Kopi 17 (1 12)

Page 1

Härmän Kylpylä tarjoaa s. 2

Puuta metsästä. Metsään-teemasivut s. 5-9

Seuraava Kotipitäjä 5.10.2016

Kotipitäjä MUHOS • UTAJĂ„RVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • MADEKOSKI • PIKKARALA • PERĂ„KYLĂ„ • KNUUTILANKANGAS • HEIKKILĂ„NKANGAS • LAPINKANGAS • SANGINSUU 21.9.2016

Tulossa

Pietan puoti 5 vuotta

Säihkettä syksyyn -juhlatapahtuma

lauantaina 1.10. klo 14-17 (ovet avataan klo 13) ent. SäästÜkuopan tilat, Valtatie 21, Muhos - MuotinäytÜs, yhteistyÜssä: Erätukku, Peman, NäkÜsoppi, Essence ja Rianna

17

Vaalan Katsastus

Utajärven Katsastus

Muhoksen autokatsastus

Avoinna torstaisin 9-16

Avoinna keskiviikkoisin 9-16

Avoinna ma-pe 9-17 la 9-13

- Trubaduuri - Salaattibuffee - Puotin myymälä

Partylite, Amway, VyĂśhyketerapeutti Johanna Posio,

Lisäksi PT Marika Koskela-Kontu, Sirkka Lotvonen, Sirpa Tenno, Neolife, Kirppis & Diva Uusi Tuuli, Willikoru, : mukana

Tuomen Kukka, OriĂ ame, Fitline, KiinteistĂśmaailma Riitta Kaukonen, Enertix magneettikorut, Somistus-Shop. Lippu ennakkoon 10 e, ovelta 15 e, hinta sis.salattipuffeen ja ohjelman. Linja-autokuljetus Oulu-Muhos-Oulu 5 e.

PIETAN PUOTI

Valtatie 11 Muhos | Puh. 044 721 1210 | Ma-ti 12-17, ke-pe 12-18, la 10-14

2/(00( 28/8/$,1(1 3(5+(<5,7<6

6881 -$ +$03$,'(1

7$5.$6786 </(,6+$00$6/bb.b5,//b

P U QR

VDDNND 6RLWD WDL YDUDD DLND QHWLQ NDXWWD

.LUNNRNDWX $ NUV 28/8 Ň 3 PD SH OD VX ZZZ KDPPDV DDULD IL

Olet sydämellisesti tervetullut jjuhlimaan kanssamme

VAALAN ANTIIKKIKIRPPIS Uusi kuorma Ruotsista myynnissä:

Pe 23.9. klo 10-15 La 24.9. klo 10-14 Vaalantie 13, p. 040 504 5465 TERVETULOA!

TTIREMON U L E E TT MIEHE

TYHJENNYSMYYNTI KAIKKI PYĂ–RĂ„T JOPA

-20-30% -50% KAIKKI SKOOTTERIT

-20% -

VM-TEAM OY t Moottorikelkkojen ja mÜnkijÜiden varaosat ja huollot t Moottorikelkkapurkaamo t Iskarihuollot (ei wp) t IskarisäädÜt (fox, ryde, ewans) t KampiakselityÜt t Sylinteriporaukset

VM-Team Oy

Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

TUIRAN MYYMĂ„LĂ„N

Eikä lisäkuluja

TIUKKA TARJOUS

KAIKKI KONEET SĂ„HKĂ–PYĂ–RĂ„T www.jussinpyora.ďŹ j py Tuira Valtatie 49 (08) 5542 983 ma-pe 9-18, la 9-14 4

Oulunlahti Jukolankuja 1–3 (08) 5542 987 ma-pe 9-18, la 9-14

Kotipitäjä

Jussilantie 2 91500 Muhos Puh. (08) 5333 779

Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866, 5421 303

www.tuomenkukka.fi

• Uusien hautakivien suunnittelu ja myynti • Kaiverrukset ja entisöinnit

HAUTAKIVITYÖT JUKKA OILINKI P. 0400 917 217 jukkaoilinki@luukku.com

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Posti Oyj PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja Raimo Klasila p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Janne Halonen p. 045 127 7383 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys

Toimittajan kynästä

2

Nro 17 21.9.2016

Illat pimenevät

I

llat tummuvat ja varjot pitenevät, lauletaan jossain laulussa. Pimenevien iltojen myötä moneen asiaan pitää suhtautua eri tavalla kuin valoisaan kesäaikaan. Sen on huomannut, kun on liikkunut autolla, pyörällä tai kävellen. Kanssakulkijoita on ollut vaikeampi havaita. Onko syy siinä, että silmä ei ole vielä tottunut hämärissä tai pimeässä liikkumiseen? Vai onko syynä heijastimien ja valojen puute? Vielä ei monenkaan jalankulkijan vaatteissa heijastimet välky ja vielä harvemmalla pyöräilijällä on valot kulkuneuvossaan. Luotetaan siihen, että autoilijat kyllä huomaavat. Pyöräilin viikolla aika myöhään Oulun keskustasta kotiin ja huomasin kuuluvani tosi pieneen vähemmistöön, jonka pyörässä oli valot. Tuskin yhdellä kymmenestä kanssapyöräilijästä oli jonkinlainen tuikku. Vielä alkuillasta on valoisaa, mutta elokuvien, liikuntavuorojen ja urhei-

lutilaisuuksien päättyessä on tilanne muuttunut. Itselläni oli valot, kun olin liikkeellä vaimoni pyörällä ja siinä on napadynamon ansiosta aina valot. Eli hyvähän tässä on hurskastella ja nostaa varoittava sormi! Oman kulkuneuvon irrallinen valaisin olisi varmaan jäänyt kotiin. Loppukesästä alkaen on liikenteessä ollut uusi jännityksen kohde, kun jotain ihmeen olioita tai kohteita etsitään kävellen ja pyöräilleen nokka kiinni älykännykässä. Mahtaa olla kiehtovaa, kun koko ympäröivä maailma unohdetaan. Koulumatkoillakin pyöräillään porukalla mörköjä metsästämässä. Useamman kerran on joutunut korottamaan pyöräillessä äänensä, jotta etsintöihinsä keskittyneet lähinnä nuoret kulkijat on saanut kiinnittämään huomion muihin liikkujiin. Ikäviä törmäyksiä saa pelätä. Viime aikoina on ollut puhetta

myös älypuhelimen näppäilystä autolla ajaessa. Joillekin autolla ajo ja ympäröivä liikenne eivät ole riittävän haasteellisia. Samalla voi vaikkapa lähetellä viestejä tai päivittää sosiaalista mediaa. Peltipoliiseja lisätään eri puolilla Suomea valvomaan liikennettä. Ylinopeuksien ja päin punaista ajamisen lisäksi ne voisivat myös ilmiantaa myös varomattomasti kännykkäänsä näpräävät. Oulun kaupunki säästää sammuttamalla katuvaloja vähäliikenteisiltä väyliltä yön ajaksi. Se merkkaa sitä, että liikkuessaan on oltava entistä varovaisempi. Kiinteistöjen omat pihavalot nousevat myös arvoonsa iltojen pimetessä. Pimeys houkuttaa pihoille ja kujille asiattomia kulkijoita.

Ilkka Hietala

Pietan Puoti on viisivuotias Naisten vaatteita, asusteita ja kenkiä myyvä Pietan Puoti Muhoksella täyttää viisi vuotta ensimmäinen päivä lokakuuta. Synttäriviikonloppuna liike järjestää muotinäytöksen Muhoksella entisissä Säästökuopan tiloissa. Pietan Puotin lisäksi vaatteita esittelevät Erätukku ja työvaatteita myyvä Peman Oy. Mukana ovat lisäksi Parturi-kampaamo Rianna Utajärveltä, kauneushoitola Essence Muhokselta sekä Näkösoppi. Ovet avataan lauantaina 1. lokakuuta kello 13 ja muotinäytös alkaa kello 14. 45. Tilaisuuden avaa muhoslainen

sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Näytöksen lomassa yleisöä viihdyttää trubaduuri. Yrittäjä Jaana Pohjola kertoo Pietan Puotin mottona olleen alusta saakka ”ihanuuksia naisille, kaiken kokoisille ja ikäisille”. – Nämä viisi vuotta ovat menneet äkkiä. Vastaanotto on Muhoksella ollut hyvä ja asiakkaita käy isolta alueelta ympäri Suomea. Pohjolan kertoo, että eri puolilla maata yleensä kolmeksi päiväksi pystyyn pannut pop-up –myymälät ovat

myös olleet suosittuja. – Tätä toimintaa on tarkoitus edelleen kehittää. Viedään myymälä asiakkaiden lähelle. Yritys järjestää myös säännöllisesti naisten iltoja erilaisin teemoin sekä järjestää muotinäytöksiä ja on mukana hemmottelutilaisuuksissa. Jaana Pohjola kertoo liikkeensä saavan mannermaisia uutuuksia tarjolle Eurooppaa kiertävän ystävänsä välityksellä. – Unohtamatta tiettyjä kotimaisia tuotemerkkejä.

Härmän kylpylä tarjoaa Kotipitäjä-lehden lukijoille edullisen

HEMMOTTELUVIIKONLOPUN 28.10-30.10. Matka tehdään Suorsan Liikenteen turistibussilla. Matkalle sopii 50 nopeinta varajaa. Matkan hinta vain 199,00/hlö 2hh huoneessa. Yhden hengen hh hinta +70,00. Varaukset Härmän kylpylä P. 06-4831600 Hinta sis: Bussikuljetukset, majoituksen 2/hh huoneessa, 2 x aamiaisen, 2 x buffee ruokailun seisovastap. 2 illan tanssiliput. Sekä kylpylän ja saunaosaston käytön. 28.10 esiintyy Leif Lindeman ja Avec. 29.10 Mikko Takala ja Reissarit.

TULE VIIHTYMÄÄN VIRKISTÄVÄÄN VIIKONLOPPUUN. TARTU LUURIIN JA VARAA 21.10. MENNESSÄ P. 06-4831600 Bussin aikataulu ja reitti: Vaala ABC klo 9, Utajärven Seo klo 9.25, Muhos L-autoasema klo 9.45 ja Neste Maikkula klo 10.20. Tauko Sievissä perillä n. 14.30. Matkalla mukana Kotipitäjän edustaja.

Kotipitäjä

-IH

Kotipitäjä

Nro 17 21.9.2016

3

Paltamon kekkosnäytelmää kävi katsomassa reilut 2700 henkilöä

Kirja-arvostelu

Kekkosen viimeiset vuodet Presidentti Urho Kekkonen kirjoitti toimittaja Maarit Tyrkölle kesäkuun lopussa 1977. "Rakas Maarit, Todella kaipaan Sinua. Olen jo aikoja sitten sivuuttanut elämäni parhaat vuodet. Nyt Sinut tavattuani havaitsen, että minulla on ja minussa on vielä jotakin, jonka vuoksi kannattaa elää: Minulla on Sinut ja Sinun rakkautesi."K onekirjoitusliuskan mittaisessa kirjeessä Kekkonen jatkaa: "Sinä olet ainoa, jota rakastan." Kekkonen oli kahden naisen loukossa. Hänen pitkäaikainen rakastajatar suurlähettiläs Jaakko Hallaman puoliso Anita ei hellittänyt. Hän halusi pitää yllä suhdettaan Kekkoseen. Anita oli 25 ja Maarit 47 vuotta Kekkosta nuorempi.Maarit Tyrkkö oli todella läheinen Kekkosen avustaja vuodesta 1975. Hän avusti Kekkosta kirjojen toimittamisessa ja monissa käytännön asioissa. Osallistui Kekkosen lähipiirin sosiaaliseen elämään olemalla mukana hiihto- ja kalastusmatkoilla sekä lähiystävien Kalle Kaiharin, Richard Sotamaan, Kauko Rastaan ja Sven Seveliuksen yhteisissä tapaamisissa. Maarit Tyrkkö on tehnyt arvokkaan työn kuvaamalla Kekkosta ihmisenä. Hän on säilyttänyt kirjeenvaihdon ja pitänyt päivittäin päiväkirjaa tapahtumista ja heidän kahdenvälisistä puhelinkeskusteluista. Kekkonen saattoi soittaa useita kertoja päivässä. Joskus jopa yöllä. Maarit Tyrkkö nauhoitti hallitusneuvotteluiden presidentin kierroksen keskustelut Tamminiemessä vuonna 1976. Tyrkkö kirjoittaa:"Asiasta tiesivät presidentti, hovimestari ja minä." Nauhuri oli ikkunalaudalla verhon takana. Tyrkkö oli niin lähellä Kekkosta kuin toinen ihminen voi olla. Hän kuvaa tarkasti Kekkosen kuusi viimeistä toiminnan vuotta.

ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

jaetaan joka kerta kaikkiin Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa. Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2

Vuonna 1976 Kekkonen toteaa, että hänellä on kaksi ihmistä, joihin voi luottaa: Ester (Tamminiemen taloudenhoitaja) ja Maarit. Kekkonen on pitkävihainen. Pääministeri Sorsa esitti, että Eino A. Wuokolle myönnettäisiin talousneuvoksen arvonimi. Kekkonen ilmoitti, että Wuokosta ei tule talousneuvosta. Wuokko oli tannerilainen sosialidemokraatti ja Kekkosen vastustaja. Wuokon ansiot Helsingin urheilutalon ja Pajulahden urheiluopiston rakennuttajana lukuisten muiden ansioiden ohella eivät painaneet mitään, kun oli vastustanut Kekkosta. Neuvostitteleitä on jaettu pientenkin meijerien johtajille, kunhan on tukenut maalaisliittoa/keskustaa. Kirjassa Tyrkkö kuvaa hyvin Kekkosen voimien hiipumisen. Jo vuonna 1976 Kekkonen oli yrittänyt juoda silmälasikotelosta vieraillessaan Sotamaan kotona. Muistikatkot lisääntyivät vuosien myötä, mutta ne salaattiin. Kalamatkalla Islannissa vuonna 1977 Kekkonen humalassa putosi jokeen. Syväsukellus. Adjutantti Lasse Wächter ja islantilainen kalakaveri Berndsen nostivat Kekkosen joesta. Paikalla ollut valokuvaaja otti kuvan. Kekkosen retkinunnassa ulkoministeriön edustajana ollut Oulun piispan poika Mika Tapaninen uhkaili toimittajia: "Jos minä olisin joku teistä, en koskaan julkaisisi niitä kuvia." Kukaan ei julkaissut. Kekkoselta oli pyydetty ja avustajajoukon kanssa hän yritti kirjoittaa muistelmia. Asia ei edennyt. Lopulta Otavan johtaja Paavo Haavikko ilmoitti, että on kaksi vaihtoehtoa. Hän saa täydet valtuudet kirjoittaa yksin muistelmien ensimmäisen osan tai hankkeesta luovutaan. Väsynyt Kekkonen antoi valtuudet. Urho Kekkosen nimissä julkaistun "Vuosisatani" kirjoitti Paavo Haavikko.

Paltamon kesäteatterin katsojaluku nousi reiluun 2700 kekkosnäytelmän myötä. Viimekaudesta katsojaluku kasvoi noin 1000 henkilöllä. Se osoittaa, että näytelmä oli suosittu ja taidokkaasti ohjattu sekä lavastettu. Näytelmän ohjasi Sami Sainio ja lavastuksesta vastasi Tapani Homanen työryhmineen. Puvustus oli Leena Sainion käsialaa. Näytelmä esitettiin 17 kertaa, joista kaksi esitystä olivat niin sanotusti ylimääräisiä, sillä yhden esityksistä tilasi Tahto pohjoisesta ry, ja viimeinen niin sanottu syysesitys järjestettiin Urho Kaleva Kekkosen syntymäpäivänä eli 3.9, jolloin katsojamäärä ylsi noin 160 henkilöön. -PM-media/Paltamo

Väsynyt Kekkonen ei ollut tyytyväinen pääministeri Mauno Koiviston tapaan johtaa. Koivisto oli vähäeleinen, mutta voimakas johtaja. Hän tukeutui perustuslakiin. Kekkonen oli kukistettu. Menneitten vuosikymmenten yksilösuoritukset eivät enää onnistuneet. Vuosien varrella lääkärit antoivat Kekkoselle "terveen paperit". Lääkärintodistuksiinkaan ei kannata aina luottaa. Tyrkkö on hyvä kirjoittaja. Tärkeä osa Suomen lähihistoriaa on saanut lisävalaistusta. Toivo J. Kanninen

Katto 2 päivässä, p laatutyönä! todistetusti laatutyö önä!

Vaalan Rautiasta KUKKASIPULIT ! NYT MEILTÄ, UTUUS U HYVÄ VALIKOIMA FXA SYKSYN akkutyökaluperhe on rantautunut KUKKASIPULEITA

BIOLAN SYKSYN PK-LANNOITE 10 litraa

PHILIPS PÖLYNIMURI FC8322

15,90 säkki

08 2377 99501 501

akkutyökalut POISTOERIÄ kätevällä XclickTAVARAA TULEVAN POISTOERIÄ järjestelmällä. INVENT AARIN Tule tutustumaan. TAVARAA TULEVAN LA ALT A POIS! YHDELLÄ AKULRI! AKKUPORAKONE INVENTAARIN esim. VUODEN YMPÄ 18 V 2.0 AH AKULLA ALTA POIS! RADIOKUULO-

Kauppias Maatalous Rakennustarvike Rauta Rauta Keskus

www.laaturemontti.fi

OMPELIMON VARASTON

POISTOMYYNTI

Kaikki ompelutarvikkeet

-20%

Alennukset metreittäin max -50% XCLICK

esim. 20,-Lisäkoneiden vä SUOJAIN ostajalle käte RADIOKUULO69,90 20,päälle! SUOJAIN laukku kaupanvuoksi. Olemme suljettu perjantaina 30.9. koko päivän vuosi-inventaarion Suorat puhelinnumerot:

Oulun yksikkö

KANGAS ALE

69,90

www.rautia.fi/vaala

SOITA

(norm. 129,-)

IL18 V 2.0 AH AKULLA UUT MEILTÄ FXA Lisäkoneiden akkutyökaluperhe lle kätevä LAADUKKAAT ostaja T on rantautunut OTSALAMPU Vaalaan. ku kaupan päälle! laukkaikki TYÖHÄN JA Valikoimassa N! yleisimmät VAPAA-AIKAA

VAALANTIE 4 91700 VAALA

• Alan ensimmäinen laatusertifikaatti Suomessa • Asentajina paikalliset pojat • Pellit, kourut ja tikkaat suoraan tehtaalta • Markkinoiden ainoa ruostumaton kouru

99,-

Vaalaan. SAIMME ERÄN SERTO EN Valikoimassa kaikki KAKSPUOLIALKA PYYKINPESUAINE yleisimmät LAATTAA 8 kg 3,45 väri harmaa akkutyökalut pss kätevällä Xclick1,00 29,90 järjestelmällä. kpl pkt Tule tutustumaan. XCLICK A LL YHDELLÄ AKU RI! NEVIIN PIMEAKKUPORAKONE Ä P M Y N E D TOIHIN, UVUUOS!

MIKKO KILPELÄINEN OY

Iskikö syysasennus?

010 4222 420 050 38 20 639 0500 685 953 050 5999 123 050 5999 122 050 5999 116 050 5999 112

Avoinna ma-pe 8-17 la 9-13

1m 2m 3m 4m 5m

= = = = =

10% 20% 30% 40% 50%

Alennukset voimassa VAIN TORSTAISIN Emme vastaanota enää ompelutöitä.

VAALAN VIESTINTÄ JA OMPELIMO AY Vaalantie 20, 91700 Vaala p. 044 540 2842

Kotipitäjä

4

Luonnonvara-ala kritisoi budjettiesitystä Tuore hallituksen budjettiesitys vuodelle 2017 saa moitteita luonnonvara-alalta. Hallitusohjelman painotukset olisivat saaneet näkyä paremmin myös käytännössä määrärahamitoituksessa. Erityisen kipeää tekee määrärahojen puute neuvonnassa. Metsätalouden neuvonta ja lainvalvonta on Suomen Metsäkeskuksen vastuulla. Resursseja on vähennetty vuodesta toiseen. - Rahoitustukianomusten käsittely ja käytön valvonta on vaikeuksissa, toteaa metsäalan asiantuntijoiden puheenjohtaja Håkan Nystrand. – Nämä ongelmat saataisiin pienellä, noin

Nro 17 21.9.2016

Lymfaterapia FysioLaiffissa!

miljoonan euron lisärahoituksella, kohtuulliselle tasolle. Tämä ei mielestämme ole ylivoimainen satsaus metsien ja metsätalouden hyvinvointiin. Myös Kemera-kannustimet huolestuttavat metsäasiantuntijoita. - Kestävä Kemera –taso on noin 60 miljoonaa euroa vuodessa, sanoo Håkan Nystrand. – Eli lisärahaa tarvitaan neljä miljoonaa euroa. Keskustelua Kemeran tulevaisuudesta on käyty jo pitkään. Kannustejärjestelmällä on metsäasiantuntijoiden mukaan iso merkitys puuntuotannon ja saatavuuden turvaamisessa jatkossakin.

Uusi fysioterapeutti Marja-Leena on aloittanut Utajärvellä. Hän on myös lymfaterapeutti. Lymfaterapia on fysioterapian erikoisala, jolla hoidetaan eri syistä syntyneitä turvotuksia ja niiden seurauksia, sekä vaivoja tai sairauksia, joiden yhtenä oireena on turvotus. Marja-Leena työskentelee ensisijaisesti Utajärvellä, mutta voit varata aikaa myös Muhokselta.

Tarjoukset myymälästä ja verkkokaupasta!

Tutustumistarjous!

Katso lisää tuotteitamme www.kailatec.fi/kauppa Alkotesteri DRÄGER 3820 ”poliisimittarin pikkuveli”

TM-testimenestyjä! Omega älykäs apukäynnistin / Varavirtalähde 6000mAh

Wallius LMC 282 Mig Hitsauskone

Fysiolaiffi Muhos. Ratatie 41 p. 08 533 2430

Utajärvi helpottaa yrittäjien osallistumista

175€

1200€

tuotteet sis. alv. 24%

TEKNISTÄ OSAAMISTA VUODESTA 1985

Fysiolaiffi Utajärvi. Asematie 2 p. 050 559 3617

0,6-1,0mm langalle, Takuu 2v

Käynnistysvirta 350 A, hetkellinen 700 A

298€

Lymfaterapia 60 min 50 € (55 €) Lymfaterapia 120 min 90 € (110 €)

Liitintie 11, 90620 Oulu, Rusko puh. 08-5572 700 Avoinna: ark. 7.45-17 kailatec@kailatec.fi www.kailatec.fi

K U N N O S S A P I D O N TAVA R ATA L O Verkkokaupasta myös osamaksulla ja laskulla

ESITTÄ I R E T T A E T N E H A RA

Utajärven kunta haluaa helpottaa yrittäjien osallistumista julkisiin hankintoihin. Kunta on hankkinut sähköisen Cloudia Kilpailutusjärjestelmän, joka otetaan käyttöön syksyllä 2016. Järjestelmä on julkiselle sektorille suunnattu selainkäyttöinen palvelukokonaisuus sähköisen hankintaprosessin hallintaan, joka sisältää palvelut kilpailutusprosessin sekä sopimusajan hallintaan. Järjestelmän avulla kunta voi hoitaa kilpailutusprosessin alusta loppuun, tarjouspyynnöstä hankintasopimukseen keskitetysti ja kokonaan sähköisesti verkon yli. Palvelu tarjoaa turvallisen ja selkeän tavan tutustua tarjouspyyntöihin ja jättää tarjouksia.

