(yli
40-70 %
Kotipitäjä MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MADEKOSKI • JUURUSSUO • HEIKKILÄNKANGAS • PIKKARALA 31.8.2022 15 Kehyskunnat kilpailevat, mutta alueen etu on yhteinen s. 3 Rahkon tila sai kunnialaatans.5 p. 050 307 5439 HERKKU K ASSI 20€ Kirkkokatu 4, Oulu ma–pe klo 10–18 la klo 10–17 su klo 12–16 www.kirpparilla.fi/oulu oulu@kirpparilla.fi • p. 040 712 2101 Löydät Jyväskylästä,meidätKuopiostajanytmyösOulusta! Kiitos Oulu! Pöydät on täynnä tavaraa! Valoisa, avara ja siisti itsepalvelu kirppari on avattu Kirkkokadulle. Tule sinäkin penkomaan! OSTAMME METALLISI! Uusi paikallinen metallin ostopiste avattu Ouluun, osoitteeseen Hiltusenkaarre 30, 90620 Oulu OSTAMME METALLISI! Uusi paikallinen metallin ostopiste avattu Ouluun, osoitteeseen Hiltusenkaarre 30, 90620 Oulu Myös nouto!Tervetuloa!Rst | Alumiini Avoinna ark. 9-17, www.kiertovisa.fi, info@kiertovisa, P. 010 517 OSTAMMEMETALLISI! UusipaikallinenmetallinostopisteavattuOuluun, % varastoerät, mallit HETI PARHAATMUKAAN!TARJOUKSET Liikekeskus Joutsensillassa, Intersportin oikealla puolen, Paljekuja 5, Oulu Puh. 050 475 5958 TERVETULOA
tällä ilmoituksella (yli 800 euron ostos). Puh. 050 475 5958 TERVETULOA Ark. 10–18, la 10–16, su 12–16 www.oulunsohvasänkykauppa.fi
(yli
ostos). ILMAINEN
Liikekeskus Joutsensillassa, Intersportin oikealla puolen, Paljekuja 5, Oulu
40-70
tällä ilmoituksella (yli 800 euron ostos).
tällä
PARHAATvarastoerät,TehtaidenmallitjauutuudetHETIMUKAAN!TARJOUKSETMYYMÄLÄSTÄ!
ILMAINEN KOTIINTOIMITUS tällä ilmoituksella (yli 800 euron ostos). Puh. 050 475 5958 TERVETULOA Ark. 10–18, la 10–16, su 12–16 www.oulunsohvasänkykauppa.fi
PARHAATvarastoerät,TehtaidenmallitjauutuudetHETIMUKAAN!TARJOUKSETMYYMÄLÄSTÄ!
Myymälästä Perinteiset KOTIMAISET mallit & upeat kulma-, divaani- ja vuodesohvat. vaihtoehtoa.Kysytarjous, yllätyt! Toimituspalvelu ympäri Suomen. - 40-70 %
PARHAATvarastoerät,TehtaidenmallitjauutuudetHETIMUKAAN!TARJOUKSETMYYMÄLÄSTÄ! Liikekeskus Joutsensillassa, Intersportin oikealla puolen, Paljekuja 5, Oulu
Puh. 050 475 5958 TERVETULOA Ark. 10–18, la 10–16, su 12–16 www.oulunsohvasänkykauppa.fi
Myymälästä Perinteiset KOTIMAISET mallit & upeat kulma-, divaani- ja vuodesohvat. Yli vaihtoehtoa.500Kysytarjous, yllätyt! Toimituspalvelu ympäri Suomen.
PATJOJASÄNKYJÄPALJON&PETAUS-ym.
Intersportin oikealla puolen, Paljekuja 5, Oulu KOTIINTOIMITUSostos).
OULUN SOHVA JA SÄNKYKAUPPA
ILMAINEN KOTIINTOIMITUS
tällä
Liikekeskus Joutsensillassa, Intersportin oikealla puolen, Paljekuja 5, Oulu
PARHAATvarastoerät,TehtaidenmallitjauutuudetHETIMUKAAN!TARJOUKSETMYYMÄLÄSTÄ!
ILMAINEN KOTIINTOIMITUS
ILMAINEN KOTIINTOIMITUS tällä ilmoituksella (yli 800 euron ostos). Puh. 050 475 5958 TERVETULOA Ark. 10–18, la 10–16, su 12–16 Myymälästä Perinteiset KOTIMAISET mallit & upeat kulma-, divaani- ja vuodesohvat. Kysy tarjous, yllätyt! Toimituspalvelu ympäri Suomen. -
ILMAINEN KOTIINTOIMITUS ilmoituksella 800 euron KOTIINTOIMITUS ilmoituksella 800 euron ostos). Puh. 050 475 5958 TERVETULOA Ark. 10–18, la 10–16, su 12–16 www.oulunsohvasänkykauppa.fi %
Puh. 050 475 5958 TERVETULOA Perinteiset vaihtoehtoa.divaani-KOTIMAISETjavuodesohvat.500Kysytarjous,yllätyt!ToimituspalveluympäriSuomen.
