Maaseutu
Elävä Maaseutu -lehti nro 2 MAALISKUU 2017 • NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi
ZZZ EDP VH
HANKKIJALTA Puunkäsittelyyn
Palms 4.70
satoa Cresco®maanparannuskalkeilla
10 500,(alv 0 %)
Palax C700 Combi
Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.
C700 Combi Hinta alk.
4 935,(alv 0 %)
Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com
Myynti Kempele: Timo Hiltunen p. 010 76 84739 Mikko Kontio p. 010 76 84915 www.hankkija.fi
www.maaseutulehdet.fi
KESÄRENKAAT
HYDRAULIIKAN LISÄPUMPPU Lisää tuottoa traktorin ulkopuoliseen hydrauliikkaan voimanottoon asennettavalla lisäpumpulla. Helppo ja edullinen ratkaisu. Ei vaadi lisäöljysäiliötä.
NOPEUTTA JA TEHOA MAATILAKUORMAIMIIN, LIETE YM. PUMPPUIHIN, PNEUMAATTISIIN PUHALTIMIIN, PAALINKÄÄRIMIIN, LEIKKUREIHIN, JNE.
i-Power • www.i-power.fi • 0500 234 061
Eùã ¹ ÄÄ®ã Ͳ : ½ ÃÖÏ㮽 Ͳ »ÊÃÖ ÄÝÊ®Äã® Ù¦Ê ®¦®Ýã® » çç ®Ýãçç͊ DŽŶƚĂ ƵƵƩĂ ŽŵŝŶĂŝƐƵƵƩĂ͕ ŵŵ͘ ƉŝĞŶĞŵƉŝ ŬŽŬŽ͘ >ƵĞ ŶŝŝƐƚć ůŝƐćć ŬŽƟƐŝǀƵŝůƚĂŵŵĞ͘
MONIPUOLISESTA VALIKOIMASTA SARJAHINNAT ASENNETTUNA, ESIM: 195/65R15 91H Runpro B Kormoran 195/65R15 91H NBlue HD Plus Nexen 205/55R16 91H Runpro B3 Kormoran 205/55R16 91V NBlue HD Plus Nexen 205/55R16 91V EffiGrip Perf. Goodyear
245€ 280€ 255€ 295€ 375€
MYÖS MUITA MERKKEJÄ, KYSY TARJOUS! LOPUT TALVIRENKAAT POSTOHINNOIN!
ǁǁǁ͘ƌŽƚĞĐĞŶŐŝŶĞĞƌŝŶŐ͘Ĩŝ :ŽƌŵĂ :ŽŚĂŶƐƐŽŶ ϬϰϬ Ͳ ϴϰϱ ϯϯ Ϯϴ
77DUMRXVS\\QQ|W P\\QWL#UDDKHQUHQJDVMDODLWH À 7DUMRXVS\\QQ|W M |W P\\QWL# WL#UDDKHQUHQJ K JDVMMDODLWH O LWH À Liminka 1296, Raahe (08) 211 7122 7122, 050 369 4998 Limiinka puh. puh (08) 381 171, 171 050 561 1296 Raahe: raskaat renkaat 050 3694 940, Koneet ja laitteet 0500 382 560
ZZZ UDDKHQUHQJDVMDODLWH À T
tt
t
2
NRO 2 MAALISKUU 2017
us ja voita
Pyydä tarjo
AINOENNTTI! ILM NIREM
Kolumni
RÄNso lisää: vesivek.fi
Ulkopolitiikka on ja pysyy
Kat
Pänniikö kinos, rännitki vinos?
Pirkko Mattila
Turvaa kulkusi, tilaa katollesi Vesivekin laadukas lumieste. • Sopivat lumiesteet kaikille kattotyypeille • 5 vuoden asennustakuu • Tuotteet omalta tehtaalta, ilman välikäsiä • Vakuutus ei aina korvaa liikkuvan lumen aiheuttamaa vahinkoa
Ota yhteyttä,
räätälöidään sinulle sopivin ratkaisu
08 2377 9501 tai pyydä tarjous: vesivek.fi
PUHKIRUOSTUMATTOMUUS-
TAKUU
sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla
TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito • Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA
• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset
Konsultoiva tilitoimisto
Jetrocap Oy
Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493
Uudisrakennuksiin ja energiakorjauksiin
PAROCIN PUHALLUSVILLA Vuorenvarma lämpöeriste Parocin valtuuttama urakoitsija koko Pohjois-Suomen alueella
LAPIN PUHALLUSVILLA KY puh. 0400 391 321 OULU – KEMI – ROVANIEMI lapinpuhallusvillaky@co.inet.fi | www.lapinpuhallusvilla.fi
Elävä
Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kerran kuukaudessa JAKELU: Pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin TAITTO: Joutsen Media Oy / Reeta Parkkinen PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys
YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja Raimo Klasila p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Satu Kantojärvi p. 045 127 7383 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi
Raimo Klasila
Satu Kantojärvi
Käytännössä aina ovat jotkut vaalit tulossa. Ollaan kuntavaalien alla, mutta pikkuhiljaa presidentinvaalit ja niiden ehdokkuusilmoitukset ovat ovella. Twitterissä ulko- ja puolustuspolitiikan konkari Seppo Kääriäinen totesi asian olevan lähinnä varjonyrkkeilyä siihen saakka kunnes Sauli Niinistö ilmoittaa jatkosuunnitelmistaan. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla, siksikin hän on lähellä kansaa. Maakuntakierrokset - nyt ajankohtaiset - ovat luontainen osa instituutiota, jolla presidentti pysyykin kansan valittuna. Tänään, kun niin hallitus kuin eduskuntakin on ankaran kritiikin kohteena, presidenttiä arvostelee vain harva taho, tuskin kukaan. On hyvä, että meillä on instituutio johon luotetaan. Näin olkoon jatkossakin, sillä tasavallan
Talven 2017 lumijälkilaskenta onnistui – pienriistakannat ennallaan Leuto ja vähäluminen alkutalvi oli lumijälkilaskentojen kannalta hankala. Kauden lopussa lunta saatiin vihdoin aivan eteläänkin, ja laskenta onnistuttiin tekemään viime vuoden tapaan lähes 700 riistakolmiolla. Suurin osa talvilaskentaan kuuluvan pienriistan kannoista on koko maan keskiarvojen valossa ennallaan, vaikka alueellisia muutoksia puoleen ja toiseen esiintyykin. Metsäjäniskanta on laskennan mukaan valtakunnallisesti hieman alhaisempi kuin vuosi sitten. Rusakot ovat runsastuneet pääesiintymisalueellaan lounaassa. Oravakanta on edelleen alamaissa. Kärppä- ja lumikkokannatovat keskimääräistä alhaisemmat ja noudattelevat myyräkantojen muutoksia. Kettukanta on lähes sama kuin vuosi sitten, vaikka alueellisia eroja löytyykin. Lumijälkilaskentojen lopputulokseen vaikuttavat vahvasti myös itse laskennan tehokkuus, sääolot sekä saaliseläinten ja petojen keskinäiset suhteet. Muutokset edellisvuotisen laskennan tuloksiin ovat kiinnostavia, mutta erittäin tärkeää on tarkastella myös pidempiaikaisia suuntauksia, joista näkyy kunkin kannan kehityssuunta.
