Kotipitäjä
Nro 17 26.8.2015
1
Päivärinteen Martat valmistautuvat syksyyn s. 3
Vaalan uuden päiväkodin rakentaminen aloitettu s. 2
Paltamon kesäteatteri 40-vuotta s. 5
Kotipitäjä
MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • MADEKOSKI • PIKKARALA •PERÄKYLÄ
Vaalan Katsastus
26.8.2015 17
KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • LAPINKANGAS • SANGINSUU
Utajärven Katsastus
• Katsastus • Rekisteröinti • Vakuutukset
10 00
• Katsastus • Rekisteröinti • Vakuutukset
Max. 3500 kg
Keskiviikkoisin klo 09.00-16.00
Torstaisin 09.00-16.00
www.avainasemat.fi
Konetien Katsastus Oy
Vaala (Puusepäntie 1) Puh. (08) 3117 161
Utajärvi (Hiltulantie 2) Puh. (08) 3117 171
www.maaseutulehdet.fi
Pyöräilykesä jatkuu...
RAKMOVE@RAKMOVE.FI WWW.RAKMOVE.FI
R
akmove toimii esikuvana uudenlaisessa rakentamisessa. Meiltä saat parhaan palvelun, materiaalit ja ideat.
UUDENLAISTA
Kouluun ja töihin kunnon pyörällä
RAKENTAMISTA
UUDISRAKENTAMINEN
KAUNOTAR ALK. JA KULKURI
379,-
TYTTÖJEN
ALK.
349,-
POIKIEN
ALK.
379,-
JOPO
ALK.
369,-
28” naisten ja miesten pyörät
SANEERAUKSET
24” JA 26”pyörät
SANEERAUSPALVELUT
24” JA 26” pyörät
· Rakennus- ja saneerauspalvelut · Kylpyhuoneet, VTT-sertifioidut asentajat
RAKENNUSPROJEKTIT
· IV-asennukset pientaloihin ja uudiskohteisiin
· Aliurakointi rakennusliikkeille
· Keittiöt · Kysy lisää myös muista rakennustöistä! Ideasta syntyy kädenjälki. Laaja osaaminen ja hyvät yhteistyökumppanit takaavat laadukkaan lopputuloksen. Meiltä saat kaikki kodin uudistyöt pohjista viimeiseen listaan, olemme laatutekijöitä pienrakentamisessa, puurakentamisessa ennen kaikkea.
· Taloyhtiöiden hankkeet · Omakotitalot/Paritalot · Kesämökit/ Huvilat
Poistotorilta HUIPPULÖYTÖJÄ
Rakmove tarjoaa joustavaa ja tehokasta apua erilaisiin rakennusprojekteihin. Yrityksellämme on vuosin kokemus toimimisesta vaativissa rakennushankkeissa rakennusliikkeiden ja taloyhtiöiden kanssa.
OTA YHTEYTTÄ Rakmove Oy Tirolintie 7, 90530 Oulu
RAKMOVE
24” vaihteeton
· Pääurakointi niin suurissa ja pienissä rakennusprojekteissa, uudis- ja saneerauskohteet
· Saunat ja kylpytilat
rakmove@rakmove.fi p. 045 630 5576
UUDISRAKENTAMINEN - SANEERAUKSET - IV-ASENNUKSET
-20% -50%
www.jussinpyora.fi TUIRA Valtatie 29 (08) 5542 983 Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-14
uLaat en i e d tuott den y ä ja t lun v l pa e
TALO PYÖRÄ OULUNLAHTI, Jukolankuja 1-3 (08) 5542 987 Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-14
Kotipitäjä
2
Nro 17 26.8.2015
HAUTAKIVIEN
• Kaiverrukset ja entisöinnit • Uusien kivien suunnittelu ja myynti
HAUTAKIVITYÖT JUKKA OILINKI p. 0400 917 217
Toimittajan kynästä
26.8.2015
Vielä on kesää rästissä Pitkään näytti, ettei kesää tai ainakaan kesäsäätä saada tänä vuonna lainkaan. Kesän lämpösumma taitaa pitkässä juoksussa sittenkin olla melko lailla vakio. Elokuun puoliväliin saatiin odottaa helteitä ja sellaista saatiin yhtä aikaa koulujen alkamisen kanssa. Toki on vältytty pahimmalta ja päivisin lämpötila on noussut vain varsin siedettäviin lukemiin. Viileät yöt ovat tehneet elämästä miellyttävää. Eräs tuttavani antoi sujuvan nimityksen viime viikkojen säälle: ”rästikesä”! Hiukan myöhässähän se kieltämättä on, mutta nimityksellä on hänelle toinenkin peruste. Hän oli nimittäin keväällä messujen ja muiden tapahtumien vuoksi joutunut olemaan töissä useita viikonloppuja ja kiireiden vuoksi oli muutenkin ylitöitä kertynyt. Työnantajan kanssa oli sovittu, että hän pitää ns. rästivapaita
elokuun puolivälin jälkeen, kun työkavereita palailee kesälomilta. - Oma kesäloma meni kesäkuussa aika vetisissä merkeissä, mutta rästivapaille sattui tämä ”rästikesä”. On kuulemma töissä päivitelty meikäläisen hyvää tuuria, tuttava virnuili. Itse kukin on yrittänyt nauttia parhaansa mukaan ”rästikesästä”. Saattaahan olla, että ilmaston muutoksen myötä meilläkin kesäntulo viivästyy. On ehätetty jopa esittämään, että loma-aikojen painopistettä siirrettäisiin meilläkin Keski-Euroopan malliin loppukesää kohti. Sopiihan se! Vaikka kauniista päivistä on saatu nauttia, niin kaikki ei ole yhtä auringonpaistetta. Pääkaupungista on kuulunut autoilijoiden ja pyöräilijöiden tunteiden kuumenemisesta, mikä on johtanut yhden pyöräilijän traagiseen kuolemaan. Liikenne vaatii malttia ja
etenkin niiltä, jotka ovat kohtaustilanteissa vahvimmilla eli autolla liikkuvilta. Kauniit ilmat eivät yksin riittäneet myöskään pääministeri Juha Sipilän ja hänen hallituksensa ajaman yhteiskuntasopimuksen nimellä tunnetun hankkeen maaliin saattamiseen. Olematta puolueellinen uskalsin jo hyvissä ajoin veikata, ettei se esitetyssä muodossa johda hallituksen toivomaan tulokseen. Monet asiaa tuntevat tahot totesivat heti suunnitelman esittelyn jälkeen, että työntekijät ainoastaan joutuvat tinkimään saamatta mitään vastineeksi. Tältä pohjalta neuvottelujen käyminen oli työntekijöiden edustajille lähes mahdotonta. Uskotaan, että uusi päivä kaiken muuttaa voi. Vaikka vähän rästissä oltaisiinkin!
Ilkka Hietala
Vaalan uuden päiväkodin rakentaminen on aloitettu
Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila
Venetsialaiset Jyrkkäkoskella
la 29.8.2015 klo 20-02 Huvikeskuksentie Pudasjärvi
KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas JAKELU: Oulu-Suorajakelu Oy ja Itella Oyj. PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoim. Raimo Klasila p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Janne Halonen p. 045 127 7383 Myyntineuvottelija Tea Korkala p. 044 7922122 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi, aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi
Veden, valon ja tulen juhla Lavalla tahdit takaa tanssiorkesteri
SEIREENIT
• Revontulidisko • Majassa karaoke Mökkiläiset ja Pudasjärveltä muuttaneet tapaaminen la 29.8. klo 18. Pudasjärven kaupunki ja Pudasjärven Yrittäjät ry
Lippu 15 € Raimo Klasila
Janne Halonen
Tea Korkala
Löydät meidät myös Facebookista
Tervetuloa!
K-18
Järjestää: LC Pudasjärvi yhteistyössä Pudasjärven Urheilijoiden kanssa
Vaalassa on aloitettu päiväkodin rakentaminen. Rakennustyömaa sijoittuu lähiliikuntapaikan ja koulun välittömään läheisyyteen, jonka vuoksi lähiliikuntapaikan käyttäjiä pyydetään huomioimaan rakennustyömaa. Rakennustyömaalle ei saa missään tapauksessa mennä. Päiväkodin on määrä olla valmis 31.5.2016 ja toiminta aloitetaan uusissa tiloissa elokuussa 2016. Päiväkodin uudisrakennukseen tulee 2 päiväkotiryhmää ja esiopetustilat sijoitetaan koulukeskukseen. Tuuletupa (ryhmäperhepäivähoito 12 paikkaa) säilytetään. Päiväkodin hinta-arvio on noin 1 400 000 euroa. Vaalan kunnan tavoitteena on jatkossakin pysyä itsenäisenä ja elinvoimaisena kuntana. Yksi tärkeä osa tätä on laadukas päivähoito ja varhaiskasvatus, joka mahdollistaa myös perheellisen väestönosan työssäkäynnin. On
selvää, että Vaalassa tarvitaan jatkossakin päiväkoti. Tulevaisuudessa päiväkoti ja esiopetus nivoutuvat osaksi koulukeskusta. Henkilökunnan ja tilojen yhteiskäyttö tehostuu. Esioppilaiden ei tarvitse siirtyä koululta päiväkodille kesken päivän. Uudisrakennuksen koko on optimaalinen, koska koulun tiloja voidaan hyödyntää. Tuulentuvan jatkokäyttö mahdollistaa hinnaltaan edullisen uudisrakentamisen. Oppilasmäärän väheneminen on huomioitu ja elinkaarikustannukset minimoitu. Uudet tilat ovat lapsille paremmin soveltuvat ja yhdessä kerroksessa. Ilmanvaihto saadaan säädettyä toimimaan lapsiryhmien tarpeisiin. Piha ja ympäristö lähiliikuntapaikkoineen aktivoi liikkumaan ja on turvallinen. Kunnan järjestämiä varhaiskasvatuksen palveluita käyttää n. 85-90 lasta, joista myös esiopetukseen osallis-
tuu 21. Päiväkodissa kirjoilla on tällä hetkellä n. 55 lasta, perhepäivähoidossa n. 22 ja ryhmäperhepäiväkoti Tuulentuvassa 11. Päiväkodissa kirjoilla olevien lasten määrään vaikuttaa jatkossa syntyvyys ja perhepäivähoitajien määrä sekä Tuulentuvan käyttö. Vuorohoidossa olevien lasten määrä on lisääntynyt. Vuorohoito tapahtuu pääsääntöisesti päiväkodissa. Alle kouluikäisistä lapsista päivähoidon piirissä on yli 60%. Vaalassa on nimetty kunnanhallituksen päätöksellä (23.6.2015 §148) päiväkodin rakennustoimikunta. Rakennustoimikunta ohjaa päiväkodin rakentamista hyväksytyn hankesuunnitelman ja kustannusarvion pohjalta. Rakennustoimikunnan puheenjohtajana toimii sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jouko Roivainen ja sihteerinä varhaiskasvatuksen johtaja Riitta Korhonen.