Cloudia Kilpailutus -järjestelmän rinnalla on otettu käyttöön myös Cloudia Pienhankinta -järjestelmä, jonka kautta pyritään jatkossa tekemään kaikki kunnan pienhankinnat. Järjestelmä varmistaa tarjousten yhdenmukaisuuden ja automaattisen vertailun. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hankintaasiamies Tiina Talala on tukena kehittämisessä sekä auttaa yrittäjiä tarpeen tullen pienhankintaan liittyen. Palvelut ovat tarjoajille avoimia ja tarjoustoiminnoiltaan ilmaisia. Lisäinformaatiota annetaan Yrittäjien aamukahvit –tilaisuudessa 23.9. klo 8.00 – 10.00, Utajärvellä Roomari-salissa.

Ä: BMW 316 1,6l aj. 211 tkm, hopea, met.väri

-98 2.100 €

Ford Escort 1,8-16V XRi Cabriolet -97 Suzuki Wagon R+ aj. 131 tkm, ikäisekseen vähän aj. 2.900 € aj. 171 tkm, ABS, ohj.

-03 1.900 €

Kirjailija: Pertti Jarla Dramatisointi: Jussi Helminen Ohjaus: Toni Kettukangas Mitsubishi Eclipse 2.0-16V Turbo -91 aj. 191 tkm, kats. 16.9.15 7.900 €

Mazda 6 1.8 I aj. 211 tkm, ABS, ohj.teh. ilm.

-03 Chevrolet Kalos 1.2 SE 5d AC -06 1.590 € aj. 171 tkm, ABS k-luk, s-ikk. ilm. 2.950 €

Nissan Micra 1.0 I aj. 191 tkm, ABS, ohj.teh. h-k

-03 2.390 €

Toyota Soarer 4,0 VB Four Cam-32 - 96 Opel Corsa 1,2 L aj. 153 tkm, mahtava laite 5.900 € aj. 170 tkm, pun. porrasperä

Nissan Primera 1,6-16V aj. 322 tkm, ABS, ohj.teh. s-ikk

-00 1.390 €

Suzuki GSX-R 1100 aj. 51 tkm hp.

ENSI-ILTA PE 18.11. KLO 19 MUUT ESITYKSET: • LA 19.11. klo 18 Kysy tarjous • KE 23.11. klo 19 • PE 25.11. klo 19 teatteripaketeista • LA 26.11. klo 18 Hotelli Raahen • SU 27.11. klo 16 Hovin kanssa! • KE 30.11. klo 19 • PE 2.12. klo 19 • LA 3.12. klo 18 • SU 4.12. klo 16 (tuoksuton näytös) • MA 5.12. klo 19 • KE 7.12. klo 19 (tuoksuton näytös) • PE 9.12. klo 19 • LA 10.12. klo 18 LIPUT: 15 €. Ryhmäalennukset: 20 henkeä 10 % ja yli 50 henkeä 20 %. Smartum-kulttuurisetelit käyvät maksuvälineenä.

VUOKRATAAN AUTOTRAILERI h. alk. 70€

Vuokrataan PERÄKÄRRY PALJU

6-8 henkilöä. Hinta 100 €/vrk. sun. Pe-Su 200 €- Hinta sisältää loppupesun.

Lippuvaraukset Raahen Teatterin toimisto, arkisin klo 10–16, p. 044 324 0958 tai toimisto@raahenteatteri.fi. Ennakkoliput: Raahesalin lipunmyynti, Kirkkokatu 28, 2. krs. p. 044 439 3237, lipunmyynti@raahe.fi. Ennakkoliput netistä: ticket.raahe.fi

-02 2.290 €

-93 Seat Cordoba -98 1990€ aj. 271 tkm, ohj.teh. s-ikk, lohkol. 1.190 €

KUNNON VAIHTO-AUTOT MUHOKSELLA! MYYNTI • OSTO • VAIHTO • RAHOITUS www.nettiauto.com/autopalveluhalonen

Ponkilantie 12 91500 Muhos p. 050 361 9189

Metsään

Kotipitäjä

Nro 17 21.9.2016

5

6ll RQ VXRVLQXW SXXQNRUMXXWD Puun korjuutyö on paljolon paljolti tiPuunkorjuutyö kiinni säistä. Lähes parikiinni säistä. Lähes parikymmentä vuotta monitoikymmentä vuotta monitoimikoneella mikoneella puuta puuta metsistä metsistä korjannut korjannut oululainen oululainen Tero Tero Perttunen ehtinyt kokea Perttunen ononehtinyt kokea hyhyvät huonot kelit. - Tämä vät ja ja huonot kelit. - Päättynyt kesä kesäon onollut olluthyvä hyväjajasyksykin syksykin näyttäisisäiden säidensuhteen suhteenkohkohnäyttäisi talaisenhyvältä. hyvältä.Koskaanhan Koskaanhan talaisen keleistävarmuudella varmuudella tiedä tiedä eieikeleistä etukäteen. etukäteen. Kesä 2015 2015 oli oli varmaan varmaan -- Kesä huonoin runsaiden sateiden huonoin runsaiden sateiden vuoksi tai ainakin yksi huovuoksi tai ainakin yksi huonoimpia, mitä minun urani noimpia, mitä minun urani ajalle on sattunut. Silloin palajalle on sattunut. Silloin jon kohteita jouduttiin märpaljon kyydenkohteita vuoksi jouduttiin siirtämään myöhemmäksi. märkyyden vuoksi Elokuusta siirtämään eteenpäin keli silloin oli pamyöhemmäksi. Elokuusta rempi ja viime talvi oli säiden eteenpäin oli taas parempi puolesta hyvä.talvi Lunta vähän keli ja viime oliolisäiden ja kovat pakkaset tulivat puolesta hyvä. Lunta olisopivävaan aikaan. hän Sanginsuusta ja kovat pakkaset tulivat harvennusleisopivaan aikaan, mikolta aurinkoisena päivänä Sanginsuusta harvennusleitavoitettu yrittäjä on kohdanmikolta aurinkoisena päivänä nut päättyneenä kesänä myös tavoitettu yrittäjä on kohdankovia sateita. – Vettä on tullut välillä, mutta sää onkovia ollut lämnut tänäkin kesänä samin ja osa vedestä on välillä, haihtuteita. – Vettä on tullut nut yläilmoihin. Sateisena aimutta sää on ollut lämmin kana sopivien kohteiden saanti ja osa vedestä on haihtunut on tuurista kiinni. yläilmoihin. Sateisena aikana Tero Perttusesta tuli yrittäjä sopivien kohteiden saanti on 17 vuotta sitten sukupolventuurista kiinni. vaihdoksen kautta. MetsäTero Perttusesta tuli yrittäjä koneurakointi Perttunen Oy 17 vuotta sitten sukupolventyöllistää yrittäjän lisäksi vaihdoksen kautta. Metsäkaksi vakinaista työntekijää. Monitoimikoneen lisäksi Oy yrikoneurakointi Perttunen tyksellä on ajokone. työllistää yrittäjän lisäksi kaksi vakinaista työntekijää. Monitoimikoneen lisäksi yrityksellä

on ajokone.

Puukauppaa tehdään Puukauppaa Metsäkonealalla on Perttusen tehdään

arvion mukaan kohtalaisen hyMetsäkonealalla on Perttusen vät työllisyysnäkymät. – Puu arvion mukaan kohtalaisen näyttää menevän kaupaksihyja vät työllisyysnäkymät. – odoPuu uusien suurinvestointien tetaan lisäävän puun kysyntää näyttää menevän kaupaksi ja myös Oulun seudulla. odouusien suurinvestointien - Korjuutarve tietystetaan lisäävän puunon kysyntää ti kiinni metsänomistajien myös Oulun seudulla. myyntihalukkuudesta ja - Korjuutarve on tietysmyyntihalujen takana on tipuusta kiinni metsänomistajien maksettava hinta. Nuomyyntihalukkuudesta ja ret metsät pitäisi joka tapaukmyyntihalujen takana on puussessa harventaa hintatasosta tahuolimatta. maksettavaMeidän hinta. Nuoret kohteet ovat enimmäkseen harvenmetsät pitäisi joka tapauknushakkuita. sessa harventaa hintatasosta Perttusen Meidän yritys tekee töitä huolimatta. kohteet pääsääntöisesti Metsänhoiovat enimmäkseen harventoyhdistys Oulun Seudun nushakkuita. alueella. Työmaat sijaitsevat Perttusen yritys tekeeHautöiOulussa, Kempeleessä, täkiputaalla, pääsääntöisesti MetsänOulunsalossa, hoitoyhdistys Hailuodossa jaOulun jonkinSeudun verran oulujokisten tilojensijaitsevat ulkometalueella. Työmaat sissä. – Pääosin työt voidaan Oulussa, Kempeleessä, Hautehdä kotoa käsin. kiputaalla, Oulunsalossa, - Korjuuhinnoista Hailuodossa ja jonkinkäydään verran myös tiukkoja keskusteluja oulujokisten tilojen ulkometMHY Oulun Seudun kanssa. sissä. – Pääosin voidaan Neuvottelut ovattyöt olleet asialtehdä kotoa lisia ja tästäkäsin. vuodesta näyttää - Korjuuhinnoista käydään tulevan ihan normaali. Hyvälmyös tiukkoja tä näyttää ja onkeskusteluja oltava tyytyväinen, kun on saatu kanssa. ihmiset MHY Oulun Seudun työllistettyä.ovat Tilanne on silloin Neuvottelut olleet asialhyvä,jakun moto pyörii näyttää kahdeslisia tästä vuodesta sa vuorossa. tulevan ihan normaali. HyvälMetsäkonealalla on putähuttu näyttää ja on oltava tyytykuljettajapulasta. Tero väinen, kun on saatuyhdeksi ihmiset Perttunen näkee työllistettyä. Tilanne on silloin hyvä, kun moto pyörii kahdes-

Monitoimikone katkoo ja karsii puun muutamassa minuutissa.