STT
presidentin Uuden Vuoden puheen uskon olevan yksi katsotuimpia, jopa odotetuimpia. Sauli Niinistön ulkopoliittista kokemusta punnittiin kenties kriittisimmin hänen ollessaan vielä presidenttiehdokas. Näitä kriittisiä äänenpainoja häävin enää kuulee. Kun maailma muuttuu, ulkopolitiikan merkitys kasvaa. Parasta puolustuspolititiikka on hyvin hoidettu ulkopolitiikka. Suomen asema Venäjän naapurina ja EU:n ulkorajana on erityinen ja samalla on huolehdittava muista ulkosuhteista. Meidän asemaamme muovaavat monet paineet, mutta eivät upota, kun taidolla ulkopolitiikkaa hoitaa maan hallitus yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Olen iloinen siitä, että Suomessa kaikki puolueet ovat olleet aina aika lailla
yhtä mieltä ulkopolitiikan hoidosta ja asian tärkeydestä. Olen silti sitä mieltä, että puolueilla on vahvoja velvoitteitakin asettaa oma presidenttiehdokas, eikä se voi olla suoranaista kritiikkiä istuvaa presidenttiä kohtaan. Toki vahvistaa osin tässä tilanteessa Kääriäisen ajatusta varjonyrkkeilystä. Kuten todettua, ulko- ja puolustuspolitiikka kulkevat käsikädessä. Suomen NATO - jäsenyys on laajalti keskustelussa oleva aihe. En kannata Suomen NATO -jäsenyyttä, vaan tiiviimpää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ja myös EU:n kanssa, vaikka suurin osa EU:n jäsenvaltioista onkin NATO:n jäseniä. Suomen asema NATO:n ja Venäjän rajana tuntuisi hankalalta.
LIPON MIESTEN PÄÄASIAT TOTEUTUS ESSI Tommin hiuksiin tehtiin monisävyvärjäys, tyvelle luonnollisen vaalea tuhkasävy ja päälliosan latvoille vapaalla kädellä “kesäinen” vaalennus. Leikkauksessa sivuja ja niskaosaa siistittiin ja päälliosaa rikottiin. Hiuspohjan kuivuuteen ja punoitukseen rauhoittava Kérastase Bain Riche Dermo-Calm shampoo ja muotoilutuotteeksi suolasuihke Spray-a-porter viimeistelemään huolettoman lomafiiliksen inspiroiman tyylin.
TOTEUTUS Akin hiuksiin haettiin auringon vaalentamaa pintaa kamparaidoilla. Marianne halusi jättää hiuksiin pituuden ainoastaan alaosat siistittiin keventäen. Kerastasen suolasuihkeella saadaan pöyhittyä ns. surffilook Kerastasen Chronogolisten sh sopii meneville miehille, jotka pesevät hiuksia päivittän, shampoo pesee puhtaaksi, mutta hoitaa ja kosteuttaa, jolloin useatkaan pesut ei rasita hiuspohjaa tai hiuksia.
ǣ Ǥ Ǧ ǤƤ ͔͕͔ ͚͗͛ ͙͖͚͔
3
NRO 2 MAALISKUU 2017
Maaseutu esittäytyi Oulun torilla Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan osana Suomi 100-juhlaohjelmaa. MTK:n Pohjois-Suomen liiton juhlavuoden avajaistapahtuma järjestettiin viime viikolla Oulun kauppatorilla. Torille oli tuotu pieni pala maaseutua. Eri vuosikymmeniltä olevat traktorit, suomenhevonen ja poniajelu lapsille kertoivat omaa tarinaansa. Polkutraktoriradalla saivat pienimmät kokeilla taitojaan ja OSAO:n Muhoksen yksikön simulaattorilla isommat metsäkoneen ohjaimissa. Meriläisen leipomon suomalaisesta rukiista leivottua Suomen kansallisruokaa eli ruisleipää saivat 150 ensimmäistä vierasta kotiin vietäväksi. MTK:n Pohjois-Suomen liiton puheenjohtaja, maanviljelijä Jari Ahlholm avasi tilaisuuden. – Halusimme näyttää pienen palasen maaseutua oululaisille ja samalla tarjota varsinkin lapsille muistorikkaan tapahtuman. Ahlholm korosti puheenvuorossaan suomalaisen ruuan tuottamisen vastuullisuutta ja sitä, että Suomi on maailman pohjoisin maa, joka tuottaa itse ruokansa. – Meillä kanoilla on edelleen siivet ja porsailla saparot. – Olemme ylpeitä omista tekemisistämme ja siitä, että pystymme tuotantoon näin pohjoisessa turvallisesti ja vastuullisesti. Maaseudun elämä näyttää todellisuudessa erilaiselta kuin monet kuvittelevat. Koko ajan mennään tuotannossa isompiin yksiköihin, mikä tekee toiminnasta viljelijöille haastavaa, Jari Ahlholm sanoi. Hän viittasi puheenvuorossaan myös suomenhevosen merkitykseen työssä maatiloilla ja sota-aikana tärkeään rooliin itsenäisyyden turvaajana. 17-vuotias suomenhevonen Wilperi nyökytteli lasten ympäröimänä hyväksyvästi päätään.
17-vuotias suomenhevonen Wilperi on tottunut lasten taputuksiin. Järjestöagrologi Sirpa Laitinen MTK:n PohjoisSuomen liitosta kertoo juhlavuoden tapahtumia olevan pohjoisessa pitkin vuotta ja päätapahtuma on marraskuussa Oulussa.
