Elävä maaseutu 4 2015

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 4 HUHTIKUU 2015 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

Maaseutu Maaseutu Maa seutu Maaseutu eläväksi!

METSÄOPIT Tämä lehti luettavana VALTIMOLTA myös netissä: AIKUISKOULUTUS www.maaseutulehdet.fi Järjestämme näyttötutkintoon valmistavaa kuolutusta:

Puutavara-auton kuljettaja • 10.8.2015 - 18.4.2016 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja • 15.9.2015 - 2.12.2016 Valtimolla Metsäkoneenkuljettaja • 12.1.2016 - 21.4.2017 Joensuussa Metsäkoneasentaja • 12.1.2016 - 13.10.2017 Valtimolla

Maaseutu eläväksi!

Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!

Yhteydenotot Mikko Saarimaa 050 349 7172 mikko.saarimaa@pkky.fi

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo puh. 013 244 3100 | www.pkky.fi/amov

2

NRO 4 HUHTIKUU 2015

Lannoitteiden hintakehitys Suomessa on karannut käsistä Lannoitteiden hinnat ovat nousseet lähes 50 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Samaan aikaan muualla EU:ssa hinnat ovat nousseet vain 10 - 20 prosenttia.

Suomessa satotasot ovat myös selvästi alemmat. Tilanne on kohtuuton suomalaisille maatiloille.

Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto Eurostatin lannoitteiden ja maanparannusaineiden hintaindeksi kertoo karua kieltään: Suomen hintakehitys eroaa merkittävästi muiden maiden kehityksestä. Indeksillä mitataan hintatason muutosten suhdelukua. −Kotimaassa lannoitehinnat eivät seuraa eurooppalaisten lannoitemarkkinoiden hintakehitystä. Tämä kertoo lannoitemarkkinoiden toimimattomuudesta Suomessa.

Useassa EU-maassa kuten Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa lannoitteiden hinnat kääntyivät laskuun vuonna 2012, mutta Suomessa hinnat jatkoivat nousuaan, sanoo MTK:n tuotantotalousvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Leikkonen.

Niin viljan kuin lihankin tuottajahintakehitys kotimaassa noudattelee pitkälti muissa EU-maissa vallitsevaa kehitystä toisin kuin lannoitteissa, mikä kuristaa viljelijän kukkaroa entisestään. Kotimaiset lannoitemarkkinat eivät toimi. Lannoitevalmistaja Yara käyttää Suomessa yli 80 prosentin markkina-asemaansa hyväkseen ja ulosmittaa viljelijöiden tuloja korkeilla lannoitteiden hinnoilla. Näyttää siltä, että Yara käyttää markkina-asemaansa tuottajien ryöstämiseen. Sen on korvattava viljelijöille koituneet menetykset ja laskettava lannoitteidensa hintoja.

Päällekkäinen säätely aiheuttaa viljelijöille turhaa byrokratiaa Erilaiset normit, suositukset, ohjeet, asetukset sekä myös lainsäädäntö aiheuttavat viljelijöille hallinnollista taakkaa.

Sitä yritetään keventää vähentämällä päällekkäistä byrokratiaa, keskittämällä toimintoja ja selkiyttämällä eri tahoilta tulevia vaatimuksia. Samalla voidaan säästää sekä hallinnon että viljelijöiden kustannuksia ja työaikaa.

Viljelijät kokevat, että peltojen pinta-alamuutokset, ympäristösäädökset ja kotieläintuotannon eläinkohtaiset tilavaatimukset aiheuttavat heille eniten hallinnollista taakkaa.

Myös erilaisten asioiden kirjanpito- ja dokumenttien säilyttämisvaatimukset kuormittavat. Kaikille näille vaatimuksille yhteistä on se, että viljelijä ei koe saavansa taloudellista hyötyä niiden toteuttamisesta.

Hallinto kuormittaa kotieläintuotantoa

- Hallinnollinen taakka ei aiheudu aina oman liiketoiminnan tarpeista, vaan esimerkiksi

lainsäädännön velvoitteista.

Rasite on pienille maatilayrityksille suhteellisesti raskaampaa kuin isoille yrityksille.

Byrokratia kuormittaa sekä yrityksen taloutta että yrittäjän työhyvinvointia, sanoo tutkija Timo Karhula Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kotieläintuotannolle kohdistuu hallinnollista taakkaa enemmän kuin kasvinviljelylle. Kotieläintuotannossa taakkaa aiheuttavat esimerkiksi eläinten hyvinvointisäädösten huomioiminen rakentamisessa. Lisäksi lannan käyttöön liittyvät tekijät sekä vaatimukset eläinten merkitsemisestä, muistiinpanoista ja ilmoittamisesta kuormittavat kotieläintuotantoa.

Kasvintuotannossa esiin nousivat peruslohkojen pintaalojen jatkuvat pienet muutokset.

Suomessa toteutettavaan maatalouspolitiikkaan vaikuttavat sekä EU:n yhteinen maatalouspolitiikka että kansalliset toimenpiteet. Nykyinen maa-

talouspoliittinen järjestelmä on muotoutunut ajan kuluessa. Siihen ovat vaikuttaneet eri eturyhmien vaatimukset ja paineet. Tästä johtuen ohjeiden, normien ja säädösten määrä on suuri ja sektorilla on monia toimijoita.

Päällekkäistä säätelyä aiheutuu sekä EU:n että kansallisesta lainsäädännöstä ja näiden soveltamisesta ja tulkinnasta.

Uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa tulisi huomioida, mitä kustannuksia se aiheuttaa suoraan tai välillisesti maatalousyrittäjille. Jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa pitäisi arvioida myös hallinnollista taakkaa.

sekä muuta byrokratiaa. Maataloustukiin liittyvä toiminta on viljelijöiden näkökulmasta kuitenkin vastikkeellista eli heille maksetaan tukia tehtyä työtä ja vaivaa vastaan.

Hallinnollista taakkaa syntyy vain, jos esimerkiksi samasta asiasta pyydetään tietoja tai samaa asiaa valvotaan useita kertoja lyhyen aikavälin sisällä. Suurin osa tukijärjestelmien säädöksistä on EU-tasoisia ja niiden muutokset on saatava aikaan EU:ssa. Tukijärjestelmän yksinkertaistaminen merkitsisi todennäköisesti samalla sitä, että tingitään nykyisen maatalouspolitiikan säilyttämis- ja ylläpitovaatimuksista.

Maataloustuet teettävät työtä

Maataloustuotannon perusperiaatteet ovat kaikissa EU:n jäsenmaissa samat. Viljelijöille tulisi tarjota työvälineitä ja neuvontaa, joilla he pystyvät hallitsemaan tehokkaasti lisääntyvää tietomäärää, kirjaamis- ja arkistointivaatimuksia

Saha- ja selluteollisuus suurimmat raakapuun käyttäjät vuonna 2014

Sanna halusi hiuksiinsa eloa ja ryhtiä.

Jörö-Jukan Kati lisäsi hiukan särmää kupariseen väriin. www.joro-jukka.fi löydät lisää ennen ja jälkeen -kuvia.

Hiustesi asiantuntija:

Uusikatu 19 • ajanvaraus 010 376 5260 • nettiajanvaraus www.joro-jukka.fi 010-numeroon norm. soittohinnat sis. alv 24%: puhelut lankaverkosta 8,21 snt/puh+ 5,9 snt/min, puhelut matkapuhelimista 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

Metsäteollisuus käytti raakapuuta vuonna 2014 saman verran kuin vuotta aiemmin.