Kotipitäjä
Nro 17 26.8.2015
3
Päivärinteen Martat valmistautuvat syksyn työkauteen – Martat ovat toiminnallista väkeä. He auttavat, kouluttavat ja tekevät yhteistyötä ihmisten ja järjestöjen kanssa. Päivärinteen Marttojen näköaloja tulevaan syksyyn ja hieman menneeseenkin työkauteen kuvailee Kirsti Männikkö. Hän on ollut toiminnassa mukana parisen vuotta. Yhteistoimintaa mm. Oulun Marttojen kanssa on pidetty esillä erityisesti koulutuksen osalta. – Kokoontumistilana meillä on ollut Päivärinteen sairaalan tilat, jotka Muhoksen kunta on vuokrannut käyttöömme. Yhteistoiminta kunnan kanssa on toiminut sujuvasti eikä kiviä ole päässyt kertymään kenkiin, kuvailee Kirsti. Ruokapuoli on vahvasti mukana tekemisessä ja siinä yhteydessä esille tulevat valistus ja kierrätys. Kokoontumiset ovat hengeltään rakentavia. Sosiaalisena yhteisönä Martat ovat aktiivisia osallistumaan monenlaiseen yhteistyöhön. He auttavat vanhuksia, käyvät tapaamassa yksinäisiä sairaalassa ja muistavat koulun lapsia pie-
nillä lahjoilla. Paljon voitaisiin tehdä vielä ennaltaehkäisevää työtä eikä siitä välttämättä koituisi kustannuksia kun nykyisin lähes kaikki lasketaan rahassa. – Muuttuvassa yhteiskunnassa on luotava jotakin perinteisiin tukeutuvaa ja pyrittävä vaikuttamaan arvomaailmaan, juttelee Kirsti Männikkö. Syksyisin ruokapuolella merkittävää osaa marjojen lisäksi näyttelevät sienet, joita on tänä vuonna ollut yllättävän vähän. Niistä laitettava ruoka on todella hyvää mutta on tunnettava sienet, joista ruokaa laittaa. Meillä kasvaa joitakin sienilajeja aivan pihapiirin tuntumassa, mistä niitä on helppo kerätä myös muuhun kuin ruoanlaittoon. Tällä Kirsti viittaa lankojen värjäykseen luonnosta saatavilla väreillä. On mielenkiintoista nähdä millainen väri paljastuu kun sienet on saatu valmistettua lankojen värjäystä varten. Kasveista saadaan monenlaisia värisävyjä ja usein on yllättävää nähdä mikä on lopputulos. Värisävy määräytyy lämpimyydestä ja
liuoksen happamuudesta. Värjäykseen liittyy paljon pieniä ja hieman suurempiakin yksityiskohtia mutta tärkeintä on että on hauskaa värien valmistuksessa. Esimerkkinä Kirsti mainitsee punasipulin, jonka kuoresta valmistettu väriaines onkin tumman vihreä ja kaunis sellainen. Kokeiluja on tehtävä koska muuten ei synny mitään valmista. Veden laatu on myös tärkeä tekijä luonnonvärien valmistuksessa. Värien tekeminen on yleistymässä Suomessa, tarvittavat aineet on tilattava netistä. – Me Martat arvostamme käsityöammatteja ja siksi vierailemme paikallisten osaajien luona. Leipominen on ollut ohjelmassa jo pitkään ja esimerkiksi viime työkautena ohjelmassamme oli leivän tekeminen. Olemme myös järjestäneet täytekakkukurssin ja tehneet makkaraa, opettajat olemme saaneet Oulun Martoista. Kyllä maistuivat hyvältä kasvismakkara ja kalamakkara. Muhoksen Marttojen kanssa on opeteltu mm. saippuan tekoa,
lopputulos oli yllättävän hyvä käyttöön, kuvailee Kirsti Männikkö Marttojen aktiivisuutta.
Teksti ja kuva Kari Miettunen
Yhdessä ollessamme osaamisemme on todella laaja-alaista, kertoo Kirsti Männikkö Päivärinteen Martoista.
Ilmakitaransoiton MM-kisojen 20-juhlavuoden erikoisohjelmistossa huumoripitoisia hetkiä lavalla ja kankaalla Kaksikymmentä vuotta playbackin juhlaa täyttyy ensi viikolla, kun Ilmakitaransoiton MM-finaali kruunaa Oulun juhlaviikkojen ohjelmatarjonnan perjantaina 28. elokuuta Rotuaarin aukiolla. Mestaritason finaalishow’n lisäksi festivaali juhlii maailman ironisinta taidelajia tarjoamalla isolla kädellä ilkikurista rokkioopperaa pitkin viikkoa.
Ilmakitaraviikon tärppeinä Hurmos käyntiin hiellä ja hiusharjoilla. Ranskalainen Airnadette – We Will Dub You – komediamusikaali Uudella Seurahuoneella Ilmakitarayleisö muistanee vielä ranskalaisen Günther Loven, jonka kultaiset spandexit kirittivät (ja kiristivät) miehen tuplavoittoon vuosien 2009 ja 2010 kisoissa. Rajun rakkauden kultainen ruhtinas on takaisin Oulussa, ja niin ovat myös hänen ystävänsä. Yhdessä he dubbaavat teidät pophistorian ja kulttiklassikoiden läpi pikantilla ranskalaishuumorilla höystettynä.
Airnadette elää todellista rock-unelmaa – päästämättä ääntäkään. Tiettävästi maailman ainoa ammattilaistason ilmabändi on noussut menestykseen niin Euroopassa kuin valtameren toisella puolella ja esiintynyt kymmenilletuhansille ihmisille, tähdittänyt mainoksia ja TV-ohjelmia – ja julkaissut jopa ihka oikean albumin. Muutamia vuosia kierrettyään Airnadette päätti viedä huulisynkan seuraavalla tasolle käsikirjoittamalla kokonaisen dubbausmusikaalin. Ei eläviä ääniä, ei rekvisiittaa, ei instrumentteja – vaan parodioiva läpileikkaus pop-musiikkiin! We Will Dub You nähdään ensi viikolla Oulussa Suomen ensiesityksessä. Musikaalia on tähän mennessä esitetty mm. Glastonburyssä, Edinburgh Fringessä, Lontoon Underbellyssä, Kanadassa ja kymmenissä Euroopan kaupungeissa. Oulun Uudella seurahuoneella tästä raisusta komediamusikaalista nautitaan kahteen otteseen ilmakitaraviikon keskiviikkona ja torstaina.
Airnadette – We Will Dub You ke 26.8. klo 20 / To 27.8. klo 20 / Kesto 90 min. / Uusi Seurahuone (Rantakatu 4, Oulu) / K-18 Liput: ennakko Lippupalvelusta 18€ (+ Lippupalvelun palvelumaksu 0-2,50€), ovelta 20€. Oulun Energian etuasiakkaille 15€. “Airness is like porn. You know when you see it.” Air Guitar Carte Blanche –videonäytös Kulttuuritalo Valveella. Kuten vanha ilmakitarakansa tietää, ilmavuuden kyllä tuntee. Ja sitähän tässä juhlavuoden videonäytöksessä riittää. Ilmavuutta, nimittäin. Oulun Musiikkivideofestivaalin vahinkolapsesta maailmaanmaineeseen ponnistaneen oululaistapahtuman historia on täynnä ikimuistoisia hetkiä. Niistä parhaimmat esitetään isolla kankaalla kahden maailmanmestarin juontamana: näytöksessä ovat paikassa ilmakitaralegendat Aline “The Devil’s Niece” Westphal (MM 2011/Saksa) ja Justin “Nordic Thunder” Howard (MM 2012/ USA). Kuluneet kaksikymmentä vuotta kertovat, ettemme
edes yritä arvailla näytöksen muuta sisältöä. Air Guitar Carte Blanche feat. The Devil’s Niece & Nordic Thunder To 27.8. klo 16 / Kesto 120 min. / Kulttuuritalo Valve (Hallituskatu 7, Oulu), Valvesali / Liput 4€ Valveen lippumyymälästä 20. Ilmakitaransoiton MMkisat 26.-28.8. Lisätietoja ohjelmistosta: www.ilmakitara.fi Ilmakitaransoiton MM- kisojen tarkoitus on edistää maailmanrauhaa. Ilmakitaransoiton ideologian mukaan sodat loppuvat, ilmastonmuutos pysähtyy ja kaikki pahat asiat katoavat, jos kaikki maailman ihmiset soittavat ilmakitaraa. Tämän vuoksi kilpailun päätteeksi kaikki maailman ihmiset kutsutaan soittamaan ilmakitaraa yhtä aikaa, maailman pelastamiseksi.