Video kertoo maatilojen työstä Tapahtuman lopuksi, illan hämärtyessä esitettiin MTK:n tilaama installaatio- ja mediataiteilija Teemu Lehmusruusun 5.5 –videotaideteos, johon on kuvattu maatalousyrittäjiä ja maatiloja työssään eri puolella Suomea. 20 minuuttia pitkä teos heijastettiin Kaupunginteatterin seinään viime viikolla kuutena iltana. Videoteos on ollut ulko-
MTK:n Pohjois-Suomen liiton puheenjohtaja Jari Ahlholm avasi tilaisuuden.
projisointikierroksella eri puolilla Suomea talven ja kevään aikana lähtien liikkeelle tammikuussa Helsingistä. Teos tutkii visuaalisesti maaseudun elinkeinojen ja niiden yrittäjien työnkuvaa. Lehmusruusu sanoo videosta tulleen katselmus nykymaaseudun maisemaan. – Se ei ole elokuvamaista kerrontaa tai tarinaa. Näin siitä voi hyvin katsoa vain osan. Kesän ja syksyn viisi kuvausmatkaa eri puolille Suomea toimivat sosiaaliskulttuurisena tutkimusretkenä. Sain kuvausmatkoilla osallistua muutamien maaja metsätalousyrittäjien arkeen sekä kuulla heidän visioistaan ja haasteistaan. Lehmusruusu kertoo videon runsaan mustavalkoisen kuvan avulla halunneensa leikitellä sen kanssa, että joiltain osin maaseutu näyttää nykypäivänä samalta kuin kymmeniä vuosia sitten, vaikka moni asia on totaalisesti muuttunut. - Muutospaine on kova. Yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin tulevien eettisten näkökantojen arviointi tuntuu olevan jatkuvasti yrittäjien mielissä, Teemu Lehmusruusu kiteyttää.
Ilkka Hietala
Traktorit torilla kertoivat maaseudun nykypäivästä.
Ruisleipä on Suomen kansallisruoka, nopeimmat saivat leivän kainaloon.
4
NRO 2 MAALISKUU 2017
Tilojen lukumäärä tarkentui 50 000 tilaan Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin lopullisten tulosten mukaan Suomessa oli vuonna 2016 maatalous- ja puutarhayrityksiä 50 388 kappaletta. Tilamäärä tarkentui hieman ylÜspäin helmikuussa julkaistuista ennakkotiedoista. Viljanviljely oli yleisin päätuotantosuunta vuonna 2016. Viljan tai muiden kasvien viljely on tuotantosuuntana kahdella kolmesta ja kotieläintalous 30 prosentilla tiloista. Loput tilat ovat sekatiloja, joilla ei ole yhtä selkeää päätuotantosuuntaa.
Perheviljelmä on edelleen yleisin tilamuoto Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä edelleen 86 prosenttia oli perheviljelmiä. OsakeyhtiÜmuotoisia tiloja oli alle tuhat, joka oli vain kaksi prosenttia kaikista tiloista. Maatalousyhtymiä oli kahdeksan prosenttia ja kolme prosenttia oli perikuntien omistuksessa. YhtiÜmuotoisten tilojen määrä lisääntyi
edellisestä vuodesta. Perheviljelmillä yli 60-vuotiaiden viljelijÜiden osuus on nousussa. Kaikissa muissa ikäluokissa viljelijÜiden lukumäärä on laskenut edellisestä vuodesta. Vuonna 2016 perheviljelmillä 25 prosenttia viljelijÜistä oli yli 60-vuotiaita. Alle 40-vuotiaita perheviljelmien viljelijÜistä oli alle 20 prosenttia. - Tilastojen valossa näyttää siltä, että osa yli 65-vuotiaista on päättänyt jatkaa edelleen tilanpitoa. Sen sijaan myÜs keski-ikäisissä on tilanpidon lopettajia, kertoo yliaktuaari Jaana Kyyrä Luonnonvarakeskuksesta.
ViljelijÜiden keski-ikä 52 vuotta ViljelijÜiden keski-ikä oli 52 vuotta vuonna 2016. OsakeyhtiÜiden viljelijÜiden keski-ikä oli alhaisin, 48 vuotta. Vanhimpia ovat perikuntien tilanhoidosta vastuussa olevat viljelijät. Heidän keski-ikänsä oli 58 vuotta. Perheviljelmien viljelijÜiden keski-ikä oli 51
vuotta. Nuorimpia olivat sika- ja siipikarjatilojen viljelijät. Korkein keski-ikä oli muuta kasvinviljelyä päätuotantosuuntanaan harjoittavilla tiloilla. Olen huomannut, että osa iäkkäistä viljelijÜistä siirtyy viljelemään nurmea, varsinkin jos tilalla ei ole jatkajaa. Nurmiviljely on muutenkin houkutteleva vaihtoehto nyt, kun viljan hinnat ovat alhaalla, taustoittaa Kyyrä.
Tilaston taustaa Maatalous- ja puutarhayritysten rakennetilasto sisältää tietoa maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärästä, maankäyttÜlajeista ja tuotantosuunnista sekä viljelijÜistä Suomessa. Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen maaja puutarhatalouden omistusja tuotantorakenteesta sekä viljelijÜiden lukumäärästä ja ikärakenteesta. Tilaston tiedot saadaan pääasiassa maaseutuhallinnon rekistereistä. Nyt julkistetut tulokset ovat lopullisia. STT
.DOOLVHQKDDUD 28/8 9DUDRVDW 0$ 3( 3XK .RUMDDPR 0$ 3( 3XK NRUMDDPR#PERVD Ə r YDUDRVDW#PERVD Ə r ZZZ PERVD Ə Voit maksaa myÜs osamaksulla. Kysy M-B Osatiliä myymälästämme.
+XROODPPH 0HUFHGHV %HQ]LW 2XOXVVD
r /DDGXNNDDW YDUDRVDW YXRGHQ WDNXXOOD r 0RELO Ă‘OM\W r YXRGHQ NRNHPXV r (GXOOLVHW KLQQDW r 1RSHD SDOYHOX
Verkkokauppa nyt avattu! www.mbosa.Âż
!
UUTUUS
FARMIVENTTIILI! Patent Pending
Farmiventtiilillä traktoriin hydraulisesti säädettävät sivurajoittimet ja lisähydrauliikkaa tarpeen mukaan Tutustu www.piippohydraulic.com Myynti: Jouko RytkÜnen 044 978 7135 myynti@piippohydraulic.com
Ilman metsänomistajia ei ole biotaloutta
Vuoden Fysioterapiayritys 2015!