Pertti Torstila: komennus Budapestiin, Siltala 2022 Pitkän linja diplomaatti Pertti Torstila on ollut Suo men edustajana Budapestissä nuorena avustajana ja suurlä hettiläänä.Diplomaattisten ohjeiden mukaan asemamaahan ei saa ihastua. Tätä ohjetta Torstila ei ole noudattanut. Unkari on tehnyt häneen vaikutuksen ja nykyään eläkeläinen onkin vii ninviljelijä Unkarissa. Kirjassa on katsaus suoma laisen diplomatian toimintaan viimeisten vuosikymmenten ajalta.1950-luvulle asti diplo maatit tulivat yläluokasta. Koulutuksen tullessa tasa-ar voisemmaksi ja ulkoministe rön virkakunnan kasvaessa tuli diplomaatteja myös kansan sy vistä riveistä. Kepu ja Sdp ha lusivat sijoittaa virkakuntaan omia kannattajiaan. Myös työ paikkademokratiaa vaadittiin. Siinä tuli kipeitä yhteenottoja vanhan aristokratian ja nuoren polven edustajien kesken. Arvostettu suurlähettiläs Ralph Enckell koki tulleensa nolatuksi, kun hän ei sopeutu nut uuteen järjestykseen. Apua ei tullut edes Urho Kekkoselta. Maailma muuttui myös ulko ministerössä.Kylmän sodan aikana
Unkarin tie
neuvostoblokkiin kuuluneita ”pieniä kaalimaita” , joihin Unkarikin kuului, ei ulko ministeriössä erityisemmin arvostettu.Torstila kuvaa Suomen käyttäytymistä YK:ssa Unka rin kansannousun aikaan lop puvuodesta 1956. Kekkonen oli varovainen Neuvostoliiton suhteen. Edellinen president ti Paasikivi neuvoi Kekkosta, ettei Neuvostoliittoa vastaan sovi YK:ssa äänestää, vaikka Suomen kansa oli Unkarin puolella.YK-suurlähettiläs Ralph Enckell katsoi, ettei Suomi voinut leimautua Neuvosto liiton etupiiriin kuuluvaksi. Kekkonen taipui lähettilään kantaan ja Suomi selvisi rimaa hipoen, tyhjääkin äänestäen, jonkinlaisen länsimaana. Suomi halusi olla puoluee ton länsimaa. Neuvostoliitto ei tätä hyväksynyt. Suomettu nut Suomi sai Neuvostoliitolta tunnustuksen puolueettomuu delleen vasta Koiviston toisen kauden alussa 1989. Neuvos toliitto oli jo henkitoreissaan, kun Gorbatsov Suomen puo lueettomuuden tunnusti. Kun Varsovan liitto hajosi, Boris Jeltsin esitti syyskuus sa 1993 kommunismista irti päässeille Keski-Euroopan maille turvallisuusjärjestelyä,
Juuri tuolloin Suomesta löytyi hallinnollisena kumma jaisena sellainenkin kunta, jonka etäisyys oman lääninsä pääkaupunkiin oli linnuntietä mitattuna pitempi kuin tämän kunnan samalla tavalla mitattu etäisyys minkään muun läänin pääkaupunkiin. Kysymys: Mikä kunta ja mikä lääni? Suomessa ilmestyi joukko ’Väli-Suomen sanomalehtiä’. Mikä alue tämä Väli-Suomi oikein on? Minkä välillä se sijaitsee?Oulun voi sanoa sijaitsevan Helsingin ja Kilpisjärven välillä. Oulusta etäisyys (lyhimmillään) maanteitä pitkin Helsinkiin ja Kilpisjärvelle on hyvinkin tarkasti yhtä pitkä. Jyväskylä on samalla tavalla mitattuna Oulun ja Helsingin puolivälissä. Silti yleisessä ja virallisessa(?) kielenkäytössä Jyväskylä sijaitsee Keski-Suomessa, ja Oulu kuten Raahe ja Ylivieskakin taas Pohjois-Suomessa! Vanha maantiedon tietokilpailukompa kysyy: Mitkä ovat nykyiset Helsingin itäpuolella sijaitsevat Suomen me renrantakaupungit? Tämän jälkeen voikin sitten jo kysyä: Onko Oulu oikeastaan Itä-Suomea? Kemijärvellä ilmestyi sanomalehti nimeltä ’Koillis-Lap pi’. Mihinkähän lehden nimi viittasi, Inarijärven itäpuo lisiin alueisiinko? Olisiko oikeampi nimi lehdelle ollut ’Kaakkois-Lappi’?Tämäsekavaja hupaisa matkantekomme voidaan var maankin lopettaa tällä erää tähän. Voimme vain arvella nimimuutosten syitä yleisenä pyrkimyksenä. Aina ne eivät itselleni aukea. Olisi mukava lukea tutkimuspohjaisesti niiden byrokraattisista taustoista ja prosesseista. Ja myös herkullisista yksityiskohdista: vastaavatko nimet reaalito dellisuutta ja onko po. paikkoja tai alueita edes olemassa? Osaamme vielä liikkua ja päästä perille matkoillamme. Sähköiset paikanmääritys- ja navigointipalvelut ovat tar vittaessa apunamme. Mutta tunnemmeko oikeasti paikkoja ja alueita sekä kiintymistä niihin siinä määrin kuin ennen? Pohtivaa mieltä jäävät askarruttamaan myös tähän liittyvät yleisemmät kysymykset koskien kansalaisia, hallintoko neistoa, hallintoalamaisia, vallankäyttöä ja mediaa. Onko yliopistojemme akateemisella maantieteellä ja maantieteili jöillä enää mitään osaa, arpaa ja sanomista näissä asioissa?
