohjelmaan piensähköntuotannon kannustimia ja biokaasun liikennekäytön laajentamista. Bioenergiaa tarvitaan korvaamaan fossiilista energiaa sähkön ja lämmön tuotannossa.
Pääsiäinen on suklaan kulta-aikaa, mutta kaakaon alkuperä on kaikkea www.maaseutulehdet.fi muuta kuin kultaista Suomalaiset herkuttelevat pääsiäisenä lukuisilla suklaisilla herkuilla, mutta juhlatunnelma menisi pahasti pilalle, jos olisimme omin silmin nähneet, mistä suklaamunissamme käytetty kaakao on peräisin. Todennäköisesti viljelijä, jonka ansiosta meillä on kaakaosta valmistettuja pääsiäisherkkuja, ei saa ruokittua edes omaa perhettään. - Viime vuonna uutisoitiin, että suklaa saattaa loppua tulevaisuudessa. Kyse on siitä, että kaakaonviljely ei ole nuorta sukupolvea kiinnostava ammatti. Kaakaonviljelijöiden lapset ovat nähneet, kuinka rankkaa ja kannattamatonta työtä kaakaonviljely on. He haluavat elää parempaa elämää kuin köyhät vanhempansa, sanoo Reilu kauppa ry:n kaupallinen johtaja Riikka Karppinen. 70 % maailman kaakaosta tulee Länsi-Afrikan köyhistä olosuhteista Vaikka kaakaolle on valtava maailmanlaajuinen kysyntä, sitä voi viljellä vain trooppisella vyöhykkeellä lähellä päiväntasaajaa. Voisi kuvitella, että tämä takaisi kaakaonviljelijöille erinomaisen aseman hyvien markkinahintojen neuvottelemiseen, mutta näin ei ole. Useimmat kaakaonviljelijät elävät köyhyydessä. Syinä köyhyyteen ovat mm. kaakaon alhaiset ja vaihtelevat hinnat, viljelijöiden järjestäytymättömyys, tilojen pienet koot, epävarmuus viljelymaan
hallintaoikeudesta, alhainen tuottavuus, heikko pääsy markkinoille ja vähäiset tiedot kaupankäynnistä. Maailman kaakaokaupasta kolme neljäsosaa on kahdeksan yrityksen hallussa. Viljelijöiden asema on heikko, koska suuryritykset hallitsevat kaupankäyntiä, eikä viljelijöillä ole mahdollisuutta vaikuttaa kaakaopavusta saamaansa hintaan. Köyhyydestä seuraa huonot työolosuhteet, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, lukutaidottomuutta ja aliravitsemusta. Kaakaonviljelmien ympäristössä on puutetta kouluista, teistä ja terveydenhuollosta. Ei siis ole ihme, että nuori sukupolvi ei halua jatkaa raskasta ja heikosti tuottavaa työtä, koska kaakaonviljelyllä ei saa elätettyä perhettä. Kaakaon määrä ja laatu kiinnostavat – kiinnostuksen pitäisi kohdistua myös viljelijöihin Kaakaon saatavuus tulee olemaan merkittävä haaste alan yrityksille lähitulevaisuudessa. Tämän takia monet yritykset ovat ryhtyneet panostamaan hankkeisiin, joissa pyritään parantamaan kaakaosadon määrää ja kaakaon laatua halutunlaiseksi. Tuottavuuden parantamiseen keskittyvät toimenpiteet eivät kuitenkaan pelkästään riitä, eivätkä vähennä pitkällä tähtäimellä kaakaonviljelijöiden köyhyyttä. - Kaakaonviljelijöillä on oikeus toimeentuloon. Merkittävä toimeentuloa parantava