Tero Perttunen toivoo sään haltijan suosivat korjuutöitä. – Hyvällä kelillä täällä metsässä on mukava työskennellä.

sa vuorossa. syyksi työn kausiluonteisuuden.Metsäkonealalla – Se ei houkuta, mutta on puhuttu alan koulutus on Tero sen verran kuljettajapulasta. Perttumonipuolista, etteisyyksi koulutus nen näkee yhdeksi työn mene hukkaan, vaikka alan kausiluonteisuuden. – Se ei houkuta, mutta alan koulutus

on sen verran monipuolista, töitä ei aina olisikaan. – Yrittäjän tasaiettei koulutus kannalta mene hukkaan, nen töiden jakautuminen vaikka alan töitä ei ainakoko olivuodeksi sikaan. olisi tärkeää. Silloin saataisiin pidettyä hyvät työn– Yrittäjän kannalta tasainen töiden jakautuminen koko

vuodeksi olisi tärkeää. Silloin Junnikkalan Pudasjärvelle, ohuemmat tukit tekijät talossa. sahalle Kalajoelle Perttusen työmailta puu jaJunnikkalan sellupuu Nuottasaareen tai saataisiin pidettyä hyvät työnsahalle Kalajoelle Ruotsiin. lähtee tekijätmoneen talossa. suuntaa. - Jä- jopa ja sellupuu Nuottasaareen tai reimmät tukit Kontiotuotteelle Perttusen työmailta puu jopa Ruotsiin. Pudasjärvelle, ohuemmat Ilkka Hietala lähtee moneen suuntaa. tukit - Järeimmät tukit Kontiotuotteelle Ilkka Hietala

Metsään

Kotipitäjä

6

Nro 17 21.9.2016

Vilkas kausi Pohjois-Suomen metsäkiinteistÜmarkkinoilla Ammattilaisten käyttÜ metsäkiinteistÜkaupassa on kasvussa. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV:n metsäkiinteistÜkaupan elo-heinäkuun 12 kuukauden myynti oli 293 metsätilaa. Kauppamäärä on 25 % kasvussa edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat aloitti metsäkiinteistÜjen välityksen vuonna 2002 Lapin Metsämarkkinat Oy:n nimellä. Alkuaikoihin verrattuna metsätilamarkkina on muuttunut perusteellisesti. Aikaisemmin myyntiin tuli lähinnä loppuun hakattuja tiloja. Nykyisin tilanne on toinen. Tilat ovat puustoltaan pääosin normaaleja. Kun suvusta ei lÜydy metsätaloudesta kiinnostunutta, päätyy moni perikunta tilan myyntiin. MyÜs suuret ikäluokat ovat ikääntyneet. Lapset ovat etelässä ja moni harkitsee metsätilan myyntiä. MetsäkiinteistÜmarkkinoilla on muutenkin vilkasta. UPM:n myyntiin panemat isot tilayksikÜt ovat tuoneet suursijoittajat mukaan metsäsijoitta-

miseen. Suursijoittajat, kuten OP-metsärahasto, United Bankers, Taalerin tehdas jne. ovat lähteneet vahvasti mukaan metsätilakauppaan. MyÜs yksityiset metsäsijoittajat ovat kääntäneet kiinnostuksensa Pohjoisemmaksi. Pohjoisessa myÜs virkistys- ja metsästysmahdollisuudet lisäävät kiinnostusta. Sijoittajien näkÜkulmasta metsät ovat tulleet yhdeksi vaihtoehdoksi.Määräaikaistalletusten korkotaso on pudonnut matalalle ja toisaalta alhainen korkotaso suosii sijoittamista metsään. Suursijoittavat tavoittelevat metsästä 4 - 5 % tuottoa, joka mahdollistaisi myÜs kannattavan sijoittamisen velkarahalla. PÜrssikurssit ovat olleet vuo-

den 2015 aikana voimakkaassa turbulenssissa ja vuosi 2016 alkoi samoissa merkeissä. KiinteistĂśt ovat tulleet sijoittajien kiinnostuksen kohteeksi. MetsäkiinteistĂśt koetaan lähes riskittĂśmiksi ja vakaan tuoton antavaksi. MyĂśs hintataso on ollut varsin vakaa useamman vuoden. Pohjois-Suomessa metsätilakauppaa vilkastuttavat myĂśs positiiviset uutiset metsäteollisuuden investoinneista. Keitele Forest tuplaa Kemijärven sahan tuotannon ensi vuonna. MyĂśs Ă„änekosken ensi vuonna valmistuvan biotuotetehtaan puunkäytĂśn lisäyksen arvioidaan merkittäviltä osin suuntautuvan pohjoiseen. Vireillä on myĂśs biotuotetehtaan rakentaminen Kainuuseen tai Kemijärvelle ja kiinalaisen Kaidin biodieselhanke Kemin Ajokseen. MetsäkiinteistĂśn välitykseen on erikoistunut oma ammattikuntansa. MetsäkiinteistĂś kaupassa korostuu välittäjän metsäalan tuntemus, maahan

liittyvien erityisarvojen (sora, turve, pellot, rannat jne) arvonmäärityksen asiantuntemus ja hyvät kauppatavat. MyÜs metsäkiinteistÜn luovutusvoiton verotus poikkeaa asuntokiinteistÜistä. Pohjois-Suomen Metsämarkkinoilla on PohjoisSuomessa 13 kiinteistÜnvä-

littäjäasiamiestä. Asiamiehet ovat kaikki metsänhoitoyhdistyksen palveluksess, paitsi välitystoiminnasta vastaava LKV Mti Ulla Käkelä, joka on Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n palveluksessa. Metsämarkkinat toimii osana metsänhoitoyhdistysten YDOWDNXQQDOOLVWD 0HWVlWLODW ¿

ketjua. Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oyn metsänhoitoyhdistysten omistama raakapuun alihankintaan ja metsäkiinteistÜnvälitykseen erikoistunut yhtiÜ.

Jukka Aula, toimitusjohtaja

0HWVllQ Ă€ SDOYHOX RQ Nl\WHW\LQ VlKN|LQHQ PHWVlSDOYHOX Metsäkeskuksen Metsään. Âż RQ 6XRPHQ Nl\WHW\LQ VlKkĂśinen metsänomistajille suunnattu palvelu. Tämä käy ilmi Tieto Oy:n ja Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 13 533 metsänomistajaa. Tutkimukseen osallistuneista metsänomistajista peräti 67 prosenttia käyttää 0HWVllQ Âż SDOYHOXD 6HXUDDvaksi suosituinta palvelua käyttää 14,5 prosenttia. Vastaajista valtaosa on omistanut metsää yli kymmenen vuotta, ja he hoitavat metsäänsä liittyviä asioita muutaman kerran vuodessa. Vastaajista 69 prosentilla oli käytĂśssään myĂśs metsäsuunnitelma. Tutkimus tehtiin tämän vuoden touko-

kesäkuussa. – Tutkimus kertoo, että sähkĂśinen palvelu ja asiointi kiinnostavat metsänomistajia ja he ovat lĂśytäneet palvelumme. Syyskuussa palvelussa julkaistavat Kemeran toteutusilmoitukset metsänomistajille ja toimijoille lisäävät palvelun kiinnostavuutta entisestään aktiivisille metsänomistajille ja metsätoimijoille, metsänomistajien palvelupäällikkĂś Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta sanoo.

Kaikki hyÜtyvät sähkÜisestä metsävaratiedosta Metsäkeskus tuottaa Metsään. fi-palveluun metsävaratie-

toa julkisella rahoituksella. Metsävaratiedot on tuotettu metsikkĂśkohtaisesti ja kuviotiedossa mukana olevat metsänhoito- ja hakkuuehdotukset tuotetaan laskennallisesti. Lisäksi palvelu sisältää ehdotuksia metsäluonnon hoitoon ja suojeluun. Maastossa on käyty vain pienellä osalla kuvioista. Ehdotuksissa ei ole huomioitu metsänomistajan henkilĂśkohtaisia tavoitteita. – Jos metsänomistaja haluaa tarkentaa metsätietojansa omien tavoitteidensa mukaiseksi, hän voi teettää itselleen metsäsuunnitelman. Niitä tekevät esimerkiksi metsäpalveluyritykset, metsänhoitoyhdistykset ja metsäteollisuusyritykset. Ve-

rovaroilla tuotettu perustieto on metsänomistajan luvalla kaikkien metsäsuunnitelman tekijÜiden käytettävissä taustatietona nopeuttamaan tyÜtä, Iittainen kertoo. Metsänomistajan tiedot ovat aina vahvan suojauksen WDNDQD 0HWVllQ ¿ SDOYHOXXQ kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Maa- ja metsätalousministeriÜssä on parhaillaan käynnissä metsätietojen käyttÜä säätelevän lain valmistelu. Mikäli metsätietojen käyttÜä muutetaan lakimuutoksella nykyistä avoimemmaksi, katsotaan metsätilan omistaja- ja tilantunnistetiedot silti henkilÜtiedoksi. Näin ollen nämä

tiedot säilyisivät jatkossakin 0HWVllQ ¿ SDOYHOXVVD YDKYDQ suojauksen takana. Metsäkeskus tuottaa metsävaratiedosta myÜs erilaisia tietotuotteita ja yhteenvetoja, sitä hyÜdynnetään tutkimuksissa aineistona ja käytetään metsätalouden edistämisessä sekä metsälainsäädännÜn valvonnassa. Metsätiedon ja sähkÜisten palveluiden kehittäminen entistä paremmiksi on osa Juha Sipilän hallituksen kolmivuotista Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Metsäkeskus käynnisti 0HWVllQ ¿ DVLRLQWLSDOYHOXQ vuonna 2012, ja se laajenee koko ajan. Tällä hetkellä palvelussa on tietoa 10,6 miljoo-

nalta metsähehtaarilta, sillä on 64 000 metsänomistajakäyttäjää ja 1 900 toimijakäyttäjää. Kattavat tiedot Suomen yksityismetsistä valmistuvat vuonna 2020.

Suomen Metsäkeskus tiedotus

www.maaseutulehdet.fi HYDRAULILETKUT JA LIITTIMET

KUN HALUAT MUUTTAA MAISEMAA! Metsäkoneurakointi Perttunen Oy Pikkaralantie 54, 90310 OULU

Puh. 040 567 7589

KAIKKI METSĂ„PALVELUT SAMAN KATON ALTA Ratatie 41 91500 MUHOS www.mhy.fi/muhos Tapio Kylmänen 044 734 2702

•Rasvarin osat •Teboilin Üljyt •Laakerit •Kilopultit, myÜs 12.9 pultit •Petro-Canada -vaseliinit

• MyÜs iltaisin ja viikonloppuisin •

Pelson Kone Oy Puh. 0400 379 107

Metsään

Kotipitäjä

Nro 17 21.9.2016

7

Paltamon koululaisia tutustutettiin luonnon antimiin ja jokamiehen oikeuksiin metsissä

Metsä- ja riistapäivään osallistuivat Korpitien koulun 5-6 luokan oppilaat sekä Kontiomäen koko koulu. Kuvassa Korpitien koulun oppilaita. Vuodesta 2009 lähtien ovat Paltamossa Korpitien koulun viides- ja kuudesluokkalaiset sekä Kontiomäen koulun oppilaat päässeet yhden syyspäivän ajaksi tutustumaan riistamaihin ja metsiin. Tämän Paltamon riistanhoitoyhdistyksen ja koulutoimen kanssa yhteistyössä järjestetyn metsäpäivän tavoitteena on tehdä enemmän tutuksi metsää ja metsissä liikkumista sekä jakaa tietoa siitä mitä kaikea metsä tarjoaa. Myös riistan-

hoitoyhdistyksen tavoite on saada enemmän nuoria kiinnostumaan riistanhoitotyöstä. Niin koulujen opettajat kuin myös riistamiehet ovat olleet tyytyväisiä joka syksyiseen metsäpäivään, sillä samalla kun pääsee tutustumaan luontoon ja siellä liikkumiseen saa tietoa metsien tuomista hyödyistä, kuten riistaeläimistä, pienpedoista, marjoista, sienistä ja myös siitä mitä metsässä saa tehdä ja mitä ei. Metsäpäivätapahtuman al-

kuperäinen idea on lähtöisin Paltamon Osuuspankin toimitusjohtaja Jorma Niemeltä, joka aikoinaan oli esittänyt riistanhoitoyhdistyksen yleisessä kokouksessa tapahtuman järjestämistä rhy:n ja koulun yhteistyönä. Kun yhdistys oli asian hyväksynyt ja koulu lähti mukaan oli asia selvä. Osuuspankki onkin lupautunut olemaan mukana joka vuosi. Annilantien varteen Kivesvaaran Tapio ry:n metsästys-

majan ympäristöön oli tänä vuonna laitettu kuusi rastia, joihin koululaiset pääsivät ryhmittäin tutustumaan ja tekemään kilpailuluonteisia tehtäviä. Rasteina olivat Ekoase ammunta, Hirvikoiriin tutustuminen, Jousiammunta, riistaeläinten ja pienpetojen tunnistaminen, jokamiehen oikeudet tulen teko ja veden keitto nuotiolla. Lopussa pidettiin pieni kahvittelutuokio. Metsäpäivän tukijoina olivat tällä kerralla Paltamon osuuspankin lisäksi, K-market Kontiomäki, Loiste Energia Oy, Prisma Kajaani ja Metsähallituksen luontopalvelut. Mukana olleiden luokkien opettajien eli ryhmänohjaajien lisäksi valvojina toimivat Voitto Malinen, Elina Heikkinen, Juhani Hurskainen, Veijo Leinonen, Erkki Pylvänen, Juha Sirviö, Pekka Piirainen, Ensio Kariluoto, Raimo Härkönen, Jukka Laurila, Kauko Kemppainen, Reijo Jokinen ja Aaro Möttönen.

-PM-media/Paltamo.

Ennen tapahtuman alkua on tärkeää saada tietää päivän sisällöstä. Neuvoja jakamassa Paltamon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kauko Kemppainen ja riistanhoitoydistyksen toiminnanohjaaja Aaro Möttönen.

Rasteilla opeteltiin kilpailumaisesti mm. nuotion sytytystä ja veden keittoa nuotiolla. Eli sitä mikä joukkue saa nopemmin nuotion syttymään ja kattilassa olevan veden kiehumaan.

Puumarkkinakatsaus syyskuu Huomioi metsäkanalinnut Puukaupan lisäämistä nykyisestä rajoittaa riittämätön kuitupuun jalostuskapasiteetti Pohjois-Suomessa alkuvuoden puukauppa on käynyt suhteellisen vilkkaasti. Tammi-elokuun ostomäärä, n. 3 500 000 m3, on noin 0,5 milj. m3 enemmän kuin parina viime vuotena keskimäärin (2 920 000). Kainuun tammi-elokuun ostomäärä, noin 887 000 m3, oli selvästi vaisua viime vuotta (487 000) enemmän. Pohjois-Pohjanmaan n. 1 779 000 m3 oli neljänneksen viime vuotta suurempi(1 440 000). Lapissa kauppaa käytiin n. 834 000 kuutiolla, myös hieman vilkasta viime vuotta enemmän (806 000). Puukauppaa on alkuvuonna käyty tahtia, jonka nykyinen massa- ja paperiteollisuuden käyttökapasiteetti mahdollistaa. Merkittävästi suurempiin puukauppamääriin on vaikea päästä ennen uusien kuitupuuta käyttävien investointien valmistumista, ellei puun tuontia supisteta. Sahatavaran tuotantoa ja tukin käyttöä olisi kapasiteetin ja vientikysynnän puolesta mahdollista nostaa, mutta lisäsahauksen sivutuotteina syntyvälle kuorelle ja purulle ei ole käyttöä kuiduttavassa

teollisuudessa eikä energian tuotannossa. PohjoisSuomen metsien kestävistä hakkuumahdollisuuksista kolmasosa jää tällä hetkellä hyödyntämättä teollisuuden kapasiteetin puutteen takia. Kaikenlainen spekulointi puun riittävyydestä on täysin tarpeetonta, eikä puun tuonnin kasvun perään ole mitään tarvetta haikailla. Kotimaasta riittää puuta kaikkiin suunniteltuihin investointeihin. Metsänomistajien puun myyntiaikeissa ei ole tapahtunut isoja muutoksia.

puun ostajien tarjouksia. Sahojen kannattavuuden näkökulmasta pahin ongelma on heikko sahatavaran kysyntä kotimaassa. Kuitupuun käytön kasvaessa puukaupan edunvalvonnassa korostuu puukauppojen kilpailutuksen lisäksi katkonnan valvonta. Muutoin arvokasta tukkia päätyy puun ostajien korostaman kaskadiperiaatteen vastaisesti sellukattilaan.

Lisätietoja:

Puru- ja kuorikasojen kasvu sahoilla heijastuu kuitupuun kysyntään Puukaupassa selvästi kysytyimpänä puutavaralajina jatkaa kuusitukki. Tukkileimikoita kannattaa tarjota aktiivisesti myyntiin. Havukuitujen kysyntä on kokonaisuudessaan tasapainossa. Heikoin kysyntä on koivukuidulla, joka kelpaa katkottunakin hyvin nihkeästi sekä energiapuulla. Sahateollisuuden edustajat ovat uudelleen avanneet keskustelua tukin minimilatvaläpimitoista ratkaisunaan sahojen kannattavuusongelmiin. Kaikki puukauppaan liittyvät ehdot minimilatvaläpimitat mukaan lukien tulee luonnollisesti tarkkaan huomioida vertailtaessa eri

Markku Ekdahl Kenttäpäällikkö/PohjoisPohjanmaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry markku.ekdahl@mtk.fi puhelin 040 357 6377 Heikki Rahko Kenttäpäällikkö/Kainuu Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Heikki.rahko@mtk.fi Puhelin 0400 281 344 Samuli Kokkoniemi Kenttäpäällikkö/Lappi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Samuli.kokkoniemi@mtk.fi 040 920 9731

metsänkäsittelyssä Metsien käsittelyllä voidaan vaikuttaa kanalintukantojen kehitykseen yleensä ilman lisäkustannuksia. Riistalintujen tarvitsema suojan ja ravinnon varmistaminen onnistuu, kunhan se vain muistetaan.

turve- ja kangasmaan rajapinnat, kallioiden laiteet sekä peltojen reunavyöhykkeet. Sertifioinnin säästöpuuryhmät, metsälain arvokkaat elinympäristöt, kosteat painanteet ja ojien varret ovat myös oivallisia. Hyvässä riistatiheikössä on monta latvuskerrosta ja runsaasti varpuja.

Kaikkien metsäkanalintujemme kannat heikkenivät 1960-luvulta 80-luvun lopulle asti. 1990-luvulta lähtien metson, teeren ja pyyn kannat ovat alkaneet osittain elpyä. Vain riekkokanta on vähentynyt edelleen, paitsi Ylä-Lapissa. Kanalintukannat vaihtelevat myös muutaman vuoden sykleissä. Vuosittaista vaihtelua taas aiheuttavat taudit ja loiset, poikasvaiheeseen sattuvat sääolosuhteet ja petokannat.

Harvennushakkuissa edistetään sekapuustoja

Riistatiheiköillä varmistetaan suoja Riittävä suoja ja ravinto ovat riistalintujen selviytymisessä avainasemassa. Jo uudistusalan raivauksessa tai taimikonhoidossa kannattaa säästää muutamia riistatiheiköitä, vaikkapa 3-5 kpl hehtaarille. Koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä aarien kokoisiin alueisiin. Näillä hallitusti hoitamatta jätettävillä tiheiköillä ei ole sanottavaa vaikutusta metsikön taloudelliseen tuottoon. Hyviä paikkoja riistatiheiköille ovat erilaiset vaihettumisvyöhykkeet, kuten vesistöjen ja pienvesien suojakaistat,

Riistan tarpeet kannattaa pitää mielessä myös hakkuissa. Ennakkoraivauksessa vältetään turhaa alikasvoksen raivaamista. Työtä ja kustannuksia säästyy, kun kaikkea alikasvosta ei sahata pois. Harvennushakkuissa suositaan sekapuustoisuutta. Kuusisekoitus männikössä ja koivu sekapuuna ovat aina tervetulleita metsäkanalinnuille. Vähemmistöpuulajia pitäisi olla 20-30 prosenttia. Leppiä ja jalopuita ei saa unohtaa elinympäristöä kohentavina sekapuina. Metson soidinpaikat ovat erikoiskohteita, jotka kannattaa kartoittaa ja mahdollisuuksien mukaan huomioida hakkuissa. Tämä on haasteellisinta, sillä niissä pitäisi pidentää kiertoaikaa ja uudistaa metsä suuria avohakkuita välttäen.

Mustikkavarvusto tuottaa ravintoa Mustikkavarvustojen määrä vaikuttaa ratkaisevasti kana-

lintujen ravintomääriin. Mustikan kukat, lehdet ja marjat ovat niiden suosimaa ravintoa. Lisäksi poikasten ensimmäisinä elinviikkoinaan tarvitsemaa hyönteisravintoa on mustikkavarvustossa. Metsätalouden vaikutusta mustikkavarvustojen määrään on arvioitava kokonaisuutena. Ajoissa tehdyt harvennushakkuut päästävät mustikkakasvustojen kehitystä edistävää valoa varpukerrokseen. Avohakkuussa mustikkavarvustot taantuvat, mutta harvennushakkuiden ansiosta kasvustot elpyvät merkittävästi ja ravintomäärät lisääntyvät. Riistanhoitoa edistävät metsänhoitosuositukset on julkaistu Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion työoppaassa. Metsäkanalintujen elinympäristöistä huolehtiminen ei vaadi suuria uhrauksia. Kysymys on enemmän asian muistamisesta ja huomioon ottamisesta. Siinä riittää haastetta metsäammattilaisille ja metsänomistajille. Mutta mikä onkaan palkitsevampaa kuin metsäpolulta pakeneva metsokukko, huuruisessa koivikossa ruokaileva teeriparvi tai metsäkana repussa virkistävän metsästyspäivän päätteeksi. Siitä riittää kerrottavaa niin kotiväelle kuin kavereille.

Timo Leskinen kenttäjohtaja ja riistavastaava MTK Metsälinja

Metsään

Kotipitäjä

8

Nro 17 21.9.2016

Sellu- ja biotuotetehdas olisi kultakaivos Kainuulle

Kainuun metsissä riittää raakapuuta Kainuussa riittää metsiä, sillä puuston vuotuinen kasvu on noin 6,9 miljoonaa kuutiota ja puuston poistuma noin 60 prosenttia kasvusta. Se tarkoittaa, että puuta metsiin kertyy enemmän kuin sitä hakataan. Ainespuun kestävä hakkuusuunnite on määritelty vuoteen 2020 saakka 4,4 mijoonaksi kuutioksi vuodessa, kun metsien hakkuumäärä on tällä hetkellä noin 2.9 miljoonaa kuutiota vuodessa. Taas Kainuun kuitupuukertymä on noin 3,6 miljoonaa kuutiomet-

riä vuodessa. Paltamossa metsäkoneyrityksen pääpaikkaa pitävän Metsä-Pyykkönen Ky:n toimitusjohtaja Marko Pyykkönen sanoo, että puuta Kainuun metsissä riittää niin paljon, että hakkuumääriä on mahdollisuus lisätä liki puolella. Kuitenkin hakkuita säätelee puun käyttö ja kysyntä. Esim. tällä hetkellä energiapuun kysyntä on ollut heikkoa. Aika-ajoin puun menekki on ollut niinkin vähäistä, että osalle koneketjuista ei ole riittävästi töitä.

Yrityksen toimitusjohtaja Marko Pyykkösen mukaan sellubiotuotetehtaan saaminen Kainuuseen toisi lisää vakautta metsäkoneyrittäjien arkeen.