Kun liikun Suomessa tien päällä lomamatkoilla tai kalareissuilla, niin havaitsen aika ajoin vanhojen paikannimien häviämistä tiekylteistä ja niiden kor vaamista uusilla nimillä. Näin käy tutuillakin seuduilla. Useimmiten tälle löytyy järkiperäiset syynsä, mm. vanhojen kylien autioituminen, uusien asuntoalueiden rakentaminen ja kuntaliitokset.Onmyösnimimuutoksia, joille en kyllä millään hoksaa perusteita. Kutsun seuraavassa näitä tapauksia ’peuka loinneiksi’.Peukalointeja löytyy pitemmältäkin ajalta kuin vain viime vuosilta. Paikkojen ja kuntien nimien ohella myös läänien ja maakuntien nimiä on vuosikymmenten aikana muuteltu ja jopa häivytetty pois. Lisäksi on luotu paikkoihin ja alueisiin viittaavia muita erisnimiä, termejä ja seikkoja, jotka ovat perusteiltaan epäselviä, kummallisia tai jopa logiikan vastaisia. Lähdetäänpä siis pienelle kotimaamme ’aika- ja rengasmatkalle’ tässä tarkoituksessa. Keskikoulussa 1960-luvun alussa opetettiin maantiedon tunneilla ja oppikirjoissa, että yksi maakunnistamme on nimeltään Perä-Pohjola. Siihen kuuluvat muiden muassa Simon, Ranuan, Tervolan ja Sallan kunta, eteläosa So dankylän kunnasta sekä Kemin ja Rovaniemen kaupunki ja Kemijärven kauppala. Perä-Pohjolan pohjoispuolella sijaitsee sitten Suomen Lappi. Professori Reino Kalliola kirjoitti tästä asiasta oppikoulun maantiedon oppikirjassaan ’Kotimaa’ vielä vuonna 1973 seuraavasti: ’Lapin lääniin kuuluvaa Peräpohjolaa hallitsevat suuret joet: Kemijoen valtava jokiverkko (mitkä päähaarat?) ja Ruotsin rajalla Tornionjoki.’ Kalliola käyttää tässä Peräpohjola-nimeä maantieteellisen osa-alueen merkityksessä. Aikamatkamme aluksi voikin kysyä, mikä tai mitä Pe rä-Pohjola on nyt: missä se sijaitsee vai onko sitä enää edes olemassa? Voiko laaja maakunta noin vain hävitä, ja jos voi niin millä perusteilla ja kenen päätöksellä? Meri-Lappia ei ennen tunnettu Suomen rajojen sisä puolisena alueena. Laajassa pohjoisessa yhteydessään sen saattoi tuolloin varmaankin käsittää alueeksi, joka koostuu Jäämereen rajoittuvista tai siihen vesiyhteyksissä olevista Pohjois-Norjan, Pohjois-Suomen ja Muurmannin moni kansallisista alueista. Nykyään Meri-Lapilla tietääkseni(!) tarkoitetaan Perämeren pohjukan Suomen puoleista pientä aluetta Kemin ja Tornion kaupunkien ympärillä. Voidaan siis kysyä: Mikä on tämä Meri-Lappi ja sen rajaus maan tieteellisessä mielessä? Onko se edes Lappia? Kuka sen on määritellyt ja perustanut, milloin, millä perusteilla ja millä päätösvallalla? Eikö sen nykyinen alue sitäpaitsi ole
Nimet hukassa – mutta silti löydetään ja päästään perille
missä takaajina olisivat Venäjä ja USA.Unkarin ulkoministeri Jeszenszky tyrmäsi ajatuksen Ilkka Suomiselle:” Länsi-Eu rooppa toistaa 1930-luvun virheet, jos tällaiseen suostu taan. Emme hyväksy ajatusta Venäjän ja Yhdysvaltain sa teenvarjosta päämme päällä. Emme halua osaksi noitulevaisuuttaulkoministerionmansortajanMeillerusolemusVenäläisentakeitaturvallisuusjärjestelmää,sellaistajostaonantamassaVenäjä.imperialisminpeeiolekadonnut.eivätkelpaaentisenturvatakeet.Muutavuodenkuluttuakarhutaasjaloillaan.”Unkarinosasiennustaahyvin.Hänsamyös,että”Unkarijou
tunnettu entisenä LääninhallintoaKainuuna?purettiinmaassamme viime vuosikym meninä vaiheittain. Yhdessä vaiheessa läänejä oli vain viisi: Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Länsi-Suomen, Oulun ja Lapin lääni. Jokaiselle oli nimetty oma pääkaupunki.
Nro 15 • 31.8.20222 Jussilantie 2 91500 Muhos Puh. (08) 5333 779 Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866 www.tuomenkukka.fi eKukka logo originaalit vaaka CMYK (paino) harmaasävy CMYK RGM (www) e K u k k a f i K u k k e n k o t i e K u k k a f i K u k k i e n k o K u k k e n k o t i e K u k k a f i K u k k e n k o t i K u k k i e n k o e K u k k a f i K u k k i e n k o e K u k k a f i K u k k e n k o K u k k e n k o e K u k k a f i K u k k e n k o JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Kaleva 365 PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila, p. 044 242 www.maaseutulehdet.fiIlmoitukset:mika.hamari73@outlook.comMikaToimittaja:satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fiSatuMyyntineuvottelija:raimo.klasila@maaseutulehdet.fi8040Kantojärvi,p.0449869690Hamari,p.0505118917aineisto@maaseutulehdet.fi Kotipitäjä P. 0400 917 217, hautakivityot@gmail.com • Uusien hautakivien suunnittelu ja myynti • Lisänimien kaiverrukset • Entisöinnit Kirja-arvostelu Sade kuuluu Suomen syksyyn, mutta ei sisälle silloinkaan. Varmistetaanko, että kotitalosi on valmis syksyn sateisiin? Tarvittaessa remontoimme ripeästi, sillä tehtaillamme terästä riittää. Varaa maksuton katon tai kattoturvan kuntotarkastus! 08-2377 9501 | vesivek.fi SAA SATAA.
Risto Nuutinen
tuu suomettuneisuuden epäit senäiseen tilaan, mikäli sen pikainen liittyminen Natoon estetään.”Jeszenszky sanoi ulkomi nisteri Heikki Haavistolle:” Venäjän tavoitteena on itäi sen Keski-Euroopan saami nen takaisin hallintaan eikä Unkari halua joutua Suomen asemaan. Miksi te suomalaiset ette edes kahdenvälisissä kes kusteluissa myönnä Venäjän uhkaa?”Unkarin taannoinen ulko ministeri näki pitkälle tulevai suuteen.Torstila käsittelee monia mielenkiintoisia asioita kirjas saan. Ulkoministeriksi tulleen Tarja Halosen epäluottamusta UM:n virkakuntaa kohtaan. Oikukkaan Halosen ”tulkki na” ja särmien tasoittajana saa tunnustusta ” pikku Tarja” Kantola.Eläkkeellä olevat UM virka miehet mielellään kuvaavat toi miaan Suomen itsenäisyyden puolustajina ja suomettunei suuden vastustajina. Kai siellä oli myös Natonasennossasyydestä.SuomenMielenkiintoinenmyötäjuoksijoita.palanendiplomatianmenneiNytollaanuudessaEUnjamelkeinjäsenenä. Toivo J. Kanninen