Haapalan Juustoleivässä maistuu lähitilan maito myynti@vaalanjuustola.fi puhelin 044 512 1712 www.vaalanjuustola.fi
Kotipitäjä
4
Nro 17 26.8.2015
Suomen luonnon päivä Kivesvaaran Retkeilyalueella la 29.8. Elokuun viimeisenä lauantaina vietetään valtakunnallista Suomen luonnon päivää. Paltamossa Kivesvaara kutsuu 29.8. klo 11 - 16 kaikenikäisiä ihmisiä ja perheitä tutustumaan vaaran kiehtovaan luontoon ja nauttimaan retkeilystä. Saattaapa paikalla näkyä maahisia ja peikkojakin. Paltamon Luonto ry:n puheenjohtaja Vesa Hyyryläinen avaa tapahtuman klo 11. Opastettuja retkiä on alueella seuraavasti: Klo 11.15 sieniretki, klo 12 koko perheen retki Yölinnunkuruun (2 km), klo 14 retket Pahalouhokseen (Louhoksen kierros 7.6 km) ja Yölinnunkuruun (Kurunpolku 9,9 km). Myös muille reiteille (Kantolan lenkki, 6 km sekä liikuntaesteisten reitti, 2 km) järjestetään opastus tarvittaessa. Retkeilyalueen kodan läheisyydessä on toiminnallisia pisteitä lapsille ja aikuisille. Vaaralta
voi mm. seurata kaukoputkella kalasääski -perheen elämää. Tapahtuman yhteydessä myös Vaarojen Vaeltajien Partiopamaus, syyskauden aloitus. Lettuja, tikkupullia, kahvia ja mehua on tarjolla ilmaiseksi! Myynnissä on makkaraa, pullaa ja arpoja! Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Paltamon Luonto ry, MLL:n Paltamon yhdistys, Vaarojen Vaeltajat, Paltamon 4H-yhdistys, Kivesjärven Kyläyhdistys, Elämyskeskus Jättiläisenmaa, K-market Tervatori, Paltamon Osuuspankki ja PaltamonPandion. Tapahtuman fb-sivut: ”Suomen luonnon päivä Kivesvaaran retkeilyalueella” Suomen luonto on juhlan arvoinen. Kivesvaaran laelta avautuvat jylhät järvimaisemat. Lajistoltaan rikkaat monimuotoiset metsät ja alueen kiinnos-
tava geologinen ja kulttuurinen historia elähdyttävät ja innoittavat kulkijaansa. Paltamossa syntynyt runoilija Eino Leino on kirjoittanut alueen historiasta vaikuttuneena runoelman Kivesjärveläiset Kivesvaaran retkeilyalue valittiin vuoden 2014 retkipaikaksi. Retkeilyreitit avattiin käyttöön 18.10. 2014. Retkeilyalueen reittisuunnittelussa on huomioitu retkeilijöitä kiinnostavat erityiskohteet, kuten Pahalouhoksen alue ja Yölinnunkuru. Kaikki reitit on merkitty maastoon. Myös liikuntarajoitteisille on oma reittinsä. Kolmatta kertaa järjestettävänä Suomen luonnon päivänä on tarkoitus juhlia luontomme tuomaa iloa ja oivaltaa sen hyvinvointia edistävä vaikutus. Päivästä on tavoitteena tehdä uusi suomalainen kansanperinne ja virallinen liputuspäivä. Suomen luonnon päivänä
järjestetään retkiä ja tapahtumia eri puolilla Suomea. Päivän pääkoordinaattorit ovat Suomen ympäristökeskus SYKE,
Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallituksen luontopalvelut ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL.
https://www.facebook.com/ SuomenLuonnonPaiva, http:// suomenluonnonpaiva.fi/
Vanhan pihapiirin lauluilta Pikkaralassa Mikäpä voisi olla nautittavampaa kuin viettää yhteislauluiltaa vanhan pihapiirin miljöössä aurinkoisen lauantain iltapäivänä. Vasalan tilan portille sijoitettu teksti toivotti yleisön tervetulleeksi paikalle ja Maurin kuljetus toimi nonstoppina tuoden ihmisiä tilaisuuteen Pikkaralan koulun pihamaisemista. Tapahtuman järjestäjänä toimi aktiivinen Pikkaralan kylätoimikunta, jonka puheenjohtaja Janne Koskela toivotteli avauspuheenvuorossaan nautinnollista lauluiltaa. – Tässä muodossa yhteislauluilta on ensimmäinen ja olemme järjestäneet sen yleisön pyynnöstä, kertoo kylätoimikunnan puheenjohtaja. Musiikillisen iloittelun aloitti Varjakka String Band. Yhtye ei ollut aivan ensimmäistä kertaa asialla toteuttaessaan näköistään musiikkia. Yhtye on perustettu vuonna 2011 ja se tekee kymmenisen keikkaa vuodessa. Esiintymisiä on ollut mm.Haapavesi Folk tapahtumassa ja Kaustisten Kansanmu-
siikki festivaaleilla. Akustinen soitanta pitää sisällään kaksi kitaraa, kontrabasson, banjon, mandoliinin sekä viulun ja tietysti hyvän laulusolistin, jonka ilmeikäs tulkinta sai tekstit elämään. Yhtyeen soitannasta välittyi aito countrymeininki laulujen tekstien kertoessa elämän karusta arjesta mukavasti huumorilla höystettynä. Mahtuipa laulutekstien joukkoon myös lapsille tarkoitettuja, joista mainittakoon mm. Hiekkalinna. Kappaleet ovat yhtyeen omaa tuotantoa. Varjakka String Band on iloisten soittajien iloinen ryhmä, jonka soitannasta välittyy into ja taito tehdä musiikista kertovaa ja helposti ymmärrettävää. Ryhmä sai esityksistään raikuvat ja hyvin ansaitut ablodit. Olihan esitys aivan erinomainen mauste kesäiseen bluegrass- iltaan. Lauluillassa ennen yhteislauluun siirtymistä yleisö sai kuulla yksinlaulua Teri Tsokkisen esittämänä. Hän säesti itseään kitaralla ja käsitteli soitinta esi-
tettävän kappaleen vaatimalla tavalla. Terin innostus musiikkiin on veren perintöä kun sitä on perheessä harrastettu. – Opiskelu vie aikaa mutta musiikki kulkee mukana ja kiinnostavaa olisi ottaa ohjelmistoon myös jazz ja blues musiikkia, kertoo Teri Tsokkinen. Yhteislaulua varten oli jaossa tilaisuutta varten painettu lauluvihkonen ettei kukaan yleisöstä jäisi sanoista paitsi. Laulaminen on hyvä tapa lisätä yhteisöllisyyttä ja antaa kaikille mahdollisuus toteuttaa itseään juuri niillä lahjoilla, joita on saanut. Laulut oli koottu vihkoon tutuista kansanlauluista ja aloitus oli iltaan hyvin sopiva, Ilta Oulujoella. Hyvin kajahtelivat pihapiirin iltaan Suutarin emännän kehtolaulu, Kalliolle, kukkulalle, Käyn ahon laitaa ja Petri Laaksosen tekemä Täällä Pohjantähden alla. Yhteislaulua säestivät Teri Tsokkinen kitaralla ja Virva Pietilä viululla. Viihtyisä piha vanhoine rakennuksineen antoi hyvät puitteet
Oulujokiseura ry:n kotiseututoiminnasta kertoivat seuran sihteeri Marja-Liisa Suvanto (vas.)ja puheejohtaja Erkki Suvanto (kesk.). Kotiseutuliiton toimintaa valotti Pirjo Karhu (oik.).
koko Village Festival -kylätapahtumalle.
Paikallisuus ja kotiseutu tärkeitä Kotiseutuliiton työssä Pohjois-Pohjanmaata Kotiseutuliiton valtuustossa edustava Pirjo Karhu valotti, miten kotiseuturakkautta painotetaan liiton toiminnassa. – Nykyisin kun paikallisuus ja kotiseutu on jätetty taka-alalle, osittain jopa unohdettu, on tärkeää vaikuttaa niiden ottamiseksi huomioon kasvatustyössä. Kotiseutuliitto on antanut julkilausuman kolmannen sektorin työn tärkeydestä yhteiskunnassamme ja kotiseututyön ottamista myös koulukasvatukseen. Paikallisuuden myötä voidaan vahvistaa nuorten identiteettiä, kuvailee Pirjo Karhu kotiseututyön tärkeyttä. Pikkaralan koulun käy hyvin esimerkiksi paikallisuuden tuomisesta kouluopetukseen, siellä paikallinen kulttuurikasvatus on ollut hyvin esillä. Tällainen merkittävä kylätapahtuma kuten tämä yhteislaluilta on ollut on hyvä osoitus paikallisuudesta toteutettuna. Täällä on paikalla kotiseutuaan arvostavaa yleisöä ja yhteisöllisyyden lisäämiseen voidaan vaikuttaa näinkin mukavalla tavalla. Tapahtumapaikan Vasalan kartanon isäntä on syntyperältään ranskalainen Marc De Tugny ja hän soittaa banjoa Varjakka String Bandissa. – Tällainen tekeminen on hyvä osoitus myös monikulttuurisuudesta positiivisessa mielessä. On rikkautta, että meillä on täällä Pikkaralassa myös tällaista kansainvälistä tietämystä ja tekemistä käytettävissä, kertoo Pirjo Karhu viitaten myös Pikkaralan kylän pitkään historiaan Oulujokivarren merkittävänä pysähdyspaikkana. Hän lisää vielä, että suuri KIITOS
Vasalan tilan isäntäväki Leena ja Marc saattoivat olla tyytyväisiä tapahtuman onnistuneesta toteutuksesta
Vasalan tilan isäntäväelle heidän suostuessaan myöntämään kartanomiljöö yhteislauluillan tapahtumapaikaksi.
Oulujokiseura juhlii Jaakon päivänä Seuran perustamisesta lähtien sen tavoitteena on ollut pitäjänja kunnanhistorian kokoaminen ja kirjoittaminen. Tuloksia tästä ovat Matti Huurteen ja Jouko Vahtolan kirjoittama teos Oulujokilaakson historiaa, joka ilmestyi vuonna 1991 ja Antero Tervosen kirjoittama Oulujokisten sata vuotta, joka ilmestyi vuonna 1999. – Seura perustettiin kesäkuussa 1960 Pikkaralan koululla. Seura järjestää retkiä, tekee perinnetyötä ja kehittää Turkansaaren museota, kertoo seuran nykyinen puheenjohtaja Erkki Suvanto. Verkostoituminen on nykypäivän trendi ja yhteistyömuotoja etsitään ja kehitellään jatkuvasti. Seura myöntää myös vuosittaisen Tervaneuvoksen arvonimen, joka perinne aloitettiin 2012. Vuoden 2015 Ter-
vaneuvoksen arvonimen saivat: Rössypottuseura Helsingistä, Kotiseutuneuvos Martti Asunmaa Haukiputaalta, PohjoisPohjanmaan Nuorisoseurojen liitto Oulusta, kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulusta, agronomi Marjatta Perälä Oulusta ja agronomi Erkki Suorsa Oulusta. Seura on järjestänyt mm. valokuvauskilpailun nuorille teemalla Turkansaari nuorten silmin. Kisassa jaettiin kolme palkintoa. Stipendejä on jaettu mm. Oulun yliopiston historian laitokselle ja Turkansaaren kirkko sai uuden ukkosenjohdattimen, kertoo puheenjohtaja seuran aktiivisuudesta kotiseututyössä. Peruskorjattu Maikkulan kartano on saatu seuran ”kotitaloksi”. Siellä säilytetään seuralle kuuluvaa esineistöä. Seuran pöytäkirjat ja muu arkistoitava tietokanta toimitetaan Oulun maakunta-arkistoon. Näin seuran toiminta välittyy jälkipolville.