FysioLaiffi Utajärvi Asematie 2, 91600 Utajärvi (Entinen Kunto-Uta) Puh: 050 559 3617 FysioLaiffi Muhos Ratatie 41, 91500 Muhos (Muhoskeskus) Puh: 08 5332 430 Fysiolaiffi Siikalatva Automiestentie 2 92700 Kestilä Puh: 040 717 3665
Palvelut mm. - Geriatrinen kuntoutus - Kotikäynnit - Akupunktio - MET-lihasenergiatekniikat - Neurologinen kuntoutus - Hieronta MyÜs ilman lähetettä
www.liikuntalaiffi.fi
21.3. vietettiin kansainvälistä metsien päivää. MTK muistutti, että Suomalaisista metsistä ja niiden kasvusta on pitkälti kiittäminen yksityisiä metsänomistajia. Metsätalous on olennaisin osa metsäbiotaloutta. Koko jalostusketju alkaa siitä, että metsänomistajalla on halu tarjota markkinoille puuta. Jotta hänellä olisi korjuukelpoista puuta, on metsiä pitänyt hoitaa ja niihin sijoittaa pitkäjänteisesti. - Pelkästään 2000-luvulla metsänomistajat ovat investoineet puun tuotantoon omia varojaan yli kolme miljardia euroa. Metsänomistajien pitkäjänteinen tyÜ näkyy kasvaneina puuvaroina, muistuttaa tutkimuspäällikkÜ Erno
Järvinen. Metsätalouden on oltava vastaisuudessakin kannattavaa, jotta metsänomistajat ovat kiinnostuneita metsäelinkeinosta ja metsiinsä sijoittamisesta. Valtiovallan on huolehdittava myÜs metsätalouden, ei pelkästään metsäteollisuuden, toimintaedellytyksistä. Kun digitalisaatiota ja metsävaratiedon keruuta ja käyttÜä edistetään, on syytä pitää mielessä, että kyse on metsänomistajien omaisuudesta ja elinkeinosta. Puulle pitää olla riittävästi kysyntää, jotta puumarkkinat toimivat tasapainoisesti. Metsänhoitoyhdistysten toiminta puukaupan kilpailuttajana vahvistaa metsänomis-
tajien asemaa markkinoilla. Kansainvälisen metsien päivän teemana on energia. Merkittävä osa Suomen energian tuonnista voitaisiin korvata kotimaisella puuenergialla. Metsästä saa energiaa myÜs muuten kuin keräämällä energiapuuta ja polttamalla sitä. Luonnossa liikkumisen terveysvaikutukset on tutkittu ja tunnustettu. Talousmetsiä hyÜdynnetään runsaasti virkistyskäytÜssä koska hoidetuissa metsissä on helppo liikkua. Jos metsänomistajilla ei ole kannusteita hoitaa metsiään, yksityismailla kulkevat reitit ja maisemat puskittuvat ja kasvavat umpeen.
5
NRO 2 MAALISKUU 2017
Weltemin siirrettävä infrapunasäteilylämmitin Polttoainekäyttöinen infrapunasäteilylämmitin sopii erityisesti auto- ja konehalleihin, teollisuustiloihin, terasseille, telttoihin, ulkorakennuksiin, ja muihin kohteisiin, joissa tarvitaan tehokasta ja taloudellista lämmityslaitetta. -Weltem WHO-095 lämmitysteho on12-14kW ja se on tuoteperheemme keskikokoinen polttoainekäyttöinen infrapunasäteilylämmitin, kertoo Markus Hauhio JH Fresh Store Oy:ltä. Lämmityslaitteen tuottama infrapunasäteily lämmittää kiinteän lämpöenergiaa varastoivan materiaalin, joka luovuttaa lämmön ympäröivään tilaan. Poistohormin palokaasut kierrättävät ympäröivää ilmaa. Laitteen tuottama lämpö on miellyttävää ja tasaista eikä milloinkaan vaarallisen kuumaa, esimerkiksi laitteen lähellä oltaessa. Alhainen melutaso 43db, ei vaadi erillistä äänenvaimenninta. Kolmiosaisen paloprosessin ja tehokkaan polttoainesyötön katkaisevan solenoidin ansiosta ilmaan ei pääse epämiellyttävää dieselin hajua ja häkäpäästötkin ovat palokaasutestien mukaan mittaasteikon pienimmät eli laite ei siis tarvitse lainkaan palokaasujen poistohormia
mikäli lämmitettävän tilan ilmanvaihto on toteutettu säännösten mukaan. - Asuintilojen lämmityksessä suosittelemme kuitenkin että palokaasut johdetaan savuhormiin, sillä lämmittimen käyttämä polttoaine tuottaa hiilidioksidia palaessaan, joka voi olla haitallista mikäli asuintilojen kuutiomäärä on pieni, kertoo Markus Hauhio.
Huoletonta lämmitystä Weltem lämmityslaitteiden CE-sertifikaatti on tehty Suomessa, eli laitteesta on
saatavilla vaatimustenmukaisuustodistus. Lämmittimen turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Lämmittimessä on 12-osainen turvajärjestelmä. Esimerkiksi laitteen sammuttava liiketunnistin aktivoituu lämmittimen kaatuessa tai saadessa voimakkaan tärähdyksen. Lämmittimen sisään on asennettu ylikuumenemissuoja, joka sammuttaa laitteen mikäli anturin lämpötila ylittää +105C. Liekkivahti löytyy lämmittimestä luonnollisesti ja sytytyksen turvajärjestelmä joka estää
ylimääräisen polttoaineen syttymisen palotilassa. Lämmittimessä on myös kaksiosainen polttoainetason tarkkailu. Polttoaineen loppuessa lämmitin ilmoittaa tankkauksen tarpeesta ja sammuttaa lämmittimen ennenkuin järjestelmä imaisee ilmaa polttoaineputkeen. Laite voidaan asettaa sammumaan automaattisesti 1-24h välillä. Huoltotarve on pieni, jos kiinnitetään huomiota riittävään korvausilman saantiin ja polttoaineen puhtauteen. - Siirrettävyys on helppoa, sillä keskikokoinen malli painaa vain noin 40 kg ja on varustettu pyörillä. Sähkötehon tarvekaan ei ole kuin 40 W, joten se on helppo toteuttaa vaikka invertteritekniikan avulla esimerkiksi huoltoautoissa , kertoo Markus Hauhio. - Lämmittimillä on 24kk täystakuu ja myös huollot sekä varaosat Weltemiin ja vastaaviin lämmittimiin hoituvat pitkäaikaisimmalla teknisellä tuntemuksella ja huoltokokemuksella meiltä. Lämmittimien lisäksi tarjolla on kylmää, siirrettävien ilmastointilaitteiden muodossa. Laitteita on varsin suuria ja tehokkaitakin. Pelkkää tilojen kuivausta varten valikoimastamme
löytyy siirrettäviä laitteita. Näillä voidaan tehdä rakennekuivauksia vesivahingon jälkeen tai saadaan vaikkapa pesuhallin kosteusongelmat kuriin. JH Fresh Store Oy on Weltem tuotteiden viralli-
nen maahantuoja Suomessa Ruotsissa ja Norjassa. Yritysmyynti: Onninen Oy:n liikkeet ympäri maan. Katso lisätietoja: www.lammittimet.fi
Lisäksi on saatavilla pelletillä toimivia lämmittimiä 4Kw – 24Kw. Lämmittimessä on sama infrapunasäteilylämmitys toimintaperiaate kuin polttoainekäyttöisessä lämmittimessä. Pellettilämmitin toimii täysin ilman sähköä, mutta se tarvitsee kevyen hormin palokaasujen poistoa ja virtausta varten.