Inspira Oy:n kesäkuussa valmistunut selvitys ennakoi Muhoksen kunnan taloudellisen aseman paranevan siten, että vuoteen 2031 mennessä ylijäämää kertyisi laskennallisesti noin 9,2 miljoonaa euroa. Kunnanjohtaja Jussi Rämet kuitenkin muistuttaa, että samoin kuin muissa kunnissa, fokus täytyy jatkossakin vahvasti pitää talouden seurannassa. (Arkistokuva: Mika Hamari)
3Nro 15 • 31.8.2022
Liminka esitellään Kun taliiton sivuilla elokuun ke hyskuntana ganmakkaastitaansolla.teessavankkaMeilläon5–6euroavuodenväksi,kunnannanjohtajatyöttömyydenkekseliäisyydennuorekkuuden,jaalhaisenkautta.KunPekkaRajalasanootaloustilannettahysilläylijäämäoliviimelopussa8,9miljoonaajaverotulojenkasvuonprosentintasossa.–Yhteisöverojenkasvuolluterittäinvoimakasta.ontaloudensuhteenkivijalkajatulotsuhmenoihinhyvällätaKuntaliitonsivuillasano2000-luvunaikanavoikasvaneenLiminolevanSuomennuorinja lapsellisin kunta, sillä 10 253 asukkaasta peräti 25 prosenttia on alle 12-vuotiaita. – Paras vuosi oli 2004, jol loin kasvettiin 8,7 prosenttia, mutta sittenhän se on tasaan tunut. Se on ollut keskimäärin 2–3 prosentin tasolla 2010-lu vulla, Rajala kertoo. Yhtenä kasvua selittävänä tekijänä Rajala esittää, että Limingan kunta kykenee tar joamaan edullisempia tontteja ja maaseutumaisempaa ympä ristöä.–Niillä asukkailla, jotka tulevat Liminkaan, on juuret jossakin päin maaseudulla. He ovat kouluttautuneet vaikka pa Oulussa ja haluavat palata semmoiselle alueelle, missä heillä on Maaseutumaistajuuret. ympäris töä löytyy toki muualtakin. Rajalan mukaan se yhdistyy Limingan kohdalla erittäin hyvään saavutettavuuteen: vain vartti valtatietä Oulun keskustasta.–Seonnopeampaa kuin esimerkiksi Oulussa menee jollekin asuntoalueelle. Pääsee nopeammin, näppärämmin ja varmemmin, oli sitten talvel lakin minkälainen lumipyry tahansa.Vahvuutena Rajala mainit see myös sen, että yhteyksiä on moneen suuntaan. Monis sa perheissä toinen puolisoista käy Raahessa ja toinen Oulun seudullaLiminkatöissä.onmyös Suomen kekseliäin kunta, sillä kunnan eri toimialoilta jateemmestrategiassaresursseja.ihmisresurssejakeisiinpanostettuettähittämisideaa.kaudenkiertämäänKuntatyö2030-ohjelmanilmoitettiinHyvä-kampanjallekuuaikana52erilaistakeRajalakertoo,tähänkekseliäisyyteenonkunnassa.–Lähtökohtaonse,ettätärasioihinpitääpanostaajataloudellisiaMeilläonkunnanlupauksia,kutenyhdessä,uudistummekokeilemmerohkeasti.Tätä kokeilukulttuuria varten tänne on palkattu henkilöitä, ketkä auttavat hallinnon eri aloja kehittämisasioissa. Olemme saaneet positiivisen kierteen ja innostuksen tartutettua kaikkeen henkilöstöön, ja sitä kautta koetamme parantaa työn tekemisen mallia ja luoda parempia taa,laakereilleen.kuntakannattaa.neet,henkilöitä,erikseenvoinnintavalla,uusiajaluunseksidenmalli,kunnassaprosenttia.pienimpiä,teterveyskeskuksessa.valinnutlatapalveluita.nuortenkuksessaEsimerkiksipalveluita.terveyskesonkehitettylastenjasekämielenterveydenTyönarvostukseskertoo,ettänoin400muilpaikkakunnillaasuvaaonasioivansaLiminganLimingantyöttömyysasonPohjois-Pohjanmaanheinäkuussa6,6Rajalakertoo,ettäonkäytössäherkkäjossatyötönotetaanuuelämänpolunrakentamihenkilökohtaiseenpalvejayhteistyössäyritystenjärjestöjenkanssaluodaantyöpaikkoja.–Olemmekatsoneetsilläettätyöonhyvinperusasia.MeilläonsiihenresursoitunajaolemmelaskeettäsiihenpanostaminenOnnistumisistahuolimattaeivoijäädälepäämäänRajalamuistutettäonerittäinvaativaa saada positiivinen kierre aikai seksi, mutta erittäin helppoa katkaista se. Hän näkee, että tällä valtuustokaudella kon sensus kunnan kehittämisessä ei ole enää ollut niin hyvä kuin aikaisemmin.Tällähetkellä Limingan asukasluku pysyy ennallaan. Rajala kertoo, että viime vuo sina kunnalla on ollut vaikeuk sia hankkia maita ja kaavoista on valitettu hallinto-oikeuteen. Nyt kun oikeudelta on saatu päätökset ja tontteja on jäl leen tarjolla, Ukrainan sodan talousvaikutukset ovat siirtä neet rakentamisen aloituksia. parempaaennustetaantaloudessaMuhoksen Oulu n kehyskuntiin kuu luvat Ii ja Liminka tarjoavat etäisyytensä ja väkilukunsa puolesta Muhokselle hyvän tilastollisen vertailukohdan. Muhoksella on 8 902 asu kasta, lähes tarkalleen saman verran kuin viime vuosikym menen alussa. Työttömiä oli heinäkuussa 10,8 prosenttia työvoimasta. Alle 15-vuotiai den osuus väestöstä oli viime vuonna 22,8 prosenttia, kun se oli Limingassa 30,8 prosenttia. Muhoksen kunnan talou dessa on kattamattomia ali jäämiä. Kunnanjohtaja Jussi Rämet kertoo, että vaikka viime vuoden tulos oli hyvä, talouden tasapainottamista täytyy jatkaa suunnitellusti vuoteen 2025 asti. Inspira Oy:n kesäkuussa valmistunut selvitys ennakoi sote-uudis tuksen ja suunniteltujen toi menpiteiden vaikutuksesta kunnan taloudellisen aseman paranevan siten, että