Kotimaisen raakapuun käyttö kasvoi edellisvuodesta 2 prosenttia, kun taas tuontiraakapuun väheni 11 prosenttia.

Tuontipuun osuus oli 14 prosenttia.

Metsäteollisuus käytti vuonna 2014 tuotteidensa valmistukseen raakapuuta kaikkiaan 63,9 miljoonaa kuutiometriä eli saman verran kuin vuotta aiemmin ja 6 prosenttia enemmän kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella keskimäärin.

Lisäksi metsäteollisuudessa hyödynnettiin 9,2 miljoonaa kuutiometriä pääosin saha- ja vaneriteollisuudessa syntynyttä haketta ja purua, joiden käyttö kasvoi edellisvuodesta 8 prosenttia.

– Etenkin massa- ja paperiteollisuudessa toteutetut kapasi-

teetin leikkaukset ovat vähentäneet teollisuuden käyttämän raakapuun määrää. Huippuvuosina 2006–2007 metsäteollisuudessa kului raakapuuta yli 75 miljoonaa kuutiometriä eli 13 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin 2010-luvun alkupuolella keskimäärin, tutkija Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Kotimaista raakapuuta metsäteollisuus jalosti viime vuonna yhteensä 55,0 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuontipuun käyttö taas supistui 11 prosenttia 8,9 miljoonaan kuutiometriin, josta yli puolet oli lehtikuitupuuta. Raakapuun kokonaiskäytöstä tuontipuulla katettiin 14 prosenttia. Suurimmillaan tuontipuun käyttö oli vuonna 2006 (19,2 milj. m³), jolloin sen osuus kokonaiskäytöstä

oli neljännes.

Raakapuuta kului eniten Kaakkois-Suomessa Toimialoittain tarkasteltuna eniten raakapuuta kului selluteollisuudessa, 29,5 miljoonaa kuutiometriä (–3 % edellisvuodesta). Sahateollisuus kulutti puuta seuraavaksi eniten, 23,6 miljoonaa kuutiometriä (+4 %). Mekaanisten massojen valmistus vei puuta 6,5 miljoonaa ja vanerin 2,8 miljoonaa kuutiometriä; molemmilla toimialoilla puun käyttö pysyi edellisvuoden tasolla.

Eniten eli lähes kolmasosan raakapuusta (19,9 milj. m³) kulutti Kaakkois-Suomen metsäteollisuus, mikä oli yli kolme kertaa enemmän kuin seuraavaksi suurimmalla käyttöalueella Lounais-Suomessa.

Tuontipuusta Kaakkois-Suomessa kului 70 prosenttia.

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Tea Korkala Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Myyntineuvottelija Tea Korkala puh. 044 792 2122

Faksi: (08) 340 521

NRO 4 HUHTIKUU 2015

3

Mehiläistarhaus liittyi kannattavuuskirjanpitoon Luonnonvarakeskuksen (Luke) kannattavuuskirjanpito kattaa nyt myös mehiläistarhaukseen. Vuonna 2013 mehiläistarhauksen kannattavuus oli hivenen maataloutta parempi, mutta tasoltaan kuitenkin vaatimatonta. Kannattavuuskerroin oli 0,44 ja yrittäjätulo jäi 4 800 euroon vuodessa. − Mehiläistalouden liittäminen kannattavuuskirjanpidon järjestelmiin toteutettiin Luken ja Suomen Mehiläishoitajain Liiton (SML) yhteistyönä.

Kannattavuuskirjanpitoon liittyi 12 mehiläistarhaajaa, joilla oli keskimäärin 90 mehiläispesää, kertoo laskentatoimen päällikkö Arto Latukka Lukesta.

Tuotot hunajan myynnistä

Vuonna 2013 mehiläistarhauksessa kokonaistuotto oli 27 200

euroa. Tästä hunajanmyynnin osuus oli 84 prosenttia. Tuloja saatiin myös linkouspalvelusta ja mehiläisten myynnistä sekä pesäkohtaisena tukena, jonka osuus oli 6 prosenttia kokonaistuotosta.

Tuotantokustannukset olivat 33 600 euroa. Suurimmat kustannuserät olivat aine- ja tarvikeostot, 11 700 euroa.

Vakuutus- ja vuokrakuluja kertyi 2 100 euroa. Rakennus- ja konepoistojen osuus oli 3 800 euroa.

Kun kokonaistuotosta vähennetään kaikki muut tuotantokustannukset paitsi yrittäjäperheen työstä ja omasta pääomasta aiheutuvat palkka- ja korkovaatimuskustannukset, saadaan yrittäjätulo. − Yrittäjätuloa jäi 4 800 euroa vuodessa korvaukseksi yrittäjäperheen omalle työpanokselle ja sijoitetulle omalle

pääomalle, selvittää tutkija Marja Vilja Lukesta.

Yrittäjien 620 tunnin työpanoksesta 14,9 euron tuntipalkan mukaan muodostuva palkkakustannus oli 9 200 euroa. Omasta 34 200 euron pääomasta aiheutui 5 prosentin mukaan määritettynä 1 700 euron korkokustannus.

Kun nämä kustannuserät vähennetään yrittäjätulosta, saadaan yrittäjävoitto. Se painui negatiiviseksi eli tarhauksesta tuli tappiota 6 100 euroa mehiläistilaa kohti vuodessa.

Kannattavuus vaatimatonta

Kannattavuuskerroin saadaan, kun yrittäjätulo jaetaan yrittäjäperheen palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Tilivuonna 2013 mehiläistalouden kannattavuuskertoimeksi muodostui

Kannattavuuskirjanpitoon pitoon liittyi 12 mehiläistarhaajaa, kertoo Arto Latukka Lukesta.

0,44. Näin omalle työlle saatiin tuntipalkkaa 44 prosenttia 14,9 euron tavoitteesta eli 6,5 euroa.

Omalle pääomalle saatiin 2,2 prosentin korkotuotto eli 44 prosenttia 5 prosentin tavoitteesta. Kaikkien Suomen maatilojen kannattavuuskerroin oli samaan aikaan 0,41.

Mehiläistaloudessa oman pääoman osuus koko varallisuudesta eli omavaraisuusaste oli noin 88 prosenttia. Mehiläistilat olivat vakavaraisia.

TILITOIMISTOPALVELUT • Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA

Maa- ja metsätalouden verotus voitaisiin yhdistää Luonnonvarakeskuksen tutkijat eivät kannata kiinteistöverotuksen ulottamista metsämaahan, mutta ehdottavat maa- ja metsätalouden verotuksen yhdistämistä. Muutos mahdollistaisi tutkijoiden mukaan yritysmäisemmän toiminnan metsätaloudessa.

Metsätuloja verotetaan tällä hetkellä pääosin metsänomistajan henkilökohtaisina pääomatuloina. Vaikka yritysmäinen toiminta mielletään Suomessa usein elinkeinotoiminnaksi, elinkeinoverotuksen käyttöönotto metsätalouden verotuksessa tuottaisi ongelmia. Olisi vaikea perustella metsätalouden ajavan samalla kiinteistöllä harjoitettavan maatalouden ohi elinkeinotoiminnaksi ja maatalouden jäävän erilliseksi tulolähteeksi. Metsää koskeva elinkeinoverouudistus laajentuisi koko

tuloverotuksen kokonaisuudistukseksi.

Yksinkertaisempi ja paremmin yritysmäisen toiminnan tavoitteeseen vastaava uudistus olisikin puun myyntitulon verotuksen yhdistäminen maatalouden kanssa yhteiseksi maatilatalouden tuloverotukseksi. Silloin metsätalouden varat ja velat tulisi määrittää pääomatulo-osuuden verottamiseen tarvittavia nettovarallisuuslaskelmia varten. Lisäksi metsätuloja tulisi voida jaksottaa useille verovuosille. Veromuutos mahdollistaisi metsätaloudessa yritysmäisemmän toiminnan.