Teksti ja kuvat Kari Miettunen
Kotipitäjä
Nro 17 26.8.2015
5
Paltamolainen Pekka Tervonen SM-tractor pullingin kakkoseksi Paltamolainen Pekka Tervonen on osallistunut neljänä kesänä Suomen mestaruuskilpailuun traktorpulligissa ja saavuttanut mallikaita tuloksia mm. pari kertaa ykkössijan Farmari 2500 luokassa Ford 5095 merkkisellä pikkulärpäkkeellään, joksi traktori on nimetty. Tämän kesän saavutus oli kakkossija. Osakilpailut järjestetään kesäisin samoilla paikkakunnilla eli kesäkuussa Piikkiössä ja Haapajärvellä, heinäkuussa Nurmeksessa Tyrnävällä ja Kalajoella sekä elokuussa Härmässä. Pekka kertoo, että innostus lajiin syntyi hänen seuratessaan tractor pulling -vetokisoja, ja kun muutekin konehommat ovat aina kiinnostaneet. Aivan ilmaista ei harrastus ole, sillä traktori ja sen huoltaminen maksavat, samoin kuljetus kilpailupaikoille. Pekka sanookin, että sponsorit ovat välttämättömiä, koska kone tarvitsee säätöjä ja huoltoa sekä kuljetusauton. Hänellä on ollut onnea sillä kuljetuksiin on osallistunut hänen työnantajansa Kainuun Sora ja huoltohommista on tänä kesänä vastannut Jari Korhonen Jarin Kone ja Korjaus yrityksestä. Sponsoreina ovat myös Paltamon Neste Oil, Jouni Kontio Oy, JLMachine Oy, Sirviö Oy, Maanrakennus Möttönen ja Maanrakennus Pasi Holappa. Tractor pulling on moottoriur-
heilulaji, jossa traktorilla vedetään painonsiirtolaitetta eli jarruvaunua 130 metrin mittaisella ja 10 metriä leveällä radalla niin pitkälle kuin kone jaksaa vetää. Ajokertoja on kaksi ja voittaja on se joka vetää jarruvaunua pisimmälle. Pekka sanoo, että suuri merkitys on kytkimen oikeaoppisella käytöllä ja myös vetorenkaiden purevuudella. ”Tärkeää on startti, jolla on suuri merkitys vetomatkaan. Kannattaa selvittää myös se onko rata kuiva vai märkä ja kova vaiko pehmeä”,
Pekka määrittelee. Lisäksi hän pitää tärkeänä ratatuntemusta, koska veto suoritetaan yhdellä vaihteella, jolloin oikean vaihteen valinnalla on tärkeä osuus. Pekka pitää huoltomiesten mukana olemista tärkeänä ja apuhenkilöä, jona tämän kesän aikana on toiminut Pekan vaimo Pauliina. Pekan mukaan perheen tuki on tärkeää tässäkin lajiharrastuksessa ja sitä hän sanoo myös saaneensa. Myös Pekan ja Pauliinan 2,5 vuotias poika Mikael on ollut useasti mukana kilpailumatkoilla ja
innokas konemies sekä isänsä kannustaja. Pekka kertoo harkinneensa farmari 2500 luokassa ajamisen lopettamista ja siirtymistä suurempaan Super farmari luokkaan. Tosin mitään varmoja päätöksiä hän ei sano vielä tehneensä, koska muutos siirymisestä suurempaan luokaan maksaa moottorimuutosten vuoksi.
-PM-media/Paltamo.
Paltamolainen Pekka Tervonen tuli tämän kesän Tractor Pulling SM -kisoissa toiseksi. Aiemmin hän on vienyt Suomen mestaruuden kaksikin kertaa. Myös Pekan sylissä oleva 2,5 vuotias Mikael-poika on innokas konemies.
Koululaisille esitys juhlavuosien kunniaksi
Kesäkausi päättyi Karonkkaan Viime lauantaina päätti kesäteatteri kesäkautensa perinteiseen Karonkka illanviettoon,
Puh. 08 2377 9501 Korjauta kattosi hyvän sään aikana. • Kostunut välikatto voi käydä kalliiksi. • Vaihda varttikatto ennen vuodenvaihdetta – purkutyö kallistuu! • Katto jopa 2 päivässä! • Kysy meiltä rahoituksesta.
Oulun yksikkö
Paltamon kesäteatteri 40 vuotta Paltamossa Korpitien ja Kontiomäen koulujen ylä- ja alaluokkien oppilaat saivat viime viikon torstaina annoksen kulttuuria, kun Paltamon kesäteatteri esitti heille ylimääräisenä esityksenä tämän kesän näytelmän ”Koko kaupungin Vinski”. Esityksen oli tilannut Paltamon koulutoimi. Tämän kesän näytelmää kävi katsomassa 1400 henkilöä. Kun mukaan otetaan nyt koululaisille esitetyn näytelmän katsojat, nousi katsojamäärä yli 1700 henkilön. Kesäkauden näytelmän ohjauksesta vastasi Merja Moilanen, jolla on kokemusta myös aiemmilta vuosilta mm. Maksettu rakkaus ja Konsultti nimisten näytelmien ohjaamisesta. Paltamon kesäteatteri on toiminut tasan 40 vuotta, mutta mitään erityistä merkkijuhlaa se ei vietä. Myös Paltamon kunta on 150 vuotias, joka myös oli osatekijänä koululaisille järjestettyyn ylimääräiseen esitykseen.
VINKKI SÄÄSTÖKUURIIN, SOITA KATTOLUURIIN:
jossa muisteltiin kesäkauden toimintoja vapaan ohjelman merkeissä. Tapahtumassa muistettin myös nuoria näyttelijöitä pienellä stipendillä. Tänä vuonna stipendin eli valkoisen kirjekuoren saivat Joni Tolvanen, Pekka Väyrynnen ja Sonja Klemetti. Karonkassa syötiin maukausta Markku Väisäsen valmistamaa lihasoppaa ja kahviteltiin kahvin ja 40-vuotiskakkua maistellen sekä laulettiin karaokea.
Kesäteatteri tarvitsee toimijoita Paltamon harrastajateatterin hallituksen puheenjohtaja Heikki Anttonen aikoo jättää tämän toimintakauden päätyttyä 15 vuotta kestäneen puheenjohtajuutensa.Uusi puheenjohtaja valitaan ensi vuoden keväällä. Kuitenkaan kesäteatteria hän ei aio kokonaan unohtaa, vaan lupaa jatkossa olla mukana muissa erinäisissä tehtävissä. ”Kesäteatteri tarvitsee toimijoita joita muutoinkin on vähän, niin näyttelijöissä kuin talkooväessäkin. Toiminnan joustavaan pyörittämiseen vaa-
ditaan noin kuutisenkymmentä henkilöä, joten talkooväkeä ja näyttelijöitä tarvitaan”, sanoo Anttonen. Viimeiset kolme vuotta ovat olleet teatterilla kiireistä aikaa, sillä rakenteita on uudistettu ja toimitiloja paranneltu tekemällä uudet näyttämötilat ja kattamalla katsomo. Hanke maksoi toistasataatuhatta euroa ja siihen saatiin tukea EU:lta. Nyt omavastuuosuus on maksettu, joten velkaa ei enää ole. Siitä puheenjohtaja olikin tyytyväinen, koska näin hallituksen puheenjohtajuus on helpompi luovuttaa toiselle.
- PM-media/ Paltamo.
Paikalliset pojat!
laaturemontti.fi
Jutut luettavana myös netissä: www. maaseutulehdet.fi Kesäkauden talkooväkeä, toimijoita ja näyttelijöitä perheineen osallistui Paltamon kesäteatterin perinteiseen Karokka-illanviettoon, joka oli samalla kesänäytäntökauden päätöstilaisuus.
Paltamon kesäteatteri esitti juhlavuosien kunniaksi ala-ja yläkoulun oppilaille ylimääräisenä esityksenä kesän näytelmän ”Koko kaupungin Vinski”. Kesäteatteri täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja Paltamon kunta 150 vuotta.
6
DNA laajentanut 4Gverkkoaan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla DNA on kesän aikana laajentanut 4G-kuuluvuutta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. 4G:n myötä esimerkiksi videoiden katselu ja etätyö helpottuvat. 4G-kuuluvuus on parantunut erityisesti Halsualla, Ylivieskassa, Oulaisissa, Kärsämäellä, Siikalatvassa, Siikajoella ja Lumijoella. Halsualla 4G-kuuluvuutta ei ole aikaisemmin ollut ja nyt tehtyjen parannusten myötä kuuluvuus kattaa jo lähes 80 % alueen väestöstä. – 4G/LTE –kuuluvuuden myötä esimerkiksi viihdepalvelujen käyttäminen ja etätyö helpottuvat. Parhaimmillaan esimerkiksi mökkeilykausi pitenee, kun töitä voi tarvittaessa hoitaa mökiltäkin käsin, toteaa DNA:n puheliiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan. Viimeisen vuoden aikana 4G-liikenne on DNA:n verkoissa kasvanut lähes 300 prosenttia ja tällä hetkellä jo 60 prosenttia kaikesta datasta siirtyy 4G-verkossa. DNA:n ennusteen mukaan 4G-datasiirto kasvaa vuoden loppuun mennessä yli kaksinkertaiseksi vuoden alkuun verrattuna 4G LTE -rakentamisen yhteydessä DNA päivittää myös paikalliset 3G- ja GSM-verkot, jotta yh-teyksien laatu paranee myös 3G-liittymiä ja -puhelimia käyttävillä asiakkailla. Investoinnit 4G-verkkoon ja -palveluihin jatkuvat merkittävinä, sillä verkkoja laajennetaan jatkuvasti eri puolilla maata. Jo yli 4,7 miljoonaa henkilöä asuu DNA:n 4G-verkon saatavuusalueella. Maanlaajuinen 99 % väestöpeitto saavutetaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Ajantasaisen 4G-kuuluvuuden omalla koti -tai mökkipaikkakunnalla voi tarkistaa peittokartastamme: www.dna.fi/ verkko
Kotipitäjä
Nro 17 26.8.2015
Luovia ideoita rakentamiseen Uudenlaista rakentamista lupaa keväällä perustettu rakennusliike Rakmove Oy, jonka perustaja ja toimitusjohtaja Ville Huusko on nuoresta iästään huolimatta jo varsin kokenut rakentaja. – Ennen osakeyhtiötä toimin pari vuotta yrittäjänä toiminimellä. Oulua sijaintipaikkanaan pitävä yritys urakoi pääasiassa välillä Oulu-Kajaani. Yrityksen perustaja on kotoisin Vaalasta, työntekijät samoin Vaalasta tai muualta Kainuusta. Työmaista monet ovat sijoittuneet Kainuuseen ja Vaalaan. Yrityksen vahvuutena on monipuolinen osaaminen pientalorakentamisessa, puurakentamisessa ennen kaikkea. – Periaatteenamme on tarjota joustavaa ja tehokasta apua erilaisiin rakennusprojekteihin yksityisille ja yrityksille. Meillä on kokemusta vaativista rakennushankkeista rakennusliikkeiden ja yritysten kanssa. Asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti teemme kaikki kodin remontit asiakkaan toiveet huomioiden, Huusko kiteyttää. Hänen mukaansa firman työntekijöiden laaja osaaminen ja hyvät paikalliset yhteistyökumppanit ovat tae laadusta. – Meiltä saa avaimet käteen –palvelua tai osaurakkatoteutuksia. Ja toteutamme rakentamisen myös sokkelista viimeiseen listaan. Putki- ja sähkötyöt tee-
Puurakentaminen on Rakmoven erityisalaa.
