Kotipitäjä 8 2015 by Kustannus Oy Maaseutulehdet

E D U S KU N TAVA A L I T 2 0 1 5 VA A L I P Ä I V Ä 1 9 . 4 .

lit vaa unta 015 t le usk i 2 Ed Suom gsva 15 sda d 20 Rikinlan F

Kotipitäjä 18.4.2015

P O I M I T Ä S T Ä V I I M E H E T K E N VA A L I V I N K I T !

TÄSTÄ VIIME HETKEN VA ALIVINKIT!

18.4.2015

Suomi kuntoon -leiman tiedostonimet suomi

SKLvihreäCMYKylä

Kokenut ja ahkera pohjoisen kansanedustaja

SKLsininenCMYKylä

• YRITTÄJYYS yksinkertaiseksi, työllistäminen kannattavaksi

• KOULUTUS mahdollistettava kaikille koko maassa

SKLpinkkiCMYKala

SKLlilaCMYKylä

SKLnegakuvpintaan CMYKala

SKLnegaväripintaanMYKylä

NIILO KERÄNEN SKLmustaCMYKala

SKLnegakuvapintaan CMYKylä

Kokemukseni, ammattitaitoni ja näkemykseni haluan antaa käyttöön isänmaan hyväksi, jotta täällä olisi kaikilla hyvä asua ja elää.

Niilo Keränen

EDUSKUNTAVAALIT 2015 - TYTIN TUKIRYHMÄ

ÄÄNESTÄ TYTTI JATKAMAAN TYÖTÄ EDUSKUNNASSA www.tytti.info

P o h jo is e

tu le v a is u

Maksaja: Tahto Pohjoisesta ry

MARISANNA ON • yrittäjä, HTM • Paltamon kunnanvaltuuston pj • Kainuun maakuntahallituksen vpj • Keskustan puoluevaltuuston vpj • reservin vänrikki

raimopiirainen.fi

TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA KOTIPITÄJÄÄSI

ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

Vihreä insinööri eduskuntaan!

16 Ympäristötekniikan DI, Kajaanin kaupunginvaltuutettu

#silja2015

SKLpinkkiCMYKylä

SINUNKIN ÄÄNELLÄSI SE ON MAHDOLLISTA

• ALUEKEHITTÄMINEN ja päätökset paikallisiin käsiin

60 Tytti Tuppurainen

siljakeranen.fi

SKLsininenCMYKala

eduskuntaan!

SKLmustaCMYKylä

• PERHEIDEN valintoihin vapautta ja arkeen apua

Pidetään porukalla pohjoisen puolta! Maksaja: Raimo Piirainen

Suomi ja sote kuntoon

Kestävän

tulevaisuuden tekijä

Ilmoituksen maksaja: Silja Keräsen tukiryhmä

SUUNTA SUOMELLE — TYÖTÄ, TASA-ARVOA JA TURVALLISUUTTA MAAILMAA VOI MUUTTAA. TARVITAAN VAIN ROHKEITA IHMISIÄ.

jaetaan joka kerta kaikkiin Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia jokivarressa. Lisäksi lehti on luettavana netissä, ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa www.maaseutulehdet.fi

/inkaehdolla Eduskuntavaalit 19.4.2015

OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2

lääkäri, lääkintäneuvos veteraanikansanedustaja

www.niilokeranen.com

Kotipitäjä

2 VAALI-EXTRA!

Nro 8 18.4.2015

18.4.2015

Toimittajan kynästä

Äänestäminen on oikeus

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, sanoi presidentti Paasikivi aikanaan. Se pätee edelleen. Näyttää siltä, että sekä kansalaiset että me päättäjät tiedostamme tilanteemme yhä selvemmin. Suomen asiat eivät tällä hetkellä ole kestävällä pohjalla. Tarvitaan selkeä suunnanmuutos. Siksi huhtikuun eduskuntavaalit ovat linjavaalit. Silloin päätetään, laitetaanko Suomen asiat kuntoon ja millaisen politiikan keinoin se tehdään. Keskusta on valmistellut oman vaihtoehtonsa huolella asioihin perehtyen. Vastuun kantaminen vaatii tiukkojakin päätöksiä, mutta ne on uskallettava tehdä. Määrätietoisesti, Suomen ja suomalaisten etu silmällä pitäen. Tätä ihmiset päättäjiltä odottavat. Me tarjoamme äänestäjien arvioitavaksi omat ratkaisuehdotuksemme. Ratkaisujen hakemiseen tarvitaan meitä kaikkia. Ihmisillä on paljon ehdotuksia siitä, miten toimintatapoja uudistettaisiin, kustannuksia säästettäisiin ja saataisiin arki sujuvammaksi. Keskusta haluaa kuulla niitä jatkossakin. Emme lupaa helppoja aikoja kenellekään. Maamme saadaan kuntoon vain työtä tekemällä ja toisista välittämällä. Leikkauksilta ja vyön kiristyksiltä emme voi välttyä. Ne on kuitenkin tehtävä oikeudenmukaisesti, heikoimmista huolehtien. Arkijärjen käyttö on saatava arvoonsa. Tarvitsemme enemmän luovuutta ja luottamusta, vähemmän normeja. Näin voimme palauttaa uskon politiikkaan ja sen kautta vaikuttamiseen. Vahva osaaminen on ollut ja on jatkossakin Suomen menestyksen perusta. Meillä on monipuoliset ja runsaat luonnonvarat. Ne tarjoavat luontaisia menestymisen mahdollisuuksia. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja tuotannon hajauttaminen on käännettävä kilpailueduksemme. Me tarvitsemme ravistelua ja uudelleen ajattelua monissa asioissa. On uskallettava tehdä rohkeitakin kokeiluja. Virheitäkään ei saa pelätä. Digitaalisten ratkaisujen ja tekniikan hyödyntämisessä Suomi on nostettava maailman kärkimaiden joukkoon. Inhimillisyyttä, sydäntä ja käsiä tarvitaan silti jatkossakin. Keskusta tarjoaa 216 ehdokkaan monipuolisen joukon. Tässä porukassa on osaamista ja näkemystä, on nuoruuden intoa ja uudistusmielisyyttä, on myös eletyn elämän mukanaan tuomaa kokemusta. Tule mukaan tulevaisuuden rakentamiseen. Laitetaan yhdessä Suomi kuntoon. Juha Sipilä puheenjohtaja

Maksaja: Vihreän talouden Suomi ry

Suomi kuntoon

Vain yksi yö nukutaan vielä, niin sitten päästään äänestämään! Äänioikeus on kansavallassa jokaiselle kuuluva oikeus vaikuttaa asioihin. Valitettavasti turhan moni Suomessa pitää äänioikeutensa käyttämistä turhana ja luovuttaa vallan suosiolla muille. Ennakkoon äänestäminenkin on tehty vaivattomaksi, jos ei vaalipäivänä viitsi vaivautua. Äänestysprosentti on laskenut erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla 70 prosentin tuntumaan. Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien äänioikeutettujen äänestysprosentti jäi alle 70 prosenttiin, mutta nousi vuoden 2011 vaaleissa hieman sen yli. Monissa vaaleissa nukkuvien puolue on ollut kannatukseltaan suurin. Sotien jälkeisillä ensimmäisillä vuosikymmenillä keskimäärin noin kolme neljästä käytti äänioikeuttaan. ”Politiikka tuli politiikkaan” ryminäl-

lä vuoden 1962 vaaleissa, jolloin äänestysprosentti oli peräti 85,1ja seuraavissa vuoden 1966 vaaleissa 84,9. Vuoden 1970 vaaleissakin päästiin vielä yli 80 prosentin. Asiat lienee liian hyvin tai sitten on mennyt usko demokratiaan. Yhdessä vaiheessa etenkin nuorten äänestysaktiivisuus on ollut huolestuttavan laskeva. Uusimpien tutkimusten mukaan nuoret ovat aktivoituneet. Yksi ansio aktivoitumisella on varmasti sosiaalisella medialla. Netissä voi surffailla ja etsiä mieleistä ehdokasta. Äänioikeutta pidetään maissa, joissa sitä ei ole, jopa niin arvokkaana, että sen edestä ollaan valmiita kuolemaan. Yhtä vakavasti äänioikeuteen on suhtauduttu sukupovia sitten Suomessakin. Muistan kansakoulussa opettajan puhuneen äänestämisestä kansalaisvelvollisuutena. Ihan sitähän se ei toki ollut, kun siihen aikaankaan ei ollut

äänestyspakkoa. Äänioikeus on aina olemassaolonsa aikana ollut oikeus, mitä kansalaisen kannattaisi käyttää. Monilla on varmaan tuttavapiirissä ihmisiä, jotka kehuvat äänestämättä jättämisellä. Heillä on ilmeisesti kaikki asiat hyvin. Äänestäminen antaa oikeuden purnatakin, mikäli asiat eivät mene oli toivonut. Jokaiselle varmasti löytyy mieluinen puolue ja sopiva ehdokas. Ilkka Hietala

Suomi yhdessä kuntoon.

JUHA

Sipilä

www.juhasi.fi

Keskusta

Erikoissairaanhoitaja/ tutkimuskoordinaattori / OYS Oulun Kaupunginvaltuutettu, Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Sdp:n Oulun valtuustoryhmän pj.

”Tunnen Pirjo Sirviön pitkäaikaisena demari toimijana ja vastuun kantajana. Suomi tarvitsee seuraavaan eduskuntaan vahvoja sote-osaajia.” t. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne

juhasi.fi @juhasipila

Pirjo Sirviö Ehdokas eduskuntavaaleissa Oulussa

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas JAKELU: Oulu-Suorajakelu Oy ja Itella Oyj. PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Muhoksen Yrittäjien jäsenyritys YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoim. Raimo Klasila p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Janne Halonen p. 045 127 7383 Myyntineuvottelija Tea Korkala p. 044 7922122 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi, aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi

MUISTA KÄYDÄ ÄÄNESTÄMÄSSÄ! Vaalipäivä 19.4.2015

Oulun vaalipiiri

Raimo Klasila

Janne Halonen

Tea Korkala

Löydät meidät myös Facebookista

Kotipitäjä

Nro 8 18.4.2015

ILMOITTAJA! Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

Erityisopettaja Yrittäjä Eläkeläinen

Lastensuojelun resurssit riittäviksi Syrjäytymistä ehkäistävä nuorisotakuuta vahvistamalla Taantumasta noustaan luomalla uusia yrityksiä ja työpaikkoja Vanhustenhoito laitettava kuntoon Maaseutu säilytettävä elinvoimaisena

Hyvinvointi kuuluu kaikille

www.maaseutulehdet.fi

OTA YHTEYTTÄ ILMOITUSOSASTOOMME! Yhteystiedot sivulla 2

www.tapiosiekkinen.fi

Henkinen kestävyysvaje on Suomen todellinen ongelma itsemurhanehkäisyohjelman. Henkinen kestävyysvaje kertoo mielestäni yhteiskunnan arvojen kovenemisesta. Vain talouden kannalta tuottavilla ihmisillä on enää merkitystä. Tarvitsemme uudenlaista välittämisen kulttuuria, jossa oman edun tavoittelun sijaan avaudumme katsomaan elämää heikomman näkökulmasta. Vasta aito inhimillisyys ja epäonnistumisten sietäminen raivaavat tilaa luottamukselle. Ja mikä hämmästyttävintä, tutkimusten mukaan kaikkein kilpailukykyisimmät yhteiskunnat ovat sellaisia, joissa ihmiset luottavat toisiinsa.

Ilmoituksen maksaja: Pentti Kettusen tukiryhmä

Mikko Salmi kansanedustajaehdokas (sd.) Oulu

Seitsemän pointtia

TAPIO SIEKKINEN

” Kaikki ongelmat johtuvat siitä, että ihminen ei koe olevansa rakastettu.” Kun filosofi Pekka Himanen julkaisi reilu vuosi sitten teesit Suomen tulevaisuudelle, moni nauroi. Hän puhui raportissaan henkisestä kestävyysvajeesta, joka on todellisuutta tämän päivän Suomessa. Vai mitä mieltä olet seuraavista luvuista? Mielenterveysongelmat syövät vuosittain 4 miljoonaa työpäivää sairauslomina. Vain 4,5 prosenttia kuntien terveysmenoista ohjataan mielenterveystyöhön vaikka 45 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyssyistä. Joka vuosi Suomessa lähes 1000 ihmistä tekee itsemurhan, ja useat tuhannet yrittävät itsemurhaa. Mikäli henkinen kestävyysvaje aiotaan saada kuriin, on toimiin ryhdyttävä viipymättä. Ensinnäkin on panostettava mielenterveyden ennalta ehkäisevään työhön. Se vaatii lisäpanostusta taloudellisesti, mutta maksaa itsensä takaisin tulevina vuosikymmeninä. Rahaa ei pidä ottaa korjaavista toimenpiteistä. On luotettava siihen, että korjaavat hoitomenot pienenevät, kunhan ennalta ehkäisy alkaa purra. Lisäksi tarvitsemme kansallisen

VAALI-EXTRA!

MUISTA KÄYDÄ ÄÄNESTÄMÄSSÄ! Vaalipäivä 19.4.2015

SUORAT SANAT - SELVÄT LINJAT Kansanedustaja

PENTTI KETTUNEN valtionvarainvalio118

kunnan vpj. Kainuun maakuntavaltuuston pj.

Kuuntele Pentin radio-ohjelma Iskelmätoiveesta to klo 9.15 ja uusinta su 15.15 Oulu 98,7MHz, Kajaani 95,7 MHz, Sotkamo 95,4 MHz, Hyrynsalmi 90,9 MHz, Koillismaa 101,8 MHz

Suorat sanat - selvät linjat Pentti Kettusen tukiryhmä

Suomi on hyvä maa. Silti korjattavaa riittää. Tässä muutama asia, jotka minusta ovat tärkeimpiä. 1. Työ, innostus ja luottamus. Suomi nousee taloudellisesta ahdingosta vain työtä tekemällä. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja. Ilman uusia työpaikkoja ei tule uusia veronmaksajia. Yritystoiminnan virkistämiseksi on karsittava säännösviidakoita, luotava mahdollisuus kohtuuriskiseen ja kohtuuhintaiseen rahoitukseen ja starttirahajärjestelmää on kehitettävä. Kaikkien on innostuttava rakentamaan tätä maata – politiikan pitää osata kannustaa innostukseen, yhteisvastuuseen ja siihen, että osaamme taas luottaa toisiimme. Luottamuksella voidaan korvata paljon turhia säännöksiä. 2. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee rakentaa niin, että lähtökohta ovat ihmisten palvelut. Lähipalvelut tulee määrittää, oikeat sote-palvelujen tarvitsijat pitää löytää ja rakentaa sote tarpeista lähtien. Lääkäriin, hammaslääkäriin ja neuvolaan tulee päästä vaivattomasti, työttömyys- ja toimeentuloturva-asiat pitää pystyä hoitamaan lähellä ja ilman kustannuksia, vammaisten, mielenterveysasiakkaiden, päihdeperheiden ja vanhusten asiat pitää olla saavutettavissa. Lapsiperheille tarvitaan matalan kynnyksen tuki (käytännön kotiapu ja sosiaalinenkin tuki), jotta kaikille lapsille turvataan mahdollisimman hyvä kasvuympäristö. Sosiaali- ja terveydenhuollon byrokratiaa on purettava, kirjaamis- ja tilastointivaatimuksia vähennettävä ja lisättävä luottamukseen perustuvaa työtä. Tietotekniikka on luotava täysin uusiksi, jotta ammattilaiset pääsevät tekemään koulutustaan vastaavaa työtä. 3. Omaishoidon tuki on siirrettävä Kelan maksettavaksi, jotta kriteerit ja tukien suuruus olisivat samat kaikkialla maassa. Omaishoidosta on tehtävä oikea työ, josta kertyy myös eläkettä. Palkkioita on korotettava, jotta omaishoito olisi todellinen vaihtoehto. Jatkossakin tarvitaan mm. tehostettua palveluasumista vanhuksille ja vammaisille; se on kuitenkin erityisen kallista ja painopistettä on pystyttävä siirtämään inhimillisempään ja edullisempaan koti- ja omaishoitoon. 4. Kuntoutuksen painopiste ikääntyvien tuki- ja liikuntaelin- sekä muistikuntoutukseen toimintakyvyn säilyt-

tämiseksi mahdollisimman pitkään. Mielenterveyskuntoutusta on lisättävä ja suunnattava erityisesti nuorille. Nuorena työkyvyttömiksi joutuvat tulevat kalliiksi; yksilölle se on myös elämänlaatukysymys. 5. Peruskoulun ryhmäkoot on pidettävä pieninä, jotta voitaisiin tunnistaa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Heille tulee rakentaa yksilöllinen ja riittävän tuettu polku hyvään elämään palkkaamalla kuraattori- ja psykologityövoimaa. Lisäsatsaus tulee moninkertaisesti korvatuksi, sillä syrjäytyneen nuoren kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat miljoonaluokkaa. 6. Lapsiperheiden asema. Lapsiperheet tarvitsevat isommat asunnot, isommat autot, enemmän vaatetta, polkupyöriä, luistimia, ruokaa ym. joista ne maksavat myös alv:n. Siten ne maksavat runsaasti veroja ja tukevat kotimaista kulutusta. He eivät vie rahaa ulkomaille, koska matkusteluun ei isolla perheellä ole varaa. Nk. keskituloiset maksavat kaikista palveluista mm. päivähoidosta bruttotulojensa mukaan. Kun lisänä on jyrkkä veroprogressio, keskituloiset lapsiperheet ovat todellisessa köyhyysloukussa. Lapsissa on kuitenkin tämän maan tulevaisuus. Siksi joko pieni- ja keskituloisten lapsilisiä pitää pystyä nostamaan tai luotava uudelleen verotuksen lapsivähennys. Keskituloisen monilapsiperheen päivähoitokustannus on niin suuri, että toinen puolisoista on usein pakotettu jäämään kotiin lapsia hoitamaan, mikä syventää köyhyysloukkua. Tilanteen korjaamiseksi on harkittava perheverotusta monien EU-maiden tapaan niille perheille, jotka haluavat siihen siirtyä. 7. Uuden soten hallintorakenteesta riippumatta yksittäisille kunnille ja kuntien asukkaille tulee turvata edes jonkinlainen vaikutusvalta siihen, millaisia palveluja omalla alueella tarjotaan. Niilo Keränen

Kotipitäjä

4 VAALI-EXTRA!

Nro 8 18.4.2015

Marisanna

Jarva

Niilo Keränen

Tuomas Kettunen

Timo Korhonen

Matti Leiviskä

Riikka Moilanen

Eija Nivala

Matias Ojalehto

Ulla Parviainen

Juha Pylväs

Hannu Takkula

Tapani Tölli

Hanna-Leena

Mattila

Eeva-Maria

Parkkinen

Antti Rantakangas

Juha Sipilä

Mirja Vehkaperä

Jarmo Vuolteenaho

ENNAKKOÄÄNESTYS 8.-14.4.2015 EDUSKUNTAVAALIT 19.4.2015. Maksaja: Rantalakeuden Keskustajärejstöt

Kotipitäjä

Nro 8 18.4.2015

VAALI-EXTRA!

Juha Sipilä vieraili tammikuussa entisen kotikuntansa Puolangan uuden terveyskeskuksen vihkiäisissä. Hän sai vierailullaan erittäin lämpimän vastaanoton myös Aili Suorsalta. (Kuva: Sinna Karvonen) Helmikuussa 2011 Juha Sipilä oli vasta matkalla eduskuntaan. Oulun vaalipiiri tuli tuolloin tutuksi, samoin El Kamina, jolla Juha usein veti mukanaan hernesoppatykkiä. Juhan harrastuksiin hänen vähäisellä vapaa-ajallaan kuuluu omassa verstaassa puuhailu erilaisten teknisten vempeleiden kanssa, muun muassa erilaiset ”kakkarat” ovat syntyneet tällä tavalla. (Kuva: Tuomo Seppänen)

Juha Sipilä - yritysjohtajan nopea nousu pääministeriehdokkaaksi

Nyt laitetaan Suomi yhdessä kuntoon - Olen pyrkimässä uudelleen eduskuntaan, sanoo Juha Sipilä ja toteamus saa kuulijan hymyilemään. Suomen Keskustan puheenjohtajan ja eduskuntavaalien gallupsuosikin vakava toteamus kuvastaa hyvin Sipilän insinöörimäistä luonteenpiirrettä: maanläheistä realismia. Yhtään ääntä ei todellakaan ole vielä annettu, ja vaikka mediassa kohistaan jo uudesta pääministeristä, Sipilän jalat ovat yhä tiukasti maan pinnalla, kuten ne ovat olleet koko hänen reilun neljän ja puolen vuoden poliitikon uransa aikana. - Asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä. Ensin on eduskuntavaalit ja sen jälkeen katsotaan, mikä on tilanne ja ketkä lähtevät neuvottelemaan hallituksen muodostamisesta, Sipilä tiivistää. Juha Sipilä on syntynyt Vetelissä, mutta muuttanut jo kolmikuisena Kainuuseen Puolangalle, jossa hänen vanhempansa, Pirkko ja Pentti Sipilä ovat tehneet elämäntyönsä: Pirkko kirjastonjohtajana ja Pentti yläasteen rehtorina. Pentin suku on kotoisin Raution kylältä Kalajoelta. Pirkon suku on muuttanut evakkona Karjalasta Suojärveltä Kajaaniin. Sipilöiden perheeseen kuuluu Juhan lisäksi tytär ja kaksi muuta poikaa. Juha on kirjoittanut ylioppilaaksi Puolangan lukiosta 1980 ja suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon Oulun yliopistosta. Työuransa hän on tehnyt yrittäjänä muun muassa Solitra Oy:ssä ja Electrobit Oy:n toimitusjohtajana. Myöhemmin Sipilä perusti sijoitusyhtiö Fortel Invest Oy:n, jonka kautta hän toimi yli 20 eri yrityksen hallituksessa.

Fortel Invest Oy:n aikaan Sipilä kehitti ja rakennutti Kempeleeseen niin sanotun Ekokorttelin, joka oli ensimmäinen energiaomavarainen asuinalue. Se tuottaa itse käyttämänsä sähkö- ja lämpöenergian.

Politiikan untuvikosta pääministeri-ehdokkaaksi Juha Sipilän nousu Suomen kärkipoliitikoksi on ollut hämmästyttävän nopeaa. Mukaan politiikkaan hän lähti pitkän harkinnan jälkeen vajaat viisi vuotta sitten. Pohjois-Pohjanmaan keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi hän pääsi jäsenäänestyksen jälkeen vasta varasijalta, josta hänet nostettiin ”villinä korttina” keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Sipilä on tehnyt merkittävän omaisuuden yrittäjänä ja elääkseen hänen ei sen suhteen tarvitsisi ”pistää tikkua ristiin”. Miksi halusit kiusata itseäsi lähtemällä mukaan politiikkaan? - Harkitsin hyvin pitkään ja monelta kantilta politiikkaan lähtöä. Koin kuitenkin, että minulla olisi annettavaa Suomelle ja halusin myös muutosta poliittiseen kulttuuriin, Sipilä kertoo. Sipilä pääsi eduskuntaan keskustan Oulun vaalipiirin viidenneksi suurimmalla äänimäärällä ja hänet valittiin keskustan eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi. Loppuvuodesta 2011 Sipilää pyydettiin seuraavan kesän keskustan varapuheenjohtajakisaan, johon hän suostui. Mari Kiviniemen ilmoitettua, ettei ole käytettävissä puheenjohtajaksi, Sipilä

lähti mukaan kilpailemaan puheenjohtajan paikasta. Hänet valittiin 9.6.2012 toisella äänestyskierroksella keskustan puheenjohtajaksi. Keskustan suosio oli tuolloin noin 16 prosenttia. Sipilän kaudella puolueen suosio gallupeissa on lähtenyt tasaiseen kasvuun. Toukokuussa 2013 keskustan suosio ohitti kokoomuksen ja on sen jälkeen kasvanut niin, että se oli enimmillään yli 26 prosenttia vuoden 2014 lopussa. Tällä hetkellä keskustan kannatus on noin 25 prosenttia. Osa keskustan kasvaneesta suosiosta on laitettu Sipilän tuomien uusien ja tuoreiden ajatusten sekä toimintatapojen piikkiin. Sipilän vakaa ja rauhallinen olemus sekä asioiden selkeä ja perusteltu esitystapa ovat vedonneet ihmisiin. Häntä pidetään myös erinomaisena kuuntelijana ja ihmisenä, jota on todella helppo lähestyä.

Kekkosen jalanjäljissä? Tulevissa eduskuntavaaleissa eniten kansanedustajia saava puolue tulee todennäköisesti olemaan myös pääministeripuolue. Pohjoissuomalaista pääministeriä saa hakea 1970-luvun alusta saakka, jolloin Simossa syntynyt Martti Miettunen toimi pääministerinä. Oulun vaalipiiristä valittu edellinen pääministeri onkin ollut Urho Kekkonen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että keskusta voittaa vaalit ja sen puheenjohtajasta eli Juha Sipilästä tulee maan seuraava pääministeri. Miltä kuulostaa ajatus olla Kekkosen jälkeen seuraava

pääministeri Oulun vaalipiiristä? - No, vaalit on käytävä ensin. Aika kaukana tuo ajatus vielä on. Saappaat kuulostavat kieltämättä aika isoilta, Sipilä tuumii. Yleensä puolueiden puheenjohtajat kilpailevat äänistä Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä. Juha Sipilä on ehdokkaana kuitenkin Oulun vaalipiirissä. Miksi näin? - Minä katsoin, että on vaikea lähteä vaihtamaan vaalipiiriä vaalitaktisista syistä. Sehän olisi ollut pelkästään sitä. Olen asunut koko ikäni pohjoisessa ja Oulun vaalipiirin alueella. Lähtö tässä tilanteessa, kun täälläkin on suuria ongelmia, olisi tuntunut karkuruudelta. Sitä paitsi saimme myös Helsinkiin ja Uudenmaan vaalipiiriin erinomaiset ehdokkaat, Sipilä perustelee.

Miten maaseudun elinvoima säilytetään? Kainuulaisia ja pohjoispohjanmaalaisia paikallislehtien lukijoita kiinnostaa varmasti, kuinka maaseudun elinvoimaisuus säilytetään, palautetaan tai sitä parannetaan. Millä tavalla Sipilän hallitus pitäisi maaseudun elävänä? - Elinvoima lähtee työstä. Olen miettinyt paljon tätä asiaa. Suurin mahdollisuutemme on biotalous. Puusta esimerkiksi pystytään jalostamaan nyt kaikkea sitä, mitä öljystäkin: biohajoavia muoveja, kankaiden raaka-aineita, nestemäisiä polttoaineita tai vaikkapa alumiinin korvaavia puupuristeita. Maailmassa on siirryttävä uusiutuvien

raaka-aineiden käyttöön ja se on meille suuri mahdollisuus. Toinen mahdollisuus on etätyö parantuvien tietoliikenneyhteyksien avulla. Maailmalla on jo jonkin verran virtaa kasvukeskuksista luonnon rauhaan, turvallisempiin elinympäristöihin. Näihin meillä pitäisi tarttua täälläkin, Sipilä korostaa.

Mitä paikallislehti merkitsee sinulle? Tämä haastattelu on annettu yksinoikeudella entisen Oulun läänin paikallislehdille. Kuinka tärkeänä pidät paikallislehtien roolia ja asemaa sekä mitä ne sinulle itsellesi merkitsevät? - Paikallislehtien rooli korostuu median murroksessa. Valtakunnan ja maakunnankin asioita voi jo lukea netistä ilmaiseksi, mutta paikalliset tapahtumat selviävät paikallislehdistä. Minä luen paikallislehtiä ja niitä tulee minulle eduskuntaankin, Sipilä sanoo. Sipilän perheeseen kuuluu vaimo Minna-Maaria sekä neljä poikaa ja tytär. Sipilän perhettä kohtasi 17. helmikuuta tragedia, kun perheen nuorin, vuonna 1993 syntynyt Tuomo-poika menehtyi yllättäen leikkauksen jälkikomplikaatioihin. Juha Sipilä on esittänyt toiveen, että vaalikampanjan aikana perhetragediaa ei käsiteltäisi. Hän haluaa poliitikkona kuunnella ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan heille tärkeistä asioista. Teksti: Tuomo Seppänen

Kotipitäjä

6 VAALI-EXTRA!

Nro 8 18.4.2015

Perussuomalaiset ehdokkaasi eduskuntavaaleissa 2015 114

Eila Aavakare Metsätila-/designyrittäjä, yo-kauppateknikko Kajaani

115

Janne Halunen Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Kempele

120

Ari Korhonen Asianajajayrittäjä, diplomi-insinööri Sotkamo

116

Olli Immonen Kansanedustaja Oulu

121

122

127

Pentti Kettunen Kansanedustaja Kajaani

123

Pirkko Mattila Kansanedustaja, FM Muhos

128

Kari Tykkyläinen Taiteilija, kuvanveistäjä Pudasjärvi

Anne Snellman Filosofian tohtori Oulu

Jenna Simula Kansanedustajan avustaja, tradenomi Oulu

118

Vaili Jämsä-Uusitalo Opintoasiainsihteeri Oulu

Juha Liukkonen Insinööri Ylivieska

Henna Kupsala Luomuviljelijä, ohjelmistosuunnittelija Siikajoki

126

117

119

Tero Kokko Yrittäjä Kuusamo

124

Lasse Mikkola opettaja, rakennusinsinööri Raahe

129

Sebastian Tynkkynen PS-Nuorten puheenjohtaja, kasvatustieteen yo. Oulu

125

Ahti Moilanen Liikenneopettaja Utajärvi

130

Matti Viitala Eläkeläinen Haapajärvi

131

Ville Vähämäki Kansanedustaja, diplomi-insinööri Oulu

Tee tilaus 19.4.2015 mennessä! Ennakkotilaus 8.-14.4.

SUUNTA SUOMELLE

TYÖTÄ , TASA-ARVOA JA TURVALLISUUTTA

Asko Alasalmi

HUOLTOMIES, TYÖSUOJELUVALTUUTETTU SIIKALATVA

VANHEMPI ASIANTUNTIJA, DIPLOMI-INSINÖÖRI OULU

Marika Mattila

VAKUUTUSSIHTEERI, TERVEYDENHOITAJA (AMK) OULU

Jari Männikkö

PÄÄLUOTTAMUSMIES OULAINEN

Tomi Taka-Eilola

ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ LIMINKA

MAKSAJA: SDP

Sari Halonen

Tanja Tiainen

FILOSOFIAN MAISTERI, ALUEPÄÄLLIKKÖ OULU

OULUN PIIRIN SOSIALIDEMOKRAATIT

Miikka-Aukusti Heiskanen VIESTINNÄN OPISKELIJA OULU

Raimo Piirainen KANSANEDUSTAJA, ELÄKKEENSAAJA KAJAANI

Tytti Tuppurainen KANSANEDUSTAJA, FILOSOFIAN MAISTERI OULU

Inka Hokkanen

MYYNTINEUVOTTELIJA, SAIRAANHOITAJAOPISKELIJA KUUSAMO

Heikki Reinikainen YRITTÄJÄ, OHJELMOIJA OULU

Päivi Iivonen ASIANTUNTIJA, PIENYRITTÄJÄ RAAHE

Mikko Salmi YRITTÄJÄ, PASTORI OULU

Ella Kiljunen

PÄÄLUOTTAMUSMIES, OSASTONSIHTEERI KAJAANI

SÄHKÖISEN LIIKETOIM. PÄÄLLIKKÖ, DATANOMI OULU

Tapio Siekkinen ELÄKELÄINEN, TOIMINNANJOHTAJA MUHOS

Pirkko Valtanen

ELEKTRONIIKKATYÖNTEKIJÄ, PÄÄLUOTTAMUSMIES RAAHE

EDUSKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 19.4.2015 ENNAKKOÄÄNESTYS 8.-14.4.2015

Henri Kylen

SDP.FI

Pirjo Sirviö

ERIKOISSAIRAANHOITAJA, TUTKIMUSKOORDINAATTORI OULU

Nro 8 18.4.2015

Kotipitäjä

VAALI-EXTRA!

Veli Paasimaa eduskuntaan

VELI PAASIMAA KIRVESMIES Verovaroin tuotetut julkiset palvelut ovat Suomen hyvinvoinnin perusta. Tämä edellyttää että verotulojen kartuttamiseen osallistuvat kaikki Suomessa toimivat henkilöt ja yritykset. Nyt on suurilla kansainvälisillä yrityksillä tapana kierrättää tulot veroparatiisien kautta. Julkisten palveluiden alasajolla ei valtion ja kuntien taloutta korjata. Suomessa tarvitaan nyt investointeja tulevaisuutta varten. Julkisia investointeja tarvitaan liikenneväylien peruskorjaukseen ja kiinteistöjen korjausvelan hoitamiseen. Lisäksi tarvitaan valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Investoinnit tuottavat itseään enemmän taloudellista toimintaa ja jopa vähentää julkisen talouden velka-astetta.

Työntekijöiden ja heikompiosaisten syyllistäminen loputtava. Yhteiskunnan talousahdinko ja tuottavuuden heikkeneminen ei ole heidän vikansa. Taloutta tulee korjata elvyttävällä talouspolitiikalla kurjistamispolitiikan sijaan. Suomessa palkat ja eläkkeet pitää saada sellaiseen tasoon että niillä pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Pienituloisten verotusta on kevennettävä nostamalla tuloveron alarajaa. Suurituloisten verotusta on nostettava etenkin isoista pääomatuloista osinkojen verohelpotukset poistamalla. Eläkekatto saatava ylisuurille eläkkeille.

TUKIRYHMÄ

Pohjois-Suomen suuret hankkeet käynnistettävä. Alueelliset suuret investoinnit tuovat työtä, kasvua, hyvinvointia ja elinvoimaa koko Pohjois-Suomeen. Näitä ovat esim. liikenneväyliin liittyvät perusparannukset ja energiantuotantoon liittyvät ratkaisut.

Kotipitäjä

8 VAALI-EXTRA!

Nro 8 18.4.2015

Pohjoisen aika on nyt

Kansalaisvelvollisuus Me Suomen kansalaiset olemme monessa asiassa kovin epätasaarvoisessa asemassa toisiimme nähden. Yhdessä asiassa olemme kuitenkin täysin tasaarvoisia: meillä kaikilla on vaaleissa yksi ääni, jonka voimme nykyisellä vaalisysteemillä täysin nimettömänä antaa kenelle tahansa ehdokkaalle omassa vaalipiirissä. Jos sopivaa ehdokasta ei löydy voi äänestäessään jättää myös tyhjän lapun tai piirtää äänestyslomakkeeseen mieleisensä kuvan. Tämäkin on yhdenlaista vaikuttamista ja tyhjää äänestämällä kerrotaan yleensä tyytymättömyydestä nykyiseen politiikkaan. ”Nukkuvat” äänestäjät jättävät kokonaan käyttämättä heille suodun äänioikeuden. Äänioikeus on muodostunut meille suomalaisille itsestäänselvyydeksi. Aina ei kuitenkaan näin ole ollut. Suomi oli edelläkävijä antamalla naisille äänioikeuden 1906 ensimmäisenä maana Euroopassa ja kolmantena maana koko maailmassa. Euroopan maista viimeisenä äänioikeuden naisille myönsi Liechtenstein vuonna 1984 ja Sveitsikin vasta vuonna 1971. Edustuksellisen demokratian ja yhtäläisen äänioikeuden myöntäminen koko kansalle on alun perin tarkoittanut mahdollisuutta kansanvaltaan. Edustuksellinen demokratia ei kuitenkaan tarkoita kansanvaltaa, vaan sellaisen soisi ainoastaan suora demokratia, jossa kansalaiset saisivat ehdokkaiden sijaan äänestää itse päätettävistä asioista. Uskon ja toivon, että ajan mittaan suora kansanvalta toteutuu. Edustuksellinen demokratia on kuitenkin tällä hetkellä paras

tapa toteuttaa kansan tahtoa. Yleinen äänestysprosentti on laskenut vaaleista toiseen, joka on huolestuttava suuntaus. Edustuksellinen demokratia ei tahdo toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan, mikäli suuri osa kansasta jättää äänestämättä. Tiedossa on, että hyvin koulutetut käyttävät äänioikeuttaan ahkerasti. Tämä tarkoittaa sitä, että puolueilla jotka ajavat hyvin koulutettujen asiaa, menee vaaleista toiseen tasaisen hyvin. Korkeasti koulutettujen asiat ovat siis hyvin, koska heidän asiaansa ollaan aina ajamassa edustuksellisessa demokratiassa. Toisaalta taas ”nukkuviin” kuuluu paljon nimenomaan sitä kansanosaa, joilla ei mene hyvin. ”Nukkuva” on usein syrjäytynyt tai vähempiosainen kansalainen. Jos tämä kansanosa ei käy äänestämässä, niin heidän asiaansa ajavilla puolueilla ei ole riittäviä hartioita pitää heikompiosaisten puolia. Tämä on johtanut siihen, että Suomeen on syntynyt kansanosa, jonka toimeentulo on alle 1000 euroa kuukaudessa. Tähän kansanosaan kuuluu noin miljoona ihmistä. Jos kaikki ”nukkuvat” äänestäisivät, olisi heillä hallitusvalta ja heidän asiaansa ajava puolue saisi näin ollen riittävät hartiat. Sinä kansalainen joka luet tämän tekstin, et kuulu todennäköisesti ”nukkuviin”. Tunnet kuitenkin muutaman. Herätä ”nukkuva” tuttavasi ja rohkaise häntä äänestämään! Jari-Pekka Teurajärvi Perussuomalaisten PohjoisPohjanmaan piiri ry, puheenjohtaja/vaalipäällikkö

että luonnonresurssit myös rusturva mahdollistaa myös jalostetaan pohjoisessa. yrittäjille perheineen. Myös Tämä luo kasvua ja työpaik- työn vastaanottaminen pitää koja sinne, missä niitä eniten olla kannattavaa: työntekijälkaivataan. Kainuun tulee le tulee aina jäädä enemmän tavoitella yksituumaisesti käteen rahaa työstä kuin kokuitupuuta hyödyntävää bio- tonaolosta. tuotetehdasta sijaintipaikasMonipuolinen koulutusta riippumatta. Suomalaisen tarjonta on myös maamme puhtaan luonnon tarjoamat ja alueiden hyvinvoinnille antimet ja elämykset ovat elintärkeää. Laadukas ja tanousussa. Valtion tulee edes- sa-arvoinen peruskoulu sekä auttaa tätä kehitystä ja jättää lukio- ja ammattikoulutus haihattelut maa- ja metsä- takaavat yhtäläiset mahdoltalousmaan kiinteistöveron lisuudet jokaiselle nuorelle, tyyppisistä esteistä. perheen postinumerosta tai Uudet työpaikat syntyvät lompakon paksuudesta riiperityisesti pienyrityksiin. pumatta. Jokaisessa maakunYrittäjien tulee tähytä roh- nassa pitää olla vähintään keasti maailmalle ja heitä tu- yksi korkeakoulu, joka lisää kea siinä, jotta omille tuotteil- osaajia ja yritystoimintaa alule saadaan vientimarkkinoita eella. Tämän vuoksi Kainuuja Pohjois-Suomeen työtä. seen tulee tavoitella yhteisValtion on tehtävä myös oma työkumppanien kanssa myös osuutensa työpaikkojen luo- uutta yliopistollista koulutusmiseksi. Yhteiskunnan pe- ta vahvoille aloillemme. rusinfran kuten tieverkosto Maakunnan kehittäminen ja laajakaistayhteydet tulee edellyttää myös päätösvaltaa saada sellaiselle tasolle, että omista asioistamme. yritykset pystyvät toimimaan Maakunnille on siirrettävä sijainnistaan riippumatta. tehtäviä valtiolta ja kuntien Yrittämisen ja työnteon mah- tehtävä enemmän yhteistyödollisuuksia pitää vahvistaa tä. Maakunta tarvitsee myös purkamalla turhaa byrokrati- kuntansa, joissa ihmiset yhaa ja normeja. Työllistämisen teisönä päättävät ja haluavat sivukuluja pitää • karsia ja pe- kehittää omaa seutuaan. YRITTÄJYYS yksinkertaiseksi,

Suomessa on aika luopua suuruuden ekonomian ihannoinnista ja tiedostaa, että pienet yhteisöt ja yhteistyö tutkitusti voivat toimia suuria kuntia tehokkaammin. Ylpeys omista juurista ei ole ylimielisyyttä. Se on tervettä kotiseutuhenkisyyttä, jolla oma maakunta ja koko Suomi saadaan kuntoon. Ihminen, joka tuntee omat juurensa, osaa antaa arvon myös muille. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on syytä katsoa positiivisesti tulevaisuuteen. Mahdollisuudet ovat käsissämme, kun uskomme niihin ennen kaikkea itse ja emme jää vain odottamaan. Pohjoisen aika on nyt! Marisanna Jarva yrittäjä, HTM kansanedustajaehdokas (Kesk)

työllistäminen kannattavaksi

• PERHEIDEN valintoihin vapautta

ja arkeen apua www.maaseutulehdet.fi • KOULUTUS mahdollistettava kaikille koko maassa

• ALUEKEHITTÄMINEN ja päätökset paikallisiin käsiin

Talvivaaran jätevesifarssi jatkuu Talvivaaran jätevesifarssin keskeiset osapuolet kävivät perjantaina 10.4.2015 esiintymässä yleisölle Kajaanin kaupungin valtuustosalissa TEMin järjestämässä tiedotustilaisuudessa, tarkoituksenaan saada sosiaalinen hyväksyntä jätevesipäästöratkaisuille, jotka ovat Talvivaaran myynnin ehtoina. Mikrofonien kor jausta odotellessa luin kansalaisten kaivosvaltuuskunnan puolesta ministeri Vapaavuorelle osoitetun julkisen vetoomuksen nimeltään ”Kansalaisten kaivosvaltuuskunta vaatii Talvivaarakaupan peruuttamista. Koetoimintaa ei tule enää jatkaa tuotantomittakaavassa.” Vetoomuksessa todetaan mm. että purkuputken rakentaminen tulisi keskeyttää ja voimavarat tulisi suunnata niiden jäteveden puhdistamoiden rakentamiseen joita jo v 2007 ympäristölupa edellyttää.

Mikrofonien tultua kuntoon vaaran tilanteesta pidettiin, MARISANNA ON alkoi virallinen selittelyosuus, pumpattiin Talvivaarassa • yrittäjä, joka pelkistyi ministeri Vapaa-HTM jätesakkoja kipsisakka-allas vuoren arvioon,• että ilman nelosen laidalle siten, Paltamon kunnanvaltuuston pj että Talvivaaraa olisi•ollut paljon jätesakka paakkuuntui altaan Kainuun maakuntahallituksen vpj helpompaa. Mutta ei hän kuireunalle ja alkoi valua reunan • Keskustan puoluevaltuuston vpj tenkaan aikonut •lopettaa kai-vänrikki yli. Lauantaina huomattiin ja reservin vosta, vaan perusteli kaivos- sunnuntaina tiedotettiin julmontun vesien pumppausta kisesti. tilapäisiin varastoaltaisiin sillä, Nyt Syke tutkii minne asti ettei muuten saataisi kaivosta jätteet tällä kertaa ehkä lemyytyä. Kuitenkin nyt odotel- viävät. laan juuri noiden tilapäisten Yleisön kannanotot vaikutvarastoaltaiden ylivuotoja ja tivat sen verran, että tilaisuuhallitsemattomia tulvavesiä dessa mukana ollut kansliaYlä-Savon- ja Oulujoen -ve- päällikkö Pokka kirjoitti maasistöön. nantaina 13.4 blogiinsa, että Kansalaiset eivät Talvivaa- osa kansalaisista on menetran jatkuvia laittomuuksia tänyt luottamuksensa Talvihyväksyneet. Tätä voimakas- vaaran tulevaisuuteen lopulta kansalaisten vastustusta ei lisesti. Osa odottaa, että valtio median uutisointeihin tullut, konkurssipesän rahoittajana koska ennen yleisötilaisuutta ymmärtää hoitaa ympäristöTEM oli käynyt lehtitalossa asiat vastuullisesti. Pokka näselostamassa omia näkemyk- kee myös, ettei tämän hetken siään. Kansalaisten kanta uhkaavaan vesiongelmaan näyttää olevan medialle tois- auta sen enempää purkuputki arvoinen. kuin uudet teknologiat. Samaan aikaan kun TEMin On välttämätöntä kansatiedotustilaisuutta Talvi- laisten luottamuksen palaut-

tamiseksi, että Talvivaaran ratkaisut tehdään välittömästi ja voimakkaasti ympäristöetuuden turvaamisen näkökulmasta eikä salaisten myyntineuvotteluehtojen mukaisesti korppikotkayhtiön eduksi. Ylä-Savon ja Oulujoen vesistön saastuttaminen on loputtava - ja se on oltava kaikessa tärkein päätöksentekoperuste. Maksaja: Tahto Pohjoisesta ry

Jari-Pekka Teurajärvi

On ollut etuoikeus kiertää Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata kansanedustajaehdokkaana. Ihmisten viesti on selvä: pohjoisen Suomen ja syrjäseutujen kurittamisen pitää loppua. Seuraavan hallituksen pitää panostaa alueiden kehittämiseen, sillä maakunnissa on Suomen rikkaus. Kestävällä aluepolitiikalla Suomi on saatu kuntoon aikaisemminkin. Pohjois-Suomen elinkeinorakennetta pitää monipuolistaa, sen omista vahvuuksista käsin niin yritystoiminnan kuin koulutuksen keinoin. Pitkäaikaisena tehtävänämme on tehdä Kainuusta muuttovoittoinen maakunta, johon nuorten aikuisten on helppo tulla elämään, asumaan ja yrittämään ja pidämme samalla ikääntyvästä väestöstä huolta. Suomen on vallannut biobuumi. Suomesta pitää tehdä luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen ja uusiutuvan energian esimerkkimaa. Pohjois-Suomi ei saa kuitenkaan jäädä raaka-ainereservaatiksi. Biotalouden realisoituminen menestystarinaksi edellyttää,

Mika Flöjt k ansanedustaehdok as (vihr)

Kotipitäjä

Nro 8 18.4.2015

VAALI-EXTRA!

Kasvogalleriat katujen ja teiden varsilla kertovat, ketkä haluavat edustamaan kansaa.

Keskusta selvä ennakkosuosikki Varsinainen vaalipäivä on huomenna sunnuntaina ja mielenkiinnolla odotetaan vaalien tulosta. Ennakkoäänestys on ollut edellisiä eduskuntavaaleja vilkkaampaa. Kotipitäjä kysyi vaalien aluspäivinä viiden puolueen pohjoispohjalaisen piirijärjestön edustajilta heidän arviotaan vaalien tuloksesta, kampanjoinnin hengestä ja tärkeimmistä vaalitulokseen vaikuttaneista asioista. Varsin yksimielisiä oltiin gallupsuosikki keskustan ykköspaikasta niin valtakunnallisesti kuin Oulun vaalipiirissäkin. Toki toiveita toisenlaisestakin tuloksesta eläteltiin. Tällä kertaa vaalitaistelu oli kaikkien haastateltujen mielestä käyty hyvässä ja rehdissä hengessä. Roskatunkioita tai luurankokaappeja ei ollut kaiveltu. Sen sijaan hajonta oli selvästi suurempi, kun haastateltavat luettelivat tärkeimpiä vaalien tulokseen vaikuttavia puheenaiheita. Maan talous, velkaantuminen, työttömyys, perheiden asema, Kreikan apupaketit ja puolueiden järjestys voittajan takana olivat kirvoittaneet kielenkantoja toreilla ja tuvilla.

Jatkojytkyä odotellessa Perussuomalaisten Oulun piirin puheenjohtaja ja vaalipäällikkö Jari-Pekka Teurajärvi uskoo tuloksen puolueensa kannalta olevan hyvä. – Vähintään kakkossija tulee valtakunnallisesti ja säilytämme asemamme vaalipiirissä, missä meillä on neljä edustajaa. - Saattaa tulla erittäin suuria yllätyksiä ja jatkojytky! Puolueen kannatus alkaa kakkosella, eikä pääministeripuolueen paikkakaan ole mahdottomuus. Teurajärven mielestä keskusta tulee olemaan Oulun vaalipiirissä poikkeuksellisen vahva. – Keskusta ja me tulemme olemaan Oulujokivarressa vahvimmat puolueet. En pitäisi

ihmeenä, jos seuraavaan hallitukseen saataisiin jokivarresta oma ministeri. - Joka tapauksessa tulen olemaan hyvin tyytyväinen vaalien tulokseen. Mitään törkeyksiä ei Teurajärven korviin ole vaalikentiltä tullut. – Alueen poliitikot tuntevat toisensa kunnallispolitiikasta. Vaalitulokseen Jari-Pekka Teurajärvi uskoo ratkaisevimmin vaikuttavan kahden edellisen hallituksen tekojen. – Vaalilupaukset on jätetty pitämättä. – Ihmisillä ei ole töitä ja työnantajista on pula. Kreikan kysymys on tietysti edelleen ajankohtainen ja mielenkiinnon kohteena on ollut myös kolmen puolueen sijoitus gallupsuosikin jälkeen.

Juha Sipilän imussa Suomen Keskustan PohjoisPohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Minna Siira uskoo puolueen yltävän valtakunnallisesti gallupien lupaamaan ykkössijaan. – Gallupit on kuitenkin gallupeita ja lopullinen tulos nähdään sunnuntaina. - Oulun vaalipiirissä meillä on nyt kuusi paikkaa ja tavoitteenamme on 9-10 paikkaa sekä 100 000 ääntä. Vaalipiirissä puheenjohtaja Juha Sipilä antaa vetovoimaa tavoitteen saavuttamiseen. Tunnelmaa vaalikentillä Siira pitää hyvänä. – Lokaa ei ole heitelty, vaikka asioista ollaan eri mieltä. Suomen talous ja velkakierteen katkaisu ovat hänen mielestään keskustelussa olleet tärkeimmät asiat. – Maa halutaan kuntoon. - Tärkeitä puheenaiheita ovat myös työpaikat, perheiden tilanne, byrokratian purkutalkoot, liikenneväylien kunto ja palvelujen saatavuus, Minna Siira luettelee. Hän korostaa myös äänestämisen tärkeyttä: - Kun äänestää, voi purnata. Jos jää kotia, niin silloin asiat ovat hyvin!

SDP:n väki liikkeellä - Keskusta näyttää olevan kovassa johdossa, mutta SDP on valtakunnallisesti ainakin hyvänä kakkosena. Eikä toiveita ykkössijastakaan ole kokonaan haudattu, ennakoi vaalien tulosta SDP:n Oulun piirin toiminnanjohtaja Terhi Mustakangas. - Tiukka kisa on saanut demariväen hyvin liikkeelle ja intoa vaalityöhön on löytynyt. Vilkas ennakkoäänestys ennakoi meille hyvää tulosta. Oulun piirissä ollaan jalat maassa. Keskusta on täällä hyvin vahva ja meille on hyvä tulos säilyttää kaksi paikkaa. Uskon äänimäärämme edellisiin vaaleihin nousevan. Myöskään Mustakangas ei ole kuullut vaalitaistelusta ikäviä uutisia. – Olemme ylpeitä osaltamme erittäin hyvästä vaalikampanjasta, missä sosiaalinen media on tarjonnut hyvin näkyvyyttä. - Työ ja työllisyys ovat olleet ykköspuheenaiheita sekä valtion velkaantuminen ja koko Pohjois-Suomen asuttuna pitäminen. Eläkeläisten ja lapsiperheiden asema ovat luonnollisesti joka paikassa esillä. Ja myös se, että pohjoisesta tarvitaan oma ministeri.

Vasemmistoliitto luottavaisena Vasemmistoliitto odottaa luottavaisena vaalien tulosta. PohjoisPohjanmaan toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki kertoo puolueen kampanjoinnin olleen aktiivista. – Valtakunnallisesti Vasemmistoliitto on ollut nousussa ja jonkinlainen vaalivoitto on luvassa. Oulun piirissä säilytämme kolme paikkaa, vaikka edellisvaalien ääniharavat Merja Kyllönen ja Martti Korhonen ovat poissa. Näyttää siltä, että kokoomus häviää ja keskusta voittaa vaalit.

Alavuotungin mielestä vaalikentillä on ollut hyvä henki, eikä häiriköinnistä ole ollut haittaa. Talouspolitiikka on hänen havaintonsa mukaan hallinnut vaalikeskustelua ja siinä Vasemmistoliitolla on ollut poikkeava linja. – Me emme pelkää velkaa, jos raha käytetään elvytykseen ja työllisyyden parantamiseen. - Tärkeä kysymys on myös verotus. Pääomatulojen ja ansiotulojen verotus on saatettava samaan progressiiviseen taulukkoon.

Kokoomus kisaa kakkospaikasta Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen toiminnanjohtaja Jaakko Salovaara sanoo Keskustan olevan gallupien perusteella voittajasuosikki. – Toisesta sijasta käydään kovaa kamppailua kolmen puolueen kesken ja tietysti toivon Kokoomuksen pärjäävän siinä. - Oulun vaalipiirissä ei ole epäilystä voittajasta. Keskusta vie 9-10 paikkaa ja lähes puolet äänistä. Tulee olemaan kinkkinen juttu, miltä puolueilta se nuo lisäpaikat vie. Meillä on hyvä ehdokasasettelu ja kahden paikan säilyttäminen on tavoitteena. Kysymys on lopulta pienistä marginaaleista. Salovaaran mukaan vaalitilaisuuksissa tuleva hallituspohja on ollut tärkeä pohdinnan aihe ja yksi peruste äänestäjille valita ehdokas. – Keskusta näyttää oleva tulevissa neuvotteluissa vahva toimija. Talouden kuntoon panon keinoista on keskusteltu ja siinä on hallituspohjalla suuri merkitys. - Viime vaalien kiistakysymyksiä oli Kreikan tukeminen. Nyt kaikki puolueet suhtautuvat siihen parlamentaarisemmin. Ja myös turvallisuuspolitiikasta keskustellaan, ja siitä ollaan liikuttavan yksimielisiä, Jaakko Salovaara linjaa. Ilkka Hietala

Koko Suomen asuttuna pitäminen vaatii toimenpiteitä kaikilta politiikkasektoreilta, toteaa Pirkko Mattila

Maaseutu - kotiseutu Uu s i m a a - l e h t i k e r t o o 22.3.2015 keskustan puheenjohtajan väläyttäneen ylimääräistä väliaikaista "pientä tieveroa": polttoaineveroa, joka olisi vaikkapa 5 senttiä litralta. Alueiden tasa-arvon kannalta minun on vaikea tätä ymmärtää. Liikenneruuhkat ovat eteläisessä Suomessa, siellä ovat myös hyvät julkiset kulkuyhteydet. Niiden käyttämättömyydestä voisin ymmärtääkin verotettavan. Pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomi elää työttömyyden ja niukkuuden aikaa. Kunnan rajalta toiselle voi olla yli 100 km, kun EteläSuomessa tuo matka voi olla viiden kunnan läpi. Julkiset kulkuyhteydet ovat rautatiellä ja pääteiden varsilla. Koko maassa palvelut ovat karanneet asutuskeskuksiin. Kaikilla vanhuksilla ei ole omaa autoa, jolla pääsisi palveluiden läheisyyteen. Vaikka olisikin, väliaikainenkin vero on keppiä syrjäseutujen asukkaille. Se on keskittämistä. Moni meistä haluaa asua maalla minne on kodin perustanut. Joskus ?kunto loppuu? ja on muutettava palveluasuntoon, sekin on ymmärrettävää. Mutta että muutto tapahtuisi vain koska elinkustannukset karkaavat, on mielestäni liioiteltua. Samasta syystä en voi kannattaa jätevesiasetusta nykyisessä muodossaan. Se keskustelutti eduskuntaa jo

lain valmisteluvaiheessa. Pahimmat epäilyt ovat osoittautuneet oikeiksi. Viemäriverkostojen ulottumattomissa olevien asuntojen hinnat ovat laskeneet roimasti, eikä niitä tahdo saada myydyksi ensinkään ellei niihin investoida jäteveden puhdistusta. Ongelmia on ollut myös laitteiden toiminnassa. On perin juurin onnetonta, jos kyseenalaisesti toimivat putsarit maksavat enemmän kuin talot, joihin ne pitää asentaa. Lasku on tullut koko hajaasutusalueelle Suomessa. Tämä on sitä käänteistä aluepolitiikkaa, jota vastustan. En vastusta jätevesien puhdistamisvelvoitetta, mutta kohtuus kaikessa. Joka tapauksessa jätevesijärjestelmien myynti on antanut töitä virkamiehille, jotka ovat lakia valmistelleet. Työtä ja tuloa on tullut myös jätevesibisnekseen. Pohtikaamme asetuksen vaikutusta maaseudulle. Ympäristöstä kannetaan huolta, mutta onnistuttiinko tuottamaan sääntelyä, joka ei tuotakaan lisäarvoa luonnolle, eikä haja-asutusalueelle? Koko Suomen asuttuna pitäminen vaatii toimenpiteitä kaikilta politiikkasektoreilta. Ei aloiteta keskittämistä ainakaan mummon mökeistä. Pirkko Mattila kansanedustaja (ps) Muhos

Kotipitäjä

10 VAALI-EXTRA!

Nro 8 18.4.2015

Hyvinvointi kuuluu kaikille - vai kuuluuko?

132 eilola-jokivirta markku prosessityöntekijä Oulu

heinonen paavo j. Master of Arts, päätoimittaja Oulu

135 hänninen katja kansanedustaja Raahe

janatuinen sari perhepäivähoitaja, kotitalousteknikko Kempele

kanniainen jari-pekka koulutussihteeri, sosionomi (AMK) Oulu

kailo kaarina dosentti, tietokirjailija Oulu

140 karjalainen seppo työsuojeluvaltuutettu Oulu

145 paasimaa veli kirvesmies Muhos

147 sarkkinen hanna filosofian maisteri Oulu

137

139

144 niskanen auri muusikko, asiakaspalvelija Kärsämäki

honkala kari opettaja, kasvatustieteen maisteri Sievi

136

138 kalliorinne risto kansanedustaja Oulu

134

133

146 sal a sannamari lastentarhanopettaja Oulu

148 stenius sanna insinööri Pudasjärvi

a. elin ome me oissu m a j oh enn rak aista p oon t voimtö kun lla ties stama ihin! o pan stointe EP n, M inve llöne y K ja Mer

vaalivankkurikiertueemme ohjelma: pohjoispohjanmaa.vasemmisto.fi

Näin vaalien alla köyhillä ja syrjäytymisvaarassa olevilla ihmisillä on paljon kavereita. Äänen toivossa ehdokkaat ja puolueet lupailevat liikoja ja nekin lupaukset unohtuvat vaalien jälkeen. Katteettomiin lupauksiin pettyneinä yhä useampi äänestäjä liittyy nukkuvien puolueeseen. Suuri pelko on, että niin käy näissäkin vaaleissa. Tärkeää olisi kuitenkin, että jokainen äänioikeutettu täyttäisi kansalaisvelvollisuutensa äänestämällä tulevana sunnuntaina. Mitä korkeampi äänestysprosentti on, sitä varmemmin eduskuntaan ja hallitukseen saadaan sellaisia edustajia, jotka ovat oikeasti yhteiskuntamme vähäosaisten puolella. Vanhusväestön tilanne on mielestäni hälyttävä tällä hetkellä. Vanhuslain säätämisen jälkeen päätettiin säästää kolmesataa miljoonaa euroa vanhusten laitoshoidossa. Käytännössä tämä tarkoitti säästöjen kohdentamista vanhainkoteihin. Kauniina ajatuksena on kaiketi ollut, että vanhukset kykenevät asumaan kotonaan elämänsä loppuun asti. Ajatus on todellakin kaunis, mutta vailla todellisuuspohjaa. Vanhusten kotihoidon resursseja tulisi lisätä moninkertaisesti, jotta toive toteutuisi. Nykytasolla meno tarkoittaisi sitä, että moni vanhus joutuisi elämään kodissaan huonommissa olosuhteissa kuin vangit vankilassa, joilla sentään on lakimääräiset ulkoilut ja muut palvelut käytössään. Valtio ei kilpailuta eikä ulkoista vankeinhoitoa, mutta kunnat kilpailuttavat vanhustenhoitoa, jolloin yleensä halvin tarjous voittaa. Vanhuksia kohdellaan kuin aikanaan huutolaislapsia. Raha tai sen puute ratkaisee, vaikka kyllä rahaa löytyy – se pitää vain kohdentaa oikein! Vanhusten laitoshoitoa pitää myös kehittää: henkilöstömitoitus pitää saada lakiin

ja se pitää saattaa ajan tasalle. Lastensuojelun laitoshoidon henkilöstömitoitukseksi tuli ilman suurempaa metakkaa yhden suhde yhteen, mutta vanhuslakiin ei saatu edes 0,7 työntekijää hoidettavaa kohti. Eteen tuli kuulemma perustuslaillisia ongelmia. Sama asia, mutta eri ongelmat. Kummatkohan tarvitsevat enemmän auttavia käsiä: liikuntarajoitteiset vanhukset vai ylivilkkaat teinit. Nuorten ongelmia väheksymättä. Tulevaisuuden hoitokoti vanhuksille voisi olla eräänlainen kyläyhteisö, joka sisältää kaikki vanhusten tarvitsemat palvelut ja joka olisi rakennettu niin, että muistisairaat vanhukset eivät pääsisi ilman valvontaa poistumaan. Tällaisia vanhuksille tarkoitettuja hoitokoteja löytyy jo monista maista. Kumma, kun isot kansainväliset vanhusten hoitopalveluja tarjoavat ketjut eivät ole tarttuneet tähän ideaan. Lastensuojelun asiakkaiden tilanne vaatii myös parannusta. Kuntien heikentynyt taloustilanne aiheuttaa suuria paineita lastensuojelun sosiaalityöhön ja lastensuojeluperheiden avun saamiseen. Viimeaikaiset tapahtumat eri puolella Suomea ovat osoittaneet, että jotain tarvitsee tehdä pikaisesti. Puhutaan varhaisen puuttumisen tarpeesta, mutta voimavaroja ei kuitenkaan kohdenneta tarvetta vastaavasti. Lastensuojelulaissakin sanotaan yksiselitteisesti, että kunnissa pitää satsata resursseja tarvetta vastaavasti eli rahaa pitää löytyä lapsiperheiden tukemiseksi riittävästi. Nykyään rahakirstun vartijat kunnissa määrittävät kuinka paljon esim. kodin ulkopuolisia sijoituksia voidaan tehdä. Lain henki ei tuolloin toteudu. Ääritapauksissa, kuten kävi Helsingissä, joutuvat sijoituksista vastaavat sosiaalityöntekijät

MUISTA KÄYDÄ ÄÄNESTÄMÄSSÄ! Vaalipäivä 19.4.2015

puolustelemaan itseään oikeudessa, kun siellä pitäisi olla vääriä toimistokulttuureja ylläpitävät toimistopäälliköt. Ongelma on johdossa, ei työntekijäportaassa. Lopuksi muutama sana huumeista. Tiistain alueen valtalehdessä oli koskettava tositarina erään huumenuoren ja hänen perheensä taistelusta irti huumeista kohti päihteetöntä elämää. Isän viesti muille vanhemmille oli selvä: seuratkaa lastenne tekemisiä ja puuttukaa ajoissa, jos epäilette huumeidenkäyttöä. Omalle lapselle ei myöskään pidä koskaan kääntää selkäänsä vaan tukea nuorta vaikeimpinakin hetkinä. Yli nelikymmenvuotisen urani aikana lastensuojelussa olen kohdannut monenlaisia ongelmanuoria ja heidän perheitään. Osa jaksaa ja osa ei. Ne jotka jaksavat uskoa ja vastaanottavat tarjottua ulkopuolista apua yleensä selviävät. Lainlaatijat suuressa viisaudessaan ovat vain tehneet auttamisesta entistä haastavampaa. Nykyaikaiset muuntohuumeet haastavat lastensuojelun ammattilaiset päivittäin: nuoret käyttäytyvät omituisesti, mutta testit näyttävät puhdasta. Olisiko jo aika laatia toinenkin lastensuojelulaki, joka koskisi hätänuoria. Nykyinen laki kun niputtaa kaikki vauvat ja ongelmateinit samaan kategoriaan. Tee siinä sitten kaikkia tyydyttävää laadukasta muutoskasvatusta! Tapio Siekkinen kansanedustajaehdokas SDP

Lastensuojelun resurssit riittäviksi Syrjäytymistä ehkäistävä nuorisotak Taantumasta noustaan luomalla uusi Vanhustenhoito laitettava kuntoon Maaseutu säilytettävä elinvoimaisen

Hyvinvointi kuulu

www.tapiosiekkine

en a.

Salovaara, p. 040 7440 689, jaakko.salovaara@kokoomus.fi KUSTANTAJA Kansalliskustannus Oy Runeberginkatu 5 B (7. krs) 00100 Helsinki PAINOPAIKKA Oulu 2015 PAINOSMÄÄRÄ 103 000

Kotipitäjä

Nro 8 18.4.2015

Hanna

VAALI-EXTRA!

Edessä elämäntaparemontti

Saari

Suurin osa uusista työpaikoista syntyy yksityisiin yrityksiin. Yrittäjyyden edistäminen on parasta hyvinvointipolitiikkaa.

www.hannasaari.com

109 YRITTÄJÄ. TEKIJÄ. VAIKUTTAJA.

Vaalikentillä tällä hetkellä eniten puhuttavat suomalaisten kasvava köyhyys, lääkäripalveluiden saatavuus ja hyvän, ilmaisen koulutuksen kohtalo tulevaisuudessa. Näiltä osin Suomessa eletään varmasti kohtalon vuosia. Ehdokkaan tulosvastuu äänestäjälleen onkin kertoa suoraselkäisesti, millä eväillä Suomi tulevaisuudessa pärjää. Puheet miljardiluokan leikkauksista eivät ole turhia. Jokainen meistä kuitenkin ymmärtää, että voimme tehostaa ja leikata vain tiettyyn pisteeseen asti, ilman että laatu kärsii. Ja laatuhan on meille uuden sotepalvelulain valmiiksi saattamisessa ja ilmaisen koulutuksen järjestämisessä tärkeää. Kun näissä onnistumme torjumme samalla työttömyyttä ja varsinaista köyhyyttä. Mikäli laadusta ja hinnasta ei haluta tinkiä, joutuvat tehostamisen kohteeksi rakenteet. EVA:n ehdotus yliopistojen opetus- ja tutkimusyksikköjen puolittamisesta on juuri tätä. Nämä ehdotukset lähtevät siitä, että vaikka Suomi on edelleen opiskelun ja koulujärjestelmän mallimaa, on sijoituksemme maailmanlaajuisessa yliopistojen vertailussa pudonnut yli sadalla. Meillä on ongelmia

kyvyssä luoda ja ottaa käyttöön innovaatioita. Yliopistouudistusta onkin lähdetty tekemään tähtäämällä erikoistumiseen ja liian pirstaleisen kentän yksinkertaistamiseen. Ja kun yliopistoja uudistetaan ja trimmataan entistä paremmiksi, asettaa se painetta lukiokoulutukseen. Niidenkin on pystyttävä entistä paremmin valmistamaan opiskelijoitaan korkeakouluja varten. Ammattikoulutuksen suuri kysymys on, koulutammeko riittävän ammattitaitoista väkeä ja oikeille aloille? Koulutuslinjojen tulee olla alueen tarpeisiin sopivia ja työelämän uusiin vaatimuksiin ketterästi räätälöitävissä. Tässä ei saa herpaantua, sillä työelämä muuttuu yhä pirstaleisemmaksi ja projektiluontoisemmaksi. Se missä olemme tänä päivänä koulutuksen, yrityskentän ja työllisyyden kanssa ei ole tapahtunut yhdessä yössä. Ministeri Vapaavuori on puheissaan verrannut Suomea usein keskiikäiseen henkilöön, jolle ongelmat kerääntyvät pikkuhiljaa. Ei kannata kuvitella, että tilanne voidaan pelastaa jollakin tempulla kuten tipaton tammikuu tai urheiluleiri Vuokatissa. Tosiasiassa keski-ikäinen pelastuu vain sillä, että hänelle tehdään

kunnollinen pitkäkestoinen elämäntaparemontti. Suomen talouttakaan ei pelasteta yhdellä yksittäisellä veromuutoksella. Valtiontaloudessa elämäntaparemontti tarkoittaa talouden tasapainotusta ilman, että syödään tulevaisuuden eväitä. Tasapainotettava on myöskin niin, etteivät meidän pohjoisessa asuvien elinolot huonone. Tämä taas tarkoittaa koulutuksen ja innovaatiojärjestelmän kuntoon laittamista, rakenteiden uusimista, investointien oikeaa kohdentamista ja ennen kaikkea kannustavampaa verotusta ja joustavampia työmarkkinoita. Näillä lupauksilla ja tavoitteilla on hyvä mennä kirkkain lyhdyin äänestäjien eteen. Hanna Saari Matkailuyrittäjä, Kalajoki Eduskuntavaaliehdokas (Kok)

Maapalloa ei voi devalvoida Lehtien palstat, television ajankohtaisohjelmat ja vaalipuheet ovat täynnä talouspuhetta: Velkaantuminen kasvaa. Kuinka saadaan julkinen talous tasapainoon. Elvytetäänkö vai leikataanko? Talous pitäisi saada kasvamaan, kuinka se tehdään? Juuri näin, mutta muistetaanko tämän talouspuheen ja eurojen syynäämisen rinnalla maapallon suhteen velaksi eläminen. Maapallo on rajallinen, ja niitä rajoja ei ihminen voi venyttää. Ilmastonmuutos uhkaa riistäytyä hallitsemattomaksi, luonnon monimuotoisuus vähenee ja uu-

siutumattomia luonnonvaroja kulutetaan kestämättömästi. Maapallon fyysiset rajat ovat tosiasia, ja meidän on opittava elämään niiden mukaisesti. Miksi tämä on niin vaikea ymmärtää? Miksi keskustelua hallitsee talous, joka on kuitenkin ihmisen luoma systeemi ihmiselle? Ottamalla maapallon rajallisuus tosissaan ja tekemällä nyt muutoksia kestävään suuntaan, tästä voidaan selvitä kunnialla. Ja vielä parhaassa tapauksessa ratkaista talouden kestävyysvajeet ja velkaantumiset siinä samalla.

Voisiko eduskunnan koko ollakin vain 100 kansanedustajaa? Silja Keränen Ympäristötekniikan DI Eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Kuuntelen mielenkiinnolla eri puoluejohtajien listauksia Suomen säästöistä ensi hallituskaudella. Yksikään puolue ei ole esittänyt, että tehtäisiin itse eduskuntalaitosta koskevia leikkauksia. Vastuuntuntoisen päättäjän pitää uskaltaa kyseenalaistaa kaikki menoerät, kuten puheenjohtajien tentissä todettiin. Miksi siis eduskunnan koosta puhuminen pitäisi olla tabu? Suomen eduskunnan vaalijärjestelmää koskevat, keskeiset päätökset on tehty jo joulukuussa 1905. Tuolloin ilmassa oli sellaisia kokoonpanoa koskevia lukuja kuin 120, 160 ja 180 kansanedustajaa. Se, mistä tuli tuo 200, ei ole allekirjoittaneen tiedossa. Kun valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki lyötiin kesäkuussa 1906 lukkoon, meni läpi luku 200. Verrataanpa tilannetta Tanskaan: väki-

luku siellä on 5,6 miljoonaa, Suomessa väkiluku on 5,4. Tanskassa kansankäräjillä istuu 179 jäsentä, kun taas meillä luku on 200. Tanskan bruttokansantuote eli BKT oli 2013 tasossa 335,9 Mrd USD, Suomen 267,3 Mrd USD, jopa asukasta kohden laskettuna BTK oli yli 10.000 isompi kuin Suomella. Siis yhteenvetona edellisestä – Tanska on rikkaampi maa kuin Suomi ja pystyy tulemaan toimeen 179 kansanedustajalla. Minulle perustellaan, että nykymitoituksella eduskunta pienenee 20:llä, kun istuvat ministerit luetaan kansanedustajiksi. Voisiko vaalijärjestyksen muutosta ryhtyä ensi hallituskaudella valmistelemaan niin, että meillä olisikin jatkossa vain esim.100 kansanedustajaa? Kaventaako se todellisuudessa demokratiaa, kuten

vastaanpanijat väittävät? Kunnolla tuulettavaa keskustelua kaivataan demokratian kustannuksista sekä siitä, mihin todellisuudessa ollaan valmiita. Sadasta kansanedustajasta koituviin säästöihin pitää laskea myös kansanedustajista eri puolueille maksettavat ”osingot”. Jokaisen puoluejohtajan suusta on riittävästi kuultu, että kaikki kivet on käännettävä säästöjen löytämiseksi. Eduskunnan kokoon ei yksikään ole tohtinut vielä puuttua. Pirjo Sirviö, Erikoissairaanhoitaja Tutkimuskoordinaattori Oulun kaupunginvaltuutettu, SDP:n valtuustoryhmän pj Kansanedustajaehdokas numerolla 57 SDP

Kotipitäjä

12 VAALI-EXTRA!

Pirkko Mattila

Nro 8 18.4.2015

123

il Pohjoinen

ääni

To 16.4. Rotuaari klo 10-12, -12 Kello S -market klo 12 12.30, 30 Haukipudas K - supermarket klo 14, Ii Kärkkäinen klo 15.30 ja Kiiminki ABC klo 17 Pe 17.4. ja la 18.4. Rakentajamessut klo 10-12, Rotuaarilla klo 13-15

pirkkomattila.fi

Pastori, joka ei puhu hepreaa

Mikko Salmi

55 "Tulevaisuuden Suomi rakentuu ihmisten keskinäiselle luottamukselle. Hyvässä yhteiskunnassa ketään ei katsota vähätellen, eikä kukaan yritä hankkia etua toisen kustannuksella. Vahva ei sorra tai riistä heikkoa. Sellaiseen Suomeen ja maailmaan minä uskon."