Pilottitilaverkosto seuloo maidontuotannon parhaita toimintamalleja EuroMaito-hankkeessa etsitään hyväksi havaittuja sekä kokonaan uusia toimintamalleja osaksi maitotilojen arkea. Työtä tehdään yhdistämällä tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja maidontuotantoyritysten tuottamaa tietotaitoa ja kokemuksia. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään kansainvälistä osaamista. Verkostomallinen toiminta nopeuttaa parhaiden käytäntöjen leviämistä ja käyttöönottoa. – Teemme tiivistä yh-
teistyötä eurooppalaisen EuroDairy-hankkeen kanssa. Tällä hetkellä EuroDairyssa puhuttavat muun muassa hiekkaparret ja lannan käyttö kuivikkeena. Englantilaisella pilottitilalla kumpaakin testataan käytännössä ja kokemukset jaetaan eteenpäin verkostossa, kertoo tutkimusprofessori Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Uusien toimintamallien testausten lisäksi EuroMaito-hankkeen pilottimaatiloille tehdään talousarviot eurooppalaisen formaatin
mukaisesti, mikä mahdollistaa tilojen välisen benchmarkingin EU-tasolla. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan tuotantoeläinten hyvinvointia indeksimuotoisen Welfare Quality® -arviointijärjestelmän avulla. Myös maatilaympäristön monimuotoisuus on tarkastelun alla.
Pilottimaitotiloja etsitään Itä-Suomesta ja Kainuusta Käytännön testaajiksi haetaan yhteensä 12 maatilaa.
Keskiössä ovat itäsuomalaiset ja kainuulaiset maitotilat. – EuroMaito antaa tuottajille ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä mukaan edelläkävijöiden joukkoon ja verkostoitumaan alan eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on yhdistää eri sektoreiden osaaminen ja edistää maidontuotannon kilpailukykyä kehittämällä maitotilojen kannattavuutta, kertoo Luken tutkija ja EuroMaidon hankekoordinaattori Sari Kajava. Luken koordinoimassa, ylimaakunnallisessa kehittä-
mishankkeessa ovat mukana Savonia ammattikorkeakoulu ja ProAgria Pohjois-Savo. Hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja tuki on myönnetty Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskusten kautta. Kaksivuotisen hankkeen yksityisiä rahoittajia ovat Osuuskunta Itä-Maito, Hankkija, Atria ja Faba.
Lisätietoja hankkeesta ja pilottitilaverkostoon liittymisestä: Hankekoordinaattori Sari Kajava puh. 029 532 6038 sari.kajava@luke.fi Tutkimusprofessori Marketta Rinne puh. 029 532 6482 marketta.rinne@luke.fi
6
NRO 2 MAALISKUU 2017
Yli 70-vuotiaiden ajokortin Rakennusliitto ärähti: haltijoiden osuus kasvussa Suomi avaamassa ovet kiinalaisille rakentajille Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli yhteensä noin 3,72 miljoonaa voimassa olevaa ajokorttia, eli 0,5 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kaikista ajokortin haltijoista 70-vuotiaita tai sitä vanhempia oli vuoden 2016 lopussa 11 %, kun osuus vuonna 2007 oli 7 %. Iäkkäiden ajokortin haltijoiden osuuksissa on jonkin verran eroja alueittain. Uudellamaalla yli 70-vuotiaiden ajokortin haltijoiden osuus oli pienin, 9 %. EteläSavossa osuus taas oli suurin, 15 %. -Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla julkiset kulkuyhteydet ovat paremmat kuin muualla Suomessa, joten tämä näkyy myös iäkkäiden autoilijoiden määrässä. kun taas haja-asutusalueilla oma auto ja ajokortti ovat välttämättömyyksiä, toteaa Trafin erityisasiantuntija Elina Uusitalo. Myös sukupuolten väliset erot kasvavat tarkasteltaessa iäkkäämpiä kuljettajia. Kun kaikista kuljettajista miesten osuus oli vuoden 2016 lopussa 53 %, niin 70-vuotiaista tai sitä vanhemmista miesten osuus oli 61 %”. Alle 18-vuotiaiden kortillisten määrä on ollut laskussa vuodesta 2010 lähtien. Vuoden 2010 lopussa heitä oli noin 107 000, kun taas vuonna 2016 enää noin 76 000. Lasku selittyy osittain viime vuosien pienemmillä 15-17 –vuotiaiden ikäluokilla.
Metsätietolain valmistelu jatkuu Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettua lakia uudistetaan parhaillaan. Valmisteluun tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa. Lakiluonnokseen sisältyvä mahdollisuus poistaa kuviomuotoiset metsävaratiedot Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä on osoittautunut oikeudellisesti ongelmalliseksi. Osa metsänomistajista kokee kuviomuotoisten metsävaratietojen avaamisen herkäksi asiaksi. Kielto-oikeudella oli tarkoitus antaa maanomistajalle mahdollisuus kieltää nykymuotoisen kuviotiedon julkaisu. Ehdotettu kielto-oikeus poikkeaisi perustuslain julkisuusperiaatteesta. Lisäksi kielto-oikeus merkitsisi, että yksittäisellä henkilöllä olisi mahdollisuus päättää viranomaisen rekisterin sisällöstä. Maa- ja metsätalousministeriö etsii asiaan uutta ratkaisua. Metsätietolain muutoksen taustalla on pääministeri Sipilän hallitusohjelman tavoite tehostaa metsävaratietojen käyttöä ja Suomen EU:n komissiolta saama perusteltu lausunto. Komissio edellyttää lausunnossaan, että Suomi pistää täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta. Komissio on todennut, että kaikkia metsätietojärjestelmän tietoja ei voida pitää henkilötietoina, joten ne olisi luovutettava ympäristötietoina ilman, että tiedon pyytäjän tarvitsee erikseen perustella tietopyyntöään.