Ei kiinteistöveroa metsiin

Julkisessa keskustelussa on ollut paljon esillä kiinteistöveron ulottaminen metsiin. Se ei kuitenkaan olisi teknisesti

yksinkertaista. Verohallinnolla, Maanmittauslaitoksella kuin muillakaan tahoilla ei ole kattavia, ajantasaisia ja yhdenmukaisia tietoja kiinteistöjen metsäpinta-aloista eikä varsinkaan puustosta. Puutteellisista tiedoista aiheutuisi ongelmia metsänomistajien yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kiinteistöveron toteutus edellyttäisi mittavaa ja kallista perustietojen hankintaa.

Kun metsien arvo on pitkälti puustossa, kerätty kiinteistövero tulisi voida vähentää puun myyntitulon verosta, ja verosäännösten mukaan vaihtoehtoisesti edelleen muun pääomatulon tai ansiotulon verosta. Kiinteistöveron vaikutukset jäisivät kyseenalaisiksi.

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu

p. 010 3223370, fax 336 493

4

Lampaanlihan tuotanto ja kulutus kasvussa Suomalaiset ovat oppineet syömään lammasta, myös muulloin kuin pääsiäisenä. Suomessa kulutetaan karitsanlihaa 1,6 ja lampaanlihaa 2,0 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotimaisen karitsanlihan osuus kulutuksesta on 46,7 prosenttia, lampaanlihan 7,0. Suuri osa lampaanlihasta myydään suoraan tiloilta. Lammastilojen lukumäärä on hiljalleen kasvanut. Lammastiloja on tällä hetkellä 660, mikä on 4,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Noin kolmanneksen arvioidaan olevan luomulammastiloja.

Positiivinen uutinen on se, että lampaanlihan tuotanto on muuttunut ammattimaisemmaksi. Tästä kertoo muun muassa karitsan keskipainon nousu. Vuonna 2014 karitsan keskipaino oli 19,2 kiloa, kun se vuonna 2013 oli 18,7 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen 2,7 prosenttia.

Lampaita kasvatetaan eniten Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Pohjanmaalla. Suomeen lampaanlihaa tuodaan eniten Uudesta-Seelannista, Alankomaista ja Espanjasta.

Lihan kokonaiskulutus Suomessa oli 406,4 miljoonaa kiloa vuonna 2014. Tästä lampaanlihan osuus oli 0,9 prosenttia.

Lampaan ja karitsanlihan imagotutkimuksessa kuluttajat pitivät lampaan- ja karitsanlihaa maukkaana, turvallisena ja laadultaan hyvänä. Lisäksi karitsanlihaa pidettiin ominaisuuksiltaan terveellisenä, vähärasvaisena ja mureana (Lihatiedotus 2014).

EU:n maitokriisituen maksut tiloille käynnistymässä EU:n kokonaan rahoittaman maidontuottajien kriisituen maksut tiloille ovat käynnistymässä suunnitellusti lähipäivinä. Tuen maksaminen aloitetaan torstaista 23.4. alkaen. Tuella helpotetaan Venäjän viime elokuussa asettaman elintarvikkeiden tuontikiellon vaikutuksia maitotiloilla.

Tuontikiellosta syntynyt markkinakriisi on syksystä alkaen laskenut tuntuvasti maidon tuottajahintaa Suomessa.

EU-komission päätös kriisituen myöntämisestä Suomelle saatiin aivan viime vuoden lopussa. Tuen hakeminen toteutui nopealla aikataululla helmi-maaliskuun vaihteessa.

Hakemusten perusteella tukea tullaan maksamaan runsaalle 8 200 maitotilalle yhteensä lähes 10,7 miljoonaa euroa.

Tukea maksetaan niille tukea hakeneille maidontuottajille, joilla oli maidon tuotantoa syyskuun ja joulukuun 2014 välisenä aikana. Tukea maksetaan kiintiörekisterin perusteella markkinointiin syys-joulukuussa ostetusta maidosta 1,45 senttiä litralta.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on tyytyväinen kriisituen toimeenpanon sujuvaan etenemiseen.

- On tärkeää, että tukimaksut saadaan etenemään suunnitellusti. Kaikki lisärahoitus on tarpeen maitotilojen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

NRO 4 HUHTIKUU 2015

Marttojen säästövinkit puutarhassa Viikolla 18 martat teemana on vesi ja kasvit: millainen vesi on kasveille parasta, miten kasvien vedenottoa voi helpottaa maan kunnostuksella ja kuinka selvitään vähemmällä kastelulla omassa puutarhassa. Kohtuullisuus on sopiva mitta kasvien kastelussa. Puutarhan ja parvekkeen kasvit kestävät kyllä hetkellistä kuivuutta ja selviävät tovin märässäkin maassa, mutta vain hyvässä kunnossa oleva kasvualusta ja säännöllinen kastelu varmistavat runsaan sadon ja kauniin kukinnan.

Näin säästät kasteluvettä

• Illalla tai pilvisellä säällä kastelu säästää vettä. Kun aurinko paistaa, kolmasosa kasteluvedestä haihtuu ilmaan.

• Kasteluvettä ei mene hukkaan, kun vesi valutetaan letkusta tai kannusta maahan kasvien juurelle (mansikalla muistettava harmaahomeriski). Myös maan pinnalle tai pinnan alle asennettavien tihkukasteluletkujen avulla veden voi annostella tarkasti kasvien juuristoalueelle.

• Maan pinnan kattaminen eloperäisellä aineella (ruoho, olki, hake, puunkuori, kuorihumus jne.), koristekivillä,

kuitukankaalla, paperilla tai muovilla vähentää veden kulutusta. Kate tehostaa veden imeytymistä maahan ja vähentää veden haihtumista sekä kastelutarvetta. Kate estää myös maan pinnan liettymisen ja maa-aineksen huuhtoutumisen, mikä puolestaan vähentää vesistöjen rehevöitymistä.

• Harso kasvimaalla alkukesällä vähentää veden haihtumista.

• Jos maan pinta on paljas, maan pinta kannattaa harata veden imeytymisen jälkeen.

Veden haihtuminen maan pinnan kautta vähenee ja samalla siemenrikkakasvit pysyvät kurissa.

• Puiden ja pensaiden taimia kastellaan runsaasti istutuksen yhteydessä. Kun vesi on imeytynyt istutuskuoppaan, ja kuoppa täytetty, pinnalle laitetaan vielä ohut kerros kuivaa multaa. Kuiva multa vähentää veden haihtumista istutuskuopasta.

• Puiden ja pensaiden taimet kannattaa istuttaa syksyllä.

Syksyllä maa on yleensä kostea, ellei loppukesä ja syksy ole poikkeuksellisen kuiva.

Samalla kevätkosteudesta saadaan kaikki hyöty, sillä taimien kasvu alkaa heti kun maa sulaa.

Kauppa rohmuaa munatuotot Jos tähän ei tule muutosta, myydään kananmunia entistä enemmän kauppaketjujen ohi Kananmunien kulutus on noussut peräti 10 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Siitä huolimatta tuottajahinta on painettu ennätyksellisen alas.

Tuottaja saa kananmunien kuluttajahinnasta keskimäärin vain 28 prosenttia, vaikka tuottaa käytännössä tuotteen koko arvon.

Kananmunan keskimääräinen vähittäismyyntihinta oli tammikuussa Tilastokeskuk-

sen mukaan 3,50 euroa kilolta.

Tuottaja taas sai munakilostaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan keskimäärin euron. Sillä tuottaja kattaa muun muassa rehujen ja kanojen hankinnan, tuotantotilojen lämmityksen ja valaistuksen, työkustannuksen sekä rakennuksista ja laitteista aiheutuvat kiinteät kustannukset. Kaupan osuus munakilosta oli 1,70 euroa. Loput menivät pakkaamolle (38 senttiä) ja arvonlisäverona verottajalle (43 senttiä).

Luomumunista ei ole avoimesti saatavilla keskimääräistä vähittäismyyntihintaa eikä jakoa kaupan ja pakkaamon osuuksista. S-ryhmän Foodie. fi -palvelussa keskimääräinen luomumunatuotteiden kuluttajahinta oli maaliskuussa 6,69 euroa kilolta. Luomukananmunien tuottajahinta on Luken tietojen mukaan keskimäärin 2,45 euroa kilolta. Kauppa ja pakkaamo pusertavat luomumunista itselleen näin ollen peräti 3,42 euroa kilolta eli euromääräisesti 64 prosenttia suuremmat tuotot kiloa kohti kuin kananmunista keskimäärin. Lisätuotto kuuluisi tuottajille, jotka luomun tuottavat.

Kananmuna on valmis tuote lähtiessään tilalta. Pakkaamo tarkastaa ja lajittelee ne eri käyttötarkoituksiin, pakkaa ne vähittäismyyntiä varten

sekä toimittaa kaupan tukkuvarastoihin. Kauppa kuljettaa munat keskusvarastoista vähittäismyymälöihin ja asettaa ne esille kuluttajille. Myyntiaika on asetuksen mukaan peräti 28 vuorokautta, joten suurta hävikkiriskiäkään munista ei kaupalle koidu. − Jos epäoikeudenmukaisuus munatuottojen jaossa ei korjaannu, siirtyvät tuottajat laskevien tukien aikana myymään muniansa entistä enemmän suoraan kuluttajille joko maatiloiltaan tai erilaisten netissä toimivien suoramyyntikanavien ja verkostojen kautta.

Tällainen kehityssuunta on jo nähtävissä sekä tavanomaisessa tuotannossa että luomussa, sanoo MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala.

− Tuottajien tulee saada suurempi osuus tuloistaan markkinoilta. Nyt hintarakenne ei ole oikeudenmukainen. Miksi se, joka tekee koko salmonellavapaan tuotteen, panostaa eläinten hyvinvointiin, huolehtii tuotannon tasapainosta ympäristönsä kanssa, saa vain alle kolmanneksen tuotteen arvosta? Tämä ei ole aprillia vaan valitettavasti täyttä todellisuutta, Rantala jatkaa.

MTK pitää kauppojen välistä kilpailua hyvänä asiana, mutta vaatii uusjakoa ruuan hinnan jakautumiseen. Kaupan pitää maksaa tavarantoimittajille ja sitä kautta tuottajille reilun pelin hengessä tinkimällä katteistaan ja tehostamalla toimintaansa. Tästä hyötyisivät sekä kuluttajat että tuottajat.

NRO 4 HUHTIKUU 2015

5

Pyttipannuprotestiin osallistuneet kuluttajat kaksinRuokaketjun kehittämisen kertaistivat tuottajan osuuden ruuan hinnasta hankehaun painoalueet MTK:n ja SLC:n pyttipannuprotestissa maatalousyrittäjät protestoivat alhaista ruuan tuottajaosuutta 20 paikkakunnalla myymällä pyttipannua ja maitoa 30 sentin tuottajahinnalla. Tuottajat nostivat tapahtumassa esille maataloutemme vaikean taloustilanteen. Tapahtumissa ruokailleet noin 9 200 kuluttajaa antoivat tukensa tuottajien asialle reiluuttamalla pyttipannusta maksamansa hinnan keskimäärin kaksinkertaiseksi.

Tapahtumapaikkakunnilla myytyjen pyttipannuannosten myyntihinnan painotettu keskiarvo oli 60 senttiä. Kaikilla protestin tapahtumapaikkakunnilla valtaosa kuluttajista reiluutti hintoja, Paraisilla jopa 3,6 kertaisiksi. − Tulos osoittaa, että suomalaiset ovat ymmärtäneet maataloutemme vaikean tilanteen

sekä lääkkeet tilanteen ratkaisemiseksi. Kuluttajien palaute kertoo siitä, että Suomessa on selkeä tilaus kotimaisille reilumman tuottajahinnan tuotteille sekä maatilojen suoramyynnin kasvattamiselle nykyisestä, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Ruuan tuottajaosuuden nosto kuluttajien pyttipannusta maksamalla symbolisella lisähinnalla auttaisi suomalaisia maatalousyrittäjiä pääsemään jo lähelle suomalaisten palkansaajien keskiansioita.

Arvio perustuu Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori -palvelun mukaisiin Suomen maatilayritysten taloustietoihin. − En näe mitään syytä miksi kauppa ja teollisuus eivät lähtisi yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa toteuttamaan reilumman tuottajahinnan jär-

jestelyjä myös Suomessa. Lisähintaa tuottajille on kaupan toimesta tilitetty mm. IsossaBritanniassa ja Belgiassa, sanoo Marttila.

MTK kiittää suomalaisia kuluttajia maatalousyrittäjien saamasta tuesta sekä kaikkia eilisen tapahtuman järjestelyihin osallistuneita tuottajia ja järjestöväkeä.

Kuluttajat voivat osallistua adressiin ruuan reilumman tuottajaosuuden puolesta verkossa: www.adressit.com/reiluuttaminen Näin eri paikkakunnilla reiluutettiin 30 sentin pyttipannuannoksen hintoja (keskimääräinen hinta annosta kohti) Helsinki 62 senttiä Joensuu 71 senttiä Jyväskylä 66 senttiä Kajaani 52 senttiä Kokkola 94 senttiä Kouvola 77 senttiä

Maaseudun hanketukien haut avautuvat Maaseudun yritys- ja hanketukien haku avautuu ensimmäistä kertaa sähköisenä. Suurin osa hauista alkaa 11.5.2015, jolloin haettavaksi tulevat maaseudun yritystuet, osa yleishyödyllisistä investointi- ja kehittämishankkeista, tiedonvälityshankkeet, valtakunnalliset koordinaatiohankkeet sekä maaseudun innovaatioryhmien (EIP) hankkeet.

Koulutushankkeiden sekä yhteistyötoimenpiteen mukaisten hankkeiden haku aukeaa kesäkuussa. Kesäkuussa aukeaa myös vesihuolto- ja kyläverkkoinvestointien haku.

Päätöksenteko alkaa syksyllä.

Hakemuksen voi tehdä sähköisesti Hyrrä-palvelussa (www.mavi.fi/hyrra). Sähköiseen asiointiin tunnistaudutaan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla. Lisäksi hakijan tulee huolehtia ennen hakemuksen tekemistä, että hänellä on kirjautumiseen tarvittava Katso-tunniste ja valtuutukset tehtynä osoitteessa yritys.tunnistus.fi. Aloittava yrittäjä voi hakea tukea myös ilman Katso-tunnistetta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Leader-ryhmät neuvovat tukien hakemisessa ja Hyrrä-järjestelmän käytössä. Maaseudun yritys- ja hanketuet rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.

Perustamis- ja investointitukea yrityksille

Maaseudun yritystukia voivat hakea maaseudun yrittäjät – maatilakytköstä ei vaadita.

Yrityksen perustamistukea voi saada uuden yrityksen perustamiseen ja jossain tapauksissa yrityksen merkittävään tuotannon tai liiketoiminnan muutokseen.

Yritysten investointitukea myönnetään tuotantotilojen tai uusien koneiden hankkimiseen sekä rakentamiseen.

Yrittäjä voi saada tukea myös investoinnin toteutettavuustutkimukseen. Toteutettavuustutkimuksella voi selvittää esimerkiksi kannattaako hankkia valmis tuotantorakennus vai rakentaa uusi.

Hanketuissa monia mahdol-

lisuuksia kehittämiseen Hanketukia voivat hakea julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten järjestöt, kyläyhdistykset ja oppilaitokset.

Maaseudun asukkaat voivat kehittämishankkeiden avulla esimerkiksi kehittää asuinympäristöään ja sen asukkaiden yhteistä toimintaa ja alueen viihtyisyyttä. Yleishyödyllisinä investointeina tukea voi saada esimerkiksi yhteisten tilojen kunnostamiseen tai kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen.

Tiedonvälityshankkeessa jaetaan uusinta tietoa maaseudun yrittäjille, asukkaille ja muille toimijoille. Hankkeissa voidaan nostaa esiin maaseudun elinvoi¬maisuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavia asioita.

Maaseudun innovaatioryhmien (EIP) hankkeet tavoittelevat käytäntölähtöistä maa- ja metsätalouden, elintarvikkeiden jalostuksen tai biotalouden innovaatiota. Maa- ja metsätalousministeriö valitsee noin 10 EIP-ryhmää kaudelle 2014–2020.

Lahti 64 senttiä Maarianhamina (tieto puuttuu) Mikkeli 84 senttiä Oulu 52 senttiä Parainen 108 senttiä Pori 43 senttiä Rovaniemi 79 senttiä Seinäjoki 80 senttiä Tampere 45 senttiä Turku 61 senttiä Vaasa 84 senttiä Ylivieska 57 senttiä Lihakeiton reiluuttaminen (ei laskettu mukaan pyttipannuannosten keskimääräiseen hintaan) Kuopio 100 senttiä (lähiruokalihakeittoannos, tuottajahinta 50 senttiä) Lieksa 129 senttiä (lähiruokalihakeittoannos, tuottajahinta 70 senttiä)

julkaistiin

Ruokaketjun toiminnan edistämisen painoalueet vuodelle 2015 on julkaistu. Painoalueita käytetään kansallisen ruokaketjun kehittämisen varoista myönnettävien valtakunnallisten ruokaketjuhankkeiden hankehaussa. Tänä vuonna hankeavustuksia myönnetään noin 4 miljoonaa euroa.

Hankkeiden tavoitteena on ruokaketjun kilpailukyvyn nostaminen, kestävän ruuantuotannon edistäminen, ruuan ja ruuantekijöiden arvostuksen lisääminen sekä ruokakulttuurin edistäminen.

– Hankkeiden yhtenä tavoitteena on myös toimijoiden yhteistyön tiivistäminen, jolloin hankkeista tulee entistä vaikuttavampia, kertoo ylitarkastaja Petri Koskela maa- ja metsätalousministeriöstä.

Syksyn hankehaussa kuusi erillistä painoaluetta Tänä vuonna etsitään hankkeita, jotka lisäävät ruokaketjutoimijoiden osaamista, kuluttajien vastuullisia valintoja sekä ruuan jäljitettävyyttä ja vastuullisuutta. Painoalueissa ovat mukana myös luomu ja lähiruoka. Uutena painoalueena on peruna-alan kehittäminen.

– Viime aikojen voimakkaasta hintavaihtelusta johtuen peruna-alaa halutaan kehittää perunastrategian tavoitteiden mukaisesti mm. toimijoiden yhteistyötä lisäämällä.

Painoalueissa mainitaan ensimmäistä kertaa myös kasviproteiinien käytön lisääminen. Haluamme näin edistää ravitsemussuositusten mukaista, terveellistä ja ympäristöystävällistä ruokavaliota, Koskela sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee vuosittain ruokaketjun toiminnan edistämisen hankehaun painoalueet. Maaseutuvirasto huolehtii hankehaun järjestämisestä ja muusta hankehallinnoinnista. Ruokaketjuhankkeiden hakuaika on tänä vuonna 17.8–18.9.2015.

Kallisenhaara 4, OULU Varaosat: MA-PE 8.30-17.00 Puh. (08) 554 0220 Korjaamo: MA-PE 7.30-16.30 Puh. (08) 311 6961 korjaamo@mbosa.fi • varaosat@mbosa.fi • www.mbosa.fi

Huollamme Mercedes-Benzit Oulussa!

• Laadukkaat varaosat 3 vuoden takuulla • Mobil-öljyt • 15 vuoden kokemus • Edulliset hinnat • Nopea palvelu

6

NRO 4 HUHTIKUU 2015

Biolämpölaitosten kasvu jatkuu Liikkuva huolto - traktorit, kaivinkoneet - metsätyökoneet, autot - mahdollinen kennon oikaisu - varaosat (tilattavat osat vuorokaudessa)

Tietojärjestelmäkulut on pidetty kurissa Maaseutuvirastossa Maatalouden ja maaseudun tukien toimeenpano on tietojärjestelmäkeskeistä toimintaa. Myös Maaseutuvirastossa tehtävät ja hallinnon palvelut perustuvat tietojärjestelmiin.

Hallinnon asiakkaille tietojärjestelmät näkyvät sähköisinä palveluina, kuten viljelijöiden Vipu tai hanke-, yritys- ja rakennetukien Hyrrä.

Tietohallintomenot ovat suurin yksittäinen kustannuserä Mavin vuosittaisissa toimintamenoissa. Kun Mavin toiminnan kustannukset vuonna 2014 olivat yhteensä 27,5 miljoonaa euroa, IT-toiminnan menot siitä olivat noin 54 %.

Ohjelmakauteen vaihtumiseen varauduttiin vuonna 2014 uudistamalla tietojärjestelmiä. Uusi tukisovellus rakennettiin palvelemaan viljelijätukien sähköistä hallintoa.

Vastaavaa kehitystyötä tehtiin yritys-, hanke- ja rakennetukien sähköiseen hallintoon. Tukihallinnon asiakkaille panostukset näkyivät sähköisinä asiointipalveluina. Mavin tietohallinnossa tekeminen kohdistuu ydintietojärjestelmien lisäksi yhteentoimivuuspalveluihin ja teknologiaalustapalveluihin.

Kustannukset pienemmät kuin Ruotsissa

Verrattaessa Suomen ja muiden Euroopan maiden tietojärjestelmäkustannuksia Suomi käyttää toimintoihin rahaa selvästi maltillisemmin. Esimerkiksi viljelijätukien hallinnointiin käytettävän tukisovelluksen ja viljelijöiden sähköisen asioinnin kehittämisen kokonaiskustannus Suomessa on 12 miljoonaa euroa. Ruotsissa vastaavan viljelijätukijärjestelmän kokonaisbudjetti on noin kolme kertaa suurempi.

Suomeen ja Ruotsiin verrattuna budjetti on moninkertainen Isossa-Britanniassa, missä on pyritty luomaan täysin sähköistä viljelijätukihallintoa tukeva tietojärjestelmä.

Budjetti on lähes 215 miljoonaa euroa. Maaliskuussa Isossa-Britanniassa päätettiin lykätä järjestelmän käyttöönottoa teknisten ongelmien takia ja käyttää pääosin paperista tukihakua sähköisillä palveluilla täydennettynä.