vuoteen 2031 mennessä ylijäämää ker tyisi laskennallisesti noin 9,2 miljoonaa euroa. Rämet kui tenkin muistuttaa, että samoin kuin muissa kunnissa, fokus täytyy jatkossakin vahvasti pitää talouden liittyviätoimialojendystäLiminganlaillapia,kaikkeinsamankaltaisistaolevatyövaliokunnassasoimankeksiä.sitäsenPekkahyödynnettäviämahdollisimmankuntienkilpailunEsimerkiksiseurannassa.Klash-haasteideanaonollutetsiäyhteisiinhaasteisiinlaajastiratkaisuja.Rajalatiivistääajatuksanomalla,ettäturhahanpyörääonmoneenkertaanKuntaliitonorganikehyskuntaverkostonmukanaJussiRämetsanoo,ettäkunnistaonhelpointaottaaopsillähaasteetovataikayhteisiä.Hänonnitteleekuntaahienostitehtyöstä.Muhoksellaontehtyerikäytänteisiininnovaatioita,mutta niitä ei ole kirjattu ylös, ku ten esimerkiksi Limingassa. Rämet sanoo, että voisi olla paikallaan pohtia, löytyisikö tähän resursseja. Uudistuvuus ja yhteisöllisyys on kuitenkin kirjattu arvoina kuntastrategi aan. Rämet uskoo, että kun nassa sidosryhmien toiveesta valmisteltavan osallisuusoh jelman ansiosta kuntalaiset pystyvät kertomaan kunnalle tarpeitaan ja toiveitaan ja vir kakunta haastetaan toimimaan ketterästi.Kuntien ja alueiden välisen kilpailun Rämet näkee kannus timena, jossa peilataan omaa tekemistä ja sen vaikuttavuut ta. Toisaalta naapureiden kes ken tehdään yhteistyötä, kuten ollaan yhteisissä liikenteen ja maankäytön ryhmissä ja aja tellaan koko alueen etua. – Kyllähän seudun ja alueen laajemmin pitää pystyä myös yhdessä profiloitumaan suhteessa kansallisiin tavoit teisiin, Muhoksen kunnanjoh tajaLimingansanoo. kunta hakee Pekka Rajalan mukaan laa jalti kumppaneita. Kunnasta käydään paljon muualla töissä, ja kunnanjohtaja pitää kaupun kiseudun lähijunaliikennettä erittäin tarpeellisena elämän piirin laajentamisessa. Mika Hamari
Liminka esitellään Kuntaliiton sivuilla elokuun kehyskuntana nuo rekkuuden, kekseliäisyyden ja alhaisen työttömyyden kautta. Kun nanjohtaja Pekka Rajala sanoo, että tärkeisiin asioihin pitää panostaa resursseja. (Kuva: Skopix/Seppo Kolehmainen)
Liminka nuorekaskekseliäsonjakunta
Kunnan maantieteellinen sijainti määrittää pitkälti pe limerkkien määrän. Limingan kunnanjohtajan Pekka Ra jalan lähtökohtana on, että sijainti on kaikille annettu. Siihen ei voi vaikuttaa, mutta valinnoilla on iso merkitys. – Moni toimija sanoo, että olemme kaukana, mutta olemme koettaneet sen kään tää eduksemme. Väittäisin, että kyse on strategisista va linnoista ja johtamisesta, ne ovat siellä Muhoksenytimessä.kunnanjohtaja Jussi Rämet on Rajalan kans sa samoilla linjoilla. Kunta voi vaikuttaa omalla päätöksen teollaan siihen, miten omia vahvuuksia ja mahdollisuuk sia osataan käyttää hyödyksi ja saadaan kilpailuetua. Uusien asukkaiden saami sessa Rämet pitää asumista lähtökohtana, sen ohella tu levat palvelut, työpaikat ja mielikuvaan liittyvät seperustuuonKiiltokuvamaisuudentekijät.sijaantärkeää,ettäkunnanbränditosiasioihin,muutenluhistuuaikanopeasti.
Kehyskunnat kilpailevat, mutta alueen etu on yhteinen
Fortum ja Muhoksen Pal lo-Salamat aloittivat tänä kesänä yhteistyön roskien ke räämiseksi Oulujoen rannalta. Tavoitteena on ollut ylläpitää Leppiniemen uimarannan alueen siisteyttä Fortumin Pyhäkosken vesivoimalaitok sen läheisyydessä kesäkäyttö kauden ajan ja näin parantaa jokivarren ja vesistön moni naiskäyttöä.Joetkuuluvat olennaisena osana Suomen luontoon, ja siksi on luonnollista, että jo kien roskattomuus vaikuttaa merkittävästi luonnon ja ym päristön tilaan. Paikallisen liikuntaseuran kanssa tehtävä yhteistyö Leppiniemen uima rannan siivoamiseksi on yksi esimerkki Fortumin konkreet tisista teoista jokien puhdista miseksi."Rannalta on kerätty vii koittain roskat pois. Alkurai vauksessa uimarannalta siistit tiin pois kolme kärrykuormaa pajua. Pajut vietiin hakemurs kaimelle ja käytettiin maatilan lämmitykseen. Meiltä on ollut talkootöissä mukana yhteensä 12 henkilöä", kertoo Muhok sen Pallo-Salamien Sami Ai raksinen. Yhteistyö on osa hankkeita.lapsiinteettiin,mastoon,jonkayhteiskuntavastuuohjelmaa,Fortuminpiirissätoteutetaanilveteen,biodiversikiertotalouteensekäjanuorisoonliittyviä Fortum ja Muhoksen Pallo-Salamat aloittivat yhteistyön Paikallista yhteistyötä puhtaamman Oulujoen puolesta
Mika Hamari
Nro 15 • 31.8.20224
Taikuri Marko Karvo sanoo taikuuden olevan parhaimmillaan silloin, kun temppu tehdään niin selkeästi, että kaikki, mihin katsoja voisi vedota sen selittämiseksi, jää pois. Lopulta jäljelle jää vain selittämätön, mysteeri. Sitä katsoja haluaa. (Kuva: Ilona Savola)
Yksi taikuuden kiehtovis ta paradokseista on siinä, että mitä paremmin taikuri osaa, sitä vähemmän yleisö tietää, mitä kaikkea hän osaa. Toi sin kuin esimerkiksi huippu voimistelijan suorituksessa, taikatempun yksityiskohdat piilotetaan tarkoituksellisesti. Taikuri Marko Karvo vahvis taa, että jokaisen tempun taus talla on valtavan paljon työtä.
Taikatemput johdattavat katsojan mysteerien maailmaan Muhoksen kunnan liikun tapalvelut järjestää maksuton ta ohjattua liikuntaa noin yli 70-vuotiaille muhoslaisille. Vesijumppa pidetään Muhok sen uimahallilla (Veturitie 7) maanantaisin klo 14.45-15.15 ajalla 12.9.-12.12.2022. Har joittelu tehdään hartiasyvyi sessä vedessä, tarvittaessa voi ottaa tukea kaiteesta. Tuoli jumppa pidetään Muhoksen Päiväkeskuksella (Töllintie 3) keskiviikkoisin klo 15.1515.45 ajalla 14.9.-14.12.2022. Tunnilla tehdään harjoitteita tuolillaMolempienistuen. kurssien tavoit teena on lisätä lihasvoimaa, liikkuvuutta ja kestävyyttä, jotka ovat tärkeitä arjesta sel viytymisen kannalta. Kurssit sopivat heikentyneelle.toimintakyvyltään Maksutonta ohjattua liikuntaa senioreille
– Yksinkertaiseltakin vai kuttava temppu voi vaatia valtavan määrän taustatie don hankintaa, suunnittelua, valmisteluita, satoja, jopa tu hansia ja joskus saattaa olla vuosikymmenien harjoitusta, ennen kuin sen pystyy esittä mään sillä tavalla, että saadaan taikuus parhaalla mahdollisel la tavalla esiin. Karvo uskoo, että monet arvostaisivat alaa huomatta vasti enemmän, jos tietäisivät, miten jokin numero esitetään. Helpolta näyttävä temppu voi vaatia vuosikymmenien har joittelun, vaikka voi näyttää siltä, että sen voi tehdä kuka vain. Toisaalta jokin teknises ti vähemmän vaativa temppu voi olla muilta osin niin haas tava, että kuluu vuosia ennen kuin löytää esitystavan ja saa rakennettua sen kansainväli sille estradeille kelpaavaksi numeroksi.Erikoistehosteilla ei voi luoda maailmanluokan esi tystä, sillä aina löytyy jokin suurempi spektaakkeli. Kar vo sanoo, että kun edellä on esiintynyt 56 tanssijan ryhmä, yhden ihmisen on mahdotonta ylittää edellistä. – Siinä täytyy olla muut keinot, millä lähestyä yleisöä, tehdä asiat niin minimalisti sesti, että siihen ei jää muuta kuin taikuus. [Pariisissa asu nut ja esitystä katsomassa ol lut] Lasse Pöysti sanoi näin, että taikuudessa näyttää ole van sama sääntö kuin näytte lemisessä: kun puhuu hiljaa, silloin kuunnellaan. alkuperäisenpalauttaaHämmennys äärelle Suomessa ajatellaan usein, että taikurit esiintyvät vain lap sia varten, mutta Etelä- ja Kes ki-Euroopassa yleisö koostuu aikuisista. Taikuri Marko Kar vo kertoo ilman muuta voivan sa esiintyä myös lapsille, mut ta uskoo taikuuden pääsevän parhaiten oikeuksiinsa, kun katsojalla on maailmankatso musta. Pieni lapsi, joka uskoo joulupukkiin, voi uskoa, että kolikko oikeasti katoaa taiku rin kädestä. Aikuinen tietää, että kolikko on jossain, mutta ei osaa selittää, mitä tapahtui. – Taikuus on parhaimmil laan nimenomaan aikuisille, ihmiselle, joka on nähnyt maa ilmaa ja ymmärtää asioita mo nipuolisesti. Yhtäkkiä kaikki se, mitä hän on nähnyt ja ko kenut, on täysin hyödytöntä ja hän on esityksen edessä täysin ymmällään. Sitä hän haluaa, KarvoTaikurinsanoo. mukaan taika tempuissa on kyse siitä, mi ten asiat saadaan näyttämään joltakin muulta kuin ne ovat eli aistien harhauttamisesta, illuusiosta.–Jokainen meistä näkee omanlaisensa esityksen. Saat taa olla sata ihmistä katsomas sa, ja jokainen kertoo vähän erilaisen tarinan siitä. Karvo sanoo taikuuden olevan parhaimmillaan silloin, kun temppu tehdään niin sel keästi, että kaikki, mihin kat soja voisi vedota sen selittä miseksi, jää pois. Jos katsoja ajattelee, että kolikko katosi hihaan, taikuri nostaa hihat ylös. Lopulta jäljelle jää vain selittämätön, mysteeri. – Karsitaan kaikki selityk set pois, ja ainut vaihtoehto on, että ihminen sanoo tämän ole van mahdotonta, Karvo sanoo. Tieteiskirjailija Arthur C. Clarke on sanonut, että riittä vän edistynyttä teknologiaa on mahdotonta erottaa taikuudes ta. Tämä pätee monelta osin nykyteknologiaan, joka on todella pitkälle kehittynyttä. Elämme tiedon illuusiossa, sil lä tieto hallitsee meitä myös siellä, missä emme oikeasti tiedä. Emme ole kesyttäneet luontoa, vaan olemme osa sitä. Taikuri illuusioineen näyttää meille todellisuuden toisen puolen, jonka tiedämme ole van olemassa. Hän palauttaa meille lapsen kyvyn ihmetellä. – Yhtäkkiä kaikki tieto ja kokemus on täysin hyödytön tä, ollaan luonnonvaraisten aistien varassa, täysin lapsen kengissä, ei ymmärretä yhtään mitään. Jollain tavalla se on hieno tunne ainakin suurim malle osalle katsojista, ja sen takia ihmiset menevät katso maan taikuria. Sillä hetkellä kaikki on mahdollista. Se on täysin käsittämätöntä, mutta tapahtuu silmien edessä, Kar vo kuvaa ihmisten reaktioita. Esiintymisvietti ja pelko tasapainotteluavaativat Aivan kuten yleisön reakti ot kiehtoivat Marko Karvoa jo koulupoikana, hän pitää edel leen keskeisenä vuorovaiku tusta yleisön kanssa. – Kyllähän varmaan jokai sen esiintyjän jollain tavalla täytyy haluta olla ainakin sillä hetkellä huomion keski pisteenä. Toki saattaa olla pal jon myös esiintyjiä, jotka ovat valtavan ujoja. Siinä on ikään kuin jatkuva kamppailu it sekritiikin ja epäonnistumisen pelon ja sitten esiintymisvie tin välillä, kumpi niistä voit taa. Tietenkin jokainen, joka yleisön eteen menee, jollain tavalla kokee sen vastuun, ja jokainen haluaa onnistua siinä, saadaToistuvastihyväksyntää.yleisön eteen astuminen tarkoittaa sitä, että ennen pitkää tulee myös epä onnistumisia. Pariisissa Karvo esiintyi kuuden vuoden ajan seitsemänä päivänä viikossa, kaksi show’ta illassa. Täydel lisyyttä ei ole, sillä kukaan ei ole–robotti.Minkä alan huipulla ta hansa, se on mahdotonta, kun osaaminen viedään äärimmil leen. Varsinkin kun kyseessä on eläimiä, kahta samanlaista esitystä ei ole olemassa. On päiviä tai iltoja, jolloin et ole ehkä ihan parhaimmillasi, sit ten taas on toisia, jolloin voit ylittää itsesi jostain käsittä mättömästä syystä. Mutta am mattilaisella se parhaimman ja huonoimman illan ero on niin pieni, että tavallinen katsoja ei pysty näkemään sitä. Kun kaikki ei mene suunni tellulla tavalla, esiintyjän oma reaktio ratkaisee. Siksi mieles sä tulee jo valmiiksi olla eri laisia variaatioita, jotta kaiken saa näyttämään suunnitellulta, vaikka se ei sitä olisikaan. Esiintyjän vastuuta koros tava Karvo sanoo, että omat valinnat vaikuttavat katsojien lisäksi myös omaan agenttiin sekä esiintymispaikan toimin taan. Jotta illasta toiseen jak saa esiintyä omalla tasollaan, on pidettävä itsestään hyvää huolta. Vaikka esitys olisi itselle kyseisellä viikolla jo kymmenes, jokaiselle katso jalle se on ensimmäinen ja ainutkertainen. Marko Karvo esiintyy näin joka kerta kun nioittaakseen sen arvoa. – Yleensä ihmiset muis tavat esityksen loppuikänsä, se oli kyllä hieno. Eihän sen hienompaa ammattia voisi kuvitella kuin saada olla osa sellaisia muistoja, joita ihmi set kuljettavat mukanaan koko elämänsä.
Taikuri Marko Karvo, osa 2/3
5Nro 15 • 31.8.2022
”Kotiseututyöllä on jatkuvuutta nyt ja tulevilla sukupolvilla”
Montan kalojen ylisiirto laitteen kehittämistä on jat kettu tänä vuonna asentamalla kaikkiin neljään nostoaltaa seen kiinteät "Jokaisellanosturit.altaalla on nyt oma kiinteä nosturi, jonka avulla pystytään nostamaan allas silloin, kun se on tarpeen. Näin pystytään lyhentämään viivettä, jonka kalat viettävät keräilyaltaassa. Samalla ly hennetään myös aikaa, jolloin kalat voivat karata laitteesta", kertoo Fortumin ympäristö päällikkö Katri Hämäläinen.
kiinteätMontanFortuminkalojenylisiirto-laitteeseenonasennettunosturit
Lauantaina 13. elokuuta oli Oulun Lapinkankaalla sijaitse valla Rahkon tilalla juhlahetki, kun Oulujoki-Seura luovutti kunnialaatan sen johdosta, että tila on tänä vuonna ollut 450 vuoden ajan Perttusen suvun hallinnassa.–Kotiseutuyhdistys Ou lujoki-Seura ry haluaa nos taa tämmöisiä kotiseudun kannalta merkittäviä kohteita kiinnittämällä kunnialaattoja fyysisiin kohteisiin. Tämmöi nen hieno kohde haluttiin tällä tavalla nostaa nyt esille, tehdä kotiseutua näkyväksi, seuran puheenjohtaja Antti Ruuttu nenKunnialaattakertoo. kertoo Pert tusen suvun vaalimisesta.rakennusperinnöntuperinnettäsekäsitoutumisestavuosisataisestakotiseutuuntalonpoikaistakotiseukunnioittavastajapihapiirin Perttu Yrjönpoika aloitti mattomankatkea-ketjun Rahkon tilaa on jo vuosisa tojen ajan kutsuttu myös Han nun taloksi. Nyt tilan isäntänä toimiva Hannu Perttunen edustaa jo 14. sukupolvea vuodesta 1572 lähtien jatku neessa katkeamattomassa ket jussa. Hän kertoo arvostavansa kunnialaatalla muistamista. – Kyllähän se hienolta tun tui, kun se 450-vuotisjuhlaan passasi oikein hyvin. Perttunen muutti tilal le 10-vuotiaana, kun pappa kuoli ja isä alkoi jatkamaan tilaa. Nyt tilalla harjoitetaan metsätaloutta, ja Perttunen toimii yrittäjänä. – Kyllä minulla on ihan pienestä pitäen ollut se haa veena, että tänne Oulujoki varteen pääsee sitten isännäksi joskus. Täällähän minä olen pikkulapsena ollut aina mum molassaHannukesät.Perttunen kertoo Oulun alueen historian aina kiinnostaneen ja sanoo, että jos aikakone keksittäisiin, olisi mukava nähdä, millaista täällä on aikoinaan ollut. Historia vie aikamatkalle, sillä tutkimuk sen avulla saadaan kuvaa sii tä, miten ihmiset ovat ennen eläneet.Antti Ruuttunen kertoo, että historian kautta avautuu ymmärrys siitä, miten tiukois sa paikoissa vuosisatojen var rella on eletty Ruotsin ja Ve näjän rajapinnassa. Välillä on oltu eri puolilla rajaa, jos sitä on ollutkaan. Oulujoen vesistö valtaväylänä on antanut paljon hyvää terva- ja kauppareittinä ja elinkeinojen mahdollistaja na, mutta tarjonnut kulkureitin myös tuhoaville sotavoimille. Muistitieto on arvokasta, mutta sen luotettavuusaste vaihtelee, sillä usein toinen muistaa saman asian vähän toisella tavalla. Kiinnostus tietää on johtanut Hannu Pert tusen sedän Kalle Perttusen tutkimaan Rahkon tilan his toriaa.–Olen joskus kuunnellut noita juttuja suvusta, sama tapahtuma on kerrottu use ammalla lailla. On ruvennut kiinnostamaan sitten, voisiko niitä tutkia, miten se on ta pahtunut. Näyttää, että niitä voidaan selvittää kyllä, mutta ovatko ne sitten oikein, miten minä olen selvittänyt, sitä en voiKunnialaatantaata. julkistamis tilaisuudessa tilan historiasta kertonut Kalle Perttunen ker too, että koska vanhimmat lähteet ovat pelkästään ruotsin kielellä, hän on tutkinut kirkon kirjojen perusteella myöhäi sempiä vaiheita. Tilan perus tamisesta on kuitenkin tietoa. – 450 vuotta sitten joki rantaan on tullut meidän tie tojemme mukaan Perttu Yr jönpoika, joka on tämän tilan perustanut sitten siihen. Perttunen kertoo, että Perttu Yrjönpojan syntymä paikasta ei ole varmuutta, sillä eri tietojen mukaan hän olisi lähtenyt Turun seudulta tai tullut Savon kautta. Talon perustaessaan ja asumaan jää dessään hän sai kymmenen ve rovapaata vuotta. Talon sijainnin kannalta Perttunen pitää Oulujokea keskeisenä tekijänä. Joen pit kät suorat osuudet tarjosivat hyvät näkymät itään kutsumat tomien vieraiden varalta. 450 vuotta sitten elettiin Ruotsin ja Venäjän välillä käydyn pitkän vihan aikaa. Lähes 200 vuot ta myöhemmin isojaon aikaan tilan pääpaikkaa on siirretty muutaman sadan metrin pää hän joen Kunnialaatanrannasta. kohteita voi jatkossakin esittää Ou lujoki-Seuralle. Laattoja on luovutettu vuosien varrella useita. Viimeksi tätä aiemmin runonlaulaja Arhippa Perttu sen muistolaatta paljastettiin 31.8.2018LapinkankaanViskaalissa.Perttusten ja Arhippa Perttusen yhteyksiä on selvitetty. Varmaa tietoa ei ole, mutta Kalle Perttusen käsityksen mukaan kaikki Perttuset ovat jollakin tavalla Pikkaralaan tai Laitasaareen sidoksissa. Osalla sukunimi on tullut talon nimen mukaan, ku ten ennen oli tapana. Mika Hamari