Pertti Moilanen Hankintaesimies
Hailuoto, Ii, Haukipudas,Yli-Ii, Kiiminki, Oulu, Kempele, Oulunsalo, Muhos, Utajärvi,Vaala 044 256 8472 pertti.moilanen@junnikkala.com
Suomi on avaamassa rakennusalan työmarkkinat myös kolmansien maiden eli esimerkiksi Kiinan, Bangladeshin tai Ukrainan rakentajille. Tämä tapahtuu poistamalla tarveharkinta rakennustyöntekijöiden tuonnilta. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää ELY -keskuksen päätöstä käsittämättömänä. - On vastuutonta avata työmarkkinat halpatuonnille tilanteessa, jossa synkeä työttömyysjakso on juuri päättynyt. Työvoimaa on riittänyt kyllä suomalaisilla rakennustyömailla eikä pulasta voi puhua. Euroopan Unionin alueelta tänne voi tulla töihin kuka tahansa. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen virkamiesten on tarkoitus tehdä asiasta päätös tällä viikolla. -Tämän päätöksen taustalla on selvästi hallituksen ja Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) linjaus siitä, että työvoiman tuonti Suomeen on vapautettava. -Rakennusalan työttömyyskassassa oli viime kuussa 10
000 työtöntä työnhakijaa. EU:n alueelta työttömiä rakentajia löytyy miljoonia, mutta tämäkään ei näytä riittävän suomalaisille virkamiehille. EU:ssa oli vuoden alussa noin 26 miljoonaa työtöntä, muistuttaa Harjuniemi. Uudenmaan ELY-keskus katsoo kuitenkin, että talonrakentajien, betonirakentajien, raudoittajien, kirvesmiesten, rakennuspuuseppien, putkiasentajien sekä rakennusmaalareiden saatavuus on nyt Suomessa ”vaikeutunut”. Näin rakennusalasta on tullut sen mukaan ”pula-ala”. Harjuniemi kyseenalaistaa vakavasti rakennusalan käytännön, jossa joko syöksytään vapaasti lamaan tai riuhdotaan kiireellä ylikuumentuneessa tilanteessa. -Nyt virkamiesten päätös ”pula-alasta” tukee tätä epätervettä ilmiötä. Rakennusliitto epäilee, että päätöksen taustalla on halu pudottaa rakennusalan palkkatasoa ja sallia entistä edullisempien rakentajien tuonti. Tähän viittaa sekin, että ELY -keskuk-
sen määrittelemät palkkarajat tuonnille ovat selkeästi hyvin alhaiset. Uudenmaan ELY -keskus perustelee rakennusalan ottamista ”pula-alaksi” sillä, että ”Uudenmaan rakennusalalla työvoimapula on jatkunut vuoden tietyissä ammattinimikkeissä”. Rakennusalan työttömyyskassassa on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana joka kuukausi yli 6000 työtöntä, talvella jopa yli 12 000 työtöntä. ELY:n päätöksessä edellytetään, että tuotavat rakentajat ovat ”ammattitaitoisia omalla
alallaan.” Ammattitaidon voi osoittaa ”hankkimallaan koulutuksella tai työkokemuksella.” ELY edellyttää, että työnantaja maksaa vähintään alanmukaisen työehtosopimuksen mukaista ammattilaisen palkkaa. -Päätökseen otetut palkkaryhmät ovat kuitenkin selkeästi väärät ja alhaiset. Näkee selvästi, että näin tähdätään entistä halvempien rakentajien joukkotuontiin esimerkiksi Kiinasta, Ukrainasta tai Valko-Venäjältä, sanoo Matti Harjuniemi.
Ikimetsien sydänmailla herättää eloon suomalaisten menneisyyden ja mytologian Millaista oli elämä silloin kun metsänhaltijat, maahiset, jättiläiset, noidat ja tietäjät olivat totta? Vanhat myytit ja uskomukset heräävät henkiin tamperelaisen esikoiskirjailijan Mikko Kamulan romaanissa Ikimetsien sydänmailla (Gummerus), joka aloittaa Metsän kansa -sarjan. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alussa ilmestyvä teos kääntää katseen yli 500 vuoden takaiseen Suomeen, suomalaisuuden alkujuurille. Kiehtovaa tarinankerrontaa ja syvällistä perinteentuntemusta yhdistävä romaani liikkuu fantasiakirjallisuuden ja historiallisen proosan rajamailla. Ikimetsien sydänmailla kertoo Juko Rautaparran uudisraivaajaperheestä 1400-luvun Savossa. Tarina ja tapahtumat etenevät kolmen sisaruksen näkökulmasta. Heiska haaveilee sankariteoista erämiehenä. Varpu kaipaa vaihtelua arkipuuhiinsa, ja hän odottaa kuumeisesti kesäisiä Ukon vakkajuhlia. Tenho
puolestaan on kiinnostunut tietäjien taioista ja metsän salaperäisistä olennoista. Perheen elämä muuttuu täysin, kun lappalaisnoidan nostattama karhu hyökkää heidän kimppuunsa. Kodinhaltija puolustaa omiaan, mutta kontio onnistuu silti viemään mukanaan vastasyntyneen Mielon. Juko Rautaparta vannoo kostoa. -15 vuotta sitten sain ajatuksen kirjoittaa romaanin suomalaisista myyteistä ja vanhoista uskomuksista. Tästä syystä lähdin opiskelemaan yliopistoon folkloristiikkaa, kansatiedettä ja historiaa sekä luin suomalaisesta mytologiasta kaiken minkä käsiini sain. Kirjoitustyön alettua ymmärsin, että tekeillä on käsikirjoitus kokonaiseen kirjasarjaan. Kiehtovinta oli voida tuoda esiin se, miten läheinen ja rikas luontosuhde meillä suomalaisilla on aikoinaan ollut.