tämme paikallisilla yrittäjillä. Suomessa eletään parhaillaan taantuman aikaa, mutta Ville Huusko näkee rakentamisessa aavistuksen verran virkoamista. – Isoja projekteja on vireillä ja pienilläkin on kysyntää. Enemmän niitä toki saisi olla. - Kotitaloudet unohtavat herkästi verottajan suoman kotitalousvähennyksen merkityksen kodin saneerauksissa ja remonteissa. Pystymme tarjoamaan kilpailukykyiseen hintaan hommat alusta loppuun tehtynä, työnosuus kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin. Pienyrityksenä hallintokulut ovat pienemmät kuin suurilla yrityksillä ja näin ollen turhia kuluja saadaan vähemmäksi, minkä myymme sen tulemme myös itse suorittamaan, Huusko vakuuttaa. Hän haluaisi ihmisiltä uskallusta kokeilemaan uutta. – Ajatuksena olisi tuoda uudenlaista ja nykyaikaista rakentamista sekä erilaisia vaihtoehtoja ihmisten tietouteen, ajatuksia
arjen luksuksesta. Jokainen asiakas on oma persoona, myös kodeista voimme ideoiden tehdä näyttäviä ja persoonallisia. – Kaikki, mikä ajatuksena tai ulkonäöltä näyttää kalliilta, ei välttämättä tarkoita perusrakentamista kalliimpaa. Talviajat ovat myös erityisen hyvää aikaa suorittaa kodin pienempiä remontteja kuten esimerkiksi kylpyhuoneremontteja. Märkätila-asennuksissa olemme sertifikoituja asentajia. Työt suoritetaan oikeilla menetelmillä, nykyaikaisilla opeilla ja tuotteilla, joten pystymme varmistumaan työn onnistumisesta. Jatkuva koulutuksen ylläpitäminen varmistaa myös osaamisen. Suoritamme myös IV-asennuksia ja – saneerauksia pienrakentamisen puolella ja meiltä löytyy oma alan asentaja velipoikani Jussi Huusko.
Nuorekas tiimi Ville Huusko on työskennellyt ammatin parissa 14 ikävuodes-
Toimitusjohtaja Ville Huuskon tapaa normaalisti työvaatetuksessa kiireisenä.
ta asti kesätöiden ja vapaa-ajan merkeissä. Kiinnostus alaan johti rakennusalan perustutkintoon OSAO:ssa vuonna 2009. Alan taitamisesta kertovat neljäs sija Taitaja SM-kisoissa 2008 sekä kultamitali kirvestöissä Ammattitaidon EMkisoissa samana vuonna sekä pronssi joukkuekisassa. 2009 hän osallistui Ammattitaidon MM-kisoihin talonrakentajana. - Olen ollut mukana monenlaisessa rakentamisessa pienistä remonteista kerrostalotyömaalle asti. Kokemusta on kertynyt myös kisojen merkeissä. Kanadassa, Hollannissa ja Saksassakin asti on oltu rakentamassa erilaisia projekteja, Saksassa erityisesti hirsihommissa. Hirsirakentaminen on mielenkiintoista puuhaa. Monien vaiheiden kautta Huusko ryhtyi yrittäjäksi toiminimellä vuoden 2013 alusta. – Innostus syntyi, kun olen yrittäjäperheestä. Yrittämisessä kiehtoo vapaus ja saa olla itse itsensä pomo, toki vastuu on suuri ja työmäärät suuria. Rakmove Oy työllistää yrittäjän lisäksi tarpeen mukaan 1-3 henkilöä. Viimeisimpänä tiimiin liittyi muuraus- ja laatoitustöhin erikoistunut Vuolijoelta kotoisin oleva Tommi Heiskanen, jonka Huusko tapasi ensimmäisen kerran ammattitaidon SM-kisoissa 2008. – Laaja osaamisemme kasvoi entisestään ja näin ollen pystymme tarjoamaan myös muuraustyöt niin uuni- ja hormimuurauksista suurempiin urakoihin, myös vaativat laatoitustyötkin onnistuvat. Tommi on omalla osaamisellaan alansa taitaja, Suomen mestari kouluajoilta, Huusko mainitsee tyytyväisenä. Vuoden alusta Ville Huuskon työparina ja oppimassa ammattia on ollut Jani Sumiloff, joka suorittaa rakennusalan perusopintoja. – Itse koen käytännön oppien siirtämisen tuleville ammattilaisille tärkeänä. Jani on nuoruuden innolla mukana oppimassa rakentamista ja tuleva ammattilainen.
Ilkka Hietala
Kotipitäjä
Nro 17 26.8.2015
Sauna, astiankuivauskaappi ja kengät eteisessä
Niistä syntyy suomalaiskoti Ei ole kiukaan tuoman lämmön voittanutta: sauna kuuluu suomalaiseen kotiin. Tämä käy ilmi Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan kyselystä, jossa haettiin suomalaisen kodin tekeviä tunnuspiirteitä. Saunan ohella kärkeen nousivat keittiöistä löytyvä astiankuivauskaappi sekä eteiseen jätettävät kengät. Sauna sai Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä ylivoimaisen ykkössijan 80 prosentin kannatuksella. – Oma sauna on monelle suomalaiselle itsestäänselvyys ja olennainen osa kotia. Saunaa kannattivat kyselyssä erityisesti miehet sekä omakotitalossa asuvat, joista jopa 88 prosenttia piti sitä kodin tekevänä asiana, tutkimuspäällikkö Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitosta selvittää. – Aiemmin tänä vuonna julkaisemassamme tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että saunassa suomalaisuus merkitsee: tuolloin liki joka toinen vastaaja piti suomalaista alkuperää tärkeänä erityisesti kiukaissa, kun kyse oli rautakaupasta ostettavista
tuotteista. On hyvä muistaa, että juuri tämänkaltaisilla valinnoilla on merkittävä vaikutus maamme työllisyyteen: kymmenen lisäeuroa suomalaisiin tuotteisiin toisi vuositasolla maahamme 10 000 uutta työpaikkaa, Eljala jatkaa. Saunanrakennuksessa trendinä laadukkaat materiaalit ja näyttävyys Saunan jälkeen merkittävimmät suomalaiskodin ominaispiirteet löytyvät eteisestä ja keittiöstä, sillä kakkos- ja kolmossijat kyselyssä menivät astiankuivauskaapille (54 %) ja eteisessä oleville kengille (53 %). – Myös luonnonmateriaalit ja design ovat kyselyn mukaan tärkeitä. Suomalaiseen kotiin kuuluvat vastaajien mukaan niin puu kuin Iittalan ja Arabian astiat, jotka olivat varsinkin naisten mieleen. Mitä sukupolvien erilaisiin mieltymyksiin tulee, räsymatot ja ryijyt miellyttivät vanhemman sukupolven edustajia siinä missä nuoremmilla on kodeissaan todennäköisemmin Muumimukeja ja Marimekon tuotteita,
Eljala esittää. Tulokset eivät yllätä K-raudan ja Rautian markkinoinnista vastaavaa markkinointijohtaja Raimo Jaakkolaa Rautakeskosta. – Sauna on suomalaisille nykyään erittäin tärkeä: K-raudan ja Rautian saunakauppa on kehittynyt positiivisesti jo usean vuoden ajan. Trendinä on, että saunoihin laitetaan aikaisempaa arvokkaampia ja laadukkaampia materiaaleja ja niihin haetaan näyttävyyttä. Kivitornikiukaat ovat nyt suosittuja ja niihin halutaan kauko-ohjaus seinäpaneeliin. Suomalaiset suosivat kotimaisia kiukaita, Jaakkola kertoo. – Valmiiksi värillä käsitellyt puumateriaalit ovat tulleet osaksi kysyntää ja myös itsevärjäys on nykyään suosittua. Vaaleat materiaalit ovat tällä hetkellä nousussa, esimerkiksi käsittelemätön haapa ja kuusi, vaikka tervaleppä onkin edelleen suosituin puulaji saunan
sisustuksessa, hän täydentää.
Mikä tekee suomalaisen kodin? Sauna (80 %) Astiankuivauskaappi (54 %) Kengät eteisessä (53 %) Kahvinkeitin (48 %) Puun käyttö materiaalina (47 %) Iittalan / Arabina astiat (31 %) Sohva / sohvaryhmä (31 %) Räsymatot (29 %) … Marimekon tuotteet (13 %) Ryijy (13 %) Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa ja siihen vastasi 1017 15–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa. Kysymyksen vastausvaihtoehdot kartoitettiin esitutkimuksella osana tutkimusta.
