Maaseutu
Elävä Maaseutu -lehti nro 9 LOKAKUU 2015 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi
ENNAKKOHANKINTAPÄIVÄT
Kempeleen Agrimarketissa 5.–6.11. klo 9–16
Yritystunnukset 25.2.2005
Palax-työnäytös to 5.11.
Helpompaa arkea apuvälineiden avulla.
Paikalla tehtaan edustaja. “hopea” = 50% musta
Ammattilaisten konemerkit ENNAKKOEHDOIN! Mustavalko
Liikemerkki värillinen / musta
Liikemerkki värillinen / hopea
TERVEYSTARVIKKEIDEN ERIKOISMYYMÄLÄ Linctus Oy, Parolantie 72, 13130 Hämeenlinna p. (03) 6125 355, info@linctus.fi
Apuvälineet liikkumiseen
Agrimarket Konekeskus Kempele Zatelliitintie 10, 90440 Kempele, p. 010 76 84910 www.agrimarket.fi
Kävelykepit, kyynärsauvat ja rollaattorit
Hygienia ja virtsankarkailu Alushousut, vaipat, vuoteen ja tuolin suojat
Arjen apuvälineet Suihkutuolit, WC-korottajat, tarttumapihdit jne.
Meillä myös käytettyjen apuvälineiden kauppaa!
OSAAVA DIESELKORJAAMO OULUSSA Dieselpumppujen ja suuttimien korjaukset aukset 45 vuoden kokemuksella! Kysy tarjous, ajatpa sitten henkilöautolla tai raskaalla kalustolla. Hallitsemme myös nostimien, piirturien ja jarrujen huollot ja korjaukset.
WIHELÄN KONEPAJA OY Hautakorventie 13, OULU. Puh. 020 741 4300
www.wihelankonepaja.fi
Klikkaa nettikauppaan www.linctus.fi
Elävä Maaseutu maaseudun asialla!
2
NRO 9 LOKAKUU 2015
TILITOIMISTOPALVELUT
Suosio ja sää rasittavat Syötteen reittejä Retkeilijöiden kannattaa varautua Syötteellä nyt kumisaappain. Runsaat sateet sekä retkeilyn ja maastopyöräilyn lisääntynyt suosio reiteillä ovat johtaneet Syötteen reittien kunnon äkilliseen heikentymiseen. Myös vanhat, paikoin lahot pitkospuut ovat reittien ylläpidon haasteena, Metsähallituksen luontopalveluista kerrotaan. Poikkeuksellisen märkä kesä on alentanut Syötteen retkeily- ja maastopyöräilyreittien kestävyyttä. Monilla reiteillä vetinen polkupohja on pettänyt ja paikalle on muodostunut runsaan käytön seurauksena mutalammikoita. Retkeilijöiden kannattaa varautua maastoon kumisaappain varsinkin Syötteen kierros -päiväreitillä sekä Syötteen kansallispuiston Ahmankierros-reitillä. Alueella on lisäksi monin paikoin huonokuntoisia pitkospuita, joten varovaisuus on valttia reiteillä. Reittien kuntoa on heikentänyt sateisen kesän lisäksi myös monipuolistunut ja lisääntynyt reittien käyttö. Maastopyöräilyn suosio on kasvanut voimakkaasti Syötteen reiteillä, ja kokonaisuutena kävijälaskurit osoittavat tänä vuonna käyntien merkittävää kasvua. Reiteillä esiintyvät ongelmat nousevat esille myös Syötteen kävijätutkimuksessa, jota on toteutettu vuoden mittaan. Metsähallitus ryhtyy kunnostustoimiin tärkeimpien reittien osalta heti, kun kestävöinti- ja kunnostustöihin saadaan järjestettyä rahoitusta. Keskeinen ratkaisu reittien kunnostamiseksi on polkupohjan kestävöinti murskepinnoituksella eli sorastus. Menetelmää on käytetty onnistuneesti kansallispuistoissa eri puolella Suomea. Parhaimmillaan sorastus tuo reiteille kestävyyttä, pitkän käyttöiän ja täten myös kustannussäästöjä. Tämänhetkisten kokemusten perusteella sorapolku on pääsääntöisesti hyvin toimiva ratkaisu. Vaativimmissa paikoissa perinteiset puupitkokset ovat edelleen tarpeellisia. Reittikunnostuksia odotellessa Metsähallitus toivoo reittien käyttäjiä varustautumaan loppusyksyn ja alkukesän retkille kunnollisin, vettä pitävin jalkinein. Kuivat jalat varmistavat hyvän retkifiiliksen, joka kestää pitkään patikoinnin jälkeen! Runsaat sateet ovat saaneet Syötteen kierroksen paikoin huonoon kuntoon. (Raija Korpelainen)
• Kirjanpito • Tilinpäätökset • Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta YKSILÖLLISESTI, • Veroilmoitukset AMMATTITAIDOLLA
Konsultoiva tilitoimisto
Jetrocap Oy Uusikatu 57-59 90100 Oulu
p. 010 3223370, fax 336 493
Alueelliset ja paikalliset painotukset näkyvät vahvasti maaseudun kehittämisessä Maaseudun kehittämiseen osallistuu Suomessa laaja joukko toimijoita niin paikalliselta, alueelliselta kuin kansalliselta tasolta. Maa- ja metsätalousministeriö on teettänyt selvityksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 eri tason toimijoiden kehittämissuunnitelmien vaikuttavuudesta. Selvityksen mukaan alueellisille ja paikallisille painotuksille on annettu Suomessa paljon tilaa, sillä alueet ovat päässeet määrittelemään itse omat tavoitteensa. – Kuten selvityksessäkin todetaan, ministeriön alueille antamaa mahdollistavuutta voidaan pitää rohkeana valintana. Maaseudun kehittämisen vapauksia ja vastuuta on uskallettu siirtää maaseutua
käytännössä kehittäville. Suomessa maaseutua kehitetään ennen kaikkea alueilla, ja siitä haluamme pitää kiinni myös jatkossa, neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo. Kun alueellisille ja paikallisille painotuksille annetaan tilaa, voi sen kääntöpuolena olla ydinteemojen strategisen kokonaisnäkemyksen hämärtyminen. Kun alueellisen tason tarkastelusta siirryttiin paikallisen tason kehittämissuunnitelmien tarkasteluun, näyttäytyivät kehittämissuunnitelmat kuitenkin yhä tavoitteellisempina ja ohjelmallisen kehittämisotteen omaavina. – Paikallistason kehittämistyötä tekevien Leader-ryhmien toiminta
on arvioitu ansiokkaaksi niin kansallisella tasolla kuin eurooppalaisissakin vertailuissa. Leader-ryhmien asemaa paikallistoimijoiden ja hallinnon välimaastossa voikin pitää erityislaatuisena, Sihvola toteaa. Pääosin ohjelmankauden 2007–2013 toteutukseen ollaan tyytyväisiä joka tasolla, vaikkakin tavoitteiden moninaisuus ja seurantatietojen puutteellisuus tekevät arvioinnista haastavaa. Tulostietojen valossa onnistunut yhteistyö alueiden sisällä kytkeytyy selvästi saavutettuihin tuloksiin. Seitsenvuotisen ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä on ehtinyt tapahtua monia muutoksia, keskeisimpänä maailmantalouden taantuminen. Maaseudun kehittäjillä on
yhä tärkeämpi rooli paikallisen elinvoiman rakentajina sekä lähipalveluiden tuottajina. Muutoksille on oltava hereillä myös jatkossa: esimerkiksi maahanmuutto voi tarjota uusia mahdollisuuksia maaseutualueille. Selvityksen toteutti MDI Public Oy:n, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian, Avaintaito Osuuskunta Suomen ja Ruralia-instituutin muodostama konsortio. Analyysin pohjana olivat ELY-keskusten ja Leader-ryhmien toteuttamat alueelliset ja paikalliset maaseudun kehittämissuunnitelmat 2007– 2013 ja niiden toteutus. Arviointi koostui muun muassa kirjallisen materiaalin analyysistä, haastatteluista, kyselyistä ja neljästä ALPAKKA-leiristä.