tekijä on viljelijän kaakaosadosta saama hinta. Hintoihin pystytään vaikuttamaan tekemällä yhteistyötä yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja valtioiden kanssa, Karppinen jatkaa. - Suklaan tuotantoketjussa on erittäin suuri riski, että ihmisoikeuksia poljetaan ja lapsityövoimaa hyväksikäytetään. Suklaa- ja kaakaoalan yritysten tulisi tehdä säännönmukaisesti selvitykset, joilla tunnistetaan, ehkäistään ja lievennetään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia. Maailman 5,5 miljoonasta kaakaonviljelijästä 176 600 on mukana Reilussa kaupassa Reilussa kaupassa on mukana kaakaon pienviljelijöitä yhteensä 20 eri maasta. He saavat viljelemästään kaakaosta vähintään Reilun kaupan takuuhinnan ja sen päälle maksetun Reilun kaupan lisän, jonka käytöstä viljelijäosuuskunnat päättävät yhdessä. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on Reilun kaupan tiloilla kielletty. Reilun kaupan kaakaota ja suklaata on myyty Suomessa vuodesta 2000. Molempien suosio on ollut tasaisesti kasvussa. Vuonna 2013 Reilun kaupan kaakaosta valmistettua suklaata ostettiin Suomessa noin 90 000 kiloa ja kaakaota yli 30 000 kiloa. Tosin markkinaosuus Suomessa on vielä erittäin pieni, alle puoli prosenttia.
KEVÄT TARJOUKSET
MS231
459,-
Kompakti ja ympäristöystävällinen moottorisaha STIH 2-MIX-Moottorilla.
Economy vaatepaketti
219,Hyvin isuva turva-asu
NYT ERÄ TURVAVARUSTEITA
-20%
TUIRA, Valtatie 49 (08) 5542 983 Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-14
MS181
299,-
Kevyt ja hyvin varusteltu moottorisaha.
VAIHTOTARJOUS!
Tuo nyt entinen sahasi vaihtoon,
HYVITÄMME siitä jopa
200,OULUNLAHTI, Jukolankuja 1-3 (08) 5542 987 Palvelemme: ma-pe 9-17 la 9-14
6
NRO 3 MAALISKUU 2015
Eräreissulle porukassa ja vähintään viikoksi Seura ja reissun fiilistely porukassa ovat eräretkellä tärkeitä, kertoo Metsähallituksen tutkimus Suomessa eräilyllä on pitkät perinteet ja väkilukuun suhteutettuna meillä metsästetään enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Monet hakeutuvat luontoon rentoutumaan, mutta lähes yhtä monet lujittavat myös ystävyyssuhteita metsän keskellä, paljastaa Metsähallituksen tutkimus. Luontohavainnot, eväiden syönti, matkan suunnittelu ja mahdollinen saalis ovat luontoretken suola. Sokerina pohjalla on kuitenkin seura ja reissun fiilistely porukassa, kertoo Metsähallituksen tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin metsästäjien ja kalastajien kokemuksia luonnon tuottamasta fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta mielihyvästä. Sekä metsästäjät että kalastajat kokivat fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kasvaneen eräreissuilla eniten, heti perässä tulee sosiaalinen hyvinvointi. Eräilijöiden hyvinvointi kasvoi eniten pitkillä reissuilla pohjoiseen kavereiden kanssa. Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle suuntautuneet metsästys- ja kalastusreissut jäivät eräilijöiden kokemissa hyvinvointivaikutuksissa hännille.
Vinkit eräreissulle
– Luontoon lähdetään ennen kaikkea irtautumaan arjesta. Mitä enemmän reissu eroaa arjesta, sitä suuremmat ovat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset hyödyt, Metsähallituksen erikoissuunnittelija ja toinen tutkimuksen tekijä Mikko Rautiainen kertoo. Uusien maisemien, tuttavien ja kokemusten lisäksi eräreissut tarjoavat Rautiaisen mukaan vielä jotain, mitä sohvaperunan on vaikea saada kotoa käsin. – Luonnossa retkeilyyn kuuluu aina elämyksellisyys. Koskaan ei voi tietää, millaisia kokemuksia kertyy ja tuleeko saalista. Leffaillat kotona harvoin tuottavat yhtä paljon yllätyksiä.