Uusi metsätalouden Kemeratuki otettava käyttöön viipymättä Metsäteollisuus odottaa uuden metsätalouden rahoituslain tehostavan erityisesti taimikoiden ja nuorten metsien hoitoa. Uusi tukijärjestelmä on saatettava voimaan viipymättä, jotta metsänhoitotyöt saadaan nopeasti käyntiin.

Metsänhoitotöiden sesonki on juuri alkanut, ja tällä hetkellä ei ole voimassa olevaa tukijärjestelmää. Tukikatkos haittaa erityisesti taimikoiden ja nuorten metsien hoitoa sekä aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia alan toimijoille juurikäävän torjunnassa.

Suomen metsäkeskuksen valmius ottaa vastaan tukihakemuksia on saatava kiireellisesti kuntoon, koska metsänhoitotyöt voi aloittaa vasta, kun tukihakemus on jätetty.

"Siirtymävaiheessa odotamme viranomaisilta joustavuutta ja nopeutta uuden järjestelmän käyttöönotossa, jotta tukikatkos jää mahdollisimman lyhyeksi. Tukijärjestelmä on saatava käyttöön mahdollisimman pian jo toukokuussa", sanoo metsäjohtaja Tomi Salo.

Tuen kohdentaminen jatkossa taimikoiden varhaishoitoon on odotettu uudistus ja se tehostaa metsänkasvatusketjua.

Nuorten metsien hoidon tuen uudistus lisää toimijoiden kiinnostusta pienpuukohteiden kunnostushakkuisiin. Tuki edesauttaa nuorten metsien mittavien hoitorästien purkamista, kun näistä kohteista korjattu pienpuu on jatkossa tuen piirissä riippumatta puun loppukäytöstä.

Uusissa laitoksissa sitoudutaan tiukkoihin rajoihin Bioenergia on turvallinen ja hintavakaa lämmitys- ja prosessienergiaratkaisu yrityksille ja kunnille. Uusissa kattiloissa ja laitoksissa tiukatkin päästörajat saavutetaan – takautuvat rajoitukset olemassa oleville eivät ole hyväksyttäviä. Lämpöyrittäjät ja lämpölaitosten toimittajat toivovat, että energiaratkaisuissa osataan katsoa yli öljyn hintavaihteluiden.

Suomessa on siirrytty julkishallinnon, energiayhtiöiden ja teollisuuden lämmitysratkaisuissa tasaisessa tahdissa kotimaiseen energiaan ja korvattu tuontipolttoaineita.

Suuremmissa kiinteistöissä ja lämpölaitoksissa biolämpöä on jo noin 6 000 kohteessa.

Uusia bioenergiainvestointeja lämpölaitoksiin tehtiin kahden viime vuoden aikana yli 100 MW:n edestä ja näillä korvataan joka vuosi vähintään 30 miljoonaa litraa fossiilista öljyä.

Ympäristöministeriön teettämän selvityksen (Suomen ympäristökeskus) mukaan Suomessa on noin 400 biolämpölaitosta 1–10 MW:n teholuokissa. Kaikkiaan lämpölaitoksia on 1–50 MW:n luokassa on noin 2 400. Kotimaisia polttoaineita käyttävillä lämpölaitoksilla on merkittävä kasvumahdollisuus ja kotimai-

silla laitostoimittajilla sekä lämpöyrittäjillä on valmius tehtävä suorittaa, kunhan asiakkailla on varma investointiympäristö.

Tiukatkin päästörajat saavutettavissa – takautuvat rajat ei hyväksyttäviä

EU:ssa on päätösvaiheessa keskikokoisten polttolaitosten direktiivi (MCP). Uusille laitoksille esitetään tiukkoja raja-arvoja. – Laitostoimittajat pystyvät toteuttamaan hyvinkin matalan päästötason, mutta tarpeettoman tiukat raja-arvot lisäävät investointikustannuksia ja heikentävät uusiutuvia polttoaineita käyttävien laitosten kilpailukykyä fossiilisiin vaihtoehtoihin nähden erityisesti pienten ja alhaisen käyttöasteen laitosten osalta, arvioi Bioenergia ry:n pelletti & pienkäyttövaliokunnan puheenjohtaja Petteri Korpioja.

– Olemassa oleviin biolämpölaitoksiin ala ei hyväksy takautuvasti voimaan tulevia rajoituksia, kuten direktiiviesityksessä. 1–10 MW laitokset tulee voida ajaa käyttöikänsä loppuun ilman velvoitteita, vaatii Bioenergia ry:n lämpöyrittäjävaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Turunen.

– Takautuvat rajat aiheuttai-

sivat jopa 500 000 euron investoinnin yritykselle, jonka liikevaihto on 600 000 euroa vuodessa. Tähän ei pienillä lämpöyrityksillä ole mitään mahdollisuutta.

Hinnan lasku on merkki öljyn hinnan kehityksen epävarmuudesta

Viimeisten kuukausien laskenut öljyn maailmanmarkkinahinta on hidastanut päätöksentekoa uusissa öljynkorvaushankkeissa. Kattila- ja laitoskauppa on hidastunut.

Tilanne muistuttaa osin vuotta 2009, jolloin raakaöljyn hinta romahti nopeasti, mutta nousi myös nopeasti. Erona on se, että hetkellinen öljyn ylitarjontatilanne ja pitkäaikaista alempi hintataso markkinoilla muuttuu useiden kuukausien tai enintään muutaman vuoden kuluessa.

Investointien vetäminen pois öljyn etsinnästä ja porauksesta etenee institutionaalisten sijoittajien kautta. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii myös merkittävän osan varantojen käyttämättä jättämistä. Öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu edellistäkin huipputasoa korkeammalle on todennäköistä.

Suomessa kevyen ja raskaan polttoöljyn hinta ei ole sukel-

tanut täysin raakaöljyn hinnan mukaan, mikä johtuu öljystä perittävästä verosta. Silti loppukäyttäjän hinta on laskenut noin 30 %. Verotaso Suomessa on vain puolet Ruotsin vastaavasta verotasosta.

Bioenergia-alan toimijat ovat joutuneet jo sopeuttamaan toimintaansa ja toivovatkin yritysten ja instituutioiden päättäjiltä katsetta lyhyen tähtäimen yli. – Silloin, kun asiakkaat – kuten kunnat ja yritykset – tekevät päätöksensä laskelmien pohjalta, on kotimainen polttoaine aina erittäin vahvoilla. Hakkeen ja pelletin hintakehitys on ollut hyvin vakaata jo yli 5 vuotta, toisin kuin öljyllä. Se tuo varmuutta lämmityskustannuksiin, sanoo Petteri Korpioja.

– Investointi uusiutuviin ja hyvinvointia Suomeen luoviin bioenergiaratkaisuihin pitää pysyä myös taloudellisesti kannattavana. Onkin tärkeää, että investointipäätöksissä nähdään lämpölaitoshankkeiden pitkä, mutta vakaa elinkaari, painottaa Tuomo Turunen.

Korpioja ja Turunen uskovat, että pitkäjänteisesti toimivat yritykset ja julkishallinto näkevät hetkellisen tilanteen yli ja jatkavat siirtymistä turvalliseen kotimaiseen bioenergiaan.

Suomalaisten mielestä työmies on palkkansa ansainnut Työn tekemisellä on aina ollut merkittävä rooli suomalaisten arjessa, mikä on kirvoittanut lukuisan joukon työtä ja työntekoa kuvaavia sananlaskuja. Suomalaisen työn päivän juhlintaan valmistautuvan kansan mielestä parhaiten työn henkeä kiteyttää toteamus palkan ansaitsemisesta.

Myös sanonta työn loputtomasta määrästä nousi kärkisijoille Suomalaisen Työn Liiton teettämässä kyselyssä.

Kysyttäessä tuhannelta suomalaiselta parhaiten suomalaista työtä ja asennetta työhön kuvaavaa sananlaskua ykkössijalle nousi ”Työmies on palkkansa ansainnut”toteamus, jota suosi 33 prosenttia vastaajista.

– ”Työmies on palkkansa ansainnut” -sananlasku oli erityisesti miesten suosikki, sillä rehtiyttä kuvaavan sanonnan taakse asettui 36 prosenttia miehistä. Naiset puolestaan suosivat eniten työn määrää kuvaavaa ”Ei työ tekemällä lopu”-vaihtoehtoa, kuvailee Brand Manager Reetta Mentu Suomalaisen Työn Liitosta.

Puurtamista kuvaava sutkautus sijoittui kokonaistuloksissa 29 prosentin kannatuksellaan toiseksi. Kolmanneksi sijoittui ”Työ tekijäänsä kiittää”, joka sai vastaajien parissa 28 prosentin kannatuksen.

– Kärkeen nousi sanontoja, joissa kiteytyy hyvin suomalaiseen työhön usein liitetyt ominaisuudet, ahkeruus ja arkisuus sekä rooli elannon tuojana. Toisaalta saman tutkimuksemme mukaan suomalaiset toivovat työelämään lisää iloa ja rohkeutta – asioita, jotka eivät näissä perinteisissä työtä kuvaavissa sananlaskuissa yleensä esiinnykään. Suomalaista työtä ja sen arvostusta haluamme nostaa esille paitsi tällä viikolla vietettävänä suomalaisen työn päivänä, myös koko vuonna, kun suomalaisesta työstä kertova Avainlippu-merkki täyttää 50 vuotta, Mentu kertoo.

Nuoriso: ”Raskas työ vaatii raskaat huvit” – On hauska huomata nuorison vastauksista se, että he painottavat erityisesti työn ja

vapaa-ajan tasapainoa: peräti 32 prosenttia 15–24-vuotiaista yhtyi sananlaskuun raskaan työn vaatimista raskaista huveista, Mentu hymyilee.

Pidempään työelämässä mukana olleet ja varttuneemmat sen sijaan selvästi arvostavat työn tuomaa kiitosta, sillä yli 65-vuotiaiden keskuudessa selvä ykkönen 42 prosentin kannatuksella oli ”Työ tekijäänsä kiittää.”

– Suomalaisten arvostuksesta työtä kohtaan kertonee kaikkiaan myös se, että esimerkiksi lopputiliin tai työn tekemättömyyteen liittyvät sanonnat jäivät muutaman prosentin kannatuksellaan listan häntäpäähän, Mentu summaa.

Tutkimuksessa olleet sananlaskut ja niiden suosio:

Työmies on palkkansa ansainnut (33 %) Ei työ tekemällä lopu (29 %) Työ tekijäänsä kiittää (28 %) Huono työ tulee kalliiksi (22 %) Raskas työ vaatii raskaat huvit (19 %)

Jos olis työ herkkua, niin herrat sen tekis (16 %) Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä (13 %) Ahkeruus on ilomme (8 %) Ei makaavan kissan suuhun hiiri tule (8 %) Laiska töitänsä luettelee (8 %) Rahaa se on lopputilikin (5 %) Se onnea niittää, jolla sisua riittää (5 %) Ei terve ruumis työtä kaipaa (4 %) Töissä eka, töissä vika (3 %) Kysymys: Mikä seuraavista sananlaskuista kuvaa mielestäsi parhaiten suomalaista työtä ja asennetta työhön?

Valitse kaksi sopivinta.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Avainlippu-tutkimukseen. Kopla Helsingin tekemä kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa ja siihen vastasi 1001 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista. Lisätietoa tutkimuksista ja juhlavuodesta löytyy juhlavuoden suomiplussalle.fikampanjasivustolta.

NRO 4 HUHTIKUU 2015

7

Sähköinen laskutus säästää Suomessa lähetetään vuosittain reilu 400 miljoonaa laskua. Näistä yritysten välisiä laskuja on noin puolet eli 200 miljoonaa. Näistä 200 miljoonasta laskusta verkkolaskuja on noin 50% ja loput, 100 miljoonaa laskua lähetetään edelleen paperilla.

Jokaisessa laskussa on kaksi osapuolta - lähettäjä ja vastaanottaja. Sveitsiläisen tutkimusyritys Billentiksen vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan verkkolaskun säästö suhteessa paperilaskuun on laskun lähettäjälle keskimäärin 6.40 euroa ja vastaanottajalle 10.90 euroa, yhteensä 17.30 euroa/lasku. Koko kansantaloudelle vielä hyödyntämätön säästöpotentiaali on siis 17.30 eur x 100 milj. kpl = 1.73 Miljardia Euroa.

Tuotannon turvaaja Laadun tekijä

Konepajapalvelut Monipuoliset koneistuspalvelut yksittäiskappaleista pitkiin sarjoihin Hitsaustyöt, myös robotilla Teräsrakenne- ja levytyöt Teräsraepuhallus ja märkämaalaus Laitekokonaisuuksien valmistus

Metallimyynti Pohjois-Suomen suurin valikoima Nopeat toimitukset suoraan varastosta Polttoleikkaus- ja sahauspalvelut Maalaus- ja pintakäsittelypalvelut

Teollisuuden kunnossapito Kokonaisvaltainen projektinhallinta Mekaaninen kunnossapito Koneasennus Huoltopalvelut sisältäen mm.

- Hydrauliikkasylinterit - Venttiilit - Lämmönvaihtimet - Vaihteet, Pumput - Kuljettimet Varaosapalvelut

Lumijoentie 6 90400 OULU www.sah-ko.fi

sahko.info@sah-ko.fi

Lypsykonehuolto Mällinen Oy keskitti toimintojaan Toimintojen keskittäminen tarkoitti käytännössä kahden yrityksen yhdistymistä. Kun Lypsykonehuolto Mällinen Oy ja PJ Farm löysivät toisensa, syntyi Lypsykonehuolto Mällinen Oy. –Toiminnot saatiin saman katon alle, jolloin voimme keskittyä entistä paremmin palvelemaan nykyaikaisen maatalouden tarpeita. Työntekijöitä palkkasimme muutaman lisää, meitä on tällä hetkellä palvelemassa asiakkaita kahdeksan yrittäjän lisäksi, kertoo toimitusjohtaja Janne Mällinen.

–Uudessa toimipaikassamme meillä on käytössämme 700 neliötä lämmintä tilaa ja lisäksi 400 neliötä kylmää tilaa varastointiin. Muuttourakka oli arvioitua suurempi mutta nyt kun olemme saaneet sen tehtyä tästä on hyvä jatkaa.

Toimivia ratkaisuja maatalouden kehittämiseen

Muuttourakan toteuttamisen aikana konkretisoitui yrityksen tuotevalikoiman laajuus.

Maataloudessa ja erityisesti karjataloudessa tarvitaan työvälineeksi paljon muutakin kuin traktori. Koko toiminnan keskittyessä yhteen toimipisteeseen voidaan asiakaspalveluun keskittyä aivan uudella tavalla tavaratoimitusten nopeutuessa.

Projektien toteuttamista helpottaa työtilojen läheisyys ja osaavan henkilökunnan läsnäolo. Ensisijainen tavoite on

saavuttaa mahdollisimman paljon tyytyväisiä asiakkaita, joiden välityksellä ”puskaradio” kuuluu hyvin ja kauas.

Yrityksen toimialueena on koko Suomi toiminnan jakautuessa myymälään, myyntiosastoon, toimistoon sekä huolto- ja varaosapalveluun.

Kaikille myytäville tuotemerkeille huoltopalvelu on järjestyksessä ja tavoite on löytää toimivia ratkaisuja maatalouden kehittämiseen. Myynnissä ovat karjataloudessa tarvittavat laitteet ja niiden huolto.

–Nykyaikaisessa maataloudessa teemoina ovat tehokkuus ja tuottavuus. Näiden osatekijöiden kehittämiseen haluamme osaltamme vaikuttaa tarjoamalla hvyiä työvälineitä, juttelee toimitusjohtaja Janne Mällinen.

palvelut olivat hyvin edustettuina. Eri tuotemerkkien asiantuntijat olivat paikalla tietoa jakamassa. Heti aamusta ovien avauduttua asiakkaita alkoi saapua paikalle tutustumaan yritykseen ja sen tarjoamiin palveluihin.

Avajaispäivän ohjelmatarjontaan kuului luonnollisesti pullakahvit ja vihiä lohisopan valmistumisesta puolille päivin liikkui ilmassa. Kevätmarkkinoilla oli aistittavissa

aitoa maalaiselämää, kanssakäymistä sekä tietysti leppoisaa kaupantekoa.

Yritys palvelee asiakkaita arkisin klo 9.00-16.00 Yrityksen osoite on Tiilitie 1, MUHOS, tietoa löytyy osoitteesta: www. lypsykonehuolto.fi, Janne Mällisen tavoittaa numerosta:0400-580567 joten ei muuta kuin Tervetuloa asioimaan!

Teksti ja kuvat Kari Miettunen

Viljelijätukien sähköinen haku vielä käynnissä Vipu-palvelussa

Muuttourakka oli arvioitua suurempi mutta nyt kun olemme saaneet sen tehtyä tästä on hyvä jatkaa.

Hieman historiaa ja nykyaikaa

Syntysanat yritykselle lausuttiin Oulussa vuonna 1988 ja Muhokselle siirryttiin vuonna 2002. Toiminnallisena, kasvana paikkakuntana tämä on hyvä ja sijainniltaan keskeinen sekä hyvien liikenneyhteykien varrella.

–Näiden vuosien aikana olemme saaneet muhoslaistua ja kehittää yritystä entistä enemmän palvelevaksi yksiköksi, kuvailee toimistossa työskentelevä Päivi LohilahtiMällinen.

Uuden toimipisteen avajaisia vietettiin kevätmarkkinoiden merkeissä, missä tuotteet ja

Pyrimme toimimaan siten, että maataloutta voitaisiin kehittää yhä toimivampaan suuntaan, toteaa Mällinen Oy:n toimitusjohtaja Janne Mällinen.

Viljelijätukien päätukihaku on parhaillaan käynnissä Vipu-palvelussa (vipu. mavi.fi). Tänä keväänä haussa ovat ensimmäistä kertaa CAP-uudistuksen ja uuden maaseutuohjelman mukaiset viljelijätuet. Tähän mennessä (28.4.2015) hakemuksia on palautettu sähköisesti yli 14 000 kappaletta. Tukihaku päättyy Vipu-palvelussa 12.5.2015 klo 23.59.

Ilmoituksen hakuajan jälkeen tapahtuneista kylvöalojen muutoksista voi tehdä Vipu-palvelussa toukokuun puolivälistä lähtien. Sähköisessä muutosilmoituksessa on mahdollista tehdä myös lohkojen rajakorjauksia. Ilmoituksen voi jättää Vipussa 15.6.2015 klo 23.59 asti.

Tukihakemuksen täyttämistä ei kannata jättää viimeisiin hakupäiviin, sillä sekä tukiehdot että Vipupalvelun ominaisuudet ovat uudistuneet. Tähän mennessä sähköisen hakemuksen on jättänyt noin 25 prosenttia tuenhakijoista. Sähköisten hakemusten määrää voi seurata osoitteessa mavi.fi/vipu.

Vipu-palvelusta on viljelijälle merkittävää hyötyä, sillä sähköinen hakemus sisältää tarkisteita, jotka vähentävät virheitä. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiset neuvovat Vipu-palvelun käytössä virka-aikana.

8

NRO 4 HUHTIKUU 2015

OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset aukset 45 vuoden kokemuksella!

Kysy tarjous, ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla.

Hallitsemme myös nostimien, piirturien ja jarrujen huollot ja korjaukset.

LUHTANIEMI

WIHELÄN KONEPAJA OY Hautakorventie 13, OULU. Puh. 020 741 4300

www.wihelankonepaja.fi

Koti Oulujärven rannalle!

Suuria omarantaisia vakituisen asumisen tontteja nyt myynnissä Oulujärven rannalla 2 Tonttien keskikoko on 2 250 m Rakennusoikeus tonteilla on 250 m2 asuinrakennukselle ja 100 m2 muille rakennuksille Omarantaiset tontit myydään tarjousten perusteella, hinta alkaen 35 000 € 2 Ei-omarantaiset tontit voit ostaa tai vuokrata. Ostohinta 5 €/m 2, vuosivuokra 0,5 €/m Ei-omarantaisissa tonteissa rakennusoikeus on 300 m 2 + 100 m 2 Kaikki peruspalvelut ovat Paltamon keskustaajamassa, jonne on matkaa n. 4 km Hyvä koulu nuorille ja kehutut päivähoitopalvelut lapsille Monipuoliset harrastusmahdollisuudet (golf, retkeily, pelikentät, kalastus jne.)

Hyvät kulkuyhteydet junalla, lentokoneella ja omalla autolla Suuren Oulujärven merihenkisyys alkaa jo pihaltasi Tonttien myynti ja vuokraus on alkanut. Tee tarjous 31.5.2015 klo 14.00 mennessä Alueen rakentamis- ja tarjousohjeet näet netistä; www.paltamo.fi “Luhtaniemi”

Vakituisen asumisen edut nyt rantamaisemassa.

Kysy lisää alueen rakentamismahdollisuuksista.

Tonttien myynti ja vuokraus

Kari Heikkinen, projektipäällikkö Puhelin: 045 1311 355 Sähköposti: kari@merci.fi

Haaveista totta!

Metsänomistaja!

Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa

Markus Viitala

Sami Oinas

0400 178 677

040 775 3049

Tervetuloa viihtymään Park Hotel Tornioon!

Jussi Timonen-Nissi

040 510 4847

Salla

Kemijärvi

Aki Huttu

Rovaniemi KITKAWOOD

Kuusamo

PÖLKKY

Vilho-Petteri Koivisto

040 167 8961

ULEA

Taivalkoski

huoneet a t u id to n o m e R • vintolamaailm ra t u n tu is d u U •

040 822 5321

Suomussalmi

Oulu

Jukka Heikkinen

Kajaani

Hankintatoimisto Saha

www.phtornio.fi

Pölkky Metsä Oy - Kemijärventie 73, 93600 KUUSAMO Puh. 040 833 9831 - Fax 08 851 4016 office@polkky.fi tai etunimi.sukunimi@polkky.fi

www.polkky.fi

040 670 9003 040 515 9779

Jari Nykänen

040 653 1599

KAJAANIWOOD

Itäranta 4, 95400 Tornio, Puh. 040 358 33 00 email: info@phtornio.fi

Esa Polojärvi

Jari Juntunen

Pudasjärvi

Seppo Miettunen

040 678 7064

040 653 0122