Vuonna 2030 lautasellamme on lähiproteiinia Ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi saadaan vuonna 2030 proteiinia uusista lähteistä, jotka eivät kiihdytä ilmastonmuutosta ja löytyvät läheltä kuluttajaa. Uusia elintarvikkeita kehitetään tuottamalla ja prosessoimalla hyönteisiä, sieniä sekä kasviraaka-aineita. Suurin osa ruokalautasellamme olevasta proteiinista on tällä hetkellä peräisin Brasiliasta, sillä tuotantoeläinten valkuaisrehu on pääosin siellä kasvatettua soijaa. Jos Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman ScenoProt-hankkeen visio toteutuu, vuonna 2030 ruoantuotantomme ei enää ole riippuvainen muutamasta brasilialaisesta suuryrityksestä. – Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Suomen valkuaisomavaraisuutta alle kahdestakymenestä prosentista
Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Löydät meidät myös Kerran kuukaudessa Facebookista JAKELU:
kuuteenkymmeneen. Sama muutos pitää saada aikaan koko Euroopassa, sillä soijanviljely tuhoaa sademetsäalueita Brasiliassa, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta, kertoo hankejohtaja, erikoistutkija Anne Pihlanto Lukesta.
Uudet elintarvikkeet johdattavat terveempään ruokavalioon
Valkuaisomavaraisuutta pyritään kasvattamaan kehittämällä elintarvikkeita, joissa proteiinia on saatu uusista lähteistä, kuten hyönteisiä ja sieniä tuottamalla ja prosessoimalla uusia kasviraaka-aineita käyttökelpoisempaan muotoon. Vuonna 2030 olemme Pihlannon mukaan terveempiä, koska syömme nykyistä vähemmän lihaa ja enemmän
kasviksia. – Hankkeessa kehiteltävät elintarvikkeet tuotteistetaan niin, että kuluttaja pitävät niistä ja ne ovat tunnettuja brändejä maailmalla, Pihlanto sanoo.
Kuluttajat otetaan mukaan suunnittelemaan elintarvikkeita
ScenoProt-hanke kestää kuusi vuotta ja proteiinikysymystä selvitetään siinä monesta eri suunnasta. Lukessa tehtävä työ liittyy kasvintuotantoon, eläinravitsemukseen, prosessointiteknologiaan ja ruoan terveellisyyteen sekä tuotannon kestävyyteen. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkijat selvittävät, millaisia polkuja pitkin vuoden 2030 tavoitetilaan päästäisiin. Jyväskylän yliopisto testaa eri
mahdollisuuksia käytännössä yritysten kanssa. Hollantilaisessa TNO:ssa tunnetaan parhaiten hyönteistalous ja Helsingin yliopisto on mukana terveysvaikutusten selvittämisessä. Lisäksi Makery-yritys tuo hankkeeseen tuotesuunnittelun ja kuluttajatutkimuksen osaamista. Kuluttajat otetaan hankkeessa mukaan suunnittelemaan uudenlaisten elintarvikkeiden prototyyppejä. Uusien elintarvikkeiden markkinapotentiaalia selvitetään sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeen kahdeksan miljoonan euron budjetti rahoitetaan Suomen Akatemian hallinnoimasta strategisen tutkimuksen instrumentista.
PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy Sivunvalmistus Jaana Heiskari JÄSENYRITYS
Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin
YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Tea Korkala Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383
Myyntineuvottelija Tea Korkala puh. 044 792 2122
Faksi: (08) 340 521
NRO 9 LOKAKUU 2015
3
Valtioneuvosto antoi esityksen maatalouden kriisipaketin kansallisesta lisätuesta Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettuun lakiin lisättäisiin säännös väliaikaisesta kansallisesta lisätuesta, jota myönnettäisiin maatalousalan vähämerkityksisenä tukena. Tämä kansallinen lisätuki on osa maataloudelle kohdistettavaa kriisipakettia, joka koostuu kansallisesta ja EU-rahoituksesta. Kansallisesta noin 20 miljoonan euron rahoituksesta noin 15 miljoonaa euroa käytettäisiin esityksen mukaiseen tukeen. Loppuosa täydentäisi Suomelle myönnettyä noin 9 miljoonan euron EU-kriisitukea, joka on tarkoitus maksaa suorana tukena maito- ja sikatiloille. Väliaikaista kansallista tukea voidaan myöntää yleiset kansallisen tuen saannin edellytykset täyttävälle hakijalle, joka harjoittaa maataloutta vuonna 2015. Hakijan on täy-
tynyt saada kansallista tukea, Euroopan unionin suoraa tukea, luonnonhaittakorvausta, ympäristökorvausta, eläinten hyvinvointikorvausta tai luonnonmukaisen tuotannon korvausta vuodelta 2015. Lisäksi edellytetään, että hakijan maa- ja puutarhataloustuotantoon viime vuoden lopussa kohdistuvan vieraan pääoman (lukuun ottamatta osto- ja siirtovelkoja) suhde hakijan toimintavuosien 2012– 2014 maa- ja puutarhataloustuotannon arvonlisäverottomien myyntitulojen ja tukien yhteenlaskettuun keskiarvoon on vähintään yksi. Hakijan vieraan pääoman määrän pitää olla vähintään 100 000 euroa. Lisätuki määräytyy osuutena vieraasta pääomasta. Lisätukea voidaan korottaa, jos hakijan verovuosina 2010–2014 tekemien maa- ja puutarhatalouteen tarkoitettujen rakennusten tai rakennelmien hankinta- ja perusparannusmenojen yhteenlaskettu määrä vähennettynä samana ajanjakson aikana saatujen in-
vestointitukien ja korvausten määrällä ylittää 50 000 euroa. Maatalouden jatkuvuuden turvaaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia panostuksia, joita tehdään useimmiten tilanpidon aloittamisvaiheessa. Lisätuen arvioidaan painottuvan keskimääräistä nuoremmille viljelijöille, jotka ovat kehittäneet tuotantoaan viime vuosina. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, ja se olisi voimassa vuoden 2017 kesäkuun loppuun saakka.
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle esityksen laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.
Työttömyysturvan leikkaukset kohdistuvat pääasiassa pitkäaikaistyöttömiin Hallitus aikoo rajata ansioturvan enimmäiskeston 400 päivään. Lakimuutos vaikuttaisi 8–10 % ansiopäivärahan saajista. Työttömyyskassojen näkemyksen mukaan lakimuutoksen mahdollinen säästövaikutus työttömyyskassojen talouteen jää pieneksi. Samalla kuitenkin leikataan niiden ansiopäivärahan saajien tukea, jotka tarvitsevat sitä eniten. Työttömyysturvan leikkauksia valmistelleen työryhmän mukaan ansiopäivärahaa maksettaisiin jatkossa enintään 400 päivän ajalta, jos henkilö on alle 58-vuotias. Jos työhistoriaa on lisäksi alle kolme vuotta, ansiopäivärahaa maksettaisiin enintään 300 päivältä. Ansiopäivärahaa maksettiin vuoden 2014 aikana 322 000 henkilölle. Heistä noin 30 000 olisi tippunut työmarkkinatuelle 400 päivän jälkeen, jos ehdotettu lakimuutos olisi ollut voimassa viime vuonna. Enimmäiskeston rajaus 300 päivään niiden henkilöiden kohdalla, joilla on lyhyt työhistoria, olisi vaikuttanut arviolta muutamaan tuhanteen päivärahan saajaan. Vaikutus olisi pienempi, koska nuoret ansiopäivärahan saajat, joilla
on tyypillisesti lyhyt työhistoria, ovat työttömänä melko lyhyen ajan. Keston leikkaus vaikuttaakin ennen kaikkea ikääntyneisiin pitkäaikaistyöttömiin. Leikkaus kohdistuu näin pieneen pitkäaikaistyöttömien ryhmään, jonka asema työmarkkinoilla
on alun perin huono. Enimmäiskeston leikkauksella on päivärahan saajan kannalta suurin rahallinen merkitys. Keston leikkaus voi merkitä keskituloisella päivärahan saajalla noin 3 500 euron menetystä. Laajuudeltaan merkittävin
leikkaus koskee omavastuuaikaa. Korvauksettoman omavastuuajan pidentäminen viidestä päivästä seitsemään koskee kaikkia päivärahan saajia. Koska omavastuuaika asetetaan uudelleen kerran vuodessa niiden henkilöiden kohdalla, jotka työskentelevät
vähintään 18 tuntia viikossa, omavastuuaikaa koskeva lakimuutos leikkaa erityisesti osaaikatyötä tekeviltä ja osittain lomautetuilta. Korotusosien leikkaukset vaikuttavat niihin työttömiin, jotka osallistuvat työllistymistä edistäviin palveluihin ja
niihin, jotka ovat tehneet ennen työttömyyttä 20 vuoden työuran. Pitkän työuran perusteella korotusosaa saaneita oli viime vuonna 18 000. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta korotusosaa sai 40 000 päivärahan saajaa.
4
NRO 9 LOKAKUU 2015
Pientalojen tyypilliset kosteusvauriot ja 5 vinkkiä niiden ennaltaehkäisyyn Finanssialan Keskusliiton mukaan vakuutusyhtiöt maksoivat vuonna 2014 korvauksia yli 37 000 äkillisestä vuotovahingosta. Korvausten yhteissumma on noin 153 miljoonaa euroa. Pientaloissa kappalemääräisesti eniten vuotovahinkoja aiheuttavat kylmän käyttöveden putkisto, viemäriputkisto ja astianpesukone. Vuotovahinkojen yleisin syy on mekaaninen rikkoutuminen, korroosion aiheuttamat vuodot tulevat seuraavana.[1] - Kosteusvaurioita voi syntyä myös puutteellisen ilmanvaihdon tai hulevesien aiheuttamana. Vastuullinen omistaja seuraa salaojien, sadevesikaivojen sekä putkiston kuntoa ja ilmanvaihdon riittävyyttä sekä toimii ennaltaehkäisevästi. Kokosimme yhteen viisi vinkkiä, jotka omakotitaloasujan on hyvä muistaa, tähdentää palvelukonseptipäällikkö Terhi Klemetti Uponorilta.
5 vinkkiä omakotitalon kosteusvaurioiden ehkäisyyn
Tarkista ja puhdista salaojien tarkistuskaivot ja rännikaivot vähintään 1 krt/v, huolla tarvittaessa. Puhdista lehdet ja roskat sadevesikouruista syksyllä ennen pakkasia ja uudestaan keväällä.
Käytä vain luotettuja ammattilaisia lvi-alan asennus- ja korjaustöissä. Seuraa vesi- ja viemäriputkiston kuntoa ja veden kulutusta säännöllisesti vähintään 1 krt/ kk. Yllättävä vuoto voi löytyä seurannalla ennen mittavaa vesivahinkoa. Tarkkaile koneiden ja laitteiden kuntoa. Esimerkiksi astianpesukoneiden poistoletkuista johtuvat vuodot ovat yleistyneet. Koneen alle asetettava muovikaukalo ei välttämättä riitä, jos vuoto tapahtuu kaukalon ohi. Kytkennät kannattaa tehdä kaapin sivuseinästä ja koko koneen alataso kosteuseristää esimerkiksi yhtenäisellä muovimatolla ja/tai kaukalolla, jossa kaadot ovat oikeaoppisesti. Tällöin pienimmätkin vuodot tulevat ajoissa esille. Salaojien kunto ja hulevesien ohjaus pois perustuksista Salaojien puuttuminen tai niiden puutteellinen toiminta sekä hulevesien ohjautuminen väärin aiheuttavat suuria riskejä talonomistajille. Salaojien tarkoituksena on johtaa maaperässä liikkuvat vedet rakennuksen ympäriltä pois kastelemasta perustuksia. Jos salaojat puuttuvat, ne kannattaa ehdottomasti asentaa. Samanaikaisesti on syytä asentaa
kattovedet poisvievä sadevesiputkisto sekä lisätä perustusten vesi- ja lämmöneristystä. Kattovesiä ei saa johtaa salaojiin.
Käyttövesiputkien remontti helposti ja nopeasti
Omakotitalon yleisin vuotovahinko tapahtuu kylmissä käyttövesiputkissa. Uponorkomposiittijärjestelmä on kokonaisuus, joka sopii pintaasennuksiin, joko perinteisenä valkoisena tai uutena kromipintaisena. - Käyttövesiputkien remontteja tehdään nyt usein pinta-asennuksina, sillä silloin saneeraus ei häiritse asumista juuri ollenkaan. Remontti on nopeampi ja tehokkaampi toteuttaa ja se on myös edullisempi vaihtoehto kuin viedä putket rakenteiden sisään. Uponor-komposiittiputkella tehty käyttövesiremontti kestää yleensä 3-5 päivää ja talossa voi asua normaalisti koko remontin ajan, korostaa Uponorin tuotepäällikkö Pekka Jalonen.
kunnossapidolla ja laitteiden huolellisella käytöllä. - Kosteusvauriot ja sitä kautta mahdolliset homevauriot ovat mutkikkaita selvittää ja korjata. Siksi pääpaino pitää olla ennaltaehkäisevässä korjaamisessa, Uponorin pientalojen kuivatuksen tuotepäällikkö Jyrki Löppönen painottaa. Aikojen kuluessa on tehty rakennusteknisesti hyvin erilaisia taloja ja eri aikoina on ollut erilaisia määräyksiä. Kun korjataan vanhaa on tärkeä kartoittaa eri aikakausien
rakennustavat ja niihin liittyvät riskit. Kuluttajan näkökulmasta järkevintä on ottaa kokonaisjärjestelmätoimitus jokaiseen saneerattavaan kohteeseen. Tällöin kaikki osat ovat yhteensopivia, asennuksen tekevät ammattilaiset sekä laatu ja vastuullisuus korostuvat. Sama asia koskee talon ulko- ja sisäpuolisia vesi-, ilmanvaihto- ja viemäriverkostoja sekä salaoja- ja sadevesiviemäröintejä. Nykypäivänä asenteiden ja tiedottamisen lisäksi jokaisen tahon rakentajista rakennuk-
sen käyttäjiin tulee tunnistaa oma vastuunsa terveellisen ja turvallisen rakennuksen luomiseksi. Kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyssä eri osapuolien välinen kommunikaatio ja oikea-aikainen tiedonkulku ovat olennaisia asioita.
Terve talo – ennaltaehkäisy tärkein toimenpide
Vuoto- ja vesivahinkoja voidaan ennaltaehkäistä rakennusten suunnitelmallisella
Heijastimet pelastavat henkiä If yhteistyöhön muotisuunnittelijan kanssa
Elävä Maaseutu - maaseudun asialla!
Vuoden pimein kausi on jälleen alkanut, eikä heijastimen käytön tärkeyttä voi korostaa liikaa. Jalankulkijat ja pyöräilijät voivat jäädä autoilijoilta täysin huomaamatta pimeässä. Muotisuunnittelija Laura Juslin suunnitteli Ifille vaatteita ja asusteita, jotka heijastavat pimeässä. Nyt pimeässä voi näkyä myös tyylikkäästi ja lisätä samalla omaa turvallisuuttaan liikenteessä. Ifin tekemän tutkimuksen mukaan* vain alle puolet suomalaisista käyttää heijastinta pimeällä kulkiessaan. Joka toisella kyselyyn vastanneista heijastin on käytössä vain joskus. Autoilija havaitsee heijastinta käyttävän jalankulkijan paljon kauempaa kuin ilman heijastinta liikkuvan. Lähivaloilla ajettaessa havaitseminen paranee pimeällä tiellä 25–40 metristä 130–140 metriin. Kaukovaloissa heijastimen käyttäjä näkyy yli 400 metrin päästä. – Heijastin voi parhaassa tapauksessa pelastaa hengen. Jokainen pimeinä iltoina ja aamuina autoa
ajanut kuski tietää, miten näkymättömiä tummiin vaatteisiin pukeutuneet ihmiset voivat olla liikenteen seassa ilman heijastinta. Valitettavan usein turhamaisuus vie voiton turvallisuudesta, ja heijastin unohtuu kotiin, toteaa Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela. If lanseeraa yhteistyössä muotisuunnittelija Laura Juslinin kanssa Loistavaa-asusteita ja -vaatteita, jotka toimivat heijastimina pimeässä. – On ollut hienoa suunnitella tuotteita, jotka ovat sekä muodikkaita että edistävät ihmisten turvallisuutta. Olin otettu, kun arvostamani suunnittelija AnnSofie Back otti minuun yhteyttä, ja kertoi että juuri minut halutaan suunnittelijaksi Ifin kampanjaan Suomessa. Ifin ja Backin viime vuonna Ruotsissa toteuttama vastaava Watch Your Back -kampanja heijastavista vaatteista oli erittäin onnistunut veto, kertoo Laura Juslin.
NRO 9 LOKAKUU 2015
5
Vapaa-ajankalastus kääntyi kasvuun Lähes joka kolmas suomalainen harrastaa kalastusta. Kalastusharrastus lisääntyy erityisesti alle 10-vuotiaiden ja yli 45-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Nuorista aikuisista taas kalaan ehtii yhä harvempi. Suomessa oli vapaa-ajankalastajia viime vuonna hieman alle 1,6 miljoonaa, kun heitä vuonna 2012 oli noin 1,5 miljoonaa. Suomalaisista lähes joka kolmas, eli noin 30 prosenttia, harrastaa kalastusta. Suomalaismiehistä kalastaa noin 40 prosenttia ja naisista taas 20 prosenttia. – Kalastajamäärät ovat laskeneet koko 2000-luvun, mutta nyt trendi näyttää taittuneen. Vuosituhannen alussa kalastusta kertoi harrastavansa jopa kaksi miljoonaa suomalaista, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pentti Moilanen. Harrastuskalastajaksi lasketaan sellainenkin henkilö, joka ilmoittaa kerran vuodessa käyvänsä mökin laiturinnokasta kalassa. Moilasen mukaan aktiiviharrastajia on Suomessa kuitenkin satoja tuhansia.
lisännee tulevina vuosina myös vapaa-ajan kalastajien määrää, Moilanen sanoo.
Verkkokalastus vähenee
Uusi kalastuslaki helpottaa vapaan tarttumista ympäri Suomea
Kalastajien määrä kasvoi alle 10-vuotiaiden, 45–64-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden joukossa. Muissa ikäryhmissä kalastajien määrä taas pieneni. Alle 10-vuotiaissa erityisesti tyttöjen määrä kasvoi. Kalastusinto vähenee selkeästi teini-iässä ja erityisesti
täysi-ikäisyyden myötä. Alle 45-vuotiaiden työikäisten kalastajien määrä on lähes puolittunut 2000-luvun alun huippulukemista.
Uusi kalastuslaki astuu voimaan ensi vuoden alussa.
– Se yksinkertaistaa lupaasioita, koska 18–64-vuotiaat voivat yhdellä luvalla kalastaa koko Suomessa. Lakimuutos
Harrastuskalastajien nostama kalasaalis kasvoi vuoteen 2012 verrattuna. Eniten kasvoi hauki- ja ahvensaalis, joiden osuus oli yli puolet lähes 29 miljoonan kilon kokonaissaalista. Verkoilla pyydettiin saaliista enää alle 40 prosenttia, kun vielä vuonna 2000 osuus oli puolet. Heittovavan ja vetouistelun osuus saaliista oli yhteensä lähes 30 prosenttia. – Ihmiset suosivat nykyään aktiivisempia kalastustapoja, kuten virveliä ja vetouistelua, verkkokalastuksen sijaan, Moilanen sanoo. Moilasen mukaan ehdottomasti suosituin kalastusväline on edelleen perinteinen mato-onki. Tiedot perustuvat väestörekisteristä poimittuun 7500 henkilön otokseen ympäri Suomea. Heille lähetettiin postikysely alkuvuodesta. Lisäksi osa postikyselyihin vastaamattomista haastateltiin puhelimitse.
RASKAAN RASKAAN KALUSTON KALUSTON RASKAAN AMMATTILAINEN AMMATTILAINEN KALUSTON www.pekant.fi www.pekant.fi AMMATTILAINEN MUISTA SYYSHUOLLOT, www.pekant.fi RASKAAN PYYDÄ TARJOUS! KORJAAMO/
Meiltä myös viimeisintä tekniikkaa KALUSTON olevat työja kaukovalot! RASKAAN AMMATTILAINEN
VARAOSAT: OULU KORJAAMO/ KALUSTON 5, p. 020 www.pekant.fi Pikkukiventie 728 9810 VARAOSAT: OULU AMMATTILAINEN KORJAAMO/VARAOSAT: OULU Pikkukiventie 5, p. 020KORJAAMO/ 728 9810 www.pekant.fi KORJAAMO: JÄÄLI Pikkukiventie 5, p. VARAOSAT: 020 728 9810 OULU Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810 KORJAAMO/ KORJAAMO: JÄÄLIJÄÄLI KORJAAMO: JÄÄLI KORJAAMO: VARAOSAT: OULU Pyyryväistie 17, p. 0207 Pyyryväistie 17, p. 020 289 728 810 9810 KORJAAMO/ KORJAAMO/ KORJAAMO: JÄÄLI KORJAAMO/VARAOSAT: VARAOSAT: TURKU VARAOSAT: TURKU KORJAAMO/ Lieto Eteläkaari 2, p. 641 820 TURKU0207 KORJAAMO/ VARAOSAT: TURKU Lieto Eteläkaari 764 1820 VARAOSAT: TURKU 2, p. 020 PALVELEMME: Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810
Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810
Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810
Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810
Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820
Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 ma-pe641 6-22,820 la 8-16
Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820
PALVELEMME: ma-pe 6-22, la 8-16 PALVELEMME:
PALVELEMME:
ma-pe 6-22, la 8-16
RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS
ma-pe 6-22, la 8-16 RASKASSARJA
RASKASSARJA
HEAVY DUTY REPAIRS
HEAVY DUTY SPAREPARTS
RASKASSARJA RASKASSARJA
RASKASSARJA
Ruka avaa uuden kauden entistä monipuolisempana hiihtokeskuksena HEAVY DUTY REPAIRS
HEAVY DUTY SPAREPARTS
HEAVY DUTY SPAREPARTS
RASKASSARJA RASKASSARJA
Rukan Talven 2015–16 Avajaisia vietetään isänpäiväviikonloppuna ja uusin kujein. Legendaarinen 61-vuotias hiihtokeskus lähtee uuteen kauteen entistä monipuolisemmilla palveluilla, mutta maltillisilla kasvuodotuksilla. Avajaisviikonloppuna rinteet ovat avoinna päivittäin klo 9.30–19 ja mukana ovat myös lumilautailija Enni Rukajärvi sekä monet muut maajoukkuelaskijat. Talvi alkoi tänäkin vuonna Rukalta. Jo lokakuun 12. päivänä saatiin auki Saaruan rinne, joka tosin piti sulkea hetkeksi kahden viikon riemukkaiden laskujen jälkeen – lämpimästä säästä johtuen. Lumetus käynnistyi uudelleen 27.10. ja hiihtokautta on tavoitteena jatkaa perjantaina 30.10. Talven Avajaisissa 6.-8. marraskuuta on talven tuntua ja Rukalla ollaan valmiita ainutlaatuisen pitkään hiihtokauteen useammalla rinteellä ja koko perheelle suunnatulla laadukkaalla ohjelmalla. Isänpäiväviikonvaihteessa 6.-8.11.2015 vietettävien avajaisten tähtiä ovat Tykyn lavalla ilmaiskonsertin anta-
va Roope Salminen & Koirat sekä Pisteessä esiintyvät Sanni ja Waldo’s People. Rukan Talven Avajaisiin kuuluu itsestään selvästi myös laskettelua, yllätysvieraita sekä hyväntekeväisyyshuutokauppa, jonka tuotolla tuetaan Kuusamon vähävaraisia nuoria sekä hidastetaan ilmastonmuutosta ja talvien lämpenemistä. Lauantai-illan soihtulasku ja perinteinen ilotulitus julistavat kauden virallisesti avatuksi. Junioreille avajaisviikonloppu tietää laskusessareita lumilauta- ja freestylemaajoukkueen kanssa. Vastikään Uuden Seelannin ja Sveitsin Saas Feehn harjoitusleireiltä kotiutunut Enni Rukajärvi kertoo kuulumisistaan Tykyn lavalla lauantaina. Rukan rinteiden kasvatin ja olympiamitalistin kauden päätavoite on Kiinan MM-kisoissa maaliskuussa, mutta talveen mahtuu myös lukuisia kutsukilpailuja eri puolilla maailmaa. Rukan rinnealueita on rakennettu kesän aikana uuteen uskoon: Saaruaan on tehty uusi helppo metsälaskualue rinteiden 15 ja 16 väliin ja saman rinteen yläosaan ennen Battery Parkkia on noussut
uusi kota makkaranpaistoon. Rosa & Rudolf -lastenmaassa on nyt myös RosaPark, jossa on helppoja reilejä ja hyppyreitä aloittelijoille ja lapsille. Lastenmaan vieressä on uusi ulkoleikkipaikka. Myös Rukan kylässä vieraita palvellaan entistä paremmin. Piste-ravintolan yhteyteen avataan alppiravintola Les Alpes ja Safaritalon tiloihin Cafe Kamu. Sushiravintola Mura Sushi palvelee japanilaisen ruoan ystäviä Hotelli RukaVillagen tiloissa. Kauppakeskus Kumpareessa uutta on lifestyle-myymälä Casale. RukaStoren tuotetarjonnasta löytyvät jatkossa myös Burtonin lumilaudat ja tekstiilit tuttujen merkkien kuten Atomicin Salomonin ja Haltin lisäksi. Kumpareen jumppasalin tiloissa aloittaa toimintansa KuruYoga Ruka. Alkukauden kohokohtia Rukalla ovat hiihdon maailmancupavaus FIS Ruka Nordic 27.–29.11. kymmenellä mckisalla. Joulukuun 12. päivänä Rukan Battery Run -kumpareikossa avataan kumparelaskun maailmancup. Joulukuun 5. päivänä kokoonnutaan HotDogs &
HandRails -parkkilaskutapahtumaan. Nyt jo kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta. Viikonlopuksi parkille rakennetaan monipuoliset suorituspaikat, joista löytyy laskettavaa kaiken tasoisille parkkilaskijoille. Lauantaina kisaillaan kaikille avoimessa ja ilmaisessa Hot Dogs & Handrails -tapahtumassa. Reilijameja varten rakennetaan erikoisobstaakkeleista koostuva Railplaza.
Kevätkauden huipentumia Rukalla ovat freestylehiihdon SM-kilpailujen kanssa samaan aikaan kisattavat pujottelun ja paripujottelun SM-kilpailut 6.-10.4.2016. Suomi Slalom -kiertue huipentuu Rukalla 15.–17.4.2016 laskettaviin finaaleihin. Rukan yli 200 hiihtopäivän kausi on yksi Euroopan pisimmistä ja sen takeena on tunturin tehokas lumetusjärjestelmä. Reilut 90 lumitykkiä tekevät parhaimmillaan 1.250
HEAVY DUTY REPAIRS
HEAVY DUTY REPAIRS
kuutiometriä lunta tunnissa, jolloin hyvissä lumetusoloissa uusia rinteitä saadaan auki reilun vuorokauden lumetuksella. – Aikaisen aloituksen lisäksi lumetus varmistaa hyvät hiihtokelit toukokuulle saakka, kertoo Rukakeskus Oy:n paikallisjohtaja Matti Parviainen. Alkaneelta kaudelta Rukalla tavoitellaan pientä kasvua hissilippujen myyntiin. Viime vuonna rekisteröitiin 381.000 hiihtopäivää.
6
NRO 9 LOKAKUU 2015
Suomen riistakeskus luo Kipinää riistametsänhoitoon Suomen MetsäsäätiÜn kanssa yhteistyÜssä toteutettava Kipinä riistametsänhoitoon -kampanja (KIRI) herättelee metsänomistajia ja metsäammattilaisia ajattelemaan metsänhoitoa kokonaisvaltaisena panoksena luonnon, riistan ja puuntuotannon hyväksi. Kampanja jatkuu vuoden 2015 loppuun. KIRI-kampanja innostaa tutustumaan riistametsänhoidon ohjeisiin ja pyrkii lisäämään tietoa metsänhoidon menetelmistä, jotka suosivat erityisesti metsäkanalintuja. Tavoitteena on saada riistametsänhoito osaksi metsätalouden arkea. Hyvinvoiva riistametsä tuottaa metsäkanalintujen lisäksi puuta, marjoja ja vaihtelevaa maisemaa. Riistametsänhoito on tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa, sillä se yhdistää metsän eri käyttÜmuotoja puunkysynnän kasvaessa. Metsän eri käyttÜmuotojen yhteistuotanto tukee näin myÜs metsänomistajien tavoitteita ja arvoja. Riistametsänhoidon ohjeilla halutaan monipuolistaa talousmetsien käsittelyä. Kustannustehokkaat ja maanomistajaläh-
Piirros: www.riista.fi tÜiset käytännÜn ohjeet eivät estä puuntuotantoa eivätkä aiheuta metsänomistajille lisäkustannuksia. Päinvastoin puuntuotanto, joka ei hiljennä metson soidinta, voi tulevaisuudessa toimia suomalaisen metsätalouden myyntivalttina. KIRI-kampanja on esillä syksyllä 2015 metsäalan lehdissä, verkossa, sosiaalisessa mediassa ja Metsämessuilla.
Oikein käytettynä pesuhuoneen lattialämmitys ei kuluta merkittävästi energiaa.
.DOOLVHQKDDUD 28/8 9DUDRVDW 0$ 3( 3XK .RUMDDPR 0$ 3( 3XK NRUMDDPR#PERVD ĆŹ r YDUDRVDW#PERVD ĆŹ r ZZZ PERVD ĆŹ
+XROODPPH 0HUFHGHV %HQ]LW 2XOXVVD
r /DDGXNNDDW YDUDRVDW YXRGHQ WDNXXOOD r 0RELO Ă‘OM\W r YXRGHQ NRNHPXV r (GXOOLVHW KLQQDW r 1RSHD SDOYHOX
Verkkokauppa nyt avattu! www.mbosa.ďƒž
Älä homehduta kylppäriäsi, käytä lattialämmitystä oikein Kylpyhuoneen lattialämmitys tuntuu mukavalta paljaiden varpaiden alla suihkuun mentäessä. Lämmityksen tärkein tehtävä ei kuitenkaan ole mukavuuden luominen vaan kodin kosteiden tilojen kuivattaminen niin, ettei kosteus pääse kertymään rakenteisiin. Kosteat tilat eli kylpyhuone ja saunatilat ovat kodeissa herkimpiä kosteusvaurioille. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että niissä käytetään vettä aivan eri tavalla kuin muualla huoneistossa. - Kosteusvauriot kodin kosteissa tiloissa ovat yleisiä, sillä tutkimusten mukaan jopa joka kymmenennessä suomalaisessa kylpyhuoneessa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Mikrobien kasvamisen edellytyksenä on kosteus, joka ei pääse kuivumaan, sanoo professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta. Ennaltaehkäisy jo rakennusvaiheessa on paras keino välttyä kosteusvaurioilta. Kosteuseristykset on tehtävä huolella ja kosteiden tilojen lämmityksestä ja tuuletuksesta pitää huolehtia. Lämmitysmuodolla ei ole väliä, kunhan se on riittävän tehokas nostamaan lämpÜtilan muutaman asteen korkeammaksi kuin muussa huoneistossa.