KS-40 LIETEKUILUSEKOITIN
Mikko Kamula (s. 1982) on Tampereella asuva kansanperinteen tutkija ja harrastaja. Hän on opiskellut folkloristiikkaa, kansatiedettä ja historiaa Turun yliopistossa ja työskennellyt kulttuuriperinnön erikoissuunnittelijana Metsähallituksen Luontopalveluissa. Kamula vaeltaa mielellään tuhansien järvien maassa ja kuvittelee millaisena muinaiset suomalaiset ovat metsämme nähneet.
DIESELKORJAAMO
Edullinen ja tehokas sekoitin ritilän alla tapahtuvaan lietteen sekoitukseen ongelmatilanteissa. Hinta: 1800 sis.alv ja rahti.
RUISKUTUSPUMPUT+SUUTTIMET
PAKOLAN KONEPAJA puh. 0400-383867 www.pakola.fi
Asentajankatu 13, Karjalahti 94600 KEMI Puh. (016) 257 351 ma-pe 8.00-17.00
7
NRO 2 MAALISKUU 2017
PELLON JYRSINTÄÄ KANTOINEEN KOKO SUOMEN ALUEELLA!
Nyt myydään kesää / syksyä 2017 13-vuoden pellonteko kokemuksella sekä 33-vuoden maanviljelykokemuksella.
Lohiasetuksen vaikutuksista tehdään lisäselvityksiä Merialueen kaupallista lohenkalastusta säätelevä lohiasetus on ollut lausunnoilla 8.3.2017 asti. Erityisesti asetusluonnoksen ehdotus siitä, että kaupallinen lohenkalastus alkaisi jatkossa jo huhtikuun alussa, on herättänyt vilkasta keskustelua. Asetuksen on pelätty vaarantavan luonnonlohikantojen elpymisen. Luonnonlohikantoihin kohdistuva merialueen kalastus huolestuttaa erityisesti Tornionjoen alueella. Monet tahot vastustavat samalla perusteella myös asetuksessa ehdotettuja poikkeuksia Kemi-, Ii- ja Oulujoen terminaalialueille.
Toinen kritiikin aihe on ollut se, että pidennetty kalastusjakso ei tarjoaisi riittäviä edellytyksiä kannattavalle kaupalliselle kalastukselle, koska sen aikana on sallittua käyttää vain yhtä rysää. Joidenkin arvioiden mukaan ehdotettu säätely ei myöskään mahdollistaisi kaupallisten kalastajien toimijakohtaisten lohen kalastuskiintiöiden täysimääräistä hyödyntämistä terminaalialueilla eikä niiden ulkopuolella. Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt tehdä yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa lisäselvityk-
siä saaliskoostumuksesta ehdotetun lohenkalastuskauden pidennyksen aikana ja vertailla eri säätelyvaihtoehtojen vaikutuksia lohikantoihin. Lisäksi selvitetään ne terminaalialueiden kalastuksen säätelyn vaihtoehdot, jotka turvaisivat parhaiten sekä luonnonlohien vaelluksen että kalastajien lohikiintiöiden täysimääräisen hyödyntämisen. Kun lisäselvitykset on saatu, maa- ja metsätalousministeriö tekee asetukseen tarvittavat muutokset niiden ja asetusehdotuksesta annettujen lausuntojen perusteella. mmm.fi
Freeride-vapaakelkkailun huumaa Puolangan Paljakassa Metsähallitus on tehnyt sopimuksen Paljakan freeride -alueesta Puolangan kunnan kanssa. Alue on ensimmäinen kumpareinen kohde Suomessa. Kelkkailevat matkailijat voivat luvan hankittuaan ajaa vapaasti noin 60 hehtaarin alueella Puolangalla Matkailukeskus Paljakan läheisyydessä Vääränsärkillä. Alue on erinomainen: rinteet ovat jyrkkiä ja Paljakka on Suomen lumisinta seutua. Lisäksi saavutettavuus on hyvä, sillä alue on olemassa olevan moottorikelkkauran
varrella. Kohde sijaitsee riittävän kaukana asutuksesta, hiihtoreitistä ja matkailukeskuksesta, joten siitä ei aiheudu melu- tai muita haittoja. - Metsähallituksen monikäyttömetsät tarjoavat puitteet alueen matkailun kehittämiseen, hehkuttaa aluejohtaja Arto Tolonen Metsähallituksesta. Lajin harrastajat käyvät kelkkailemassa Ruotsissa, joten kysyntää kotimaan kohteelle on ollut. Metsähallitus haluaa tukea harrastusta ja samalla edesauttaa alueen matkailun kehitystä.
Hotelli Paljakan toimitusjohtaja Mika Puuronen toteaa: - Olemme tiennäyttäjiä ja hyvällä yhteistyöllä alueesta tulee Suomen ykköspaikka. Käyntejä onkin ollut jo satoja, vaikka paikka on ollut avoinna vasta pari viikkoa. Aluetta hoitaa PuolankaPaljakan matkailuyhdistys. Aktiivikelkkailija Tommi Väyrynen Kajaanista kertoo, että särkkien maasto hyvä monentasoisille kelkkailijoille. Alue on myös mukavan matkan päässä Kajaanista.
Teho 800hv • Työleveydet 3,6m - 4,8m Kokonaispaino n. 32 tonnia • Soveltuu kaikille maalajeille Veitsijyrsin turvemaille, työleveys 4,8m varusteena myös 6 metrin muotoilu- ja tasausruuvi P & J Herajärvi Oy | Ruottalantie 90. 94460 Tornio Pekka Herajärvi | 0400 663 491 | pekka@herajarvi.fi
UUDET
N
WWW.HETTISIVUT AVATTU ERAJAR VI.FI
TUTUN OLOISTA MUTTA
AINUTLAATUISTA Komatsun hakkuukoneiden tuoteohjelmassa on viisi erikokoista tehoiltaan erilaista mutta hyvin saman näköistä harvesteria, yleiskoneita jokainen, ja mikä tärkeintä: perusratkaisuiltaan Komatsuja. Uusin jäsen harvestereiden tuoteperheessä on Komatsu 931XC. Se erottuu porukasta. Siinä on kahdeksan pyörää. KOMATSU 931XC:STÄ LYHYESTI Hakkuukoneiden kahdeksanpyöräisten 20-tonnisten kokoluokka on kasvussa. Komatsu 931XC on siinä joukossa uusi tuttavuus. Yltiöpäisen uutta, mielenkiintoista ja samalla riskialtista XC-Komatsusta on turha hakea, koneen rakenteen ratkaisut on tunnettu jo pitkään.