Asumismenot kasvavat voimakkaammin kuin nettotulot Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2019 mennessä. Asumismenojen kasvun ennakoidaan jatkuvat voimakkaampana kuin nettotulojen kasvun vuosina 2015–2019. Vuokra-asujien asumismenot kasvavat noin 3 prosenttia vuodessa, omistusasujien keskimäärin 3,8 prosenttia ja lapsiperheiden noin 3,4 prosenttia. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot kasvavat peräti 4,0 prosenttia vuodessa. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 1,6 prosenttia. Asumismenojen nousupaine johtuu pääosin kiinteistö- ja energiaverotuksen korotuksista. Ennustettu korkojen nousu kasvattaa omistusasujien asumismenoja. Vuokrien kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana. Eläkeläisten asumismenojen kehitystä hallitsee kiinteistöveron nousu. Hoitokulut kasvavat keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Lapsiperheen kuukausikoh-
taisissa asumismenoissa yli 1000 euron ero eri kaupunkien välillä. Pääkaupunkiseudulla asumismenot ovat selvästi suuremmat kuin muualla Suomessa. Helsingissä lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta 2100 euroa kuukaudessa, kun Raumalla vastaavan asunnon kustannukset ovat 1040 euroa kuukaudessa. Suurimman eron asumismenoihin tekee lainanlyhennyksen määrän voimakas vaihtelu kaupungeittain. Asumismenot ilman lainanlyhennystä vaihtelevat 400:stä 600:een euroon kaupungista toiseen. Pääkaupunkiseudulla sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot ovat keskimäärin yli 1900 euroa kuukaudessa. Kouvolassa vastaavan perheen asumismenot ovat miltei 900 euroa edullisemmat (830 euroa/kk). Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan velattoman eläkeläispariskunnan kuukausittaiset asumismenot vaihtelevat vuonna 2015 Helsingin 480 euron ja Oulun 370 euron
välillä. Luvut eivät sisällä mm. piha-, puutarha- ja lumitöitä. Hallitusohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä merkittäviä vaikutuksia asumismenoihin. Hallitusohjelmassa mainittujen toimien ennustetaan nostavan sekä kerrostaloasunnon (60 m2) että öljylämmitteisen omakotitalon asumismenoja noin 1,5 prosenttia. Sähkölämmitteisen omakotitalon asumismenojen ennustetaan nousevan noin 3 prosenttia. Jos yhteiskuntasopimusta ei saada tehtyä, asumismenojen korotus voi olla jopa 8,5 prosenttia. Asuntolainan korkovähennysoikeuden leikkaustahdin nopeuttaminen nostaa vuosittaisia efektiivisiä korkokustannuksia noin 20–30 euroa nykyisellä korkotasolla. Jos korkovähennysoikeus poistetaan kokonaan, vuosittaiset efektiiviset korkokustannukset nousevat 250–350 euroa. Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotus nostaa sekä kerros- että omakotitaloasukkaiden kiinteistöveromenoja hieman yli 3 prosenttia vuo-
dessa, mikä tekee 60 m2 kerrostaloasunnossa noin 10 euroa vuodessa ja omakotitalossa noin 23 euroa vuodessa. Energiaverotuksen kiristyksen vaikutukset voivat olla kerrostaloasunnossa (60 m2) 50–80 euroa vuodessa. Sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikustannusten lisäys on 130 euroa ja öljylämmitteisen 75 euroa. Asumismenot–tutkimuksen toteutti Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT. Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sekä pääoma- että hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen.
7
Nämä laitteet hankitaan ensimmäiseen kotiin Syksy on vuoden vilkkainta muuttoaikaa opiskelijoiden lähtiessä opiskelupaikkakunnille. Isolle osalle opiskelukämppä on ensimmäinen oma koti, jota varten hankittavaa riittää. Teimme ensimmäiseen kotiin muuttajille vinkkilistan kodin laitehankintoihin liittyen. Ensimmäisen kodin ostoslista voi tuntua kilometrien mittaiselta ja usein hankintoihin käytettävä budjetti on rajallinen. Pitkää ostoslistaa ei kuitenkaan tarvitse säikähtää, sillä aluksi hankinnoista voi tehdä vain ne kaikkein oleellisimmat. - Kun miettii laitteita, joita käytetään päivittäin, tulee listasta yllättävän pitkä. Heti aamupalalla moni käyttää jo useampaa laitetta, kuten kahvinkeitintä, leivänpaahdinta ja tehosekoitinta, puhumattakaan loppupäivästä. Ensimmäiseen kotiin ei kuitenkaan tarvitse ostaa heti kaikkea, vaan perusvälineillä pääse hyvin alkuun. Suosittuja ensimmäisen kodin laitteita ovat kahvinkeitin ja vedenkeitin, mikro, imuri ja tietokone, kertoo Gigantin tuotepäällikkö Antti Pakarinen. Kun perustarvikkeet ovat hankittu ja oman kodin rakentaminen päässyt hyvään vauhtiin, monet hankkivat myös lisää kodin laitteita arkea helpottamaan. - Viime vuosina opiskelijoiden hankinnoissa on näkynyt nouseva terveystrendi ja erikoiskahvien suosio. Perinteisten laitteiden lisäksi hankitaankin yhä useammin esimerkiksi kapselikahvinkeitin ja tehosekoitin. Ymmärtäähän sen, sillä mikä olisikaan parempaa kuin aloittaa aamu lempikahvilla ja smoothiella, Pakarinen sanoo.
Panosta tärkeisiin, pihistä muista Kodin laitteiden hinnat vaihtelevat paljon ja itselleen parhaiten sopivan tuotteen löytäminen voi tuntua hankalalta. Kun edessä on paljon hankintoja, on tärkeää miettiä omaa budjettia ja käyttötarkoitusta. - Itselleen tärkeimmästä laitteesta kannattaa ottaa se hieman parempi versio. Esimerkiksi jos on suuri kahvinystävä, niin paras vaihtoehto ei välttämättä ole se halvin keitin. Jos sijoittaa alusta lähtien parempaan, niin tuotteen voi myös odottaa kestävän pidempään, Pakarinen neuvoo. Vinkkilista ensimmäisen kodin laitehankintoihin: • Listaa hankinnat tärkeysjärjestykseen. Kaikkea ei tarvitse ostaa kerralla ja voit tehdä hankintoja pikku hiljaa listan mukaisesti. • Hanki laitteita, joita oikeasti tarvitset. Vaikka lapsuuden kodistasi löytyisi kaikkea sähkövatkaimesta pastakoneeseen, et välttämättä tarvitse niitä omassa kodissasi. • Panosta tärkeimpiin laitteisiin. Mitä laadukkaamman laitteen ostat, sitä todennäköisemmin se kestää aikaa. Säästä sen sijaan muissa hankinnoissa. • Käytä tarjouksia hyödyksesi. Syksyisin kaupat ovat täynnä hyviä tarjouksia, jolloin kannattaa tehdä ainakin pakolliset hankinnat. Ensimmäiseen kotiin muuttajat ostavat yleisimmin nämä tuotteet: • Kahvinkeitin tai vedenkeitin, alkaen 15 € • Mikro, alkaen 45 € • Pölynimuri, alkaen 60 € • Kannettava tietokone, alkaen 250 € • Paistipannu, alkaen 15 €
Kotipitäjä
8
Nro 17 26.8.2015
Sampo jauhamaan (kulttuurista) hyvinvointia Muhos sai oman upean muistomerkin kansanrunontaitajille. Jotkut ovat saattaneet kyseenalaistaa sen merkityksen. Kritiikkiä esittäneet eivät ehkä ole tietoisia jatko-suunnitelmista, joita kulttuuri(matkailu)palvelujen järjestäjillä kuuluu olevan. Muhoksen kulttuurin kolme peruspilaria ovat tähän mennessä olleet: Koivu ja tähti –teema, maamme vanhin ja yksi upeimmista puukirkoistamme, sekä ulkomaillakin mainetta saavuttanut Terttu Jurvakaisen Taidegalleria. Muhokselta on puuttunut konkreettinen muistomerkki runonlaulajille. SAMPO-muistomerkki täydentää kulttuuriimagoamme oivalla tavalla. Sivusta seuranneena muistomerkin paljastustilaisuudessa tämän kirjoittaja kuuli sanottavan, että muistomerkki ei ole päätepiste jollekin, lähtölaukaus uudelle alulle. Näin Muhoksen kulttuuri sai neljännen tukipilarin. Kalevalaan laulaneen jälkeläinen Erno Paasilinna sanoi Muhoksella Koivu ja Tähti –päivillä (Perttus-päivät) 1999. - Kun tradition pohjakerros on tarpeeksi vahva, kuten Muhoksella, sen päälle on helppo rakentaa uutta. Sekä perimätieto että kirjalli-
set dokumentit yhdessä todistavat, että Vienan Perttus-sukua – Arhippa sai Kalevalaan eniten lauluja - on lähtöisin Oulujokivarren Laitasaaresta. Ontrei Malisen – Kalevalaan kolmanneksi eniten runoja saaneen – esivanhem-mat tulivat Juvan Joroisilta Hailuodon kautta Muhokselle, josta suku muutti Vienaan. Teppana Karjalainen on kertonut runonkerääjä Pekka Meriläiselle, että hänen isänsä Martiska - kansalliseepokseemme toiseksi eniten lauluja saanut - oppi lauluja ja loitsuja Ahmakselta Muhoksen Kylmälänkylään muuttaneelta Heikki Kylmäseltä. Kalevalalla oli valtaisa vaikutus suomalaisen kulttuuri-identiteetin luojana. Vienassa säilyi suomalaisen kulttuurin juuret. Sieltä Lönnrot ja muut runonkerääjät tallensivat kansanrunoja, joista Lönnrot kokosi suomalaisen kulttuurin perusteoksen ns. Vanhan Kalevalan rungon vuonna 1835. Tietoisuuteemme on lähtemättömästi iskostettu tieto, johon ei mahdu muita nimiä kuin Viena ja Ilomantsi. Ilomantsi ansaitseekin Kalevalakunnan arvonimen. Ja himmentymätön kunnia kuuluu niille
Energia-asiantuntija Pekka Eilola p. 0400 281 692
Vienan runonlaulajille, joiden hengentuotteita Kalevalassa on runsaasti. Tietoisuuden laajentamiseksi voidaan tuoda esiin muitakin paikkakuntia vaikkapa tämän lehden levikkialueelta, joka on ollut runonlaulun maisemia ja ollut Vienalle muuttaneiden tärkeimpien runonlaulajasukujen lähtöaluetta. Haluttaessa yhteistoimintaa voitaisiin laajentaa Ilomantsin ja Vienan laulumaiden kanssa. Sampo-teema voisi olla yksi seminaarin aiheista. Kalevalainen kansanrunous on yksi harvoista asioista, jonka Euroopan sivistyneistö meistä tietää. Lisäksi vanhat myytit ja fantasiat kiinnostavat yhä enenevässä määrin kulttuurimatkalaisia. Vuotta 2017 vietetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla-vuoden merkeissä. Otollisempaa aihetta juhlintaan ei voi olla kuin kokoontua palauttamaan mieliin runonlaulajien merkitys maamme itsenäisyyden alkuvuosina. Kansanruno ei kulkenut vain täältä Vienaan. A.R. Niemi kertoo kirjassaan Vienan läänin runonlaulajat (1903) mielenkiintoisen tiedon. Hänen mukaansa Vienan Karjalan Jyskyjärveltä saakka oli käyty Muhoksella ottamassa oppia kalevalaisessa laulannassa. Ei muhoslaisten – eikä myöskään muiden pohjoispohjalaisten ja kainuulaisten tarvitse paukutella henkseleitään kalevalaisella menneisyydellään. Mutta turhanpäiväisen vähättelyn voisi kyllä jättää vähemmälle. Runonlaulajasukujen jälkeläisten valtakunnallinen festivaali olisi yksi elävä, arkitodellisuuteen liittyvä tapahtuma, jossa katse voidaan suunnata paitsi menneeseen myös nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Toisilla Koivu ja Tähti –päi-
villä, Perttus-päivillä 1999 oli yhtenä seminaarin teemana Runonlaulajasukujen tapaaminen. Jyväskyläläinen Antero Perttunen haltioitui niin, että toivoi pian kokoonnuttavan uudestaan samoissa merkeissä. Vuosi 2017 olisi hyvä ajankohta uuteen tapaamiseen. Toivon mukaan Perttusen runonlaulajasuvun eri sukuhaarat yhdistäisivät voimansa ja järjestäisivät seminaarin. Samalla voitaisiin harkita muistolaatan paljastamista Viskaalinmäelle, josta Perttusia lähti Vienaan. Vähälle huomiolle tai täysin huomiotta on jäänyt se tosiasia, että sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Kainuussa on ollut ja edelleen on runonlaulajasukujen jälkeläisiä. Mainittakoon vain jo tuonilmaisiin siirtyneet ja ansioituneet suku- ja perinnetutkijat, oululainen kamarineuvos Olavi Suorsa ja utajärvinen Pekka Oilinki. Heidän lisäkseen muhoslainen, parhaassa luomisvoimassaan oleva mm. Perttus-tutkijana ansioitunut muhoslainen Raimo Ranta, jonka suonissa virtaa myös runonlaulajien verta. Matkailussa mielikuvilla on tärkeä merkitys. Tärkeää on, millaisen mielikuvan kulttuurimatkailija vie mukanaan kotiseudulleen. Ajaessaan läpi Muhoksen kesäisen kauniin keskustan ja nähdessään uljaan, matkailijoiden runsaasti kiittämän SAMPO-muistomerkin voimme olla vakuuttuneita siitä, että kulttuurimatkalaiselle jää kotiin viemiseksi miellyttävä, myönteinen kuva Koivun ja tähden sekä runonlaulun pitäjästä. Saattaapa hänelle palautua matkaevääksi mieleen Kalevalan sanat: Siitä jauhoi uusi Sampo, Kirjokansi kiikutteli. (X: 417-418
Tatjana Perttunen (1880-1963), Arhipan veljen jälkeläinen oli itsekin taitava laulaja. Arhipan poika Miihkali (1817-1899), kunniamaininnaltaan Pohjolan Homeros, oli lähes isänsä veroinen laulaja.
Amatööriharrastelija (Kuvat kirjoittajan arkistosta)
Kattopaketit suoraan tehtaalta
• Konesaumarivit • Lukkosaumarivit • Tiilikuvioprofiili • Katto ja seinäprofiilit • Sadevesijärjestelmät • Listat • Kattoturvat • Tarvikkeet
takuuteräs Posantie 11 90620 Oulu Puh. 040 556 9063 040 686 9893 050 594 0464 www.janla.fi
Teräspalvelukeskus Teräspalvelukeskus
Kirjailija Antti Timonen Petroskoissa juhannuksena 1983. Juuri hänelle Tatjana Perttunen kertoi perimätietona Perttus-suvun muuttaneen Suomesta Vienaan. Petroskoissa juhannuksena 1983 kansanrunoustutkija ja kirjailija Elina Timonen ja hänen puolisonsa kirjailija Antti kertoivat tämän kirjoittajalle Perttusten runonlaulajasuvun varhaisemmasta historiasta. Heidän mukaansa Tatjana Perttusen oli kertonut heille seuraavaa. – Kun pikkutyttösenä olin Arhippa Perttusen pojan Miihkali-appeni polvella hän sanoi minulle. – Sukumme on muuttanut Vienaan Suomesta, Oulujokivarrelta Perttulan kylästä.
Kotipitäjä
Nro 17 26.8.2015
9
Kaikki kalusteet tehtaanmyymälästä!
* nopeat toimitusajat * monipuolinen mallisto * tukkuhinnat * ei ostorajoituksia * myös jälleenmyyjille * valmistus omilla tehtailla * ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä
Asiantuntija palveluksessasi!
www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi
ark. 9-18, la 10-14
Kalustesuunnitelmat ammattitaidolla. Eero
Tulen myös kotiisi mittaamaan! Soita ja sovi!
040 184 1444
V I S I ON KEITTIÖT
Henkka
040 184 1888
Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme malliryhmiä. Tule ja ihastu!
Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663
V I S I ON LIUKUOVET
Kotipitäjä jaetaan kaikkiin kotitalouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa ja osassa Oulua!
Joutsenmerkityt talot – uusi aluevaltaus Suomessa Joutsenmerkityt talot, päiväkodit ja koulut ovat menestystarina muissa Pohjoismaissa. Suomessa on nyt käynnissä projekti, jonka tavoitteena on rakentaa maamme ensimmäinen Joutsenmerkitty talo. Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty päiväkotirakennus taas etsii rakentajaa. Muissa Pohjoismaissa on herätty rakentamisen ekologiseen kestävyyteen ja muun muassa sisäilma-asioihin aiemmin kuin Suomessa. -Koska suurin kuluttajan tekemä investointi on yleensä asunto, pitäisi ympäristö- ja terveellisyysasiat huomioida pitkäjänteisesti rakentamisessa. Joutsenmerkki antaa tähän
hyvät välineet, Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo sanoo. Esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu jo satoja Joutsenmerkittyjä taloja ja päiväkotirakennuksia. Naapurimaan esimerkki rohkaisi Järvenpään Mestariasuntoja aloittamaan projektin, jonka tavoitteena on saada vihdoin ja viimein Suomeenkin Joutsenmerkitty kerrostalo. Turussa taas etsitäänparhaillaan kuntaa tai yksityistä toimijaa, joka haluaisi lähteä suunnittelemaan ja rakentamaan Joutsenmerkittyä päiväkotia. Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. – Tarkoitus olisi tehdä kon-
septi Joutsenmerkitystä päiväkodista. Myös joku yksityinen toimija voisi rakentaa päiväkotinsa aina Joutsenmerkityksi, projektipäällikkö Rauli Lautkankare Turun ammattikorkeakoulusta kertoo. Tavoitteena on valmistella päiväkotihanke kumppaneiden kanssa vuoden 2015 aikana ja toteuttaa se vuosina 2016– 2020. Hankkeessa on mukana myös Turun yliopisto ja VTT. Lautkankare korostaa, että Joutsenmerkki on merkittävä ekoteko. – Se vaatii tietynlaisen tahtotilan ensikertalaiselta, sillä ympäristönäkökulman huomioiminen laajasti koko rakennusprosessin ajan, sitä ennen ja
sen jälkeen vaatii usein pientä jumppaa. Hyödyt ovat kuitenkin pitkävaikutteisia kaikille osapuolille.
Tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset Joutsenmerkittyjen talojen kriteerit perustuvat elinkaariajatteluun ja ne täyttävät tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset. Joutsenmerkin vaatimukset liittyvät talon energiatehokkuuteen, hyvään sisäilmaan sekä talossa käytettyihin rakennusmateriaaleihin. Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia myös rakennusprosessin laatuohjaukselle. Lisäksi rakennuksen luovutukselle sekä hallinnolle/ käytölle on omia vaatimuksia.
Halutaan ostaa viljaa Me Kinnusen Myllyllä arvostamme oman maakuntamme korkealaatuista viljaa. Myy viljasi meille – alueen yhteiseksi kasvuksi. Lisätietoja viljanostosta sekä päivän viljanostohinnat löydät: www.kinnusenmylly.fi/viljanostot
Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi
viljan vastaanotto p. 08 514 4716
Kotipitäjä
10
Nro 17 26.8.2015
HAMMASTYÖT
TERAPIAA
RAKENTAMINEN
VARAOSIA
Pitäjän parhaat APTEEKKEJA
Edullista ilmoitustilaa PITÄJÄN PARHAISSA. KYSY TARJOUS! Yhteystiedot sivulla 2
TILITOIMISTOJA
TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito
• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA
• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset
Konsultoiva tilitoimisto
Jetrocap Oy
AUTOHUOLTOA
Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493
p. 622 616
Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani
Ajanvaraukset sopimuksen mukaan FYSIOTERAPIAA
TUULILASEJA
Kotipitäjä
Nro 17 26.8.2015
vaihtopenkiltä
lvikarppinen@gmail.com
Lähiruokalounas seisovasta pöydästä arkisin klo 10.30–14.
