Maa Elävä
seutu Maaseudun puolesta
6
KOTISEUTULEHTI
Elävä Maaseutu -lehti nro 8 SYYSKUU 2013
Yksi pysähdys, monta palvelua!
”Tilanne aina hallussa”NTI TON
S Y A Y R M A S V Y N N E TYHJ
Ultrapoint Koira-GPS sisältää kaiken, mitä tehokkaalta ja toimintavarmalta tutkalta vaadit. GPRS-pohjaisen DoGPS+:n ansiosta laite pelittää kaiken lisäksi nopeasti, automaattisesti ja edullisesti.
Viihtyisässä ravintolassa 64 asiakaspaikkaa + kesäterassilla 32
Katja Partaselle erityisen tärkeää ovat selkeät kartat, matalat käyttöja ylläpitokustannukset sekä pannan erinomainen vesitiiveys.
18 hengen kabinetti varattavissa yksityistilaisuuksiin
Restaurant estaurant
Runsas noutopöytä, www.noutopoyta.
Testaa ilmaisella Maasto-GPS:llä!
Herkulliset A´la Carte -annokset
Lisää käyttäjien paljonpuhuvia kokemuksia ja kommentteja www.ultrapoint.fi.
ABC-Marketista elintarvikkeet edullisesti kaupan hinnoin
Katja Partanen Nerkoon riistamiehet ry
Maittava aamiainen
ABC-burgerit ja -pizzat
Inva-WC, jossa lastenhoitopöytä
POISTAMME NYT
Veikkauksen Online
Market
RAY:n peliautomaatit
•Pyöriä •Mopoja •Puutarhakoneita •Moottori- ja raivaussahoja
ABC-polttoaineet myös automaatista 24h Nestekaasut ja korjauspalveluinfo Vaalan Juustolan juustokauppa
a!
Tervetulo
Vaalanportti
6-24
Vaalantie 285, 91700 Vaala 044 788 4874 abc.vaalanportti@sok.fi
LAATUTAVARAA ALEHINTAAN!
koir Kotimainenisiin o pohjoisma
ltuut PS:n vatis ka • F nt Koira-G RVI Ilpon Ka UltrapoiHH -Sport • EVIJÄ pohja K
ALAHÄRMÄ a, Seppo Kaste NA Erämaailm Kajaani • • HÄMEENLIN oria • KAJAANI Tekniset • KE Arm Ä MI City-Sport KE JYVÄSKYL • lu lve pa O nnus rpirosvo • KU Sisä-Savon ase • KUHMO Ko la R A kko KS Ko s LIE Konekesku ort Finland • N Urhe ANTA Wild Sp INE NR EE LA PP OU • LA • HH-Sport A on AL cti NIV du • Tutkapanta • PORI AA Pro I Green Trail City-Spo • PIEKSÄMÄK ROVANIEMI s-Myymälä • NKYLÄ RAUMA Sisso curity • SODA -Se EF INÄJOKI AUS Ca SE • RK on VA • rls Ca lastus Oy Ka ja Erä VAASA Kurre
oint-m
www.maaseutulehdet.fi
p Kaikki Ultra
Ultrapoint Koira-GPS:ään kuuluu useimpiin puhelinmalleihin soveltuva ohjelmisto sekä muovinen, pestävä panta akkuineen ja latureineen. Antennit sijoittuvat optimaaliselle paikalle koiran niskaan. Akuissa on markkinoiden pisin virrankesto. www.jussinpyora.
TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito
• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA
• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset
Konsultoiva tilitoimisto
Jetrocap Oy
Uusikatu 57-59 90100 Oulu (08) 336 423 fax 336 493
PALVELEMME SINUA ma-pe 9-18 la 9-14
oin
www.ultrap
TUIRA, Valtatie 49
(08) 5542 983
Tämä lehti luettavana myös netissä:OULUNLAHTI www.maas Jukolankuja 1-3 (08) 5542 987
“Meidän isille ei tarvitse huutaa... ... se kuulee vielä ilmankin!” Suomen suosituin kiväärivaimennin on nyt myös maailman suosituin. Suurin osa BR-Tuotteen vaimentimista menee vientiin kuulonsuojaustarkoituksiin.
ASE
Refleksivaimentimet TM ja BR-kiikarinjalat TM Sahamyllynkatu 33, 80170 JOENSUU Puh./fax (013) 896 862, GSM 0500 925 066 markku@brtuote.fi www.brtuote.fi
AS
P
2
NRO 8 SYYSKUU 2013
Suomalaisilla vaikeuksia säästää pahan päivän varalle
Viidenneksellä ei säästöjä lainkaan Lähes joka toinen suomalainen on varautunut kehnosti työttömyyttä tai muuta taloudellisesti vaikeaa tilannetta varten, paljastaa kysely. Moni ei säästä, vaikka siihen olisi varaakin. Asiantuntijan mukaan säästössä tulisi olla ainakin kaksi kertaa kuukauden nettopalkan verran rahaa.
Maarit ja Ari Ojamäki; kuvaaja: Sanna Liimatainen
Suomalainen jouluolut on kuin lähiruokaa Perunan tai lähellä tuotetut kasvikset moni mieltää helposti lähiruoaksi, mutta tuskin monikaan ajattelee olutta nauttiessaan juovansa lähijuomaa. Mallasohran matka olutpulloon voi kuitenkin olla niinkin lyhyt kuin Lammilta 100 kilometrin päähän Keravalle. Lähiruokaan panostavien Maarit ja Ari Ojamäen maatilan päätuote on peruna, joka jatkojalostetaan heidän omalla tilallaan Lammilla ja myydään lähiseutujen laitoskeittiöihin. Tänä vuonna heidän tuotannostaan saa nauttia koko Suomi, mutta ei perunoina vaan jouluoluena. – Osallistuimme viljelykilpailuun, jossa meidän viljelemämme ohra valittiin parhaaksi mallasohraksi,
joten nyt siitä tehdään jouluolutta Sinebrychoffin panimolla Keravalla, iloitsee tilan emäntä Maarit Ojamäki. Ohran viljelyssä on oltava tavallistakin tarkempi, mikäli mielii voittajaksi. Mallasohran tie pellolta joulupöytään on monivaiheinen, mutta ohran alkutaival on tuttuakin tutumpi Ojamäen isännälle. – Ensin muokataan tilan paras peltolohko ja sinne kylvetään tarkkaan valitut ohransiemenet. Kesän mittaan tehdään tarpeelliset kasvinsuojelutyöt. Ja kun sato on kypsä, on vuorossa viljan puinti, kuivatus ja kuljetus mallastajalle, kertoo Ari Ojamäki. Voittajaviljelijän on myös osattava annostella typpilannoitusta juuri oikea määrä,
ettei ohran valkuaisainepitoisuus nouse tai laske liikaa. Mallastajalla ohranjyvät mallastetaan eli käsitellään liottamalla ja idättämällä oluen valmistukseen sopivaan muotoon. Tämän jälkeen ne kuljetetaan ohramaltaana panimolle, jolloin alkaa panimomestarin työsarka. – Panimolla ohramallas jauhetaan, mäskätään ja keitetään. Näin saadaan aikaiseksi vierre, johon lisätään hiivaa ja ilmaa, jotta käyminen alkaa, kertoo panimomestari Tapio Kangas-Heiska Sinebrychoffilta. Panimomestari saattaa jättää mainitsematta muutaman yksityiskohdan oluensa reseptistä, mutta käytännössä olut on valmista käymisen ja suodatuksen jälkeen.
Rahan siirtäminen sivuun jokaisesta palkasta on vain harvalle suomalaiselle itsestäänselvyys. Jopa reilulla viidenneksellä suomalaisista ei tällä hetkellä ole lainkaan arjen käyttörahoista erillisiä säästöjä, paljastaa LähiTapiola Pankin tuore Arjen katsaus -tutkimus. Yhtä usealla säästöjä on kertynyt vain alle 3000 euroa. – Tämä tarkoittaa sitä, että lähes joka toisella suomalaisella on heikot puskurit elämän yllättäviä tilanteita, kuten työttömyyttä varten. Tutkimuksen mukaan joka seitsemännellä toimeentulo vaarantuisi heti työttömyyden iskiessä, LähiTapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti kertoo. Pajulahden mukaan harvan suomalaisen kohdalla kyse on siitä, ettei ole varaa laittaa rahaa sivuun. – Tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen kokee itsensä kuitenkin hyvätuloiseksi. Siinä mielessä on hyvin hämmästyttävää, että säästämisinto on näin laimeaa. Vanhemmat säästävät nuoria selvästi ahkerammin. Myös miehillä on naisia useammin isompia, yli 20.000 euron säästöjä. Uutiset epävakaasta
taloustilanteesta on saanut monet suomalaiset havahtumaan olemattomiin säästöihinsä. Reilu neljännes suomalaisista kertoo vähentäneensä rahan kulutustaan viimeisen puolen vuoden aikana. Epävarma taloustilanne näkyy myös laskujen maksamisessa. Joka kymmenes kyselyyn vastanneista suomalaisista tunnustaa, että heillä on usein ongelmia maksaa laskunsa ajallaan. – Suomalaiset ovat yleisesti olleet tunnollisia hoitamaan maksunsa eräpäivään mennessä, mutta nyt erityisesti yrittäjillä ja nuorilla on ongelmia, Pajulahti kertoo.
Pelko työpaikan menetyksestä yhä yleisempää Huonot talousuutiset ovat myös saaneet yhä useammat pelkäämään työpaikkansa puolesta. Kyselyn mukaan lähes joka toinen pelkää ainakin muutaman kerran vuodessa menettävänsä työnsä. Viikoittain pelossa elää joka kymmenes suomalainen. – On huomattavasti huolettomampaa elää, kun tietää, että pystyy säilyttämään elintasonsa hetken aikaa työttömyyden iskiessä. Kannattaa siis istua
alas ja käydä läpi omat tulot ja menot. Jokaisella olisi hyvä olla säästössä kaksi tai kolme kertaa kuukauden nettopalkan verran rahaa, Pajulahti ohjeistaa. LähiTapiola toteuttaa Arjen katsaus -tutkimuksen kahdesti vuodessa. Tutkimuksen toteuttaa YouGov Finland LähiTapiola Pankin toimeksiannosta. Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä 19.8.–22.8.2013 YouGovin kuluttajapaneelissa. Otos edustaa suomalaista väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaisvastaajamäärä on 1011, työelämäkysymysten osalta 593. LähiTapiola toteuttaa Arjen katsaus -tutkimuksen kahdesti vuodessa. Tutkimuksen toteuttaa YouGov Finland LähiTapiola Pankin toimeksiannosta. Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä 19.8.–22.8.2013 YouGovin kuluttajapaneelissa. Otos edustaa suomalaista väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaisvastaajamäärä on 1011, työelämäkysymysten osalta 593. Lisää Arjen katsauksesta: www.lahitapiola.fi/arjenkatsaus ja www.lahitapiola.fi/omatalous.
3
NRO 8 SYYSKUU 2013
Hirvenmetsästys alkoi Hirven- ja peuranmetsästys alkoi suurimmassa osassa Suomea syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 28.9. Pohjois-Lapin alueella hirvenmetsästys alkoi jo syyskuun alussa. Hirvenmetsästykseen arvioidaan osallistuvan yli satatuhatta metsästäjää. Suomen riistakeskus myönsi tulevalle metsästyskaudelle 32.900 hirvenpyyntilupaa, mikä on 10 % vähemmän kuin viime syksynä. Hirvikantaa on viime vuosina tavoitteellisesti vähennetty ja hirvimäärä on nyt suuressa osassa Suomea tavoi-
tetasolla. Kahdeksan riistakeskuksen aluetoimiston alueella tulevalle kaudelle myönnetty lupamäärä on edellisvuoden tasolla tai hieman suurempi. Lupamäärä pieneni edelleen Pohjois-Suomessa. Riista- ja kalatalouden tutki-
muslaitos on arvioinut edellisen metsästyskauden päätyttyä hirvikannan kooksi noin 73.000. Kesän vasontakauden jälkeen hirviä arvioidaan olevan noin 115.000. Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin 22.100 pyyntilupaa eli hieman enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna Suomen hirvisaalis oli noin 40.000 eläintä. Tulevan syksyn saaliin arvioidaan olevan hieman tätä pienempi. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.
Metsästys alkaa vaiheittain Osa metsästysseuroista ja -seurueista varsinkin EteläSuomessa siirtää hirvenmetsästyksen aloitusta lokakuun puoliväliin vapaaehtoisesti. Kun lehdet ovat pudonneet puista, näkyvyys metsissä on parempi ja kylmemmällä ilmalla saaliin jäähdyttäminen onnistuu helpommin. Maan pohjoisosissa, jossa ensilumi tulee usein jo lokakuun alkupuolella, hirvijahtiin lähdetään usein heti aloituspäivänä. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniolla ja Utsjoella syyskuun alussa alkanut hirvenmetsästys jakautuu kahteen jaksoon. Syys–lokakuun taitteeseen
ajoittuvan kiimahuipun vuoksi hirvi on rauhoitettu 21.9.– 10.10., minkä jälkeen jahti jatkuu jälleen 11.10.–30.11.
Hirvikolaririski lisääntyy syksyisin Autoilijoiden tulee syksyisin ottaa huomioon hirvivaara liikenteessä. Hirvien kiima-aika, syksyn pimeys ja hirvien siirtyminen talvilaitumille lisäävät merkittävästi hirvikolaririskiä. Hirvieläimen kanssa ajetusta kolarista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen, vaikka eläin jatkaisi kulkuaan kolarin jälkeen. Hätäkeskus hälyttää riistanhoitoyhdistysten ylläpitämän suurriistavirka-apuorganisaation (SRVA) kautta paikalle asiansa osaavat jäljestäjät, jotka hoitavat tilanteen edellyttämät jatkotoimenpiteet. Suomessa sattuu vuosittain noin 4000 hirvieläinkolaria, joista lähes kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä. Metsästys on tärkein keino säädellä hirvieläinkantoja ja ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia. Hirvenmetsästyksessä tuttu punainen vaatetus on säädösmuutoksen myötä vaihtumassa paremmin näkyvään oranssiin tai oranssinpunaiseen. Alkava syksy on kuitenkin vielä siirtymäkautta, jolloin myös punainen lakki ja liivi ovat edelleen sallittuja.
Vanha rakennuskanta on energiatuhlari uusiin rakennuksiin verrattuna.
Lämmitysjärjestelmä kuntoon talveksi Lämmin kesä on loppusuoralla ja rakennusten lämmityskausi alkamassa. LVI-laitteiden syyshuolto varmistaa, että lämmitysjärjestelmä toimii häiriöittä ja sisätiloissa on miellyttävää oleskella talvipakkasillakin. Lämmitysjärjestelmästä on tärkeää tarkastaa automatiikan ja pumppujen toiminta, ja uusia rikkoontuneet osat esim. termostaattiset patteriventtiilit. Lisäksi on hyvä varmistaa, että ilmanvaihtojärjestelmien suodatin- ja venttiilihuolto sekä automatiikka toimivat kunnolla. Lämpimän käyttöveden osalta tarkastetaan verkoston painetaso ja lämpötila sekä vesijohtokalusteiden kunto: vuotavat ja vettä törsäävät kalusteet kannattaa vaihtaa nykyaikaisiin vettä säästäviin. - Toimiva LVI-järjestelmä lisää asumisviihtyvyyttä ja pitää lämmityskustannukset hallinnassa. Jos oma taito ei riitä, niin apua saa oman paikkakunnan LVI-liikkeistä, toimialapäällik-
kö Arvo Ylönen LVI-Teknisistä Urakoitsijoista toteaa. Syyshuollon yhteydessä on hyvä hetki suunnitella toimenpiteitä, joilla rakennuksen energiatehokkuus nousee pysyvästi uudelle tasolle. Vanha rakennuskanta on energiatuhlari uusiin rakennuksiin verrattuna. Syyskuun alussa voimaan tulleet korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset edellyttävätkin energiatehokkuuden parantamista luvanvaraisten korjaushankkeiden yhteydessä. Käytännön toimenpiteitä ovat mm. lämmitystapamuutokset, joissa lisätään uusiutuvan energian käyttöä (esim. aurinko- ja maalämpö). Myös ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen ja rakennuksen ulkovaipan tiivistäminen parantavat energiatehokkuutta. - Nyt on hyvä ajankohta käynnistää korjaushankkeita, kun uudisrakentaminen hiljenee ja alan yrityksillä on osaavia henkilöitä hankkeisiin, Ylönen vinkkaa.
4
NRO 8 SYYSKUU 2013
Piethin lustia Luostolla Kustannus Oy Maaseutulehtien vuosien saatossa jo perinteeksi muodostunut ruskaretki suuntautui tänä syksynä Sodankylään Luostolle, mistä tehtiin lauantaipäivänä koukkaus Kemijärvelle suositun Taivaan tulet –televisiosarjan syntymaisemiin. Samalla päästiin maistelemaan sarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Kari Väänäsen 60-vuotispäivien rääppiäisiä. Jotta tästä tarinasta tulisi todenperäinen, on kerrottava aluksi jutun kirjoittajan lähtösekoilusta. Matkanjohtaja Raimo Klasila värväsi allekirjoittaneen kertomaan retkestä kaiken mitään siihen lisäämättä tai mitään siitä pois jättämättä. Tämä tietysti sillä rajoituksella, että kyseessä on perhelehti, eikä mikään seitsemän päivää! Dementia alkanee vallata alaa meikäläisen aivoissa: lähtöpäivämäärä oli tarkkaan muistissa, mutta lähtöpäiväksi oli mieleen painunut torstain sijaan perjantai! Torstaina istuin kaikessa rauhassa kotona, kun tuli soitto: Missä sitä ollaan, me ollaan jo täällä Oulun linja-autoasemalla lähdössä? Hätäisesti vaatteet silittämättä kassiin ja sitten taksiin. Kuljetus oli niin paljon aikataulua edellä, ettei Oulusta lähtö viivästynyt yhtään meikäläisen mokailun vuoksi. Liekö Reissumattia kipparoinut Matti Parkkisenniemi aavistanut tilanteen ja Luostolle Hotelli Luostotunturiin saavuttiin aikataulun mukaisesti. Matti oli jo muuten 11.
kertaa kuljettamassa Kotipitäjälehden lukijamatkalaisia!
Ulkoilua ja karaokea Menomatkalla ei autossa vielä laulettu, mutta perille päästyä laulu alkoi raikaa. Hotellissamme oli otettu tavaksi laulaa iltapäivisin karaokea terassilla. Siinä hommassa muutamat joukkomme jäsenistä, varsinkin hyvin laulavat Kalevi Tihinen, Matti Parkkisenniemi ja matkanjohtaja Raimo Klasila kunnostautuivat kiitettävästi joka päivä. Reipashenkinen joukkomme vietti päivät lenkkeillen lähimaastossa ja uskaltautuivat jotkut kiipeämään tunturiinkin. Suurin korkeus Luostotunturilla yltää yli 500 metriin merenpinnasta. Ulkoilun jälkeen oli mukava pulahtaa Ametistikylpylän viilentäviin vesiin. Perjantaina lähdettiin myös joukolla sauvakävelylle kiertämään hotellin vieressä olevaa Ahvenlampea. Oppaamme Pekka Parviainen piti lenkin aluksi lyhyen opetustuokion oikeaoppisesta sauvakävelys-
Luostotunturi on vaikuttava näky lammen yli kuvattuna.
tä. Lenkin aikana hän ehti myös kertoa perusasioita Sodankylän kunnasta ja Luoston matkailukeskuksesta, jossa on 6 000 vuodepaikkaa. Iltaohjelmakin oli hotellissa laadukasta. Torstaina yökerho Karhussa viihdytti Yölintuyhtye laulusolistinaan Simo Silmu, perjantaina oli vuorossa Suvi Teräsniska ja lauantaina mainio A. Aallon Rytmiorkesteri. Ja soittajien lopetettua virkeimmät jatkoivat vielä karaoken merkeissä.
Taivaalliset tulet Lauantaiaamuna noustiin autoon ja nokka käännettiin kohti Kemijärveä. Lähdettiin katsomaan Taivaan tulien kuvauspaikkoja ja samalla Kari Väänäsen lapsuuden maisemia. Edellisenä päivänä 60-vuotisiaan juhlinut oli siinä humussa unohtanut meidät ja nukkui ponniin. Viimein häneen saatiin yhteys ja juhlakalu haettiin kyytiin kotoa. Pieni myöhästyminen ymmärrettiin, kerranhan sitä ihminen täyttää 60. Ja etenkin kun itse
Teksti ja kuvat: Ilkka Hietala
kiertoajelu kuvauspaikoille ja Väänäsen selostus olivat jokaiselle mukana olleelle ainutlaatuinen elämys. Hän kertoi muutostaan 37 vuoden jälkeen lapsuutensa maisemiin. – Asuin täällä ja kävin koulua 5-15 ikävuoteni. Pitkän poissaolon jälkeen tutut paikat tulivat mieleen ikään kuin en olisi ollutkaan poissa ja se helpotti kuvauspaikkojen löytämistä. Kari Väänäsestä Kemijärven kaupunki on saanut mainion pr-miehen ja kaupunkilaisten puolustajan. Hän kertoi elävästi kaupungin vaiheista, koetuista takaiskuista ja niiden vaikutuksista kaupungin asukaslukuun. – Taistelu sellutehtaasta hävittiin, muitakin yrityksiä on kaatunut, mutta rautatien sähköistyksen voimme katsoa voitoksemme. Ja juuri eilen saimme kuulla ilouutisen, että Keiteleeltä tulee vakavarainen yritys rakentamaan sahan ja liimapuutehtaan. Se tietää Kemijärven mittakaavassa runsaasti uusia työpaikkoja. Väänänen kertoi myös kuinka ajatus Taivaan tulet –sarjasta
Kari Väänänen oli mainio opas Kemijärven historiaan ja nykyisyyteen. syntyi. Sen kohta nähtävän neljännen tuotantokauden jaksot jäävät viimeisiksi. Sarjan kuvauspaikat ovat lähes kaikki Kemijärvellä ja kemijärveläisiä on kuvissa nähty noin 500. – Mitään syytä erittäin suositun sarjan hyllyttämiseen ei TV2 ole kertonut. Tässä täytynee todeta, että kateus vie kalatkin vedestä. -Muuten näissä vesissä on runsaasti kaikenlaista kalaa, metsissä on marjoja ja sieniä, riistaakin on runsaasti. Ja asunnot ja tontit ovat hyvin halpoja. Täältä saa järvenrantatontin ja
talon samaan hintaan kuin Helsingistä vessanoven ilman käyttöoikeutta. Suosittelen harkittavaksi muuttoa tänne, Väänänen kehui kotipaikkaansa. Kiertoajelun päätteeksi nautittiin Hotelli Kemijärven kahviossa täytekakkukahvit ja matkalla Luostolle ihailimme vielä Pyhätunturilta maisemia. Sunnuntaina kotimatka sujui iloisesti laulun siivittämänä. Puheista ja kasvojen ilmeistä päätellen retkeläiset olivat tyytyväisiä pidennettyyn viikonloppuun.
5
NRO 8 SYYSKUU 2013
Tohmon Peltojärven kylällä on Taivaan tulien ”koplan” mökki, jossa he kasvattavat Urho-poikaa. Luokkakuva retkeläisistä otettiin mökin pihalla.
Atso Häikiö (keskellä) Vaalasta ja kuskimme Matti Parkkisenniemi Kuusamosta kuuntelivat Kari Väänäsen ”myyntipuhetta” Kemijärvellä asumisen ihanuudesta.
Pyhätunturin rinteellä päivänkakkarat olivat vielä täydessä kukassa, vaikka puissa oli jo täysi ruska ja lumitykit odottivat rinteessä.
Kemijärven alueella on rantaviivaa satoja kilometrejä. Hyvin tyypillisiä ovat tällaiset hiekkarannat.
Tämä vanha rakennus on konstaapeli Raunin isän Pekan talo. Kuvattaessa kamerat piti suunnata tarkasti, etteivät lähelle rakennetut uudemmat talot ole kuvassa.
Sauvakävely on kaikille sopiva liikuntamuoto. Pekka Parviainen (edessä oikealla) johti hotellin puolesta yhteislenkkiä Ahvenlammen ympäri ja kertoi Luoston matkailukeskuksen vaiheista.
6
NRO 8 SYYSKUU 2013
Metsäteollisuus käynnistää mittavan kampanjan Suomen peruskouluissa Suomen suurimpien metsäteollisuusyritysten edustajat vierailevat lokakuun alussa noin 300 yläkoulussa eri puolilla Suomea kertomassa 9.-luokkalaisille metsäteollisuudesta, sen tarjoamista työmahdollisuuksista ja alan tuotteista. Mahdollisuuksien metsä -kampanja lisää nuorten ja opettajien tietoa metsäalasta, sen erilaisista ammateista ja tuotteista sekä tuo työelämää ja kouluja lähemmäs toisiaan. Kampanjaan osallistuu noin 300 koulua. Mahdollisuuksien metsä -kampanja on metsäalan yhteinen voimanponnistus; kampanjan takana ovat Metsäteollisuus ry, alan suurimmat yritykset Metsä Group, Stora Enso ja UPM sekä Suomen Metsäyhdistys ja valtakunnallinen Metsä puhuu -hanke.
Mahdollisuuksien metsä -kampanjalla halutaan innostaa nuoria hakeutumaan metsäalan opintoihin ja töihin metsäteollisuusyrityksiin. "Nuorisotutkimusten mukaan nuoret eivät tunne metsäalan ammattien kirjoa, alalla tehtävää tuotekehitystä ja innovaatioita tai puun
käytön positiivisia ympäristöominaisuuksia", sanoo Metsäteollisuus ry:n koulutuspoliittinen asiantuntija Anne Kettunen. "Alan opintoihin tarvitaan lisää hakijoita ja lähivuosien eläköityminen lisää työvoiman tarvetta. Esimerkiksi puutuotealan osaajista, metsäkoneenkuljettajista ja laboranteista on kysyntää. Koulutusohjelmia on uudistettu kaikilla opintoasteilla vastaamaan metsäteollisuuden tulevia osaamistarpeita", Kettunen jatkaa. Metsäteollisuuden työt ja tuotteet luovat hyvinvointia Suomeen. Metsäteollisuus työllistää noin 50 000 henkilöä ja koko metsäsektorilla on noin 160 000 työpaikkaa. Vuonna 2012 metsäteollisuuden viennin arvo koko Suomen viennistä oli
noin 20 prosenttia ja kymmenen merkittävimmän vientituotteen joukossa oli neljä metsäteollisuuden alaan kuuluvaa tuotetta. Mahdollisuuksien metsä -kampanjan kouluvierailuilla nuoret kuulevat vierailijoiden omakohtaisia koulutus- ja uratarinoita, saavat tietoa alan näkymistä sekä pääsevät tutustumaan erilaisiin puupohjaisiin tuotteisiin, kuten biokomposiittiin, taivuteltavaan vaneriin, erilaisiin paperilaatuihin ja pakkauksiin. Kampanjaan liittyy myös Työ kasvaa puissa -kilpailu, jossa nuoret pohtivat alan monipuolisia työmahdollisuuksia. Parhaat kilpailutyöt palkitaan Metsämessujen koululaispäivänä 22.11.2013 Helsingin Messukeskuksessa. Suomi on yksi maailman
suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia. Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 160 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta. Haukiputaan koulu, Haukipudas Heinätorin koulu/Heinätorin yksikkö, Oulu Karjasillan koulu, Oulu
Kempeleen yläaste, Ylikylän koulu, Kempele Kirkonkylän yhtenäiskoulu, Kempele Koivupuhdon koulu, Merijärvi Kuulammen koulu, Tyrnävä Laanilan yläaste, Oulu Laivakankaan koulu, Jääli Lumijoen peruskoulu, Lumijoki Maikkulan yhteinäiskoulu, Oulu Merikadun koulu, Raahe Nilon koulu, Kuusamo Niva-Kaijan koulu, Nivala Oulaisten yläkoulu, Oulainen Oulun kansainvälinen koulu, Oulu Oulun normaalikoulun perusaste, Oulu Pateniemen koulu, Oulu Pattasten koulu, Pattijoki Pohjankartanon koulu, Oulu Pyhännän koulu, Pyhäntä Rajakylän yläkoulu, Oulu Rukan koulu, Rukatunturi Saaren Koulu, Pyhäjoki Salmen koulu, Pyhäsalmi Saloisten koulu, Saloinen Terva-Toppilan koulu, Oulu Torangin koulu, Kuusamo Utajärven yhtenäiskoulu, Utajärvi
KUOHKEUTTA Dulcia Avanced IONÈNE G • suojaa ja vahvistaa hiusta • tuo tuuheutta ja kestoa kampaukseen Toteutamme sinulle ammattitaidolla hiustyylin, JOKA KESTÄÄ.
Uusikatu 19, Oulu • ajanvaraus 010 376 5260 • nettiajanvaraus www.joro-jukka.fi
010-numeroon norm. soittohinnat sis. alv 22%: puhelut lankaverkosta 8,21 snt/puh+ 5,9 snt/min, puhelut matkapuhelimista 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min
KIHARALLA
7
NRO 8 SYYSKUU 2013
DIESELKORJAAMO
RUISKUTUSPUMPUT+SUUTTIMET Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Puh. (016) 257 351 ma-pe 8.00-17.00
Omena haastaa mustikan
p. 622 616
Vaaleatkin hedelmät ovat superruokaa Omena on varsinainen terveyspommi, joka on suotta jäänyt mustikan varjoon. Omena päihittää supermarjat muun muassa siinä, että oikein varastoituna se säilyy talven yli myös sellaisenaan, eikä ravintoaineita valu hukkaan. ”Mitä tummempi kasvis, sitä terveellisempi”, on moni kuullut sanottavan. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin. Myös vaaleissa hedelmissä, kuten omenoissa, on valtavasti terveellisiä ainesosia, jotka suojaavat muun muassa sydän- ja verisuonitaudeilta sekä ehkäisevät syöpää. – Omenassa on paljon terveellisiä flavonoideja, ja omenan kuidun on todettu alentavan haitallista LDL-kolesterolia, kertoo kotitalousneuvoja Jenni Kunnaala Etelä-Suomen maaja kotitalousnaisista. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan omena ehkäisee myös aikuistyypin diabetesta – mutta
vain, jos omenan syö sellaisenaan kuorineen päivineen. – Suuri osa omenan ravintoaineista sijaitsee kuorikerroksessa. Koko satoa ei siis kannata säilöä mehuksi tai soseeksi, vaan omenaa voi varastoida myös ihan sellaisenaan, Kunnaala vinkkaa. Omena viihtyy hyvin viileässä ja pimeässä, kuten kellarissa. Omenaa varastoitaessa kannattaa pitää huoli, että säilöö vain terveitä ja vahingoittumattomia hedelmiä, jotta pilaantuneet eivät pääse tartuttamaan muita. – Astioiden päälle kannattaa myös laittaa kannet, jottei omenan etyleeni aiheuta muiden kasvisten pilaantumista.
Omenassa aavistus anista, jopa voita ja kermaa Eri omenalajikkeiden ravintoaineissa ei ole eroa, mutta maku saattaa vaihdella paljonkin. Jo-
kainen osaa erottaa makean ja happaman, mutta tarkemmin maisteltuna syksyn hedelmästä on löydettävissä tusinan verran muitakin makuja. – Omenoista voi löytää paljon eri aromeja, aivan kuin viineistäkin. Joistain omenista voi maistaa esimerkiksi muskottia, anista tai mantelin ja hunajan makua, Kunnaala kertoo. Tarkan makuhermon maistelija voi löytää omenasta jopa voin, kerman tai juuston aromia. – Omena sopii erinomaisen hyvin yhteen salaateissa esimerkiksi pähkinöiden, sellerin ja punajuuren kanssa. Sitä kannattaa kokeilla myös kastikkeissa possun, kanan ja riistan kaverina. Omenan aromit pääsevät oikeuksiinsa erityisesti myös pitkään haudutetuissa pataruoissa. Mausteeksi sopivat vaikka anis, kaneli, korianterinsiemenet, neilikka tai muskotti.
Superhedelmä omena
Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani
Ajanvaraukset sopimuksen mukaan
• Omenassa on runsaasti muun muassa C-, B- ja Evitamiineja. • Omena sisältää runsaasti flavonoideja, joiden on havaittu ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja sekä jopa syöpää. • Omenan on tutkimuksissa huomattu ehkäisevän aikuistyypin diabetesta ja alentavan LDL-kolesterolia. • Omena on erinomainen hedelmä laihduttajille, sillä sen kuitu pitää kylläisyyden tunteen pitkään. • Suuri osa omenan ravintoaineista sijaitsee kuorikerroksessa.
Tämä lehti luettavana myös netissä www.maaseutulehdet.fi Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kerran kuukaudessa JAKELU:
PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari
JÄSENYRITYS
Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin
YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Olavi Määttä Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383
Myyntineuvottelija Olavi Määttä puh. 045 632 6995
Faksi: (08) 340 521
8
NRO 8 SYYSKUU 2013
*
Syyskampanja 2013 Avant 528
Työtehopaketilla ja 6-toimisella Joystickilla.
19 950,alv. 0% Suorankaupan hintaan!
28
ssa
sta
• Moottori 28 hv • Nostokorkeus 279 cm • Kaatokuorma 950 kg • Maksimi murtovoima / 50 cm 1250 kg • Ajonopeus 12 km/h
Kampanja-aika 15.9.–15.12.2013 Sisältää: Teleskooppipuomi, puominvakaaja, lohkolämmitin, työvalosarja, ajonvapautus, työhydrauliikan käyttö joystickin painonapeilla.
uutuus! Avant R28 ja R35 • Erinomainen kääntyvyys ahtaissa sisätiloissa • Helppo ajaa taaaksepäin • Teleskooppipuomi vakiona • Hyvä tasapaino jäykän runkonivelen ansiosta
Maaseutu Maaseutu Maa seutu
Tule tutustumaan Agrimarket konekeskuksiin.
KONTIO MIKKO p. 0107684915 JETSONEN JANNE p. 0107684739
Zatelliitintie 10, Kempele
www.maaseutulehdet.fi
Maaseutu eläväksi! Tämä lehti luettavana myös netissä: www.maaseutulehdet.fi
- Kuormalavojen osto ja myynti - Kuljetuspalvelut - Minikaivurin vuokraus
Puh. 0400 642 201 www.lavajussi.fi