Nro 2 27.1.2016
Puukauppa käy vaihtelevasti s. 4
Kotipitäjä
Jäärata SM-sarjan kilpailut s. 5
1
10.2. teemana rakentaminen/asuminen
Kotipitäjä Kotipitäjä tammikuu 2016
MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • MADEKOSKI • PIKKARALA • PERÄKYLÄ • KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • LAPINKANGAS • SANGINSUU 27.1.2016
2
Palviliha*tuoreliha*mausteet*jauhot
PAIKKAKUNNALLASI VIIKOTTAIN TORSTAISIN :
16.00-17.00 MUHOS
S-marketin pihalla
PERJANTAISIN:
10.00-11.00 VAALA Torilla
11.30-12.30 UTAJÄRVI Torilla
12.45-13.15 SANGINKYLÄ Koulun pihalla
14.00-15.00 YLIKIIMINKI
Vaalan Katsastus • Katsastus • Rekisteröinti • Vakuutukset Max. 3500 kg
Torstaisin 09.00-16.00
Utajärven Katsastus • Katsastus • Rekisteröinti • Vakuutukset Keskiviikkoisin klo 09.00-16.00 www.avainasemat.fi
S-marketin pihalla
15.30-16.30 KIIMINKI
S-marketin pihalla
TERVETULOA OSTOKSILLE!
myyjä: 0400-212014 www.ruokapohjola.fi
Konetien Katsastus Oy
Vaala (Puusepäntie 1) Puh. (08) 3117 161
Utajärvi (Hiltulantie 2) Puh. (08) 3117 171
Toteuta sinäkin Tälle kohdalle Homasen perhe toteuttaa omaa unelmaansa.
90 min Oulu • 5 min kauppa • 2 min golfkenttä Koti golfkentän naapurissa
Ikkunasta avautuu huikea järvimaisema ja naapurissa majailee Suomen kauneimmaksikin äänestetty Paltamo Golfin kenttä. Aurinkoinen ranta, lenkkipolut, vehreä luonto ja monipuoliset aktiviteettipalvelut ovat käden ulottuvilla. Kaiken lisäksi hyvällä tasolla olevat peruspalvelut ja runsas muu palvelutarjonta tekevät
TEHTAAN MYYNTIAUTOSTA
PALVILIHATUOTTEET TORSTAINA TORILLA: MUHOS UTAJÄRVI VAALA PALTAMO
9.00-10.30 11.00-11.30 12.00-13.00 14.00-15.00
p. 050 - 307 5439
Kustannus Oy
Maaseutulehdet
olemisesta helppoa. Homasen perhe on jo rakentamassa kotiaan Luhtaniemeen. Seuraa rakennusprojektin etenemistä Luhtiksen blogista osoitteessa:
rakennarannalle.fi
Oulujärven rannalla
Myytävänä rantatontteja uudelta asuinalueelta Paltamon Luhtaniemestä.
Kotipitäjä
2
Nro 2 27.1.2016
Toimittajan kynästä
27.1.2016
Tunteet kuumana pakkasessa Viime päivinä ei ole tainnut monikaan ihmisten tapaaminen alkaa muutoin kuin puhumalla säästä. Talvi alkoi poikkeuksellisen lauhana, mutta tammikuussa olemme saaneet tuntea oikean talven. Elohopea lämpömittareissa on supistunut ennätysmäisen lyhyeksi. Viikonlopusta lähtien elohopeaviiva on kuitenkin kasvanut selvästi ja on päästy ihan siedettäviin lukemiin. Arktinen ilmamassa on väistynyt itään ja tilalle on tullut lämmin henkäys lännestä. Tuttavani mukaan tällainen sanonta olisi johtanut meteorologin potkuihin Neuvosto-Viron televisiosta. Osassa maata lämpeneminen on ollut todella nopeaa. Sen aiheuttajaksi ammattilaiset mainitsevat suihkuvirtauksen, mikä taas johtuu auringon säteiden epätasaisesta jakaumasta. Oli selitys mikä hyvänsä, niin mukavammalta tämä tuntuu.
Maahanmuuton ympärillä on riittänyt puhetta pakkastenkin aikana, vaikka arktinen sää on selvästi hillinnyt halukkuutta etsiytyä kylmään ja pimeään pohjolan talveen. Naisten joukkoahdistelut uudenvuoden yönä meillä ja ainakin Kölnissä Saksassa ovat kuumentaneet tunteita. Asialla ovat olleet todistetttavasti Pohjois-Afrikasta tulleet turvapaikanhakijat. Suomessa on perustettu katupartioita muun muassa Odinin sotureiden nimellä ja haluttu lähteä turvaamaan naisrauhaa. Tämä on saanut kaksijakoisen vastaanoton, joillekin se kelpaa, useimmille ei. Järjestyksen ylläpitäminen kuuluu poliisille. Poliisilla on tutkinnassa useita tapauksia ja epäiltyjä tekijöitä Helsingissä. Tampereen yliopiston tutkija sanoin television keskustelussa, että suuren miesjoukon naisten ahdistelu ei ole
ainutlaatuista arabimaissa. Se ei ole sallittua näidenkään maiden kulttuurissa, mutta joukossa tyhmyys tiivistyy. Sillä halutta ilmeisesti osoittaa naisille miesten ylemmyyttä. Euroopassa ja Suomessa kyseessä on uusi ilmiö. Uusille tulokkaille on näköjään opetettava maan tavat kädestä pitäen. Haukiputaan uimahallissa nuori mies meni tarkoituksella naisten suihkutilaan. Seurauksena oli suuri hulabaloo ja vastaanottokodin nuorille miehille porttikielto, joka sittemmin kumottiin. Näitä törmäyksiä tulee solkenaan, mutta silti kannattaa säilyttää maltti ja välttää ylilyöntejä. Annetaan viranomaisten hoitaa järjestyksenpito. Asian kanssa on elettävä ja opetettava maahantulijoita elämään maassa maan tavalla. Ihmisiähän hekin ovat kuten me kantasuomalaiset.
Veromuutokset vuodelle 2016 Hallitusohjelman veromuunnokset vaikuttavat myös metsäverotukseen. Metsänomistajan on hyvä varautua muutoksiin pääomatuloveron, luovutustappion vähennysoikeuden ja arvonlisävelvollisuuden liikevaihdon alarajan osalta. Pääomatulojen perusveroprosentti on edelleen 30. Jos pääomatulot ylittävät 30 000 €, verotus kuitenkin kiristyy yhdellä prosenttiyksiköllä (34 %). Vuonna 2015 tämä veroprosentti oli 33. Keinoja alentaa korkeamman pääomaveron rasitusta on mm. puukauppojen ja maksuerien jakaminen eri vuosille, metsävähennyksen ja poistojen tekeminen täysimääräisenä, hankintakulujen suunnittelu pääomatulojen verovuosille ja
Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas JAKELU: Oulu-Suorajakelu Oy ja Itella Oyj. PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoim. Raimo Klasila p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Janne Halonen p. 045 127 7383
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi, aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi
Kotipitäjän kirppiksellä teet löytöjä!
Ilkka Hietala
matalamman verotason omaavien yhteismetsien perustaminen. Toinen merkittävä veromuutos liittyy luovutustappion vähennysoikeuden laajenemiseen myös muihin pääomatuloihin. Vielä viime vuonna mahdollisen luovutustappion pystyi vähentämään vain luovutusvoitoista, mutta vuonna 2016 luovutustappiot voidaan vähentää luovutusvoittojen lisäksi myös muista pääomatuloista samana verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna. Luovutustappiot eivät kuitenkaan muodosta ansiotulojen verotuksessa vähennettävää alijäämähyvitystä ja vahvistus tulee tehdä vuosittain. Kolmas muutos metsäverotukseen on arvonlisäverovelvollisuus, jonka alaraja nousee 8500 eurosta 10 000 euroon. On hyvä muistaa, Verohallinto ei enää postita paperista kausiveroilmoituslomaketta maatalousyrittäjille ja metsänomistajille. Kausiveroilmoitus vuodelta 2015 tehdään siis oma-aloitteisesti ja mieluiten sähköisesti.
Kotipitäjä
Nro 2 27.1.2016
3
Alueellisilla metsäohjelmilla kestävää metsätaloutta Alueelliset metsäohjelmat (AMO) luovat metsien kestävän hyödyntämisen kautta kasvavaa hyvinvointia alueilleen. Metsäohjelmilla tuetaan metsien kestävää käyttöä kunkin maakunta-alueen ominaispiirteitä painottaen. Tavoitteena on turvata metsien hyödyntämisasteen nosto sekä maakunnan hyvinvoinnin lisääminen mm. tulojen ja työpaikkojen kautta. Tiivis vuoropuhelu metsäorganisaatioiden ja sidosryhmien välillä on tarpeen, jotta kunkin alueen tavoitteet tulevat kuulluiksi.
MTK mukana strategian laadinnassa Alueelliset metsäohjelmat luovat pohjan metsäsektorin kehittämiselle, huomioiden ta-
loudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden vaatimukset. Metsäohjelmissa nousevat konkreettisesti esille alueelliset metsien hyödyntämisen lisäämismahdollisuudet ja kehittämistarpeet. Alueelliset metsäohjelmat tukevat Kansallisen metsästrategian toimeenpanoa ja myös MTK on ollut mukana ohjelmien laadinnassa. MTK:n kanta alueellisiin metsäohjelmiin on elinkeinolähtöisyys, jossa metsävarojen käyttö on tuloksellista ja elinkeinorakenne monipuolista. MTK on alueellisesti mukana kehittämässä puumarkkinoiden toimintaa ja kannattavan metsätalouden edellytyksiä. Hallitusohjelmassa linjattu 15 milj. m3 puunkäytön lisäys on mahdollista, kun puun osto-, korjuu- ja
Metsäalan kilpailukyky ja kasvu turvataan kestävin keinoin
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen muistuttaa, että vaikka Suomen talouden tila edellyttää myös metsäalan selkeää talouskasvua, keskeinen osa suomalaisen metsäalan kilpailu-
kuljetusketju metsästä tehtaalle tehostuvat. Tätä voidaan tukea alueellisesti edistämällä tieverkon kunnostusta ja kehittämällä investointiedellytyksiä. Myös metsänhoidon tehostaminen on tarpeen. Huomiota on kiinnitetty mm. taimikonhoitomäärien kasvattamiseen maakunnissa.
Talousmetsien luonnonhoitoon uusia toimintatapoja Myös metsien ympäristöhyödyt ovat AMO:jen keskiössä. Hakkuiden lisääntyessä talousmetsien luonnonhoidon kehittämisellä ja metsien virkistysmahdollisuuksien turvaamisella ovat alueellisissa metsäohjelmissa suuri painoarvo. – Metsien käyttöä voidaan lisätä kestävyyttä vaarantamatta.
kykyä ja taloudellista menestystä on ekologisesta kestävyydestä huolehtiminen. Tiilikainen linjasi metsäalan tilaa ja tulevaisuutta laajassa keskustelutilaisuudessa metsäasioista. Helsingissä pidettyyn tilaisuuteen osallistuivat niin hallinnon, teollisuuden kuin ympäristöjärjestöjenkin edustajat. Tiilikaisen mukaan keskeinen työkalu metsäalan tulevaisuuden viitoittamisessa on Kansallinen metsästrategia, johon on integroitu muun muassa Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaoh-
Käytön kasvaessa alueellisissa ohjelmissa on olennaista huomioida luonnonhoito kiinteästi osaksi puunkorjuuta ja metsänhoitoa, toteaa MTK:n asiantuntija Lea Jylhä. – Vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-ohjelma on parantanut luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä ja lisännyt metsä- ja ympäristöalan toimijoiden keskeistä yhteistyötä. Ohjelman jatkuvuuden turvaaminen on tärkeää, painottaa Jylhä. Kaikki 14 alueellista metsäohjelmaa on laadittu alueellisten metsäneuvostojen työryhmissä, joissa ovat edustettunametsänomistajat, metsäteollisuus, järjestöt, metsäntutkimus ja muut metsäalan keskeiset sidosryhmät.
jelman sekä METSO-periaatepäätöksen tavoitteet. – Kansallinen metsästrategia tähtää siihen, että metsät tuottavat yhteiskuntaan kokonaisuuden kannalta parhaan hyvinvoinnin. Päämääränä on saada aikaan kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille, metsäalan ja sen rakenteiden uudistuminen ja monipuolistuminen sekä metsien aktiivinen taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä ja monipuolinen käyttö, ministeri Tiilikainen toteaa.
Kustannus Oy
Maaseutulehdet
JÄNNITTÄVÄT LIIGATAISTELUT RAKSILASSA!
KÄRPÄT JYP
KÄRPÄT HPK
keskiviikkona 27.1. KLO 18:30 OULUN ENERGIA AREENALLA
TIISTAINA 2.2. KLO 18:30 OULUN ENERGIA AREENALLA
KÄRPÄT SAIPA torstaina 4.2. KLO 18:30 OULUN ENERGIA AREENALLA
KÄRPÄT sport keskiviikkona 10.2. KLO 18:30 OULUN ENERGIA AREENALLA
LIPUT: Areenaistuimet 26€, puupenkit pitkät sivut/areenist. 1.rivi 22€, puupenkit kulmat/päädyt 19€, seisomapaikat (aik.) 11€, seisomapaikat (lapset 7-16 v., opiskelijat, eläkeläiset) ja pyörätuolipaikat 8€. MYYNTIPISTEET: Stockmann neuvonta, Neste Oulun Baari Maikkula, Neste Hiironen, Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma, R-Kioski Pateniemi, R-Kioski Ratakatu, Musiikki-Kullas, Ideapark Oulu, i-kioski. Ennakkomyyntipisteet veloittavat omien hinnastojensa mukaiset toimituskulut. AITIOT: Aitiot, VIP-paketit ja ryhmävaraukset Kärppätoimistolta: 08-8155700 (arkisin ma-pe 10-17) tai myynti@oulunkarpat.fi ja markkinointi@oulunkarpat.fi. Ovilla turvatarkastus.
VÄLTÄ LIPPUJONOT, HANKI LIPPUSI HELPOSTI NETISTÄ: www.lippupalvelu.fi
OULUN KÄRPPIEN TULEVAT KOTIOTTELUT KAUDELLA 2015-2016 Ti 16.2.2016 To 18.2.2016 Ke 2.3.2016
18:30 18:30 18:30
Kärpät - KooKoo Kärpät - Ässät Kärpät - Tappara
La 5.3.2016 Ti 8.3.2016
17:00 18:30
Kärpät - TPS Kärpät - JYP
www.liiga.fi
VAIN PARHAAT OVAT ENÄÄ JÄLJELLÄ. NYT ON FINAALI! EDULLISET LIPUT MYYNTIPISTEISSÄ TAI KÄTEVÄSTI NETISTÄ: TICKETMASTER.FI
KÄRPÄT vs FRÖLUNDA
TI 9.2. KLO 18:30 OULUN ENERGIA AREENALLA
Kotipitäjä
4
Nro 2 27.1.2016
Puukauppa käy vaihtelevasti
Mikko Kontio p.0107684915 Kempele Timo Hiltunen p.0107684739 Kempele Esa Pulska p.0107684821 Kajaani
Tänä talvena puukauppaa on tehty vaihtelevasti eri puolilla maata. Kysyntä on vaihdellut alueittain. Myös puuta jalostavan teollisuuden kannattavuus on ollut vaihtelevaa. Viime vuoden tilastot kertovat, että kuitupuun jalostus on ollut hyvinkin kannattavaa. Sen sijaan tukkipuun jalostuksessa on ollut vaikeampaa. Sahatavaran vienti on takkuillut ja kotimaan rakentamisessakin on ollut hiljaista. Viime vuonna puuta on ollut hyvin tarjolla ja teollisuudella on puuta varastossa, mikä on näkynyt hinnoissa. Kautta maan harvennushakkuiden kysyntä pysyi vaisuna. Muhoksen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tapio Kylmänen toteaa viime syksyn ja kuluvan talven olleen kysynnän puolesta hiljaista kaikkien puutavaralajien kohdalla. – Kysyntä on ollut meidän alueella hiljaista ja hinta kehnonlainen. - Viimein saatiin talvi, mutta talvileimikot eivät mene oikein kaupaksi. Melko tavalla erilaiset ovat näkymät Rokua-Paljakan Metsänhoitoyhdistyksen alueella. Toiminnanjohtaja Jukka Kauppinen kertoo, että heillä kauppa käy. - Kauppaa on tehty monenlaista ja myös kuitupuu on mennyt kaupaksi. Juuri nyt eletään siirtymävaihetta. Talvileimikot on
pääosin myyty ja aletaan siirtyä kelirikkoleimikoihin. – Tällä hetkellä hinta on kohtuullinen varsinkin sahapuulla, kuitupuun hinnassa on puolestaan toivomisen varaa. Parhaan hinnan saa kesäleimikoista, koska niissä on helpoimmat korjuuolosuhteet, Kauppinen sanoo. Sahanpuun hyvän kysynnän hän kertoo johtuvan alueen sijainnista. – Alle 150 kilometrin etäisyydellä on puolenkymmentä sahaa.
Hakkuureserviä syntyy Suomessa metsät kasvavat hyvän hoidon ansiosta paljon enemmän kuin niistä haka-
taan. Sen vuoksi teollisuuden uusia investointeja odotetaan ja joitakin on jo toteutumassa. Biotaloudesta eri muodoissaan odotetaan merkittävää metsien hyödyntäjää. Rokua-Paljakan alueelta voisi Jukka Kauppisen mukaan hakata vuosittain puolimiljoonaa kiintokuutiota ja kun vuosittaiset hakkuut ovat noin 350 000 kuutiota, niin reserviä syntyy. – Kasvuennusteet alueen metsissä ovat tuota puolta miljoonaa suuremmat. Hakkuureservi on vuosittain noin 30 prosentin luokkaa. Muhoksen metsistä voitaisiin hakata vuosittain 80 000 kiinto-
kuutiota, mutta Kylmäsen mukaan puuta hakataan nykyään voin 60 000 kuutiota. - Nyt odotetaan parempia aikoja ja hyviä uutisia maailmalta. Tulevaisuuteen kannattaa uskoa ja hoitaa metsät hyvään kuntoon. Metsänkasvatus on pitkäjänteistä hommaa, Kylmänen korostaa. Kuitupuuta käyttäviä investointeja odotellaan ja niiden myötä molemmat toiminnanjohtajat uskovat markkinoiden alkavan vetää. Viime aikoina onkin nostettu esiin sellutehtaan tai useammankin rakentaminen Pohjois-Suomeen.
Ilkka Hietala
Puukauppoja on tehty vaihtelevalla menestyksillä eri alueilla.
www.maaseutulehdet.fi
Kotipitäjä
Nro 2 27.1.2016
5
Paltamossa toinen osakilpailu
Jäärata SM-sarjan kilpailut alkavat helmikuun 6:s päivä Jäärata SM-sarjan osakilpailut alkavat kuudes päivä helmikuuta Akaalta, Toijalan sataman edustalle rakennetulta jääradalta. Sinne on saatu viime viikojen pakkasten ansiosta mallikas jäärata. Jääratakauden kynnyksellä toivotaankin, että useana vuonna vallinneet haasteelliset keliolosuhteet ovat historiaa. Parina edellisenä talvena vettä on riittänyt molemmin puolin jäätä jopa niin paljon, että esimerkiksi viime vuonna ei pystytty järjestämään kuin yksi kunnon kilpailu. Kaikki muut luonnonjäälle suunnitellut kilpailut jouduttiin perumaan keliolosuhteiden takia.
Toinen osakilpailu Paltamossa Oulujärven jäällä Paltamon Asemanranta saa pitkästä aikaa eloa helmikuun 13. päivänä järjestettävän jäärata SM-sarjan toisen osakilpailun ansiosta. Osakilpailun järjestäjänä toimii Paltamon MK/AU. Paltamossa ei ole jääratasprint-
tejä ajettu 15 vuoteen. Viimeisin kilpailu oli vuonna 2001. Jäärata on Asemanrannassa lähes valmis ja jäätä peräti 50 sm. Sääntöjen mukaan jään tulee olla kilpailuhetkellä vähintää 30 sm vahvuista, joten pelkoa liian heikosta jäästä ei ole. Järjestelyistä vastaa Paltamon MK/UA. Jääradan tekoon aktiivisesti osallistuva -itsekin jääratakisaan osallistuva- Jarmo Heikkinen sanoo, että lunta vain saisi olla hieman enemmän, jotta kunnon turvavallit saataisiin radan varteen. ”Tosin onhan tässä vielä aikaa kilpailun alkamiseen, joten jospa sitä ehtisi sataa lisää”, sanoo Jarmo Heikkinen.
Kiuruvedellä kolmas osakilpailu Puolestaan Kuiruveden Urheiluautoilijoilla oli aluksi vaikeutena löytää sellainen luonnonjää, jolla voidaan järjestää autourheilukilpailu. Ensimmäinen suunnitelma kariutui loppusyksystä ja kerho etsi kiireesti uutta paikkaa. Rata-alue on nyt tiedossa van-
Paltamolainen Jarmo Heikkinen osallistuu alkaviin jäärata SMsarjan kilpailuhin, joten Paltamon jääradalla nähdään paikallistakin väriä. Hän on jo päässyt kokeilemaan jääradan kuntoa, jonka tekoon hän on tänäkin vuonna uhrannut suuren määrä talkootunteja.
halla paikalla Kiuruveden hotellin läheisyydessä, jossa tulee toimimaan myös kilpailukeskus.
Finaali Kolarissa Finaali järjestetään Kolarissa 19. päivä maaliskuuta Rautavaaran vanhan kaivosalueen tekojärvellä. Kolari Moottorikerholla on ollut tällä järvellä jäärata jo kuutena vuotena peräkkäin, joten rada tekeminen on tuttua puuha.
Radalla tulee olemaan pituutta noin 1,5 km, ja profiililtaan se tulee olemaan edellisvuosien kaltainen. Varikko tulee maalle, ja sen tekemiseen on tehty kesän aikana maatöitä. Rata tulee olemaan avoinna koko talven, ja radalle pääsee testaamaan ennakkoon. Lupa ajamiseen on kuitenkin hyvä pyytää suoraan Kolarin MK:lta.
Taxipalvelu Räihä lisäsi palvelujaan Utajärvellä Utajärveläinen Taxipalvelu Räihä otti joulukuussa käyttöönsä toisen inva- ja paarivarustuksin varustetun taksiauton. Nyt Räihillä on käytössä kaksi taksia, joissa molemmissa on inva- ja paarivarustus, joten myös liikuntarajoitteisten kuljetusmahdollisuudet kasvoivat. Yrittäjät uskovat taksiajoja riittävän kahdellekin autolle, taksien lisäpalvelujen ansiosta. Petteri Räihä sanoo, että taksiautoilijana pärjää pienelläkin paikkakunnalla, kun vain hieman erikoistaa ja monipuolistaa kalustoa. ”Minusta on tärkeää, että palvelu on hyvää ja tehokasta”, sanoo Petteri Räihä. Petterin mukaan toki yrittämisessä on aina omat riskinsä, mutta jos ei yritä niin ei mitään saakaan. Uuden taksin myötä myös työvoimaa tarvitaan ja sitä hän sanoo hankkivansa omasta kunnasta, tuttujen joukosta. ”Minulla kun on sellainen periaate, että mieluummin työllistän oman kunnan väkeä, kuin alan palkkaamaan työvoimaa vieraalta paikkakunnalta”, täsmentää Petteri Räihä.
-PM-media/Utajärvi.
Taxsipalvelu Räihä lisäsi kuljetuspalvelujaan hankkimalla toisen Mersun, jossa on myös inva- ja paarikuljetuksiin soveltuva kalusto. Kuvassa Timo Rämö, sekä Niina ja Petteri Räihä.
-PM-media/Paltamo
Vaalassa lasten luistelukoulu
Metsänomistajat, ostamme tukkivaltaisia leimikoita
Vaalan vapaa-aikatoimi, Liikkuva Perhe-hanke ja Vaalan Lämärit järjestävät lauantaisin luistelukoulun alkaen tulevana lauantaina 30. tammikuuta ja viimeisen kerran lauantaina 27. helmikuuta Pallokentän jäällä. Alkeisryhmä on vuorossa kello 10-10.45 ja edistyneempien ryhmä kello 11-12. Alkeisryhmässä opetellaan luistelun perusteita: kehonhallintaa, tasapainoa, liukumista ja potkuja Tässä ryhmässä vanhemman on hyvä olla lapsen mukana. Edistyneempien ryhmässä puolestaan opetellaan mm. erilaisia luistelutekniikoita, takaperin luistelua ja mailan käyttötaitoja Ohjaajina toimivat Vaalan Lämäreiden jääkiekkoilijat. Luistelukoulussa on kypäräpakko. Pakkasraja on -15 astetta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset perjantaihin 29.1. mennessä: Hanna Karppinen 0400 855 975 , liikkuva.perhe@vaala.fi
Pyydä tarjous alueesi ostomieheltä:
Jukka Pulkkinen; Kuhmo, Nurmes,Valtimo ja Lieksa Puh. 0500 137 012 Matti Kyllönen; Hyrynsalmi ja Suomussalmi Puh. 0500 202 325 Harri Tegelberg; Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Puolanka ja Vaala Puh. 050 300 7756 www.kuhmo.eu
Biosellutehdashanke otti askeleen eteen päin Kainuussa Kainuuseen suunnitteilla oleva biosellutehdas-hanke on harpannut askeleen eteen päin. Hankkeen toteuttamiseksi on perustettu kehittämisyhtiö, joka on aloittanut sijoittajien ja rahoittajien etsimisen. Rahaa pitäisi löytyä 10-15 miljoonaa ennen kuin haketta päästään rakentamaan. Itse tehtaan rakentamiskustannukset ovat luku erikseen, eli satojen miljoonien eurojen rakennuskohde. Kehitysyhtiön varapuheenjohtaja Hannu Heikkisen mukaan tavoitteena on saada biosellutehtaan rakentaminen alulle jo vuonna 2020. Hankkeen takana olevien tahojen mukaan Kainuun met-
sissä riittää raaka-ainetta eli sellupuuta. Kainuussa hakattiin ainespuuta vuosina 2011-2014 keskimäärin 2,9 miljoonaa kuutiota vuodessa. On laskettu, että hakkuumäärää on mahdollisuus lisätä jopa 50 prosenttia. Kainuun kasvavat hakkuumahdollisuudet mahdollistavat myös paikallisen jalostuksen lisäämisen. Biosellutehtaita onkin suunnitteilla useille eri alueille mm. Kuopioon ja Kemijärvelle, joten kilpailua riittää. Äänekoskelle on nousemassa uusi biotuotetehdas, jonka tavoite on tulevaisuudessa jalostaa ja tuotekehittää sellusta uusia biotuotteita. Biosellun käyttöä ollaankin koko ajan lisäämässä ja
kehittämässä monipuolisimpiin käyttötarkoituksiin. Biottuotteiden käytön uskotaan myös valtaavan entistä enemmän alaa fossiilisen polttoaineen käytöltä. Kainuun biosellutehtaan sijoituspaikkoja on kartoitettu Paltamon, Suomussalmen ja Kajaanin alueilta. Paltamossa on ehdolla kolme eri sijoituskohdetta, Suomussalmella kaksi ja Kajaanissa yksi. Oikea sijoituskohde on tärkeä mm. raaka-aineen kuljetusten, läheisyyden ja riittävyyden suhteen. Paltamoa suosii sijoituspaikkana se, että Kontiomäessä toimii puutavaraterminaali, rautatie kulkee kunnan läpi ja myös raaka-ainetta on riittävästi lähialueilla. Lisäksi
työvoimaa on riittävästi. Äsken perustettun kehittämisyhtiön hallitukseen on valittu neljä henkilöä ja hallituksen puheenjohtajana toimii kansanedustaja Eero Suutari ja varapuheenjohtajana Hannu Heikkinen Kainuun Liitosta. ”Hallituksen tavoitteena on löytää sijoittajia ja rahoittajia sekä samalla etsiä tehtaalle mahdollimman sopivaa paikkaa ja sijoituskuntaa”, kertoo Kainuun liiton suunnittelujohtaja ja kehittämisyhtiön hallituksen varapuheenjohtaja Hannu Heikkinen.
-PM-media/Kainuu.
Kainuun metsissä riittää sellupuuta ylin kyllin. Keskimäärin ainespuuta on hakattu vuositasolla 2.9 miljoonaa kuutiota ja hakkuita on mahdollisuus lisätä noin 50 prosentilla.
Kotipitäjä
6
APTEEKKEJA
KOIRAHOITOLA
Nro 2 27.1.2016
MOOTTORIHUOLTOA
LEHTIJAKELU
FYSIOTERAPIAA
Hankkija Oy merkkihuollosta nyt myös Massey Ferguson -traktoreiden huollot ja korjaukset. TILITOIMISTOJA HAMMASTYÖT
TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito
• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA
• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset
Konsultoiva tilitoimisto
Jetrocap Oy
Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493
TUULILASEJA
p. 622 616
Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani
Ajanvaraukset sopimuksen mukaan
HUOLTOASEMAT
Lähiruokalounas seisovasta pöydästä arkisin klo 10.30–14.
Neste Oil Muhos Ratatie 38, 91500 Muhos Puh. 010 279 0900, www.nesteoilmuhos.fi Avoinna ark. 6–21, la 8–21, su 9–21
RAKENTAMINEN
Soita ja varaa aika: Risto Uutinen p. 010 768 4914 Anssi Suihkonen p. 010 768 4918
Kotipitäjä
Nro 2 27.1.2016
vaihtopenkiltä
Energia-asiantuntija Pekka Eilola p. 0400 281 692
Muhelinhakemisto uusitaan Muhos Tutuksi -julkaisuna Lions Club Muhos on julkaissut vuosikymmenten ajan Muhoksen palveluhakemistoa, pikku puhelinluetteloa, jonka viimeksi vuonna 2012 tehty hakemisto nimettiin Muhelimeksi. Luettelo on uusittu noin kolmen vuoden välein. Hakemistossa oli tapana julkaista kaikkien paikallisten asukkaiden yhteystiedot, mutta tällä kertaa päätettiin kokeilla uudenlaista konseptia. Vuoden 2016 alkupuolella hakemisto uusitaan Muhos Tutuksi -julkaisuna. Siihen kootaan muhoslaisten yritysten ja yhdistysten hakemistot sekä esitellään Muhosta monipuolisesti - julkaisun nimen mukaisesti. Mukana on muun muassa tietoa kunnan ja seurakunnan palveluista, tapahtumakalenteri ja tietoa vapaa-ajan viettomahdollisuuksista. Muhos Tutuksi -julkaisun tekemisestä LC Muhos on tehnyt
sopimuksen VKK-Media Oy:n kanssa, joka on tehnyt myös aikaisemmat hakemistot. VKKMedia Oy toimii Pudasjärveltä käsin, mutta yrityksen kotipaikka on Muhos. Aikanaan Muhoksella asuneet yrittäjät Heimo Turunen ja Eila Lahtinen toteavat, että hakemisto palvelee Muhosta, sen yrityksiä ja palveluja sekä alueen asukkaita. Yhteistyössä on myös Muhoksen kunta ja seurakunta. Vastaavat julkaisut on toteutettu muun muassa naapuripaikkakunnalla Utajärvellä, Kiimingissä ja Pudasjärvellä. Julkaisuun myydään ilmoituksia, joiden markkinoinnin yhteydessä tehdään julkaisuun yritysluettelo paikallisista yrityksistä ja yhdistyksistä. Tuotolla tuetaan LC Muhoksen tekemää paikallista palvelutyötä ja kansainvälistä hyväntekeväisyystyötä. Valmistuttuaan julkaisu jaetaan jokaiseen talouteen Muhoksella, yrityksiin muualta tulevien asiakkaiden mukaan otettavaksi ja sitä on myös esillä eri tapahtumissa. Mukaan toivotaan monipuolisesti eri tahoja, jotta saadaan ajankohtainen sekä kattava tietopaketti muhoslaisten ja paikkakunnalla asioivien käyttöön.
Yhteyttä voi ottaa: VKK-Media Oy Heimo Turunen 0400 385 281, vkkmedia@vkkmedia.fi Jenny Kärki 040 910 0852, jenny.karki@vkkmedia.fi
7
Ampumahiihto on vaativa laji
Ampumahiihto on noussut monessa Euroopan maassa seuratuimpien urheilulajien joukkoon. Lajia on kehitetty vuosien saatossa yleisöystävälliseksi ja helposti seurattavaksi niin paikan päällä katsomossa kuin televisiossakin. Maailmancupin kilpailujen kasaaminen monipäiväisiksi viikonlopputapahtumiksi lisää omalta osaltaan kiinnostavuutta. Suomalaismenestys on levännyt useita vuosia yksinomaan Kaisa Mäkäräisen varassa. Hänen menestyksekäs uransa on vääjäämättä kääntynyt jo loppusuoralle. Onkin aiheellista heittää kysymys, mitä tapahtuu suomalaiselle ampumahiihdolle Mäkäräisen jälkeen? Mäkäräisen lisäksi pari naista on satunnaisesti yltänyt 40 parhaan joukkoon ja pisteille. Miehille maailmancupin pisteitä ei ole herunut pariin kolmeen vuoteen ja viestijoukkuekin hiihdetään kierroksella kiinni sijoituksen ollessa usein yli kahdenkymmenen. Aina väliin kuulee lohduttavia sanoja, että meillä on lupaavia junioreita tulossa. Vuodesta toiseen heidän tuloaan on odoteltu, turhaan. Vaativassa lajissa menestyminen kysyy lahjakkuuden lisäksi armotonta ja pitkäjänteistä työtä. Pitäisi olla huippuluokan hiihtäjä ja pystyä väsyneenäkin osumaan pieneen tauluun. Menneiden vuosikymmenten suo-
malaisten huippumenestystä on turha odottaa, koska lajin suosio monissa urheilun suurmaissa kasvanut. Lievää kateutta tuntien sai viime viikonvaihteessa katsella kuinka nuoret ruotsalaiset naiset ja miehet olivat viesteissä mukana kärkijoukossa. Aivan uudet nimet länsinaapurista panivat tosissaan hanttiin maailman huipuille.
Vuosi Lahteen Maastohiihdossa katseet on jo käännetty vuoden kuluttua järjestettäviin Lahden MM-kisoihin. Vuoden 2001 Lahden kisat kummittelevat vielä monen hiihdon ystävän mielessä. Näiden ikävien muistojen varjo olisi saatava karistettua selästä. Suomalaisten menestysodotukset kotikisoissa ovat tietysti kovat. Naisten maajoukkue on tänäkin talvena osoittanut, että siltä voi odottaa laajalla rintamalla menestystä. Norjalaiset tosin tulevat olemaan vuoden kuluttua suosikkeja vailla vertaa. Miesten osalta kausi ei ole mennyt aivan odotusten mukaan ja tällä kertaa voidaan vedota sairastumisiin ja loukkaantumisiin. Olisiko Lahti paikka, missä Iivo Niskanen voisi osoittaa, ettei Sotshin kultamitali ollut pelkkä sattuma. Mäkihyppy on ollut perinteisesti suomalaisten kultakaivos, mutta tällä kertaa
ne haaveet voitaneen haudata. Mäkiviikko ja maailmancup osoittivat, että Lahdessa saatetaan käydä mäkikilpailut ilman suomalaisia. Ei kai nyt sentään niin huonosti voi mennä!
Kärpistä Euroopan mestari? Parin viikon kuluttua Oulun Raksilassa ratkotaan seurajoukkueiden Euroopan mestaruus. Kärpät saa finaalissa vastaansa ruotsalaisen Frölundan. Alun perin 44 joukkueesta on seuloutunut kaksi parasta ja finaalista voidaan odottaa laadukasta jääkiekkoiltaa. CHL-liigan ottelut eivät ainakaan Suomessa ole herättäneet suurempaa innostusta. Yhtenä syynä on varmasti se, että meiltä on mukana liian paljon joukkueita. Samat joukkueet kohtaavat useampaan kertaan kotoisessa liigassa, joten nämä ottelut koetaan jotenkin turhina ja yleisö äänestää jaloillaan. Eli siis jotain tarvitsisi tälle tuotteelle tehdä. Euroopan mestaruuden lisäksi Kärpät havittelee triplaa kotimaassa. Toistaiseksi joukkue onkin hyvin aikataulussa. Liigan kärkipaikka on ollut pitkin kautta hallussa ja peli on kulkenut ilman pahoja notkahduksia. Sarjassa ei ole yhtään heittopussia, joten tiukkoja pelejä on odotettavissa runkosarjan loppuun saakka.
Ilkka Hietala
Alumiiniset erikoisosat moottorikelkkoihin
Telaston jatkot
307-325 tai 305-327 - 165€/pari 307-345 tai 305-348 - 170€/pari 307-365 tai 305-371 - 188€/pari saatavilla myös mittatilaustyönä.
UUTUUS! Nyt saatavilla liukurungon vahvikkeet 2016 malleihin:
Polaris Axys 155” ja Axys 163” Yamaha SR Viper ja Arctic Cat 141-163”
200€/pari
Tunnelin jatkot alk. 85€ NYT UUTUUTENA! Telaston pyörät KROMATTUNA alk. 60€
Alumiiniset kaasuttimen kurkut 155€/pari
Alumiiniset kaasuttimen kurkut läppärungoilla 270€/pari Sis. kumiputken kiinnitykseen.
Säädettävät tangon korokepalat 5.5”-8” musta 150€ pinnoittamaton 125€
Astinlaudan vahvikkeet alk. 65€/pari Tsekkaa verkkokauppamme:
www.blingfactory.fi
Ka-Mu Oy I Taka-Wetkantie 3 I 43500 KARSTULA I puh 020 144 1460
Kotipitäjä
8
Nro 2 27.1.2016
ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!
Oulun Ompelukoneen
POISTOPÄIVÄT
V. 2015 MALLIT
ale 30-50%
VAIN TÄLLÄ KUPONGILLA
TARJOUS! Ompelu- ja saumauskoneiden perushuolto
40€
MYYNISSÄ SUOMEN PARHAAT MERKIT JA MALLIT Myynnissä: kirjontakoneita, jousto/perusompelukoneita, saumureita
Huollamme ja korjaamme kaikenmerkkiset ompelukoneet ja saumurit
✂
HALLITUSKADULLA
Sis. puhdistus, lankojen säätö, voitelu, koeompelu. Tarjous 31.1. asti asti Tarjous voimassa 10.2.
Hallituskatu. 35, Postiaukio Puh. 375 099, ark. 9-17, la 10-13 www.oulunompelukone.fi ●
jaetaan joka kerta kaikkiin Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa. Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa www.maaseutulehdet.fi
Uusi lämmitysjärjestelmäsi nyt Boschtestivoittaja ilma-vesilämpöpumppu Myös rahoituksella. Kysy lisää!
Puh. 010 322 7070 • Tehtaantie 3, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi
OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2
Mietityttääkö käyttövesiverkoston perusparannus ja koska se kannattaa tehdä? ”Mitähän se mahtaa maksaa?”
Ei huolta vesijohdoista! Ota talosi pohjakuvat mukaan, laskemme sinulle ilman kuluja kustannusarvion vesijohtojen uusimisesta.
Vesivahinkoja voidaan estää!
Hanakat myös rahoittaa!