Kotipitäjä 13

Ajoleikkuri Alpina AT 98 A Stiga

Manuaalivaihteinen puutarhatraktori 352 cc STIGA OHV -moottorilla, 98 cm leikkuuleveydellä ja sivullepuhaltavalla leikkuulaitteella. Voidaan käyttää myös silppuavana asentamalla lisävarusteena saatava Multiclip-laite.

9 L

ja

Muhoksen kirkkosaaressa pääsee lähelle kunnan historiaa

k a f i K u k k e n k o e K u k k a f i K u k k e n k o t

K u k k e n k o

e K u k k a . f i K u k k e n k o

K u k k e n k o t e K u k k a . f i K u k k e n k o t

• Uusien hautakivien suunnittelu ja myynti • Lisänimien kaiverrukset • Entisöinnit

P. 0400 917 217, hautakivityot@gmail.com

Lämmin kiitos Teille, jotka kunnioititte Veikko Petteri Mankisen muistoa ja otitte osaa suruumme.

Tuula, Tapio ja Pekka perheineen

Vaalan Toiminta-apu ry hakee digi-osaajaa työsuhteeseen, ikäihmisten digi-taitojen edistämiseksi

Tarkoitus on ohjata Pohteen sosiaali- ja terveyspalvelujen sivustojen käyttöä.

Työn kesto n. 10 pv, 5 h/pv. Palkka 20 €/h ja työ alkaisi 1.9.2023 tai sopimuksen mukaan. Jos koet omaksesi ikäihmisten parissa työskentelyn ja tunnet Sote-palveluita, voit olla etsimämme henkilö.

Hakemukset 31.7.23 mennessä: Tarja Hiltunen, Vaalantie 1 a 5, 91700 Vaala tai tarja.hiltunen59@gmail.com.

Lisätietoja p. 044 340 1450

Lehti luettavissa www.kotipitaja.fi

KOTIPITÄJÄ

Valtatie 30, 91500 Muhos

Jakelualue:

Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Iinatti, Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala

Yhteystiedot:

Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi

Mediamyynti/toimitus:

Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@kotipitaja.fi

Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@kotipitaja.fi

Julkaisija: VKK-Media Oy

Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi www.kotipitaja.fi

e K u k k a f i K u k k i e n k o

K u k k i e n k o e K u k k a . f i

K u k k i e n k o

Muhoksella juhlistettiin 21.6. Kirkkosaaren sillan avajaisia. Tilaisuuden yhteydessä oli ohjelmassa Kirkkosaaren esittelykierros, jossa esittelijänä toimi Jari Keinänen Keinänen kertoi kuinka hautaustavat ovat historian aikana muuttuneet kirkon lattian alle hautauksesta nykyiseen käytäntöön arkkuhautauksena. Vanhoista hautaustavoista jouduttiin luopumaan hygieenisistä syistä.

- Hautaustoimitusten siirtyminen saareen onnistui talvisin jäät ylittäen, kesäisin käytettiin proomua ja venettä. Vanhan sillan valmistuminen vuonna 1953 loi maayhteyden Kirkkosaareen. Ensimmäisen kerran saareen haudattiin vuonna 1812 eli vain muutamia vuosia Suomen autonomian alkamisen jälkeen, Keinänen kertoi.

Nykyisinkin hautausmaa on ihmisille hiljentymisen ja omaisten muistamisen paikka. Se on kuitenkin myös alueen historiasta kertova paikka sinne haudattujen henkilöiden kautta. Jokainen ihminen jättää elämänsä aikana itseään koskevan tarinan. Yleensä tarinan tietävät parhaiten lähiomaiset, mutta merkkihenkilöiden kohdalla tiedetään heidän tekemisistään ja saavutuksistaan laajemminkin.

1800-luvun vaikuttajia

Esittelykierroksen aikana Keinänen kertoi tarinoita useammasta Muhoksella asuneen henkilön elämästä:

- Juho Petteri Valkolan (1841–1892) hautamuistomerkki sijaitsee heti pääportin välittömässä läheisyydessä. Häntä voidaan pitää Muhoksen kunnan isänä, koska 1860luvulla tapahtunut kirkon ja kunnan erottuminen toisistaan toi hänelle kuntakokouksen puheenjohtajan luottamustoimen ja myöhemmin kunnan kirjurin tehtävän.

Monipuolisena toimijana Valkola vaikutti karjatalouden yleistymiseen Muhoksen alueella. Hän oli myös edistämässä suoviljelyn yleistymistä ojitusten kautta. Hänet valittiin Oulun alueen talonpoikaissäädyn edustajana myös autonomisen Suomen valtiopäiville vuosiksi 1877–78. Muistopaa-

dessa on sen vuoksi maininta valtiopäivämies. Hän oli myös perustamassa Muhoksen ensimmäistä kansakoulua. Katovuosina hän toimitti viljaa tarvitseville yhteisestä varastosta.

Gustaf Adolf Snellman tuli kirkkoherraksi Muhokselle vuonna 1881 oli siinä virassa kuolemaansa asti 1890-luvulla. Hänen leskensä Hilma Aurora asuttuaan joitakin vuosia pappilassa rakennutti Oulujoen pohjoispuolelle kirkkoa vastapäätä Suvela nimisen huvilan kesäasunnokseen, jossa vieraili tunnettuja suomalaisia kulttuurihenkilöitä mm. Jean Sibelius viime vuosisadan alkupuolella. Suvelan osti Oulujoki Oy toi-

mitusjohtajalleen Niilo Saarivirralle asunnoksi 1955.

Karl Jacob Frosterus (k. 1854) toimi Muhoksen kirkkoherrana vuodesta 1823. Hän siirsi hautaukset Kirkkosaareen. Taustaltaan hän oli sotilaspastori ja oli osallistunut Suomen sotaan 1800-luvun alussa. Ennen Muhokselle tuloaan hän oli toiminut opettajana Oulussa ja oli tunnettu ankarana henkilönä opetustyössään. Hänen aikanaan myös muhoslaisten lukutaito parani huomattavasti. Hän oli myös edistämässä uusien viljelystapojen yleistymistä tällä alueella kuten suoviljelyä kehittämällä. Hänen ansiostaan pellavasta tuli yleinen viljelykasvi alueella.

1900-luvulta tälle vuosituhannelle

Pohjolan Poikakodissa kuolleiden poikien muistomerkki on pystytetty laitoksen toiminnan aikana siellä kuolleiden poikien muistoksi. Poikakoti perustettiin vuonna 1915 käytökseltään poikkeavien nuorten poikien hoitokodiksi. Alussa vain kolmentoista oppilaan koti kasvoi 1940-lukuun mennessä yli 200 oppilaan laitokseksi. Muualle haudattujen muistomerkki on hautausmaalla olevan taukotuvan läheisyydessä. Arkkitehti Juha

Palovaaran vuonna 2002 suunnittelema muistomerkki on alaosaltaan graniittia. Lasinen yläosa Lasi Lipposen toimittama ja muistomerkin symbolinen merkitys on: ” Elämä työstää kohti valoa”. Saman taukotuvan läheisyydessä on Päivärinteen sairaalassa kuolleiden potilaiden hautamuistomerkki.

Kyseinen sairaala rakennettiin 1930-luvun alussa tuberkuloosipotilaiden hoitoon. Sairaalan paikka valittiin korkealta mäntykankaalta koska tiedettiin siellä olevan puhtaan ilman edistävän keuhkopotilaiden paranemista. Aina ei kuitenkaan hoito tehonnut ja siitä tuo muistomerkki.

Nuorena menehtynyt muhoslainen muusikko Miika Tenkula (1974–2009) Sen -

tenced-yhtyeen rumpali ja kitaristi lepää komean hautamuistomerkin alla Muhoksen Kirkkosaaressa. Muhoksella perustettu metalliyhtye toimi vuosina 1989–2005 ja menestyi myös kansainvälisesti raskaamman musiikin ystävien joukossa.

Tenkulan haudan läheisyydessä on Pohjolan Poikakodin johtajan Seppo Salorannan leposija. Saloranta muistetaan perhepäiväkotitoiminnan käynnistäjänä Muhoksella. Kuuselan sukuhauta edustaa Muhoksen historiassa erästä merkittävintä tapahtumaa. Vuoden 1952 Miss Universum -tittelin voittaneen Armi Kuuselan vanhemmat Aarne ja Martta lepäävät siinä. Myös Armin nuorin sisar Ritva on haudattu samaan sukuhautaan. Käydessään Muhoksella Armin tärkein vierailukohde oli käydä perheensä haudalla. Soson pysäkkimurhan uhrit Niemet lepäävät Muhoksen Kirkkosaaressa yhteisen hautamuistomerkin alla. Pitkäperjantaina 1953 tapahtunut veriteko oli aikoinaan voimakkaita tunteita herättävä ja surmaajalle vaadittiin jopa kuolemanrangaistusta. Surmaaja Väinö Kilpiäinen tuomittiin oikeudessa neljästä murhasta kaikista elinkautiseen vankeuteen ja hän kuoli 1973 oltuaan 20 vuotta vankeudessa. Lukuisista pyynnöistään huolimatta häntä ei armahdettu. Eero Aitta

Juho Petteri Valkolan hautamuistomerkki.

Ensimmäinen Kirkkosaareen haudattu. Päivärinteen sairaalassa menehtyneiden muistomerkki.

Pohjolan poikakodin muistomerkki.

Lempi Festeillä kastettiin Kirkkosaaren uusi silta

Vuonna 2021 aloitettu Kirkkosaaren sillan rakentamisprojekti sai päätöksensä

21.6.2023 järjestettyyn sillan viralliseen kastamiseen sekä koko illan jatkuneisiin festarijuhlallisuuksiin.

Perinteisen nauhan leikkauksen sijasta silta kastettiin ajamalla sen yli vuoden 1952 mallia olevalla, jonka Oulujoki Oy osti aikoinaan toimitusjohtajalleen Niilo Saarivirralle. Auton kyydissä olivat kunnanjohtaja Jussi Rämet, Muhoksen Mimmi ja sillan rakentamisen projektipäällikkö Welado Oy:n Janne Paaso. Autoa kuljetti Risto Konola. Sillan pinnan tanssikelpoisuutta testasivat tämän jälkeen Muhoksen Naisvoimistelijoiden Street Juniors.

Sillanrakennustekniikkaa yhdistettynä

taiteeseen

Sillan kaiteita koristavat Piia Hentusen luomat taideteokset. Hentunen on koulutukseltaan biologi ja taiteessaan haluaa tuoda esille kaikkea luonnossa olevaa näkymätöntä osaa. Sillan taide edustaa ai-

heiltaan hyönteisiä, vesieläimiä ja sienirihmastoja. Hentusen mukaan yhteistyö sillan rakentajien kanssa sujui hyvin. Sillan rakennusprojektia johtanut Welado Oy:n Janne Paaso kertoi sillan rakentamisen alkaneen vuoden 2021 alussa suunnittelulla ja rakennustarjousten pyytämisellä. Hänen mukaansa sillan rakentaminen paksun savikerroksen omaavan Muhosmuodostuman päälle on haasteellista. Kymmenien tonnien kantavuuden saaminen siltaan vaatii kovaa maaperää, joka tuolla paikalla on 40–50 metrin syvyydessä. Kantavuus saatiin paaluttamalla sillan perustus.

Toisen haasteen sillan rakentamiseen toi taiteen yhdistäminen osaksi siltaa: oli otettava huomioon myös visuaaliset näkökohdat. Samaa kertoi Kreate Oy:n insinööri Teppo Juola. Apunaan hänellä olivat insinöörit Johanna Holopainen ja Noora Sipola. Kreate Oy vastasi sillan rakennuttamisen käytännön toteutuksesta. Muhoksen kunnan tekemää tilausta valvoi tekninen johtaja Mikko Kari. Vuonna 1953 rakennettu silta oli aikojen saatossa heikentynyt kunnoltaan ja sen kantavuus ei vastannut nykyisen raskaan liikenteen asettamia vaatimuksia. Han-

ke on ollut kokoluokassaan mittava ja etenkin nykyisten kustannustason heilahtelujen aikana vielä suunniteltuakin haasteellisempi. Uusi silta monipuolistaa Kirkkosaaren käyttömahdollisuuksia ja täyttää vaatimukset vuosikymmeniksi eteenpäin.

Lempi Festkeskikesän musiikkifestari

Festareille saapuva väki saapui paikalle vastakastetun

Kirkkosaaren sillan yli. Festareille oli järjestetty ohjelmaa myös pienille osallistujille. Valto Savolaisen Pressan Katit sekä pomppulinna olivat pienten juhlijoiden suosiossa. Pomppulinnan vieressä ilmapallotaikuri Jani Backman taikoi ilmapalloista erilaisia eläimiä ja muuta lasten toiveiden mukaisesti. Festariväelle oli tarjolla paikallisten toimijoiden järjestämänä erilaisia virvokkeita ja lämmin aurinkoinen sää takasi niiden runsaan myynnin.

Lempi Festeillä musiikillisen osan aloitti oululainen lastenyhtye Pentti Punkin Syntymäpäivät. Esiintymislava oli sijoitettu aivan Kirkkosaaren länsipäässä olevan niemen kärkeen. Musisoinnin jälkeen palkittiin menestyneitä lentopallopuulaakin osanottajia. Sen jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä sillan rakentajille. Kysymyskierroksen jälkeen Muhoksen naisvoimistelijoiden Street Juniors esitti tanssinäytöksensä myös Festariväelle.

Festarit jatkuivat kahden tasokkaan musiikkiyhtyeen voimin: ensin naisduo Peltokurki esitti omaa musiikkiaan, joka näytti olevan hyvin suosittua kaiken ikäisten joukossa. Illan päätteeksi alkujaan Utajärvinen rock-yhtye 22-pistepirkko

viihdytti festariyleisöä musiikillaan.

Puoleen yöhön jatkuneet festarit olivat hyvin järjestetyt. Juhlijoiden turvallisuudesta ja terveydestä huolehti ammattitaitoinen ensiapuryhmä. Tarkat sisäänpääsytarkastukset suoritettiin juhla-alueen portilla ja liikenteen ohjauksesta huolehti Muhoksen jääkiekkonaisten ryhmä. Tätä lisää myös tulevina kesinä!

Eero Aitta

Taidetalon kesässä nautitaan monipuolisesti kulttuurista

Kassu Halosen taidetalon kesäkauden avajaiset pidettiin torstaina 22. kesäkuuta. Taidetalo on entinen Manamansalon kyläkoulu, missä Kassukin on opintiensä aloittanut. Kun oppilaat Manamansalosta loppuivat, kunta lakkautti tämänkin kyläkoulun 1990-luvun puolivälissä.

Kassun kulta- ja platinalevyille tarvittiin pysyvä sijoituspaikka, joten siitä tarpeesta Vaalan kunta peruskorjasi ja laajensi vanhasta koulusta upean ja toimivan taidetalon. Merkittävä osa rahoituksesta tuli Euroopan Unionilta ja taidetalo päästiin avaamaan vuoden 2000 kesällä.

Kesäkauden avajaisten juhlapuheen piti Vaalan kunnan vt hyvinvointijohtaja Anne

Huotari, Manamansalon kyläkoulussa opintiensä hänkin aloittanut. Hän korosti monipuolisen kulttuurin merkitystä ja tärkeyttä, josta myös Sixten Korkman puhui uusimmassa

kirjassaan. Talon hengetär, Kassun puoliso Miia Hämäläinen avasi Taidetalon 23. kesäkauden. Hän korosti kaikenlaisen

taiteen arvoa ja merkitystä. Tällä hetkellä talossa esitellään näyttelijänä ja laulajana tunnetun Ritva Oksasen akvarelleja. Hänen kahden tyt-

tönsä Anitan ja Leenan töitä myös on esillä – ja tämä onkin äidin ja tyttärien ensimmäinen yhteinen näyttely.

Tekstiilitaiteilija Helena Vaarin töitä voi myös ihailla. Vaari on kirkkojen tekstiileihin erikoistunut taiteilija. Hän kertoi myös tehneensä ”työhaalarit” kuudelle piispalle.

Talon toisessa kerroksessa on Rukajärven suunnan sotilaiden maalaustaidetta. Niistä kertoi perinneyhdistyksen edustaja Ossi Laine. Sota-aikana oli puutetta kaikesta. Myös taiteilijatarvikkeista. Niitäkin löytyi ja maalauksia tehtiin jopa telttakankaalle. Sodan keskellä maalauksia tekivät sekä amatöörit että ammattilaiset. Rukajärven miesten ja tuntemattomaksi jääneen lotan töissä on syvyyttä ja aitoutta. Kulttuuri kukkii kaikkialla, jopa korsuissa ja juoksuhaudoissa.

Miia Hämäläisen mukaan taidetalon kesäkausi on al -

kanut mukavasti. Jo ennen avajaisia taloon on tutustunut yli 800 vierasta. Varsinainen sesonki alkaa juhannukselta.

Talossa on nähtävää ja koettavaa musiikin ja maalaustaiteen ystäville. Kirjallsuutta-

kaan ei ole unohdettu. Kassun elämäkerran kirjoittanut Tommi Saarela kertoo kirjasta ja sen tekemisestä taidetalolla heinäkuussa.

Toivo J. Kanninen

Laulajana koko kansan suosikki Ritva Oksanen on myös mainio maalari. Akvarilli "iloiset talot" on näyttelyn helmiä

Toivo Jutilan maalauksellinen öljyvärityö Rukajärven suunnalta. Siviiliin päästyään Jutila toimi päätoimisena taidemaarina. Tämä on näyttelyn "paras" työ.

Ilmapallo taikuri Jani Backman hauskuutti lapsia taikomalla ilmapalloista mm. eläimiä.

Uusi silta kastettiin ajamalla sen yli Chrysler Saratoga autolla.

Kirkkosaaren komea silta.

Vaalaan päästyään Virpi Karjalainen heittäytyy tyystin kesäihmiseksi. Hän ottaa iisisti, tarkkailee luontoa ja kirjoittaa. Kuva Virpi Karjalaisen kotialbumi.

Virpi Karjalaisen mökkikesä etenee Vaalassa

Juhannuksen alla juna vei kirjailija ja astrologi Virpi Karjalaisen jälleen Vaalaan, sukujensa maille. Taakse jäi Turku ja siellä sesonkityö Turun kaupunginteatterissa. Vaalassa hänellä on aina aikaa astrologiaan ja kirjoittamiseen.

- Astrologia on minulle elämäntapa, opiskelen sitä alati lisää. Astrologian kautta ymmärrän ja jäsennän maailmaa, sekä itseäni. Koen, että vasta sitten, kun kykenee ymmärtämään syvällisesti itseään, voi sanoa yhtään mitään kenestäkään toisesta, Karjalainen pohdiskelee.

Hänen omaa elämäänsä astrologian valossa ruotivia tekstejä on julkaistu jo kuudetta vuotta Astro.fi-sivustolla.

- Fengshui ja astrologia ovat minulle selkeästi opettaneet sen, että mitä enemmän tiedät, sen vähemmän tiedät. Pyrin nykyään välttämään vahvoja mielipiteitä, sillä ne luovat raja-aitoja, Jos olen eri mieltä jostakin, niin en hevin ryhdy väittelemään, vaan

Turussa asuva vaalalaissukuinen moniosaaja Virpi Karjalainen kirjoittaa tuntemuksiaan ja havaintojaan kaiken aikaa ylös, paperille ja tietokoneelle. Hänen mietteistään on jo syntynyt kirja, ja lisää niitä on tulossa. Karjalainen on myös uuttera ja aikaan saava bloggaaja. Kuva Hannu

hiljenen, kuten Kainuussa on tapana.

Virpi Karjalainen viivähtää Vaalassa juhannuksesta

elokuun puoleenväliin, heinäkuun aikana hän poikkeaa Etelä-Suomessa, Kreivilän astroleirillä. Marja-aika tah-

dittaa hänen kesäänsä muita tapahtumia enemmän. Vadelma-aika pitää hänet mökillä. Samaan aikaan kun marjat kypsyvät, myös seuraava kirja kypsyy mielessä.

Kainuu antaa ajatuksille aikaa tekeytyä

Viime syksynä esikoiskirjansa, Höyhenenkevyeksi, julkaissut Karjalainen keskittyy nyt Vaalassa kirjoittamiseen. Vanhempien mökillä hänellä on siihen oivalliset puitteet.

-Marjapuskassa tai laiturilla oivallan aina sellaista, joka täytyy kirjoittaa ylös. Jos innostun, saatan herpaantumatta kirjoittaa aamuyötä myöten, Karjalainen tunnustaa.

- Pohjoisen luonnonvalossa näkee näppäimistön hyvin yölläkin. En kaipaa täällä mitään erityistä äksöniä. Kainuu mielestäni jo sanana edustaa maisemaa ja mielentilaa, jossa käännytään luontoon ja itseen, ei niinkään muita ihmisiä kohti, Karjalainen mietiskelee.

Virpi Karjalainen, 46, toteaa, että hänessä elää Kainuun miesten hiljaisuus.

- Tuppisuumeininki tulee osittain suvun perintönä, hän naurahtaa.

Kirjoittaminen on Virpi Karjalaiselle helpompaa kuin puhuminen.

- Kirjoittamalla voi ilmaista asioita sekä raadollisen suoraan että hyvin hienovaraises-

ti, hän kertoo.

Virpi Karjalaisen käyttämä kieli on elävää, oivaltavaa ja monivivahteista. Marraskuussa julkaistun esikoisteoksen lähtökohta on yllätyksellinen ero 17 vuotta kestäneestä parisuhteesta italialaiseen mieheen.

- En kyennyt puhumaan erosta ääneen, Karjalainen paljastaa. Suu ei auennut ja sanat jäivät kurkkuun, kädet kuitenkin kävivät. Kirjoittaminen oli minulle terapeuttista, puhdistavaa ja sangen analyyttistä. Se oli mielestäni hyvin järkiperäinen väylä vaikeiden tunteiden tulla ulos, Karjalainen kertoo kirjoitusprosessin käynnistymisestä.

- Suomalaisten on niin helppo vaieta asioista, jolloin ne saattavat jäädä vuosikausiksi vaivaamaan. Siksi on rohkeaa ja tarpeellista tuoda jutut julki kirjassa. Elämässäni oli sitä paitsi selvät romaanin ainekset. Kutsun kirjaani rakkaustrilleriksi, se ei suinkaan käsittele pelkkää eroa. Eksän äkkilähtö takaisin kotimaahansa Italiaan oli lopulta vain alkusysäys omalle villille henkiselle kasvulleni, Karjalainen aprikoi.

- Tunnekapasiteettini ja tietoisuuteni avartui ja luova tarve kirjoittaa lähti lentoon erotilanteen takia.

Oulujärven

vahva vaikutus

Oulujärvi on Virpi Karja-

PERUUTUSILMOITUS

Valitettavasti ilmoitamme, että kirpputorimme ei ole avoinna tänä kesänä henkilökunnan ollessa estynyt.

Voimme kuitenkin ottaa vastaan lahjoituksia. Yhteyshenkilö Hemmo Holappa, 040 7717 427.

Pahoittelemme tilannetta ja toivotamme kaikille siunausta kesäänne.

Vaalan

Helluntaiseurakunta

laiselle rakas lapsuusmuistojen keidas, jota myös kirjassa lämmöllä kuvaillaan. Täältä, eri puolilta järveä, on sekä isän että äidin suku (Karjalainen & Sormunen) alun perin kotoisin. Vanhempien mökiltä on vain muutaman minuutin kävelymatka ukin ja mummon entiseen kotitaloon, jossa Karjalainen vietti kaikki lapsuutensa kesät ja joulut.  Jaalangan maisemissa Virpi Karjalainen tuntee olevansa osa suvun jatkumoa. Kun hän istahtaa laiturille, muuta ei tarvita. Se on siinä. Kesä ja omat juuret ovat tuolloin vahvasti läsnä.

- Mielenmaisemani on Kainuussa, mutta kasvoin Savossa, joten olen perinyt savolaisen tavan väännellä sanoja ja leikkiä niillä kuin rakennuspalikoilla, Karjalainen selvittää. Suhde Italiaan avarsi Virpi Karjalaisen maailmaa valtavasti.

- Kun olen nähnyt Italian ahdistavaa väenpaljoutta sekä ankaraa kuumuutta ja kuivuutta, osaan paremmin arvostaa Kainuun vähäväkisyyttä ja ajoittain sateistakin kesää. Ei missään täydellistä ole, mutta Oulujärven rannalla päästään välillä hyvin lähelle sitä, Karjalainen sanoo.

- Kainuussa saan päähäni kaistanleveyttä lisää. Aika Jaalangan mökillä sai esikoiskirjan loksahtamaan kohdilleen. Se sai alkunsa mökillä ja mökillä tein kirjaan myös viimeiset viilaukset.

Nyt Virpi Karjalainen odottaa, että Kainuu kuiskii hänelle seuraavan kirjan suuntaviivat. Toisen kirjan käsikirjoitus on valmis. Kolmas ja neljäs kirja ovat nekin hänellä jo hahmollaan.

- Ukkini veistämässä puuaitassa on makoisaa nukkua ja kuunnella haapojen huminaa. En anna edes hyttysten haitata. Elämässä tarvitaan aina jokin riitasointu, Karjalainen toteaa.

Hannu Ranta

Oulujärveä, Vaalan Jaalangalla. Kuva Virpi Karjalaisen kotialbumi.

Ranta.

Turkansaari - Suomen toiseksi vanhin ulkomuseo Madekoskella

Turkansaaren ulkomuseoalue sa i alkunsa, kun Östen Elfving osti Oulun Raatinsaaressa varastona olleen Turkansaaren kirkon ja palautti sen alkuperäiselle paikalleen vuonna 1922. Museon perustamisvuotena pidetään vuotta 1925.

Sittemmin saarelle on siirretty muualta rakennuksia, kuten vanha pappila Ylitorniosta, Sorvon savupirtti Sanginjoelta ja Ylijuuruksen talo Maikkulasta. Saaren museokäyttö laajeni, kun Elfvingin tytär Brita ja miehensä Arne perustivat säätiön hoitamaan aluetta. Kulkuyhteydet saareen paranivat säätiön rakennuttaman tien ja ponttonisillan valmistuttua vuonna 1964.

Säätiö luovutti ulkomuseon Oulun kaupungille vuoden 1989 alussa. Tällä hetkellä saarella on yli 40 museorakennusta kertomassa aikansa asumisesta ja elinkeinoista.

Museon pääteemoja on Oulun seudulle perinteinen maa- ja metsätalous, kalastus ja tervahistoria. Se on erinomainen paikka, kun halu aa tutustua entisajan elämään ja elinkeinoihin maaseudulla.

Vilkasta

toimintaa kesäisin

Turkansaaressa tapahtuu koko kesän. Museo on avoinna 5.6.-27.8.2023 ma-su 10–17.

Kahvila on avoinna ke-su

11–17. Turkansaaressa järjestetään lukuisia työnäytöksiä keskiviikkoisin, joissa esitellään entisajan kädentaitoja. Turkansaaressa pidetään juhannusjuhlia, Muksujen museoviikko, jonka aikana esitellään entisajan lasten

leikkejä ja leikkikaluja. Muksujen museoviikon aikana oululainen lastenmusiikkiyhtye Maailman vahvin pupu esittää musiikkiaan vierailijoille. Kotieläimet ovat kylässä neljä kertaa kesän aikana maanantaisin ja tiistaisin. Tapahtumassa hoidetaan kotieläimiä eläintenhoitajan ohjaamana. Lyyti-lehmän lypsäminen kuuluu ohjelmaan. Tapahtuma on tarkoitettu 7–12-vuotiaille lapsille

Oulun kaupungin palkkaamat museovirkailijat opastavat yleisöä kesäkuun lopun ja elokuun aikana. Heinäkuun 15. ja 16. päivinä vietetään perinneviikonloppua, jolloin voi tutustua vanhoihin työmenetelmiin ja kädentaitoihin. Tällöin myös ’Emännät ällyyttävät’ vierailijoita arvuutuksillaan. Asiantuntevat opastukset tuovat taustatietoa museon eri kohteisiin. Mainio vierailupaikka kesäisin Oulujoen saaressa Madekoskella!

Eero Aitta

Kesäteatterissa kesällä 2023

Markku Hyvösen

Miesluola

Ohjaus Hilkka Oikarinen

Esitykset: Ensi-ilta ti 27.6. klo 18

Huumoria ja haitari-

18.7. klo 18

to 20.7. klo 18

la 22.7. klo 13

su 23.7. klo 13

ti 25.7. klo 18 Hyrynsalmi

Lisätiedot ja varaukset puh. 040 865 0327. Liput 20 €, 5-12 v. 5 €. Ryhmälippu vähintään 20 henkilöä 15 €, ryhmänjohtaja ja bussinkuljettaja ilmainen. Liput ennakkoon 16,50: https://www.tiketti.fi/askanmaen-kesateatteri-miesluola-askanmaen-kesateatteri-lippuja/90416. Ennakkomyynnissä käy Epassi, Smartum ja Enenred.

Kahvio ja makkarakoju palvelevat väliajalla. Varaa käteistä rahaa.

• Askan Ahertajat ry • 040 865 0327

MAANRAKENNUS TERVONEN AY MUHOS

Laadukasta ja luotettavaa palvelua

• kaivinkone- ja traktorityöt

• maa- ja pohjarakentaminen

• sadevesi-, salaoja- ja jätevesijärjestelmät

• pihojen ja teiden perustamiset ja saneeraukset

• peltojen kunnostusjyrsinnät ja ojitukset

• kantojen, pintamaiden ja pensaiden jyrsintä

www.maanrakennustervonenay.com kari.tervonen@yhtyma-tervonen.com

Kari 0400 328 444 Juho 0400 957 329 Jari 040 521 0837

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata?

ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos

Turkansaaren museorakennus.

1928 vuosimallin Fordson traktori.

Vanhaa tuulivoimaa.

Turkansaaren kirkko palautui sen alkuperäiselle paikalleen vuonna 1922.

P itäjän P arhaat

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

* Asunto- ja kiinteistökauppariidat

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

HAUTAUSPALVELUT

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

Isokatu

TILITOIMISTOT

TUULILASIKORJAAMOT

-Kivipalvelu -Perunkirjoituspalvelu

LVI-TYÖT

Kotipitäjän Kirppis

 Ostetaan  Myydään  Asunnot

 Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

UTAJÄRVEN

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

AUTOHUOLTO OY

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701

• Laaja kattavuus. Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla. Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. Rahan ja ajan säästö.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissä

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

ROMULIIKKEET

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

OULUN

OULUN DIESELHUOLTO OY

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS

Seuraava Kotipitäjä

ilmestyy 2.8.

Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

MYYDÄÄN

Sievin tehtaan vihreät kumisaappaat, uudet, koko 39, h. 40 e (itselle liian pieni koko). Puh. 040 535 8805.

Valkoinen Upo-mankeli jalustoineen 70 €. Akustinen Williams-kitara 40 €. Heli 040 939 2033.

ASUNNOT

UTACON OY

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi

Ilmoittaudu esittelijäksi huvittelu- ja hyvinvointimessuille

Torstaina 31.8. klo 16 Paltamossa järjestetään huvittelu- ja hyvinvointimessut. Messujen tarkoituksena on nostaa esiin Paltamossa ja Kainuussa olevaa hauskaa ja innostavaa tekemistä. Kiinnostuneet yhdistykset, yritykset ja muut toimijat ovat tervetulleita esittelemään toimintaansa messuille!

Samaan aikaan vietetään valtakunnallista harrastusviikkoa 28.8 – 3.9.2023. Messuilla voi toteuttaa halutessaan varainkeruuta esimerkiksi myytävillä tuotteilla.

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

Seuraava lehti ilmestyy 2.8.2023. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 28.7.2023

mennessä: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Myydään rivitalohuoneisto 1 h+alkovi+k+sauna 43 m2 Hyvästä ja rauhallisesta taloyhtiöstä Vaalan Karpalotieltä. Heti vapaa. Yht.otot Jukka Haataja 044-260 4265. Vuokrataan Vaalan keskustasta 2 h+kk. Vkl pe-su. Asunto kalustettu, ota yhteyttä, tuula.a.ohman@gmail. com. Tuula. P. 040 772 2549/ viesti. Soitan takaisin. Asunto on myös myynnissä.

SEKALAISET

65-vuotias mies etsii kunnollista 55-65 v. naiskaveria. Puh. 046 953 7152.

Toivomme, että kukin toimija ottaa pisteellään huomioon huvittelu- tai hyvinvointiteeman, ja tuoden vaikkapa mukaan toiminnallista puuhaa. Messut ovat suunnattuja kaikenikäisille ja tavoitteena on lisätä hyvinvointia, iloa sekä tutustuttaa uusiin harrastusja toimintamahdollisuuksiin.

Huvittelu- ja hyvinvointimessut pidetään Korpitien monitoimikeskuksen liikuntasalissa (Lampitie 2, 88300 Paltamo) ja ulkona monitoimikeskuksen läheisyydessä, kuten koulun piha-alueella. Ilmoittautuminen messuille 13.8.2023 mennessä. Tapahtuma on esittelijöille ja osallistujille maksuton.

Esittelijäksi voit ilmoittautua Paltamon kunnan sivuilta, ajankohtaista osiosta, löytyvästä linkistä.

Taidetta kylille -hankkeessa mukana nimekkäitä taiteilijoita

Taidetta kylille -hankkeessa on palkattu eri alojen ammattitaiteilijoita sekä ITE-taiteilijoita kylätaiteilijoiksi Utajärven kylille sekä kirkonkylälle tekemään näkyväksi kylän ja kyläläisten tarinoita. Hankkeen myötä kulttuuria ja taidetta tuodaan osaksi utajärveläisten ihmisten arkea.

Kuntalaiset pääsevät itse vaikuttamaan taiteen keinoin oman lähiympäristönsä kehittämiseen ja yhteisen tekemisen lopputuloksena kylille sekä kirkonkylille syntyy useita taideteoksia välittämään Utajärven tarinaa.

Utajärven naiset kunniaan Elävässä veistoksessa

Yksi mukana olevista taiteilijoista on helsinkiläinen Kaisa Salmi, joka on viettänyt kesänsä Oulujoen varrella vuodesta 1969 alkaen. Salmi työskentelee elokuvan, installaation, performanssin ja osallistavien taideprojektien parissa. Hänet tunnetaan valtavista teoksista, kuten Plastic mama (2019) Helsinki, Fellmanin pelto -performanssi (2013) Lahti sekä Oulun Ruusukatu (2016).

Nyt Kaisa Salmi työstää

Utajärven kirkonkylälle yhdessä asukkaiden kanssa isokokoisen veistoksen, jonka

materiaaleina ovat kasvit ja kukat. Teos kantaa työnimeä ”Elävä veistos”.

Historiassa esiin nostetaan monesti miehet, nyt tämä teos ehdottaa, että nostetaan kunniaan Utajärven naiset. Utajärveläisiä pyydettiin ehdottamaan mielestään sopivia, yhä elossa olevia, utajärveläisiä naisia, joille veistoksen haluaisivat omistaa (esimerkiksi rakas ystävä, avulias naapuri, vanhin tai nuorin kyläläinen tai ihana opettaja).

Taiteilija valitsi ehdotuksista

kymmenen henkilöä. Lopuksi veistoksen kasvit jaetaan ja syödään kyläläisten kesken sadonkorjuu -juhlassa ja veistos puetaan talviasuun.

Ahmaksen kylälle teos mystisestä historiasta

Kari Viinikangas on pitkän linjan veistotaiteilija Pyhäjoelta. Kylätaiteilijana

Viinikangas veistää kylän ja kyläläisten kertomat tarinat puupölkyn sisältä esiin ja näkyvään muotoon. Ekologisuus teoksen pintakäsittelyssä on Viinikankaalle tärkeää.

Ahmaksen kylälle syntyy isokokoinen puureliefi alueen mystisestä historiasta, hahmoista ja tapahtumista Lintutornitien risteykseen. Sangin

Kesä-heinäkuun vaihteessa Utajärven kirkonkylälle rakennettiin kukista ja kasveista iso taideteos "Elävä veistos", taiteilija Kaisa Salmen johdolla. Teoksen toteuttamiseen sai osallistua kaikki paikalliset taiteen ja yhteisöllisen tekemisen ystävät.

kylälle Valkeisen rannalle Viinikangas veistää isosta puupölkystä esiin alueen luonnon eläimineen sekä jotain myös kylän perinteistä. Sangin kylän teos on jo valmistunut yhteistyössä kyläläisten kanssa.

Lisäksi kesän 2023 aikana Utajärven kylillä työskentelevät neljä muuta taiteilijaa: veistotaiteilija Aimo Laitinen (Utoslahti-Lahdensuu),

nukketeatteritaiteilija Ilpo Mikkonen (kirkonkylä), kuvataiteilija Oili Nissinen (Juorkunan kylä ja nuorten teos) sekä kuvataiteilija Katri Oksanen (Naaman kylä). Tervetuloa osallistumaan ja seuraamaan kylätaideprojekteja eri puolelle Utajärveä kesän 2023 aikana!

Maaseudun Sivistysliitto

In memoriam Veikko Mankinen 1930-2023

Isäni maanviljelijä Veikko

Mankinen, s. 1.8.1930, k. 17.5.2023, sai elää pitkän ja tapahtumarikkaan elämän. Hänen elämässään oli vaikeita ja raskaita aikoja, mutta silti hän oli kiitollinen monista elämänsä asioista. Suomen selviäminen sodista itsenäisenä nousi hänen puheissaan usein esille.

Tätä kiitosmieltä varjosti hänen oman isänsä kaatuminen Raatteentien suunnalla, Pistojoen taisteluissa 24.7.1941.

Näin äidistä, Maria Susannasta, tuli sotaleski ja elämästä ankaraa ponnistelua.

Viisilapsisen sisarussarjan vanhimpana poikana isäni joutui ottamaan osaa kaikkiin maatalon töihin ja täyttämään isän jättämää aukkoa vielä kauan sodan jälkeen. Sotaorpona isäni, ja myös hänen veljensä Matti, ovat olleet usein laskemassa seppeleitä Säräisniemen sankarihautausmaalla.

Isän elämän ensimmäiset vuosikymmenet olivat kierto-, kansa- ja kotiteollisuuskoulua, sekä maanviljelystä ja rakentamistöitä kotikylällä Vaalan Neittävällä. Moni rakennus pitäjässä nousi isän hyvien kirvesmiestaitojen ansiosta, mm. äidille rakennettu Ketola, josta myöhemmin tuli 19 serkuksen rakas mummola. Nykyisin Erkki-serkkuni perheineen asuu Ketolassa.

Neittävällä oli monta maitotilaa, joiden tavoitteena oli tuottaa laadukasta maitoa ja samalla kehittää lehmikarja yhä suurempiin saavutuksiin.

Jalostustoimintaa varten saapui kylälle vuonna 1952 kajaanilainen karjakko Eeva Sofia Annikki. Vaalea kaunotar sai isän sydämen sykkimään siten, että kihlajaisia vietettiin 1954. Avioliittoon heidät vihittiin Kajaanin kirkossa 5.11.1955.

Nuoripari muutti Haukiputaalle. Isä työskenteli Santaholman sahalla ja he asuivat sahan ruokalan yläkerrassa. Suuri ilo oli tyttären syntyminen 1957. Kasteessa hän sai nimen Tuula Kaarina. Kun Hannu Tapio syntyi 1958, isä hankki isomman asunnon.

Perhe kasvoi pojalla 1961. Pekka Erkki nimen myötä hän sai kannettavakseen suvussa kulkevan komean etunimen!

Toinen nimi tuli Kajaanin Erkki-ukilta. Meille isä sanoi lasten tulevan Saksan maasta, sieltä, missä lapsia kasvoi talojen räystäillä. Kotikylän asiat ja sukulaiset eivät päässeet unohtumaan,

sillä kun isä hommasi 50-luvun auton, Jowett Javelin, tehtiin sillä matkoja mummolaan Kajaanissa ja Neittävällä. Näillä matkoilla saimme tavata myös isän sedän, Yrjö Mankisen Neittävällä.

Yrjö oli sodan jälkeen asunut ja viljellyt suvun vanhaa kotitilaa poikamiehenä, mutta nyt hän ei enää jaksanut. Yrjö omisti jo romuttuneen T-mallin Fordin ja mielestäni maailman parhaan traktorin, harmaan Fergusonin! Yrjön kuoltua 1962 sukulaiset puhuttivat isän ostamaan Haatajan. Millähän mielellä isä lähti Haukiputaalta Haatajaan Vappuna 1964? Joka tapauksessa hän on ollut tyytyväinen muuttamisesta sukutilalle. Kaikesta näki, että tämä sähkötön talo ja ränsistynyt pihapiiri tulisivat vaatimaan paljon työtä, mutta ei isä työtä pelännyt. Vaikka meistä lapsista ei ollut suurta apua, niin halukkaasti isä alkoi parantaa oloja. Ensin hän hankki lehmiä, kanoja ja possun. Pian Haatajaan vedettiin sähköt ja hankittiin lypsykone. Isä muokkasi pellot Fergusonilla, mutta opetti samalla meidät lapsetkin ajamaan! Kenttäsirkkeli oli isän yksi tärkeä projekti. Sen rautaosat hän hankki jo kertaalleen romutetusta sahasta ja teki kaikki puuosat uusiksi. Me lapsetkin pääsimme sahureiksi ja pinoamaan sahatavaraa, josta isä rakensi Penikan lammen toiselle puolelle uuden talon. Sukulaiset ja kyläläiset olivat

mukana rakentamassa meille kotia, jossa olivat kaikki ne hienoudet, jotka olimme joutuneet jättämään Haukiputaalle, mm. sauna, sähkövalo ja vesivessa!

Muutimme jouluksi 1970. Isä oli päässyt rakentamisen vauhtiin mainitsemani kenttäsirkkelin myötä, joten eräänä päivänä hän kysyi meiltä lapsiltaan oleellisen kysymyksen: "Rakennetaanko uusi navetta?" Isä perusteli kysymystä siten, että uutta navettaa ei tehdä, jos se jää vain tyhjäksi."

Isän suunnittelema ja piirtämä navetta rakentui ajalla 1974 – 1975. Se oli kiireistä aikaa, sillä isällä oli kotitöiden lisäksi Vaalan kunnanhallituksen ja palolautakunnan kokouksia. Kaiken liikenevän ajan hän käytti rakennuksella, eikä työtä estänyt edes isän vakava putoamisonnettomuus, jossa hän tippui yli viisi metriä navetan välikatolta betonilattialle. Rakentamisen lopputöihin löytyi hyvä kirvesmies Yrjö Ikonen.

Putoamisesta ei jäänyt pysyviä vammoja. Suuresti isä iloitsi vammojen parantuessa. Kiitollisena hän katseli uutta navettaa ja mielessä paloivat uudet haasteet. Peltoalaa lisättiin raivaamalla ja hankittiin lisää maatalouden työkoneita. Isän ja äidin työ maidontuotannossa palkittiin Walter Ehrströmin Säätiön kunniakirjalla ja mitalilla 1986.

Rakentamista isä jatkoi mm. Loirasella, jonne suunnitteli ja pystytti kesämökin

Pe

7.7. klo 9-18 ja la 8.7. klo 9-16 torilla

YRITTÄJIEN MARKKINA - ARVAT MYYNNISSÄ MARKKINOILLA

Laulukudelmia-duo esiintyy lapsille perjantaina klo

TERVETULOA!

Haluatko

ILMOITA

Kotipitäjän

Tapion perheen käyttöön, teki remontteja Tuulan kotona sekä kävi Haatajassa traktorihommissa ja entisöimässä vanhaa puolta. Hän laajensi vielä 2000-luvulla Haatajan pieneksi käynyttä navettaa.

Vanhempamme jäivät eläkkeelle 1994 ja muuttivat Vaalan Sahanrantaan. Pekka jäi Haatajaan isännäksi. Rivitalo ja sen pieni piha eivät antaneet riittävästi haasteita, joten isä ja äiti ostivat 2004 omakotitalon, Rouskun. Lämmityskattilaa isä ruokki klapeilla aina siihen asti, kunnes hankki vesi-ilmalämpöpumpun. Saunapuita hän hommasi vielä yhdeksänkymppisenä.

Hyväkuntoisena isä jaksoi kiertää metsissä ja upottavilla hillasoilla pitkiäkin matkoja. Pakasteesta löytyi aina jäätelön seuraksi marjoja, joista etenkin yhdeksän lastenlasta nauttivat. Muutenkin isällä oli yhä enemmän aikaa lapsille ja heidän touhuilleen ja hänestä kuoriutui koko perhepiirimme leikkisä ukki.

Isä itse oli herkkujen perään! Sokeria täytyi olla kahvissa niin, että lusikka melkein seisoi, ja suolaa täytyi olla ruoassa sankasti. Sokeri ja suola olikin viisainta aina nostaa pöydälle isän viereen, sillä hän uskalsi pyytää niitä juhlissakin. Isän sanojen mukaan ne olivat säilöntäainetta. Ehkä se on totta, sillä hän sai elää melkein 93 vuotta, eikä juurikaan sairastellut.

Isä jäi leskeksi 2006. Se oli

raskasta aikaa isälle ja koko perheelle. Isän surutyötä olivat seurakunnan tilaisuudet ja sukulaisten, ystävien ja naapureiden tapaaminen. Haatajassa lomittajana toimineesta Selmasta tuli hyvä ystävä, joka eli mukana surussa ja ilossa isän kuolemaan asti. Aamuin ja illoin he soittelivat kysellen toistensa vointia. Myös Matti-veli ja Airi pitivät tiivistä yhteyttä. Isä iloitsi vieraista ja varsinkin kuuden lapsenlapsenlapsensa tapaamisista.

Tervaskantokin lopulta kaatuu, kirjoitti serkku kuultuaan isäni kuolemasta. Tätä ajatellen ymmärsin isän korkean iän ja lyhyen sairastelun vieneen hänen voimansa. Isä oli valmis lähtemään täältä vasta sitten, kun hänen katseensa nousi omien voimien ja maanpiirin yläpuolelle. Isän vakiokysymys puheluissamme oli: "Mikä se on totuus?". Hän halusi olla varma siitä, mitä on kuoleman jälkeen ja onko Taivas olemassa? Kehotin isää uskomaan Raamatun totuuteen, joka on Jeesus Kristus, ja jota myös hänen äitinsä Maria Susanna opetti. Uskon, että totuus kirkastui ja hän sai rauhan sydämeensä. Isä alkoi iloisesti toivottaa meillekin Taivaan Isän siunausta. Me, jotka vielä elämme, muistamme isää, ukkia ja isoukkia kiitollisina. Rakas isämme, lepää nyt rauhassa ja vaivoista vapaana.

Tapio Mankinen

SILMÄLASIKEHYKSIÄ

alk. 40 €

Lahjat kesän juhliin kauniisti paketoituna!

Vapaita silmälääkäriaikoja

löytyy to 17.8.

Varaa aika (08) 554 1369

Sähkötyöt ja öljypoltinhuollot p. 050 373 6705

KELLOT KULTA LAHJATAVARAT SILMÄLASIT LELUT

Tervetuloa kesäostoksille!

SUURI VARASTON TYJENNYS JATKUU!

Kaikki tuotteet vähintään

- 20 %

Myös kesän uutuudet

Poistotelineitä tasarahalla

tai - 50 %

VAALAN TEKSTIILI KY

VAALANTIE 18 • 91700 VAALA • (08) 554 1369

Palvelemme ti-to 10-15, pe 10-17, la-ma suljettu

KODINKONEMYYNTI

AHO, VAALA, 0400 772 777 matti.pirila@gmail.com

• renkaat • pakoputket

öljynvaihdot • jarrut

iskarit • ohjauskulmat

MEILLÄ VAIHDETAAN

Laukkanen, Vaala, p. (08) 536 1106 Ma suljettu, ti-to 10-15, pe 10-17, la 10-14

Kelakuljetukset Tampereen aluetaksin välityksenä. Soita ensin kuskille ja sovi aika, näin varmistat auton saatavuuden.

(Mainitse tilauksen yhteydessä toivetaksin autonumero)

Ryhmäkuljetukset 8-hengen tila-autolla.

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 2.8.

– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet

– jarruosat – jakohihnat – nesteet – kytkimet – laakerit – kannentiivisteet – nivelet – suojakumit

Nyt on hyvä ja ruuhkaton aika tehdä kesärengaskaupat

Kun valitset kesärenkaiksi Michelinit:

- renkaiden kuluminen vähenee 25%

- säästät polttoainekuluissa 4%

- säästät ympäristöä, co-päästöt pienenevät

UUTUUS!

CROSSCLIMATE2

• Suunniteltu turvalliseen ajoon vaihtelevilla keleillä

• Turvallisuutta aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn

• Pitkä käyttöikä

KATSASTUKSEEN ASENNUSOSAN KAUTTA!

PAKOKAASUTESTIT

Bensa-autot 10 e

Diesel-autot 20 e

PRIMACY4+

• Kestävämpää turvallisuutta

• Erinomainen jarrutuskyky märillä

teillä myös kuluneilla renkailla

• Paras suoja vesiliirtoa vastaan

• Huoletonta ajoa kestävillä renkailla

Advantage Go

• Luotettavaa hallintaa

• Hyvä ajotarkkuus märällä tiellä

• Säästä rahaa

Kajaanin Asennusosa Oy

l Mainuantie 1, 87100 KAJAANI

l Puh. (08) 626 622, 0400 220 042

l asennus.osa@co.inet.fi l www.asennusosa.fi

EUROOPPALAISET LAATUVANTEET

DEZENT TZ Dark polished

DEZENT TY Silver

Katsastustarkastus

OBD-testit 15 e 30 e (sis. pakokaasutestin)

Road Performance Laadukas eurooppalainen rengas.

195/65/R15

320e

Sarja asennettuna

205/55/R16

340e

Sarja asennettuna

7,0x16”

560e

/sarja asennettuna

7,0x16”

490e /sarja asennettuna

Meillä voit maksaa osamaksulla! 30 pv korotonta maksuaikaa!

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi