Kotipitäjä 7 2015 by Kustannus Oy Maaseutulehdet

Autopaja Laukkanen aloitti huolto- ja korjaustoiminnan s. 5

JuhlaGuru auttaa juhlat onnistumaan s. 9

Mimmin Pulla seitsemän vuotta Muhoksella s. 8

Kotipitäjä

MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MAIKKULA • MADEKOSKI • PIKKARALA

• KNUUTILANKANGAS • HEIKKILÄNKANGAS • PERÄKYLÄ

Tytti Tuppurainen LIIKKEELLÄ

• LAPINKANGAS • SANGINSUU

7 EDUSKUNTAVAALIT 2015 - TYTIN TUKIRYHMÄ

15.4.2015

16.4. 11 Rotuaarin vaalituvalla 13 Prisma Limingantulli 16 Anttila Kodin1 17.4. 11 Ylikiiminki, S-market 18.4. 11 Liisa Jaakonsaaren kanssa Rotuaarin vaalituvalla. Munkkikahvitarjoilu 13 Prisma Linnanmaa 15 Haukipudas K-market Revontori 17.30 Kempele, tori

ÄÄNESTÄ TYTTI JATKAMAAN TYÖTÄ EDUSKUNNASSA www.tytti.info

P o h jo is e

tu le v a is u

TULE JA KOEAJA Naisten ja miesten kestävät käyttöpyörät yli sadan vuoden kokemuksella

Aino

Pohjoisen kasan edustaj MARISANNA JARVA MARISANNA on kokenut vaikuttaja, jolla on vahvaa osaamista ja asiaosaaminen hallussa. Hän on aidosti maakunnan kehittäjä. Hän on valmis vastuuseen. Annika Saarikko Keskustan varapuheenjohtaja

• Katsastus • Rekisteröinti • Vakuutukset Max. 3500 kg

Torstaisin 09.00-16.00

Ilona

KYSY

lvelu • Osaava pa uolto • Luovutush lki• Takuu ja jä e palvelumm var mistaa n onnistunee nan pyörähankin

Utajärven Katsastus • Katsastus • Rekisteröinti • Vakuutukset Keskiviikkoisin klo 09.00-16.00 www.avainasemat.fi

399,- 499,-

Tule ja koe Meridan laaja mallisto

o Tervetul

www.jussinpyora.¿ TUIRA, Valtatie 49 (08) 5542 983 Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-14

Konetien Katsastus Oy

Vaala (Puusepäntie 1) Puh. (08) 3117 161

Utajärvi (Hiltulantie 2) Puh. (08) 3117 171

Työtä ja yrittäjyyttä matkailusta, puhtaasta lähiruuasta, biotaloudesta ja uusiutuvasta energiasta.

Maaseutu- ja erävihreä

Mika Flöjt

puhtaiden vesien puolesta

Eduskuntaan www.mikaflojt.fi

N PÄIVÄ US O J R TA SI! S KI TA SUOSI

Marisa.

Vaalan Katsastus

TARJOUS!

MUISTA KÄYDÄ ÄÄNESTÄMÄSSÄ! Vaalipäivä 19.4.2015

OULUNLAHTI, Jukolankuja 1-3 (08) 5542 987 Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-14

• Autojen huollot ja korjaukset • Rengastyöt • Vikakoodienluku

MIKKO KERÄNEN puh. 044 529 7656 Ahmastie 105 91560 KYLMÄLÄNKYLÄ www.kpkeranen.fi

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Toimittajan kynästä

15.4.2015

Vaalitaistossa kiriviikko Eduskuntavaalien kampanjoinnissa eletään viimeisiä päiviä. Ennakkoäänestys alkaa olla valmis ja varsinainen vaalipäivä on tuleva sunnuntai. Ennakkoäänestys on ollut edellisvaaleja vilkkaampaa, mikä on hyvä merkki demokratian tilasta huolestuneille. Toivottavasti äänestysvilkkaus jatkuu myös varsinaisena vaalipäivänä ja voidaan kertoa nousseesta vaali-innostuksesta. Eduskunta lopetti nelivuotiskautensa varsin sekavissa tunnelmissa. Ihmetystä herätti, kun hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät hallituksen esityksiä vastaan. Ja toinen iso juttu oli hallituksen suurten puolueiden kokoomuksen ja SDP:n ryhtyminen rajusti tukkanuottasille, mikä tietysti kertoo vaalien läheisyydestä.

Itse vaalitaisto on muutoin pysynyt ihmeen maltillisena. Kenenkään kaapista ei ole kaivettu luurankoja ja muukin loanheitto on ollut varsin vähäistä. Valtakunnallisesti sellaiseen ei ole ryhdytty, jotain paikallista on tietysti nähty. Vaalien alla on käynyt ilmeiseksi, että kaikissa puolueissa on ymmärretty valtakunnan talouden tilan vakavuus. Velan ja kestävyysvajeen kasvu on saatava pysähtymään, mistä ollaan yksimielisiä. Puolueiden kesken on vain erimielisyyttä kuinka pitkän ajan kuluessa tilanne on oikaistava. Kaikki lupaavat vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta puolustaa hyvinvointivaltiota, mutta keinoissa on eroa. Ihmisille on saatava työtä ja valtion tulot sitä kautta kasvuun. Tapah-

tuuko tämä verottamalla vai lisävelalla elvyttämällä? Siinäpä on kysymys ratkaistavaksi. Esille ovat nousseet tietysti myös suhtautuminen sotilasliitto NATOon ja muut puolustuspoliittiset asiat, maahanmuuttoasiat ja Kreikan kysymys. Yllättävän vähän on keskusteluissa puhuttu tulevan eduskunnan ehkä suurimmasta urakasta sote-uudistuksesta. Kaikkia se koskee, mutta tuntuu toistaiseksi olevan hiukan epäselvää monille ehdokkaille, mihin suuntaan sitä halutaan viedä. Paljon on valtakunnassa vakavia asioita kasattu tulevien kansanedustajien ratkottavaksi. Jokainen voi luonaan pohtia, kuka ehdokkaista hänen mielestään parhaiten tehtävästä suoriutuisi.

Ilkka Hietala

Tanskalainen Don*Gnu tanssii jättikokoisella tasapainolaudalla Oulun kaupunginteatterissa

www.maaseutulehdet.fi

Kotipitäjä

Tanskalainen fyysiseen teatteriin erikoistunut ryhmä Don*Gnu nousee tanssimaan jättimäisen tasapainolaudan päällä Oulun kaupunginteatterin Pikisalissa esityksessään N.A.R.G. – North Arena Rumble Game. Esitykset nähdään keskiviikkona 15.4. ja torstaina 16.4. klo 19. Ensimmäisen esityksen jälkeen on myös mahdollisuus yleisökeskusteluun. Näyttämöllä nähdään viisi metriä leveä tasapainolauta, The Turmoil, jonka päällä ja ympärillä neljä tanssijaa yrittää tasapainoilla eteenpäin maailmassa, jota hallitsee vain yksi laki – painovoima. Jokainen liike vaikuttaa kaikkiin muihin laudalla olijoihin. Jos tasapaino ja herkkyys katoavat, lattia putoaa kirjaimellisesti alta. Hallitakseen The Turmoilin massiivista olemusta tanssijoiden täytyy päästää irti kaikesta ylimääräisestä taistellessaan vallasta ja etsiessään tasapainoa ja harmoniaa. ”Teoksessa on intiimiä herkkyyttä, paljaan turhautumisen

ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas JAKELU: Oulu-Suorajakelu Oy ja Itella Oyj. PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoim. Raimo Klasila p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Janne Halonen p. 045 127 7383 Myyntineuvottelija Tea Korkala p. 044 7922122 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi, aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

Raimo Klasila

Janne Halonen

Tea Korkala

Löydät meidät myös Facebookista

loi N.A.R.G. -teoksesta JoJon tuotantoresidenssissä ensimmäisen ns. alpha-version. Idea, konsepti ja koreografia: Jannik Elkær, Kristoffer Louis Andrup Pedersen ja Christoffer Brekne yhteistyössä esiintyjien kanssa Esiintyjät: Simon Beyer-Pedersen, Petras Lisauskas, AnnKathrin Granhus ja Cesar Garcia Lavastus: Siggi Óli Palmason ja Søren Romer Musiikki ja äänisuunnittelu: Alice Carreri

Valosuunnittelu: Ville Aunola Tuotanto: Don*Gnu, Bora Bora, JoJo – Oulun Tanssin Keskus ja Oulun kaupunginteatteri Teoksen videotraileri h t t p s : / / w w w. y o u t u be.comwatch?v=uP_ uPmcUSqM&feature=youtu.be Ryhmän nettisivut http://www. dongnu.dk/ JoJo – Oulun Tanssin Keskus http://jojo.fi/ Oulun kaupunginteatteri http:// teatteri.ouka.fi/

Urheilutuloksia

JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos

räjähdyksiä, syvältä kouraisevaa väkivaltaa ja upeaa koreografista ja visuaalista selkeyttä, ryhmälle ominaista huumoria unohtamatta”, hehkuttaa JoJon taiteellinen johtaja Jarkko Lehmus. Puoli tonnia painavan, pallon päällä keinuvan, puusta ja metallista rakennetun tasapainolaudan suunnittelusta ja rakentamisesta ovat vastanneet Siggi Óli Palmason ja Søren Romer. Don*Gnun perustajajäsen, Jannik Elkaer kertoo liikkuvan alustan muuttavan kaiken suhteessa ryhmän totuttuun työskentelyyn, sillä tasapainolaudan päällä vallitsevat omat sääntönsä, ja tanssiminen voi olla jopa vaarallista. ”The Turmoil on vaarallinen kapistus jo itsessään. Sillä on omat sääntönsä, ja se tuo tekemiseen kaaosta, vauhtia sekä aitoa vaaraa. Toisaalta se vaatii tanssijalta herkkyyttä sekä fyysistä kuuntelemista, äärimmäistä tietoisuutta,” Elkeaer kertoo. Don*Gnu paini The Turmoilin kanssa edellisen kerran Oulussa keväällä 2014, jolloin työryhmä

Eero Tapio -turnaus Haukipudas, 11.4.2015 29 kg Pojat 17v. (4 Osallistujat) 1. Riku Joutsijärvi Kemin Into, 2. Jasu Myllykangas Vieskan Voima, 3. Joona Pietilä Haukiputaan Heitto, 4. Aapo Holm Muhoksen Voitto 54 kg Pojat 17v. (3 Osallistujat) 1. Antti Saarenpää Saloisten Salama, 2. Veijo Kukkohovi Muhoksen Voitto, 3. Eetu Saarenpää Saloisten Salama 58 kg Pojat 17v. (2 Osallistujat) 1. Teijo Kukkohovi Muhoksen Voitto, 2. Keijo Kukkohovi Muhoksen Voitto

63 kg Pojat 17v. (4 Osallistujat) 1. Aleksi Moskuvaara Lapin Veikot, 2. Jarmo Leskelä Lapin Lukko, 3. Tuukka Härkönen Kajaanin Juntta, 4. Eetu Kukkohovi Muhoksen Voitto 23 kg Aloittelijat (6 Osallistujat) 1. Matias Maijala Kemin Into, 2. Kalle Pakanen Kemin Into, 3. Akseli Schmitt Muhoksen Voitto, 4. Veikka Niku Limingan Niittomiehet, 5. Aleksi Patala Haukiputaan Heitto, 6. Roni Szep Haukiputaan Heitto 25 kg Aloittelijat (4 Osallistujat) 1. Tuomas Plaketti Muhoksen Voitto, 2. Otso Kolehmainen Kemin Into, 3. Eeli Annunen Koskelankylän Riento, 4. Aatu Kesti Kemin Into

48 kg Aloittelijat (6 Osallistujat) 1. Aleksi Pietilä Haukiputaan Heitto, 2. Joona Mäkipaaso Haukiputaan Heitto, 3. Robin Pirhonen Oulun Pyrintö, 4. Eemi Hakaniemi Kälviän Tarmo, 5. Jose Kuukasjärvi Muhoksen Voitto, 6. Romeo Pöppönen Kälviän Tarmo 36 kg Tytöt / Naiset (6 Osallistujat) 1. Veera Lehtimäki Ylistaron Kilpa-Veljet, 2. Vilma Lehtimäki Ylistaron Kilpa-Veljet, 3. Jutta Pohjola Muhoksen Voitto, 4. Tyyne Lasanen Limingan Niittomiehet, 5. Ida Rautio Vieskan Voima, 6. Ronja Heikkinen Kajaanin Juntta 40 kg Tytöt / Naiset (6 Osallistujat)

1. Venla Salmela Vieskan Voima, 2. Varpu Saari Vieskan Voima, 3. Ada Holm Muhoksen Voitto, 4. Miia Aunola Haukiputaan Heitto, 5. Vera Wiippa Karl Gustaf Brottning SWE, 6. Kristiina Hepola Muhoksen Voitto 43 kg Tytöt / Naiset (2 Osallistujat) 1. Mira Rasinkangas Muhoksen Voitto, 2. Alisa Pauna Kemin Into 41 kg EXTRA (6 Osallistujat) 1. Mira Rasinkangas Muhoksen Voitto, 2. Varpu Saari Vieskan Voima, 3. Venla Salmela Vieskan Voima, 4. Ada Holm Muhoksen Voitto, 5. Vera Wiippa Karl Gustaf Brottning SWE, 6. Alisa Pauna Kemin Into Sekä MuVo seurapisteiden 3. 18 seuraa

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Tanssin huippuvierailu tuo Jukka Haapalaisen ja Sirpa Suutari-Jääskön Oulun kaupunginteatteriin Oulun kaupunginteatterissa nähdään tanssin huippuvierailu DOUBLE, jonka esitykset ovat tiistaina 21.4. ja keskiviikkona 22.4. klo 19 suurella näyttämöllä. Esityksessä nähdään Suomen menestynein kilpatanssipari Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö, jotka tuomalla DOUBLEN Ouluun palaavat juurilleen ja juhlistavat samalla yhteistä neljännesvuosisataista taivaltaan. Esityksessä nähdään myös

joukko muita huipputanssijoita; Mikko Ahti, Juri Trosenko, Ansku Bergström ja Katri Mäkinen sekä kuubalaiset ammattitanssijat Guillermo Zayas ja Ranses Charon. Menestyksekäs ja vaikuttava DOUBLE koostuu teoksista Jotos ja Latin Quarter Revisited, joissa molemmissa heijastuu yksilönä oleminen osana yhteisöä. Jotos pohjautuu Jukka Haapalaisen ja Sirpa Suutari-Jääskön koreografiaan, jonka he loivat

Aino Kallaksen mystiseen runouteen perustuvaan, Tiina Puumalaisen ohjaamaan Sudenmorsian-näytelmään. JotosSudenpolku kertoo rakkauden voimasta ja ihmisestä sen voiman vallassa. Kuinka rakkaus voi olla mahdotonta ja samaan aikaan elinehto. Latin Quarter Revisited on jatkoa vuonna 2006 valmistuneelle Latin Quarter -teokselle. Tutkimusmatka latinalaisen musiikin ja latinalaistanssien

rikkaaseen maailmaan jatkuu. Liikkeellä voi kertoa kaiken – senkin, mihin sanoilla ei saa edes kosketusta. DOUBLEn maailman ensiilta nähtiin Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtumassa kesäkuussa 2013. Teosta on esitetty täysille katsomoille myös Helsingin legendaarisessa Aleksanterin teatterissa vuosina 2013 ja 2014.

Muhoksen

Kukkakauppa Hautauspalvelu Da-Pu

Arkku, uurna Valtatie 11 MUHOS kuljetus p. 08 374 800 kukat Avoinna ma-pe 9–17, la 9-15, su 11–15 pitopalvelu hautakivi, -työt Hautauspalvelu Da-Pu kaiverrus TYRNÄVÄ perunkirjoitus Tuira, OULU LIMINKA

Valtatie 59 Linnukkatie 2 Joonaantie 4 C

Päivystys 08 545 1957 (24h)

www.dapu.fi

Uusi ikäihmisten palvelutalo Limingan keskustaan Temotek Oy alkaa rakentamaan ikäihmisten palvelutaloa Limingan keskustaan. Palvelutaloon rakennetaan 60 ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoivaan tarkoitettua palveluasuntoa. Kohteen rakentaminen alkaa huhtikuussa 2015 ja se valmistuu kesällä 2016. Sijoittajana kohteessa toimii Northern Horizon Capitalin rahasto ja investoinnin arvo on noin 8 miljoonaa euroa. Osapuolten neuvonantajana tässä hankkeessa on toiminunut Guud Invest Oy ja Jukka Salminen. Palvelutalon asunnot jakautuvat ryhmäkoteihin, joissa jokaisella asukkaalla on oma viihtyisä “yksiö”. Palvelutaloon rakennetaan lisäksi tilat Limingan kunnan kotihoidon ja vanhusten päivätoiminnan palveluille. Rakennukseen tulee myös oma

keittiö, jossa voidaan valmistaa asukkaiden ateriat tuoreena ja paikan päällä. Rakennettava palvelutalo sijaitsee aivan Limingan keskustassa entisen kunnantalon paikalla ja palveluntarjoajina hoivakodissa tulevat toimimaan Limingan kunta sekä ODL. Rakennus tarjoaa rakennusaikana työpaikkoja noin 50 työvuoden verran ja valmistumisen jälkeen hoiva-alan työpaikkoja noin 60työntekijälle. Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala toteaa, että hankkeen käynnistyminen on odotettu sysäys vanhuspalvelujen kehittämiselle. Hankkeen myötä Limingan kunnan ikäihmisille saadaan ajanmukaiset ja toimivat asuintilat, jotka sijoittuvat keskustan palveluiden läheisyyteen. Kunnan puolelta samaan

kiinteistöön sijoittuvat myös kotihoidon ja vanhusten päivätoiminnan palvelut, jolloin kaikki keskeisimmät vanhuspalvelujen toiminnot saadaan yhdistettyä saman katon alle. Kunnanjohtajan mukaan kumppanuusperiaatteella toteutettava hanke avaa palvelutuotantoa yksityisille toimijoille kuntastrategian mukaisesti. Kunnassa on käytössä tehostetun palveluasumisen palveluseteli, jolloin asiakkaat voivat itse valita joko yksityisen tai kunnallisen palvelun. Konserninjohtaja Tapani Turpeinen ODL:stä arvioi investoinnin toteuttavan ODL:n strategiaa, jossa ikäihmisille tarkoitettujen asumispalvelujen kehittäminen on tärkeällä sijalla. Limingan palvelutalo on osa ODL:n investointiohjelmaa, joka kattaa lähimmät 3-4

vuotta ja on laajuudeltaan noin 25 miljoonaa euroa. Investointiohjelmassa ODL:n yhtenä kumppanina on rakennusliike Temotek Oy. Northern Horizon Capitalin Jussi Rouhento ja Andreas Michelsson ovat todella tyytyväisiä saadessaan laadukkaan ja nykyaikaisen palvelutalon näin keskeiselle sijainnille Liminkaan, Temotekin rakentamana. On hienoa päästä tekemään yhteistyötä ODL:n ja Limingan kunnan kanssa, jotka yhdessä ovat ansiokkaasti vieneet hanketta eteenpäin. Toimiva yhteistyö yksityisen toimijan ja kunnan välillä antaa palvelutalolle valoisan tulevaisuuden ja istuu hyvin Northern Horizonin strategiaan.

Tarkista mökin nestekaasulaitteet ennen käyttöä Kesämökkikauden alkaessa otetaan taas käyttöön nestekaasuliedet ja -grillit. Myös veneilijät, karavaanarit ja muut retkeilijät käyttävät usein nestekaasulaitteita. Laitteet ovat turvallisia, kunhan niitä käytetään ohjeiden mukaan. Keväällä laitteiden kunto on hyvä tarkistaa ennen laitteiden käyttöönottoa, muistutetaan Öljy- ja biopolttoaineala ry:stä. Jokaisen nestekaasulaitteita hankkivan kannattaa tarkistaa, että laitteissa on CE-merkintä. Se osoittaa, että laitteet täyttävät viranomaisten asettamat vaatimukset. Uusien laitteiden mukana on asennus- ja käyttöohjeet, joita tulee turvallisuuden vuoksi noudattaa tarkasti.

Asennukset: mitkä itse, mihin tarvitaan aina ammattilainen Kotitalouksissa nestekaasua käytetään usein siten, että nestekaasupullosta johdetaan kaasu letkulla yhteen käyttölaitteeseen. Esimerkiksi tällaisen letkuasennuksen saa tehdä itse, kunhan noudattaa asennusohjeita. Tiettyjä nestekaasuasennuksia saa tehdä vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin hy-

väksymä asennusliike. Tällaisia ovat esimerkiksi nestekaasupolttimen asennukset ja kiinteiden putkistojen asennukset. Lista hyväksytyistä asennusliikkeistä löytyy Tukesin sivuilta. Nestekaasulaitteiden kunto on syytä tarkistaa talven käyttötauon jälkeen. Letkua voi taivutella ja katsoa, ettei siinä ole murtumia. Samoin on paikallaan tutkia, että liitoskohdat ovat tiiviitä. Myös nestekaasupullon vaihdon jälkeen pitää tarkistaa liitosten tiiviys ja pitävyys. Jos nestekaasupullossa on painoventtiili, voi pullon ja paineensäätimen liitoksen pitävyyttä kokeilla nostamalla pulloa liitoskohdasta. Kierreventtiilin liitoksen tiiviyden voi kokeilla sivelemällä liitoskohtaan saippuavettä tai suihkuttamalla siihen vuodonilmaisuspraytä.

Vanhat laitteet erityiseen tarkkailuun Erityisesti vanhojen kaasulaitteiden kunto on syytä tarkistaa mökkikauden alkaessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää 1970-luvulla tai sitä ennen valmistettuihin kaasuliesiin ja vastaaviin laitteisiin, joita käytetään sisätiloissa. Kaasuhuoltoliike

voi tarkistaa laitteiden kunnon ja erityisesti sen, onko laitteissa liekinvarmistin. Jos sitä ei ole, kannattaa ehdottomasti harkita laitteiden uusimista. Kun nestekaasua käytetään sisätiloissa, on aina huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta ja tuuletuksesta. Näin siksi, että nestekaasun palamisessa kuten muussakin palamisessa tarvitaan riittävästi happea, jotta palaminen tapahtuu puhtaasti eikä pääse muodostumaan häkää. Tilanteessa, jossa epäillään kaasuvuotoa, suljetaan ensin pulloventtiili ja tuuletetaan tila hyvin. Sytytyslähteitä ei saa olla lähistöllä, eikä sähkökatkaisijoita pidä käyttää kipinävaaran takia.

Nestekaasupulloja muun muassa huoltoasemilta Nestekaasupullo ostetaan valmiiksi täytettynä jälleenmyyjältä. Kaasupulloja myydään esimerkiksi monilla huoltoasemilla ja useimmissa suurissa marketeissa. Kun pullo tyhjenee, sen voi vaihtaa uuteen, samanlaiseen täyteen pullon jälleenmyyjällä, jolloin kuluttaja maksaa vain pullon sisällöstä eli nestekaa-

susta. Mikäli haluaa vaihtaa kaasupullon toisen tyyppiseen ja mahdollisesti kalliimpaan pulloon, peritään maksua myös pullosta.

EDULLISESTI OPPILASTYÖNÄ Opiskelija Miia tekee oppilastöitä -50% listahinnasta. • Miesten hiustenleikkaus • Naisten hiustenleikkaus

• Lyhyiden hiusten värjäykset

(ei värinpoistoja)

Ajanvaraukset 010 376 5260, mainitse OPPILASTYÖ

Uusikatu 19, 90100 OULU

p. 010 376 5260 WWW.JOROJUKKA.FI www.joro-jukka.fi

010-numeroon norm. soittohinnat sis. alv 24%: puhelut lankaverkosta 8,21 snt/puh+ 5,9 snt/min, puhelut matka-puhelimista 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Pirjo Sirviö Ehdokas eduskuntavaaleissa Oulussa Erikoissairaanhoitaja/ tutkimuskoordinaattori / OYS Oulun Kaupunginvaltuutettu, Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Sdp:n Oulun valtuustoryhmän pj.

”Tunnen Pirjo Sirviön pitkäaikaisena demari toimijana ja vastuun kantajana. Suomi tarvitsee seuraavaan eduskuntaan vahvoja sote-osaajia.” t. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne

Pastori, joka ei puhu hepreaa

Mikko Salmi

55 www.mikkosalmi.com

TAPIO SIEKKINEN Erityisopettaja Yrittäjä Eläkeläinen

Lastensuojelun resurssit riittäviksi Syrjäytymistä ehkäistävä nuorisotakuuta vahvistamalla Taantumasta noustaan luomalla uusia yrityksiä ja työpaikkoja Vanhustenhoito laitettava kuntoon Maaseutu säilytettävä elinvoimaisena

Hyvinvointi kuuluu kaikille www.tapiosiekkinen.fi

Kallisenhaara 4, OULU Varaosat: MA-PE 8.30-17.00 Puh. (08) 554 0220 Korjaamo: MA-PE 7.30-16.30 Puh. (08) 311 6961 korjaamo@mbosa.fi • varaosat@mbosa.fi • www.mbosa.fi

Huollamme Mercedes-Benzit Oulussa!

• Laadukkaat varaosat 3 vuoden takuulla • Mobil-öljyt • 15 vuoden kokemus • Edulliset hinnat • Nopea palvelu

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Kansainvälisyyskin näkyi Mieslahden pääsiäiskokolla Kansainvälisyytäkin nähtiin Paltamon Mieslahdessa, jossa perinteiseen tapaan poltettiin pääsiäiskokko. Pääsiäiskokon polttaminen aloitettiin Mieslahdessa jo 1990 luvun alkupuoliskolla, jolloin elettiin EU:n liittymisen aikoja ja käytiin vilkasta käden vääntöä siitä liitytäänkö EU:n vai ei. Tästä sai alkunsa tämä vanha eteläpohjalainen perinne, jonka alkuperäinen tarkoitus oli ajaa noidat pois karjatiloilta ja toivoa hyvää tulevaa viljavuotta. Nyt poltetaan Kainuussakin pääsiäisenä kokkoja Paltamon li-

säksi Kajaanissa ja Sotkamossa, mutta Mieslahden pääsiäiskokko on Kainuussa ensimmäinen. Mieslahden pääsiäiskokon sytyttivät tänä vuonna saksalaiset, joita oli suomen kielen opissa Mieslahden Opistolla. Suomen kielen opiskelu aina keväisin on jo tullut tavaksi saksalaisporukalle jota on toteuttanut ja ohjannut Saksassa asuva Anja Kuittinen. Hänen opissaan oli tällä kerralla kaikkiaan seitsemän kurssilaista. Viikon mittaiseen suomen kielen opiskelun lisäksi viikon

Paltamon Sotaveteraanit ry vähentää virkitystoimintojaan

Kokko paloi tosi komeasti Paltamon Mieslahdessa.

ohjelmaan kuului hiihtoa, haskikoirilla ajoa, verkkokalastusta, lumiluolan tekoa. Kalaakin porukka oli saanut peräti 5 kuhaan, hauen ja kaksi aventa. Vaikka Mieslahden pääsiäiskokolla ei mitään suurempaa ohjel-

maa perinteisen makkarakioskin ja onnenpyörän pyörittämisen lisäksi ollutkaan, riitti tuleen tuijottajia reilun 200 henkilön verran.

PM-media/Paltamo.

Paltamon Sotataveteraanit ry:n viikko sitten pitämässä vuosikokouksessa yhdistys päätti vähentää virkistystoimintojaan. Rahat kun eivät enää riitä ilmaisten virkitystoimintojen täysimittaiseen järjestämiseen. Yhdistys päätti pudottaa Kainuun Opistolla vuosittain järjestettyjen virkitysviikkojen määrän kahdesta yhteen ja samalla ottaa käyttöön omavastuuosuuden. Omavasuuosuuden rahamäärädtä päättää lopullisesti yhdityksen hallitus. Vaikka virkistystoimintoja vähennetään päätti yhdistys osallistua veteraaneille järjestettäviin tapahtumiin, mm. ensi kesän Finnairin rosvopaistitilaisuuteen ja muihinkin toimintakaudella toteutettaviin veteraaneille tarkoitettuihin tilaisuuksiin. Myös tavanomaiseen tapaan alkaneella kaudella kertyneitä varoja käytetään veteraanien ja heidän puolisoidensa sekä leskien hyväksi. Mm. jokaiselle edunsaajalle annetaan kaksi noin 40 euron arvoista palveluseteliä, joita voi käyttää joko jalkahoitoon tai puolihierontaan. Suurin syy yhdistyksen lakkautamissuunnitelmiin on varsinaisten sotaveteraanien vähentyminen, joita on yhdistyksen rekisterissä 29. Lisäksi yhdistyksessä on puolisojäseniä 12 ja kannattajajäseniä 37. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Seppo Härkönen ja sihteeriksi Ossi Laine. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Kalle Korhonen, Aune Kumpulainen, Sylvi Jokelainen, Mikko Heikkinen, Irja Tervonen ja Ari Häkälä. Taloudenhoitajana toimii Pirjo Luiro.

-PM-media/Paltamo.

Mieslahden pääsiäiskokolla nähtiin saksalaista väriä, kun tuleen tuihottajien joukossa oli Kainuun Opistolla viikon mittaisella suomen kielen kurssilla olleet saksalaiset. Kurssiporukkaa ohjailemassa myö kuvassa oleva opiston kurssisihteeri Sinikka Korhonen.

KATTOPINNOITUKSET

- Pelti-, tiili- ja mineriittikatot

KATTOASENNUKSET

- Pelti-, tiili- ja huopakatot - Peltityöt

KATTOVUODOT JA KORJAUKSET

P. 044 363 6844 toni@oulunkattopalvelu.ﬁ • www.oulunkattopalvelu.ﬁ

Fixuskorjaamo Paltamoon

Autopaja Laukkanen aloitti huolto- ja korjaustoiminnan Nyt ei enää tarvitse paltamolaisten vaivata päätään sillä missä korjauttaisi autonsa, vaihtaisi renkaat tai tekisi öljyvaihdot. Siinä vasta osa palveluista, joita viime viikolla aloittanut Fixus-korjaamo kyltin alla toimiva Autopaja Laukkanen tekee. Yritys osti yli 250 neliön toimitilat teollisuusalueelta Kiinteistö Oy Konttitie 5:n hallista. Yrityksen omistajana toimii ajoneuvoasentaja Saska Laukkanen. Autopajan palveluihin kuuluvat korjaus- ja huoltotyöt, autojen pesut niin päältä kuin sisältä, renkaat- ja rengastyöt sekä rengashotelli, jonne asiakas voi jättää säilytykseen edellisen kauden renkaat. Saska kertoo, että tavoitteena onkin palvella asiakkaita mahdollisimman monipuolisesti. Esimerkiksi katsastusremontit ja katsastuksessa käytöt voidaan tehdä korjaamon

toimesta. ”Auton voimme hakea myös työpaikalta tai kotoa ja tuoda sen takaisin korjattuna ja huolettuna”, täsmentää Saska. Tiloihin sopii kerralla seitsemänkin autoa, joten korjaamo- ja huoltotilaa on riittävästi. Lisäksi yritys tekee ajoneuvojen teippauksia suunnittelusta sen toteuttamiseen saakka. Teippaukset ovat yleistymässä maalauksen vaihtoehtona, ja teippejä käytetään myös kodin sisustuksissa. Autourheilijoiden kalustot aina vetoautosta kilpa-autoon suunnitellaan tiimikohtaisiksi. Myös yritykset ovat ymmärtäneet näyttävällä teippauksella saatavan mainosarvon. Saskan isän, graafikko AD Jukka Laukkasen suunnitteluverkoston avulla löytyy jokaiselle tilaajalle sopiva design. Laadukkaat 3M teipit leikataan paltamolaisessa mainostoimisto B2B:ssä. Oma

teippausmallisto toimii ideapankkina uusille asiakkaille ja sen luomiseen yritys panostaa seuraavien kuukausien aikana. Ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa oppimista ja kehittymistä joten koulutuspäiviä on tiedossa säännöllisesti. -Välillä pitää istua koulun penkillä mutta toivottavasti asiakkaat ymmärtävät ja tulevat sitten uudestaan seuraavana päivänä, toivoo Saska.

Ketju tukena Fixus-ketjuun, johon Autopaja Laukkanenkin pääsi, on sitoutunut yli 170 itsenäistä suomalaista varaosakauppiasta sekä yli 230 huoltokorjaamoyrittäjää ympäri Suomen. Ketju tukee, antaa koulutusta ja mahdollistaa esimerkiksi luotollisen erissä maksamisen. Rengasmyynti ja varaosien

tilaukset hoituvat kätevästi paikkakunnalla toimivan Fixuskauppiaan Jorma Telkisen kautta, jonka kanssa Autopaja tekee kiinteää yhteistyötä.

Yrittäminen ei pelota Saska on nähnyt yrittäjyyttä ihan pienestä pojasta saakka, kun perhepiirissä toimii useampi yrittäjä. Joten yrittäminen ei sinällään pelota, vaan on luonnollinen tapa työllistyä. Idea yrittäjyydestä syntyi kuitenkin oman mielenkiinnon pohjalta. Autopajan liiketoimintaa on kehitettävä koko ajan, ja ainakin alussa Saska sanoo toimivansa yksin, mutta jos töitä alkaa ilmaantua on silloin harkittava toisen asentajan palkkaamista.

-PM-media/Paltamo.

Rengastyöt eli kesärenkaiden vaihto ja uusien renkaiden laitto alkaa nyt olla nyt käsillä. Se tulee näin kesän kynnyksellä osa sesonkityöistä.

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Luonnonhaittakorvauksen maksuperusteisiin suunnitellaan muutosta Suojavyöhykkeet, jotka sisältyvät uuden EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämisohjelman ympäristökorvausjärjestelmään, ovat herättäneet laajaa kiinnostusta viljelijöissä. Ne tarjoavat joustavan mahdollisuuden edistää vesiensuojelua peltoalueilla ja rajata esimerkiksi jokivarsien vaikeasti viljeltäviä peltokuvioita järkevällä tavalla. Suojavyöhyke voidaan perustaa lohkolle, joka sijaitsee Natura-alueella, pohjavesialueella tai vesistön tai valtaojan varrella sijaitsevalla pellolla tai lohkolle, joka rajoittuu ympäristösopimuksella hoidettavaan kosteikkoon. Lisäksi suojavyöhyke voidaan perustaa kohdentamisalueella olevien Itämeren saarien pelloille. Suojavyöhykkeen hoitoehdot on kerrottu ympäristösitoumuksen sitoumusehdoissa. Suojavyöhykkeen kasvusto on niitettävä vuosittain kasvukauden aikana ja korjattava pois suojavyöhykkeeltä. Keväällä tehtävä niitto ja kasvuston korjuu ei ole riittävä toimenpide. Kasvimassan saa käyttää hyödyksi. Suojavyöhykettä voidaan laiduntaa, jos siitä ei aiheudu eroosiota ja se

tehdään luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta eikä sille ole vesiensuojelullista estettä. Suojavyöhykettä ei saa lannoittaa eikä sitä saa pääsääntöisesti käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Suojavyöhykkeen tarkoituksena on vesiensuojelun lisäksi peltolohkon köyhdyttäminen kasvustoa poistamalla. Ehtojen mukaista niittoa ja niittojätteen poiskorjuuta tullaan valvomaan. Samassa yhteydessä voidaan pyytää selvitystä siitä, mihin niittojäte on käytetty. Niittojäte on varastoitava ja käsiteltävä niin, etteivät suojavyöhykkeen vesiensuojelutavoitteet vaarannu. Niittojätteestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä sitä voi esimerkiksi kuljettaa metsään tai joutomaalle. Suojavyöhykealalle ei makseta muita ympäristökorvauksia eikä myöskään luomukorvausta. Luonnonhaittakorvauksen maksun osalta maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus tehdä maaseutuohjelmaan muutos. Sen mukaisesti suojavyöhyke rinnastettaisiin luonnonhaittakorvauksen maksussa kesantoihin ja

luonnonhoitopeltonurmiin. Tällöin kesannon, luonnonhoitopeltonurmien ja suojavyöhykkeiden yhteenlaskettu osuus maatilan korvauskelpoisesta peltoalasta voisi olla enintään 25 %. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon toiveesta luonnonhaittakorvauksen rajoitteesta keskusteltiin tuottajien ja valtion välisten tukineuvottelujen yhteydessä ja molemmat osapuolet pitivät tätä tarpeellisena määrärahojen riittävyyden turvaamiseksi ja rahoituksen suuntaamiseksi aktiivituotantoon. - Pidän suojavyöhykenurmia tilatason joustavana vesiensuojelukeinona, jolla viljelijä voi suunnata toimia ongelmallisimmille lohkoille. Näin voimme parantaa Itämeren tilaa mahdollisimman joustavasti ilman metrimittaa. Koska tarkoituksena ei ole kuitenkaan kokonaisten tilojen siirtyminen suojavyöhykkeiksi, haluamme jo tässä vaiheessa tiedottaa viljelijöille suunnitteilla olevasta muutoksesta luonnonhaittakorvaukseen, painottaa ministeri Orpo.

Sinulle lauluntekijä Rytmimusiikkituotannon ammattitutkintoon valmistava koulutus 1.6.2015 - 24.5.2016 Torniossa. Koulutus on tarkoitettu lauluntekijöille, sanoittajille ja säveltäjille, joilla on kokemusta rytmimusiikkialalta. Monimuoto-opiskeluun kuuluu lähiopetusjaksoja, etäopetusta ja harjoitustehtäviä. Kouluttajina ovat Suomen eturivin ammattilaiset. Opintoihin kuuluu mm. säveltämistä ja tekstittämistä, musiikin teoriaa, studiotekniikkaa ja yritystoimintaa. Hae koulutukseen 8.5. mennessä. Lisätietoja: Arto Kiimalainen, puh. 040 152 8432, arto.kiimalainen@lappia.fi www.lappia.fi/lauluntekija

Erillishaussa myös muut musiikkialan koulutukset! www.lappia.fi/ hakupaalla

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Etsintäkuulutus:

Missä kasvaa vanhoja raparpereja ja sipulikukkia? Luonnonvarakeskus kerää tietoja vanhoista paikallisista puutarhakasveista. Nyt kiikarissa ovat koristekasvit ja etenkin sipulikukat. Lisäksi kaivataan vanhoja, punamaltoisia raparpereja. Ajankohtaiset kasvikuulutukset julkistetaan Turun Piha & Puutarha -messuilla 10.−12.4.2015 Luonnonvarakeskuksen osastolla (C55). Vanhat puutarhakasvit kiinnostavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoita monesta syystä. - Vanhoilla koristekasveilla on kiistaton arvo. Ne ovat usein pitkäikäisiä, kestäviä ja helppohoitoisia. Lisäksi ne ovat sopeutuneet pohjoiseen ilmastoon ja sopivat suomalaiseen kulttuuriympäristöön, vanhempi tutkija Sirkka Juhanoja Lukesta perustelee. Myös vanhat viljelyssä olevat härkäpavut ja herneet kiinnostavat. Tietoa kaivataan omenan paikallislajikkeista Hannulan

Talvi, Lemun Talvi ja Tammisaari.

Kasvaako pihallasi harvinaisia sipulikukkia? Lukessa etsitään tietoa kaikista sipulikukista, jotka ovat kasvaneet 1950-luvulla tai sitä ennen. Tutkijoita kiinnostavat yhtä hyvin laajoina kasvustoina leviävät lajit kuin harvinaiset yksittäiset kasvit. - Kerro meille helmililjoista, hyasinteista, kevättähdistä, krookuksista, käenrieskoista, laukoista, lumikelloista, narsisseista, pienistä varhaiskevään kurjenmiekoista, pikarililjoista, posliinihyasinteista, rusko- ja sahramililjoista, sinililjoista, tiikerililjoista, tulppaaneista ja varjoliljoista, Juhanoja kehottaa. Ota yhteyttä myös, jos tiedät jossakin kasvavan harvinaisia sipulikukkia, kuten kellohyasintteja, kevätlumipisaroita (kevätkelloja), koiranhampaita,

kuningasliljoja, madonnanliljoja, miekkaliljoja, paratiisililjoja, kesälumipisaroita (suvikelloja) tai tähdikkejä.

Koululaiset metsästävät kadonneita vanhoja raparpereja Raparperi on yksi yleisimmistä kotipuutarhojen monivuotisista ja pitkäikäisistä kasveista. Siitä on kuitenkin vähän tietoa. Suomessa on ennen 1940-lukua viljelty puna- tai valkomaltoisia sekä aikaisia ohutvartisia raparperilajikkeita. Harvinaisia ovat myös vanhat makeat ja vähähappoiset raparperit. - Kutsumme kaikkia suomalaisia ja erityisesti koululaisia etsimään tietoa vanhoista raparpereista yhdessä opettajan tai vanhempien kanssa, tutkija Merja Hartikainen Lukesta kannustaa. Raparperi on helppo tunnistaa ja tietoja kerätään raparperin

omistajaa haastattelemalla. Kuulutukseen voivat vastata myös kaikki vanhoista raparpereista tietävät henkilöt. Vastauksia toivotaan varsinkin Sisä-Suomesta ja Pohjanmaalta. Vastata voi heinäkuun loppuun asti. Maskun Tammenahjon koulun opettaja Katja Välimäki on suunnitellut Raparperi kateissa! - koululaiskuulutuksen yhdessä Geenivaraoppi-hankkeen toimijoiden kanssa. – Raparperi on helppo ja hauska tutkimuskohde pienillekin koululaisille. Aihe sopii hyvin kakkosluokan ympäristötietoon, kun käsitellään marjoja ja kasveja, toteaa opettaja Katja Välimäki. – Mielenkiintoa lisää se, että löytöpalkkiona on mielenkiintoisimpien raparperien pääsy dna-tutkimukseen! Lisätietoja: Kasvikuulutukset: www.luke.fi/kasvigeenivarat Ohjeet koululaisten osallistumiseen: peda.net/hankkeet/ geenivaraoppi

Urheiluseurat, järjestöt, yhdistykset! Tarvitsetteko oman lehden esimerkiksi juhlavuoden tai tapahtuman vuoksi? Teemme tilauksesta asiakaslehtiä. Pyydä tarjous! Jätä ilmoitusmyynti, sivunvalmistus ja jakelu meidän huoleksemme!

Kokenut ja ahkera pohjoisen kansanedustaja

53 Pidetään porukalla pohjoisen puolta!

raimopiirainen.fi

Maksaja: Raimo Piirainen

Maaseutulehdet Kustannus Oy

MUHOS

Kaikki kalusteet tehtaanmyymälästä!

* nopeat toimitusajat * monipuolinen mallisto * tukkuhinnat * ei ostorajoituksia * myös jälleenmyyjille * valmistus omilla tehtailla * ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä

Asiantuntija palveluksessasi!

www.keittiokalustetukut.fi www.visionliukuovet.fi

ark. 9-18, la 10-14

Kalustesuunnitelmat ammattitaidolla. Eero

040 184 1444

V I S I ON KEITTIÖT

Tulen myös kotiisi mittaamaan! Soita ja sovi!

Henkka

040 184 1888

Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme malliryhmiä. Tule ja ihastu!

Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663

V I S I ON LIUKUOVET

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Mimmin Pulla seitsemän vuotta Muhoksella Leipomo-Konditoria Mimmin Pulla Muhoksella täyttää seitsemän vuotta huhtikuussa, kertoo yrittäjä Aila Marttila. Yritys on toiminut nykyisissä toimitiloissa aivan kylän keskustassa koko toimintansa ajan. Leipomoalan kokemusta Aila Marttilalla on kertynyt jo yli kaksikymmentäviisi vuotta. Työskennellessään Oulussa kondiittorin tehtävissä, heräsi ajatus rantautua kotiseudulle Muhokselle ja perustaa oma leipomoyritys koska tällaista palvelua ei paikkakunnalla ollut. Tähänastiset kokemukset ovat olleet positiivisia ja muhoslaiset ovat ottaneet palvelun vastaan hyvin. Tällä hetkellä meitä ammatti-

laisia työskentelee yrityksessä kolme ja tarvittaessa käytämme kiireapulaisia esim. myymälän puolella. Kevät on juhlimisen sesonkiaikaa kun on saatava vappumunkit ajoissa tarjolle, lisäksi meitä työllistävät äitienpäivä ja ylioppilasjuhlat. Leipominen, sopivien juhlakakkujen valmistaminen sovitussa aikataulussa herättää meidät aikaisin mutta olemme tällä joukkueellamme pyrkineet pitämään kiinni sovitusta. Työmme on varsinaista käsityötä, meidän on panostettava työn laatuun pystyäksemme erottumaan hyvällä tavalla muista. Pienenä yrityksenä etunamme on myös nopea sopeutuminen markkinatilanteeseen,

jolloin pääsemme vastaamaan myös yllättäviin kysynnän muutoksiin, kuvailee yrittäjä Aila Marttila mielenkiintoista työtään. Raaka-aineissa käytämme lähipalvelua niin jauhojen kuin marjojenkin osalta ja se auttaa meitä tekemään laadukkaita leivonnaisia. Toiminnassamme olemme panostaneet leipomokonditoria puolen tuotteisiin koska leipätuotteita on tarjolla riittävästi markettien hyllyillä. Leipominen on taitolaji ja siihen on paneuduttava jotta menestymisen edellytykset olisivat mahdollisimman hyvät. LeipomoKonditoria Mimmin Pulla on hyvä pysähdyspaikka vaikkapa

munkkikahville katkaisemaan kiireistä asiointia kylällä. Kahvilakulttuurimme on toki erilaista kuin eteläisessä Euroopassa, missä kahviloita on miltei joka kulmauksessa mutta toki meilläkin näillä leveysasteilla osataan vaihdella ajatuksia tuttujen kanssa kahvittelun lomassa, juttelee yrittäjä Aila Marttila. Kevään juhliin Mimmin Pullassa valmistetaan sekä suurta että pientä suuhunpantavaa.

Teksti ja kuva Kari Miettunen

Sanna halusi hiuksiinsa eloa ja ryhtiä. Jörö-Jukan Kati lisäsi hiukan särmää kupariseen väriin. www.joro-jukka.fi löydät lisää ennen ja jälkeen -kuvia. Hiustesi asiantuntija:

Uusikatu 19 • ajanvaraus 010 376 5260 • nettiajanvaraus www.joro-jukka.fi 010-numeroon norm. soittohinnat sis. alv 24%: puhelut lankaverkosta 8,21 snt/puh+ 5,9 snt/min, puhelut matkapuhelimista 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min

Käsityö on nykyisin hyvässä kurssissa ja raaka-aineissa pyrimme hyvään laatuun ja lähipalveluihin, toteaa Leipomo-Konditoria MIMMIN PULLAN yrittäjä Aila Marttila.

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Ammattilainen auttaa juhlat onnistumaan Suomessa on totuttu järjestämään perhejuhlat, ja paljolti firmojenkin juhlat, ”tee se itse” –periaatteella. Tällöin itse juhlinnan kohde ja hänen lähipiirinsä kantavat vastuun ja huolen järjestelyistä, eivätkä pysty täysipainoisesti itse nauttimaan juhlista. Jenna Antinmaa on parin vuoden ajan vastannut juhlien järjestelyistä toiminimensä JuhlaGurun kautta. Hän on PohjoisSuomessa ainoa koulutettu hääja juhlasuunnittelija. - Tarjoamme erilaista palvelua kaiken kokoisten juhlien järjestäjille. Samasta osoitteesta saa suunnittelun ja toteutuksen. Kyselyjä tulee pääasiassa Oulusta ja Oulun seudulta. Asiakkaamme ovat valtaosin yrityksiä, mutta yksityisten asiakkaiden osuus on kasvamassa. - Käytössämme on lähes sata juhla-, kokous- ja saunatilaa. Noin 30 yhteistyökumppanin avulla järjestyvät ohjelma, tarjoilu, kuljetus, kuvaus, turvallisuus, pukeutumispalvelut, koulutus ja niin edelleen. Eli alkusuunnittelusta loppusiivoukseen kaikki hoidetaan vaivattomasti, Antinmaa vakuuttaa. Hänen mukaansa JuhlaGuru on periaatteessa ohjelmatoimisto, mutta laajemmassa mittakaavassa.

Nuoren näköiset juhlat Kevään juhlia nuorille ovat lakkiaiset, valmistujaiset ja rippi-

juhlat. Näiden järjestelyssä Jenna Antinmaa haluaa painottaa, että niistä tulisi juhlasankarin näköiset ja oloiset juhlat. – Minusta olisi tärkeää kysyä nuoren mielipidettä ja saada jotain hänen elämäänsä liittyvää juhlaan. Perinteisen ”pönötyksen” lisäksi tarvitaan uutta raikkautta. - Yksi hyvä keino on valokuvat. Nykyään otetaan paljon kuvia ja niitä voisi panna taustalle pyörimään kertomaan esimerkiksi kouluajan parhaista hetkistä tai rippikoululeiriltä. Näin vieraat pääsisivät paremmin mukaan nuoren elämänvaiheisiin, Antinmaa sanoo. Häihin tilataan Antinmaan mukaan yleensä suunnittelu, somistus ja seremoniamestari. – Hääjuhliin tarjoan aluksi puolentunnin maksuttoman konsultoinnin, minkä jälkeen suunnitteluprosessi voidaan käynnistää. - Häiden järjestelypiikki on nykyään enemmän loppukesän puolella heinäkuusta syyskuuhun ja valmistelut aloitetaan jo edellisenä vuonna.

Työhyvinvointia ja virkistystä Yritykset osaavat Jenna Antinmaan mukaa käyttää JuhlaGurun palvelua. Vuosi- ja kesäjuhlat ovat perinteisiä tapahtumia. – Lisäksi ohjelmaa kysytään myös kokousten ja asiakastilaisuuksien oheen. - Yritysten tavoitteena on myös

Jenna Antinmaa tietää, kuinka juhlat järjestetään ja hän tietää mistä juhlapaikan löytää.

työhyvinvoinnin parantaminen. Järjestetään hyvinvointipäiviä ja saunailtoja, joihin järjestämme tilat, tarjoilun ja ohjelmaa. Yksi erikoisuus on neiti Virtapiikki, joka voi pitää kesken työpäivän huumorilla höystetyn ja piristävän taukoliikuntatuokion työpaikoilla. - Myös yhdistysten vuosi- ja kesäjuhlia järjestämme sekä täysiä vuosikymmeniä täyttävien henkilöiden juhliin järjestämme ohjelmaa. Ja tietysti polttareihin kysytään esiintyjiä, Jenna Antinmaa luettelee.

Ilkka Hietala

JUTTU

VÄIJYVÄ

KAURISMÄKI JA KAIMA

KA- PITÄÄ JALAT SAT MAASSA LEHDELLE

ROIS- KALA TOT

RASIA

VÄRI VIRTA

VAJA

TUNKEUTUA 2X

Laatija: Miia Viinanen

PUUN OKSAT

PUSSIELÄIMIÄ

NAARASKALOJEN TUOTTAMA HERKKU

KUOHKEA

SUOJIKSI KAIVETUT VAATE KUOPAT

PYYKEILLE

SYÖMÄTTÖMYYS

MUNKKILUOSTARIEN JOHTAJAT

KORKIN IRROTTAMISEEN

MAKU SUKSISSA

KYPSENTÄMÄTÖN

ELG

ITSE MURMAK- TAUTUSETUT MINEN

IRTOAA JYVÄSTÄ 2X

-H YÖN JÄLKEEN

OHUT LEIPÄ

SAMULIN ”

Neiti Virtapiikki piristää vaikkapa kesken työpäivän vetämällä huumorin täyttämän taukojumpan.

CAMERONIN ELOKUVA

”

SAVUKKEET

KEILALLE KESYT SINISORSAT

RITARI ÄSSÄN AUTO

NAPAKETTU SAIRAALOISSA

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Veli Paasimaa eduskuntaan

VELI PAASIMAA KIRVESMIES Verovaroin tuotetut julkiset palvelut ovat Suomen hyvinvoinnin perusta. Tämä edellyttää että verotulojen kartuttamiseen osallistuvat kaikki Suomessa toimivat henkilöt ja yritykset. Nyt on suurilla kansainvälisillä yrityksillä tapana kierrättää tulot veroparatiisien kautta. Julkisten palveluiden alasajolla ei valtion ja kuntien taloutta korjata. Suomessa tarvitaan nyt investointeja tulevaisuutta varten. Julkisia investointeja tarvitaan liikenneväylien peruskorjaukseen ja kiinteistöjen korjausvelan hoitamiseen. Lisäksi tarvitaan valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Investoinnit tuottavat itseään enemmän taloudellista toimintaa ja jopa vähentää julkisen talouden velka-astetta.

Työntekijöiden ja heikompiosaisten syyllistäminen loputtava. Yhteiskunnan talousahdinko ja tuottavuuden heikkeneminen ei ole heidän vikansa. Taloutta tulee korjata elvyttävällä talouspolitiikalla kurjistamispolitiikan sijaan. Suomessa palkat ja eläkkeet pitää saada sellaiseen tasoon että niillä pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Pienituloisten verotusta on kevennettävä nostamalla tuloveron alarajaa. Suurituloisten verotusta on nostettava etenkin isoista pääomatuloista osinkojen verohelpotukset poistamalla. Eläkekatto saatava ylisuurille eläkkeille.

TUKIRYHMÄ

Pohjois-Suomen suuret hankkeet käynnistettävä. Alueelliset suuret investoinnit tuovat työtä, kasvua, hyvinvointia ja elinvoimaa koko Pohjois-Suomeen. Näitä ovat esim. liikenneväyliin liittyvät perusparannukset ja energiantuotantoon liittyvät ratkaisut.

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Tähän kohteeseen suomalainen sijoittaisi 2000€ remonttirahaa Suomalainen sijoittaisi kodin, pihan tai mökin kunnostamiseen saamansa 2000 euroa ensisijaisesti keittiöremonttiin ja sänkyyn tai patjaan. Myös huonekalut ja pintaremontti ovat lähellä kunnostus- ja sisustustoivelistan kärkeä, kertoo Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus. Kyselyssä reilulta tuhannelta suomalaiselta tiedusteltiin, miten he kunnostaisivat tai sisustaisivat kotia, pihaa tai mökkiä, jos käytössä olisi 2000 euroa. Jaetulle ykkössijalle 18 prosentin kannatuksella nousivat keittiöremontti ja sängyn tai patjan hankinta. – Keittiö on kodin sydämenä suomalaisille tärkeä, joten sen kuntoon ja viihtyvyyteen halutaan panostaa. Keittiöremontti keräsi kannatusta varsinkin Etelä-Suomessa, jossa sen valitsi ykköskorjauskohteeksi 22 prosenttia vastaajista. Asunnon kunnostus- ja remonttitöihin liittyen on hyvä muistaa, että sen yhteydessä tehtävillä valinnoilla voi oman kodin lisäksi rakentaa työtä Suomeen, toteaa Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala. Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden työllistävistä vaiku-

tuksista muistuttaa myös Suomalaisen Työn Liiton, Keskon ja kymmenien yritysten yhteinen Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja. – Jokainen suomalainen voi myös rautakaupassa tehdä valintoja, jotka luovat työtä Suomeen: jokaisen suomalaisen ostaessa kuukausittain 10 eurolla enemmän suomalaisia tuotteita ja palveluita syntyisi maahan vuodessa 10 000 uutta työpaikkaa, Eljala vertaa.

Miehet naisia enemmän saunan ja kotiteatterin perään Kärkisijojen lisäksi suomalaiset sijoittaisivat tilaisuuden avautuessa huonekaluihin sekä pintaremonttiin, kuten maalaukseen ja tapetointiin. Kumpikin vaihtoehto keräsi taakseen 17 prosenttia vastaajista. – Esimerkiksi maalaustöihin ryhtyvälle on hyvin saatavilla suomalaista työtä tukevia tarvikkeita yli 8 500 suomalaisen tuotteen varastovalikoimastamme, ja Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatunnus auttaa löytämään näitä tuotteita K-raudan ja Rautian hyllyiltä. Äskettäin julkaistun selvityksen mukaan

tuotteiden suomalaisuus kiinnostaa kuluttajia myös rautakaupassa: liki joka toinen kertoi valitsevansa aina tai useimmiten suomalaisen rautakaupan tuotteen, kertoo Rautakeskon markkinointijohtaja Raimo Jaakkola. 2000 euron sijoittamisessa neljän kärkeen nousseet sekä niiden jälkeen sijoittuneet kylpyhuoneen ja pihan tai puutarhan kunnostus -kohteet keräsivät tasaisesti suosiota sekä miesten että naisten keskuudessa – kuitenkin niin, että naisvastaajat suosivat näitä vaihtoehtoja kautta linjan miehiä enemmän. Miesten vastuksissa korostuivat puolestaan naisvastaajia enemmän sauna, kotiteatteri ja lämmitysjärjestelmä. Jos saisit 2000 euroa rahaa kodin, pihan tai mökin kunnostamiseen tai sisustamiseen, niin mihin käyttäisit nämä rahat?

Kotipitäjä jaetaan kaikkiin kotitalouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa ja osassa Oulua!

Nyt huolletaan Vesivahinkoja voidaan estää!

• Keittiöremonttiin 18 % • Sänkyyn/patjaan 18 % • Huonekaluihin 17 % • Pintaremonttiin (maalaus/tapetointi) 17 % • Kylpyhuoneeseen 13 % • Pihaan / puutarhaan 11 % • Saunaan 10 % • Sohvaan 10 % • Lattiaremonttiin 9 % • Terassin remontointiin / rakentamiseen 8 % • Kotiteatteriin 7 % • Lämmitysjärjestelmään 6 %

Omakotitalon talotekniikan säännöllinen, ennakoiva huolto säästää energiaa ja omakotitalon omistajan hermoja, kun yllättävät viat jäävät pois!

Maalämpö, lämpö joka miellyttää asujaa ja kukkaroa! www.lampoassa.fi

Suomalaista maalämpöä vuodesta 1983

living by Danfoss® uudet patteritermostaatit tarjoavat paljon etuja kuten energian säästömahdollisuuden sekä tarkan lämpötilan hallinnan LIVING ECO® PATTERITERMOSTAATTI

Ajoissa tehdyt käyttövesisaneerauksen kustannukset ovat vain murto-osa mahdollisen vesivahingon aiheuttamista kustannuksista.

Ota talosi pohjakuvat mukaan, laadimme Teille kustannusarvion vesijohtojen uusimisesta.

Uusi vesijohtosi maalis-huhtikuussa ja saat Safe-T vuodonilmaisimen asennettuna PUOLEEN HINTAAN! Tuotteen norm.hinta ilman asennusta 639,Omakotitalojen käyttövesiputkistojen uusiminen on vuoden 2015 alusta rakennusluvanvaraista toimintaa. Me autamme sinua myös lupa-asioissa.

HUOMIOI KOTITALOUSVÄHENNYS!

69,Tule laskemaan miten pieni sinun kotisi lämmityslasku voisi olla!

649,-

Energiaa säästävä, ohjelmoitava termostaatti. Helppo asentaa. Erinomainen ratkaisu myös vanhan termostaatin tilalle. Toimii kahdella AA-alkaliparistolla.

Danfoss One® CC KESKUSYKSIKKÖ

Korkealaatuiset living connet ja Danfoss Link toimivat langattomasti koko talossa. Tällä yhdistelmällä voidaan joustavasti hallita energiankulutusta ja pitää aina toivottu lämpötila.

Danfoss LIVING CONNECT® PATTERITERMOSTAATTI Energiaa säästävä, ohjelmoitava termostaatti. A+ -energialuokka.

Jos tarvitset rahoituksen, saat sen meiltä samalla käynnillä.

75,-

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Yli puolet suomalaisvanhemmista uskoo edelleen, että limonadi on hyödyksi sairaalle lapselle Nutricia Medicalin teettämästä Sairaan lapsen ravitsemus -kyselystä käy ilmi, että luulo hiilihappopitoisten ja sokeroitujen juomien hyödyllisyydestä ripuloivalle tai oksentavalle lapselle elää edelleen tiukassa suomalaisvanhempien mielissä. Lääkärikeskus Elonin lastenlääkäri Harri Niinikoski muistuttaa, että oikea nestehoito on ripulitautia sairastavan lapsen hoidon kulmakivi. Ruokahaluttomuus on tuttu ongelma sairastuneen lapsen vanhemmille: lähes 80 % Nutricia Medicalin teettämään kyselyyn vastanneista kertoo, että oma lapsi on kärsinyt ruokahaluttomuudesta äkillisen sairauden yhteydessä. Perusterveen, sairastuneen lapsen ruokahaluttomuus jatkuu vastaajien mukaan keskimäärin 2–3 vuorokautta. Perusterveen lapsen paino on sairastumisen jälkeen tutkimuksen mukaan usein päässyt laskemaan: 33 % vastaajista kertoi, että painonlasku oli 1 - 2 kiloa. Lähes puolet vastaajista ei kuitenkin seurannut lapsen painoa lainkaan sairauden aikana. Elonin lastenlääkärin Harri Niinikosken mukaan lapsen

painonkehitystä on toki hyvä seurata vatsataudin aikana, mutta kotona se on usein aika hankalaa. Harva tietää painon tarkasti ennen sairastumista ja vaaoissakin on eroja, joten tarkkaa painonmenetystä alkutilanteesta ei aina pysty arvioimaan. -Muut oireet, esimerkiksi lapsen pirteys, virtsaneritys ja kuume, ohjaavat merkittävästi hoitoon ja tutkimuksiin hakeutumista. Jos lapsen painosta on pudonnut yli 10 prosenttia sairauden aikana, on kyseessä jo vaikea kuivuma. Nykyisin näin suurta kuivumista vatsataudin yhteydessä näkee onneksi enää varsin harvoin. Kuivumaa pidetään vielä kohtuullisena, jos painonlasku jää alle viiden prosentin eli kymmenkiloinen laihtuu korkeintaan puolisen kiloa. Yleensä taudin talttuessa painonmenetys saadaan kiinni hyvin nopeasti, Niinikoski sanoo. Niinikosken mukaan lääkäriin tulisi aina olla yhteydessä, jos lapsi selvästi väsyy, ei esimerkiksi jaksa ottaa kontaktia, on jotenkin sekava tai poissaoleva. Selvä merkki nestevajauksesta on myös, jos lapsi ei enää virtsaa. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos

lapsen vaippaa ei tarvitse vaihtaa pitkään aikaan. -Joskus ruokahaluttomuus voi olla merkki muusta hoidettavasta sairaudesta. Esimerkiksi umpilisäkkeentulehduksen ensioireena on usein ruokahaluttomuutta, jonka jälkeen tulee vatsakipua oikealle alavatsalle siirtyen ja nousee kuume. Huoleen voi olla syytä myös, jos esimerkiksi lapsi on kovin nuori (alle 6 kk), vatsatautisella lapsella on ulosteessa verta, tai sairaus on alkanut ulkomaanmatkalla tai heti sen jälkeen, Niinikoski listaa. Oksentelu ei yksinään ole vatsataudin synonyymi.

Lapsi ei pärjää pelkällä vedellä paria päivää Moni vastaajista (40 %) uskoo, että lapsi pärjää pelkällä nesteellä kaksikin vuorokautta. -Nestemäisellä ravinnolla toki pärjää pari päivää, mutta ei pelkällä vedellä. Nesteessä tulee olla mukana myös elektrolyyttejä eli sopivasti suoloja, ja myös energiaa lapsen tarpeisiin. Apteekeissa on tarjolla erityisesti ripuliin tarkoitettuja ripulijuomia, joissa on suoloja ja sokeria juuri sopivasti. Kotona ei meillä kannata valmistaa itse

suola-sokeri-vesiä. Hiilihappopitoiset sokeroidut virvoitusjuomat eivät ole parhaita vaihtoehtoja nesteytykseen, jos lapsella on oksennustauti tai ripuli. -Hiilihappoiset juomat voivat lisätä oksentelua, sillä nehän aiheuttavat terveellekin närästyksen tuntemuksia. Myöskään sokeroidut virvoitusjuomat eivät ole hyviä vaihtoehtoja, sillä niissä ei ole lainkaan kivennäisaineita, joita ripulissa menetetään. Imeväiselle äidinmaito ja vanhemmalle lapselle laimennettu mehu ovat sopivampia. Yli 1-vuotiaille lapsille voidaan tarjota sairauden aikana myös apteekissa myytäviä, lapsille suunnattuja täydennysravintovalmisteita. Valmisteet tukevat sairaan lapsen ravitsemusta ja toipumista. Kyselyyn vastanneiden enemmistö kertoo, että sairaalle lapselle maistuvat parhaiten lusikoitavat ruoat, kuten jogurtti tai vanukkaat (60 %) sekä nestemäiset ruoat, kuten smoothiet ja pirtelöt (30 %). -Hyvänä periaatteena voi pitää, että on parempi, että lapsi syö ja juo sairaana ollessaan edes jotain. Kannattaa siis tarjota

sellaista, mikä lapselle maistuu, Niinikoski muistuttaa.

Flunssan taltutuskeinot hyvin hallussa vanhemmilla Suomalaisvanhempien yleisimmät sairaan lapsen flunssan hoitokeinot ovat lämmin mehu (77 %), höyryhengitys (60 %), D-vitamiinin saannin lisääminen (29 %) ja kylmät kääreet (15 %). Uskomuksiin perustuvat alkoholilla kostutetut viinasukat tai sipulisukat olivat käytössä lasten flunssan hoidossa vain muutamalla prosentilla vanhemmista. -Vanhemmilla tuntuvat asiat olevan hyvin hallussa, ja suosituimmat keinot ovat toimiviksi havaittuja. En tiedä, auttaako D-vitamiinin lisääminen taudin keston lyhenemiseen, mutta haittaakaan siitä ei ole. Kaikki, mikä tekee kuumeisen lapsen olon paremmaksi, on hyvää hoitoa. Tähän kuuluu myös kipu- ja kuumelääkkeen antaminen painonmukaisilla annoksilla, jolloin lapsen vointi, kuten myös ruokahalu, paranee. Näin esimerkiksi vatsatautiin liittyvä kuivumisen riski pienenee. Apteekeissa myytäviä täydennysravintovalmisteita markki-

noivan Nutricia Medicalin tilaama tutkimus toteutettiin vuoden vaihteessa tutkimusyhtiö CINTin kautta verkkokyselynä. Siihen osallistui 547 vastaajaa, joilla oli huollettavanaan vähintään yksi alaikäinen lapsi.

Perussuomalaiset ehdokkaasi eduskuntavaaleissa 2015 114

Eila Aavakare Metsätila-/designyrittäjä, yo-kauppateknikko Kajaani

120

Ari Korhonen Asianajajayrittäjä, diplomi-insinööri Sotkamo

126

Jenna Simula Kansanedustajan avustaja, tradenomi Oulu

115

Janne Halunen Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Kempele

121

Henna Kupsala Luomuviljelijä, ohjelmistosuunnittelija Siikajoki

127

Anne Snellman Filosofian tohtori Oulu

116

Olli Immonen Kansanedustaja Oulu

117

Vaili Jämsä-Uusitalo Opintoasiainsihteeri Oulu

122

Juha Liukkonen Insinööri Ylivieska

Kari Tykkyläinen Taiteilija, kuvanveistäjä Pudasjärvi

Pentti Kettunen Kansanedustaja Kajaani

123

Pirkko Mattila Kansanedustaja, FM Muhos

128

118

Tero Kokko Yrittäjä Kuusamo

124

Lasse Mikkola opettaja, rakennusinsinööri Raahe

129

Sebastian Tynkkynen PS-Nuorten puheenjohtaja, kasvatustieteen yo. Oulu

119

125

Ahti Moilanen Liikenneopettaja Utajärvi

130

Matti Viitala Eläkeläinen Haapajärvi

131

Ville Vähämäki Kansanedustaja, diplomi-insinööri Oulu

Tee tilaus 19.4.2015 mennessä! Ennakkotilaus 8.-14.4.

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

Ilmoituksen maksaja: Pentti Kettusen tukiryhmä

jaetaan joka kerta kaikkiin Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa. Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa

SUORAT SANAT - SELVÄT LINJAT Kansanedustaja

PENTTI KETTUNEN valtionvarainvalio118

kunnan vpj. Kainuun maakuntavaltuuston pj.

Kuuntele Pentin radio-ohjelma Iskelmätoiveesta to klo 9.15 ja uusinta su 15.15 Oulu 98,7MHz, Kajaani 95,7 MHz, Sotkamo 95,4 MHz, Hyrynsalmi 90,9 MHz, Koillismaa 101,8 MHz

Suorat sanat - selvät linjat Pentti Kettusen tukiryhmä

www.maaseutulehdet.fi

OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2

Kotipitäjä luettavana myös netissä: www.maaseutulehdet.fi 123

Pirkko Mattila

kansanedustaja

Pohjoinen ääni pirkkomattila.fi

Eduskunnassa olen toiminut maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä, hallintovaliokunnan puheenjohtajana ja Europan Neuvoston Suomen valtuuskunnassa.

Olen joukkuepelaaja pohjoisen ja maakuntien puolesta.

Ollaan yhdessä pohjoinen ääni!

Kotipitäjä

KIRJAPAINOJA

Nro 7 15.4.2015

TUULILASEJA

Pitäjän parhaat APTEEKKEJA RAKENTAMINEN

VARAOSIA

www.koneurakointipmk.fi

Älä heitä ruokaa roskiin ruokahävikillä on mittavat ilmastovaikutukset

www.utajarvenapteekki.fi

AUTOPALVELUT HAMMASTYÖT

TILITOIMISTOJA

TILITOIMISTOPALVELUT: • Kirjanpito

• Tilinpäätökset YKSILÖLLISESTI, AMMATTITAIDOLLA

• Yrityksen perustaminen • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset

Konsultoiva tilitoimisto

Jetrocap Oy

Uusikatu 57-59 90100 Oulu p. 010 3223370 fax 336 493

p. 622 616

Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani

Ajanvaraukset sopimuksen mukaan

Suomessa heitetään päivittäin miljoona kiloa ruokaa roskiin. Syömättä jääneellä ruualla on merkittävät ilmastovaikutukset, mutta onneksi ruokahävikkiä on helppo vähentää. Viikon päästä vietettävä ympäristöjärjestö WWF:n Earth Hour kannustaa ihmisiä kiinnittämään huomiota omien ruokailutottumustensa ilmastovaikutuksiin. Syömiskelpoisen ruoan heittäminen pois on erityisen haitallista ympäristölle, sillä siinä haaskataan ruoan tuotantoon, kuljetukseen ja varastointiin käytetty energia. Kaatopaikalle päätyvä ruoka aiheuttaa lisäksi metaanipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta paljon voimakkaammin kuin hiilidioksidi. Ruoka muodostaa noin 20 % ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Suurin osa tästä syntyy ruuan alkutuotannossa. Ruokahävikkiä voi vähentää viidellä yksinkertaisella konstilla: 1. Suunnittele, osta vain sen verran ruokaa kuin tarvitset ja tee sopivan kokoinen annos. 2. Käytä vanhimmat elintarvikkeet ensin äläkä heitä pois

käyttökelpoista ruokaa. 3. Jos tiedät käyttäväsi elintarvikkeen heti, älä kaiva kaupan hyllystä alimmaista tuotetta, jolla on pisin käyttöaika. 4. Ole luova! Loihdi edellispäivän tähteistä maittava ateria. Esimerkiksi pastakastikkeisiin, pitsoihin ja piirakoihin voi helposti käyttää sellaista, mikä muuten vanhenisi pian. 5. Tee kerran viikossa ruokaa kaapissa olevista aineksista kaupassa käynnin sijaan. Koulut ja päiväkodit joukolla mukana tänäkin vuonna Lukuisat koulut ja päiväkodit osallistuvat edellisvuosien tapaan Earth Houriin, ja ruokateema näkyy vahvasti niiden järjestämissä tapahtumissa. Useissa päiväkodeissa aihetta käsitellään pitkin viikkoa leikkien ja lorujen avulla. Vääksyssä yhteiskoulun 8. luokat ovat suunnitelleet kotitaloustunnilla ilmastoaiheisen menun. Kuntalaisia kannustetaan valmistamaan menu Earth Hour -iltana omissa kodeissaan. Kaikissa Porin kouluissa puolestaan tarjotaan ilmastoystävällinen kasvislounas Earth Hourin jälkeisenä tiistaina. Ruokailun yhteydessä keskustellaan siitä, miksi ilmaston kannalta on tärkeää syödä lautanen tyhjäksi. Lisää koulujen ja muiden tahojen järjestämiä tapahtumia löytyy osoitteessa http://www. earthhour.fi/tapahtumat/. Kampanjasivustolta löytyy myös ideoita osallistumiseen sekä kouluissa että kotona – esimerkiksi vinkit ruokahävikkiä torjuvana jääkaappietsivänä toimimiseen: http://www.earthhour.fi/tietoa/.

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Tieto riskeistä ei vähennä auringonottoa

Energia-asiantuntija Pekka Eilola p. 0400 281 692

lvikarppinen@gmail.com

BRIDGESTONE, NOKIA JA DAYTON KESÄRENKAAT SUORAAN HYLLYSTÄ. MUUT MERKIT TILAUKSESTA. KYSY TARJOUSTA!

PITÄJÄN PARHAAT Kysy tarjous!

Vaikka suomalaiset tietävät auringonoton vaarat, aurinkoa otetaan tarkoituksellisesti riskeistä välittämättä. Säteilyturvakeskus (STUK) on selvittänyt suomalaisten käsityksiä ultraviolettisäteilystä (UV) sekä sen terveysriskeistä. Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset tuntevat hyvin UV-säteilyn vaikutuksen muun muassa ihosyövän syntyyn, ihon vanhenemiseen ja D-vitamiinin muodostumiseen. Aurinkoa otetaan kuitenkin tarkoituksellisesti melko paljon riskien tuntemisesta huolimatta. Suomalaiset suojautuvat omasta mielestään hyvin auringolta. Yleisin suojautumiskeino on aurinkovoiteen käyttö. Runsas auringonotto näkyy Suomen Syöpärekisterinuusimmissatilastoissa: Suomessa sairastui yhteensä 3208 ihmistä ihosyöpään vuonna 2013. Ihosyövistä mahdollista päästä kokonaan eroon järkevällä aurinkokäyttäytymisellä. Ihosyöpään sairastumiseen voi itse vaikuttaa suojautumalla sekä auringonvalon aiheuttamalta palamiselta että pitkään jatkuvalta säännölliseltä altistumiselta. Ihon palaminen ja suuret äkilliset annokset, kuten etelänmatkat, lisäävät erityisesti melanoomaan sairastumisen riskiä. Okasolu- ja tyvisolusyöpään sairastumisessa

riskinä on UV-säteilyn elinaikana kertynyt annos. ”On arvioitu, että jopa 95 prosenttia kaikista ihosyövistä olisi ehkäistävissä järkevämmällä aurinkokäyttäytymisellä”, korostaa ylilääkäri Eeva Ollila Syöpäjärjestöistä. Vuonna 2020 ihosyövistä vaarallisimpaan eli melanoomaan arvioidaan sairastuvan noin 2 000 ihmistä vuodessa. Se on noin puolitoista kertaa enemmän kuin nykyään. Naisten osuus melanoomiin sairastuneista on tulevaisuudessa suurempi kuin miesten. Melanooman arvioidaan lisääntyvän yli 65-vuotiailla, erityisesti miehillä, sekä alle 65-vuotialla naisilla. Vuonna 2013 uusia melanoomatapauksia todettiin 1 429. Näistä 730 oli miehillä ja 699 naisilla. Muita ihosyöpiä löytyi 1 779 vuonna 2013. Miehillä oli 886 ja naisilla 893 ihosyöpää. Suurin osa näistä syövistä oli okasolusyöpiä, mukana oli myös muita harvinaisempia syöpiä. Tämän lisäksi tyvisolusyöpiä on leikattu arviolta 12 000-14 000 ihmiseltä. Kaikki ihon tyvisolusyövät eivät päädy tilastoihin, joten luvut ovat arvioita. Rankka aurinkoaltistus lyhentää myös materiaalien elinkaarta. ”Auringon UV-säteily vaurioittaa ihmisten lisäksi myös erilaisia materiaaleja ja lyhen-

vaihtopenkiltä Suomen mestaruus ratkotaan Suomessa pitkän kaavan mukaan; runkosarjassa 60 ottelua, puolivälierissä, välierissä ja finaalissa tarvitaan neljä voittoa. Enimmillään finalistit pelaavat mestaruuden tai hopean eteen 81 ottelua ja jos tulee säälipleijareiden kautta muutaman vielä enemmän. Tällaisella ottelumäärällä paremmuus saadaan varmasti selville. Runkosarjan ottelumäärää on pidetty turhan suurena, vähemmälläkin touhulla paremmuus saadaan selville. Tällä kaudella runkosarjan parhaiten selvittänyt nelikko ratkoi finaalipaikat seitsemään otteluun venyneissä välierissä. Eli parhaat tarjosivat loppuun saakka jännitystä koko rahan edestä. Tätä kirjoitan seitsemännen semifinaalin aamuna, joten nämä arvioni saattavat lehden ilmestyessä olla täysin päin mäntyä. Eli veikkaukseni on, että viime kevään finaalin uusinta Kärpät-Tappara on edessä, vai onko? Lukolla oli jo kaksi ottelupalloa, mutta Tappara tuli tasoihin ja vienee kotikaukalossaan myös seitsemännen kohtaami-

tää siten niiden elinkaarta. UVsäteilyn vaikutukset ilmenevät materiaaleissa monenkirjavina ominaisuusmuutoksina kellastumisesta halkeiluun”, huomauttaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä. llmatieteen laitos on yhteistyökumppaneineen kehittänyt uusia menetelmiä materiaalien vanhenemisen tutkimiseen. Perinteinen säätestaus on viety uudelle tasolle testiasemien verkostolla, jossa mitataan säätekijöiden lisäksi materiaalinäytteitä altistavaa auringon UV-säteilyä. Myös laboratorioissa tehtävää kiihdytettyä vanhennusta on pa-

rannettu selvittämällä, kuinka UV-lamppujen tuottama säteily suhteutuu todellisiin aurinkoaltistuksen UV-säteilykuormiin. Lisäksi materiaalien vaurioitumisherkkyyden selvittämiseen on kehitetty laite, jolla tutkittavia materiaaleja voidaan laboratoriossa altistaa eri aallonpituuksiin jaetulla UV-säteilyllä. Tieto UVsäteilyn aiheuttaman rapistumisen aallonpituusriippuvuudesta parantaa merkittävästi mahdollisuutta valita käyttökohteisiinsa mahdollisimman hyvin sopivia materiaaleja ja kehittää uusia täsmällisessä ajassa vanhenevia materiaaleja.

Seitsemän ottelun draamaa

sen! Kärpät on selvittänyt jatkopaikan aiemminkin seitsemännessä ottelussa. Viime keväänä mestaruuskin irtosi vasta seitsemännessä pelissä.

JyP pelaa vahvuuksillaan Kärpät on saanut JyPistä odotettua kovemmankin vastuksen. Kaksi selvää kotivoittoa nostattivat kärppäfanien uskoa omiinsa, mutta niukat tappiot vieraissa kertovat kuinka pienistä marginaaleista on kyse. JyP on pelannut taktisesti hyvin omiin vahvuuksiinsa luottaen ja kaikesta on huokunut päättäväisyys mennä loppuun saakka. Paperilla Kärpät on selvästi vahvempi, mutta kaikki avainpelaajat eivät ole kyenneet pelaamaan palkkatasollaan. Pari kallispalkkaista vahvistusta pantiin rohkeasti katsomoon ja omia nuoria otettiin tilalle. Tämä ratkaisu olisi voitu tehdä jo aiemmin. Kapteeni Lasse Kukkosen loukkaantuminen ensimmäisessä välierässä saattoi maksaa paljon. Erikoista tässä sarjassa on ollut veljesten taistelu; Kärpissä kaksi mestaruutta

voittanut Tuomas Tarkki JyPin maalin suulla ja pikkuveli Iiro tavoittelemassa ensimmäistä mestaruuttaan Kärppien paidassa. Joka tapauksessa uskon, että lehden ilmestyessä Kärpät on jälleen finaalissa! Kävipä maanantai-iltana miten tahansa, niin oululaisilla on ollut hyvä kausi. Mestaruuden jälkeen tavoitteena ei tietenkään voinut olla muu kuin mestaruuden uusiminen. Runkosarjan voitto ja välieräpaikka Euroopan mestaruusliigassa ovat hienoja saavutuksia. Kärppien kauden hienoihin saavutuksiin voidaan lukea myös usean oma juniorimyllyn läpi käyneen pelaajan menestyksekäs kausi miesten pääsarjassa. Pelaajien oli nuorten MM-kisoissa ja pari-kolme kärppää nähtäneen myös kevään seniorien MM-kisajoukkueessa.

Ilkka Hietala

Kotipitäjä

Nro 7 15.4.2015

Energiatodistukset

omakotitaloille ja taloyhtiöille Pyydä tarjous! Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

T:mi Muhoksen Energia-Pihi Janne Pihlajaniemi, LVI-insinööri (AMK)

puh. 040 753 8111

energia-pihi@luukku.com www.energia-pihi.fi

MUISTA KÄYDÄ ÄÄNESTÄMÄSSÄ! Vaalipäivä 19.4.2015