Elävä maaseutu 7 2015 by Kustannus Oy Maaseutulehdet

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 7 ELOKUU 2015 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

TITAANI

vaihtoautot

Takuu 2 vuotta

TOJO-AUTOSTA VAIHTOAUTO OIKEAAN HINTAAN!

TOYOTA BENSAT:

Voiko uusi hytillinen nelivetoinen 55 hv John Deere maksaa

todellakin alle 25 000 €*?

RAV 2.2 D4D CrosSport ....................-07 16.900 Avensis 2.0 Sol aj. 51 tkm .................. -09 19.900 RAV 2.2 D4D Cross Sport 97 tkm .....-08 23.900 RAV 3.2 D4D 170 tkm ........................-08 18.300 Avensis 1.8 Sol 49 tkm TITAANI-TAKUU .............................. -10 22.300 RAV 2.2 D4D 154 tkm .........................-08 22.535 Avensis 1.6 Elegance 157 tkm .........-05 11.900 VW Transporter 2.5 D 88 tkm ..........-11 29.800 Avensis 1.6 110 tkm ..........................-05 11.900 VW LT 35 2.8 TDi hinausauto 272 tkm sähkövinssi, Avensis 1.6 Wagon 348 tkm .............-08 11.765 hälytys- ja työvalot, ajosillat, KA ....... -04 12.900 Avensis 1.8 Sol Elegance 133 tkm ...-05 10.900 MUUT MERKIT BENSAT: Avensis 1.8 Autom. ............................-04 7.995 BMW 520 i E 60 149 tkm ....................-03 12.000 Avensis 1.8 4-ov. Active 3500 km ...-14 29.500 Ford B-Max 1.4 Edition 9 tkm ...........-12 17.900 Avensis 1.8 Sol Wagon 99 tkm .........-10 19.800 Ford Mondeo 1.8 farmari 235 tkm ... -04 3.900 2.795 Aygo Orange 17 tkm ..........................-12 11.885 Hyundai Sonata 2.0 GLS ...................-02 5.985 Aygo Cool AC 35 tkm ..........................-12 10.990 Nissan Almera 1.8 Cool 141 tkm ......-04 6.300 Aygo Blue 81 tkm ...............................-10 8.885 Opel Meriva 1.6 172 tkm....................-06 Camry 3.0 i GX WG .............................-94 3.900 Opel Za ra 1.8 144 tkm.....................-09 12.900 8.300 Camry 3.0i GX 260 tkm ......................-94 3.885 Peugeot 407 Espl.1.8 114 tkm..........-06 3.995 Corolla 1.6 Sol 80 tkm ....................... -12 19.700 Peugeot 307 XL Line farm. 120 tkm ..-05 Corolla farmari 1600 .........................-05 7.885 Skoda Octavia 1.6 190 tkm ............... -06 8.000 Corolla 1.4 210 tkm ............................-05 6.500 VW Passat 1.4 TSi Blue 130 tkm ......-10 16.100 Corolla 1.6 5d 244 tkm ......................-03 4.950 VW Golf Plus Comf. 1.4 TSi 79 tkm -10 16.200 Corolla HB .............................................-06 6.950 VW Golf 1.4 TSi Variant Comf. Corolla 1.3 ...........................................-98 2.385 100 tkm ........................................... -11 16.850 Yaris 1.33 55 tkm ................................-10 12.900 VW Golf Plus 1.2 TSi Comfort 80 tkm -10 15.800 Yaris 1.3 Luna ......................................-02 2.985 MUUT MERKIT DIESELIT: BMW 320 TD Touring Business, AC, TOYOTA DIESELIT: Auris 2.0 D4D Sol ................................-09 13.995 2xalut., urheilualusta, 210 tkm ..........-06 14.800 Auris 1.4 D4D 170 tkm ......................-08 11.835 Ford C-Max 1.8 TDCi Trend 5-ov. 9.995 Avensis 2.0 D4D 145 tkm ..................-12 22.800 134 tkm .................................................-08 Avensis 2.0 D4D WG 83 tkm ............. -10 24.900 Honda Civic 1.6 Diesel .......................-13 17.685 Avensis 2.0 D4D 113 tkm ..................-09 17.900 Kia Ceed 1.6 CRDi WG A 39 tkm .......-12 19.500 Kia Pro Ceed 1.6 Dilsg 28 tkm...........-12 17.900 Avensis 2.2 D-Cat 150 hv Sol Wagon 8.450 sis. alv Autom. 195 tkm ..................... -10 20.500 MB E 200 Cdi ........................................-02 MB E 320 T Touring Eleg.252 tkm ... -07 18.900 Avensis 2.0 D4D Sol Edition Sedan 84 tkm ..................................................-11 23.500 Lexus 229 is 2.2 D ...............................-08 11.665 2.995 Avensis 2.0 D4D Sedan 49 tkm ........-12 21.800 Seat Cordoba Sdi 320 tkm .................-04 5.985 Avensis 2.2 D4D Sol 150 hv 99 tkm -09 15.695 Skoda Octavia Combi 2.0 TDiA .........-07 Avensis 2.0 D4D 192 tkm ..................-08 15.500 Skoda Suberb 2.0 TDi Ambition Avensis 2.2 D4D 150 hv 181 tkm .... -06 14.900 114 tkm ........................................... -08 16.800 9.600 Corolla 1.4 D4D 82 tkm ...................... -10 15.200 Volvo S40 2.0 Diesel 180 tkm ..........-05 Corolla 1.4 D4D 235 tkm ....................-08 10.900 Volvo V70 2.4 aut. 367 tkm ...............-08 11.000 2.995 Yaris 1.4 D4D aj. 25 tkm ....................-14 17.600 VW Golf 1.9 TDi Variant ....................-03

MAASTURIT-PAKETTIAUTOT:

Avensis 2.0 D4D Wagon pakettiauto 410 tkm ................................................-03 Fiat ducato 2.0 JTD 170 tkm .............-05 Hiace 2.4 D4D pitkä 290 tkm ............-05 Hilux 2.5 D4D SR 135 tkm .................-07 Hilux 2.5 D4D 2WD sis. alv. ..............-06 Honda CR-V 2.2 CTDi ES ...................-06 Land Cruiser 3.0 D4D Legend 190 tkm ........................................... -11 Nissan X-Trail 2.0 Sport 150 tkm ....-02 RAV 2.2 D4D Executive 130 tkm .....-08

TILA-AUTOT:

Avensis Verso 7 hlö aut. ....................-04 9.200 Verso 1.8 Sol 7-p. 23 tkm .................. -13 27.800 Verso 2.0 D4D 7h Sol Edit.225 tkm -11 16.500 Verso 2.2 D4D 7-h. 207 tkm ..............-07 13.900 Verso 2.2 D4D Sol Plus 194 tkm .......-11 21.400 Verso 1.6 bensa vain 125 tkm ...........-08 14.900 Verso 1.6 7-p. 167 tkm.......................-05 9.400 Verso 2.2 D4D 145 tkm .....................-06 10.700 7.775 53.900 VW Touran 7 hlö 148 tkm ..................-04 8.300 2.870 24.900 Kawasaki ZJ-7 93 tkm .......................-01 3.800 5.800 13.800 25.700 14.900 8.900

Automyynti avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14 Katso vaihtoautot netissä: www.tojoauto.

Kyllä voi!

Timo Lahtinen 0400 696 078 Ari Koskinen 0400 354591 RitvaTryyti 0400 384874 Matti Numminen 0400 379 533 Keminmaa 0400 551 600. Automyynti suora 0400 696 884

Kipaise lähimmän John Deere myyjäsi juttusille ja hän kertoo sinulle paitsi paljonko alle, myös mitä kaikkea rahallasi saat! *) Hinta alv 0 %. Tarjous koskee rajallista erää 5E-traktoreita ja on voimassa niin kauan kuin erää riittää!.

www.agrimarket.fi

Elävä Maaseutu maaseudun asialla!

NRO 7 ELOKUU 2015

Viljasadosta tulossa pienin viiteen vuoteen Sateisen kesän jälkeinen lämmin ja vähäsateinen loppukesä mahdollistaa vielä kohtuullisen, noin 3,5 miljardin kilon, viljasadon. Viljasato olisi siten 16 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Sen sijaan rypsistä, rapsista, herneestä ja härkäpavusta voidaan odottaa viime vuotta suurempaa satoa. Viljasatoarvio 3,5 miljardia kiloa on pienin viiteen vuoteen. Tänä vuonna viljaa on kylvetty noin viisi prosenttia pienemmälle alalle kuin viime vuonna. Kylvöalan pienenemistä enemmän viljan kokonaissatoa laskee kuitenkin pieni hehtaarisato. Erityisesti ohran hehtaarisatoarvio (3 100 kiloa hehtaarilta) on tavanomaista heikompi. Lähiviikkoina viljojen puinti pääsee vauhtiin, jos sateet eivät viivästytä sitä. Tulevat viikot ratkaisevat, toteutuvatko tämänhetkiset satoarviot.

Ruissato on suurin 15 vuoteen

Satonäkymien toteutuessa ruissato on noin 107 miljoonaa kiloa. Tuo satomäärä tyydyttäisi kotimaisen markkinatarpeen ja samalla rukiin tuonti voi lähes tyrehtyä. - Tämän vuoden viljasatoarvio on todella lähellä tavanomaista kotimaista viljan kulutusmäärää eli noin 3,2 miljardia kiloa. Tämänvuotisen viljasadon vienti vehnän, ohran ja kauran osalta voi olla huomattavasti viime vuosia pienempi. Määrän lisäksi laadulliset ja tuotannolliset tekijät vaikuttavat myös viljan ulkomaankauppaan, sanoo tutkija Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Ennätysala takaa ennätyssadot herneestä ja härkäpavusta

Moni kesälomalainen on huomannut pelloilla kasvavan aiempaa enemmän palkokasveja. Sekä herneen että härkäpavun alat kaksinkertaistuivat viime vuodesta. Härkäpapu on pystynyt hyödyntämään kasvussaan alkukesän kosteuden, kun sen kylvö ehdittiin tehdä ennen kevään sateita. Härkäpavun kokonaissadosta voi tulla 60 prosenttia suurempi ja herneen 90 prosenttia suurempi kuin viime vuonna.

Säilörehun ja kuivaheinän satonäkymät ovat hyvät

Asumismenot 2015 selvitys:

Yhä useampi euro valuu asumiseen Asumismenojen kasvu jatkuu, vaikka talous pyörii vajaateholla. Pellervon taloustutkimuksen analyysi osoittaa, että asumismenojen nousuvauhti on kiihtymässä heikosta talous- ja tulokehityksestä huolimatta. Veronkorotukset ohentavat kuluttajien mahdollisuuksia tukea talouden kehitystä. Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista yhä suuremman osuuden.

Kiinteistöverorasituksen jatkuva lisääminen kiinteistökannan uhkana

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta voidaan päätellä, että kiinteistöverotus syö yhä suuremman osan asumisen menovirroista. Valtiovarainministeriön kiinteistöverotusta koskeva säädösluonnos esittää, että vuosia 2018 ja 2019 koskevat kiinteistöveron muutosesitykset jätetään vielä toistaiseksi odottamaan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistustyön tuloksia. – Olivat arvostamisperustei-

Nurmikasvustot ovat pääosin hyötyneet sateista, sillä niiden kasvua kuivuus ei ole juurikaan haitannut. Laadullisia tappioita nurmirehusatoihin voi tulla, jos niiden korjuu viivästyy sateiden takia. Perunan ja sokerijuurikkaan satonäkymissä on tässä vaiheessa vielä suurta epävarmuutta, koska ne kasvavat ja kehittyvät muita peltokasveja myöhemmin. Nyt perunan satonäkymä on 10 prosenttia ja sokerijuurikkaan yli 40 prosenttia heikompi kuin viime vuonna. Niiden sadonkorjuu on pääosin yli kuukauden päässä.

Korkovähennysjärjestelmä säilytettävä

PTT:n laskelmat osoittavat, että asuntolainojen korkovähennysjärjestelmään suunnitelluilla muutoksilla on matalienkin korkojen aikana iso merkitys asunnonomistajille ja Suomen taloudelle. Yhteiskuntasopimuksen kariutumisen seurauksista noin kolmannes veronkorotuksista valuisi asumismenoihin.

– Korkovähennysjärjestelmä on säilytettävä. Sen avulla on Suomessa saavutettu hyvä tuloksia. Järjestelmä on kannustanut kotitalouksia säästämään ja huolehtimaan omatoimisesti asumistarpeistaan, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Korkovähennyksen leikkaus kasvattaa vuokra-asumisen kysyntää entisestään. Mikäli vuokra-asuntotarjonta ei samaan aikaan lisäänny, vuokratasoon kohdistuva paine nousee. On tärkeätä, että hallitus tukisi asuntotarjonnan kasvua. Toimenpiteitä olisivat muun muassa pienten vuokratulojen verovapaus, tonttitarjonnan lisääminen ja rakentamisen kustannusten laskeminen sekä lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksien lisääminen. Tämän kaltaiset toimenpiteet pitävät asuntokantaa aktiivikäytössä ja lisäävät uudisasuntojen tarjontaa.

Ympäristöystävällinen ja kilpailukykyinen yhteistuotanto säilytettävä

Hallitusohjelman sähkön ja

Eläinsuojelulain uudistusta ohjaava työryhmä lähti navettaan Eläinsuojelulain uudistamisen ohjausryhmä opiskeli eläinten käyttäytymistä käytännön olosuhteissa Juhani Lemolan tilalla Hämeenlinnan Lammilla. Amerikkalainen lehmien käyttäytymisen asiantuntija ja eläinten käsittelyä opettava eläinlääkäri Don Hoglund piti ohjausryhmälle käytännön työpajan Lemolan pihattonavetassa. MTK ry ja SLC rf järjestivät ohjausryhmän jäsenille eläinten käsittelykoulutuksen ja mahdollisuuden kokeilla eläinten hoitoa myös käytännössä. Don Hoglundin ohje eläinten käsittelyyn on yksinkertainen: käyttäytymisen negatiivinen vahvistaminen, avainsanat ovat toisto ja oppiminen. − Emme voi tietää, mitä eläin ajattelee, kun emme edes tiedä, mitä vieressä istuva henkilö ajattelee. Ja hän on sentään samaa lajia, sanoo tohtori Hoglund. Lypsylehmien käsittelyssä negatiivinen

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

den uudistamisen johtopäätökset mitkä tahansa, kiinteistöverotuksen kiristämistahtia on hillittävä. Kiinteistöverotuksen alarajoja ei pidä korottaa vuonna 2017, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta. Kiinteistöverotuksen merkittävä lisääminen syö kuluttajien ostovoimaa heikentäen kotimaisen kysynnän ja talouden kasvukykyä. – Paikkakunnilla, joilla taloudellinen näkymä on haastava, kiinteistöverotuksen ja muiden veroluonteisten maksujen jatkuvat korotukset ovat muodostumassauhaksi kiinteistökannalle, Kero sanoo.

vahvistaminen ”back off” toimii yleensä loistavasti. Ei koskaan rankaiseminen tai kivulla ohjaaminen. − Navetta on lehmän koti ja makuuhuone, eikä sinne pidä mennä sitä tarpeettomasti häiritsemään. Ja lypsyaseman täytyy olla lehmälle taivas, muistuttaa Hoglund. MTK ry ja SLC rf ovat linjanneet eläinsuojelulain uudistamisen osalta, että lainsäädäntö ei saa halvaannuttaa kotieläintalouttamme ja heikentää sen kilpailukykyä. Tuottajan hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa ei pidä enää lisätä. Eläinsuojeluvalvontojen osalta niiden lisääminen ei ole ratkaisu, vaan niiden parempi riskiperusteinen kohdentaminen. Eläinsuojelulain uudistamista tehdään maa- ja metsätalousministeriössä. Toiveena on saada lakiluonnos lausunnoille mahdollisesti 2015–2016.

lämmön yhteistuotannon CO2veron alennuksen puolittaminen merkitsisi mekaanisesti arvioiden kokonaisuudessaan keskimäärin viiden prosentin, mutta enimmillään jopa 15 prosentin kallistumispainetta lämmitykseen. Suurin vaikutus kohdistuisi niihin kuntiin ja lämpöyhtiöihin, jotka käyttävät merkittävässä määrin maakaasua, kivihiiltä ja öljyä. Esimerkiksi Helsingissä 60 neliön kerrostaloasunnossa tämä tarkoittaisi runsaat 100 euroa vuodessa, eli miltei kolme prosenttia nykyistä suurempia hoitokuluja. – Suomalaisten kiinteistönomistajien ja asukkaiden kannalta on tärkeää, että meillä on myös tulevaisuudessa ympäristöystävällinen ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen yhteistuotantojärjestelmä, korostaa toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Asumiseen kohdistuvat veronkorotukset ja päätökset on tarkasteltava uudelleen

Hallitusohjelman suurin lisälasku kohdistuu sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuviin perheisiin. Pahimmillaan hallitusohjelma tuo jopa 500 euron vuotuisen lisälaskun lähes puolelle miljoonalle kotitaloudelle. – Hallitusohjelman asumiseen kohdistuvat kiristykset eivät ota huomioon kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, ovat epäoikeudenmukaisia ja siten edellyttävät uudelleenarvioinnin. Erityisesti korkovähennysoikeus on tärkeä nuorille lapsiperheille. Kiinteistöverotus puolestaan tarvitsee uudistuksen, jossa otetaan huomioon asumistalouden käytettävissä olevat tulot ja paikkakunnallinen väestökehitys sekä kiinteistöjen arvon alentuminen. Kiinteistöveron tulee laskea, kun maan ja rakennuksen arvo laskee asuntomarkkinoilla. Se ei saa olla uusi ylimääräinen kunnallisvero, edellyttää Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Tea Korkala Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Myyntineuvottelija Tea Korkala puh. 044 792 2122

Faksi: (08) 340 521

NRO 7 ELOKUU 2015

Suomalaislapsi saa vastuuta ruokavaliostaan myöhemmin kuin muut pohjoismaalaiset Yli puolet suomalaisista antaa jälkikasvunsa päättää vasta teininä syömisistään, kun Norjassa saman vastuun voi saada jo neljäsluokkalainen, selviää Nestlén teettämästä tutkimuksesta. Useamman kuin joka toisen (55 %) suomalaisen mielestä vasta 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat riittävän vanhoja päättämään itse syömisestään, kertoo Nestlén julkaisema tutkimus. Kyselyn mukaan muissa Pohjoismaissa lapset saavat vastuuta aikaisemmin: Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yli puolet antaisi alle 15-vuotiaiden päättää itse, mitä he haluavat syödä. Norjassa lapsille annetaan vastuuta ruokavaliostaan

kaikista nuorimpana. Lähes viidesosa norjalaisista antaisi jo 10-vuotiaiden tai sitä nuorempien tehdä itsenäisesti omaa ruokavaliotaan koskevia päätöksiä.

Vastaajien enemmistö: vanhemman tehtävä on opettaa lapsi syömään terveellisesti

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi näkemyksiä siitä, kenen tehtävä on kasvattaa lapset noudattamaan terveellistä ruokavaliota. Suomalaisista lähes kaikki eli 98 prosenttia ovat sitä mieltä, että kasvatustehtävä kuuluu vanhemmille. Muissakin Pohjoismaissa yli 90 prosenttia on asiasta samaa mieltä. Noin kolmas-

osa vastaajista mainitsi lisäksi päivähoidolla ja koululla olevan velvollisuus opettaa lapset syömään terveellisesti. Nestlé teettää ruokailuun liittyviä tutkimuksia, sillä yrityksen maailmanlaajuinen strategia on parantaa ravitsemusta, edistää terveyttä sekä lisätä hyvinvointia. Tavoitteeseensa Nestlé pyrkii kehittämällä tuotteita terveellisemmiksi sekä jakamalla tietoa monipuolisesta, ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta. Vanhempien näkemyksiä lasten terveellisen ruokavalion toteuttamisesta tutki YouGov Nestlén toimeksiannosta 17.–22.6.2015. Vastaajia oli yhteensä 4 060, joista saatiin koottua edustavat otokset

suomalaisesta, ruotsalaisesta, norjalaisesta ja tanskalaisesta 18–74-vuotiaasta väestöstä. Vastaajista 1 014 oli suomalaisia. Tutkimusaineisto kerättiin internetpohjaisilla haastatteluilla. Vastaajilla oli mahdollista valita useampi vaihtoehto kysymyksessä ”Kenellä on mielestäsi päävastuu opettaa lapsi syömään terveellisesti?” Kymmenen vinkkiä, joilla saat lapset syömään terveellisesti: Aloita päivä aamupalalla Aamiaisen syöminen laittaa päivän käyntiin ja auttaa jaksamaan seuraavaan ateriaan asti. Jos aamiainen ei maistu, edes banaani ja lasillinen maitoa ovat tyhjää vatsaa parempi vaihtoehto.

Arktisuus tuo ruoantuotantoon lisäarvoa

Pohjoisuus on kilpailuetu Suomi on maapallon pohjoisin maatalousmaa. Arktinen sijainti koetaan usein ruoantuotantoa haittaavana tekijänä ja sen positiiviset vaikutukset jäävät huomioimatta. Mutta mitä lisäarvoa pohjoiset olosuhteet antavat ruoantuotannollemme? Puhtaat tuotteet, terve tuotantoympäristö ja terveet eläimet, puhdas ilma, tuotteen korkea ravitsemuksellinen ja hygieeninen laatu sekä läpinäkyvyys ja jäljitettävyys tuovat lisäarvoa pohjoiseen ruoantuotantoon. Vahva kehittämispotentiaali löytyy myös pienestä ympäristöjalanjäljestä, vastuullisesta kiertotaloudesta sekä maatilatasolla hiilineutraalista ja jätteettömästä tuotannosta. Luonnonvarakeskuksen

(Luke) tekemässä Arktinen ruoantuotanto -esiselvityksessä kiteytettiin pohjoiseen ruoantuotantoon liittyvät lisäarvotekijät. Lisäksi tarkasteltiin pohjoisten luonnonolosuhteiden vaikutusta kuuteen tuotantosuuntaan: luonnonmarjoihin, kuminaan, kauraan ja siemenperunaan sekä eläintuotannosta sianlihan tuotantoon sekä yhdistettyyn naudanlihan ja maidon tuotantoon.

Pohjoisuus kannattaa brändätä

Selvitystä johtanut Luken professori Sirpa Kurppa painottaa, että ruoantuotannon kehittäminen pohjoisissa tuotanto-olosuhteissa on edellyttänyt elintarvikkeiden tuotantoketjulta pitkäjänteistä erityisosaamista.

Lisäksi pohjoiset, massatuotantoa rajoittavat olosuhteet ovat tavallaan suojanneet ruokaketjuamme monilta tehokkaaseen massatuotantoon liittyviltä ongelmilta, kuten esimerkiksi pohjavesien ja kasvualustojen kemikalisoitumiselta. – Siirtyminen uusiutuvien ja monipuolisten energialähteiden hyödyntämiseen avaa ruokaketjulle kehittymismahdollisuuden suhteessa tuotteiden ilmastovaikutuksiin ja kiertotalouteen. Elämme avaintilanteessa. Uudet toiminnan linjaukset ja brändääminen on tehtävä nyt jos koskaan, Kurppa toteaa. Esiselvityksen mukaan pohjoisiin olosuhteisiimme perustuvia lisäarvotekijöitä on

runsaasti, mutta niitä ei ole hyödynnetty viestinnässä juuri lainkaan. Myös ruokaketjun toimijat näkevät arktisuuden brändäämisen mahdollisuutena sekä vienti- että kotimaan markkinoilla. Finpron toimialajohtaja Esa Wrangin mukaan pohjoista erilaisuuttamme ei tulisi muuttaa vaan pikemmin korostaa viestinnässä. – Näin rakennetaan tuotteidemme arvostusta ja lisäarvoa, mikä näkyy myynnissä. Valio Oy:n johtajan Rauno Hiltunen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa tieteellinen selvitys kokoaa yhteen pohjoisen lisäarvotiedon, jota voidaan käyttää hyväksi kuluttajaviestinnässä.

Tarjoa terveellisempiä välipaloja Lapsille on helppoa antaa herkkuja naposteltavaksi, mutta niissä on usein paljon energiaa ja vain vähän ravintoaineita. Varaa keksien, vanukkaiden ja muiden herkkujen sijaan tarjolle terveellisiä välipaloja kuten hedelmiä, suolattomia pähkinöitä ja maustamatonta jogurttia. Juomaksi maitoa tai vettä Tarjoa ruokajuomaksi rasvatonta maitoa ja janojuomaksi vettä. Mehu ja muut makeat juomat kannattaa säästää herkkuhetkiin. Vaikka täysmehussa on myös hyviä ravintoaineita, siinä on paljon energiaa eikä lainkaan kokonaisten hedelmien sisältämiä kuituja. Kasvata itse Vihannesten ja yrttien kasvattaminen kotona on hauska tapa opettaa lapselle, mistä ruoka tulee. Lapset maistavat uusia kasviksia mieluummin, kun he ovat olleet mukana niiden viljelyssä. Jos käytössä ei ole puutarhaa, myös ikkunalaudalla voi kasvattaa yrttejä ja versoja. Syökää yhdessä Aikuisten on helppoa syödä illallinen television ääressä, lounas työpisteellä ja välipalat nopeasti autossa. Lapset on kuitenkin hyvä opettaa syömään säännöllisiin aikoihin ruokapöydän ääressä. Se vähentää tarvetta napostelulle ja opettaa tärkeitä sosiaalisia taitoja. Pitäkää hauskaa keittiössä Lapsista tulee ennakkoluulottomampia maistelijoita, jos he saavat olla mukana ruoanlaitossa. Pue lapsille omat esiliinat ja anna heidän tehdä pieniä askareita keittiössä. Vanhempien lasten voi antaa välillä valmistaa koko aterian.

Jos se on mielestäsi huono idea, mikset ilmoittaisi heitä mukaan kokkikurssille? Hidasta menoa Ruokailu hitaasti on hyvä keino hallita syömistä kaikenikäisenä, sillä aivot tajuavat vatsan olevan täynnä vasta 20 minuutissa. Niin mielellään kuin haluaisimmekin lasten syövän ruokansa nopeasti, on tärkeämpää opettaa heitä nauttimaan ruoasta ja pureskelemaan rauhassa. Ole luova Hedelmien ja vihannesten kirkkaat värit ovat luonnon yhdisteitä, jotka ovat hyväksi kehollemme. Eri väreillä on erilaisia vaikutuksia, joten on hyvä syödä monenkirjavaa ruokaa päivittäin. Tarjoile lapsillesi värikkäitä hedelmiä ja marjoja välipalaksi tai pilko vihannekset hassuihin muotoihin, niin lapset maistelevat niitä innokkaammin. Opettele milloin lopettaa Vaikka lapsilla on luonnostaan kyky lopettaa syöminen ollessaan kylläisiä, vanhemmille voi olla hankalaa arvioida, onko ruokaa syöty riittävästi. Lapsille on hyvä opettaa kuuntelemaan kehoaan ja kysymään itseltään, onko maha jo täynnä. Älä luovuta Tutkimukset osoittavat, että vauvojen ja pienten lasten pitää maistaa uutta makua vähintään seitsemän kertaa pitääkseen siitä. Vaikka jokin maku olisi lapselle outo, kannattaa siis jatkaa sen tarjoamista. Hyvä keino saada lapset syömään monipuolisesti on antaa heidän mukaan päättämään kaupassa, mitä uutta ja terveellistä olisi hauskaa maistaa ja tarjoilla uutta makua yhdessä jonkin tutun ruoan kanssa.

NRO 7 ELOKUU 2015

Suomen tavoitteena uusi sopimus Tenojoen kalastuksesta Norjan kanssa Suomen ja Norjan edustajat tapasivat Helsingissä ja keskustelivat Tenojoen kalastussopimuksesta. Maiden tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys uudesta sopimuksesta. Neuvottelut ovat ratkaisuvaiheessa. Norja on aiemmin ilmoittanut harkitsevansa nykyisen sopimuksen irtisanomista, jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen tämän vuoden aikana. Suomi ja Norja ovat yhtä mieltä siitä, että Tenojoen lohikantojen elpyminen vaatii nykyistä tiukempia kalastusrajoituksia. Tavoitteena on, että kalastuspainetta vähennetään kolmanneksella nykytilanteeseen verrattuna, mikä on myös suomalais-norjalaisen tutkijaryhmän suositus. – Uuden sopimuksen tulee perustua Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestön NASCOn suosituksiin lohikantojen kestävästä hoidosta ja käytöstä. Lohikantojen hoidon tulee olla joustavaa, varovaisuusperiaatteen mukaista ja perustua parhaimpaa käytettävissä olevaan tietoon lohikantojen tilasta. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin lohikantoihin, jotka ovat heikossa tilassa, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja. Jatkotyössä keskitytään siihen, minkälaisia kalastuksen säätelytoimia tarvitaan. Etenkin matkailukalastuksen säätelyssä on vielä neuvoteltavaa maiden välillä. Neuvottelussa työn pohjana ovat tähän mennessä saavutetut tulokset sekä Teno-jokivarren sidosryhmien näkemykset. Sopimus Tenojoen kalastuksesta tulee saavuttaa tänä vuonna, jolloin se tulisi voimaan vuoden 2017 alussa Suomessa ja Norjassa. Neuvotteluissa tarkastellaan kaikkea kalastusta ja nykyistä tiukempia kalastusrajoituksia on odotettavissa kaikkeen Tenojoella harjoitettavaan kalastukseen.

Soi Kansani Pieni Laulu Länsi-Lapin teatterintekijöiden monivuotinen voiman- ja taidonnäyte, kolmiosainen matka Kolarin historiaan saa huipennuksensa syyskuussa, kun trilogian kokonaistarinasta yhdeksi näytelmäksi dramatisoitu SOI KANSANI PIENI LAULU saa ensi-iltansa. Tarina kertoo, kun pieni perhe pakenee pohjoiseen 1800 -luvun alussa ja asettuu asumaan vaaran, joen ja tunturin suojiin. Perheen naiset jäävät yksin selviytymään korpeen. Apua kuitenkin löytyy, opitaan pärjäämään ja kylä kasvaa. Aikaa kuluu, tarina jatkuu ja monien värikkäiden tapahtumien ja vaiheiden jälkeen tullaan nykypäivään. Tarina kertoo kylien elämästä, ammateista, persoonista, tavoista yhden pienen kylän synnyn ja kasvun, sekä siinä elävien ihmisten kautta. Tuosta sitkeästä kansasta , jolta aina

löytyy ihmisten luontaista selviytymiskykyä ja elämän iloa. Varsinkin lapsilta, pieneltä kansalta. Suvun elämä jatkuu, sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden syntyy uusi aika ja uudet elinkeinot vyöryvät kylään, mutta ihminen ei pohjimmiltaan muutu. Sydän ja mieli pysyvät, vaikka kaikki ympärillä mullistuu. Ilo ja suru vuorottelevat, mutta tärkeimpinä asioina säilyvät sitkeys, selviytyminen ja rakkaus. Trilogian osat ”Pieni kansani laulu”, ”Laulu pienestä kansasta” ja ”Kansani on lauluni” yhdistyvät nyt siis yhdeksi näytelmäksi päätekijöinään tutut ammattilaiset Esko Janhunen, Hannu Friman ja Jari Vanha sekä kuoronjohtajat Tatu Kantomaa ja Esko Ala. Runot ja alkuperäisidea ovat Kalervo Uutun ja tarinan toteuttaa viitisenkymmentä

esiintyjää. Pentinkulmalaisilla on Täällä Pohjantähden alla, nuuskakairalaisilla Kansani laulut. Esityspaikka Ihmisen Rinki on ulkoilmateatteri Äkäslompolossa, Yllästunturin kainalossa (os. Tunturintie 56). Katsojalle avautuva ympäristö itsessään jo luo taianomaisen tunnelman. Ihmisen Rinkiin ja katsomoon pääsee esteettä myös pyörätuoleilla. Puurakenteisessa katsomossa on kaikkiaan 800 katsojapaikkaa. Alueella on wc:t, myös esteettömille. Sateen sattuessa käytämme sadetakkeja/viittoja. Sateenvarjoja emme käytä. Pukeudu lämpimästi! Syysillat ovat jo viileitä. Näin takaamme mukavan näytelmäelämyksen Sinulle. Valokuvaaminen ja kaikenlainen taltiointi on EHDOTTOMASTI KIELLETTY. Käytössänne on Kesängin

Keitaan ravintolapalvelut näytösten aikana. Ryhmillä on mahdollisuus etukäteen varata tarjoilut väliajalle. Yhteydenotot suoraan Kesängin Keidas/ Johanna +358 0400 891 220 tai yllaskuurakka@saunalahti.fi Esitykset kenraali ke 2.9., ensi-ilta to 3.9. Pe 4.9., la 5.9., to 10.9., pe 11.9., la 12.9., su 13.9., to 17.9, pe 18.9., la 19.9. Esitykset alkavat kello 19:00. Lipunmyynti avoinna klo 17 –19. Kesto noin 2,5 tuntia, väliaika 20 minuuttia. Ihmisen Ringissä, Ylläksellä, Äkäslompolossa (Tunturintie 56) Liput aikuiset 35 €, lapset alle 15 v 20 €, lapset alle 7 v ilmaiseksi vanhempien seurassa. Ennakkotiedustelut ja lisätiedot sekä ryhmävaraukset Pieni kansani laulu ry pkl@yllas.fi p. 0400 902 221 kolari.fi/pienikansanilaulu

Perräisen kosteikko, Virrat. Kuva: Marko Muuttola / Suomen riistakeskus

Pohjoismainen kosteikkopäivä muistuttaa lähikosteikkojen suojelun merkityksestä Maailman kosteikkopäivä (World Wetlands Day), jota Pohjoismaissa vietetään 2. syyskuuta, muistuttaa lähikosteikkojen suojelun merkityksestä. Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke kannustaa maanomistajia ympäri Suomen perustamaan ja kunnostamaan kosteikkoja. Kosteikot vähentävät maatalouden ravinteiden virtaamista järviin, suojaavat tulvilta, tuovat elinympäristöjä vesilinnuille ja muutenkin lisäävät lähiluonnon monimuotoisuutta. Pohjoismaissa vietetään keskiviikkona 2.9. pohjoismaista kosteikkopäivää. Suomen

riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeessa on perustettu tai kunnostettu valmiiksi eri puolille Suomea yhteensä 47 esimerkkikohdetta, joiden yhteispinta-ala on yli 220 hehtaaria. Lisäksi on neuvottu kymmenien kosteikkohankkeiden suunnittelussa, rahoitusmahdollisuuksissa ja lupa-asioissa. Kiinnostusta kosteikkojen perustamiseen on ollut tänäkin vuonna ympäri Suomea. Paikallisilla asukkailla ja metsästysseurojen jäsenillä on ollut ratkaiseva merkitys kosteikkohankkeiden käynnistämisessä, sillä heillä on tärkeää tietoa alueista ja pai-

kallisten suhtautumisesta kosteikkoihin. Paikalliselta taholta käynnistyvät kosteikkohankkeet ovatkin olleet Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeessa parhaiten menestyviä. Tällöin maanomistajat sitoutuvat hankkeen toteuttamiseen ja erityisesti kosteikon hoitoon tulevina vuosina, mikä on elinympäristön säilymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kosteikkojen perustamisessa ja kunnostamisessa metsästäjät ja metsästävät maanomistajat ovat olleet avainasemassa. Heillä on usein huoli siitä, että monet aiemmin hyvät vesilintujen elinympäristöt ovat luontaisen kasvillisuuden muu-

toksen tai hoidon puutteessa heikentyneet tai muuttuneet jopa kokonaan kelvottomiksi. Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen mallikosteikoilla maanomistajat tai metsästysseurojen jäsenet ovat tehneet tyypillisesti kymmeniä tai jopa satoja tunteja talkootöitä kosteikon perustamisen eri vaiheissa. Osalla näistä kosteikoista metsästetään, mutta monet kosteikot ovat kokonaan metsästyksen ulkopuolella ja toimivat vesilintujen muuton aikaisina ruokailu- ja levähdysalueina. Kosteikot on luokiteltu maailman uhanalaisimmaksi ekosysteemiksi. Suomella on

merkittävä kansainvälinen rooli kosteikkoluonnon suojelussa, koska merkittävä osa Euroopan vesilinnuista pesii maassamme. Monimuotoisessa kosteikkoluonnossa viihtyy myös valtava määrä muuta lajistoa. Palautetut kosteikkoelinympäristöt parantavat jopa pintavesien laatua, tasoittavat tulvavirtaamia ja voivat olla merkittäviä virkistyskäyttökohteita.

Elävä Maaseutu - maaseudun asialla!

NRO 7 ELOKUU 2015

Näin suojaat kotisi asuntomurtojen varalta Yle Uutisten (26.8.2015) mukaan asuntomurtautujat pitävät Suomea otollisena kohteena muun muassa siksi, että suomalaiset eivät suojaa omaisuuttaan. LähiTapiola antaa nyt viisi vinkkiä, joilla jokainen voi suojata omaisuutensa ja ainakin vaikeuttaa merkittävästi murtautujien toimia. 1 Lukitse talosi ja myös varasto tai autotalli -Hyvä lukitus on tärkein yksittäinen asia, jolla suojaat kotisi tunkeutujilta. Ulko-oven turvallisuutta voi lisätä varmuuslukolla ja saranatapeilla. -Muista lukita ovet huolellisesti, jos poistut kotoa. Älä jätä avainta ”varmaan paikkaan” kukkaruukkuun. Ammattimaiset murtovarkaat osaavat etsiä piilopaikat. 2 Pidä koti asutun näköisenä -Jos vietät pidemmän ajan poissa kotoa, jätä koti ja piha mahdollisuuksien mukaan asutun näköiseksi. Sovi kesäaikaan vaikkapa naapurin, tuttavan tai sukulaisen kanssa nurmikon leikkaamisesta ja talvella lumien luomisesta. 3 Pidä piha valaistuna -Yksi keino varmistaa kodin turvallisuutta ovat liiketunnistimella toimivat ulkovalot. Valot menevät päälle, jos pihalla on ylimääräistä liikettä. -Toinen tapa huolehtia valaistuksesta myös

silloin, kun kotiväki on poissa, on asentaa ulkoja sisävaloihin ajastimet. 4 Älä kerro some-tililläsi, että olet matkoilla tai poissa kotoa -Usein toistettu neuvo kannattaa pitää mielessä. Jos some-tilisi on avoin kaikille, sitä kautta myös ulkopuoliset ja kenties rikolliset saavat tiedon poissaolostasi. 5 Sovi naapurien kanssa, että pidätte naapurustoanne silmällä -Naapuriapuun kannattaa turvautua, se luo turvallisuutta lähiympäristöön. Jos olet lähdössä kotoa pidemmäksi aikaa, kerro siitä naapureillesi. Pitäkää yhdessä silmällä naapurustoa ja keskustelkaa, jos lähistöllä liikkuvat henkilöt tai autot mietityttävät. Lisävinkki: Harkitse murtohälyttimien asentamista -Yleensä pelkästään hälytinlaitteistosta varoittava tarra estää asuntomurroilta. Merkitse ja valokuvaa omaisuutesi. Mikäli murto kaikesta huolimatta tapahtuu ja varas saadaan kiinni, parantaa tunnistaminen olennaisesti mahdollisuutta saada omaisuus takaisin. Tämä helpottaa myös korvauskäsittelyä mahdollisessa vahinkotapauksessa. Kuvauksen voi tehdä vaikka kännykällä ja siirtää kuvat sitten muualle talteen.

TILITOIMISTOPALVELUT • Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu

p. 010 3223370, fax 336 493

OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset aukset 45 vuoden kokemuksella! Kysy tarjous, ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla. Hallitsemme myös nostimien, piirturien ja jarrujen huollot ja korjaukset.

WIHELÄN KONEPAJA OY Hautakorventie 13, OULU. Puh. 020 741 4300

www.wihelankonepaja.fi

NRO 7 ELOKUU 2015

Vapaa-ajankalastajat palkittiin virtavesien suojelusta Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestölle (SVK) on myönnetty tämän vuoden Ympäristöavaus -palkinto tunnustuksena toimista Iijoen suojelemiseksi. Palkinnon myönsi Suomen Luonnonsuojeluliitto. Palkitsemisen perusteena oli SVK:n ratkaisu luopua perhokalastuksen MM-kilpailujen järjestämisestä Pudasjärvellä kaupungin päätettyä puoltaa Kollajan altaan rakentamista. SVK päätti keväällä vetää

pois hakemuksensa vuoden 2017 perhokalastuksen MMkilpailujen järjestämisestä Pudasjärvellä Pudasjärven kaupunginvaltuuston tehtyä Kollajan altaan rakentamista tukevan päätöksen. Perusteluinaan keskusjärjestö ilmoitti, että altaan rakentamisen edistäminen on vastoin järjestön toimintatavoitteita ja se vakavasti vaarantaa Iijoen vesistön tulevaisuuden merkittävänä vaelluskalavesistönä.

– Vapaa-ajankalastajat toimivat uhanalaisten vaelluskalojen elinolosuhteiden ja lisääntymisedellytysten parantamiseksi. Padottuihin jokiin pitää rakentaa toimivat kalatiet ja pyrkiä kohti luontaisesti lisääntyviä kalakantoja. Suomen Luonnonsuojeluliiton Ympäristöavaus -palkinto on

merkittävä tunnustus toiminnallemme, totesi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puheenjohtaja Markku Markkula. Markkulan mukaan Iijoki on yksi suosituimmista kalastuskohteista ja sillä on edellytyksiä kehittyä tulevaisuudessa merkittäväksi lohi- ja taimen-

joeksi. MM-kilpailun tavoitteena oli myös kalastusmatkailun kehittäminen Iijoella. Kotimaisen ja ulkomaisen tunnettavuuden lisäksi se olisi tuonut alueelle noin puolen miljoonan euron välittömät matkailutulot. Ympäristöavaus -palkinto luovutettiin Suomen Vapaa-

ajankalastajien Keskusjärjestölle Nuuksion kansallispuiston opastuskeskus Haltiassa lauantaina 29. elokuuta. Keskusjärjestön puolesta palkinnon ottivat vastaan keskusjärjestön puheenjohtaja Markku Markkula ja hallituksen puheenjohtaja Jouko Ojanperä.

Luonnonvarakeskus kaipaa havaintoja puutteellisesti tunnetuista kalalajeista Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoja puutteellisesti tunnettujen kalalajien esiintymisestä uudessa Kalahavainnot.fi-verkkopalvelussa. Näiden lajien esiintymisestä on vaikea saada tietoa, sillä useimmat niistä ovat joko pieniä tai oleilevat pohjan tuntumassa ja jäävät harvoin tavallisiin kalanpyydyksiin. Puutteellisesti tunnettuja kalalajeja ovat seitsenruototokko, vaskikala, elaska, teisti, imukala, piikkisimppu, isosimppu, nokkakala, miekkasärki ja piikkikampela. Lajien mahdollista uhanalaisuutta ei ole voitu arvioida, sillä niistä ei ole tarpeeksi tietoa. Kaikki havainnot ovat arvokkaita, ja ne auttavat selkiyttämään kuvaa lajien levinneisyydestä ja runsaudesta sekä niiden mahdollisista muutoksista. Jos epäilet saaneesi saaliiksi jonkun harvemmin tavattavista lajeista, lähetä valokuva kalasta ja tiedot havaintopaikasta Luken Kalahavainnot.fi-palveluun. Tunnistuksen varmentamisen jälkeen havaintopaikka näkyy palvelun julkisessa karttanäkymässä. Voit lähettää kuvan myös lajista, jota et tunne. Jos kuvan laatu riittää tunnistamiseen, saat tiedon lajimäärityksestä sähköpostiisi. Palveluun kerätään jatkossa tietoa myös muistakin kalalajeista. Luken verkkopalvelusta saatavia tietoja käytetään tulevissa uhanalaisuusarvioinneissa, EU:n luontodirektiiviraportoinnissa, luontoselvityksissä, merialuesuunnittelussa sekä alueellisten hoito- ja suojelusuunnitelmien laatimisessa. Tiedolla puutteellisesti tunnettujen lajien esiintymisestä ja niiden runsauden muutoksista on suuri merkitys kalalajien monimuotoisuuden arvioinnissa.

Vuoden 2013 SM-perhokalastuskisat järjestettiin Iijoella. Kuvassa on vapaana virtaavaa Iijoen keskiosaa. Kuva: Petter Nissén.

METSÄOPIT VALTIMOLTA AIKUISKOULUTUS Järjestämme näyttötutkintoon valmistavaa kuolutusta: Metsäkoneenkuljettaja • 12.1.2016 - 21.4.2017 Valtimolla Metsäkoneasentaja • 12.1.2016 - 13.10.2017 Valtimolla Yhteydenotot Mikko Saarimaa 050 349 7172

Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!

Järjestämme myös ammattipätevyys koulutuksia Tarmo Korhonen 050 346 0617

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo puh. 013 244 3100 | www.pkky.fi/amov

LAPIN METSÄMARKKINAT OY LKV POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV POHJOIS-POHJANMAA

Haapavesi, Alakylä. Määräala n. 4,5 ha Perkkiöntien varressa, Nuorta polttopuumetsää, puusto noin 300 m3. Hp. 6.500 €. Tarjoukset 31.8.2015 mennessä. Lisätietoja: Jaana Ruotsalainen puh. 044 0354010. Haapavesi, Karhukangas. Itsenäinen tila 21,9 ha, arvioitu puusto noin 1400 m3. Hp. 34.000 €. Tarjoukset 21.9.2015 mennessä. Lisätiedot: Hannu Pääkkö puh. 0400 388 589. Kuusamo, Kuolio, 62,85 ha metsätila, joka rajoittuu Heinäjärven rantaan. Tilan läpi menee Kuloharjuntie. Kasvatusmetsiä ja uudistushakkuu ikäisiä metsiä. Puustoa tilalla noin 2.688 m3. Tilalla on 0,0185 manttaalin osuus Kuusamon Yhteismetsään. Hyvät mahdollisuudet metsätalouteen, metsästykseen ja kalastukseen. Hp. 75.000 €. Lisätietoja: Outi Tervo p. 0400 186 557. Raahe, metsätila 25,9 ha. Hp. 85.000 €/tarjous. Puusto 4.041 m3. Tarjoukset 20.9.2015 mennessä. Lisätietoja: Kari Peltokorpi 050 3425 442. Utajärvi, Utosjokivarsi, puustoisia metsätiloja 2 kpl p-ala Utos 21 ha ja Kalila 1,57 ha yhdessä tai erikseen. Puuta kaikkiaan 4.040 m3, välitön hakkuumahd. noin 600 m3. Hp. 75.000 €/tee tarjous erikseen tilakohtaisesti. Lisätietoja: Tuomo Törrö p. 0400 184 017. Yli-Ii, Tannila, tila p-ala 11,4 ha, puustoa 702 m3. Kaksi palstaa, toinen jokivarsitontti, jossa vanhoja hirsirakennuksia. Toinen palsta puhdas metsäpalsta. Hp. 60.000 €. Lisätietoja: Juhani Heikkinen p. 0400 287288. LAPPI Tervola Metsätila kolmessa palstassa 228,2 ha. Ainespuuta 10.545 m3. Tilaan kohdistuu kaava, jossa MY-, MA-2 ja M –alueita. Hp. 181.000 €. Tarjoukset perjantaihin 18.9.2015 klo 12.00 mennessä. Lisätietoja: Ulla Käkelä 040 735 1360.

Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä, osoitteessa:

metsatilat.

kattavin markkinapaikka

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!

NRO 7 ELOKUU 2015

Rengaskierrätyksellä vilkas alkuvuosi

Kuluttajat kierrättävät renkaita ahkerasti Suomen Rengaskierrätyksen keräysverkosto on vastaanottanut käytöstä poistettuja renkaita tämän vuoden tammi-kesäkuussa 23 602 tonnia eli peräti 14,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Positiivista virettä on myös uusien renkaiden kaupassa, joten autoilijat näyttävät panostavan rengasturvallisuuteen kohtuullisen hyvin taantumassakin. Renkaiden kierrätys perustuu tuottajavastuuseen. – Renkaiden kuluttajilla ei ole kierrätysvelvollisuutta, mutta vastuullinen kuluttaja huolehtii

renkaistaan sekä turvallisuutta että ympäristöä ajatellen. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää renkaiden valintaan ja huoltoon sekä ennakoivaan ajotapaan, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen evästää.

Pidä huolta renkaistasi

Uusissa kesärenkaissa ja nastattomissa talvirenkaissa pakollinen EU-rengasmerkintä helpottaa rengasvalintoja polttoainetaloudellisuuden, märkäpidon ja vierintämelun osalta. Autolehtien rengastesteissä on mukana paljon

muitakin ominaisuuksia, joita kukin voi painottaa omien mieltymysten mukaan. Renkaiden urasyvyyksiä ja ilmanpaineita on syytä syynätä säännöllisesti. Renkaat saattavat kulua epätasaisesti virheellisen tasapainotuksen, väärien ohjauskulmien tai kuluneiden iskunvaimentimien vuoksi. – Asianmukaiset huoltotoimet pidentävät oleellisesti renkaiden turvallista käyttöikää, Tuominen huomauttaa.

Palauta maksutta kiertoon

Renkaiden kierrätys rahoite-

taan uusien renkaiden hankinnan yhteydessä perittävällä kierrätysmaksulla. Voit palauttaa vanhat renkaasi maksutta kierrätettäväksi mihin tahansa Rengaskierrätyksen vastaanottopisteeseen ilman ostovelvoitetta. Lähin vastaanottopiste löytyy kätevästi Rengaskierrätyksen nettisivujen keräyspistehausta. Renkaan elinkaari jatkuu senkin jälkeen, kun rengas on täyttänyt alkuperäisen tehtävänsä. Laki vaatii henkilö- ja pakettiautojen kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään 4 milliä. Talvirenkaiden minimiurasyvyys on 3 mm, mutta vaativalla talvikelillä suositellaan vähintään 5 milliä.

Suomen Rengaskierrätys Oy Käytöstä poistettujen renkaiden järjestelmällinen kierrätys käynnistettiin 1995, jolloin rengasalan keskeiset toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n tuottajavastuuseen perustuvan kierrätysvelvoitteen hoitamiseksi. Yritys vastaa tuottajayhteisönä renkaiden keräyksestä ja hyötykäytöstä yhteistyösopimuksen tehneiden renkaiden tuottajien puolesta. Huolehdimme kierrätyksestä valtakunnallisesti, tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti.

Suomalaiset erittäin tyytyväisiä verkkopankkitunnuksiin Lähes kaikilla aikuisikäisillä suomalaisilla on käytössään verkkopankkitunnukset. Käyttäjät pitävät tunnuksia pääasiassa luotettavina, helppokäyttöisinä ja turvallisina. Sähköistä tunnistamista ja sähköistä asiointia pidetään myös tärkeänä ja niiden roolin uskotaan kasvavan. Tiedot käyvät ilmi Finanssialan Keskusliiton tilaamasta tutkimuksesta. Verkkopankkitunnuksia käytetään verkkopankkiin kirjautumisen lisäksi eniten verkkokauppaostosten maksamiseen. Joka toinen vastaaja käyttää verkkopankkitunnuksia myös luottokortin maksuvarmennukseen. Tunnuksia käytetään myös kirjautumiseen Kelan, verottajan, vakuutusyhtiöiden, kuntien terveydenhuollon tai Postin palveluihin. Vastaajista 91 prosenttia pitää verkkopankkitunnusten pysyvää salasanaa tai käyttäjätunnusta vähintään melko helppona muistaa. Käyttäjät kuitenkin toivovat, että tulevaisuudessa käytettävyys paranisi ja paperimuotoisiin numerosarjoihin pohjautuva tunnistustapa muuttuisi kätevämmäksi ja digitaaliseksi. _ Tulokset osoittavat, että suomalaispankkien tarjoamiin verkkopankkitunnuksiin luotetaan ja suuri osa käyttäjistä pitää niitä helppokäyttöisenä, sanoo Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Pekka Laaksonen. Kansalaiset pitävät pankkeja luontevana sähköisen tunnisteen tarjoajana. Jopa 45 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että pankki on tähän sopivin taho. 21 prosentin mielestä tehtävään sopivin olisi valtio, 12 prosentin mielestä taas poliisi. – Jos ja kun muita sähköisiä tunnistautumistapoja kehitetään, niiden kehityksen on tapahduttava kuluttajavetoisesti. Uudelle tunnistautumistavalle on oltava tilausta kansalaisten taholta. Kun uusia sähköisiä tunnistautumistapoja kehitetään, on niiden kehityksen tapahduttava kuluttajan toiveiden mukaisesti. Niissä on yhdistyttävä käytettävyys, turvallisuus ja helppo käyttöönotto, sanoo Laaksonen. Verkkopankkitunnuksia käytetään ennen kaikkea tietokoneella. Runsas neljännes käyttää verkkopankkia älypuhelimella ja viidennes tabletilla. Alle 34-vuotiaat käyttävät verkkopankkia muita enemmän älypuhelimella. Samaan ikäluokkaan kuuluvat omistavat älypuhelimen suuremmalla todennäköisyydellä kuin vanhemmat vastaajat. Finanssialan Keskusliiton tilaaman tutkimuksen toteutti IROResearch Oy 18.3.–26.3. Internetissä toteutettuun paneelitutkimukseen vastasi tuhat 18–74-vuotiasta henkilöä. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten verkkopankin ja verkkopankkitunnusten käyttöä.

Tämä lehti luettavana myös netissä www.maaseutulehdet.fi

Kiinteistökauppatilasto:

Omakotitalojen myynti piristyi alkuvuonna Omakotitalokauppojen määrä nousi kahdeksan prosenttia edellisvuoden alkupuoliskoon verrattuna, mutta rakentamattomien omakotitonttien myynti sakkaa. Maanmittauslaitos kokosi vuoden alkupuoliskon kiinteistökaupat tilastoksi kiinteistöjen kauppahintarekisteristä. 1.1.–30.6.2015 tehtiin 28 400 kiinteistökauppaa, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Nyt rahaa käytettiin 4,3 miljardia euroa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. – Venäläisten ostamat kiinteistöt jäänevät tänä vuonna vähän yli sataan kappaleeseen, mikä on 15 % vuoden 2008 en-

nätysmäärästä”, kertoo tilastoja koonnut kiinteistöarvioinnin asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta.

Omakotitonttien myynti jäissä

Pientalotontteja myytiin vuoden 2015 alkupuoliskolla koko maassa 1 900 kappaletta, mikä on 9 % vähemmän kuin vuoden 2014 vastaavana aikana. – Kaupankäynti on nyt hiljentynyt vuodesta 2006 alkaen, jolloin myytiin puolessa vuodessa 5 900 tonttia, kertoo Juhani Väänänen. Pientalokauppoja tehtiin vuoden 2015 alkupuoliskolla yhteensä 6 700 kappaletta. Kauppojen määrä nousi 8 prosenttia edellisen vuoden

vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaava-alueilla hinnat ovat nousseet tänä vuonna 0,6 prosenttia ja haja-asutusalueilla laskeneet 2,4 prosenttia. Omakotitalon keskihinta (mediaanihinta) kaava-alueilla oli Espoossa 454 000 euroa, nousua on 5 % viime vuoden alkuun verrattuna. Helsingissä omakotitalo maksoi 378 000 € (-1 %) ja Vantaalla 342 000 € (+14 %). – Hintojen nousu Vantaalla johtunee osin asuntomessualueella myydyistä taloista”, Väänänen arvelee.

Kaava-alueiden kesämökkien hinnat nousussa

Loma-asumiseen liittyviä

kiinteistönluovutuksia tehtiin alkuvuonna yhteensä 5 300 kappaletta eli 5 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Rantaan rajoittuvan lomamökin hinta nousi vuoden aikana kaava-alueilla (yleiskaava- tai ranta-asemakaava-alue) 8 prosenttia, mediaanihinnan ollessa 117 500 euroa. Kaava-alueen ulkopuolella hintataso oli 77 500 euroa, kolme prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin. Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa kaava-alueilla sijaitsevat rantamökit maksoivat keskimäärin 229 000 euroa. Hajaalueen rantamökit olivat myös kalleimpia Uudellamaalla, 165 000 euroa. Rantatonteista kaava-alueilla

maksettiin koko maassa keskimäärin 38 000 euroa. Hajaalueella olevan rantatontin sai 35 000 eurolla.

Metsämaan kaupanteko tasaantunut

Metsämaan keskihinta alkuvuonna 2015 koko maassa oli 2 700 euroa hehtaarilta, viisi prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Puhtaita metsäkauppoja tehtiin kaiken kaikkiaan 1 500 kappaletta, 16 % vähemmän kuin viime vuonna. Metsäkauppa on vilkkaimmillaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, joten tänä vuonna voidaan päästä viime vuoden määrään. Metsäyhtiöt myivät viime vuosina Pohjois-Karja-

lassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa paljon isoja metsäalueita. Pellon hinta on pysytellyt viime vuoden tasolla. Koko maan keskihinta alkuvuonna 2015 oli 8 500 euroa hehtaarilta, nousua yksi prosentti. Tekstissä mainitut hinnat ovat mediaanihintoja. Vertailujaksona on käytetty 1.1.– 30.6.2014.

NRO 7 ELOKUU 2015

Erikoishammasteknikko Reijo Heinonen p. 0400 172 374

Tavoitamme 100.000 kotitaloutta kahdesti viikossa Oulu, Oulunsalo, Kempele, Haukipudas, Kiiminki, Ii, Tyrnävä, Muhos, Liminka, Lumijoki, Ylikiiminki, Pudasjärvi

Minäkin luotan erikoishammasteknikkoon! Luota sinäkin, soita ja sovitaan aika!

Pyydä tarjous tarvitsemallesi jakelumäärälle! Puh. 044 737 0331, 0 044 737 3 033 0337 suora.jakelu@oulu-suorajakelu.fi

Iisalmen TURBOhuolto • Uudet alkuperäiset turbot henkilöautoihin, kuorma-autoihin, traktoreihin, metsäkoneisiin ym. • Muuttuvageometriset turboahtimet (VNT, VGT, VTG) • Turbojen huollot kaikkiin merkkeihin

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN www.pekant.fi KORJAAMO/ VARAOSAT: OULU

Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810

KORJAAMO: JÄÄLI Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810

KORJAAMO/ VARAOSAT: TURKU

Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820

PALVELEMME:

ma-pe 6-22, la 8-16

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

RASKASSARJA HEAVY DUTY REPAIRS

P. 050 559 9295

Porovedentie 121, IISALMI www.iisalmenturbohuolto.fi