Eräreissut kokonaisvaltaista yhdessäoloa
Metsähallituksen tutkimuksen mukaan suosituinta eräilyseuraa on tuttu kaveriporukka. Kaksi kolmesta metsästäjästä kertoo lähtevänsä reissuun kavereiden kanssa. Kalastajistakin puolet ottaa kaverit mukaan ja kolmannes perheen. Porukalla reissaaminen on
Seura ja reissun fiilistely porukassa ovat eräretkellä tärkeitä, kertoo Metsähallituksen tutkimus kokonaisvaltaista yhdessä olemista ja ryhmähengen luomista. Tyypillisesti metsästystai kalastusporukka matkustaa, majoittuu, syö ja viettää iltaa yhdessä. Myös tunteet jaetaan – oli se sitten ilo onnistuneesta
saaliin kaadosta tai pettymys karkuun päässeestä vonkaleesta. Rautiaisen mukaan päivän kuitenkin kruunaa hetki, kun koko porukka kokoontuu yhteen taukopaikalle ja jakaa
päivän sattumukset. – Kyllähän se on hienoa iloita onnistumisista yhdessä kavereiden kanssa. Ja aina kalareissulla tarvitaan haavimiestä yhtälailla kuin sitä virvelinheittäjääkin.
1. Luvat kuntoon Eräreissua suunnittelevan pitää ensimmäiseksi muistaa hankkia tarvittavat luvat. Sekä kalastus- että metsästysluvat ja moottorikelkkaluvat saa osoitteesta eraluvat.fi. 2. Hanki oikeanlaiset varusteet Varusteet pitää hankkia maaston ja matkan keston mukaan. Huonot varusteet pilaavat helposti koko reissun. 3. Mitä pidempi matka, sitä tarkempi valmistelu Pitkät ja haasteelliset reissut vaativat tarkkaa suunnittelua. Jos mielessä siintää pitkä reissu, kannattaa suunnitteluunkin varata runsaasti aikaa. 4. Ota kaveri mukaan Jos matkaseuraa ei löydy omasta lähipiiristä, sitä voi etsiä erilaisilta keskustelupalstoilta ja paikallisista kalastus- ja metsästysseuroista. Kokeneiden eräilijöiden seurassa on turvallista reissata. 5. Nauti luonnosta Luontoon lähdetään ennen kaikkea irrottautumaan arjesta. Luonnon rauhassa on hyvä ladata akkuja ja valmistautua taas uusiin seikkailuihin. Muista kunnioittaa luontoa, älä roskaa tai häiritse eläimiä.
NRO 3 MAALISKUU 2015
7
Utajärvelle suunnitellaan kahta tuulivoimapuistoa
Metsistä ja puusta saadaan lääkeaihioita, näköterveyttä ja elvyttäviä vaikutuksia Metsä on Suomen suurin luonnonvara, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti Suomen biotalouden kehittämiseksi mahdollisimman korkeasti jalostettuihin tuotteisiin. Biotalouden vision mukaan kasvien ja muiden elävien organismien tuottamia arvoaineita voitaisiin hyödyntää nykyistä paljon laajemmin terveyden ja hyvinvoinnin sektoreilla. - Metsäbiomassan ja koko metsäluonnon eri osien sisältämät mahdollisuudet uusien tuotteiden ja innovaatioiden lähteenä ovat paljon suuremmat kuin olemme perinteisesti ajatelleet. Suomalainen metsä on oivallinen bioaktiivisten yhdisteiden lähde, mutta sen lisäksi perinteisemmät puu-
rakentamisen terveysvaikutukset ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde, sanoo erikoistutkija Tytti Sarjala luonnonvarakeskuksesta. Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen kehittämien menetelmien avulla pystytään metsäbiomassasta ja esimerkiksi puissa elävistä endofyyttisienistä hakemaan eri tautimalleissa toimivia kiinnostavia yhdisteitä. - Suomalaisesta suometsästä on löydetty patentoitu silmän verkkokalvon soluja suojaavia yhdisteitä tuottava sienilaji toteaa silmätautiopin professori Hannu Uusitalo. Puurakentaminen ja puinen työympäristö saattavat merkit-