Neste Oil Muhos Ratatie 38, 91500 Muhos Puh. 010 279 0900, www.nesteoilmuhos.fi Avoinna ark. 6–21, la 8–21, su 9–21
Oulun XXII Musiikkivideofestivaalit alkavat keskiviikkona Festivaalin teemat käsittelevät seksiä, seksuaalisuutta, rakkautta ja tasa-arvoa. Oulun Musiikkivideofestivaalit alkavat keskiviikkona 26. elokuuta. 22:tta kertaa järjestettävillä festivaaleilla juhlitaan tänä vuonna rakkautta ja tasaarvoa sekä nostetaan naistekijät valokeilaan. Heti avauspäivänä valkokankaille heijastetaan 20 musiikkivideo- ja elokuvanäytöstä. Omat lempivideonsa Carte Blanche –avajaisnäytöksessä keskiviikkona esittelee oululaisyhtye Satellite Stories, ja pidetyssä retrospektiivinäytöksessä lauantaina syvennytään palkitun musiikkivideo-ohjaaja Hannu Aukian töihin. Herkullisessa elokuvaohjelmistossa on muun muassa ylistetty Amydokumentti, Elliot Smithin uraa valottava Heaven Adores You ja maailman epätodennäköisimmästä sinfoniaorkesterista kertova Landfill Harmonic. Viiden päivän aikana OMVF esittää 388 uutta kotimaista musiikkivideota, joista kilpai-
lunäytösten 102 teosta kilpailee pääpalkinnoista. Kulttuuritalo Valveella esitettävien kilpailunäytösten teemoja ovat mm. Aistien valtakunta, Naapurien seinien takana, Menneisyyden haamut ja Hullu rakkaus. Katselmusvideot esitetään ravintola Snooker Timessä keskiviikosta lauantaihin. Tuomaristossa voittajavideoista päättävät elokuvantekijä ja Fonal Records -levy-yhtiön pääjehu Sami Sänpäkkilä, palkittu valokuvaaja Perttu Saksa ja englantilaisen Radar-musiikkipalvelun perustaja Caroline Bottomley. Pääpalkintojen Kultapumpelin ja Teinipumpelin rinnalle on tänä vuonna lisätty kuvaajien palkinto Linssipumpeli ja jälkituotannon palkitseva Postpumpeli. Myös yleisö saa äänestää oman suosikkinsa kaikkien 388 videon joukosta. Äänesystaikaa on lauantaihin 29. elokuuta klo 14 saakka. Jo samana iltana parhaat videot palkitaan Pumpeligaalassa Uudella Seurahuoneella.
Kempeleen Kirin miespesäpalloilijat toteuttivat vuosien unelmansa ja nousivat superiin. Ykköspesiksessä eniten otteluja pelannut seura teki viimein sen, mitä heiltä on parin kolmen viime vuoden ajan odotettu. Tampere kaatui suoraan kolmessa ottelussa. Oulun seutu saa ensi kauden Superpesikseen kaksi nousijajoukkuetta. Pesäpallo kiinnostaa alueella ja laadukkaita pelaajia on seutukunnalla tarjolla. Oulun tarjoamat opiskelumahdollisuudet ovat vuosia vetäneet nuoria pelaajia ja alueen seurojen omatuotantokin on ollut laadukasta. Lisäksi on tuo Sotkamo laadukkaiden pelaajien tuottajana näköetäisyydellä. Seuraava kysymys kuuluukin, millainen menestyksen nälkä Lippo Pesiksellä ja Kempeleen Kirillä on? Vaarana on aina läheisten kiistakumppanien kilpavarustelu. Oulussa on vuosien saatossa nähty, mihin liiallinen menestyksen tavoittelu lennokkaasti jalat irti maasta on johtanut. Menestyksen lisäksi on koettu konkursseja ja Lipon menneiden vuosien talousasioita puidaan vieläkin oikeudessa. Kempeleessä on totuttu etenemään talous edellä ja seura onkin tunnettu pitkäjänteisestä työstä. Samalla linjalla kannattaa jatkaa edelleen ja myös Oulusta on kuulunut viime aikoina saMusiikkivideonäytösten ja -elokuvien lisäksi ohjelmistossa on keskustelutilaisuuksia, mestariluokkia ja elävää musiikkia. Silakkaklubeilla elävää musiikkia tarjoillaan pitkin viikkoa: 45 Specialissa esiintyvät Kultapumpeli-videosta tuttu Le Roi keskiviikkoillassa ja uutta levyä työstävä Pintandwefall perjantaina. Oulussa ensimmäistä kertaa esiintyvä Horse Attack Sqwad soittaa Never Grow Oldissa lauantaina. Oulu Showcase esittelee joukon kovia oululaisartisteja perjantaina ja lauantaina Bingolla, Kahvila Makasiinilla ja 45 Specialissa.
Vilkas rakentamisvuosi Seinäjoki–Oulu-ratahankkeessa Seinäjoen ja Oulun välisellä rataosuudella rakennetaan tänä vuonna useassa eri kohteessa. Rakennustyöt kohdistuvat osuuksille Seinäjoki–Lapua ja Kokkola–Oulu. Vuoden 2015 töiden kustannusarvio on noin 150 M€. Ruhan ja Lapuan välillä uuden raiteen rakentaminen ja vanhan raiteen perusparannustyöt jatkuvat. Lapuan asema-alue kunnostetaan täysin rakentamalla muun muassa junaan nousua helpottava korkea reunalaituri sekä uusimalla laiturin valaistus, kuulutusjärjestelmä ja opasteet. Rakennustöitä tehdään koko matkalla Kokkolasta Ylivieskaan. Osuudelta on poistettu yli 20 tasoristeystä ja Ylivieskassa on jäljellä yksi tasoristeys,
joka poistuu ensi vuonna. Uusi kaksoisraide on otettu käyttöön Kokkolan ja Matkanevan välillä. Matkanevan ja Kannuksen välinen uusi raide on valmistunut ja vanhan raiteen perusparannus on käynnissä. Valmis kaksoisraideosuus Kokkolasta Kannukseen avataan liikenteelle loppuvuodesta 2015. Kannuksen ja Eskolan välinen uusi raideosuus valmistuu syksyllä 2015 ja vanhan raiteen perusparannus jatkuu ensi vuoden kesään asti. Sievistä Ylivieskaan työt keskittyvät pääasiassa uuden raiteen maanrakennus- ja päällysrakennetöihin. Kannuksen asema-alue kunnostetaan täysin. Myös Eskolan ratapihaa kunnostetaan. Ylivieskan ja Oulaisten välillä töitä tehdään useassa kohtees-
sa. Suurimmat työkohteet ovat Kalajoen ratasiltojen uusiminen Ylivieskassa ja Pyhäjoen ratasillan uusiminen Oulaisissa. Korkeakallion ja Hanhiperän tasoristeykset poistetaan osuudelta. Kilpuan ja Limingan välillä työt keskittyvät Ahonpään ja Kilpuan liikennepaikkojen rakennustöihin. Limingan ja Oulun välillä korjataan ja uusitaan 12 siltaa ja poistetaan kuusi tasoristeystä. Alueen merkittävänä muutoksena on Kempeleen asema-alueen rakentaminen henkilöliikenteen käyttöön. Hanke valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä. Koko Pohjanmaan ratahankkeen kustannusarvio on 880 M€.
11
Superpesistä Oulun seudulla manlaisia ajatuksia. Talousalueen koko riittää kahden joukkueen ylläpitoon, kun menestystä haetaan maltilla. Muhoksen Pallo-Salamilla on tänään keskiviikkona Ponkilassa tilaisuus varmistaa nousu ykköseen. Lauantaina Jalasjärvi oli vastaantulija, mutta sunnuntaina se osoitti kotikentällään vaarallisuutensa. Eiköhän hoideta tänään homma kotiin!
Jääkiekkokausi käyntiin Pesäpallossa ratkotaan vielä mitalien ja sarjapaikkojen kohtaloa, mutta samaan aikaan jääkiekkoilijat ovat virittämässä kuntoaan alkavaa kautta varten. Mestari-Kärpät on aloittanut kahdella vierasvoitolla Euroopan CHL-liigan pelit. Saksalainen Krefeldt ja Itävallan Wien kaatuivat kumpikin 2-0. Saksalaisjoukkue tulee huomenna Ouluun ja silloin on Kärpillä mahdollisuus varmistaa lopullisesti jatkopaikkansa pudotuspeleihin. Kaksi vierasvoittoa päästämättä maaliakaan omiin kertoo, että uusi maalivahti Sami Aittokallio ja uudet puolustajat ovat olleet oikeita hankintoja. Mestaruuden jälkeen joukkue luonnollisesti vaihtui melkoisesti ja suuri kysymys on yleensä tässä vaiheessa, miten uudistaminen onnistuu. Alku näyttää lupaavalta. CHL-liigasta on oltu kahta mieltä,
mutta alkulohkojen jälkeen pudotuspeleissä viimeistään tullaan näkemään laadukasta eurooppalaista jääkiekkoa. Nämä alkupelit ovat samalla hyvää valmistautumista SM-liigaan erityylisten joukkueiden kanssa.
Pekingistä kajahtaa Yleisurheilun MM-kisat ovat vauhdissa Pekingissä. Tätä juttua kirjoitan miesten keihäänheiton karsintoja odotellessa. Lehden ilmestyessä keskiviikkona on saatettua kuulla jo Porilaisten marssi! Kisojen alkupäivien suuria tapahtumia olivat Usain Boltin ja Mo Farahin pysyminen valtaistuimillaan. Jamaikalaisen pikajunan voitto satasen pikapyrähdyksessä oli madollisimman niukka, mutta kertoo mestarin suuruudesta. Britannia edustava somalisyntyinen Farah kesti jälleen kenialaisten rynnistyksen lyömättömällä kirillään. Molemmat mestarit ovat jo legendoja. Voittajia ei näytä löytyvän. Suomalaisittain ilonaiheita olivat moukarimiehet. David Söderberg oli kuudes ja ylsi pisteille. Takaoven kautta kisoihin päässyt Tuomas Seppänen oli hienosti kymmenes. Minna Nikkasen finaalipaikka seiväshypyssä oli jatkoa hyvälle kesälle.
Ilkka Hietala
12
Kotipitäjä
Ilmoitus Kotipitäjässä tavoittaa kaikki! Kotipitäjä -lehden JÄTTIJAKELU MUHOS, UTAJÄRVI, VAALA, PALTAMO SEKÄ OULUSSA: Maikkulaan, Knuutilankankaalle, Iinattiin, Heikkilänkankaalle, Madekoskelle, Sanginsuuhun, Pikkaralaan, Peräkylään ja Lapinkankaalle!
Nro 17 26.8.2015