Elävä Maaseutu 11-2016 by Kustannus Oy Maaseutulehdet

Elävä

Maaseutu ZZZ EDP VH

Elävä Maaseutu -lehti nro 11 MARRASKUU 2016 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi

Metsänomistajat, ostamme tukkivaltaisia leimikoita Pyydä tarjous alueesi ostomieheltä:

satoa Cresco®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.

Jukka Pulkkinen; Kuhmo, Nurmes,Valtimo ja Lieksa Puh. 0500 137 012 Matti Kyllönen; Hyrynsalmi ja Suomussalmi Puh. 0500 202 325 Harri Tegelberg; Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja Vaala Puh. 050 300 7756 www.kuhmo.eu

Palveleva FirstStoprengasliikkeesi Muhoksella Kauttamme testimenestyjä Bridgestone Noranza 001 -rengasta suoraan varastosta! erkkejä, Myös muita mTERVETULOA! kysy tarjous!

Muhoksen Autohuolto Sepäntie 3, 91500 Muhos Puh. 040-533 8967

www.maaseutulehdet.fi

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com

KYSY TALVEN TARJOUKSET!

Propo -esiohjaus On-Off -esiohjauksen hinnalla! Tarjous voimassa 31.10.2016 asti.

TEKNISTÄ ETUMATKAA Palms 3.67-8S Palms 3.67 -kuormain + Palms 8S -metsäperävaunu

Palms 5.72-9S Palms 5.72 -kuormain + Palms 9S -metsäperävaunu

Palms Timo Hiltunen p. 0107684739 5.85-13D 4WD Kempele Palms 5.85 -kuormain + Palms 13D 4WD -metsäperävaunu

Hinta paketille

(alv 0 %) + toim.kulut

ti. (alv 0 %) + toim.kulut

14 820,- 21 710,- 33 340,Hinnat voimassa 31.12.2016 saakka

Kysy tarjouskampanjat myös muista esiohjauksista!

Mikko Kontio p. 0107684915 Kempele Esa Pulska p. 0107684821 Kajaani Kauko Palojärvi p. 0107684924 Keminmaa

NRO 11 MARRASKUU 2016

Uusi liikennevakuutus palkitsee vahingottomuudesta LähiTapiola tuo vuoden 2017 alussa markkinoille täysin uudenlaisen henkilöasiakkaiden liikennevakuutuksen. Jatkossa liikennevakuutuksen bonus muodostuu asiakkaan henkilökohtaisen vakuutus- ja vahinkohistorian perusteella. Uusi liikennevakuutus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kakkosautolle tulee

sama bonus, kun vakuutukset ovat yhden henkilön nimissä. Yhden auton vahinko ei laske kaikkien autojen bonuksia, mikä on asiakkaan kannalta ehdoton etu. Hinnoittelussa käytetään myös ajo-oikeus- ja ajokorttitietoja siten, että kaikki ajokokemus eri ajoneuvoista voi hyödyttää kuljettajaa suurempana

lähtöbonuksena. -Tämä on etu erityisesti nuorille hyville kuljettajille uusiin vakuutuksiin, kertoo yksikönjohtaja Tapani Alaviiri LähiTapiola Vahinkovakuutuksesta. Liikennevakuutusuudistuksen taustalla on vuoden 2017 alussa voimaan tuleva liikennevakuutuslain muutos.

Kainuussa riittää metsiä niin paljon ettei välttämättä puuta tarvitse ostaa maakunnan ulkopuolelta.

Paltamo valittu Kainuun biotuotetehtaan paikaksi KaiCell Fibers Oy on vahvistanut Kainuun biotuotetehtaan rakennuspaikaksi Paltamon. Jos hanke toteutuu, rakennetaan tehdas Kyläpuron teollisuusalueelle lähelle jätevedenpuhdistamoa Oulu-Kajaanitien varteen. Kunta on tehnyt alueella maanomistusjärjestelyjä niin, että yhtenäinen noin 300 hehtaarin alue on saatu kunnan omistukseen. Tehdasalueeksi on varattu 200 hehtaaria. KaiCell Fibers Oy on koko Kainuun yhteinen hanke. Yhtiö on perustettu tämän vuoden tammikuussa.

MTK:n Lunttila panostaisi ruokavientiin Maailmanmarkkinan yskähtelystä huolimatta MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila uskoo vahvasti maa-ja metsätalouden tulevaisuuteen. Myönteisiksi asioiksi hän nostaa suomalaisten elintarvikkeiden vientimahdollisuudet, puunkäytön monipuolistumisen ja kuluttajien kasvavan kiinnostuksen suomalaiseen ruokaan. Lunttila puhui MTK:n valtuuskunnan kokouksessa 23.11.2016 Helsingissä. Maailman arvostetuimpia matkailuoppaita julkaiseva Lonely Planet on valinnut Suomen kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi vuodelle 2017. Suomen valttikortiksi on nostettu luonto

ja sen parantava voima ja hyvinvointimatkailu. Erityisen kiinnostavana pidetään Suomen ruokakulttuuria. – Nyt meidät suomalaiset on haastettu. Ruokamatkailutarjontaan kannattaa panostaa, sanoo Lunttila. Lunttilan mukaan Suomi tarvitsee aivan uusia avauksia vientimarkkinoille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suomessa tuotettu ruoka on puhtaudessaan maailman kärkeä, se on maailmalla huomattu. – Kestävästi tuottamallemme puhtaalle, antibiootti- ja tautivapaalle sekä eläinten hyvinvoinnin huomioon ottavalle ruoalle on kysyntää. Lisäksi luonto tarjoaa paljon sellaisia tuotteita, joita

Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kerran kuukaudessa JAKELU:

maailmalle halutaan, kuten sieniä, marjoja, villiyrttejä ja kalaa, sanoo Lunttila. Vallitsevassa, haastavassa taloustilanteessa monella tilalla ollaan jaksamisen äärirajoilla. Vaikea taloudellinen tilanne ja lisääntyvä työmäärä saavat nuoret empimään halukkuuttaan jatkaa tilalla. – Rohkaisen nuoria katsomaan tulevaisuuteen positiivisin silmin. Ruokaa tarvitaan aina. FAO:n ennuste kertoo, että vuonna 2050 ihmisten ruokkimiseen tarvitaan 70 prosenttia enemmän ruokaa kuin nyt. Työsarkaa riittää meille kaikille, muistuttaa Lunttila.

Kainuun liiton aloitteesta tavoitteenaan toteuttaa integroitu biotuotetehdas Kainuuseen. Tehtaalla tullaan valmistamaan korkealle jalostettuja tuotteita kansainvälisille markkinoille. Yhtiö ei halua vielä tässä vaiheessa nimetä mitä tuotteita ne ovat. Seuravaksi hanke etenee tarkempiin teknistaloudellisiin selvityksiin. Tehtaalle tarvitaan myös ympäristölupa. KaiCell Fibersin tavoitteena on tehdä investointipäätös vuoden 2018 loppuun mennessä, jonka jälkeen

alkaisi rakentaminen, joka kestäisi kaksi vuotta. Aikaisintaan tehdas olisi käynnissä vuosien 2020-2021 aikana. Tehtaalla aiotaan käyttää kainuulaista puuta. Kainuun biotuotetehdas olisi 900 -1000 miljoonan euron investointi. Arvion mukaan tehdasalueen työllistävä vaikutus olisi suoraan 200-250 henkilöä ja epäsuorasti yli 1000 henkilöä. Rakennusvaiheen työllistämisasteeksi parhaimmillaan on arvioitu 1500 - 2000 henkilöä. -PM-media/Paltamo

Tästä paikka ilmoituksellesi! Ota yhteyttä: 050 5679 757

Viidettä kertaa Suomen suositelluin! Fennialla on pitkä kokemus yritysten ja yrittäjien riskienhallinnasta ja vakuuttamisesta.Olemme jo viidettä vuotta peräkkäin yritysasiakkaiden eniten suosittelema vakuutusyhtiö (EPSI Rating 2016). Käytä asiantuntemustamme. Tule käymään tai soita puhelinpalveluumme 010 503 8818, ma–pe klo 8–18.

Elävä Maaseutu luettavissa verkossa ilman tunnuksia osoitteessa:

STT

www.maaseutulehdet.fi

Löydät meidät myös Facebookista

YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila puh. 050 567 9757 puh. 045 127 7383 Raimo Klasila PAINO: Faksi: (08) 340 521 Suomalainen Lehtipaino Oy Sähköpostit: aineisto@maaseutulehdet.fi tai etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi SIVUNVALMISTUS www.maaseutulehdet.fi Joutsen Media Oy

DIESELKORJAAMO

JÄSENYRITYS

Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin

RUISKUTUSPUMPUT+SUUTTIMET Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Puh. (016) 257 351 ma-pe 8.00-17.00

NRO 11 MARRASKUU 2016

Bäää! Lammaspaimenviikot Suomen paras maisemahanke -palkinnon voittaja Lammaspaimenviikot voitti Suomen paras maisemahanke -palkinnon, joka jaettiin tänään Vihervuoden päätöstapahtumassa Säätytalolla. Metsähallituksen luontopalvelut kiittää tuhansia lammaspaimenia, lampureita ja lampaita avoimista perinnemaisemista!. Lammaspaimenviikot jatkuvat vuonna 2017. Haku aukeaa tammikuussa osoitteessa Luontoon.fi. Tuomaristo arvosti voittajan innovatiivisuutta ja innostavuutta ja kiittää osallistamisesta, jonka avulla sekä lampaiden omistajat että vapaaehtoiset hoitajat löysivät yhteisen hyödyn. Lammaspaimenviikot ovat ainutlaatuinen tapa to-

teuttaa maiseman hoitoa ja suojelua. Lampaat ovat kansallispuistojen ja suojelualueiden tärkeitä apureita, jotka pitävät avoimina niittyjä ja muuta perinnemaisemaa. Perinteisen, laidunnukseen perustuvan karjatalouden väheneminen on tehnyt niityistä ja niiden lajistosta harvinaisia koko Suomessa. Ensi kesänä lammaspaimenia etsitään uutena kohteena Utsjoen Välimaan saamelaistilan upeisiin maisemiin. Viime kesältä tutut Kolin, Koloveden, Isojärven, Lemmenjoen, Syötteen ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Elimyssalon luonnonsuojelualueen, Närängän luonnonmetsän ja Mikkelin Neitvuoren lampaat etsi-

vät myös lammaspaimenia huolehtimaan niiden päivittäisistä tarpeista. Osallistuminen kesän 2017 lammaspaimenviikkojen arvontaan alkaa maanantaina 16.1. kello 12.00 ja jatkuu maanantaihin 25.1. kello 12.00 asti osoitteessa www. luontoon.fi. Lammaspaimenet arvotaan halukkuutensa ilmoittaneiden joukosta helmikuun 2017 aikana. Lammaspaimenviikot ovat maksullisia. Kohdekohtaisesti viikon hinta on 350 tai 400 euroa. Maksulla katetaan kohteen ylläpitokuluja ja luonnonhoidon kustannuksia. Lammaspaimenviikolla vuokraat viikoksi tilan upeiden maisemien keskel-

tä. Bonuksena saat mahdollisuuden rajattomaan villaterapiaan rapsutuksia janoavien lampaiden seurassa. Paimenten tehtäviin kuuluu vaihtaa lampaille raikas juomavesi, seurata lampaiden yleiskuntoa ja siirtää lampaat syödyltä laidunlohkolta seuraavalle. Lampaat on hyvä myös laskea päivittäin, jotta mahdolliset karkulaiset saadaan kiinni. Tilan koon mukaan lammaspaimen voi ottaa mukaan myös perheen tai ystävän paimenseurakseen. Koiraystävät ovat tervetulleita lammaspaimenten mukana Isojärven Luutsaarta ja Lemmenjoella sijaitsevaa Kaapin Jounin tilaa lukuun ottamatta kaikkiin paimenkohteisiin.

Kuvassa lampaat laiduntavat Kolin kansallispuiston Lakkalan tilan perinnemaisemassa. (Metsähallitus / Anni Koskeli-Ratamaa.)

Suomen Yrittäjät: Team Finland valjastettava pienten yritysten avuksi

Joulukuusilupa Joulukuusen hakemiseen valtion talousmetsistä voi ostaa helposti luvan kännykällä. Metsähallituksen palvelu on käytössä vain Pohjois-Suomessa: Lapin ja Pohjanmaa-Kainuun alueilla. Kuusenhakulupa maksaa 4,97 euroa, jonka päälle tulee vielä matkapuhelinmaksu. Maksu veloitetaan suoraan matkapuhelinlaskussa. Luvan voimassaolo alkaa heti tekstiviestin saavuttua ja se on voimassa yhden vuorokauden. Lupaa ei voi ostaa ennakkoon. Kännykkäluvan ajankohtaa ei voi myöskään muuttaa eikä sitä voi perua. Lupa oikeuttaa hakemaan joulukuusen Metsähallituksen talousmetsästä tien varresta, enintään parikymmentä metriä tieltä. Joulukuusia ei saa hakea suojelu- tai retkeilyalueilta. Luvan ostajan onkin itse varmistettava, että alue jolta hän kuusta hakee, on Metsähallituksen hallussa ja metsätalouskäytössä.

Talousmetsien sijainti selviää Metsähallituksen julkaisemista Metsäkartoista. Apuna voi käyttää myös Metsähallituksen retkikarttapalvelua, joka on internetissä osoitteessa www.retkikartta.fi Lupia myydään myös joissakin Metsähallituksen asiakaspalvelupisteissä.

asiakaspalvelupisteeseen tai toimistoon. Joulukuusen hakulupia myydään Lapissa myös perinteisellä tavalla Metsähallituksen joissakin asiakaspalvelupisteissä ja toimistoilla. Perinteinen lupa maksaa viisi euroa. Tarkista aukioloajat www.metsa.fi/

Lupaehdot: Puu saa olla enintään 3 metriä pitkä ja sen tulee sijaita tien välittömässä läheisyydessä. Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa lupa koskee mäntyjä. Varmista etukäteen että kuusen hakupaikka sijaitsee Metsähallituksen hallinnassa olevassa talousmetsässä. Talousmetsien sijaintia voi tarkastella internetissä Metsähallituksen retkikarttapalvelussa http://www. retkikartta.fi/ . Valitse karttatasoiksi metsästyskohteet. Epäselvissä tilanteissa ota yhteyttä Metsähallituksen

Palvelun numero on 0606 05 61145 Odota 10–15 sekuntia kunnes kuulet lopputiedotteen ”kiitoksia soitostasi” ja sulje puhelimesi.Odota hetki, niin saat luvan tekstiviestinä puhelimeesi. Luvan voimassaolo (1 vuorokausi) alkaa heti tekstiviestin saavuttua. Säilytä viesti luvan voimassaolon ajan. Olet velvollinen esittämään luvan puhelimeltasi pyydettäessä. Lupa veloitetaan matkapuhelinlaskullasi.

Suomi tarvitsee kasvua ja lisää kansainvälisiä yrityksiä. Siksi pienten yritysten palvelun parantaminen on Team Finland -uudistuksen tärkein tavoite, linjaa Suomen Yrittäjät. Yritysten kansainvälistymisen tueksi luotu Team Finland -verkosto on jäänyt yrittäjien valtavirralle vieraaksi, eivätkä palvelut kohtaa yrittäjien tarpeita. Siksi verkoston toimintaa uudistetaan. Uudistamista valmistellut työryhmä teki esityksensä verkoston kehittämiseksi. Työryhmän jäsen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää erityisen tärkeinä esityksiä Finpron ja Tekesin toiminnan uudistamiseksi. Ne ovat tarjonneet pienille vientiä aloitteleville yrityksille liian vähän tukea. Työryhmä esittää, että palveluita tarjottaessa aletaan kiinnittää erityistä huomiota pienten, kansainvälistymistä käynnistävien yritysten palvelutarpeisiin, koska niissä on paljon kasvun mahdollisuuksia. Tätä varten otetaan käyttöön kansainvälistymisen palvelusetelituoteperhe. - Kansainvälistyvät pienet yritykset tarvitsevat asiantuntemusta ja apua kontak-

tien synnyttämiseen kohdemarkkinoilla. Työryhmän ehdotukset pienten yritysten tarpeiden painottamisesta ja palvelusetelien käytön lisäämisestä ovat tervetulleita. Ehdotus on muutenkin tasapainoinen kokonaisuus, Pentikäinen sanoo.

kesken, ja kuhunkin maakuntaan sopivalla tavalla, ollaan lähempänä sitä tavoitetta, että pk-vientiyritysten määrä tuplaantuu, hän kannustaa.

Maakuntien Team Finland -toiminta ratkaisevassa asemassa

Työryhmä ehdottaa, että hallituksen puoliväliriiheen mennessä arvioidaan, onko perusteltua perustaa uusi Growth Finland -työnimellä kulkeva innovaatio- ja kansainvälistymispalveluita tuottava organisaatio. Valmistelun lähtökohtana on, että Finpron ja Tekesin pohjalta muodostetaan kokonaan uusi toimija. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että vienninedistämisverkostojen toimintaa ulkomailla uudistetaan. - Julkiset palvelut pitää tuottaa tehokkaasti ja organisaatioita on uudistettava tarvittaessa rohkeasti. Voi olla, että tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja. Kaikkein tärkeintä on, että uudistukset tehdään huolellisen valmistelun pohjalta ja asiakkaiden tarpeet edellä. On järkevää, että valmistelua jatketaan keväälle, Pentikäinen toteaa.

Työryhmän mukaan tulevat maakunnat ovat keskeinen osa Team Finland -toiminnan kotimaan palveluketjua. Yrityksille on tarkoitus tarjota sujuvaa palvelua, jossa yksityiset sekä kuntien, maakuntien ja valtakunnalliset palvelut muodostavat asiakaslähtöisen ja saumattoman ketjun. - Maakuntien Team Finland -toiminta on erittäin olennaista. Jatkossa kaikkiin maakuntiin pitää rakentaa yrityselämävetoinen Team Finland -ryhmä, joka vastaa asiakkaiden syöttämisestä valtakunnallisiin palveluihin periaatteella ”maakunnista maailmalle - maailmalta maakuntiin”, Pentikäinen sanoo. - Kun palvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden

Organisaatiouudistuksen selvittäminen perusteltua

NRO 11 MARRASKUU 2016

Nuoren metsän hoidon Kirja-arvostelu Talvisodan rajan veto tuki ei avaudu tammikuussa 2017 D Kemera-lakiin on päätetty valmistella nuoren metsän hoitohankkeita koskeva muutos. Rahoitettavien nuoren metsän hoidon hankkeiden toteutusaikaa on tarpeen rajoittaa nykyisestä. Tästä syystä maa- ja metsätalousministeriön päätöstä keskeyttää nuoren metsän hoidon tukihakemusten hyväksyminen jatketaan ensi vuoden puolelle kunnes lain muutos on tullut voimaan. Sen sijaan terveyslannoituksen osalta tuen myöntäminen voidaan aloittaa vuoden 2017 alusta lukien. Kemera-lain muutoksen tarkoituksena on, että jatkossa nuoren metsän hoitotyöt toteutettaisiin ja työstä tehtäisiin toteutusilmoitus vuoden sisällä siitä, kun metsäkeskus on hyväksynyt rahoitushakemuksen. Vuosien 2015–2016 aikana nuoren metsän hoitotöihin on myönnetty Kemera-tukea lähes kahden vuoden suoritemäärille. Taimikon varhaishoidon haku avattiin 10.10.2016 ja rahoitushakemuksia otetaan vastaan ja voidaan hyväksyä Suomen metsäkeskuksessa normaalisti.

Monikäyttömetsien lajisuojelu hyvällä mallilla Kuluvan vuoden aikana Metsähallitus on selvittänyt kiireellisesti suojeltavien lajien tilanteen. Kaikki ympäristöhallinnon rekistereissä olevat valtion monikäyttömetsien eli Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnassa olevien alueiden kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymät on käyty karttatarkasteluna läpi yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa.

osentti Juha Pohjonen julkaisi tutkimuksen Talvisodan rauhan rajan merkitsemisestä. Josif Stalin vetäisi rajan pienen mittakaavan karttaan paksulla kynällä. Siinä mittakaavassa kynän jälki oli kaksi kilometriä leveä. Rajan merkitsijät saivat pähkäillä missä kohti kahden kilometrin leveää kynänvetoa raja oikeasti sijaitsi. Neuvostoliitto aloitti heti rauhan tulon jälkeen voimakkaat painostuskeinot Suomea vastaan. Sieppauksista, pidätyksiä ja tappamisia käytettiin painostuskeinona. Rauhantilan jälkeen vuoden aikana Neuvostoliiton puolelle päätyi 212 ihmistä, joista vain 79 palasi Suomeen. Viimeinen 1950-luvun lopulla. Sille tielleen jääneistä on myöhemmin arkistojen avautuessa saatu tietoja missä vankileiristä ja milloin he ovat kuolleet. Kaikista ei mitään tietoa ole löytynyt. Neuvostoliitto piti Suomea kovassa otteessa. Mitään Pohjoismaista puolustusliittoa tai lännen apua Neuvostoliitto ei hyväksynyt. Se katsoi kaikki tällaiset hankkeet rauhansopimuk-

seen vastaisiksi. Itse rajan merkitseminen kartoille ja maastoon oli ammattimiesten vaativan tehtävä. Vielä tässäkin vaiheessa Neuvostoliitto käytti vahvemman oikeutta. Tärkeät teolliset kohteet, Enson sellutehdas ja Wärtsilän metalliteollisuus kaapattiin Neuvostoliiton puolelle, vaikka suomalaisilla oli rauhansopimuksesta toinen käsitys. Ylimpinä geodeetteina olivat J. Stalin ja V. Molotov Kremlissä. Neuvostoliitto sai rajankäynnissä vielä suuria voittoja. Suomelle jäi pieniä saavutuksia. Salomailla latoja, riihiä, taloja ja jopa kyliä saatiin neuvoteltua isohkojen metsäalueiden lisäksi Suomen puolelle. Neuvostoliiton puolelle kuka mistäkin syystä joutunut suomalainen sai yleensä syytteen ja tuomion vakoilusta. Kakkua tuli kahdeksan vuotta. Jotkut onnekkaat pääsivät päivässä tai parissa takaisin Suomeen. He olivat poikkeuksia. Osa palautetuista saatiin vaihtamalla venäläisiin sotavankeihin tai rauhan aikana Suomeen tunkeutuneihin. Suomalaisten kannalta hyvää vaihtotavaraa oli ve-

näläisten äläisten pommikoneen pupu toaminen Suomen puolelle. Siitä saatiin kaksi upseeria ja aliupseeri. ”Vaihtotavaraa” ei kuitenkaan ollut riittävästi, joten enemmistö Neuvostoliiton haltuun jääneistä suomalaisista eivät koskaan päässet kotimaahansa. Kaikkien rajalla ammuttujen ruumitakaan ei luovutettu Suomeen. Olisi oman tutkimuksensa aihe tutkia, miten Neuvostoliiton ylimielinen ja agres-

siivinen käytös on vaikuttanut suomalaisten kuvaan Neuvostoliitosta. Pian seurannut uusi sota ei tietenkään käsityksiä parantanut. Pohjonen kuvaa tarkasti jokaisen vangiksi joutuneen tarinaa, omaisten hätää ja viranomaisten voimattomuutta ylivoiman edessä.

Toivo J. Kanninen

Pikkujätistä tulevaisuuden puuauto?

Osa kohteista on myös tarkastettu maastossa. Valtaosalla kohteista tilanne on hyvä. Suurin osa tarkastelluista esiintymistä on jo tavalla tai toisella turvattuja: joko ne ovat Metsähallituksen omalla päätöksellä suojellussa luontokohteessa tai sellaisella alueella, jolla ei muusta syystä harjoiteta metsätaloutta (esimerkiksi vähäpuustoinen suo). Muutamat kohteet kuitenkin tarvitsevat hoitoa tai ennallistamista. Etelä-Suomessa tullaan lähivuosina hoitamaan paahde-elinympäristöjä ja Lapissa on ennallistettu kaksi suokohdetta poistamalla puustoa ja tukkimalla ojia. Lajisuojelun kansallista toimintaohjelmaa varten ympäristöhallinnossa arvioitiin 2010-luvun alussa lajien turvaamistarpeita ja -keinoja, jolloin kiireellisesti suojeltaviksi luokiteltiin 569 lajia.

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito • Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

Kuhmolainen QTeam-verkostoon kuuluva Kuljetusliike O Malinen Oy on aloittanut puutavaran kuljetuksen pikkujätillä. Pikkujätti eli 84-tonninen puutavara-auto kuljettaa Metsähallituksen puita jalostettavaksi mm. Kuhmoon, Joensuun Uimaharjuun, Ouluun, Lieksaan ja Kuopioon. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämä lupa on osa ns. suuren hyötykuorman rekkojen käyttökokeilua. Myös Lappiin on saatu lupa vastaavanlaiselle yhdistelmälle. Yhtenä kysymyksenä on, soveltuuko ratkaisu laajemminkin tieliikenteeseen hyväksyttäväksi. ”Uskomme, että 84 tonnin Pik-

kujätissä on aineksia tulevaisuuden puuauton yleismalliksi”, kertoo kehittämisasiantuntija Ari Siekkinen Metsähallituksesta. Aiemmin Trafi on myöntänyt poikkeusluvat puutavaran kuljetuksiin 84-, 94- ja 104-tonnisille pitkille yhdistelmille. Nämä yhdistelmät vaativat erillisen puutavaran syöttökuljetuksen pääteiden varteen. Kokeiluluvan saaneet Pikkujätit ovat aiemmin luvan saaneita yhdistelmiä lyhyempiä, niiden pituus on korkeintaan asetuksen sallima 25,25 m. Yhdistelmät noutavat puutavaran metsäautoteiltä ilman erillisiä siirtokuljetuksia. Niiden potentiaalinen käyttöalue on näin ollen huomattavasti

laajempi kuin pidempien yhdistelmien. Kokeilussa selvitetään, voidaanko kyseisillä ajoneuvoyhdistelmillä hoitaa puutavaran kuljetukset entistä tehokkaammin ja samalla säästää ympäristöä, kustannuksia ja energiaa. Käyttökokeilussa Pikkujättejä vertaillaan sekä 76 tonnin yhdistelmiin että 104-tonniseen Jättiin. Pikkujättien kokeiluluvat ovat voimassa vuoden 2018 loppuun. Käyttökokeilun taustaorganisaatioina ovat QTeam Systems Oy ja Metsähallitus. Käyttökokeilusta saatavaa tietoa keräävät, analysoivat ja raportoivat muun muassa Metsäteho, Oulun yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto.

NRO 11 MARRASKUU 2016

Pilaantunutta maaperää voidaan puhdistaa tehokkaasti paikan päällä

leisimmät maaperän pilaantumista aiheuttavat haitta-aineet ovat öljyhiilivedyt ja metallit. Merkittävimpiä pilaantumista aiheuttavia toimintoja ovat polttoaineen jakelu ja varastointi, teollinen toiminta, jätteenkäsittely, ampumaradat sekä sahat ja kyllästämöt. FM Suvi Simpanen Helsingin yliopistosta tarkastelee väitöskirjatyössään erilaisia paikan päällä tapahtuvia pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmiä ja selvitti niiden toimivuutta ja tehokkuutta. Simpasen tutkimuksen mukaan eri menetelmien yhdistelmällä ja vuorottaisella käytöllä voidaan vähentää tai poistaa maamassojen vaihdon tarvetta. Maaperä pilaantuu kun ihmisen toiminnan seurauksena maaperään päätyy haitallisia aineita, jotka aiheuttavat vaaraa ympäristölle tai ihmisen terveydelle. Pilaantuneiksi luokiteltuja alueita on Euroopassa arvioitu olevan yli 2.5 miljoonaa ja Suomessa lähes 24 000. Pilaantuneen maaperän kunnostamista on tehty pääosin kaivamalla maamassat ja käsittelemällä ne tai sijoittamalla ne muualle eli ex situ –kunnostuksella. Vaih-

hajoamista. Maahan muodostetun sähkökentän avulla saatiin tiivis savimaa kuivumaan, jolloin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kuten bensiinin imeminen maasta (huokoskaasukäsittely) tehostui.

Kemialliset keinot

Pilaantuneen maaperän kunnostamista on tehty pääosin kaivamalla maamassat ja käsittelemällä ne tai sijoittamalla ne muualle. Kuva: Suvi Simpanen toehtoisesti maaperä voidaan kunnostaa in situ eli paikan päällä ilman kaivamista, mikä vähentää sekä ympäristövaikutuksia että kunnostuskustannuksia. Simpanen tutki laboratorio-, pilot- ja kenttämittakaavan kokeilla erilaisia soveltuvia in situ -kunnostusmenetelmiä ja arvio nii-

den toimivuutta ja tehokkuutta polttoaineilla (diesel, bensiini) tai puunsuoja-aineilla (kreosootti, kloorifenolit) pilaantuneiden maiden puhdistamisessa.

Luonnon omat keinot avuksi Luonnon omat mikrobit pys-

tyvät hajottamaan maaperässä olevia orgaanisia saasteyhdisteitä. Hajotusta voidaan tehostaa parantamalla maan ravinne- ja happipitoisuutta (biostimulaatio), jonka Simpanen osoittaa olevan kannattavin keino aloittaa puhdistus helposti hajoavien yhdisteiden kohdalla. Mikrobihajotuksen tehosta-

minen vähensi myös öljyn kulkeutumista maan läpi, pienentäen näin pohjavesien pilaantumisriskiä. Simpanen havaitsi myös, että metsämaan pintakerroksessa on kloorifenolien hajotukseen kykeneviä mikrobeja ja tämän kerroksen lisäys saastuneen mineraalimaan päälle lisäsi kloorifenolien

Simpasen tutkimuksessa selvisi, että saasteyhdisteiden hajottaminen kemiallisesti, hapettavan aineen vetyperoksidin avulla ei toiminut öljyllä saastutetussa maassa vaan lisäsi öljyn kulkeutumista maan läpi. Menetelmä vaatii suuria vetyperoksidiannoksia ja tehokasta kemikaalin syöttötapaa. Pinta-aktiivinen aine oli hyödyllinen maahan tiukasti sitoutuneiden saaste-yhdisteiden irrottamiseksi maasta ja paransi niiden saatavuutta mikrobien hajotettavaksi. – Eri menetelmien yhdistelmällä ja vuorottaisella käytöllä voidaan vähentää tai poistaa maamassojen vaihdon tarvetta. In situ -menetelmien hyödyntäminen vaatii kuitenkin sen, että päätökset pilaantuneiden alueiden kunnostamisesta tehtäisiin tarpeeksi joustavilla aikatauluilla, summaa Simpanen. STT

Kopterikamera hyvä opetusväline Tärkeintä on saada hyviä kuskeja

Kopterikuva antaa kokonaisnäkymän hakkuukoneen työskentelystä ja liikkeistä työmaalla.

ulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksikössä kokeiltiin viime viikolla kopterikameraa metsäkoneenkuljettajaksi opiskelevien koulutuksen apuvälineenä. Korjuukoneeseen sijoitettu actionkamera kuvaa yleensä koneen toimintaa, mutta yhdeksi päiväksi oli saatu OSAOn Kempeleen yksiköstä lainaan kopterikamera. Siellä sitä käytetään ajoneuvonkuljettajien koulutuksessa. Lehtori Pertti Nissi Muhokselta kertoo kopterikuvan antavan kokonaiskäsityksen

siitä, miten hyvin työ on teknisesti tehty. – Actionkuva ja kopterikuva antavat yhdessä monipuolisemman kuva oppilaan osaamisesta. Ne antavat myös monipuolisen kuvan metsäkoneenkuljettajan työn vaativuudesta. - Kopterikuva osoittautui paljon tarkemmaksi kuin odotin. Ongelmana on kopterin akun kesto. Kuvaussessiot olisivat saaneet olla pidempiä. Toiveena olisi myös saada leikattua actionkameran ja kopterin filmit niin, että niitä voitaisiin näyttää tv-ruudulla rinnakkain ja

tuoda vaikkapa simulaattoriin, Nissi sanoo. Hänen mielestään digitekniikasta on oikeasti apua metsäkonealalla. – Tulevaisuudessa opetuksen valvonta tapahtuu actionkameran avulla. Esimerkiksi yksi henkilö voi valvoa samanaikaisesti kolmea konetta. Laitteet ovat jo, mutta yhteydet puuttuvat. Actionkameran ja kopterikameran yhteistyötä on tarkoitus käyttää myös oppilaiden ammattiosaamisen näytöissä ja aikuiskoulutuksen näyttötutkintotilaisuuksissa.

Pertti Nissin mukaan metsäkoneen kuljettajan on oltava sosiaalisessa kontaktissa ympäristönsä kanssa. – Kone seuraa kuskin tekemistä. Uusimmissa koneissa on myös navigaattori eli Isoveli valvoo. Tärkeintä on kouluttaa hyviä kuskeja ja siinä digitalisaatio on avuksi. Kopterikameraa kokeiltiin Metsähallituksen työmaalla Vilmikontien varressa. Kolmannen vuosikurssin oppilas Juho Pankinaho oli kaatokoneen ohjaimissa kopterin pörrätessä yläpuolella. Hän oli kuulemma jän-

nittänyt eri tavalla, kun tiesi kopterin kuvaavan työskentelyä. Nissi kertoo tavoitteeksi saada molemmilla kameroilla otettu kuva yhtä aikaa tvruudulle. – Silloin nähtäisiin tehdäänkö työ taloudellisesti ja tehokkaasti. Koneella tulisi tehdä mahdollisimman vähän turhia liikkeitä. Kopterikamerasta odotan hyvää opetusvälinettä. Muhoksella metsäkoneenkuljettajan koulutus aloitettiin vuonna 2014 ja ensimmäiset 15 valmistuvat ensi keväänä. Tällä hetkellä oppilaita on 79, joista viisikymmentä koulussa ja loput

kaksivuotisella aikuiskoulutuslinjalla. Koululla on opetuskäytössä kolme nykyaikaista hakkuukonetta ja viisi ajokonetta. Vuosittain koulun oppilastyönä hakataan 4-7 000 kuutiota puuta pääosin Metsähallituksen metsissä. Lehtori Pertti Nissi uskoo metsäkoneenkuljettajilla olevan varsin hyvät työllisyysnäkymät. – Teollisuudessa on kova isku päällä ja hallituksen viime viikon päätöksen tukevat bioenergian käyttöä.

Actionkamera kuvaa työskentelyä koneen ohjaamosta nähtynä.

Ilkka Hietala

NRO 11 MARRASKUU 2016

AIV-astiakeräyskampanja työllisti kymmeniä nuoria

Salon 4H-yhdistyksen AIV-liuosastioiden keräyspaikalle työllistetty Kati Laakkonen, 25, pakkaa AIV-kanisterit kuormalavoille ja kelmuttaa ne, jolloin keräyspisteen tyhjennys sujuu helposti. Tyhjiä 30 litran kanistereita ja 200 litran tynnyreitä kerättiin noin 70 keräyspisteellä eri puolilla Suomea. Jokaiselle keräyspaikalle oli palkattu työhön perehdytettyjä yli 18-vuotiaita 4H-nuoria. AIV-liuosastioiden keräyskampanja toteutettiin lokakuussa 2016. Viljelijöille maksuton keräys työllisti kymmeniä nuoria eri puolilla Suomea. 4H-järjestö ja Taminco Finland Oy järjestävät keräyksen myös ensi vuonna. -Me haluamme tarjota palvelua viljelijöille ja antaa nuorille mahdollisuuden hankkia työkokemusta. AIVliuosastiakeräys on myös yksi tapa pitää vastuullisesti huolta maatilaympäristöstä ja Suomen luonnosta yleensä, kertoo AIV-liiketoiminnan vetäjä Kirsi Kuparinen Taminco Finland Oy:stä.

Mitä nuoret tekivät Viljelijät saivat veloituksetta palauttaa tyhjät 30 litran AIV-liuoskanisterit ja 200 litran liuostynnyrit 4H-yhdistysten perustamiin keräyspisteisiin. Nuoret ottivat kanisterit ja tynnyrit vastaan, tarkastivat ne ja pakkasivat kuljetusta varten. Täysi-ikäiset nuoret oli perehdytetty tehtävään ja heillä oli asianmukaiset suojavarusteet liuosastioiden

käsittelyä varten. Keräyspisteiden tyhjennyksestä huolehti Taminco Finland Oy. Kati Laakkonen, 25, työskenteli Salon 4H-yhdistyksen keräyspisteessä. Hän arvostaa saamaansa työkokemusta, ja toiminta ympäristön hyväksi on hänelle mieluista: -Pidän erityisesti luontoon ja kierrätykseen liittyvistä töistä, koska aihe on itsellenikin tärkeä. 18-vuotias Niko Hartikainen ja 25-vuotias Jarkko Wesin hoitivat astioiden vastaanottoa Kylmäkosken 4H-yhdistyksen keräyspisteellä. He olivat tyytyväisiä 4H:n kautta tulleeseen mahdollisuuteen. -Tämä on nuorille hyvä homma. Tätä työtä pääsee tekemään, vaikka työkokemusta ei vielä kovin paljon olisikaan. Ja tästä saatu työkokemus on arvokasta tulevaisuudessa töitä hakiessa.

Onnistunutta yhteistyötä Tuoteturvallisuussyistä AIV-liuosten pakkauksiin käytetään nykyisin ainoas-

taan uusia astioita. Aiempi, uudelleen täyttöön perustuva panttijärjestelmä päättyi syksyllä 2015. Viimeisenä pantinmaksuvuotena viljelijät palauttivat liuosastioita huomattavia määriä. Nyt keräys tuotti liki 70 keräyspisteessä 24 000 kiloa käytöstä poistettavia AIVastioita. Ne hyödynnetään muovin jatkojalosteina Suomessa. Niistä valmistetaan muun muassa salaojaputkia. 4H-yhdistysten perustamista keräyspisteistä pohjoisin sijaitsi Rovaniemellä, eteläisin Salossa, itäisin Ilomantsissa ja läntisin Isojoella. -Keräys toteutettiin nyt ensimmäisen kerran uudella tavalla, ja se on hyvä osoitus 4H-järjestön ja teollisuuden onnistuneesta yhteistyöstä pakkausten kierrätyksessä, sanoo Suomen 4H-liiton yhteyspäällikkö Patrik Lindfors. Liuosastioiden keräyskampanja kulkee nimellä Vastuullinen Virtanen. Se on nimetty AIV-teknologian kehittäjän, A. I. Virtasen mukaan

Hyvä Joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisille lapsiperheille jo 20. kerran

Köyhyys koskee yli 100 000 lasta Suomessa. Se kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistua ja aiheuttaa ulkopuolisuutta ja pahoinvointia. Hyvä Joulumieli -keräys muistuttaa lapsiperheköyhyydestä ja kerää rahaa ruokalahjakortteihin, joilla ilahdutetaan vaikeassa tilanteessa eläviä perheitä. 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tavoitteena on jakaa 30 000 lahjakorttia, joiden arvo on 70 euroa. Keräys alkaa 25.11. ja jatkuu jouluaattoon asti. Yli 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on joutunut luopumaan rahanpuutteen vuoksi harrastuksestaan, lähes 40 prosenttia joutunut jäämään pois luokkaretkiltä ja yli puolet joutunut kiusatuksi köyhyyden vuoksi. Toimeentulohuolet vaikuttavat perheen mielialaan, heikentävät vanhempien jaksamista ja aiheuttavat huolta myös lapsille. Vaikein tilanne on yksinhuoltajaperheillä, joista monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Köyhyyden taustalla on usein työttömyyttä, mutta yhä useammin köyhyys koskee myös perheitä, joiden vanhemmat ovat työssä, mutta pätkä- tai osa-aikatyön vuoksi tulot jäävät pieniksi. Köyhyys koskee yli 100 000 eli joka kymmenettä lasta Suomessa. Lapsiperheiden tilannetta vaikeuttaa se, että yhteiskunnan tuki on heikentynyt.

Sosiaaliturvaa on leikattu ja palveluja, esimerkiksi varhaiskasvatusoikeutta rajattu. Lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on 30 prosenttia alempi kuin 20 vuotta sitten. Lisäksi palvelumaksuja kuten koululaisten iltapäivätoiminnan maksuja on korotettu. Palvelujen ja sosiaaliturvan leikkauksilla on yhteisvaikutuksia, joita ei ole arvioitu, ja ne vaikuttavat eniten heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin. Köyhyys on vaikea ja monisyinen ongelma, mutta sitä voidaan vähentää, jos päättäjillä on tahtoa. Olisi ymmärrettävä, että aikuisiän hyvinvoinnin ja työtoimintakyvyn perusta syntyy lapsuudessa. Lapsiin kohdistuvat leikkaukset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, sanoo johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Hyvä joulumieli -lahjakortti tuo toivoa Hyvä Joulumieli -keräys ilahduttaa kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä ruokalahjakorteilla. Vuoden 2016 tavoitteena on 2,1 miljoonan euron keräystulos. Keräyksen tuotolla 30 000 perhettä saa 70 euron arvoisen lahjakortin, jolla voi ostaa ruokaa joulupöytään K-ruokakaupoista, Lidlin myymälöistä tai S-ryhmän ruokakaupoista. Keräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna

1997. 20 vuoden aikana kaikkiaan 200 500 perhettä on muistettu yllätyslahjalla. - Tässä istun ja itken onnesta. Olen kahden tytön yksinhuoltajaäiti. Sain yllättäen Hyvä Joulumieli -lahjakortin. Ruokabudjettimme on viikossa maksimissaan noin 40 euroa. 70 euron lahjakortista ei siis ole iloa vain yhdeksi illaksi, siitä on iloa ja apua jopa kahdeksi viikoksi. Nyt saimme koko perheelle joulu-, välipäivä- ja uuden vuoden herkut, kuvaili eräs vuonna 2015 lahjakortin saanut äiti. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punainen Ristin yhteistyössä Ylen kanssa järjestämä keräys alkaa perinteiseen tapaan Helsingin rautatieasemalla perjantaiaamuna 25.11. ja jatkuu jouluaattoon saakka. Keräykseen voi osallistua lahjoittamalla osoitteessa www.hyvajoulumieli.fi/ lahjoita, soittamalla lahjoituspuhelimeen 0600 1 6555 (10,01 euroa/puhelu + pvm) tai lähettämällä tekstiviestin HJM numeroon 16499 (10 e). Hyvä Joulumieli -keräyksen nettisivuilla julkaistaan keräyksen aikana viikoittain artikkeleita lapsiperheköyhyydestä sekä juttuja keräykseen osallistuvista vapaaehtoisista ja kortteja saavista perheistä. Lisätietoja: www.hyvajoulumieli.fi

METSO-ohjelman rahoitusta vahvistettava viipymättä Metsänomistajat, metsäteollisuus ja luonnonsuojelujärjestöt vetoavat edelleen hallitukseen METSO-ohjelman rahoituksen pikaiseksi vahvistamiseksi. Ohjelman merkitys sekä ympäristölle että suomalaiselle biotaloudelle on erittäin suuri Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Metsäteollisuus ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi vetoavat maamme hallitukseen METSO-ohjelman rahoituksen vahvistamiseksi. METSO on vapaaehtoisuuteen perustuva metsien suojeluohjelma, jonka puitteissa on suojeltu jo

kymmeniä tuhansia hehtaareita arvokkainta metsäluontoamme. Luonnonvarakeskuksen mukaan Metsossa suojeltavien alueiden valinnassa käytettävät luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävät tehtävänsä erittäin hyvin. Metsolla on siis suojeltu ja suojellaan monimuotoisuuden kannalta juuri oikeita kohteita. Hallituksen päätös leikata METSO-ohjelman rahoitusta vaalikauden alussa jopa 70 prosentilla on kuitenkin vakavasti vaarantanut ohjelman tulevaisuuden ja uhkaa sen tavoitteiden saavuttamista. Tilanteessa, jossa halli-

tuksen tavoitteena on lisätä puun käyttöä jopa 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa, tulee myös metsien käytön ekologiseen kestävyyteen kiinnittää erityistä huomiota. Metsien käytön ja suojelun tasapainon rakentamisessa tarvitaan kokonaisvaltaista, useasta osasta koostuvan yhteistyömallin rakentamista ja siihen tarvitaan myös valtion mukanaoloa. METSO-ohjelman aikaansaama yhteistyön henki on asia, jota ei lyhytnäköisillä päätöksillä kannata romuttaa. STT

NRO 11 MARRASKUU 2016

Venemessut teemoittaa arki-iltansa Vene 17 Båt -messut tarjoaa oman arki-illan ihanille naisille, kalastajille, vesiharrastajille ja purjehtijoille sekä 100 vuotta täyttävälle Suomelle. Venemessut on avoinna 10.–19.2.2017 arkiiltaisin kahdeksaan asti. Teemoituksella tahdotaan herättää kiinnostusta ja tuoda messuille entistä enemmän kävijöitä myös arki-iltoina. Pohjois-Euroopan suurin veneilytapahtuma Vene 17 Båt tarjoaa paljon koettavaa ja nähtävää veneilijöille, mutta vuosi vuodelta enemmän myös vesiharrastajille

ja kalastajille. Venemessut on Messukeskuksen suurin tapahtuma ja täyttää kaikki seitsemän hallia. Vuosittain tapahtumassa vierailee noin 70 000 kävijää. Nyt kohdennetaan tapahtuman arki-iltojen sisältöä erilaisille kävijäryhmille ja kosiskelleen myös uusia kävijöitä tapahtumaan.

Ihania naisia ja kalastajia, Windy day ja Suomi 100 vuotta Venemessujen maanantaina 13.2. juhlistetaan 100-vuoti-

asta Suomea. Tiistaina 14.2. eli ystävänpäivänä venemessut kutsuu ihanat naiset messuille. Keskiviikon 15.2. Windy Day tuo merellistä tunnelmaa Uusi Aalto -alueelle, jossa silloin oikeasti tuulee. Tuuli mahdollistaa uudenlaiset ohjelmat altaalla ja teema tuo purjehdustarinat Purjehdussataamaan. Torstai 16.2. ollaan ilta kalassa ja tuolloin venemessuilla on paljon kalastusohjelmaa ja huippukalastusoppaita. - Venemessut on kymmenen päivän tapahtuma ja kaipaa piristystä arki-illoille.

Teemoitus mahdollistaa erilaisten kävijöiden huomioimisen entistä paremmin ja elämysten tuottamisen, kertoo myyntipäällikkö Tomi Frick Messukeskuksesta. - Tarjoamme teemailtoina ohjelmaa, jollaista muina aikoina ei ole. Tavoitteena on houkutella venemessuille myös ihan uusia kävijöitä ja herättää kiinnostusta veneilyyn ja vesiharrastuksiin. Vene Båt -messut järjestetään vuosittain Messukeskuksessa Helsingissä. Messulla esitellään veneitä soutuveneistä suuriin moot-

toriveneisiin. Myynnissä paljon veneilytarvikkeita ja varusteita. Purjehdus on vahvasti esillä purjehdusalueella, jossa tänä vuonna esitellään kilpapurjeveneitä. Purjehdussatamassa on paljon purjehdukseen liittyvää ohjelmaa. Kalastusalueella on kalastusoppaiden esityksiä päivittäin ja Uusi Aalto -alueella mm. suppaillaan ja sukelletaan. Uusi Veneilyn palvelusatama tarjoaa tietoa veneiden kunnostuksesta. Messukeskus järjestää Pohjois-Euroopan suurimman veneilytapahtuman

Vene 17 Båt -messut Venealan Keskusliitto Finnboat ry:n toimeksiannosta 10. -19.2.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Venemessut järjestetään nyt 48. kertaa. Vuonna 2017 venemessut tuo esille Suomen Meripelastusseuran toimintaa. Pääyhteistyökumppani on Volvo Car Finland Oy Ab. www.venemessut.fi #venemessut

STT

Vaala-Utajärvi alueen TyöTakomo-hanke alkanut hyvin Vaalalaisten ja utajärveläisten työllistämistä edistetään lokakuussa alkaneella TyöTakomo-hankkeella. Hankkeen tavoite on parantaa työnhakijoiden työelämävalmiuksia ja luoda linkki elinkeinoelämän ja työnhakijoiden välille. TyöTakomo on Vaalassa tarkoitettu kaikille 15-65-vuotiaille työttömille. Utajärvellä sen sijaan ensisijaiseksi kohderyhmäksi on määritelty alle 30-vuotiaat työttömät. Mukaan voi hakea lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen Vaalan ja Utajärven vertaspäällikölle Riikka Juntuselle. Hankkeen aikana kerätään kokemuksia siitä, mikä on kunnalle oikea tapa olla linkkinä työvoiman ja paikallisten yritysten välillä. Lähtötilanteessa tämä linkki on VuokraWertas, joka hankeaikana muotoutuu konkreettiseksi malliksi. Verstaspäällikkö Riikka Juntunen kertoo, että hanke on lähtenyt hyvin käyntiin. - Olemme saaneet asiakkaita, joista osan olemme saaneet VuokraWertaspalkkatuen kautta töihin. Yhdessä tapauksessa olemme olleet linkkinä yrityksen ja työnVerstaspäällikkö Riikka Juntunen kertoo, että TyöTakomo -hanke tekijän välillä ennen työsuhteen on käynnistynyt toivotulla tavalla. alkamista, Juntunen kertoo.

Riikka Juntusen mukaan tälläiselle hankkeelle on selvästi tilausta. - Useammalta taholta on tullut viestiä, että kunnan ja yritysten välillä tieto avoimista työpaikoista ja toisaalta töitä vailla olevista henkilöistä ei saavuta kohderyhmäänsä. Yritykset toivovat tietoa käytettävissä olevista henkilöistä, esimerkiksi silloin, kun tarvitaan lisätyövoimaa sesonkiluoteiseen työhön, tai sairausloman sijaisuuteen, selventää Juntunen. Riikka Juntunen kertoo, että hankkeessa haastatellaan kaikki asiakkaaksi tulevat työttömät työnhakijat, joiden kanssa mietimme yhdessä sopivaa työllistämisen reittiä. Osalla reitti on opintojen kautta ja toisilla riittää työkokemuksen saanti. - Toisinaan asioiden pohtiminen yhdessä asiakkaan kanssa auttaa näkemään laajemmin omat työllistymisen mahdollisuudet. Toisaalta toisen näkemykset voi myös rohkaista hakeutumaan avoimille työmarkkinoille tai palkkatukijaksolla saatu varmuus omasta osaamisestaan antaa kimmokkeen avoimille työmarkkinoille hakeutumisessa, valistaa Riikka Juntunen.

Palkkatuella töihin lyhyeksikin aikaa VuokraWerstas palkkatuella yritykset voivat ottaa henkilöitä töihin myös lyhyemmiksi ajanjaksoiksi, eli yritykset vuokraavat työtekijän halumalleen ajalle ja samalla työtekijä pääsee tutustumaan yritykseen. Parhaassa tapauksessa lyhytkin työjakso voi poikia uusia ehkä pidempiäkin ajanjaksoja samaan yritykseen. - Työnantajalle tämä on tehty helpoksi, koska työntekijä solmii työsopimuksen kuntaan ja kunta on myös palkanmaksaja. Yritystä laskutetaan vain niistä tunneista, joita työntekijä on yritykseen tehnyt, sanoo vertapäällikkö Riikka Juntunen TyöTakomo-hanke on ELYkeskuksen rahoittama ja siinä ovat mukana kaikki Oulunkaaren kuntayhtymän kunnat. Hanke alkoi lokakuun alussa ja se päättyy 30.9.2019.

- PM-media/Utajärvi-Vaala.

NRO 11 MARRASKUU 2016

Palautukset kiertoon... SUPERVIIKKO PUOTILLA! LAUANTAINA 3.12. PIKKUJOULUILLAAN! Klo 12.00 Tiernapojat Glögitarjoilu

PUOTI PALVELEE: ma-pe 10.00-18.00 la 10.00-15.00 su 12.00-16.00

Koko viikon lähes kaikki tuotteet -50% Tervetuloa!

PIETAN PUOTI

Toiv kaik otam ille me joul iloista odot un usta

Valtatie 11 Muhos | Puh. 044 721 1210 | Ma-ti 12-17, ke-pe 12-18, la 10-14

LAPIN METSÄMARKKINAT OY LKV POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV POHJOIS-POHJANMAA Kuusamo, Vanttajajärven rannalla tila. Tilan koko pinta-ala 82,76 ha. Tila koostuu kolmesta palstasta. Vanttajajärveen rajoittuva palsta on 68,9 ha, Kaihala-ahossa on 12,1 ha ja Mustallaniemellä 1,7 ha. Harvennus- ja päätehakkuumahdollisuuksia. Hyvät tieyhteydet. Hp. 75.000 €. Lisätietoja: Outi Tervo p. 0400 186 557. Pudasjärvi, Siurua 70,6 ha. Kuudesta palstasta koostuva tila, kotipalstalla -65 rak. talo, 85 m2, Sampilan sillankorvassa. Metsämaata 49,9 ha, pääosin taimikoita, puusto n. 1900 m3, josta tukkia n. 240 m3. Tilalle on mahdollista saada poikkeamisluvilla 3 mökkitonttia. Hp. 114.500 €/tarjous. Lisätietoja: Jussi Perttu p. 040 7608 939. Tyrnävä, Ängeslevä tila 27,3 ha puustoa 1415 m3. Hp. 25.000 €/tarjous 11.12.2016 mennessä. Lisätietoja: Kari Peltokorpi p. 050 342 5442. Utajärvi, Juorkuna metsätilan määräalapalsta p-ala 96,9 ha. Puusto 5005 m3 ja hakkuumahd. n. 310 m3. Monipuolinen metsäpalsta kunnostusojitetuilla hyväkasvuisilla maapohjilla. Iso-Ruohosen järven rantaa n. 260 m. Hp. 98.000 €. Lisätietoja: Teuvo Murtovaara p. 0400 283 023. Vaala, Manamansalo, Eurooppa metsätila 14,6 ha. Puustoa n. 755 m3. Pääosin taimikoita ja myös varttuneita kasvatusmetsiä. Hp. 20.000 €. Lisätietoja: Mika Pöllänen p. 020 413 5087. Ylikiiminki, Kirvesperä, tila 61,58 ha, puustoa 6837 m3, josta tukkia 1414 m3. Metsäautotie kulkee tilan läpi. Kohteella kaikkia kehitysluokkia. Hp. 143.000 €. Lisätietoja: Juhani Heikkinen p. 0400 287 288. KAINUU Puolanka, Väyrylä, Vanhatalon metsämääräalatila n. 200 ha metsämääräala omalla metsälammella n.10 km Puolangan kk:lta. puusto n. 12697 m3, kestävä hakkuumahd. n. 5300 m3. Metsät parhaassa arvokasvuvaiheessa, paljon hakkuumahdollisuuksia, metsästys- ja hirviseuruuseen pääsy taattua. Hp. 212.000 €. Lisätietoja: Jorma Nykänen p. 0400 296 469. Sotkamo, n. 0,5 ha rantatontteja 8 kpl Iso-Kiimaseen johtavan joen varrella. Hp. 15.000 €/kpl. Lisätietoja: Mika Korhonen p. 040 512 9334. LAPPI Ranua Simojoen rannalla lomarakennus. Myydään tila, jossa rakennukset sekä määräala noin 0,6 ha. Rakennuksia on 2, ns. päämökki sekä rakennus, jossa sauna ja yksi huone. Lisäksi varastorakennus ja ulkohuussi. Sähköt on. Rantaa noin 60 m. Ulottuu päätiehen asti. Sijaitsee Nuupaksesta Simojoentietä noin 12 km. Hp. 48.000 €. Lisätietoja: Ulla Käkelä p. 040 735 1360.

Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä:

metsatilat.¿

kattavin markkinapaikka

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!