www.komatsuforest.fi
Komatsun omistajille teli, keinuakseli, pyörivä ohjaamo, runkorakenne, vakausmekanismi sekä paralleelinosturi ovat tuttuja vuosien ja vuosikymmenten ajoilta. Sama koskee ominaisuuksia. Vakaus maastokulkemisessa ja vakavuus työtä tehtäessä, hydrauliikan hyvät hyötysuhteet, voimansiirron käyttäytyminen ääritilanteissa, ohjaamon riittävät tilat ja alhainen polttoaineenkulutus, ne siirtyivät ihan semmoisenaan uuteen kahdeksanpyöräiseen. On siinä kuitenkin jotain ainutlaatuista. ä: Ota yhteyttä: Raimo Nieminen Piiripäällikkö, Pohjois-Suomi Puh. 0400 173 710
8
NRO 2 MAALISKUU 2017
HESE 1000 -SARJA
MONIPUOLISEEN URAKOINTIIN
Lumityöt
Polanteen poisto
KAIKKI KAIK KKI
• YHDELLÄ KONEELLA • YMPÄRI VUODEN
Investointi huolettomaan tulevaisuuteen
Tien hoito
Kenttien tasaus
KYSY MYÖS Ö HESE -UUTUUSSARJASTA NIGLOS-HALLIT 10v!
TUTUSTU ASIAKASKOKEMUKSIIN NETTISIVUILLAMME: WWW.FINDOOR.FI/KOKEMUKSIA
HALLITOIMITUKSET KSET SEINÄELEMENTIT IT KATTOELEMENTIT ASENNUSPALVELUT
www.hese-tyokoneet.fi Puh. 03 4246 1200
TAITTO-, LIUKU-, KARMI- , NOSTO- JA PALO-OVET • CE-hyväksytyt ovet • palo-ovet • 50 ja 60 mm eristevahvuudet
MAVITEKNIK Tiekoneet Oy
WWW.FINDOOR.FI • 0400 384 939
Elävä Maaseutu luettavissa verkossa ilman tunnuksia osoitteessa:
www.maaseutulehdet.fi
NOUDETAAN ROMUAUTOT JA METALLIROMUT!
NOPEA NOUTO!
LAPIN METSÄMARKKINAT OY LKV POHJOIS-SUOMEN METSÄMARKKINAT LKV
OULUN ROMU
puh. 044 783 1121 www.oulunromu.fi
www.farmari.net
POHJOIS-POHJANMAA Haapavesi, Ollilanperä, pieni idyllinen maatila, jossa 2 krs. lamellihirsitalo, 140 m2, rak. 1997, viljeltyä peltoa n. 7,3 ha sekä metsää 1,8 ha. Tarjouksen voi tehdä erikseen pelloista tai talosta tontteineen. Hp. 120.000 €. Lisätietoja: Jaana Karvonen p. 044 035 4010.
Etelä-Pohjanmaa
• PELLON JYRSINNÄT tehokaalla Faen 2,5m traktorijyrsimellä • MUOTOON RUUVAUKSET 6-metrisellä MPH-tasausruuvilla • KUIVALANNAN LEVITYS • KAIVINKONETYÖT 18t koneella, myös energiakoura
Kuusamo, Visala 19,7 ha metsätila. Puusto mäntytaimikkoa, nuorta metsää ja uudistusikäistä kuusikkoa. Tilalla 0,0291 osuus Kuusamon yhteismetsään. Osuuden arvo n. 35 000 €. Tässä oiva mahdollisuus päästä Kuusamon yhteismetsän osakkaaksi, harjoittaa metsätaloutta, harrastaa metsästystä ja kalastusta. Hp. 47.000 €. Tee tarjous 20.3. mennessä. Lisätietoja: Outi Tervo p. 0400 186 557. Pudasjärvi, osuus Kivarin yhteismetsään, osuuden koko 207/10000, ylijäämää maksettu osuudelle vuosittain noin 1350 €, verotonta. Kivarin yhteismetsä on perustettu 1983, pinta-ala n. 4332 ha, josta metsämaata n. 2730 ha. Tästä hyvä ja helppo metsäsijoitus edullisilla hallintokuluilla. Hp. 48.000 €/myydään tarjousten perusteella, tarjoukset viim. 12.3.2017. Lisätietoja: Jussi Perttu p. 040 7608 939. Vaala, Kukkola, metsämääräala Rantala n. 2,9 ha. Puustoa n.170 m . Ahveroisen hiekkarantaa n. 80 m, johon helppo tehdä laavu-/nuotio-/asuntovaunu- / uimaranta- /veneenpitopaikka. Hp. 16.000 €. Lisätietoja: Pertti Lahtinen p. 0440 181 808. 3
KAINUU Puolanka, Puokio, Tervahauta metsätila tiestöjen varrella 2 palstassa p-ala 12,785 ha. Puusto n. 900 m3. Monipuolinen metsätila metsästys-, kalastus- ja m-kelkkareitti Puolanka-Vaala kulkee tilojen välistä Hp. 20.000 €. Lisätietoja: Arto Väyrynen p. 0400 296 468. LAPPI Kemijärvi, Javarus. Hyväkuntoiset asuinrakennukset. Hyvässä kasvukunnossa olevaa puustoa 11.000 m3. Hp. 225.000 €. Lisätietoja: Juha Savukoski p. 0400 397 441. Savukoski, metsätila 67 ha, Korvatunturintie, Kemijokirantaa yli 2 km. Puustoa 4233 m3, pääosin kasvatusmetsää. Kulkuyhteydet hyvät ja sähkölinja läheisyydessä. Tässä mahdollisuus rakentaa lomapaikka jokivarteen omaan rauhaan. Hp. 112.000 €. Lisätietoja: Juha Savukoski p. 0400 397 441.
aito ja oikea maatalousnäyttely koneita, eläimiä, palveluja ammattilaisten kohtaamispaikka paljon uutuuksia kaikilla osastoilla laajalla konekentällä paljon maatalousteknologiaa: koneita sekä maatalouteen että maanrakennukseen.
Kaikille töille järkevä tuntihinnoittelu.
Marko Repo, Lumijoki 0400 345 624 kokkopurontila@gmail.com
Oulun Dieselhuolto Oy on hankkinut uuden, uusimpien mallien CR injektoreiden testerin! • Tarkka ja täysin automaattinen. • Piezo-testit. • Laaja kattavuus. • Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla. • Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. • Rahan ja ajan säästö. • Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit. • Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.
Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä:
metsatilat.¿
kattavin markkinapaikka
METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN!
OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17
huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi