Maaseutu
Elävä Maaseutu -lehti nro 8 SYYSKUU 2015 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi
Metsähallitus Laatumaa myy Kuusamon Kärpänkylässä sijaitsevan Soidinlampi RN:o 7:1 nimisen metsätilan. P-ala on n. 73,6 ha. Käyttöpuusto noin 3600 m3. Hinta 69 000 €. Kitkajoen rantaa Kuusamon Käylässä. Alue koostuu kahdesta palstasta, Pinta-ala n. 20 ha, rantaviivaa n. 2 km. Palstat myydään tarjousten perusteella yhdessä tai erikseen. Tarjoukset 30.10.2015 klo 16 mennessä os. Metsähallitus/Jorma Siira, PL 81, 90101 Oulu. Kuoreen tunnus ”Kitkajoki”. Myyjällä on oikeus hyväksyä tai hylätä tehty tarjous. Kohteet esillä nettisivuillamme www.laatumaa.fi > metsätilat. Lisätietoja: Jorma Siira puh. 040 5600 983 jorma.siira@metsa.fi
www.bam54.se
Voiko uusi hytillinen nelivetoinen 55 hv John Deere maksaa
todellakin alle 25 000 €*? Kyllä voi!
satoa Cresco®maanparannuskalkeilla
Kipaiselähimmän lähimmän John Deere Kipaise John Deere myyjäsi juttusille ja hän kertoo myyjäsi juttusille ja alle, hän myös kertoo sinulle paitsi paljonko mitä kaikkea rahallasi saat! sinulle paitsi paljonko alle, myös *) Hinta alv 0%. Tarjous koskee rajallista erää 5E-traktoreita mitä kaikkea rahallasi saat! ja on voimassa niin kauan kuin erää riittää.
Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.
www.agrimarket.fi
*) Hinta alv 0 %. Tarjous koskee rajallista erää 5E-traktoreita ja on voimassa niin kauan kuin erää riittää!.
Erikoishammasteknikko Reijo Heinonen p. 0400 172 374
www.agrimarket.fi
Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com
Minäkin luotan erikoishammasteknikkoon! Luota sinäkin, soita ja sovitaan aika!
2
NRO 8 SYYSKUU 2015
Joka toinen käyttää heijastinta
MTK ei hyväksy lomitusleikkauksia maatalousyrittäjille MTK ei hyväksy hallituksen budjettiesityksen leikkauksia maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmään ja on erittäin huolestunut leikkausten vaikutuksista työhyvinvointiin. MTK vaatii, että aikaisemmat toiminnan tehostamisesta syntyneet säästöt huomioidaan täysimääräisesti. Maatilojen maksuvalmius- ja kannattavuustilanteen ollessa erittäin heikko, lomitusleikkauksia ei voida hyväksyä. Lomitusjärjestelmän kustannukset ovat jo voimakkaasti alentuneet edellisen hallituksen aikana tehtyjen leikkausten ja toiminnan tehostamisen myötä. Maatiloilla eletään nyt Euroopan unioniin liittymisen jälkeen pahinta maksuvalmius- ja kannattavuuskriisiä. Luonnonvarakeskuksen ennakkoarvion mukaan maatalouden yrittäjätulo voi jopa puolittua tänä vuonna viime vuoteen nähden. MTK katsoo, että kotieläinyrittäjille elintärkeää lomitusjärjestelmää ei saa säästää hengiltä. Hallituksen tavoitteet pidemmistä työurista edellyttävät työhyvinvointia tukevan ja toimivan lomitusjärjestelmän. Lomitusjärjestelmä on elintärkeä kotieläinyrittäjille, jotka ovat seitsemän päivää viikossa sidoksissa eläinten hoitotyöhön.
Tehy hallituksen uudesta esityksestä:
Vieläkin ongelmia
Lähes kaikki pitävät tärkeänä sitä, että läheinen käyttäisi heijastinta. Liikenneturvan viime syksynä tekemien tarkkailujen mukaan joka toiselta puuttuu heijastin. Valtakunnallista heijastinpäivää vietetään tämän viikon torstaina 1.10. Päivän myötä Liikenneturva muistuttaa, että viimeistään nyt aika ottaa heijastimet käyttöön. Vaikka valtaosa suomalaisista tietää heijastimen käytön tärkeyden, noin joka toiselta se kuitenkin puuttuu*. ”Heijastimeen suhtaudutaan pitkälti myönteisesti. Syyt heijastimen uupumiseen voivat olla niinkin tavanomaisia kuin unohdus, kiire tai silkka ajattelemattomuus takkia vaihdettaessa”, Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen toteaa. Eritoten heijastin halutaan nähdä omalla läheisellä: 70 prosenttia Liikenneturvan kyselyyn** vastanneista piti erittäin tärkeänä ja 26 % melko tärkeänä sitä, että läheiset käyttäisivät heijastinta pimeän aikaan liikkuessaan.
dään riippuheijastimia, jotka näkyvät parhaiten, kun ne roikkuvat noin polven korkeudella. Vapaasti heiluva heijastin näkyy sekä eteen, taakse että sivulle”, Loikkanen opastaa. Mitä useampia heijastimia käytetään, sen paremmin autoilija näkee pimeässä tai hämärässä kulkevan. Molemmin puolin kiinnitetyt heijastimet auttavat autoilijaa hahmottamaan tiellä kulkijan myös leveyssuunnassa.
Heijastin tarpeen myös valaistussa taajamassa
Heijastin on tarpeen pimeän ja
hämärän aikaan myös valaistussa kaupunkiympäristössä tai hajavaloalueen taajamissa. Pimeällä katu- ja mainosvalot sekä puiden ja pensaiden varjot pikemminkin hankaloittavat kuin helpottavat havainnointia. Valojen ja tuulilasin likaantuminen tai huurtuneet ikkunat voivat heikentää kuljettajan näkymää. ”Valtaosa autoilevista raportoi hankaluuksista havaita ilman heijastimia liikkuvia. Heijastimen avulla kuljettaja erottaa kävelijän jopa kolme kertaa kauempaa kuin ilman heijastinta liikkuvan. Jos nä-
kyvyys on huono vaikkapa vesisateen tai sumun takia, olennaista on tietenkin tiputtaa omaa ajonopeutta niin, että tarvittavaan havainnointiin on aikaa”, Loikkanen toteaa. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien vuonna 2013 tutkimista kuolemaan johtaneista jalankulkuonnettomuuksista 17 tapahtui pimeällä tai hämärässä. Menehtyneistä kahdeksan ei käyttänyt heijastinta. Eri todennäköisyyksin heijastinta käyttämällä heistä viisi olisi voinut pelastua.
Heijastin erottuu polven korkeudelta
Tämän päivän laajasta heijastinvalikoimasta löytyy jokaiseen makuun ja käyttötarkoitukseen sopivia heijastimia. Sopivan mallin löytymisen jälkeen on tärkeää kiinnittää heijastin oikein. ”Useimmin käytössä näh-
Tehy suhtautuu edelleen kriittisesti hallituksen eiliseen uuteen leikkausesitykseen, jossa luovutaan ylityö- ja sunnuntailisien leikkaamisesta ja korvataan ne lomarahan leikkaamisella kaikilta. -Ei tämä sellaisenaan käy vieläkään. Vaikka tehyläistä hoitohenkilöstöä ja rohkeita kätilöitä kuultiin ja leikkaukset kohdistuvat nyt tasapuolisemmin eri palkansaajaryhmiin, taustalla on edelleen pohjoismaiseen sopimusyhteiskuntaan erittäin huonosti sopiva pakkolaki. Lomarahan leikkaus kaventaa huolestuttavasti ostovoimaa ja pienentää verotuloja. Esityksessä hiertävät yhä myös sairauspäiväkarenssi ja lomien lyhentäminen, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan vaihtoehtoisista ratkaisuista hallituksen pakkolakiesityksille. Näille neuvotteluille on varattu aikaa lähiviikot ja hallituksella on mahdollisuus vetää lakiesityksensä pois, jos ratkaisu löytyy neuvottelutietä. -On hyvä muistaa, että työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2017 tammikuun loppuun eikä mikään ole muuttumassa heti. Uskon edelleen, että järkevin ratkaisu on löydettävissä työmarkkinaosapuolten kesken ja sopimalla, sanoo Vesivalo.
Koko Eurooppa katsoo lintuja ensi viikonloppuna Tulevana viikonloppuna 3.–4.10. muuttolintuja seurataan noin 40 maassa BirdLifen EuroBirdwatch-tapahtumassa. Viime vuonna eri puolilla Eurooppaa ja Keski-Aasiaa tapahtumaan osallistui noin 23 000 ihmistä. Euroopan suurin lintutapahtuma on järjestetty joka syksy vuodesta 1993 lähtien. Eri puolilla Suomea järjestetään viikonlopun aikana linturetkiä, muutonseurantaa ja muita tapahtumia, joihin kaikki linnusta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Viime päivinä on saatu ihailla monipuolista lintumuuttoa. Kurkien ja sepelkyyhkyjen syysmuutto huipentui sunnuntaina ja maanantaina, ja viimepäivänä Suomen
Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:
poikki on muuttanut kymmeniä tuhansia sepel- ja valkoposkihanhia. Oman mielenkiintonsa lokakuun alkupäiviin tuovat vilkkaasti vaeltavat kuusitiaiset ja idästä Suomeen saapuvat lintuharvinaisuudet, kuten taigauunilinnut. EuroBirdwatch-tapahtuman tarkoitus on edistää linnustonsuojelua ja lintuharrastusta. Valtioiden rajoista välittämättä matkaa tekevät muuttolinnut kuvastavat hyvin kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä lintujen suojelussa. BirdLifen tavoite on turvata linnuille tärkeiden elinympäristöjen säilyminen pesimäalueilla, muutonaikaisilla levähdyspaikoilla ja talvehtimisalueilla.
PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS
Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin
YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Tea Korkala Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383
Myyntineuvottelija Tea Korkala puh. 044 792 2122
Faksi: (08) 340 521
NRO 8 SYYSKUU 2015
3
Tutkimus paljasti pohjoissuomalaiset suoranaisiksi tarjoushaukoiksi Tarjoukset ja edulliset hinnat ovat tärkeä tekijä määritettäessä pohjoissuomalaisten kuluttajien ostokäyttäytymistä, selviää Fonectan tekemästä tutkimuksesta. Toisaalta myös laatua arvostetaan ja siitä ollaan valmiita maksamaan. 36 % pohjoissuomalaisista kertoo hyödyntävänsä tarjouksia ja ostavansa aina mahdollisimman edullisesti. Muuhun Suomeen verrattuna tarjousten perässä ”juokseminen” korostuu pohjoisessa selkeästi – vain 9 % pohjoissuomalaisista ei kerro tarjousten ja edullisuuden vaikuttavan ostokäyttäy-
tymiseensä. Samalla kuitenkin pohjoissuomalaisten laatutietoisuus korostuu tuloksissa: laatua arvostetaan ja siitä ollaan myös valmiita maksamaan, kertoo 79 % pohjoissuomalaisista vastaajista, mikä on suhteellisesti eniten verrattuna muiden alueiden vastaajiin. Suoranaisiksi heräteostosten tekijöiksi pohjoissuomalaiset eivät taas profiloidu: vain 24 % heistä kertoo tekevänsä usein ostoksia hetken mielijohteesta kun vastaava luku esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on 33 %. Tämän lisäksi pohjoises-
sa annetaan muuta Suomea enemmän arvoa asiantuntevalle tiedolle ostopäätösten yhteydessä. Asiantuntevan tiedon lisäksi erilaisten vaihtoehtojen vertailu ennen ostopäätöstä korostuu pohjoissuomalaisten keskuudessa verrattuna muuhun Suomeen. Jopa 92 % pohjoissuomalaisista vastaajista kertoo väitteen ”vertailen mielelläni eri vaihtoehtoja ennen ostamista” kuvaavan ostokäyttäytymistään. ”Pohjoissuomalaiset profiloituvat kuluttajasegmentointi-tutkimuksessamme ”laatu-
tietoisiksi tarjoushaukoiksi”, niin erikoiselta kuin se kuulostaakin. Laadusta ollaan tarvittaessa valmiita maksamaan, mutta myös hyviä tarjouksia ja edullisia hintoja arvostetaan”, summaa Fonectan asiakasymmärryspäällikkö Annukka Toivanen tutkimuksen tuloksia. Tulokset käyvät ilmi Fonectan ja Red Noten vuonna 2014 tekemästä suomalaisten asenteita ja käyttäytymistä luotaavasta tutkimuksesta, jossa oli 1 708 vastaajaa.
p. 622 616
Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani
Ajanvaraukset sopimuksen mukaan
TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito
• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA
• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset
Konsultoiva tilitoimisto
Jetrocap Oy
Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493
MTK eroaa elintarvikeketjun kauppatapalautakunnasta Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n johtokunta päätti tiistaisessa kokouksessaan, että järjestö eroaa Keskuskauppakamarin alla toimivasta elintarvikeketjun kauppatapalautakunnasta. Lautakunta ei ole pystynyt vaikuttamaan elintarvikeketjun ongelmiin. MTK perusti lautakunnan alkuvuonna 2014 yhdessä PTY:n ja ETL:n kanssa. MTK toivoi, että lautakunnan avulla olisi voitu ratkaista elintarvikeketjun kauppatapojen ongelmia. MTK on toivonut lainsäädäntöä parantamaan tilannetta. Lainsäädäntöhankkeet ovat aina hitaita sekä Suomessa että EU:ssa. Tämän takia MTK
päätti osallistua vapaaehtoiseen järjestelmään toiveenaan, että räikeimmät elintarvikemarkkinoiden väärinkäytökset olisivat tätä kautta poistuneet. Tosiasiallisesti lautakunta ei ole pystynyt vaikuttamaan ongelmiin, sillä tähän päivään mennessä lautakunnan eteen ei ole tuotu yhtään tapausta. Tämä ei merkitse sitä, että asiat olisivat hyvin, vaan että lautakunta on hampaaton. Tämä ei ole lautakunnan jäsenten syytä vaan ongelmat liittyvät vapaaehtoisen itsesäätelyjärjestelmän sääntöihin. Maataloustuottajat eivät ole tuoneet tapauksia lautakunnan ratkaistavaksi, sillä lautakunta ei pysty määräämään
vahingonkorvauksia, se ei voi todeta sopimusta tai sen osaa mitättömäksi, ja sen päätökset eivät ole julkisia. Tärkein syy on kuitenkin pelko siitä, että jos nostaa sopimuksen epäkohdat esille, ei enää saa toista sopimusta. Elintarvikeketjun heikoin lenkki on maataloustuottaja, ja hän ei uskalla olla hankala, koska silloin hän voi menettää elinkeinonsa. Kaupan ja tuottajien välinen kauppatapaongelma on esimerkiksi se, että kauppa muuttaa sopimuksia taannehtivasti sekä määrien että hintojen osalta. Tuottaja ei myöskään tiedä minkä hinnan hän myyntihetkellä saa. Maataloustuottajien heikko
asema elintarvikeketjussa käy ilmi Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksistä (Päivittäistavarakauppaselvitys 2012 ja Alkutuotantoselvitys 2013). YLE:n maataloustuottajille tekemän tuoreen kyselyn mukaan peräti 95 prosenttia maatalousyrittäjistä kokee, että päivittäistavarakaupalla on liikaa valtaa elintarvikeketjussa. MTK toivoo elintarvikeketjun kauppatapoja parantavaa lainsäädäntöä. Tämän lisäksi tarvitaan myös ketjun omaehtoista toimintatapojen ja yhteistyön tiivistämistä.
Lämmityskausi alkaa
Narauta kodin sähkösyöpöt ennen talvea Jos kotiin tarvitaan uusi sähkösopimus, kannattaa tehdä se nyt. Edullisista hinnoista ehtii nauttia vielä, mutta ennen talvea sähkön hinta saattaa taas nousta. Ennen lämmityskautta on hyvä myös laittaa kodin sähkösyöpöt kuriin. Pörssisähkön hinta on jo jonkin verran noussut Suomessa kesän jäljiltä. Se johtuu siitä, että sähkökaapeleiden siirroissa on ollut rajoituksia ja ydinvoimaloita on huollettu kesän aikana. Hinnat saattavat nousta myös syksyllä, sillä sähkön kysyntä kasvaa talvea kohti mentäessä. - Pörssihintojen nouseminen ei ole vaikuttanut uusiin määräaikaisiin sähkösopimuksiin,
sillä niiden hintaan vaikuttavat enemmänkin taloudelliset näkymät ja polttoaineiden hinnat. Sen sijaan spot- eli pörssi- tai tuntisähkösopimusten päivätuntihinnat ovat olleet Suomessa viime viikkoina korkeampia kuin kesällä, kertoo tuotespesialisti Peter Strandberg Vattenfallilta. Jos nyt on tarvista tehdä uusi sähkösopimus esimerkiksi uuteen opiskelijakämppään, hyvä vaihtoehto on määräaikainen sopimus. Siinä sähkö maksaa koko sopimuskauden saman verran eli yllättävät lisälaskut eivät pääse tuhoamaan opiskelijabudjettia. Uusi sähkösopimus tehdään aina sähkönmyyjän kanssa,
kun taas verkkoyhtiön tehtävänä on toimittaa ostettu sähkö asiakkaan kotiin. Sähkönmyyjä ilmoittaa sopimuksesta myös verkkoyhtiölle, jolloin verkolta tulee automaattisesti sähkön siirrosta koituvat laskut asiakkaalle. - Sähkön voi ostaa miltä tahansa Suomessa toimivalta sähkönmyyjältä. Myyjä ostaa sähköä pörssistä tai suoraan sähkön tuottajalta, ja myy sitä eteenpäin asiakkaille. Verkkoyhtiö taas määräytyy sen mukaan, missä asiakas asuu, eli sitä ei voi valita itse, Strandberg sanoo. - Verkkoyhtiön roolina on ylläpitää ja rakentaa verkkoja niin, että sähköä voidaan toi-
mittaa kaikkialle. Se on vaativaa hommaa, sillä Suomessa ollaan sään armoilla. Suurin osa verkoista on edelleen maan pinnalla pylväissä eli etenkin myrskyjen aikaan sähkön toimituksessa voi olla katkoja.
Ikkunat kiinni, pumppu puhtaaksi
Syksyllä ja talvella kotona kuluu väkisinkin enemmän sähköä kuin kesällä, kun lämmitys ja valot pitää napsauttaa päälle. Ennen talven pakkasia onkin hyvä aika tarkistaa, ettei kotona ole ylimääräisiä sähkösyöppöjä. - Jos kesällä on pidetty ikkunoita auki, ne kannattaa sulkea nyt ja avata vain tuuletusta var-
ten. Ilmalämpöpumpun säädöt pitää vaihtaa talviasetuksiin, ja pumppua kannattaa myös puhdistaa pölystä ja liasta, neuvoo Peter Strandberg Vattenfallilta. Jos vanha jääkaappi tai pakastin hurisee jatkuvasti, on syytä tarkistaa, ettei se rohmua tavallista enemmän sähköä. Tarvittaessa vanhat kodinkoneet on hyvä vaihtaa uusiin laitteisiin, joissa sähkönkulutus on pienempi. - Sähkönmyyjiltä voi ostaa tai jopa lainata ilmaiseksi vempaimia, joilla voi tarkistaa laitteiden sähkönkulutusta. Niiden avulla sähkösyöpöt narahtavat varmasti.
4
NRO 8 SYYSKUU 2015
Luustoterveys? Ei kuulu mulle. Luja luusto rakennetaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Luuston huippumassa saavutetaan 20-30 vuoden iässä. Perimämme määrittelee ikään kuin potentiaalin, joka meillä jokaisella on tietyn luuston huipputiheyden saavuttamiselle. Nuoruuden elintavat määrittelevät kuitenkin merkittävän osan siitä, kuinka paljon tuosta potentiaalista todellisuudessa hyödynnetään. Nuoruudessa tehdyt valinnat vaikuttavat luuston kuntoon koko loppuelämän ajan. Luustoterveyden kannalta keskeisimpinä haasteina nykynuorilla ovat liikunnan määrän väheneminen ja istumiseen käytetyn ajan lisääntyminen sekä ruokavalion yksipuolistuminen. Lisäksi rajun laihduttamisen sekä tupakoinnin haitat luustolle ovat kiistattomia. Suomen Luustoliitto haluaa nostaa esille nuoruuden merkityksen korvaamattomana ajanjaksona myös luustoterveyden kannalta. Luustoliitto julkaisee 1.10.2015 nuorille suunnatun internet-sivuston eikuulumulle.fi. Sivustolla esitellään elintapojen vaikutuksia luustoterveyteen. Sivustoa on mahdollista hyödyntää myös opetuskäytössä. Luustoliitto on lisäksi tehnyt yhteistyössä Kouvolan seudun ammattiopiston pelinkehittäjäopiskelijoiden kanssa luustoterveysaiheisen mobiilipelin. Bonekour-peli on oiva esimerkki terveyspelistä, jossa yhdistyy pelattavuus opetukselliseen viestiin. Peli on ladattavissa Google Play Storessa: https://play.google.com/store/apps/details?id=com. GrayCityWolves.Bonekour
Terve suu turvaa sydänterveyttä Hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Suun ja hampaiden terveys kytkeytyy myös sydämen terveyteen. Suu on syytä pitää terveenä ja pyrkiä ehkäisemään suutulehduksia ennalta tehokkaalla omahoidolla. Suussa piileskelevät krooniset tulehdukset kannattaa hoitaa ajoissa, sillä ne voivat olla osana useiden kansantautien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien taustalla. Suun sairauksista varsinkin hampaiden kiinnityskudosta tuhoava parodontiitti lisää sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Suun sairauksialisäävät esimerkiksi huono suuhygienia, tupakointi, perinnölliset tekijät sekä tietyt yleissairaudet ja lääkitykset, kuten huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes. Sairastumisriski suun sairauksiin, kuten muihinkin sairauksiin, vaihtelee kuitenkin yksilöittäin. – Parodontiitti tuhoaa vähitellen hampaiden kiinnityskudoksia. Edetessään sairaus saa hampaat vähitellen irtoamaan ja heikentää yleisterveyttä sekä kokonaishyvinvointia, huomauttaa Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen työryhmän puheenjohtaja, hampaiden kiinnityskudossairauksien erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen. Parodontitti ylläpitää elimistössä matala-asteista tulehdusta, joka edistää myös sydänsairauksien kehittymistä. – Tulehtunut ienkudos voi olla jopa kämmenen laajuinen, Heikkinen toteaa. Ientaskuista bakteerit pääsevät verenkiertoon, joten suun tulehduksilla on hyvä mahdollisuus levitä myös muualle kehoon. – Riski koskee kaikkia, mutta erityisesti läppä- ja muita sydämen rakennevikoja sairastavia, jotka ovat vaarassa sairastua hengenvaaralliseen sydämen sisäkalvon bakteeritulehdukseen, toteaa Sydänliiton ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne. Parodontiitti etenee hitaasti ja on aluksi jopa oireeton. Hoitamattomana se voi edetä vaikea-asteiseksi ja -hoitoiseksi. Siksi säännöllinen hammaslääkärin tutkimus ja hoito on tärkeää. Mitä aiemmin sairaus löydetään, sen helpommin se saadaan kuriin.
Terve suu turvaa myös sydäntä – näin pidät suun kunnossa:
-Harjaa hampaat aamuin illoin fluoritahnalla. -Puhdista hammasvälit päivittäin. -Muista terveelliset ruokailutottumukset. -Jos tupakoit, lopeta ja tarvittaessa hae apua lopettamiseen. -Käy säännöllisesti suun ja hampaiden tutkimuksessa hammaslääkärillä. -Jos suu vaivaa, hakeudu hoitoon ajoissa.
Uusittu Kemera kannustaa hyvään metsänhoitoon Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki tuli voimaan kesäkuun alussa. Uusittu Kestävän metsätalouden rahoituslaki, tuttavallisemmin Kemera, kohdentaa tukieuroja jatkossa mm. taimikon varhaishoitoon. Aiemmin tukea sai lähinnä nuoren metsän kunnostukseen eli kohteisiin, joissa varhaishoito oli jäänyt tekemättä. Tervetullut muutos – kannustaa metsänomistajaa tekemään taimikonhoidot ajoissa. ”Varhaisperkaus tehdään noin 5 vuoden kuluttua istutuksesta. Silloin poistetaan istutustainta haittaava vesakko – annetaan valoa ja tilaa viljelytaimelle. Tämä parantaa puuston kasvua sekä laatua. Kemera-tukea on saatavissa myös myöhempään taimikonhoitoon sekä nuoren metsän hoitoon. Tällöin kasvatettavaksi jätettävien puiden tulee olla keskipituudeltaan yli 3 m, mutta läpimitaltaan alle 16 cm” Kommentoi Stora Enson metsänhoitoasiantuntija Merja Laajanen.
Jokaisesta rahoituskohteesta on tehtävä ennakkosuunnitelma Metsäkeskukselle ennen töiden aloittamista. Laajanen lupaa että Stora Enson Metsäasiantuntijat auttavat hakemuksissa, ja jos metsänomistaja ostaa raivaussahapalvelun Stora Ensolta, niin hakemus tehdään hänen puolestaan.
Hyvällä metsänhoidolla parempaan lopputulokseen
Hyvin tehty viljely, laadukkaat taimet, viivyttelemätön ja riittävän voimakkaasti tehdyt varhaisperkaus ja myöhemmin tehty taimikonhoito antavat parhaan tuloksen metsän tuotossa koko kiertoajan kuluessa. Tällöin tulevissa harvennus- ja päätehakkuussa puusto on järeämpää ja hakkuutulot ovat sitä kautta suuremmat. Ostopalveluna arvonlisävero 24 % palautuu metsänomistajalle ja työkustannukset ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa. Varhaisperkaukseen saatavan Kemera-tuen suuruus on 160 €/ha ja se on veronalais-
ta tuloa metsänomistajalle. Työ soveltuu myös raivaussahalla itse tehtäväksi, mutta työn tekeminen vaatii aikaa. Kannattaa olla rehellinen itselleen, kuinka paljon ehtii esim. oman työn ohessa urakoimaan.
Hyvän kannattavuuden eväät:
- Uudista vanha metsä, kun sen kasvu alkaa hiipua - Viljele viiveittä, suunnittele ja sovi viljelytyöt samalla kertaa kuin teet päätöksen puukaupasta ja hakkuista - Älä pihistä taimissa – jalostettu taimi kasvaa jopa 20 % luonnontainta paremmin - Tarkista viljelytaimikko seuraavana kesänä, saattaa tarvita heinäntorjuntaa - Noin viiden vuoden kuluttua on aika tehdä varhaisperkaus (taimet noin 1 m pitkiä). Muista Kemera-tuki. - Kun taimet ovat noin 5 m pituisia on aika tehdä taimikonhoito - Hyödynnä Kemera-tuet ja vähennä menot metsäverotuksessa
Näillä eväillä ensimmäinen harvennushakkuu antaa jo mukavasti tuloa, kun puut ovat kasvaneet terveinä ja järeinä verrattuna unohduksissa olevaan ylitiheään metsään. Muista myös, että hyvin hoidettu metsä nostaa metsätilasi kokonaisarvoa huomattavasti! Miksi metsänhoitoa tuetaan: metsänhoitotöiden vaikutus tuo tuloja vuosikymmenien kuluttua. Tuki varmistaa, että Suomelle tärkeitä metsävaroja hoidetaan sukupolvelta toiselle kestävästi. Ringa Tuikka
Suojaa kesäkotisi talveksi Kesäkäyttöisten mökkien kausi alkaa ohi, ja on aika valmistella kesäpaikka talvea varten. Pitkään tyhjillään olevat kesämökit voivat kärsiä murto-, ilkivalta-, vuoto- ja luonnonilmiövahingoista, jotka kannattaa yrittää välttää hyvällä ennakoinnilla. Vakuutusturva on myös syytä tarkistaa ennen mökin talviteloille siirtämistä. -Vahinkojen ennaltaehkäisy kannattaa aloittaa jo syksyllä esimerkiksi kaatamalla huonokuntoiset puut mökin lähettyviltä. Syysmyrskyissä kaatuva puu voi rikkoa rakennuksen vesikatteen, joka taas aiheuttaa rakennuksen kastumisen sade- ja sulamisvesistä. Hyvin yleinen mökkivahinko on myös putkirikko: jos kesävettä ei suljeta, pääsee routa tai pakkanen hajottamaan putkia ja LVIS-laitteita, muistuttaa Ifin omaisuuskorvausten asiantuntija Juha T. Virtanen.
Elektroniikka ja työkalut houkuttelevat voroja
Talvisin pitkään asumattomana olevat mökit kiinnostavat myös kutsumattomia vieraita. Kesäkodissa kannattaakin vierailla säännöllisesti myös talvella tai sopia naapureiden kanssa silmälläpidosta. - Mökeiltä viedään erityisesti elektroniikkaa sekä työkaluja ja -koneita. Ne kannattaa viedä pois talven ajaksi. Monet varkaat jättävät jälkeensä myös ikäviä ilkivaltavahinkoja, kun tavaroita sekoitetaan ja paik-
koja hajotetaan. Toisinaan varkaat käyttävät tyhjillään olevaa mökkiä pidempäänkin oleskeluun, Virtanen kertoo. Mökissä on hyvä olla nykyaikaiset takalukkiutuvat käyttölukot sekä turvalukot. Myöskään piha- ja ulkorakennusten lukitusta ei kannata unohtaa. Kesäasunnoilla on jo jonkin verran käytössä myös riistakameroita, jotka kuvaavat pihapiirin liikkeitä. Havaitessaan liikettä kamera lähettää teksti- tai sähköpostiviestin omistajalle. Riistakameroita käytettäessä on kuitenkin muistettava kunnioittaa naapureiden rauhaa asettamalla kamera kuvaamaan vain omaa pihaa.
Mökkiläisen muistilista syksyyn:
-Sulje ja tyhjennä vesijohtoverkosto ja viemärit. -Huolehdi ilmanvaihdosta välttääksesi kosteusvauriot. Laita savupiipun päälle suojaus, joka kuitenkin päästää ilman kulkemaan hormin kautta. -Varmista lukitus. -Katkaise sähköt, jos mökille ei jää sähköllä toimivia laitteita. -Vie pois arvoesineet. -Estä jyrsijöiden pääsy mökin rakenteisiin. Hiiret pääsevät tunkeutumaan jopa lyijykynän paksuisesta raosta.
NRO 8 SYYSKUU 2015
5
Paltamoakin halutaan sijoituskunnaksi
Biosellutehdas Kainuuseen olisi maakunnan kultakaivos
Toimitusjohtajat Juha Junno ja Raimo Klasila löivät kättä päälle yhteistyösopimuksen merkeissä.
Kärpät ja Kotipitäjä yhteistyössä Jääkiekon hallitseva Suomen mestari Oulun Kärpät ja Kotipitäjä-lehteä julkaiseva Kustannus Oy Maaseutulehdet jatkavat vuosi sitten alkanutta yhteistyötään. Kärpät mainostaa alkaneen liigakauden ajan ottelutapahtumiaan Kotipitäjässä ja lehti seuraa Kärppien menoa kuluvalla jääkiekkokaudella. Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno pitää tärkeänä päästä markkinoimaan tapahtumia paikallislehdessä, jonka levikkialueelta Oulujokilaaksosta käy hyvin paljon katsojia. – Lehden levikki on alueellaan hyvä ja tiedämme, että sieltä käydään yksin ja ryhmissä Kärppien otteluissa. Junnon mukaan seuran ja lehden välinen yhteistyö on pelannut hyvin ja samaa mieltä on Maaseutulehtien toimitusjohtaja Raimo Klasila. Klasila uskoo, että Kärppien ottelumainokset ovat lisänneet Kotipitäjän kiinnostusta etenkin urheilusta kiinnostuneiden lukijoiden keskuudessa. – Kärppämainokset ovat plussaa lehden imagolle. Kärpät on saanut hyvän startin kauteen. Liiga alkoi usealla perättäisellä voitolla ja puolustava mestari otti heti paikan sarjataulukon kärjessä. Lisäksi Euroopan mestaruuden ratkova CHL-liiga alkoi oululaisilta oman lohkon ylivoimaisella voitolla. Kahden perättäisen liigamestaruuden jälkeen seuran tavoitteena ei tietysti ole vähäisempi kuin triplan ottaminen. Juha Junno muistuttaa, että triplaa ei ole kukaan vienyt pitkään aikaan. – On nähty, että mestaruuden uusiminen on usein vaikeaa. Nyt on saatu sarjaan hyvä alku, mutta ensimmäinen tavoite on hankkia runkosarjassa kotietu pudotuspeleihin. CHL-liiga on Junnon mielestä tullut jää-
Biosellutehtaan saaminen Kainuuseen olisi maakunnalle todellinen lahja. Siitä hyötyisivät niin työntekijät, metsänomistajat kuin alihankkijatkin. Se lisäisi myös metsänhoitotöitä niin taimikonhoitoa kuin harvennushakkuitakin, koska puu kysyntä kasvaisi ja sen käytöntarve lisääntyisi. Parhaillaan Paltamossa ja muuallakin Kainuussa käydään vilkasta keskustelua siitä mitä mahdollinen tehdas toisi tullessaan. Viime maanantaina Paltamon kunnan järjestämässä tiedotustilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti ao. asiasta, ja myös siitä millainen mahdollisuus se olisi sijoittaa vaikkapa Paltamoon. Tavoitteena olevaa biosellutehdasta pidetään Kainuun kultakaivoksena, sillä puuta eli
raaka-ainetta metsistä löytyy riittävästi. Tehtaan saaminen toisi mukanaan satoja työpaikkoja niin suoranaisesti kuin välillisestikin. Metsä-Pyykkönen Ky:n toimitusjohtaja Marko Pyykkösen mukaan tehtaan saaminen Kainuuseen olisi suuri voitto, joka lisäisi työtä myös metsäkoneyrittäjille. ”Meillä on tällä hetkellä 13 metsäkonetta, joille onneksi on töitä riittänyt, mutta tulevaisuutta ajatellen uusia toimenpiteitä ja investointeja tarvitaan. Ja kun täällä Kainuussa puuta riittää, on sen pohjalle helppo rakentaa esim. Biosellutehdas”, tulkitsee Pyykkönen. Myös Metsänhoitoyhdistys Kainuun toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen olisi tyytyväinen jos Biosellutehdas tulisi
däkseen. – Viime kaudella Kärpät ylsi välieriin ja yhtä maalia vaille finaaliin ollen paras suomalaisseura. Menestystä haemme myös tällä kaudella. - Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella kohtaamme saksalaisen Düsseldorfer EG:n. Düsseldorf on kova jääkiekkokaupunki ja sieltä tulee vastaan fyysinen joukkue, missä pelaa useita pohjoisamerikkalaisia. Jatkon kannalta ratkaiseva ottelu pelataan 6. lokakuuta Oulussa.
Nälkäinen joukkue
Mestaruuden jälkeen Kärppien joukkue uudistui melkoisesti. Toimitusjohtaja Juha Junno näkee, että nyt on jalkeilla nälkäinen ja raikas joukkue. – Uudet pelaajamme ovat kauttaaltaan parhaassa iässä 20-24 –vuotiaita suomalaisia muissa liigaseuroissa ja Pohjois-Amerikassa kouliutuneita. Kaikilla on halu kehittyä ja päästä urallaan eteenpäin. - Oman juniorimyllyn tuottamat Sebastian Aha, Jesse Puljujärvi ja Markus Nutivaara saivat jo viime kaudella paljon vastuuta. Heidän ruutunsa kasvaa edelleen. Nyt tähän joukkoon on liitetty Antti Kalapudas, Aku Kestilä ja muutama muu, Junno luettelee. Kärpillä oli menestyksellinen vuosi myös kaukalon ulkopuolella. Seuran liikevaihto kasvoi 20 prosentilla ja kasvu oli suurinta Kärppien historiassa. Myös tulos oli hyvä yli puoli miljoonaa euroa. Junnon mukaan tulokseen pitää olla nöyrän tyytyväinen tässä taloudellisessa tilanteessa. Ilkka Hietala
Metsähoitoyhdistys Kainuun toiminnanjohtaja Heikki Meriläisen mukaan biosellutehtaan saaminen aktivoisi myös metsänomistajia panostamaan enemmän nuoren metsän hoitoon ja harvennushakkuisiin.
Metsä-Pyykkönen Ky:n toimitusjohtaja Marko Pyykkönen sanoo, että biosellutehtaan saaminen Kainuuseen olisi tulevaisuuden kannalta tervetullut hanke.
Kainuuseen. Hän uskoo, että se lisäisi huomattavasti nuoren metsän hoitoa ja harvennushakkuita, koska kysyntä kasvaisi. Meriläisen mukaan nuoren metsän hoidossa riitää työtä ja sitä on pyritty helpottamaan koko ajan mm. Kemeralakia uudistamalla. Taimikon harvennustuki on ensi vuoden alusta 160 euroa hehtaari ja nuoren metsän hoito 230 euroa hehtaarilta. Pienpuun korjaustuki nousee 450 euroon hehtaarilta eli korotus on 220 euroa. Viime viikolla Suomen metsänhoitoyhditykset järjestivät yhdistysten sisällä neuvontapäiviä, joilla kerrottiin uusista muutoksista metsänhoidossa, metsänhoidon tärkeydestä ja myös puun hintatasosta. -PM-media/Paltamo.
6
NRO 8 SYYSKUU 2015
Puun käytön kasvaessa metsäteollisuus ei tingi ekologisesta kestävyydestä
METSO-ohjelmalla oma tärkeä paikkansa
Luonnonvarojen kestävään ja kasvavaan käyttöön perustuvalla biotaloudella on entistä vahvempi yhteys suomalaisten hyvinvointiin. Metsäteollisuuden investoinnit kasvattavat kotimaisen puun käyttöä lähivuosina noin viidenneksellä. Puun käytön kasvaessa ekologisesta kestävyydestä ei tule tinkiä: jatkossa muun muassa talousmetsien luonnonhoitoon on panostettava vahvemmin ja METSO-ohjelman tulevaisuus on turvattava. – Me tunnistamme metsäteollisuudessa vastuumme. Kasvun kynnyksellä emme tule tinkimään metsien käytön ekologisesta kestävyydestä. Metsien monimuotoisuudesta huolehtiminen on meille
entistä tärkeämpää ja vaatii tuekseen monipuolista keinovalikoimaa, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman METSO:n retkeilypäivässä Lahdessa. – Valmistaudumme parhaillaan kehitystyöhön talousmetsien luonnonhoidon tason parantamiseksi sekä vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Tähän tärkeään työhön toivomme sidosryhmiä mukaan. Nyt tarvitaan yhteistyötä metsiemme monimuotoisuuden parantamiseksi osana luonnonvarojemme kestävää ja kasvavaa käyttöä, Salo jatkaa. Metsäjohtaja Salo on huolissaan METSO-ohjelman tu-
levaisuudesta. Viimeaikaiset viestit METSO-ohjelman rahoituksen suunnasta eivät ole oikeansuuntaisia. – Puun käytön kasvaessa ohjelmaa ei tule heikentää. METSO on osoittanut käytännön toimivuutensa keskeisenä keinona metsien monimuotoisuu-
den suojelussa. Lisäksi se on merkittävin metsien suojelun väline Suomessa, Salo sanoo. – Vapaaehtoinen METSOohjelma on saavuttanut laajan tuen paitsi metsäteollisuudessa myös luontojärjestöjen ja metsänomistajien keskuudessa. Tämä ei ole tavallista
Suomessa, ja sen pitäisi kertoa päättäjille jotakin ohjelman tärkeydestä, toteaa Salo. METSO-ohjelma aloitettiin vuonna 2008. Sen tavoitteena on suojella pysyvästi 96 000 hehtaaria ja saada määräaikaisen suojelun sekä luonnonhoitohankkeiden piiriin 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä tavoitteista on saavuttamatta liki puolet. Tiedossa kuitenkin on, että sekä suojelu- että luonnonhoidon määrärahoja ollaan leikkaamassa valtion budjetissa. – METSO-ohjelman jatko tulee turvata siten, että ohjelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan. Resurssit on kohdistettava kasvavasti sellaisiin kohteisiin, joissa niistä
monimuotoisuuden kannalta saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty, Salo vetoaa. Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia. Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 160 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.
Tavoitamme 100.000 kotitaloutta kahdesti viikossa Oulu, Oulunsalo, Kempele, Haukipudas, Kiiminki, Ii, Tyrnävä, Muhos, Liminka, Lumijoki, Ylikiiminki, Pudasjärvi
Pyydä tarjous tarvitsemallesi jakelumäärälle! Puh. 044 737 0331, 0 044 737 3 033 0337 suora.jakelu@oulu-suorajakelu.fi
Elävä Maaseutu -lehti
on maaseudun asialla! Valio-myrsky saapumassa Suomeen perjantaina Atlantilta saapuu nopealiikkeinen syvenevä matalapaine Suomen ylitse perjantaina. Voimakkaat tuulet voivat aiheuttaa myrskytuhoja etenkin maan keskivaiheilla. Tuuli voi olla puuskissa myrskyistä lähes koko maassa, mutta todennäköisimmin maan keskivaiheilla sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Maan eteläosa saattaa selvitä vähäisemmällä tuulella, mutta odotettavissa on sielläkin silti paikoin myrskyvahinkoja. Puuskat ovat koko maassa
Lappia lukuun ottamatta 15–20 metriä sekunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja maan keskiosassa monin paikoin yli 20 m/s. Tuulet voivat aiheuttaa puiden kaatumisia laajalti. Niinpä odotettavissa on sähkökatkoja laajalla alueella. ”Koska tuuli pysyy voimakkaana jopa 6-9 tuntia, myrskyvaurioita voi syntyä uudestaan vaikka ne olisi jo kertaalleen korjattu”, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle.
Olemme avanneet UUDEN MYYMÄLÄN osoitteessa Alasintie 11, 90400 Oulu p. 010 327 0600 Palvelemme myös verkkokaupassa www.tyokalutori.fi
NRO 8 SYYSKUU 2015
7
Metsiin odotetaan kunnon talvea Hiljaisen kesän jälkeen syksyn puukauppa on käynnistynyt suhteellisen vilkkaana, MTK:n markkinakatsauksessa todetaan. Pohjois-Suomessa elokuun ostomäärä oli viime vuoden elokuun tasolla. Pohjois-Pohjanmaalla alkuvuoden ostomäärä on vielä hieman viime vuotta perässä. Kainuun puukauppa on alkuvuonna ollut selvästi edellisiä vuosia vaisumpaa, mutta piristyi loppukeväällä. Syksyn puukauppa on Kainuussa alkanut vilkkaasti. Muhoksen Metsänhoitoyhdistyksen alueella puukauppaa on tehty toiminnanjohtaja Tapio Kylmäsen mukaan tälle vuodelle suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten. – Alkuvuosi oli vähän hiljaisempaa, mutta piristystä on tapahtunut ja tästä on tulossa lähes samanlainen vuosi kuin edellinen. Kahtena edellisenä vuonna olemme puukaupassa olleet hieman jäljessä johtuen
osittain leudoista ja lyhyistä talvista. Viime talvena routaa ei ollut juuri lainkaan. Korjuu oli vaikeaa ja puuta jäi ostajilla korjaamatta. Kylmäsen mukaan sateista alkukesää seurannut kuiva elokuu on parantanut tilannetta korjuutyömailla. - Alkukesällä korjaamatta jääneitä kohteita on saatu hakattua elo- syyskuussa. Hankintahakkuita on hyvä tehdä juuri nyt mutta kannattaa varmistaa puun menekki ennen hakkuiden aloittamista, sydäntalvella ei hankintapuuta tahdo saada menemään jos ei ole etukäteen kauppoja tehnyt. – Kesäkorjuukelpoisia kohteita menee nyt kaupaksi ja niitä kannattaa tarjota. Tuleva talvi on jälleen kysymysmerkki. Talvileimikoita ei nyt juurikaan vielä osteta parin edellisen huonon talven vuoksi. Kysyntä on ollut hiljaista ja hintataso lievässä laskussa. Metsänomistajien toiveissa onkin Kylmäsen mukaan ai-
kainen kunnon talvi, silloin vanhat rästit saataisiin korjattua ja uusille talvileimikoille tulisi tilaa. Talvileimikoita kannattaa joka tapauksessa teettää ja laittaa niitä tarjolle. – Ja toinen toive olisi maahan suunniteltujen useiden suurtenkin puuta käyttävien investointien käyntiin lähtö ja toteutus suunnitellussa aikataulussa. - Suomen puuvaranto kasvaa paljon nopeammin kuin meillä hakataan ja uudet investoinnin lisäisivät kysyntää, mikä toivottavasti vaikuttaisi myös puunhintaan positiivisesti. Investointeja tarvitaan myös esimerkiksi metsäautoteihin, jotta puu saadaan metsästä käyttöön, Tapio Kylmänen kiteyttää.
Luonnonhaittakorvauksen ensimmäinen erä maksuun lokakuun alussa
simmäisen erän viljelijöille viikosta 41 alkaen. Viljelijät saavat maksuja tileilleen sitä mukaa, kun kunnat hyväksyvät maksuaineistoja. Korvaus maksetaan noin 50 000 tilalle, kaikille luonnonhaittakorvausta vuonna 2015 hakeneille viljelijöille. Ensimmäinen erä on kokonaismäärältään noin 425 miljoonaa euroa. Viljelijä näkee omalle tilalleen maksettavan tuen määrän Vipupalvelusta. Hallintokomitean kokouk-
sessa 24.9. Brysselissä EUmaat antoivat hyväksyntänsä sille, että luonnonhaittakorvauksen ensimmäisessä erässä voidaan 75 %:n sijaan poikkeuksellisesti maksaa 85 % korvauksesta. Kymmenen prosenttiyksikön korotus ensimmäiseen erään merkitsee, että viljelijöille maksetaan noin 50 miljoonaa euroa aiemmin kuin alun perin olisi ollut mahdollista. Tällä helpotetaan maatilojen maksukykyä vaikeassa taloustilanteessa.
Maaseutuvirasto maksaa luonnonhaittakorvauksen en-
Taimikoihin huomiota
Toiminnanjohtaja Tapio Kylmäsen mukaan juuri nyt on hyvät kelit taimikoiden hoitoon. – Kesäkuussa uudistui kemera-
Eurojackpot-miljonäärin arki jatkuu ennallaan Suomeen saatiin syyskuun alussa iso liuta uusia miljonäärejä, kun Eurojackpotin 38,9 miljoonan euron päävoitto osui 10 henkilön suomalaisporukalle. Yksi osuma päätyi nuorelle pohjoissavolaiselle miehelle. Hänen mukaansa arki jatkuu omalla painollaan, vaikka tili pullistuukin pian lähes neljällä miljoonalla eurolla. Tuoreesta Eurojackpot-voittajasta on vaikea uskoa, että hän on juuri noussut Suomen onnekkaiden miljonäärien listalle. Sen verran tyynesti mies hörppii kahvia ja haukkoo kakkupalaansa voittajakahvilla Veikkauksen pääkonttorilla. - Arki on ollut kiireistä. Ei ole voittoa paljon ehtinyt miettiä, tuumaa voittaja. Voiton todellisuus ei ole vielä aivan kirkastunut miehelle. Voiton jälkeen on nimittäin odotettava kolme viikkoa, ennen kuin rahat saa tililleen. Varsinainen miljonäärielämä pohjoissavolaisen voittajan osalta alkaa siis vasta muuta-
man päivän päästä voittokahveista. Mies ei lähde arvailemaan, miltä uusi miljonäärielämä näyttää. - Vielä ei ole tosiaan arki muuttunut mitenkään. Asuntolainan maksu on varmasti suurin asia, johon voitto vaikuttaa. Voittotietoonkin mies suhtautui viilipyttynä. Hän selaili arvonnan jälkeisenä aamuna iltapäivälehteä netissä, jossa huomasi uutisen Suomeen tulleesta muhkeasta porukkapäävoitosta. Vasta hetkisen kuluttua hänellä raksutti, että hän oli itsekin ostanut osuuden peliporukkaan Veikkauksen nettisivulla. Pelitilille kirjautuminen kertoi ilo-uutisen: hänen nettiporukkansa oli juurikin se voittoporukka. Pankkitilin saldo näyttäisi pian lähes neljää miljoonaa euroa. - Herätin tyttöystävän ja hän oli aivan nyrpeänä aikaisesta viikonloppuherätyksestä. Rauhoittelin, että voi jatkaa unia uutisen jälkeen, mutta eipä
häntä sitten enää väsyttänytkään. Lainanmaksun lisäksi miehellä ei ole suuria suunnitelmia voittomiljoonille. Harrastukseen hän saattaa hieman panostaa, minkä lisäksi hiihtolomamatka siintää ajatuksissa. - Kymppiviikolla voisi jonkun reissun tehdä. Saa tyttöystävä nyt päättää kohteen, kun on itse tullut enemmän reissattua poikien kanssa. Nyt vain hyväksyn kohteen, mies sanoo ja naurahtaa.
Kymmenen pelaajan porukka
Kansainvälisen Eurojackpotpelin ainoa täysosuma löytyi Suomesta kierroksella 36/2015. Suomi sai kerralla kymmenen uutta miljonääriä, sillä täysosuma löytyi porukasta, jonka osallistujat asuvat eri puolilla Suomea. Peli oli Veikkauksen nettisivuilta ostettu 10 henkilön valmisporukkapeli.
laki, minkä perusteella voi hakea uutena avustuksena tukea taimikon varhaishoitoon. - Nuoren metsän hoitoon kannattaa panostaa. Taimikonhoidon tukitaso on tällä hetkellä varsin hyvä. Maanomistajan täytyy tehdä rahoitushakemus ennen työn aloittamista ja työt voi aloittaa heti kun rahoitushakemus on jätetty. Meidän kautta löytyy työvoimaa, jos ei itse kykene töitä hoitamaan. Metsähoitoyhdistys Muhos, kuten virallinen nimi nyt kuuluu, juhlii lokakuussa 80 vuoden ikää. Yhdistys perustettiin huhtikuussa 1935 ja on Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia alallaan. Yhdistyksen alueella on noin 56 000 hehtaaria yksityismetsiä ja noin 500 jäsentä. Vuosittain keskimääräinen hakkuukertymä on 65 000 kuutiometriä. Ilkka Hietala
Kotieläintiloille maksetaan lisäksi luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotusta. Korotus maksetaan keväällä 2016. Luonnonhaittakorvaus on ensimmäinen tämän kevään tukihaussa haettu korvaus, joka maksetaan viljelijöille. Seuraavana vuorossa on ympäristökorvaus, joka maksetaan marraskuussa. Suomi maksaa uudistuneen EUmaatalouspolitiikan mukaisia tukia ensimmäisten maiden joukossa Euroopassa.
Poliittinen lakko maksoi metsäteollisuudelle arviolta 42 miljoonaa euroa Paperiliitto ja Puuliitto osallistuivat 18.9. poliittiseen työtaisteluun maan hallitusta vastaan. Kaikista toimialoista isku kohdistui rajuimmin metsäteollisuuteen. Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksille tekemästä kyselystä käy ilmi, että lakko aiheutti arviolta 42 miljoonan euron menetykset metsäteollisuudelle. - Suomalaisen metsäteollisuuden luotettavuus ja maine saivat jälleen kovan iskun lakkoilun vuoksi. Tuotannon menetykset olivat mittavia tehtaille ja Suomen vienti kärsi. Mainehaittaa ja asiakkuuksien mahdollisia siirtymisiä kilpailijoille on mahdotonta edes vielä arvioida, toteaa työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen Metsäteollisuus ry:stä. Kaksi tuntia kestäneen, maan hallitusta vastaan kohdistuneen mielenilmauksen sijaan Paperiliitto ja Puuliitto päättivät toteuttaa kaikissa metsäteollisuuden tuotantolaitoksissa vuorokauden mittaisen lakon. Prosessiteollisuudessa päivän lakko aiheutti 1,5 - 3 vuorokauden mittaisen tuotantoseisauksen, kun tehtaita jouduttiin ajamaan alas ja jälleen käynnistämään uudelleen. - On käsittämätöntä ja vastuutonta, että metsäteollisuuden ammattiliitot halusivat
sulkea tehtaat kokonaan ja näin maksimoida yrityksille aiheutuneet vahingot, vaikka liittojen mukaan lakko kohdistui maan hallituksen toimiin. Muussa teollisuudessa ei vastaavia, koko toimialaa koskevia ja kaikki tehtaat sulkevia järjestöpäätöksiä tehty, vaan päätösvalta jätettiin paikallisille ammattiosastoille. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden aloilla lakossa oli alle 10 prosenttia alan henkilöstöstä”, sanoo Pärssinen. Asiakkaille työtaistelu heijastui toimitusviiveinä ja epävarmuutena siitä, pystytäänkö tilattuja tuotteita ylipäätään toimittamaan. Tuotannon menetysten lisäksi ylimääräisiä kustannuksia aiheutui ylitöistä, ostopalveluista ja rahtikuluista, kun tuotantoviivästyksiä jouduttiin paikkaamaan erityisjärjestelyin viikonlopun aikana. Mielenilmauksessa oli mukana noin 90 prosenttia paperiteollisuuden työntekijöistä ja noin 70 prosenttia mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöistä. Metsäteollisuus tuo yli viidenneksen Suomen vientituloista. Alan viennin arvo oli hieman yli 11 milj. euroa vuonna 2014.
8
NRO 8 SYYSKUU 2015
OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Täydellinen tauko antaa energiaa
WIHELÄN KONEPAJA OY Hautakorventie 13, OULU. Puh. 020 741 4300
www.wihelankonepaja.fi
Elävä Maaseutu -lehti on maaseudun asialla!
6-24h • RUNSAS NOUTOPÖYTÄ, www.noutopoyta.fi • MAITTAVA AAMIAINEN • A´LA CARTE ANNOKET • ABC-BURGERIT JA PIZZAT • ELINTARVIKKEET KAUPAN HINTAAN • NESTEKAASUT, KORJAUSPALVELU
ABC Vaala, avoinna 6-24 Vaalantie 285, puh. 044 788 4874
KÄRSITKÖ VAIKEASTI KÄSITELTÄVISTÄ HIUKSISTA? ONKO ”PÄÄNAHKASI” ONGELMALLINEN?
Anna ammattilaisen auttaa valitsemaan Kérastasen 24 shampoosta, 20 hoitoaineesta, 30 erikoistuotteesta ja 23 muotoilutuotteesta juuri Sinulle oikean ratkaisun pulmaasi ja hiuksesi ovat
UNELMAHIUKSET. KÉRASTASEASIANTUNTIJAT OULUSSA:
Uusikatu 19, Oulu • ajanvaraus 010 376 5260 • nettiajanvaraus www.joro-jukka.fi
010- numeroon norm. soittohinnat sis alv 22%: puhelut lankaverkosta 8,21 snt/puh+ 5,9 snt/min, puhelut matkapuhelimista 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min
Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset aukset 45 vuoden kokemuksella! Kysy tarjous, ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla. Hallitsemme myös nostimien, piirturien ja jarrujen huollot ja korjaukset.