tävästi parantaa työnäkemistä sekä suojaamalla silmän pinnan herkkää rakennetta että vähentämällä silmiin kohdistuvaa rasittumista. - Tutkijat ovat yhteistyössä tutkineet myös pohjoisten havupuiden bioaktiivisia yhdisteitä, joilla voisi olla hyödyllisiä vaikutuksia tulehdussairauksien ennaltaehkäisyssä tai hoidossa, professori Eeva Moilanen sanoo. Suomalainen metsämaisema on kaunis katsella, mutta sillä on ilmeisesti muitakin sekä suoria että epäsuoria terveysvaikutuksia. Puulla, luontoperäisenä sisustusmateriaalina, on havaittu olevan ihmisen mieltä elvyttäviä, restoratiivisia vaikutuksia. Puu-
materiaaleilla on kyky tasata huoneilman laatua ja puumateriaaleilla voidaan parantaa huoneen tunnelmaa. Lisäksi puusta haihtuvilla yhdisteillä voi olla myönteisiä vaikutuksia ihmiseen. - Suomella on todellinen mahdollisuus aidoksi biotalousmaaksi. Yritykset ovat innostuneet biotaloudesta ja uusia konsepteja syntyy nopeaan tahtiin. Valtion on pysyttävä tässä rytmissä mukana ja uudistettava sekä lainsäädäntöä että innovaatipolitiikkaansa. Myös EU:lle on pystyttävä kertomaan biotalouden mahdollisuuksista, sanoo Pirkanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Jaskari.
Utajärvelle on nousemassa lähivuosina kaksi tuulivoimapuistoa, joihin on tarkoitus rakentaa yhteensä 78 tuulivoimalaa. Kunnanvaltuusto on ottanut tuulipuistojen rakentamiseen myönteisen kannan ja kunta käynnistään osayleiskaavoituksen Maaselän ja Hepoharjun sekä Pahkavaaran alueille. Kaavoituksen valmistuttua näille alueille on mahdollista myöntää tuulivoimaloiden rakennuslupia. Maaselän ja Hepoharjun alue sijaitsee Sanginkylän tienoilla ja Pahkavaaran alue Särkijärven takana Puolangalle päin. Kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi toivoo, että hankkeet toteutuvat. – Kunta huolehtii kaavoituksesta ja tuulipuistot rakentavat utajärveläiset yhtiöt Maaselän Tuulipuisto Oy ja Pahkavaaran Tuulipuisto Oy. Yhtiöiden takana ovat Tornator Oyj ja NV Nordisk Vindkraft. Ne omistavat tai hallinnoivat tulevia tuulipuistoalueita. Yhtiöt ovat käynnistäneet alueilla rakennuslupien edellyttämän ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. - Kunta saa tulevista tuulivoimaloista normaalit kiinteistöverotuotot ja rakennusaikana alueille on tietysti tehtävä tiet ja muutakin infrastruktuuria, joiden rakentaminen työllistää paikallisia yrittäjiä, kunnanjohtaja Juujärvi toivoo. Hänen mukaansa kiinteistöverot olisi kunnalle merkittävä tulonlähde eli noin 10 000 euroa tuulimyllyä kohden vuodessa. - Toivotaan, että hanke etenee. Ilmassa on vielä paljon kysymysmerkkejä. On selvitettävä hankkeiden ympäristövaikutukset ja hankkeiden etenemiseen vaikuttaa myös tuulivoimatuotannon kohtelu Suomessa. Suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen välittömässä läheisyydessä ei Kyösti Juujärven mukaan ole asutusta. – Laki määrää etteivät tuulivoimalat saa aiheuttaa haittaa vakituisille asukkaille, kesäasukkaille tai luonnolle. - Myönteinen päätös on kunnassa tehty ja tarkoitus on edetä avoimesti. Yhtiöt ja kunta tiedottavat tapahtumista sitä mukaan, kun kerrottavaa on. Ilkka Hietala
Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! tiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet
Kaikki kodin kalusteet keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet tehtaanmyymälästä! Kaikki kodin kalusteet
usteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! rot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet
Kaikki kodin kalusteet tehtaanmyymälästä! tehtaanmyymälästä! S I ON
Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme Ota mitat ja mielikuvitus paljon malliryhmiä. mukaan, niin suunnitellaan Tule ja ihastu! Ota mitat ja mielikuvitus yhdessä komerot
UKUOVET yksilöllisillä liukuovilla!
Myymälässämme paljon malliryhmiä. Tule ja ihastu!
mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme - ilmainen suunnittelupalvelu malliryhmiä. myymälässä paljon Tule ja ihastu!
V I S I ON
- nopeat toimitukset LIUKUOVET
- ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä - nopeat toimitukset - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille
- monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ilmainen suunnittelupalvelu - ei ostorajoituksia myymälässä - nopeat toimitukset - myös jälleenmyyjille - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille
Meiltä myös normaalikeittiöt! www.keittiokalustetukut.fi
www.keittiokalustetukut.fi www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi vikaari-ovet et Holvikaari-ovet
% -70% 70% myös lasiovet
o-ovet -ovet
www.visionliukuovet.fi www.visionliukuovet.fi
ark. 9-18, la 9-14 ark. 9-14 ark. 9-18, 9-18, lala9-14 Lakeuden Lakeuden Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU myös lasiovet
myös lasiovet
valkoiset vakiomittaiset varasto-ovet
Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663 Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663
akiomittaiset varasto-ovet Helmikuun aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin. .
aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin.
Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663
8
NRO 3 MAALISKUU 2015
Perussuomalaiset ehdokkaasi eduskuntavaaleissa 2015 114
Eila Aavakare Metsätila-/designyrittäjä, yo-kauppateknikko Kajaani
120
Ari Korhonen Asianajajayrittäjä, diplomi-insinööri Sotkamo
115
116
Janne Halunen Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Kempele
Olli Immonen Kansanedustaja Oulu
121
126
Jenna Simula Kansanedustajan avustaja, tradenomi Oulu
Vaili Jämsä-Uusitalo Opintoasiainsihteeri Oulu
122
Juha Liukkonen Insinööri Ylivieska
Henna Kupsala Luomuviljelijä, ohjelmistosuunnittelija Siikajoki
127
Kari Tykkyläinen Taiteilija, kuvanveistäjä Pudasjärvi
118
Pentti Kettunen Kansanedustaja Kajaani
123
Pirkko Mattila Kansanedustaja, FM Muhos
128
Anne Snellman Filosofian tohtori Oulu
117
Tero Kokko Yrittäjä Kuusamo
124
Lasse Mikkola opettaja, rakennusinsinööri Raahe
129
Sebastian Tynkkynen PS-Nuorten puheenjohtaja, kasvatustieteen yo. Oulu
119
125
Ahti Moilanen Liikenneopettaja Utajärvi
130
Matti Viitala Eläkeläinen Haapajärvi
131
Ville Vähämäki Kansanedustaja, diplomi-insinööri Oulu
Tee tilaus 19.4.2015 mennessä! Ennakkotilaus 8.-14.4.
OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset aukset 45 vuoden kokemuksella! Kysy tarjous, ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla. Hallitsemme myös nostimien, piirturien ja jarrujen huollot ja korjaukset.
WIHELÄN KONEPAJA OY Hautakorventie 13, OULU. Puh. 020 741 4300
www.wihelankonepaja.fi
Elävä Maaseutu -lehti
on maaseudun asialla!