- Kylpyhuoneen pitäisi olla muita huoneita lämpimämpi silloinkin, jos helle nostaa kodin lämpÜtilan kattoon ja kylpyhuone on kastunut käytÜssä. Lämmitystä ei kuitenkaan tarvitse pitää näin suurella teholla jatkuvasti, vaan sen voi säätää pienemmälle tai kokonaan pois päältä, kun kylppäri on kuivunut kunnolla, neuvoo energiaasiantuntija Malkus Lindroos Vattenfallilta. - Tärkeintä on käyttää lämmitystä oikeaan aikaan ja muistaa myÜs ilmanvaihto, joka kuljettaa ilmaan haihtuneen kosteuden pois.
VäärinkäyttÜ rohmuaa energiaa
Lämmitysmuotojen energiankulutuksessa on eroja ja etenkin lattialämmitystä on moitittu todelliseksi energiasyÜpÜksi. Oikein käytettynä se ei kuitenkaan kuluta merkittävästi energiaa. - Jos lattialämmitystä käytetään väärin, se voi kuluttaa jopa tuhat euroa vuodessa. Näin käy esimerkiksi silloin, jos kylpyhuoneessa on sekä vesikiertoinen kaukolämmitys että lattialämmitys, ja lattialämmitys säädetään niin korkealle, että se alkaa syrjäyttää vesikiertoista lämmitystä. Hallaa kukkarolle tehdään
myÜs silloin, jos kylpyhuoneen ovea pidetään auki ja lattialämmitys alkaa lämmittää myÜs muuta kotia ja syrjäyttää vaikkapa ilmalämpÜpumppuja. - Kylpyhuoneen tai saunan ovea ei kannata pitää auki edes kylpemisen jälkeen siinä toivossa, että kosteus haihtuisi nopeammin, sillä muita tiloja ei ole suunniteltu kestämään kosteutta, Lindroos varoittaa.
Vauriot korjattava heti
Jos kosteusvaurioita on jo ehtinyt kertyä, niistä saattaa olla merkkinä silmien ja hengitysteiden oireilu tai yskä. Tosin samanlaisia oireita liittyy myÜs moneen muuhun kodin sisäilmaongelmaan, esimerkiksi huoneilman kuivuuteen. - Lääkärinä sanoisin, että ei kannata jäädä odottamaan mahdollisia oireita. Jos kylpyhuoneen klinkkerissä on halkeama, saumat ovat rikkonaiset tai pinnoille alkaa kertyä niihin kuulumatonta väriä, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin, toteaa professori Kari Reijula. - Vahingot pitää korjata heti ja tyÜssä kannattaa käyttää asiantuntijoita, joilla on osaamista tehdä sellaisia korjaustÜitä. Näin vältytään suuremmilta vahingoilta.
NRO 9 LOKAKUU 2015
7
Männyn tyviosan kuutiointia hakkuukonemittauksessa muutetaan 1.1.2016 alkaen Männyn tyviosan kuutioinnissa käytettävää tyvifunktiota korjataan siten, että se tuottaa jatkossa nykyistä pienempiä läpimittoja. Muutos vaikuttaa suoraan puukaupan ja urakoinnin perusteena olevaan puun määrään ja pienentää männyn hakkuukoneilla mitattua tilavuutta noin yhdellä prosentilla vuodessa. Korjaus merkitsee päivityksiä valtaosaan suomalaisia hakkuukoneita. Luonnonvarakeskuksen (Luke) 23.10.2015 antama määräys tyvifunktion muutoksesta astuu voimaan 1.1.2016. Männyn tyvifunktion päivitykset hakkuukoneisiin ja mittasaksiin on tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä, mutta määräystä voidaan soveltaa jo vuoden 2016 alusta lähtien. Kuusen ja lehtipuiden mittaukseen ei tule muutoksia. Vuoden 2016 lopussa päättyy myös ns. vanhoja hakkuukoneita koskeva siirtymäaika (ennen 1.5.2007 käyttöönotetut hakkuukoneet). Vanhoilla hakkuukoneilla on voinut mitata puutavaraa ilman tyvifunktiota ja satunnaisrunkojen mittausta. 1.1.2017 alkaen tyviosan kuutioinnissa käytetään vain Luken antaman uuden määräyksen mukaisia tyvifunktioita. Tyvifunktion muutos pe-
rustuu puutavaranmittausta viranomaistehtävänään hoitavan Luken tuoreeseen tutkimukseen.
Valtaosa hakkuukoneista päivitetään
Hakkuukonemittauksessa tyvipölkkyjen tyviosien läpimitat määritetään muusta mittauksesta poiketen laskennallisesti tyvifunktioiden avulla. Tyviosalla tarkoitetaan 1,3 metrin matkaa kaatosahauksesta eteenpäin. Tällä hetkellä käytössä oleva funktio tuottaa männyn tyvipölkyille suurempia tilavuuksia kuin Luken tutkimuksessa määritetyt vertailutulokset edellyttivät. Puulajikohtaisia tyvifunktioita käytetään koko maassa ja kaikissa hakkuukoneissa vanhempaa konekantaa lukuun ottamatta. Muutos merkitsee päivityksiä vajaaseen kahteen tuhanteen hakkuukoneeseen. Myös hakkuukonemittauksen tarkastuksessa käytettävät mittasakset on päivitettävä. – On tärkeää, että hakkuukone- ja mittauslaitevalmistajat kiinnittäisivät huomiota tyviosan kuutioinnissa käytettävän laskentamenetelmän näkymiseen tarkastusmittauksen raporteissa. Tällä osaltaan varmistetaan sama tyviosan
kuutiointi perus- ja tarkastusmittauksissa, korostaa Luken tutkija Jari Lindblad. Tyvifunktion muutos alentaa puukaupan ja urakoinnin perusteena olevaa tilavuutta. Rinnankorkeusläpimitaltaan kymmenen senttimetrin männyllä noin -2,3 prosenttia, 15 senttimetrin männyllä noin -1,4 prosenttia ja 35 senttimetrin männyllä noin -0,7 prosenttia suhteessa koko runkopuun tilavuuteen. Vuositasolla muutos pienentää männyn hakkuukoneilla mitattua tilavuutta noin yhdellä prosentilla. Noin 76 prosenttia puukaupan perusteena olevasta mittauksesta – ja lähes kaikki urakointimittaus – tehdään hakkuukoneilla. Yksityisten metsänomistajien puukaupoissa hakkuukonemittauksen osuus on noin 85 prosenttia.
Koepölkkyjen tyviosien tilavuudet määritettiin upotusmittauksella
Tyvifunktion korjauksen taustalla on Luken vuosina 2014–2015 toteuttama tutkimus. Tutkimukseen valittiin 33 eri puolella Suomea sijaitsevaa mäntymetsikköä, joista valittiin yli 800 koepuuta. Hakkuiden jälkeen koepuiden tyvipölkyt mitattiin kuudella eri tehtaalla. Koepölkkyjen
Puun ostajien hölmöilyille ei varaa jatkossa MTK:n metsävaltuuskunta kokoontui Espoon Hanasaaressa. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korosti avauspuheenvuorossaan markkinalähtöisyyden merkitystä puun käyttöä lisäävien investointien saamisessa. Maa- ja metsätalousministeriön konsulttiyhtiö Pöyryllä teettämän selvityksen mukaan puuta riittää kaikkiin toteutusvaiheessa ja suunnitteilla oleviin investointeihin. – Eiköhän tämä selvitys ole piste valitusvirrelle puun riittävyydestä, totesi Tiirola. Tiirola jakoi sapiskaa tämän syksyn puumarkkinailmapiiristä: samaan aikaan kun valitetaan puun riittämättömyyttä, ostajat eivät kaikin paikoin jätä tarjouksia valtakirjoihin tai metsänhoitoyhdistysten toimituspuuhun. – Nykyiseen markkinatilanteeseen ostajien hölmöilyt ehkä mahtuvat, mutta siinä vaiheessa, kun puuta pitäisi ostaa 15 miljoonaa kuutiometriä lisää, on puumarkkinoilla myös luottamuksen oltava kunnossa. Luottamus saavutetaan parhaiten soutamalla samaan suuntaan, ei nilkkoihin potkimalla, Tiirola muistutti. Tiirola antoi tunnustusta edellisen ja nykyisen hallituksen metsäpolitiikasta, jonka keskeisenä tavoitteena on lisätä metsäsektorin markkinalähtöisyyttä. Lainsäädäntöä on viety määrätietoisesti tätä kohti. Kauneusvirhe tässä työssä on Otso-metsäpalvelut ja valtiovallan suhtautuminen siihen. – Ei ole mitään perusteita valtion toimimiselle kilpailullisilla yksityismetsien metsäpalve-
lumarkkinoilla. Samaan aikaan, kun kaikesta leikataan, Otsoa pääomitetaan vuosi vuoden perään miljoonilla euroilla. Tiirolan mukaan nyt on korkea aika pistää valtion piikki kiinni. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila nosti puheenvuorossaan esiin biotalouden kansainvälisesti kiinnostavana investointikohteena. Tarjolla on työtä ja talouskasvua nopealla aikataululla. – Investointien virta saadaan aikaan määrätietoisella talouspolitiikalla, jolla poistetaan talouden kestävyyteen liittyvät riskit, lisätään yrittäjyyden edellytyksiä ja pidetään koko Suomi iskussa. Vahva aluepolitiikka ei ole historiaa. Elinvoimaiset maakunnat ovat kilpailuvaltti, Marttla sanoi. Puumarkkinoiden toiminta varmistetaan puun kysyntää lisäämällä ja metsätilojen sukupolvenvaihdosjärjestelmällä. Suomi tuo energiaa ja siihen liittyvää teknologiaa yli 10 miljardilla eurolla joka vuosi. Tämä on käsittämätöntä haaskausta. Tuonti voidaan puolittaa nopeasti kotimaiseen energiaan panostamalla. – Hyvä tulevaisuus voidaan toki pilata turhalla säätelyllä. Tästä on huolestuttavia viitteitä. EU on saatava ruotuun metsäalan käytännölle vieraan lainsäädännön tehtailijana. Myös kotimaassa on kirveelle töitä - muuallakin kuin metsässä, Marttila sanoi. Ilmastoneuvottelut ovat kohtalon kysymys Suomen metsätaloudelle. Kasvava metsä sitoo hiiltä. Tätä tosiasiaa ei saa politikoinnilla kumota. Pariisin ilmastokokous on näytön paikka.
tyviosien tilavuudet määritettiin upotusmittauksella. Pölkyt punnittiin ilmassa ja tyviosat 1,3 metrin syvyyteen upotettuina. Tyviosan tilavuus määritettiin näiden painojen erotuksena Arkhimedeen lain mukaan. Lisäksi koepölkkyjen tyviosien läpimittoja mitattiin saksimittauksella metsässä ja tehtaalla. Nykyiset, vuonna 2006 käyttöönotetut tyvifunktiot perustuvat metsäalalla yleisesti käytettyihin runkokäyräyhtälöihin, jotka on laadittu 1980-luvun alussa. Yhtälöt perustuvat Metsäntutkimuslaitoksessa 60- ja 70-lukujen vaihteessa kerättyihin koepuiden läpimitta-aineistoihin. Tämän vuoksi nykyiset tyvifunktiot pyrkivät tuottamaan saksimittausta vastaavia tyviosan läpimittoja. Uusi männyn tyvifunktion korjaus toteutettiin kaksivaiheisesti. Ensin tehtiin saksimittauksiin perustuva korjaus, jolla muutettiin tyviosan muotoa vastaamaan uutta koepölkkyaineistoa. Tämän jälkeen tehtiin toinen korjaus siten, että tyvifunktiolla määritetty tilavuus vastaa upotustilavuutta koepölkkyaineistossa.
Metsähallituslakia muutetaan, uusi luonnos lausuntokierrokselle Metsähallituslain kuulemistilaisuudet pidettiin Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä. Kuulemisissa lakiluonnoksesta saatiin yli 100 suullista tai kirjallista lausuntoa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen katsoo kuulemisten osoittaneen, että Metsähallituksen toimintaa arvostetaan. - Kuulemisissa kävi ilmi, että Metsähallituksen toimintaa arvostetaan laajasti. Myös moni turha pelko varmasti hälveni. Saatujen lausuntojen perusteella maa- ja metsätalousministeriö tulee muokkaamaan lakiluonnosta. On tärkeää, että Metsähallitus pystyy lainsäädännön vaatimista välttämättömistä muutoksista huolimatta edelleen toteuttamaan eduskunnan tahdon valtion maiden monipuolisessa ja moniarvoisessa hyödyntämisessä. Muutettu lakiluonnos lähtee vielä lausuntokierrokselle ennen hallituksen esityksen antamista eduskunnalle. Laki annetaan siten, että se tulisi voimaan maaliskuussa 2016.
Öljylämmityslaskussa säästyvät eurot kannattaa käyttää huoltoihin ja remontteihin Lämmitysöljy on halventunut maailmanmarkkinahintojen pudotessa, ja monien asiantuntija-arvioiden mukaan hinnat maailmanmarkkinoilla saattavat pysytellä alhaalla myös pitkälle eteenpäin. Öljylämmittäjien kannattaakin nyt käyttää öljylaskussa säästyvät eurot huoltoihin ja remontteihin, jotka parantavat lämmitysjärjestelmän energiatehokkuutta, todetaan Öljyalan Palvelukeskuksesta. -Säännöllisesti huollettu lämmitysjärjestelmä on huoltamatonta energiatehokkaampi eikä siis tuhlaa energiaa. Kun huolloista huolehditaan, järjestelmä toimii kuten pitää ja öljyä kuluu vähemmän, korostaa erityisasiantuntija Eero Otronen. Lämmitysöljyn litrahinta on tänä vuonna liikkunut keskimäärin 80 sentín tuntumassa. Hinnat ovat laskeneet vuoden takaisesta tasosta noin neljänneksen ja toissa syksyisestä tasosta yli 30 prosenttia. Hinnoissa on aina normaalia, kilpailusta johtuvaa vaihtelua. Keskiverto öljylämmittäjä on saavuttanut noin 600-800 euron säästön vuositasolla, jos
verrataan muutamaan edelliseen vuoteen. Arvio on tehty 2 300 litran vuosikulutuksella. -Rahallisen säästön määrä vaihtelee ja riippuu luonnollisesti aina siitä, millainen kiinteistö on kyseessä kaiken kaikkiaan, huomauttaa Otronen.
Poltin, säädöt, kattila
Tärkeää on muistaa poltinhuolto ja lämmityksen säätölaitteiden kunnon tarkastus. Öljypoltin tulee huoltaa joko kahden vuoden välein tai 5 000 öljylitran kulutuksen jälkeen riippuen siitä, kumpi rajapyykki saavutetaan ensiksi. Yli kymmenen vuotta vanha poltin tulisi huoltaa vuosittain. Jos polttimella on ikää jo 15-20 vuotta, on korkea aika vaihtaa se uuteen. Koko öljylämmityslämmitysjärjestelmää ajatellen oleellista on kattilan kunto. Yli-ikäinen kattila kannattaa vaihtaa uuteen, joka parantaa energiatehokkuutta sekä pienentää öljynkulutusta. Uusimista on aika ruveta suunnittelemaan, kun vanhalla kattilalla on ikää 20-25 vuotta. Jos kattila on asennettu ennen vuotta
1985, on korkea aika uusia se nyt. Uuden kattilan hyötysuhde voi olla jopa kymmeniä prosentteja vanhaa parempi, ja lämmityskustannukset alentuvat kattilan uusinnassa saman verran. Lisäksi uusi kattila on vanhaa varmempi toiminnassaan.
Huolto luvanvaraista toimintaa
Öljypolttimen ja -kattilan huolto ovat luvanvaraista toimintaa. Ammattilainen osaa talossa käydessään samalla neuvoa lämmittäjää myös muissa häntä askarruttavissa kysymyksissä. Kun huolto on ajankohtaista, voi ottaa yhteyden joko ennestään tuttuun huoltoliikkeeseen tai katsoa alan ammattilaisten yhteystietoja verkosta. Tietoja löytyy keskitetysti esimerkiksi Lämmitysenergia Yhdistyksen sivujen urakoitsijahausta www.ley.fi. Öljylämmitykseen liittyvistä kysymyksistä löytyy tietoa verkosta muun muassa Öljyalan Palvelukeskuksen öljylämmittäjän neuvontasivuilta www.oljylammitys.fi.
8
Toteuta sinäkin Tälle kohdalle Homasen perhe toteuttaa omaa unelmaansa.
90 min Oulu • 5 min kauppa • 2 min golfkenttä Oulujärven rannalla
Koti golfkentän naapurissa
Ikkunasta avautuu huikea järvimaisema ja naapurissa majailee Suomen kauneimmaksikin äänestetty Paltamo Golfin kenttä. Aurinkoinen ranta, lenkkipolut,
Myytävänä rantatontteja uudelta asuinalueelta Paltamon Luhtaniemestä.
vehreä luonto ja monipuoliset aktiviteettipalvelut ovat käden ulottuvilla. Kaiken lisäksi hyvällä tasolla olevat peruspalvelut ja runsas muu palvelutarjonta tekevät olemisesta helppoa. Homasen perhe on jo rakentamassa kotiaan Luhtaniemeen. Seuraa rakennusprojektin etenemistä Luhtiksen blogista osoitteessa:
rakennarannalle.fi
TITAANI
vaihtoautot
Takuu 2 vuotta
TOJO-AUTOSTA VAIHTOAUTO OIKEAAN HINTAAN!
TOYOTA BENSAT: Avensis 1.6 Wagon 35 tkm Avensis 2.0 D4D 74 tkm Avensis 1.6 Sedan 24 tkm Avensis 1.6 Sedan 22 tkm Avensis 1.6 Terra vain 27 tkm Avensis 1.8 Aut. Sol Wag. 202 tkm Avensis 1.8 Sol Sedan 80 tkm Avensis 1.8 Sol Wagon 93 tkm Avensis 1.6 Avensis 1.6 Avensis 1.8 Multidrive S Sol Wagon 74 tkm Avensis 1.8 Sol sedan 73 tkm Aygo Orange 17 tkm Aygo Cool AC 35 tkm Aygo Blue 81 tkm Camry 3.0i GX 260 tkm Corolla farmari 1600 Corolla 1.4 Terra Corolla 1.6 Active 29 tkm Urban Cruiser 1.33 59 tkm
-13 .......... 23.900 -14 .............. 21.800 -09 .............. 20.900 -09 .............. 20.900 -12 .............. 21.900 -06 .............. 11.900 -10 .............. 19.900 -09 .............. 13.850 -01 ................. 3.900 -01 ................. 3.300 -10 ................20.900 -12 ................21.500 -12 .............. 11.885 -12 .............. 10.990 -10 ................ 8.885 -94 .................3.885 -05 .................7.885 -03 ................. 5.500 -14 ................23.850 -11 .............. 14.850
TOYOTA DIESELIT: Auris 2.0 D4D Sol -09 .............. 13.995 Auris 1.4 D4D 170 tkm -08 .............. 11.835 Avensis 2.0 D4D Sol Edition Sedan 84 tkm -11 .............. 19.795 Avensis 2.0 D4D Sol Edition 74 tkm -11 ...............20.900 Avensis 2.0 D4D Sol vain 52 tkm -10 .............. 20.900 -02 .................4.400 Avensis 2.0 D4D 300 tkm Avensis 2.0 D4D Sol Wagon 75 tkm -12 ................23.500 Corolla 1.4 D4D 82 tkm -10 .............. 15.200 Corolla 1.4 D4D 235 tkm -08 .............. 10.900 Corolla 1.4 D4D 123 tkm -10 .............. 15.400 MAASTURIT-PAKETTIAUTOT: Hiace 2.4 D4D pitkä 290 tkm -05 .............. 13.800 Honda CR-V 2.2 CTDi ES -06 .................8.900 Land Cruiser 3.0 D4D Legend 190 tkm -11 .............. 51.900 Mitsubishi Outlander 2.0 DID 4WD 150 tkm -07 ...............18.750 MB Sprinter 313 CDi 254 tkm -00 .................6.900 RAV 3.2 D4D 170 tkm -08 .............. 18.300 RAV 2.2 D4D 154 tkm -08 .............. 22.535 VW Transporter 2.5 D 88 tkm -11 .............. 25.100 VW LT 35 2.8 TDi hinausauto 272 tkm sähkövinssi,hälytys- ja työvalot, ajosillat, KA -04 .............. 12.900
-
Keminmaa 0400 551 600. Automyynti suora 0400 696 884
MUUT MERKIT BENSAT: BMW 316 i Compact 139 tkm Ford Focus C-Max 1.6 179 tkm Ford Focus 1.6 100 Wagon 74 tkm Mazda 6 2.0 Sport WG 220 tkm Mazda 323 1.5 GL 220 tkm Mazda Forte 1.5 GLX 172 tkm MB A 210 upea 81 tkm Nissan Tiida 1.6 133 tkm Opel Meriva 1.6 172 tkm Opel Vectra 2.2 ComfWag. 178 tkm Peugeot 407 Sport 3.0i V6 A 215 tkm Peugeot 307 XL Line farm. 120 tkm Peugeot 206 SW 1.6 128 tkm Volvo V70 2,4 automaatti 291 tkm Volvo S40 1.6 205 tkm Volvo V40 2.0 aut. VW Passat 1.4 TSi Blue 130 tkm VW Golf Plus Comf. 1.4 TSi 79 tkm VW Golf 1.4 TSi Variant Comf. 100 tkm VW Golf 1.4 FSi DSG-Autom. Variant vain 37 tkm VW Golf Plus 1.2 TSi Comfort 80 tkm VW Golf 1.4 Trendline 107 tkm MUUT MERKIT DIESELIT: Audi A4 V6 Tdi Quattro Avant BMW 320 TD Touring Business, AC, 2xalut., urheilualusta, 210 tkm Honda Civic 1.6 Diesel Kia Ceed 1.6 CRDi WG A 39 tkm Kia Pro Ceed 1.6 Dilsg 28 tkm Mazda 6 2.0 TD 134 tkm MB E 320 T Touring Eleg.252 tkm Seat Cordoba Sdi 320 tkm Volvo V50 D Wagon Volvo V70 2.4 aut. 367 tkm VW Golf 1.0 Comf. TDi 3-ov. VW Golf 1.9 TDi Variant TILA-AUTOT: Verso 1.8 Sol 7-p. 23 tkm Verso 1.6 bensa vain 125 tkm Verso 2.0 D4D Active 64 tkm Kawasaki ZJ-7 93 tkm
-00 .................3.950 -05 .................5.900 -11 .............. 13.900 - .................4.900 -00 .................1.985 -96 .................1.250 -04 .................6.850 -10 .................9.500 -06 .................6.300 -05 .................5.985 -05 .................5.900 -05 ..................3.995 -08 .................7.900 -01 .................4.800 -00 .................2.900 -97 ................. 1.950 -10 .............. 16.100 -10 .............. 14.300 -11 .............. 16.850 -12 .............. 20.900 -10 .............. 14.300 -10 ...............11.900 -04 .................8.950 -06 .............. 14.800 -13 .............. 17.685 -12 .............. 19.500 -12 .............. 17.900 -08 .............. 13.900 -07 .............. 18.900 -04 .................1.995 -08 .............. 12.900 -08 .............. 11.000 -08 .................9.500 .................7.900 -13 .............. 27.800 -08 .............. 14.900 -14 ............... 26.200 -01 .................2.870
Automyyntiavoinna: avoinna: Automyynti Timo Lahtinen ma-pe 9-17, la 10-14 ma-pe 9-17 Ari Koskinen la 10-14 Ritva Tryyki Katso vaihtoautot netissä:
0400 696 078 0400 354 591 0400 384 874 Matti Numminen 0400 379 533
NRO 9 LOKAKUU 2015