”Tälläkin hetkellä Suomessa metsäkoneiden käyttöaste on noin 66,4 prosettia. Kun tiedetään, että koneiden seisottaminen ei ole halpaa, olisi tärkeää saada käyttöastetta täysipainoisemmaksi, sanoo Pyykkönen. Hän uskoo tulevaisuuteen ja puun käyttöasteen kasvuun sekä käytön monipuolistumiseen, niin rakennusalalla kuin nyt kovaa huutoa olevan biosellutuotekehityksen kautta. Markon mukaan sellu-biotuotetehtaan saaminen olisikin Kainuulle tervetullut investointi. ”Se olisi maakunnalle kuin ”kultakaivos” ja varma turva niin metsäalan yrittäjille, työllisyydelle kuin koko Kainuun taloudelle”, täsmentää Marko Pyykkönen. Puuta Kainuussa onkin tarpeeksi tehtaan raaka-aineeksi. Lisäksi niin raaka-aineiden kuin valmistuotteiden kuljetukset on helppo toteuttaa valmiin puuterminaalin ja hyvinen rautatieyhteyksien ansiosta. Pyykkönen arvioi lähivuosien aikana metsäalalle noin 15 prosentin kasvua, mikä tarkoittaisi nykyhetkeen verrattuna noin 15 miljooonan kuutiometrin puun käytön lisäystä. Tähän hän sanoo päästävän sellusta valmistettavien biopolttoaineiden ja sekä uusien biotuotteiden kehittämisen kautta.

Paltamossa toimivalla Metsä-Pyykkönen Ky:llä on käytössä tällä hetkellä kuusi metsäkoneketjua. Lisäksi yritys tekee maanmuokaustöitä kuten metsän uudistamista. Töitä tällä hetkellä on ollut sopivasti, vaikka on aikoja jolloin osaa kalustosta on jouduttu seisottamaan.

Sellu-ja biotuotetehdas sopii mainiosti Kainuuseen Kainuuseen suunnitteilla olevan biosellutuotetehdashankkeen suunnittelu on mennyt eteen päin. Kainuuseen tammikuussa perustettu kehitysyhtiö etsii sijoittajia ja rahoittajia, ja jos niitä saadaan on hankkeella hyvät edellytykset jatkosuunnittelulle. Kainuun liitto on jo panostanut alustavasti rahaa suunnitteluun 200.000 euroa. ”Parhaillaan kartoitetaan sopivaa sijoituspaikkaa”, kerrotaan Kainuun liitosta.

Tehtaan sijoituspaikkoja on etsitty kolmen kunnan alueelta eli Suomussalmelta, Kajaanista ja Paltamosta ja näyttää siltä, että Paltamon alue on yksi etusijalla olevista vaihtoehdoista. Siihen vaikuttavat mm. alueen keskkeisyys, kuljetukset rautatietse ja satamaan sekä se, että tehtaalle on löytynyt tarpeeksi kookas tontti Kyläpuron teollisuusalueen läheisyydestä, läheltä kunnan jätevedenpuhdistamoa. Alueen sopivuutta parhaillaan tutkitaan suunnittelijoiden toimesta. Mitään lopullisia päätöksiä ei kuitenkaan sijoituspaikasta ole tehty. Paltamon kunta onkin ollut

erittäin aktiivinen sopivan tontin löytämisessä ja nyt Kyläpuron alueella olevien yksityisten maanomistajien kanssa on päästy sopimuksiin maanvaihdoista niin, että tehtaalle voidaan tarjota tarpeeksi rakennusalaa. Metsä-Pyykkönen Ky:n toimitusjohtaja Marko Pyykkönen sanoo, että tehtaan sijoittaminen Paltamoon olisi hyvä päätös, vaikkakaan omalle yrityksen toiminnan kannalta sijoituskunnalla ei ole suurtakaan merkitystä kunhan tulee Kainuuseen. -PM-media/Paltamo

RATKAISEVA CHL-JÄNNITYSNÄYTELMÄ KÄRPÄT - SPARTA PRAHA TI 11.10. KLO 19:00 OULUN ENERGIA AREENALLA!

LIIGAJÄNNITYSTÄ RAKSILASSA! KÄRPÄT vs ÄSSÄT

KÄRPÄT vs HPK

LA 24.9. KLO 17:00 OULUN ENERGIA AREENALLA

TO 29.9. KLO 18:30 OULUN ENERGIA AREENALLA

vs JUKURIT KÄRPÄT TO 13.10. KLO 18:30 OULUN ENERGIA AREENALLA LIPUT HELPOIMMIN NETISTÄ ILMAN JONOTUSTA: WWW.TICKETMASTER.FI LIPUT: Areenaistuimet 26€, puupenkit pitkät sivut/areenist. 1. rivi 22€, puupenkit kulmat/päädyt 19€, seisomapaikat (aik.) 11€, seisomapaikat (lapset 7-16 v., opiskelijat, eläkeläiset) ja pyörätuolipaikat 8€. MYYNTIPISTEET: Stockmann neuvonta, Neste Oulun Baari Maikkula, Neste Hiironen, Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma, R-Kioski Ratakatu, Musiikki-Kullas, Makuuni Torikatu, Sokos Herkku Kioski, Valkealinna. Ennakkomyyntipisteet veloittavat omien hinnastojensa mukaiset toimituskulut. AITIOT: Aitiot, VIP-paketit ja ryhmävaraukset Kärppätoimistolta: (08) 8155700 (arkisin ma-pe 10-17) tai myynti@oulunkarpat.fi ja markkinointi@oulunkarpat.fi. Ovilla turvatarkastus.

FANITUOTTEET : WWW.KARPPAKAUPPA.FI

Liigan kotiottelut kaudella 2016–2017 To 20.10.2016 La 22.10.2016 La 29.10.2016 Ti 15.11.2016 La 19.11.2016 La 26.11.2016 La 3.12.2016 Pe 9.12.2016 Pe 16.12.2016

18:30 17:00 17:00 18:30 17:00 17:00 17:00 18:30 18:30

Kärpät - Tappara Kärpät - Lukko Kärpät - JYP Kärpät - Pelicans Kärpät - KooKoo Kärpät - Sport Kärpät - Ilves Kärpät - SaiPa Kärpät - Jukurit

Ti 20.12.2016 Ke 28.12.2016 La 7.1.2017 To 12.1.2017 La 14.1.2017 La 21.1.2017 Ti 24.1.2017 Ti 31.1.2017 La 4.2.2017

18:30 18:30 17:00 18:30 17:00 17:00 18:30 18:30 17:00

Kärpät - Ilves Kärpät - KooKoo Kärpät - SaiPa Kärpät - HPK Kärpät - TPS Kärpät - KalPa Kärpät - Sport Kärpät - HPK Kärpät - Ässät

Pe 10.2.2017 La 18.2.2017 Pe 24.2.2017 Ti 28.2.2017 La 4.3.2017 To 9.3.2017

18:30 17:00 18:30 18:30 17:00 18:30

Kärpät - Tappara Kärpät - Pelicans Kärpät - Lukko Kärpät - JYP Kärpät - HIFK Kärpät - TPS

nyt on viime hetket hankkia

KAUSIKORTtI

hae omasi kärppätoimistolta!

Metsään

Kotipitäjä

Nro 17 21.9.2016

9

Metsänhoitoyhdistysten valtuustot valitaan marraskuussa Metsänhoitoyhdistyksissä ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenistä koostuva valtuusto. Uudet valtuustot kaikkiin metsänhoitoyhdistyksiin valitaan postivaalilla marraskuussa. Ehdokkaaksi pääsee saman tien.

Sananvaltaa metsäpalveluihin ja edunvalvontaan Valtuutetut päättävät, millaista edunvalvontaa ja millaisia palveluita metsänomistajille tarjotaan. Kun vuoden 2015 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä metsänhoitoyhdistysten yhteiskunnalliset velvoitteet ja toiminnan rajoitteet ovat vähentyneet, voidaan yhdistyksiä kehittää entistä enemmän metsänomistajien omasta näkökulmasta ja tarpeista lähtien. Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valtuusto voi esimerkiksi antaa evästyksiä yhdistyksen toimintaan tai ottaa kantaa ajankohtaisiin metsäasioihin. Kokouksissa saa myös hyvää ajankohtaista tietoa metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta, puukauppatilanteesta ja muista ajankohtaisista metsäasioista.

Valtuusto on muutakin kuin kahden kokouksen kumileimasin Monessa yhdistyksessä valtuutetun vähimmäisvaatimus on käydä kokouksessa kaksi kertaa vuodessa. Valtuutettujen kautta yhdistyksen toimihenkilöt ja johto voivat kuitenkin saada arvokasta tietoa ja metsänomistajanäkökulmaa käytännön tilanteesta metsissä. Samalla valtuutetut pääse-

vät konkreettisesti ja helposti vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeessä valtuutetut osallistuvat yhdistyksen toiminnan kehittämiseen laajasti. Kaikki mahdollinen tieto leviää sähköpostitse samalla kertaa toimihenkilöille ja hallinnolle ja keskustelu käy vilkkaana. ”Valtuutetut osallistuvat mm. strategiatyöhön ja -palavereihin, tiimipalavereihin, käsittelevät toimintasuunnitelman jo ennakkoon sähköisesti ennen kokouksia, arvioivat toiminnan onnistumista kirjallisesti, saavat sähköisesti kommentoitavaksi palveluihin ja edunvalvontaan liittyviä asioita, osallistuvat tuote- ja palvelukehitystyöhön, antavat palautetta eri lausuntojen pohjaksi ja kokoontuvat mm. kesäretkillä ja koulutuspäivillä”, luettelee toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen. Yli-Talosen mukaan koko hallinnon mukaan saanti ja mukana olo on välillä haasteellista, mutta erittäin tärkeää koko toiminnan kehittämisessä. Eteenpäin katsova mutta samalla kriittinen hallinnon toiminta on erittäin suuri voimavara koko yhdistykselle. Yli-Talosella on selkeä näkemys siitä, miten valtuutettujen roolia voisi kehittää: ”Kaikille valtuutetuille tulisi kunkin oman innon ja jaksamisen mukaan löytää vielä nykyistäkin enemmän roolia mhy-toiminnan, edunvalvonnan ja palveluiden kehittämisessä kaikilla tasoilla, ruohonjuuritasosta aina valtakunnan edunvalvontaa myöten. Eri kokonaisuuksien tulisi olla niin innostavia että kaikki oikeasti haluavat mukaan. ”

Valtuustoissa metsänomistajien koko kirjo Koko maassa metsänhoitoyhdistysten valtuustoihin valitaan yhteensä noin 2 500

valtuutettua ja varavaltuutettua. Valtuustojen koko vaihtelee metsänhoitoyhdistyksittäin yhdistyksen säännöistä riippuen 15 ja 40 valtuutetun välillä. Valtuutetut kuvaavat aika hyvin metsänomistajakuntaa, ainoastaan naiset ovat vähemmistönä. Tämän hetken valtuutetuista naisia on 12 prosenttia. Naisten osuus kaikista metsänomistajista on kuitenkin noin kolmannes. Tavoitteena onkin saada naisia myös metsänhoitoyhdistysten valtuustoihin enemmän. Paras vaikuttavuus saataisiin, kun toimintaan lähtisi mukaan mahdollisimman monipuolisesti kaikenikäisiä naisia ja miehiä. Valtuutettujen keski-ikä on 55 vuotta. Tämän hetken valtuutetuista ammatiltaan puolet on maatalousyrittäjiä. Toiseksi suurin ryhmä on palkansaajat 20 prosentilla. Muita yrittäjiä valtuustoissa on 19 ja eläkeläisiä 10 prosenttia. Etämetsänomistajia valtuutetuista on 12 %.

”Metsäpuolen luottamustehtävissä saisi olla enemmän naisia” Metsänhoitoyhdistys Kesk i - S u o m e n va l t u u t e t t u Hanna Hautamäellä on menossa toinen kausi Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen valtuustossa. Hallituksessa hän on ollut varajäsenenä. ”Tietoni ovat karttuneet matkan varrella. Olen ammatillisesti suuntautunut toisaalle, mutta kiinnostus ja tiedot metsäasioihin ovat kasvaneet omistuksen ja luottamustehtävien myötä”, Hautamäki kertoo. ”Metsäpuolen luottamustehtävissä saisi olla enemmän naisia. Olen myös huomannut, että päättäjien keski-ikä on varsin korkea”, Hautamäki muotoilee. Mhy Keski-Suomessa valtuuston kokouksia ei ole kovin

montaa vuodessa ja ne on ajallisesti sijoitettu myöhäiseen iltapäivään, jolloin työssäkäyvänkin on helpompi osallistua. ”Kokouksissa saa aina hyvää ajankohtaista tietoa niin mhy:n toiminnasta kuin puukauppatilanteesta ja Kemerasta. Ajankohtaistieto auttaa omien metsien hoidon suunnittelussa. Tämän kauden yksi suurimmista muutoksista yhdistyksen kannalta on ollut muutos verottajan keräämästä metsänhoitomaksusta mhy:n jäsenmaksuksi. Itse pidin tärkeänä huolehtia viestinnän sujumisesta muutoksen aikana ja siinä olemme onnistuneet.”

Asetu tai aseta ehdolle Jos olet kiinnostunut valtuuston työskentelystä ja koet, että sinulla on siihen annettavaa, lähde rohkeasti ehdokkaaksi. Kannattaa kysyä kokemuksia myös nykyisiltä valtuutetuilta. Ja jos tiedät metsänhoitoyhdistyksen jäsenen, joka mielestäsi sopisi edustamaan jäseniä valtuustossa, kannusta häntä asettumaan ehdolle. Joka tapauksessa jäsenenä kannattaa käyttää äänioikeuttaan ja äänestää vaaleissa. Lisätietoa vaaleista, ehdolle asettumisesta ja ehdokaslomakkeen saat omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi tai MTK:sta. Ehdokaslomakkeet löytyvät myös osoitteesta www.mhy.fi/vaalit/asetu-ehdokkaaksi MTK tukee uusia valtuutettuja järjestämällä koulutuksia yhdistyksen hallinnossa toimimisesta sekä koostamalla infopaketin yhdistyslainsäädännöstä valtuutettujen käyttöön.

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

www.pekant.fi

KORJAAMO/VARAOSAT: OULU Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810

KORJAAMO: JÄÄLI

Pyyryväistie 17, p. 0207 289 810

KORJAAMO/VARAOSAT TURKU

Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820

Pekant-Osaratas KORJAAMO/VARAOSAT: KEMI Korjaamontie 2, p. 0207 739 300

PALVELEMME:

ma-pe 6-22, la 8-16

RASKASSARJA HEAVY DUTY SPAREPARTS

RASKASSARJA HEAVY DUTY REPAIRS

Anne Rauhamäki

Suomen paras puunkuormaaja 2016: Jari Sarajärvi Kuusamosta Metsänomistajat, ostamme tukkivaltaisia leimikoita Pyydä tarjous alueesi ostomieheltä: Jukka Pulkkinen; Kuhmo, Nurmes,Valtimo ja Lieksa Puh. 0500 137 012 Matti Kyllönen; Hyrynsalmi ja Suomussalmi Puh. 0500 202 325 Harri Tegelberg; Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja Vaala Puh. 050 300 7756 www.kuhmo.eu

Jämsässä käydyn Puunkuormauksen Suomen mestaruuskilpailun voitti rauhallisesti kisannut Jari Sarajärvi Kuusamosta ajalla 6.02. Hopealle kipusi Jari Asikainen ajalla 6.06. Pronssimitalin saavutti Tommi Matikainen ajalla 6.27. Puunkuormauksessa kilpaillaan tukkikuorman kuormaamisesta puutavara-autoon. Paremmuuden ratkaisee tehtävään käytetty aika ja kuormaamisen virheettömyys. Loppuottelua edelsi 20 karsintakilpailua, joihin osallistui 1 030 osanottajaa eri puolilta Suomea. Alkukilpailutulosten perusteella loppukilpailuun pääsi 12 osanottajaa, joista viisi lääninsä mestarina ja seitsemän aikojen perusteella. Alkukilpailujen perusteella ratkottiin veteraani- ja naistensarjojen voittajat. Veteraanisarjan voitti Leo Koikkalainen. Naistensarjan paras oli Maija Hakanpää. Puunkuormauksen Suomen mestaruuskilpailu käytiin perjantaina 2.9.2016 Jämsässä FinnMetko näyttelyn yhteydessä. Kilpailukiertueen pääjärjestäjiä olivat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Cargotec Finland Oy ja Volvo Finland ab.

Kuljetus- ja konekaluston tiedonsiirtoratkaisut - nyt myös nosturivaa’at Huoltoukot Oy tarjoaa ammattitaidolla tehokasta ja joustavaa palvelua kuljetus- ja koneyrittäjille kaikissa tiedonsiirtoasioissa ajoneuvotietokoneista radiopuhelimiin ja viihdeelektroniikkaan.

HUOLTOUKOT OY

Mika Hiltunen puh. 0400 449 607

Kotipitäjä

10

Nro 17 21.9.2016

APTEEKKEJA

KIRJAPAINOPALVELUJA

TILAUSAJOT

MOOTTORIHUOLTOA

TILITOIMISTOJA

ASIANAJOTOIMISTOJA

FYSIOTERAPIAA

TILITOIMISTOPALVELUT: t ,JSKBOQJUP t 5JMJOQĂŠĂŠUĂšLTFU :,4*-½--*4&45* ".."55*5"*%0--"

t :SJUZLTFO QFSVTUBNJOFO t 1BMLBOMBTLFOUB t 7FSPJMNPJUVLTFU

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

AGRIMARKET HUOLTO PALVELEE HANKKIJA HUOLTO PALVELEE

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

TUULILASEJA

Meiltä myÜs alkuperäiset varaosat edustamiimme koneisiin Huollamme myÜs muita merkkejä

HAMMASTYĂ–T

Puhelun hinta soitettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010 -alkuisiin numeroihin on 8,28snt/puh. + 11,99 snt/min. kaikista liittymistä

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO REIJO HEINONEN proteesit ‡ korjaukset ‡ pohjaukset ‡ kotikäynnit Valtatie 30, MUHOS

HANKKIJA HUOLTO KEMPELE Agrimarket HUOLTO KEMPELE Zatelliitintie 10 KEMPELE 010 7684 768 4918 p. 010 870 TyĂśnjohtaja: tapani.matinolli@agrimarket.fi Huolto: anssi.suihkonen@agrimarket.fi

0400 172 374

KOIRAHOITOLA

.$, ,/..$ KDPPDVSURWHHVLW SRKMDXNVHW MD NRUMDXNVHW 6DDULVWRQNDWX 2XOX 3

Silmäproteesien valmistus ja huolto Kai Ilkka Oy p. 08 311 4444 Saaristonkatu 27 90100 Oulu

HUOLTOASEMAT

RAKENTAMINEN

Lähiruokalounas seisovasta pĂśydästä arkisin klo 10.30–14.

Neste Oil Muhos Ratatie 38, 91500 Muhos Puh. 010 279 0900, www.nesteoilmuhos.ďŹ Avoinna ark. 6–21, la 8–21, su 9–21

Edullista ilmoitustilaa PITĂ„JĂ„N PARHAISSA. KYSY TARJOUS! Yhteystiedot sivulla 2

Kotipitäjä

Nro 17 21.9.2016

PAIKALLINEN, PALVELEVA RAKENNUSTEN VARUSTELUN ERIKOISLIIKE KAJAANISSA

Rokualla esiintyy: Pe 23.9. Jettiset La 24.9. Kari Ahola & Pelikaanit

11

OMPELU- JA SAUMAUSKONEIDEN

HUOLTO-MYYNTI HALLITUSKADULLA! BROTHER - BERNINA HUSQVARNA - SINGER Kuluttaja-lehti testasi ompelukoneet. Meillä myynnissä testin voittajakoneet! KESKUSHUOLTO

Välikatu 15 Puh. (08) 633 2233 87100 KAJAANI Fax (08) 629 393 www.kajaaninlukko.fi helatalo@kajaaninlukko.fi TURVALLINEN JA MUKAVA KOTI ON VARUSTELTU JA LUKITTU HELATALON TUOTTEILLA mbaa Rokualla Viikonloppuna Ruskaru bailaa! Laita jalalla koreasti ja

Hallitusk. 35, Postiaukio

p. 375 099, ark. 9-17, kesälauantait sulj.

OSAOn Kontinkankaan yksiköstä 020 7819 200 | myynti@rokua.com www.rokua.com

Pohjolankatu 16 B 20 p. 622 616

Kotipitäjän Kirppis

Ajanvaraukset sopimuksen mukaan.

Myytävänä

Joken Autopaja Jouko Heikkinen Paljetie 3, Vaala puh. (08) 556 3788, 040 563 8203 Toyotan alkuperäiset varaosat, Mobil-öljyt + vaihdot, renkaiden myynti + asennus. Ohjauskulmien säädöt. Huollot ja katsastushuollot. Vakuutusyhtiöiden kolarikorjaukset ja ruostevauriokorjaukset. Vikakoodien lukeminen ja nollaukset, OBD- ja pakokaasutestit. Jakopään huollot - kaikki merkit.

PEMAN OY

FORD TRANSIT vm 1977, ehjä, ei rekisterissä. P. 0407094954 WALESINSPRINGERSPANIELIN pentuja, luovutus syys-lokakuussa. Todellinen monitoimikoira. Pennut ovat Vaalassa. www.rocbee.fi 050-5547508 / Sari Lukkari

VUOKRA-ASUNTOJA Oulussa

p. 020 7350 150

Työkalut MINIKAIVURI KUSKILLA pihatöihin yms. HENKILÖNOSTIN Pyydä tarjous!

Varaosat • LVI-TYÖT LVI-TYÖT • HUOLLOT HUOLLOT • KORJAUKSET TARVIKKEET Peman huolto KORJAUKSET 044 9743 737 0400 910033

Kerrostalossa saunallinen KAKSIO 40m2 Puolangalla. KESÄMÖKKI Vihajärvellä Puolangalla. NÄPPÄINHAITARI 5-rivinen edullisia. 0440386130

Keskusta yksiö, 3/8 krs Karjasilta yksiö, 1/2 krs Heinäpää kaksio, 2/3 krs Raksila 4h, k, 3/3 krs Keskusta 4h, k, 4/8 krs

30 m 580€ 2 550€ 20 m 48 m2 650€ 78 m2 1050€ 85 m2 1150€ 2

0400 686 221. 0400 8210 012

Erikoishammasteknikko KAIKKI LVI-ALAN PALVELUT P. 040 708 7195 Tehtaantie 3, 91500 MUHOS

www.muhoksenlvi.fi

HANNU ORELL Vastaanotto Kirkkokatu 17 A 19 Oulu

P. 3112 649 3118 252

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja, Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala • Päiväkoulutuksena • Aloitus 2.1.2017, kesto 2 v • Hakuaika päättyy 16.10.2016 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja, Vammaistyön osaamisala • Päiväkoulutuksena • Aloitus 2.1.2017, kesto 2 v • Hakuaika päättyy 16.10.2016 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lähihoitaja, Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala • Monimuotokoulutuksena • Aloitus 2.1.2017, kesto 2 v • Hakuaika päättyy 16.10.2016 HAKEUTUMINEN JA LISÄTIETOJA Tutustu koulutuksen toteutukseen, sisältöön ja hakeudu osoitteessa www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja koulutuksista antaa opinto-ohjaaja Eija Roininen p. 050 394 7281, eija.roininen@osao.fi.

Vakuudet 250€ ym. ym.

Kummuntie 2 (Veturitien varrella), Muhos Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-14

Kaikille teille! Tunne renkaasi ja tie tuntee sinut Myös varaosat ja tarvikkeet

Lähihoitajan ammattiin

www.maaseutulehdet.fi

Ylitetäänkö kynnys?

P

yörätuolikelaaja Esa-Pekka Tähti nappasi Rion paralympialaisissa neljännen perättäisen kultamitalinsa 100 metrin matkalla. Tähti on ollut vilkkaan urheiluvuoden harvoja suomalaismenestyjiä. Vuoden lopulla mitataan, onko tämä saavutus riittävä vuoden parhaan urheilijan valinnassa. Viimeinen sana valinnassa taitaa olla urheilutoimittajilla, joilta vaaditaan melkoisen kynnyksen ylitystä äänestää vammaisurheilija vuoden parhaaksi. Tähti on ollut ennenkin ehdolla, mutta aina on joku keihäänheittäjä mennyt edelle. Tänä vuonna Rion olympialaiset oli suomalaisille suuri pettymys, eikä sieltä ainakaan vakavaa ehdokasta löydy. Muuten Rion paralympialaiset menivät saman kaavan mukaan kuin aiemmin pidetyt olympialaiset. Suomalaisten mitalisaalis putosi neljän vuoden takaisesta. Kolmella mitalilla Suomi oli mitalitilaston häntäpäässä ja selvästi heikoin pohjoismaa. Nämä tilastot kertovat lähinnä siitä, että vammaisurheilu on maailmalla kovassa nosteessa. Harrastajia on eri lajeissa paljon ja satsaukset kovia. Kisoista oli tällä kertaa ulkona laajalla rintamalla aiemmin menestynyt Venäjä maan dopingsekoilun vuoksi.

Suomi jään pinnalle

Liiga käynnistyi

Torontossa on käynnissä laajan ennakkokohun saattelema jääkiekon World Cup. Maailman parhaat kiekkoilijat kohtaavat lyhyessä turnauksessa. Suomi on turnauksessa varsin nuorella joukkueella ja meillä on luotettu joukkueen oman pelitavan vievän pitkälle. Ensimmäinen turnausottelu PohjoisAmerikan nuoria lupauksia vastaan palautti leijonat tylysti jään pinnalle. Liukkaasti liikkuneet vastustajat saivat suomalaiset näyttämään hitailta. Puolustus puhkottiin helposti ja maalivahti Pekka Rinteen nenän edessä oli yhtenään tungosta. 1-4 –tulos oli tilanteisiin nähden vähintään oikeutettu. Jääkiekkoa seuraaville tulos ei ole yllätys. Tämä kokoomajoukkue tiedettiin erittäin vaaralliseksi. Euroopan kokoomajoukkue puolestaan aiheutti melkoisen yllätyksen voittamalla kovin odotuksin turnaukseen lähteneen Yhdysvallat. Suomen tappio tietää sitä, että sen on voitettava Ruotsi ja Venäjä, jos mielii jatkoon. Nämä vastustajat ovat tutumpia, mutta molempien taso tiedetään erittäin kovaksi. Kävipä turnauksessa miten hyvänsä, niin vasta ensi askeliaan maailman huippujen joukossa ottavat nuoret pelurit kuten Sebastian Aho ja Patrik Laine saavat arvokasta oppia.

Kotoinen liiga käynnistyi viime viikonvaihteessa uusissa asetelmissa. Oulun Kärppiä ei juuri kukaan tällä kertaa veikkaa varmaksi mestariksi. Joukkue uusiutui rajusti ja päävalmentajakin vaihtui. Kai Suikkasen johdolla oululaiset aloittivat kauden kahdella niukalla tappiolla saaliina kaksoispelireissulta yksi piste. Liigan suurimmaksi ennakkosuosikiksi on nostettu HIFK. Viime kauden hopeajoukkue vahvistui voimakkaasti. Eilen tiistaina stadin kingit kävi testaamassa Raksilassa Kärpät. Yleisö sai nähdä takavuosien suosikkinsa Juha-Matti Aaltosen vastustajan riveissä. Ensimmäisen viikonlopun ottelut olivat tasaisia, mikä ennakoi tiivistä ja jännittävää sarjaa. Sarjatulokas Mikkelin Jukurit pääsi heti voiton makuun. Liigaan on tullut kolmena vuonna peräkkäin uusi joukkue ja niiden menestysmahdollisuuksia on epäilty. Toivottavasti Jukurit näyttää edellisten tulokkaiden Sportin ja KooKoon tavoin, ettei sen pääsy liigaan ollut virhe. Joukkueiden todelliset voimasuhteet nähdään syksyn otteluruuhkan jälkeen ennen marraskuun maaottelutaukoon mennessä. Kova kuormitus erottelee jyvät akanoista. Ilkka Hietala

Kotipitäjä

12

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 5.10.2016

Nro 17 21.9.2016

2XOXKDOOLVVD OD NOR 0\\QWLSDLNNRMD YDUDWWDYLVVD

ZZZ RXOXQVXXUNLUSSXWRUL SDOYHOHH À WDL SXK

7RLPL QRSHDVWL SDLNDW ORSSXLYDW NHYllOOl NHVNHQ 3llV\OLSSXMHQ KLQWD Ĺ— 3llV\OLSSXMD VDDWDYDQD HQQDNNRRQ NRWLVLYXLOWDPPH WDL 7XNNLWLH 2XOX $NNXWDORD YDVWDSllWl

• Autojen huollot ja korjaukset • RengastyÜt • Vikakoodienluku MIKKO KERÄNEN puh. 044 529 7656 Ahmastie 105 91560 KYLMÄLÄNKYLÄ www.kpkeranen.fi

MuuttoALE!

www.maaseutulehdet.fi

Lahjatavaroita

-20% ja -30%

Silmälasien ostajalle kehyksiä alk. lk. 10â‚Ź 1 Silmälääkäri to 29.9., ja 13.10. Varaa aika (08) 554 1369

SähkĂśtyĂśt ja Ăśljypoltinhuollot p. 050 3736 705 KELLOT KULTA LAHJATAVARAT SILMĂ„LASIT LELUT

VAALANTIE 21 • 91700 VAALA • (08) 554 1369 Palvelemme ma-pe 10-17 • Tervetuloa!

KYSY SYKSYN TARJOUKSET!

Kaivosmieheksi tai metsäkoneenkuljettajaksi? Hyppää viime hetkellä kyytiin ja tule opiskelemaan Taivalkoskelle! Toimi nopeasti, sillä muutama vapaa opiskelupaikka on vielä jäljellä: • Kaivosalan perustutkinto (kaivosmies) • Metsäalan perustutkinto (metsäkoneenkuljettaja) Lisätietoja antaa opinto-ohjaaja Seija Pekkala, p. 040 542 4494, seija.pekkala@osao.fi.

VAALA, RIMPITIE OK-talo, omalla 2.304 m2:n tontilla. 3h+k.+ph.+s. ja eteinen. Pihassa lis. hallirakennus ja varasto. SähkĂśt, vesi- ja viem.on. H. 21.000 â‚Ź VAALA, KORTETIE 5 Rivit.kaksio, 58 m2. Hyvässä kunnossa oleva, pesuh.ja sauna uusittu täysin. Varasto ja autotalli. Talossa keskuslämmitys Ăśljyllä. H. 45.000 â‚Ź KESTILĂ„, TAIPALEENTIE Rivit.asunto 42,7 m2. TupakeittiĂś, makuuhuone, pesuh.ja sauna. Hyvässä peruskunnossa oleva päätyasunto. H. vain 17.000 â‚Ź VAALA, KESKUSTA OK-talo, omalla 1.070 m2:n tontilla. V.1969 valm. tiiliverhottu ja peltik. talo. Oh.+k.+ruok.tila+3 mh.+ph.+s.ja harraste-tyĂśtilaa lisäksi. Siisti, peruskunt.talo. Lämmitys varaava takka, ilmalämpĂśp.+sähkĂś. H. 52.000 â‚Ź VAALA, PAATINJĂ„RVI KesämĂśkki, omalla 2.040 tontilla. Hienorantainen ja aurinkoinen paikka. MĂśkissä tupak.+s.ja terassi. Lis. aitta, kesäkeittiĂś, liiterivarasto ja komp. wc. SähkĂś aurinkopaneelilla. Tosi kaunis kokonaisuus. H. 65.000 â‚Ź VAALA, OULUJĂ„RVEN RANTA V. 2013 valm.talvias. mĂśkki, omalla 8.400 m2:n tontilla. Rantaviivaa 40 m. MĂśkissä tupakeittiĂś, nukkumaparvi, ph.+s. ja terassit. SähkĂś- ja vesiliittymät on. Pihassa latoliiteri ja lämpĂśer. varasto. H. 76.000 â‚Ź PUOLANKA, ISO-LAAMANEN Omalla 4.700 m2:n tontilla v. 2016 valmistunut saunamĂśkki, jossa tupa, tilava parvi, pukuh., sauna ja terassit. Isolaamasen rannassa ja rantaviivaa on n. 55 m. Rauhallinen paikka. Kuvat etuovessa. H. 53.500 â‚Ź

VAALAN KIINTEISTĂ–NVĂ„LITYS, LKV Pirkko Karppinen p. 040 7694 899 Kohteet: www.etuovi.com

Soitinten ja musiikkilaitteiden erikoispäivä La 24.9. klo 10-17. Koskikatu 2 Kajaani Musiikkiopiston tiloissa. -AAHANTUOJIENÂŞEDUSTAJATÂŞÂŞPAIKALLAÂŞÂŞ ESITTELEMĂŠSSĂŠÂŞSOITIN ÂŞJAÂŞSTUDIOLAITTEITA ÂŞÂŞ KONEMUSIIKINÂŞVĂŠLINEITĂŠÂŞJAÂŞMUUTAÂŞKIVAA ÂŞ -ESSUPĂŠIVĂŠNĂŠÂŞTARJOUKSIAÂŞJAÂŞYLLĂŠREITĂŠ

TULEÂŞPAIKALLE ÂŞ3EURAAÂŞILMOITTELUAÂŞ MYĂšSÂŞ&ACEBOOKISSA

ILMAINEN KITARAKLINIKKA +ITARISTIÂŞ%RKKAÂŞ+ORHONENÂŞ MM 2ASKASTAÂŞ*OULUA ÂŞÂŞ !RIÂŞ+OIVUNEN ÂŞ.ORTHERNÂŞ+INGS ÂŞ2OCKAWAY OPETTAJA ÂŞ SOITTAAÂŞJAÂŞKERTOILEEÂŞKUULUMISIAÂŞKLOÂŞ ÂŞJAÂŞKLOÂŞ

)NTO ,UTHMAN ÂŞ'IBSON ÂŞ.ORD ÂŞ4C ÂŞ/RANGE

-USAMAAILMA ÂŞ%SP ÂŞ,TD ÂŞ-ARK"ASS ÂŞ4OKAI

"LACKSTAR ÂŞ%M.ORDIC ÂŞ+ORG ÂŞ6OX ÂŞ-ARSHALL ÂŞ023 ÂŞ +ITARAPAJA ÂŞ3IGMA ÂŞ-ARTIN ÂŞ3OUNDTOOLS ÂŞ2OLAND ÂŞ ÂŞ&LAXWOOD KITARAT ÂŞ"RIGHT ÂŞ3HURE ÂŞ*ACK SÂŞSHOP ÂŞ !MEDIA ÂŞ'EWA ÂŞ& MUSIIKKI ÂŞ9AMAHA ÂŞ Jack’s shop/Jaakko PĂśyhĂśnen klinikka: soitinesittelyä ja soittoa klo 11.30.

VAPAA PĂ„Ă„SY TERVETULOA!

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.