Elävä maaseutu 8 2014 by Kustannus Oy Maaseutulehdet

Maaseutu

Elävä Maaseutu -lehti nro 8 SYYSKUU 2014 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

RUMTEC rumpuputket ja sillat

www.viacon.fi

Kaipaatko UUTTA ILMETTÄ hiuksiisi?

Pyöreät- ja matalarakenteiset putkisillat • Teräs- ja muovirummut • Suodatinkankaat • Geovahvisteet •

Kutsumme Sinut yksilölliseen suunnitteluun Color Bariimme Oy ViaCon Ab Tikkasentie 16 90410 OULU Puh 020 7609 209

Ajanvaraukset 010 376 5260 30min Color Bar suunnittelu veloituksetta, kun varaat ajan 9.10.2014 mennessä.

Uusikatu 19, 90100 OULU

p. 010 376 5260 WWW.JOROJUKKA.FI www.joro-jukka.fi

010-numeroon norm. soittohinnat sis. alv 24%: puhelut lankaverkosta 8,21 snt/puh+ 5,9 snt/min, puhelut matkapuhelimista 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min

DIESELKORJAAMO

RUISKUTUSPUMPUT+SUUTTIMET Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Puh. (016) 257 351 ma-pe 8.00-17.00

www.maaseutulehdet.fi

ILMAT vIILeNee jA KAUSI LäheSTYY.

TILAA UUSI FMG-AURASI NYT! • UUDeT zoom-aurat • SUOSITUT alueaurat • MONIKäYTTÖISeT perhosaurat NYT KOKO AURAMALLISTOSSA helposti irrotettavat, ruuvikiinnitteiset sovitteet.

KYSY TARjOUS SINULLe SOpIvASTA AURASTA vALTRA-MYYjäLTäSI!

AGCO Suomi Oy Topi Väänänen 040 759 7204 Juha Yliklaavu 0400 343 784

NRO 8 SYYSKUU 2014

Kotimaisuus ratkaisee luomun ostamisessa Luomutuotteilla on vakaa kannattajakunta haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Valio selvitti viime keväänä kuluttajien luomuun liittyviä toiveita ja ostomotiiveja. Tutkimuksesta* kävi ilmi, että luomutuotteiden kohdalla ostamista ohjaavat hintaa enemmän arvoperusteet, kuten luonnollisuus ja ekologisuus. – Myös kotimaisuus nousi tutkimuksessa vahvasti esille. Kotimaisten luomutuotteiden laatuun luotetaan enemmän kuin ulkomaiseen luomuun. Luomutuotteet eivät välttämättä päädy edes harkintalistalle, mikäli niiden suomalaisuudesta ei voida varmistua, brändipäällikkö Niklas Lindroos Valiolta kertoo. Luomutuotteita ostetaan kolmesta syystä: maun ja laadun vuoksi, eettisin perustein sekä puhtauden ja terveellisyyden takia. Luomumaitotuotteiden kohdalla ostoperusteina korostuvat maku ja eettiset syyt.

Maito on suosituin luomutuote

Maito on edellisvuosien tapaan suosituin luomutuote Suomessa. Luomu.fi-sivuston mukaan noin joka kuudennella luomuun käytetyllä eurolla ostetaan maitoa tai muita nestemäisiä maitotuotteita. – Valion luomumaitojen myynti on kasvanut tänä vuonna 17 prosenttia viime vuoteen verrattuna, Niklas Lindroos sanoo. Kaikkien luomuelintarvikkeiden myynti kasvoi Suomessa viime vuonna kuusi prosenttia. Luomun osuus kaikkien elintarvikkeiden myynnistä on kuitenkin edelleen vain muutaman prosentin verran. Suomessa luomumaitoa tuotetaan reilut 40 miljoonaa litraa vuodessa, mikä on vajaa kaksi prosenttia kaikesta maidontuotannosta. Valio on suurin yksittäinen luomutoimija Suomessa. Valiolaisia luomutiloja on kaikkiaan noin 120, ja näillä tiloilla asustaa noin 5 000 luomulehmää. Valio Luomu™ tuoteperheeseen kuuluu parikymmentä erilaista tuotetta: maitoja, piimä, kermoja, jogurtteja, viili, juusto, voi, mehuja ja marjakeittoja. Kuluttajien suosikkituotteita ovat Valio Luomu™ vanhanajan täysmaito sekä Valio Luomu™ kevytmaito. Syksyn uutuus on Valio Luomu™ rasvaton maito 2 desilitran annospakkauksessa. Valion luomumaitotuotteet valmistetaan suomalaisesta luomumaidosta Valion tehtaissa Suomessa. Luomutuotteissa käytettävät marjat ja sokeri ovat myös luomua.

Talvirengaskausi alkaa jo

Kitkat alle ajoissa Vaikka talven saapumisesta ei vielä näkyisikään merkkejä, kannattaa kitkarenkaat vaihtaa alle hyvissä ajoin. Samalla säästyvät hermot. Vaikka kitkarenkaiden käyttö onkin sidottu lämpötiloihin, voi vaihdon useimmiten tehdä turvallisesti jo syyskuun puolivälissä. Yölämpötilat saattavat pudota jo alkusyksystäkin pakkaslukemiin ja tien pinnalla voi aamulla olla jopa mustaa jäätä. Kesärenkailla ajava on silloin pulassa. – Olosuhteet kitkarenkaan käyttöominaisuuksille ovat jo hyvin lähellä oikeaa. Yöpakkaset ovat hyvä merkki siitä, että vaihto on ajankohtainen, kertoo Continentalin rengasasiantuntija Jari Alopaeus. Renkaalle turvallisin tapa on vaihtaa kitkat autoon silloin, kun tien lämpötila laskee pysyvästi alle viiden asteen. Alopaeuksen mukaan vähän ajavien ei tarvitse säikkyä korkeampiakaan lämpötiloja. Osviittana voi pitää myös 5-10 asteen päivälämpötiloja. – Jos autoa käytetään lähinnä työmatkoihin ja ajettavat matkat pyörivät joissakin kymmenissä kilometreissä, ei lämpötilan vaihtelu vahingoita kitkarengasta.

Ennakoi ja vältä ruuhkat

Kun talvikauden alkaminen alkaa olla sään puolesta selvä, säntäävät kaikki samaan aikaan renkaanvaihtoon. – Talvirengassesonki alkaa taas kuukauden sisällä. Vaihtamalla kitkat alle hyvissä ajoin voi säästää hermojaan välttämällä ruuhkahuipun. Yleensä kitkoilla voi huoletta ajella syyskuun puolivälistä vappuun saakka, Alopaeus vinkkaa. Ennen renkaanvaihtoa on kuitenkin tärkeää tarkastaa niiden kunto. – Riittävän kuviosyvyyden lisäksi on erittäin tärkeää, ettei renkaan ikä ylitä suosituksia. Kumiseos kärsii ajan kuluessa ja kitkarenkaassa sen hyvä kunto on erityisen tärkeä, kun ei ole nastoja pitoa helpottamassa.

Riskinä lämmin sadesää

Sekä kitkarenkaan kumiseos että runkorakenne ovat kesärenkaan vastaavia pehmeämpiä. – Kitkarenkaan ajovakaus on huonompi verrattuna kesärenkaaseen, sillä kesärenkaan kuviointi on jäykempi ja antaa

Vaikka talven saapumisesta ei vielä näkyisikään merkkejä, kannattaa kitkarenkaat vaihtaa alle hyvissä ajoin. sitä kautta paremman ohjaustuntuman, Alopaeus vertaa. Renkaat eroavat toisistaan myös siinä, että kitkarenkaassa pinnassa lamellileikkauksia on paljon ja kesärenkaassa vain vähän. Lämpimällä ja sateisella säällä kitkarengas

on kehno valinta, sillä sitä ei ole suunniteltu sellaisiin olosuhteisiin. – Kitkarenkaan materiaali on pehmeää ja se kuuluu, jos sillä ajetaan pitkään väärässä säässä.

Tämä lehti luettavana myös netissä www.maaseutulehdet.fi

Ramirent ja G4S Suomi kehittivät uudenlaisen turvallisuusratkaisun rakennustyömaille Rakennustyömailla jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ja väliaikaisolosuhteet asettavat haasteita turvalaitteille ja -palveluille. Alkuvaiheessa vartioinnin ja valvonnan tarve kohdistuu lähinnä kalustoon ja tarvikkeisiin. Rakennuksen kasvaessa myös valvottava pinta-ala kasvaa. Turvalaitteita saatetaan joutua siirtämään ja asentamaan uudestaan moneen otteeseen työmaan edetessä. Ramirentin ja G4S Suomen yhteinen Työmaaturva vastaa näihin haasteisiin. Uusi kuukausiveloitteinen

palveluratkaisu sisältää hälytys- ja valvontalaitteet, niiden asennuksen sekä kohteen valvonnan ja vartioinnin. Laitepaketti on suunniteltu siten, että se on helppo asentaa ja tarvittaessa siirtää, ja siihen on helppo lisätä uusia ilmaisimia ja toimintoja rakennustyön edetessä. – Olemme kehittäneet tämän palvelun nimenomaan rakennustyömaiden tarpeisiin. Huomioimme sen toteutuksessa rakennustyömaan koko elinkaaren, G4S Suomen toimitusjohtaja Tauno Maksniemi kertoo.

Rakennustyömaan valvontaan tarvittavan turvatekniikan hankkiminen voi olla hankalaa, eikä laitteita asenneta rakennustyömaalle pysyvästi. Uusi palveluratkaisu helpottaa merkittävästi rakennustyömaiden turvallisuustekniikan ja -palvelun hankintaprosessia. – Nyt asiakkaamme voivat kerralla vuokrata kulunvalvonnan, turvalaitteet ja saavat tarvitsemansa valvontaja vartiointipalvelun kone- ja laitevuokrauksen ohella, Ramirentin toimitusjohtaja Anna Hyvönen kertoo.

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:

Uutena elementtinä työmaille on tullut rakentamisen tiedonantovelvoite verottajalle 1.7.2014, joka koskee kaikkia urakoita joiden arvo on yli 15 000 euroa. – Työmaaturva tulee täydentämään Ramirentin RamiSmart palvelua, jolloin saamme yhdistettyä työmaan kulunvalvonnan, valvonnan, vartioinnin sekä siihen liittyvän tekniikan yhdeksi helpoksi ja hallittavaksi kokonaisuudeksi asiakkaalle, toteaa Tomi Anttila Ramirentin tuotepäällikkö.

Ramirent ja G4S Suomi kehittivät uudenlaisen turvallisuusratkaisun rakennustyömaille.

PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Tea Korkala Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383

Myyntineuvottelija Tea Korkala puh. 044 792 2122

Faksi: (08) 340 521

NRO 8 SYYSKUU 2014

Taantumassa rahat liikenteelle

Liikennehankkeissa unohdetaan välilliset hyödyt Kun mökki- tai työmatkalla luovii ohi jälleen yhden tietyömaan, monia ärsyttää: eikö näilläkin rahoilla olisi parempaa käyttöä erityisesti talouden laskusuhdanteessa? Asiantuntijan mukaan ei ole. Esimerkiksi rakenteilla oleva Länsimetro tarkoittaa paitsi töitä rakentajille, myös mullistusta koko asuntotuotantoon ja liikerakentamiseen. Juuri taantuman aikana rakentaminen on monelta kantilta katsottuna hyödyllistä. – Investoinnit saadaan matalasuhdanteessa edullisesti, koska hintataso on alhaalla ja töitä on vähän. Silloin suurista hankkeista käydään kova hintakilpailu. Hankkeeseen ryhtyminen on investoijan kannalta edullista, ja samalla se takaa töitä rakentajille ja suunnittelijoille, sanoo infrasuunnittelun johtaja Mikko Inkala Pöyryltä. Koko maailman soutaessa talouden taantuman aallonpohjassa infrahankkeiden merkitys korostuu entisestään. Suurella infrahankkeella on merkittävä työllistävä vai-

kutus. Esimerkiksi paraikaa rakennettavan Länsimetron eteen on sen valmistuttua tehty töitä yli 5 000 henkilötyövuotta. Tällä hetkellä Länsimetron työmaalla työskentelee reilut tuhat ihmistä.

Valtio unohtaa välilliset hyödyt

Tällä hetkellä valtio laskee jokaiselle infrahankkeelle hyöty–kustannussuhteen, jolla mitataan hankkeen kannattavuutta. Inkala näkee menettelyn puutteena sen keskittymisen ainoastaan kunkin hankkeen välittömiin vaikutuksiin. – Se ei ota riittävästi huomioon välillistä hyötyä, jota hanke luo, kuten asuntojen rakentaminen ja kiinteistöjen kehittäminen. Uusiin kaupunkiympäristöihin, kasvukeskuksiin, sijoittuvat kohteet – riippumatta siitä ovatko ne tie-, rata- vai katuhankkeita – luovat muuta investointia ja sillä tavalla elvyttävät taloutta. Länsimetron jatkeen, Kivenlahdesta Matinkylään ulottuvan rataosuuden, varrelle ra-

kennettaneen koti jopa 70 000 asukkaalle. – Länsimetron jatke on hyvä esimerkki. Hankkeen investointikustannukset ovat 800 miljoonaa euroa, ja summalla laitetaan merkittävä määrä yksityistä investointia liikkeelle, kuten asunto- ja liikerakentamista. Etenkin tässä taloudellisessa tilanteessa Länsimetron jatkeeseen investoiminen on todellinen piristysruiske Suomen taloudelle, Inkala sanoo.

Kansalaiset pystyvät viivästyttämään hankkeita

Infrarakentamisen kohtaamat ongelmat ovat toisinaan suurempia kuin nyrkin puiminen ohi ajavasta autosta. Kaupunkiympäristössä rakentaminen koskettaa niin asukkaita, yrityksiä, kuin julkisia laitoksia. – Kullakin on intressinsä ja toimintaa, joka saattaa häiriintyä rakentamisesta. Jotkut hankkeet ovat suositumpia kuin toiset. Aktiiviset, hanketta vastustavat kansalaiset pystyvät nykyisen lainsäädännön

Sulaketta lainaamassa - teattereiden yhteistuotanto Oulun kaupunginteatterin Pikisalissa nähdään ensi-illassa 2.10. klo 19 Oulun, Savonlinnan ja Joensuun teattereiden sekä Tanssiteatteri Minimin yhteistuotanto Sulaketta Lainaamassa. Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -romaaniin vapaasti pohjautuva näyttämöteos on saanut hävyttömän hauskan toteutuksen Mikko Roihan käsissä. Hän on käsikirjoittanut, ohjannut, lavastanut ja suunnitellut koreografian yhdessä työryhmän kanssa. Teatterin monitoimimies Mikko Roiha tunnetaan parhaiten klassisten näytelmien moderneista esityksistä, joista hän sai näyttämötaiteen valtionpalkinnon vuonna 2008. Roihan aikaisempia ohjauksia Oulussa ovat olleet Dakota (2000), Elämä ja kuolema (2004) sekä Pienin yhteinen jaettava (2006). Sulaketta lainaamassa on

tarina Liperin poikien mahdottomasta matkasta Joensuuhun, se on kahden paikkaansa ymmärtämättömän seikkailu suuressa Suomessa. Ihalainen ja Vatanen ajavat tammallaan, radiossa raikaavat Finnhitsit, uunissa kypsyy sika ja kotona nainen, jonka kanssa mennään samaan hautaan. Mykkä kansa hakee kaupungista maaseutua takaisin. Sulaketta lainaamassa nähtiin ensimmäisen kerran vuonna 2008 Kuopiossa Tanssiteatteri Minimin tuottamana. Näytelmä oli hitti savolaisten keskuudessa, ja nyt se toteutetaan yhteistuotantona uudestaan. Näyttämöllä nähdään vauhtia, arveluttavia tilanteita ja ohimennen hartaaksi äityvää tunnelmaa. Tarina on kaikin puolin hyväntuulinen, joten tosikot älkööt vaivautuko. Heitä työryhmä varoittaa etukäteen

hetkellisestä alastomuudesta ja muutenkin arveluttavasta meiningistä. Lavastuksen toteutus ja videokuvaus ovat Jukka Horsmanheimon käsialaa, puvustus ja maskeeraus Jaana Kurttilan. Sulaketta lainaamassa -yhteistuotanto tulee kolmen teatterin ohjelmistoon syksyllä 2014. Oulun lisäksi näytelmää esitetään Savonlinnassa ja Joensuussa. Esiintyjät ja tekijät on koottu neljästä eri teatterista. Päärooleissa nähdään Antti Lahti (Tanssiteatteri Minimi) – Antti Ihalainen ja Jari Pylväinen (Savonlinnan Teatteri) – Jussi Vatanen. Muissa rooleissa esiintyvät Annina Rokka (Oulun kaupunginteatteri), Riikka Puumalainen (Tanssiteatteri Minimi) ja Marja Myllylä (freelancer).

Maatalouden ratkaisu ilmastotalkoisiin on tuottavuus Viljelijät ovat valmiita ilmastotalkoisiin. Ratkaisuna on FAO:n linjaama ilmastoälykäs maatalous (Climate Smart Agriculture). Tämä tarkoittaa panostamista viljelymaan hyvinvointiin ja satotasoihin. Aihe oli esillä maailman viljelijäjärjestön (World Farmers’ Organisation, WFO) viesteissä juuri päättyneessä UN Climate Summitissa. Maataloudesta johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä pyritään hillitsemään. Ratkaisuna tähän on maan tuottavuus. Samaan aikaan EU:ssa valmistellaan ilmasto-energiapakettia, jossa maatalous to-

dennäköisesti jää vastuuseen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteista yhdessä liikenteen ja asumisen kanssa. - Tässä EU-politiikka sotii ilmastoälykästä maataloutta vastaan, koska päästövähennystavoitteita mitataan väärillä mittareilla ilman tuottavuuden merkitystä, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola. - Maatalouden metaani ja dityppioksidi eivät voi jatkaa maatalouden päästölaskennan pohjana. Viljelijän on mahdotonta hallita näitä kaasuja, joilla päästötavoitteet nykyisin lasketaan. Ilmastonmuutoksen hillintä

on maataloudelle tärkeää, mutta mittarit pitää asettaa oikein. Luonnon kaasuja emme voi säätää loputtomiin. Maatalous osana biotaloutta seisoo kestävästi tuottavalla maalla, osana luonnon toimintoja ja aineiden kiertoa sekä monimuotoista ympäristöä. Tämä MTK:n linja tukee FAO:n ja WFO:n linjoja, joita EU:n ja kotimaisen ilmastopolitiikan tulisi kunnioittaa. - Nykyiset mittarit johtavat tuotannon alasajoon. Siksi maatalous tulisi jättää nykyisen ilmasto-energiapaketin ulkopuolelle, sanoo Pietola.

Erilaiset infrahankkeet, kuten tie-, rata- ja katuhankkeet, luovat muuta investointia ja sillä tavalla elvyttävät taloutta.

puitteissa viivyttämään hankkeita merkittävästi. – Panostamalla aktiiviseen vuorovaikutukseen vastustusta on vähemmän. Ja pitää muis-

taa, että usein olemme mukana hankkeissa, joita kansalaiset voimakkaasti haluavat. Esimerkiksi Taavettiin rakennettavan tien puolesta paikalliset

järjestivät traktorimarssin siksi, ettei hanke ole edennyt, Inkala toteaa.

NRO 8 SYYSKUU 2014

Tehy eläkeuudistuksesta:

Eläkkeiden taso kestävälle pohjalle

Vanha rakennuskanta on energiatuhlari uusiin rakennuksiin verrattuna.

Lämmitysjärjestelmä kuntoon talveksi -Eläkeuudistuksen keskeinen tavoite on ollut eläkkeiden tason turvaaminen. Tarvittiin uudistus ratkaisemaan tilanne, jossa elinikä pitenee, mutta työurat eivät pitene ja eläkkeiden taso laskee. Tällä ratkaisulla kyetään mielestäni turvaamaan kestävällä tavalla eläkkeiden taso tulevaisuudessa – myös nuorille. Uudistuksessa on lisäksi hyviä elementtejä naisvaltaisen alan näkökulmasta, toteaa Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. – Olen tyytyväinen, että työmarkkinaosapuolet kykenivät löytämään ratkaisun tässä vaikeassa ja koko yhteiskunnan kannalta merkittävässä asiassa. En usko, että tulos olisi esimerkiksi poliittisen päättäjän käsissä ollut ainakaan parempi palkansaajien kannalta. Kolmikanta osoitti toimivuutensa jälleen. Eläkekarttuma tulee olemaan jatkossa tasainen koko työuran ajalta eikä palkansaajan työeläkemaksua enää vähennetä työeläkkeen perustana olevasta palkasta, jolloin eläke lasketaan täydestä palkasta toisin kuin aiemmin. Perhevapaiden eläkekertymiin ei kosketa, mikä on naisvaltaisen Tehyn kannalta tärkeä tasa-arvokysymys. Myös työeläkemaksujen taso on sovittu nyt pitkäksi aikaa kestävälle tasolle.

Uudistuksessa vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain 65 vuoteen siten, että nousu tapahtuu vuonna 1955 syntyneistä lähtien 3 kk/vuodessa. Erityisen kuluttavassa työssä pitkään työskennelleille uudistus sisältää mahdollisuuden uuteen työuraeläkkeeseen 63-vuotiaana. Se edellyttää 38 vuoden työuraa tämän tyyppisessä työssä. Työuraeläkkeen saantiedellytykset ovat työkyvyttömyyseläkettä lievemmät ja äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata voi laskea mukaan enintään kolmen vuoden ajalta. Työuraeläke edellyttää työterveyshuollon lausuntoa työn rasittavuudesta ja työkykyvaatimuksista sekä hakijan mahdollisuuksista jatkaa työssä. Työuraeläkkeen yksityiskohtia tullaan ratkomaan vielä jatkovalmistelussa. Osalla kuntasektorilla työskentelevistä on vielä ns. ammatillisia ja henkilökohtaisia eläkeikiä, joihin tämä uudistus ei vaikuta. – Työelämän kehittäminen ei edennyt toivotulla tavalla. On muistettava, että eläkeuudistuksen tavoitteiden toteutuminen reaalimaailmassa edellyttää, että ihmiset ovat terveitä ja työkykyisiä ja työtä on tarjolla, muistuttaa Vesivalo. Se edellyttää Vesivalon mukaan työuran

loppupäässä osaamista ja työhyvinvointia tukevia uusia toimintamalleja sekä asennemuutosta ikääntyviä työntekijöitä kohtaan. Näitä asioita palkansaajat tulevat jatkossa varmasti viemään työmarkkinapöytiin.

Lämmin kesä on loppunut ja rakennusten lämmityskausi alkamassa. LVI-laitteiden syyshuolto varmistaa, että lämmitysjärjestelmä toimii häiriöittä ja sisätiloissa on miellyttävää oleskella talvipakkasillakin. Lämmitysjärjestelmästä on tärkeää tarkastaa automatiikan ja pumppujen toiminta, ja uusia rikkoontuneet osat esim. termostaattiset patteriventtiilit. Lisäksi on hyvä varmistaa, että ilmanvaihtojärjestelmien suodatin- ja venttiilihuolto sekä automatiikka toimivat kunnolla. Lämpimän käyttöveden osalta tarkastetaan verkoston painetaso ja lämpötila sekä vesijohtokalusteiden kunto: vuotavat ja vettä törsäävät kalusteet kannattaa vaihtaa nykyaikaisiin vettä säästäviin. - Toimiva LVI-järjestelmä lisää asumisviihtyvyyttä ja pitää lämmityskustannukset hallinnassa. Jos oma taito ei riitä, niin apua saa oman paikkakunnan LVI-liikkeistä, toimialapäällikkö Arvo Ylönen

LVI-Teknisistä Urakoitsijoista toteaa. Syyshuollon yhteydessä on hyvä hetki suunnitella toimenpiteitä, joilla rakennuksen energiatehokkuus nousee pysyvästi uudelle tasolle. Vanha rakennuskanta on energiatuhlari uusiin rakennuksiin verrattuna. Syyskuun alussa voimaan tulleet korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset edellyttävätkin energiatehokkuuden parantamista luvanvaraisten korjaushankkeiden yhteydessä. Käytännön toimenpiteitä ovat mm. lämmitystapamuutokset, joissa lisätään uusiutuvan energian käyttöä (esim. aurinko- ja maalämpö). Myös ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen ja rakennuksen ulkovaipan tiivistäminen parantavat energiatehokkuutta. - Nyt on hyvä ajankohta käynnistää korjaushankkeita, kun uudisrakentaminen hiljenee ja alan yrityksillä on osaavia henkilöitä hankkeisiin, Ylönen vinkkaa.

Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Erityisen raskaassa ja kuluttavassa työssä pitkään työskennelleille uudistus sisältää mahdollisuuden uuteen työuraeläkkeettiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuove seen 63-vuotiaana.

Kaikki kodin kalusteet keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet tehtaanmyymälästä! Kaikki kodin kalusteet

alusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! merot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet

Kaikki kodin kalusteet tehtaanmyymälästä! tehtaanmyymälästä! I S I ON Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme Ota mitat ja mielikuvitus paljon malliryhmiä. mukaan, niin suunnitellaan Tule ja ihastu! Ota mitat ja mielikuvitus yhdessä komerot

LIUKUOVET yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme paljon malliryhmiä. Tule ja ihastu!

mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme - ilmainen suunnittelupalvelu malliryhmiä. myymälässä paljon Tule ja ihastu!

V I S I ON

- nopeat toimitukset LIUKUOVET

- ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä - nopeat toimitukset - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille

- monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ilmainen suunnittelupalvelu - ei ostorajoituksia myymälässä - nopeat toimitukset - myös jälleenmyyjille - monipuolinen mallisto - tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille

Meiltä myös normaalikeittiöt! www.keittiokalustetukut.fi

www.keittiokalustetukut.fi www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi olvikaari-ovet ovet Holvikaari-ovet

% -70% 70% myös lasiovet

asto-ovet

ark. 9-18, la 9-14 ark. 9-14 ark. 9-18, 9-18, lala9-14 Lakeuden Lakeuden Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU KEITTIÖKALUSTETUKKU myös lasiovet

myös lasiovet

valkoiset vakiomittaiset varasto-ovet

Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663 Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663

t vakiomittaiset varasto-ovet Helmikuun aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin.

auksiin.

www.visionliukuovet.fi www.visionliukuovet.fi

kuun aikana 1.2.-29.2.-12 tehtyihin tilauksiin.

Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663

NRO 8 SYYSKUU 2014

Metsäkeskus säilytettävä vahvana osaajana myös maakunnallisesti Metsänhoitajaliiton mielestä vahva asiantuntemus ja osaaminen tulee varmistaa myös maakunnallisesti uudistettaessa Suomen metsäkeskuksen organisaatiota. Biotaloudesta suunnitellaan Suomelle uuden taloudellisen nousun veturia. Metsäosaamiseen perustuvalla elinkeinotoiminnalla ja metsien tarjoamalla raakaaineella on keskeinen asema valtioneuvoston biotalouden nousulle asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Metsäkeskus on merkittävä biotalouden edistäjä, mikäli sen taloudellisista ja maakunnallisista toiminnan edellytyksistä pidetään huolta. Vahvoja elpymisen merkkejä on nähtävissä sekä perinteisessä metsätaloudessa ja -teollisuudessa että uusilla biotalouden alueilla. Metsänhoitajaliitto kehottaa tukemaan tätä kehitystä panostamalla metsäkeskuksen alueelliseen elinkeinojen edistämiseen vähintään entisellä tasolla. Jotta suunnitellut puupohjaiset investoinnit

toteutuvat, puuta on saatava liikkeelle metsistämme. Tässä työssä metsäkeskuksella on ratkaiseva rooli. Metsänhoitajaliiton mielestä Suomen metsäkeskusten rahoituksen ja alueyksiköiden määrän vähentäminen uhkaa leikata myönteistä kehitystä herkässä taloudellisessa tilanteessa. Suomen metsäkeskus edistää kestävää metsätaloutta ja metsiin perustuvia elinkeinoja sekä neuvoo metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa. Metsäkeskus on nykyisin jaettu 13 alueeseen, millä on varmistettu edistämisen kannalta oleellinen maakunnallinen yhteistyö. Metsäkeskus saa merkittävän osuuden toimintamenoistaan valtion budjetista, mutta nyt budjettisäästöjen takia nykyisten 13 alueyksikön tilalle ehdotetaan vain viittä palvelualuetta. Metsänhoitajaliitto varoittaa, että yhteistyötä biotalouden ja muun elinkeinotoiminnan toimijoiden kanssa ei pidä heikentää metsäkeskuksen aluejakoa uudistettaessa. Met-

säkeskuksen vahva alueellinen osaaminen ja läsnäolo tulee varmistaa uudistuksessa, eikä uudistuksen tärkeimpänä motiivina saa olla lyhytaikainen budjettisäästö, joka toimii kansantaloutemme toivottua kehitystä vastaan. Uudistunut metsälaki astui voimaan tämän vuoden alusta, mikä lisää metsänomistajaneuvonnan tarvetta. 80 % maamme raakapuusta tulee yksityismetsistä. Metsäkeskusuudistuksessa metsänomistajaneuvonta on tarkoitus laajentaa asiakkuuksien hoitamiseksi, joka käsittää metsänomistajien lisäksi myös yritysasiakkaiden ja sidosryhmäasiakkaiden neuvonnan ja palvelun. Työ vaatii korkeaa asiantuntemusta, mutta organisaatiouudistus uhkaa vähentää nimenomaan koulutetuinta henkilöstöä maakunnista. Suomen metsäkeskusta koskevaa lakia ollaan parhaillaan päivittämässä, ja muutosesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tänä syksynä.

ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

jaetaan joka kerta kaikkiin Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa. Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa www.maaseutulehdet.fi

OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2

Suomalaisetko muka hyviä kierrättäjiä?

Tilastot paljastavat harhaluulot Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista nostaisi Suomen Euroopan kärkikierrättäjien joukkoon. Tyly totuus kuitenkin on, että olemme läntisen Euroopan laiskimpia kierrättäjiä. Suomalaisten mielikuva itsestään jätteiden kierrättäjinä on positiivinen: jopa 96 prosenttia kertoo lajittelevansa jätteitään, ja puolet uskoo Suomessa kierrätettävän paremmin kuin Euroopassa yleensä. Totuus on toinen. Uusimpien Eurostatin tilastojen mukaan olemme LänsiEuroopan huonoin kierrättäjä; jäämme jopa Ranskan, Espanjan ja Italian taakse. Vain joka kolmas suomalaisten tuottama yhdyskuntajätekilo päätyy kierrätykseen. Mielikuvien ja todellisuuden välistä ristiriitaa selittää suurelta osin suomalaisten käsitys kierrättämisestä sekä se, mitkä tavarat tai materiaalit mielletään kierrätykseen soveltuviksi. – Suomalaiset ovat erittäin tehokkaita paperin ja palautuspakkausten, kuten pullojen ja tölkkien kierrättäjiä. Ihmisiltä unohtuu helposti, että myös tekstiilit, lelut, huonekalut, lasi, metalli ja biojäte tulisi kierrättää yhtä tehokkaasti kuin pullot ja tölkit, joista palauttaja toki saa

pantin, sanoo ympäristöjohtamisen konsultti Iida Vakkuri Lassila & Tikanojalta.

Jätteenpoltto ei ole kierrättämistä

Reilusti yli puolet tutkimukseen vastanneista piti polttamista kierrättämisenä. Vakkuri haluaa kuitenkin korjata tämän virheellisen käsityksen. – Polttaminen ei ole kierrättämistä. Se tuhoaa arvokkaita teollisuuden raaka-aineita ja poistaa siis kierrosta paljon sellaisia materiaaleja, joita teollisuus voisi käyttää hyväkseen. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että jätteiden polttaminen eli energiahyödyntäminen on parempi vaihtoehto kuin niiden päätyminen kaatopaikalle. – Tämä pitää paikkansa, sillä kaatopaikalla jätteet tuottavat hiilidioksidipäästöjä ja kuormittavat ympäristöä polttamista enemmän. Polttaminen sopii vain sellaiselle jätteelle, jota ei voi millään tavoin enää uusiokäyttää, Vakkuri selventää.

Kierrätystavoitteet karkaavat käsistä

Ympäristönormit kiristyvät tuntuvasti vuonna 2016. Vakkurin mukaan muutoksiin sopeutumisessa kriittisessä asemassa ovat lainsäädäntö sekä

päättäjien asenteet ja ymmärrys kierrätyksen merkityksestä niin Suomen kansantaloudelle kuin ympäristölle. Parhaimmillaan nousevista trendeistä, joita ovat esimerkiksi ympäristövastuullisuus, jätteen miltei 100-prosenttisesti uusiokäyttävä kiertotalous ja ympäristöhaittoja taklaava clean-tech, voi avautua Suomelle vientimahdollisuuksia. Kierrättäminen tarjoaa paljon työpaikkoja paitsi uusilla ja nousevilla aloilla myös itse kierrättämistekniikan ja -logistiikan parissa.

Panosta sopiviin lajitteluastioihin Kotona kierrätystalkoot kannattaa aloittaa jätteen syntysijoilla eli esimerkiksi keittiössä tapahtuvan syntypaikkalajittelun tehostamisella. Hankkimalla sopivat lajitteluastiat kierrättämisestä tulee sujuvampaa. – Syntypaikkalajittelu on jätteen kierrättämisen ehdoton edellytys, sillä kukaan ei ala jätehuoneessa purkaa roskapussiaan lajitellakseen roskat uudelleen. Jo monilokeroisen jäteastian hankkiminen helpottaa lajittelua merkittävästi, ja pientalopuolella kompostori toimii erinomaisesti biojätteen kierrättämisessä ja samalla tarjoaa multaa kuk-

kapenkkiin, Vakkuri neuvoo. Jotta kierrättämismahdollisuudet olisivat mahdollisimman hyvät, taloyhtiöiden jätetiloissa tulisi kiinnittää huomiota viihtyisyyteen, valaistukseen, hygieniaan ja saavutettavuuteen. – Lisäksi riittävä opastus auttaa ihmisiä ymmärtämään, millaisia jätteitä mihinkin astiaan tulee laittaa.

Kiertoon vai ei

Tieto on valttia myös kierrättämisen merkityksen ymmärtämisessä. Teollisuus voi uusiokäyttää esimerkiksi metallia sellaisenaan tai huonekalujen valmistukseen. Säilyketölkistä voidaan valmistaa vaikkapa haarukka. – Ihmiset tulevat harvoin ajatelleeksi, että esimerkiksi pöytälaatikoissa lojuvissa vanhoissa kännyköissä on paljon maametalleja, joiden louhiminen maaperästä ei ole järkevää. Siksi kännyköiden kierrättäminen on hyödyllistä.

Näin ympäristönormit tiukentuvat

– Suomen kierrätysaste on tällä hetkellä noin 33% – Vuonna 2016: orgaanisen, eloperäisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan, jäteasetus velvoittaa kierrättämään 50 % yhdyskuntajätteestä.

Asunnon remontti - kulu vai sijoitus? Suunniteltu putki- tai julkisivuremontti on vihdoin nuijittu taloyhtiökokouksessa alkavaksi. Moni asuntoa myyvä miettii, kannattaako asunto myydä ennen remonttia vai saako kodistaan lainaosuuden tai enemmänkin remontin valmistuttua. Maksaako remontti siis myyntihetkellä itsensä takaisin? Taloyhtiön lähestyvä remontti asettaa koetukselle niin asujan kärsivällisyyden kuin osakkaiden kukkaronnyörit. Esimerkiksi LVIS -saneeraus perinteisellä menetelmällä kaikkine herkkuineen eli sähköineen, käyttövesineen ja kylpyhuoneremontteineen maksaa keskimäärin noin tuhat euroa neliöltä. Hyvällä tuurilla asukas selviää suuresta remontista raivaamalla osan asunnosta remonttimiesten vapaaksi temmellyskentäksi, käyttämällä taloyhtiön yhteissuihkuja tai elämällä huputetussa kodissa vailla tietoa siitä onko yö vai päivä. Pahimmissa tapauksissa asukas joutuu etsimään väistökodin useaksi kuukaudeksi. – Remontin kustannukset on syytä kuitenkin laskea huolellisesti, toteaa SKV Kiinteistönvälityksen toimitusjohtaja Timo Kaisla. Jos taloyhtiön remontista selvitään pelkällä putkien pinnoituksella, kustannukset jäävät 600–800 euroon per neliö. Myös talon tai asunnon ikä, sijainti, koko ja runkomateriaalit, väliseinärakenteet sekä lämmitysjärjestelmä vaikuttavat esimerkiksi putkiremontin hintaan. Remonteissa täytyy myös muistaa, että makuja on yhtä monta kuin asujia, ja perusteellisissa remonteissa on siksi aina riskinsä. Kaislan mukaan esimerkiksi keittiön remontoiminen on tällainen herkkä kohde. Usein ei haluta tehdä tai teettää remonttia myytävään asuntoon. Jos remontti kuitenkin tehdään, se tulisi tehdä trendikkäästi ja hyvin. Kylpyhuone on mieltymysten suhteen riskittömämpi remontointikohde kuin keittiö. – Kuitenkin ennen myyn-

tiä tehdystä kevyestäkin remontista saa lähes poikkeuksetta omansa pois, ellei sitten tee sitä liian kalliilla materiaalivalinnoilla suhteessa asunnon muuhun arvoon, Kaisla sanoo.

Remontoitu on helpompi myydä

Asunnon ostaja punnitsee ostopäätöstä tehdessään asunnon hintaa suhteessa tehtyihin tai suunniteltuihin taloyhtiön remontteihin ja arvioi talon kuntoa vertaamalla jo tehtyjä remontteja saman ikäisten taloyhtiöiden remonttitilanteeseen. – Kyselyiden mukaan ostajat arvostavat remontoitua taloyhtiötä, jossa remontit on tehty ajallaan ja tulevat remontointitarpeet on kirjattu täsmällisesti taloyhtiön PTS:ään eli pitkän tähtäimen suunnitelmaan, toimitusjohtaja Kaisla sanoo. Ajantasaiseen, hyvään PTS:ään on kirjattu remonttien kustannukset, niihin liittyvät selvitykset ja se antaa parhaassa tapauksessa hyvän kuvan taloyhtiön kunnosta. – Hyvä PTS helpottaa ostajan päätöksentekoa ja nostaa asunnon hintaa, Kaisla toteaa. Putkiremontin lisäksi merkittävimpiä taloyhtiön remontteja ovat julkisivu-, katto- sekä ikkuna- ja parvekeremontit. Kustannusten lisäksi ostopäätökseen vaikuttaa mahdollinen remontista johtuva asuntohaitta, kun esimerkiksi perinteisellä tavalla toteutetuksi suunniteltu putkiremontti ajanee uuden asukkaan kuukausiksi evakkoon. Mikäli yhtiöllä on paljon omaisuutta ja vastike on alhainen, se auttaa suurien remonttien rahoituksessa. Tällöin omaisuutta voidaan myydä remonttien rahoittamiseksi, ja lainaosuus jää pienemmäksi. – Jos vaakakupissa ovat taloyhtiön hyvä tilanne ja yhtiön tehdyt remontit, ostajat arvostavat SKV Kiinteistönvälityksen kokemusten mukaan pääsääntöisesti enemmän remontoitua taloyhtiötä kuin sitä, että yhtiö on varakas, Kaisla kiteyttää.

NRO 8 SYYSKUU 2014

Savunpoistojärjestelmät kurjassa kunnossa Kevään ja kesän aikana on taas tarkastettu suuri määrä kiinteistöjen savunpoistojärjestelmiä. Tarkastukset osoittavat, että monien savunpoistojärjestelmien heikko kunto aiheuttaa merkittävän riskin tulipalotilanteessa. Tulipaloissa eniten henkilövahinkoja aiheutuu savun leviämisestä rakennuksen sisällä. Kiinteistöjen savunpoistojärjestelmillä on siksi tulipalotilanteessa ratkaiseva rooli, sillä ne ohjaavat tappavan myrkylliset savukaasut ulos rakennuksesta. Inspectan tekemissä tarkastuksissa on kuitenkin havaittu, että suuressa osassa järjestelmiä on eritasoisia puutteita, eikä niiden toimintavarmuudesta ole takeita. – Luvut ovat huolestuttavia, sillä 85 %:ssa tarkastetuista järjestelmistä löytyy eritasoisia puutteita, joista 20 %:ssa puutteet ovat vakavia. Vakava puute johtaa siihen, että järjestelmä ei hyvin todennäköisesti toimi tulipalotilanteessa lainkaan, kertoo palo- ja pelastustoimen turvallisuustarkasHeikot korjuutalvet puoltavat talvileimikoiden suunnittelua hyvien korjuureittien ulottuville.

Puukauppa käy hyvin kaupaksi Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan vuonna 2013 puukauppa kävi yksityismetsissä selvästi kahta edellisvuotta vilkkaammin ja tästä vuodesta odotetaan alkuvuoden perusteella vieläkin parempaa. PohjoisSuomessa kesäkuukausina kauppa hiljeni jonkin verran edellisvuosien vastaavasta ajasta johtuen muun muassa sellutehtaiden huolto- ja korjausseisokeista. Lomakauden jälkeen kauppaa on jälleen tehty normaalin vilkkaasti. Vilkkaan alkuvuoden ansiosta tammielokuun puukauppamäärä oli kuitenkin viime vuoteen verrattuna selvästi suurempi. Esimerkiksi Kainuussa kasvu on ollut kymmenen prosentin luokkaa. Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakan toiminnanjohtaja Jukka Kauppinen vahvistaa alkuvuonna kauppaa teh-

dyn vilkkaaseen tahtiin. Hänen mukaansa nyt kannattaa tarjota hyvien korjuureittien varressa olevia leimikoita. – Viime vuosi oli hyvä, mutta tästä vuodesta näyttää tulevan vielä parempi. - Pari edellistä talvea olivat vaikeita korjuutöiden suhteen. Talvet jäivät kovin lyhyiksi. Tämä vaikeuttaa edelleen talvileimikoiden myyntiä. Reittien varrella näkyy yhä kuljetusta odottavia pinoja. - Sahurit ostavat edelleen tukkia. Sahatavaran vienti vetää, vaikka rakentaminen kotimaassa näyttääkin olevan hiljaista. Myös tukkipuun hinta on pysynyt kolme viime vuotta suhteellisen vakaana, Kauppinen sanoo. Tilastojen mukaan kuusi- ja mäntytukin hinnat ovat suunnilleen tasoissa 56 euron tienoilla kuutiolta. Kuitupuun hinta on saman tilaston mu-

kaan pysynyt myös edellisvuosien tasolla.

Myrskyt vaikuttavat vieläkin

Vuoden takaiset myrskytuhot näkyvät Jukka Kauppisen mukaan yhä. – Niillä on oma vaikutuksensa markkinoihin edelleen. Myrskyt aiheuttivat alueellisesti paljon sulatettavaa. - Teollisuudella on edelleen kuitupuuvarantoja, eikä selluloosan hyvä menekki ole vielä suuremmin vaikuttanut kuitupuun hintaa syystä tai toisesta. Energiapuun menekki on Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakan alueella ollut Kauppisen sanojen mukaan nykivää. – Nyt ovat markkinat hiljaiset. Turvekesä oli hyvä ja edellinen talvikin oli leuto, joten vanhoja varastoja energiapuun tarvitsijoilla lienee jemmassa.

Talvileimikoiden myyntiä vaikeuttaa Jukka Kauppinen mielestä kaksi tosi surkeaa korjuutalvea. – Nyt on hankala myydä etenkin vaikeista korjuupaikoista. - Kannattaa suunnitella asiantuntijoiden kanssa, mistä hakkaa. Tämä merkitsee sitä, että hakkuut kannattaa suunnata kelvollisten korjuureittien varteen. Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakka toimii Puolangan, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella. Jäseneniä yhdistyksellä on lähes 3 000 ja metsämaata alueella on noin 260 000 hehtaaria. Viime vuonna alueelta myytiin puuta noin 350 000 kiintokuutiometriä. Metsien vuotuinen kasvu on noin puolimiljoonaa kiintokuutiometriä ja reserviä on Kauppisen mukaan kertynyt lähinnä päätehakkuuta vaativiin paikkoihin. Ilkka Hietala

jestelmää ole yli kymmeneen vuoteen huollettu, testattu tai tarkastettu kertaakaan. – Vakavimmat puutteet löytyvätkin silloin, kun savupoistojärjestelmän ylläpito, huolto ja testaus on laiminlyöty, Norell huomauttaa. Savunpoistojärjestelmien huolto ja ylläpito ovat Pelastuslain nojalla kiinteistön omistajan ja toiminnan harjoittajan yhteisvastuulla. Huolto- ja ylläpitopalvelut ostetaan pääsääntöisesti ulkopuoliselta yritykseltä. Riippumattoman tarkastuslaitoksen roolina on tarkastaa savunpoistojärjestelmät sekä raportoida tarkastuksella havaituista asioista kiinteistön omistajalle ja toiminnanharjoittajalle, sekä tapauskohtaisesti valvovalle viranomaiselle. Tarkastuksessa tarkastetaan huollon ja ylläpidon laatu, sekä suunnittelun ja toteutuksen toimivuus. – Usein asianmukainen huolto, testaus ja tarkastus jätetään tilaamatta tietämättömyyden tai kustannusten vuoksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että järjestelmien toimintakunnon varmistus on häviävän pieni kulu verrattuna mahdollisiin palovahinkoihin ja toiminnan keskeyttämiseen liittyviin kustannuksiin. Unohtaa ei sovi myöskään tulipalojen yritykselle aiheuttamia imagohaittoja, Norell toteaa.

tusten tuotepäällikkö Heikki Norell Inspectasta. Esimerkkeinä vakavista puutteista ovat kuumuutta kestämättömien kaapeleiden käyttäminen, savunpoistoluukkujen ruuvaus kiinni kattorakenteisiin tai se, ettei jär-

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito

• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

NRO 8 SYYSKUU 2014

HO! HO! HO!

Jari SILLANPÄÄ

Suuri

PikkujouluShow 2014

Virve ROSTI

Laura VOUTILAINEN

Heikki Elon johtama PIKKUJOULUORKESTERI

Lauantaina 13.12.2014 OULU, Ouluhalli Klo 20.00. Ovet klo 19.00. Liput toimituskuluineen alkaen 49,50€.

Lipunmyynti al ka a tänään kl o 9.00! ww w.m e n o li p p u .f i w w w.l ip p u p al ve lu .f i w w w.l ip p u .f i

Suuri Pikkujoulu VIP-illallispaketti alkaen 109 €. +alv 24% / hlö. (yht. 135,16€).

VIP myynti ja tiedustelut: vip@menolippu.fi / Puh. 010 841 4185. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +17,05 snt / min. Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +5,95 snt/min.

E A S T W AY L I V E

& M I R A N D O S Y L P E I N Ä E S I T T Ä V Ä T:

Suomen suosituin veljespari juhlakiertueella!

KONSERTTIKIERTUE 29.10.-29.11.2014

Perjantaina 24.10.2014 OULU, SuperPark Areena.

La 15.11.2014 OULU, Ouluhalli Klo 19.30. Ovet avataan klo 18.00. Liput toimituskuluineen alkaen 49,50 €.

VIP-illallispaketti alkaen 119 € +alv 24% / hlö. (yht. 147,56€).

VIP-paketti sisältää uuden, syksyllä julkaistavan levyn!

VIP myynti ja tiedustelut: vip@menolippu.fi / Puh. 010 841 4185. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +17,05 snt / min. Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +5,95 snt/min. YHTEISTYÖSSÄ:

Klo 19.30. Ovet avataan klo 18.00. Liput toimituskuluineen alkaen 46,50 €.

VIP-illallispaketti alkaen 109 € +alv 24% / hlö. (yht. 135,16€).

VIP-paketti sisältää uuden, elokuussa julkaistavan levyn!

VIP myynti ja tiedustelut: vip@menolippu.fi / Puh. 010 841 4185.

Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +17,05 snt / min. Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu +5,95 snt/min.

NRO 8 SYYSKUU 2014

LAAJA VALIKOIMA AURANOSIA KAIKKIIN JOHTAVIIN AURANMERKKEIHIN

Täydellinen tauko antaa energiaa PULTIT SISÄLTYVÄT!

PP-TRAKTORI OY Hakatie 3, Kempele p. 044 261 4602 pp-traktori@dnainternet.net www.pp-traktori.fi

6-24h • RUNSAS NOUTOPÖYTÄ, www.noutopoyta.fi • MAITTAVA AAMIAINEN • A´LA CARTE ANNOKET • ABC-BURGERIT JA PIZZAT • ELINTARVIKKEET KAUPAN HINTAAN • NESTEKAASUT, KORJAUSPALVELU

ABC Vaala, avoinna 6-24 Vaalantie 285, puh. 044 788 4874

STARK-LUMIKONEET

NYT AGRIMARKETISTA! Tavoitamme 100.000 kotitaloutta kahdesti viikossa Oulu, Oulunsalo, Kempele, Haukipudas, Kiiminki, Ii, Tyrnävä, Muhos, Liminka, Lumijoki, Ylikiiminki, Pudasjärvi

MAAPERÄTUTKIMUKSET JA JÄTEVESISUUNNITELMAT Pyydä tarjous MAAPERÄTUTKIMUKSET AMMATTITAIDOLLA tarvitsemallesi jakelumäärälle! JA

JÄTEVESISUUNNITELMAT Puh. 044 737 0331, 0 044 737 3 033 0337 PUHELIN: 040 040 142 142 4146 PUHELIN: AMMATTITAIDOLLA suora.jakelu@oulu-suorajakelu.fi S-POSTI: INFO@INTOVA.FI INFO@INTOVA.FI S-POSTI: PUHELIN: 040 142 4146

WWW.INTOVA.FI WWW.INTOVA.FI S-POSTI: INFO@INTOVA.FI Teemme ammattitaidolla ammattitaidolla ja Teemme ja laadukkaasti: laadukkaasti: Maaperätutkimukset Maaperätutkimukset WWW.INTOVA.FI Jätevesisuunnitelmat Jätevesisuunnitelmat Teemme ammattitaidolla ja laadukkaasti: Jätevesituotteiden myynti Jätevesituotteiden myynti ja ja asennus asennus Maaperätutkimukset Rakennusvalvontatyöt Rakennusvalvontatyöt Jätevesisuunnitelmat Rakennuslupapiirustukset Rakennuslupapiirustukset Jätevesituotteiden myynti ja asennus Myös maitohuoneiden jätevesijärjestelmien suunnittelu Rakennusvalvontatyöt Rakennuslupapiirustukset

TILAA HETI!

STARK-lumikoneet Agrimarketeista kautta maan. Lisätietoja: agrimarket.ﬁ

Myynti: p. 010 7684 910 • Katso lisää: www.agrimarket.fi

Elävä Maaseutu Tavataanhan messuilla! -lehti on maaseudun asialla! Insinööritoimisto Intova Oy Insinööritoimisto Intova Oy

Komulantie 5 91600 Utajärvi • 040 142 4146 Komulantie 5 91600 Utajärvi • 040 142 4146 info@intova.fi • www.intova.fi info@intova.fi • www.intova.fi