HYVÄ LUKIJA, JOS ET KOTIPITÄJÄÄLEHTEÄSAANUTKOTIISI,ONJAETTAVISSAMYÖS: Meiramissa,UtajärvelläKahvila-ravintolaIhmeessä,K-marketVaalassaS-marketissajaK-marketTervaportissa. Lehti luettavissamyösmyös: www. maaseutulehdet.fi Oulujoki-Seuran Rahkon tilalle luovuttamaa kunnialaattaa juhlistavat tässä talon isäntäväki Seija ja Hannu Perttunen sekä seuran hallituksen edustajina puheenjohtaja Antti Ruuttunen, Hanna Kinnula-Yliluoma ja Marketta Perälä. (Kuva: Pirjo Karhu)
TeemmeYHDISTYKSET!JAlehtiäavaimetkäteen-periaatteella.Otayhteyttäjakysylisää:0442428040tairaimo.klasila@maaseutulehdet.fi
Montan kalojen ylisiirtolai te otetaan käyttöön 5.syyskuu ta johtuen Montan voimalai toksen kuukauden
Kotiseudun näkyväksi teke minen kuuluu Oulujoki-Seu ran ydintehtäviin. Seuran hallituksen kevätkokouksessa valittiin uudeksi puheenjohta jaksi parilla edeltävällä kau della toiminutvarapuheenjohtajana Antti Ruuttunen – Kyllähän se oli tietysti hieno luottamuksen osoitus. Tärkeä paikka, ja tietysti nöy ränä otan tehtävän vastaan. Meillä Oulujokivarsi on täyn nä upeita kotiseutukohteita, on paljon sellaista historiaa, mistä olisi tärkeä saada viestiä vietyä ja ihmisten tietoisuutta lisättyä.Aiempi puheenjohtaja Jouko Arvola jatkaa vara puheenjohtajana. Antti Ruut tunen kertoo jatkuvuudesta, että kotiseudun tärkeys säilyy edelleen toiminnan keskiös sä. – Meillä on erinomainen porukka hallituksessa. Jouko on tehnyt erinomaista yhdistyksemmeviäpuheenjohtajakaudellaan.työtäHyasioitaonpaljonmeidäntoiminnassa.KutenOulunyliopiston kasvatustieteiden koulutusdekaanitiedekunnan Sari Har moinen Jaakonpäivillä ker toi, kotiseutu monitasoisena käsitteenä voi käsittää oman perhepiirin, kylän, kaupungin tai koko valtion. Antti Ruut tunen sanoo, että vallitseva maailmantilanne tuo myös eurooppalaisia kotiseutuarvoja keskustelun ytimeen ja tekee sitäkin kautta kotiseututyötä merkittäväksi.Ruuttunensanoo myös sitä kotiseudun moninaisuudeksi, että moni kokee olevansa useasta paikasta kotoisin. Osa maailmalle lähtevistä nuorista löytää uuden kotiseudun, osa palaaRuuttunenjuurilleen.sanoo ihmisen kodin olevan siellä, missä hä nestä tuntuu hyvältä. Omalle matkalleen hän lähti Kalajo kivarresta, Nivalasta, ja asuu nyt Sanginsuussa Oulujoen pohjoispuolella.–Fyysisestä ympäristöstä löytyy hyvin paljon yhtäläi syyksiä, sillä tavalla tuntuu hyvin omalta tämä Oulujo kivarsikin. Olen kyllä viih tynyt hyvin, nauttinut siellä tämän alueen hienoudesta. Sen alueen arvostuksen eteen tietysti mielelläni töitä teen. Luokanopettajana toimiva Ruuttunen sanoo, että suku polvien ketju on elämässä keskeisessä asemassa. Hän kokee siksi tärkeäksi, että kotiseututyössä panostetaan lapsiin ja nuoriin. – Jatkuvuuden merkitys. Sen voisin itselleni tavoitteek si asettaa, että kotiseututyöllä on jatkuvuutta nyt ja tulevilla sukupolvilla.
toimenpiteistä.nimuotoisuuttavapaaehtoisistamuutostyötsuudenkäytettävyydentanELY-keskuksensekäUtajärventaanylisiirtolaitteenlujoenluonnonlisääntyminenvaelluskalojentavoitteenarakennetuissavaelluskalojenkeräämäänMontantuotannonkeskeytyksestä.mittaisestaylisiirtolaiteauttaaarvokastatietoaliikkumisestavesistöissä.MontanylisiirtolaitteenonkäynnistääosittainenOupääuomassa.KalojenkäyttötoteuteyhteistyössäMuhoksen,jaVaalankuntienPohjois-Pohjanmaankanssa.MonkalojenylisiirtolaitteenjatulokselliedistämiseentähtäävätonyksiFortuminluonnonmoedistävistä
JÄRJESTÖT
Rahkon tilan kunnialaatta tekee kotiseutua näkyväksi
Nro 15 • 31.8.20226 Haluatkoostaa,myydä,vuokrata...?ILMOITAILMAISEKSIKotipitäjänKirppiksellä!Lähetäilmoituksesi:aineisto@maaseutulehdet.fitaipostitse:KotipitäjäPL78,91501Muhos MYYDÄÄN KOTIPITÄJÄN KIRPPIS Myydään pystyyn n. 6 ha herne (kaura). Luomu. Puh 0400 280 577. 1 MuhoksellaFysioterapiaajaFYSIOSUtajärvelläMUHOSRatatie 41 FYSIOS UTAJÄRVI Asematie 2 MuhoksellaFysioterapiaajaFYSIOSUtajärvelläMUHOSRatatie 41 FYSIOS UTAJÄRVI Asematie 2 MuhoksellaFysioterapiaajaFYSIOSUtajärvelläMUHOSRatatie 41 FYSIOS UTAJÄRVI Asematie 2 MuhoksellaFysioterapiaajaFYSIOSUtajärvelläMUHOSRatatie 41 FYSIOS UTAJÄRVI Asematie 2 FYSIOTERAPEUTIT TILITOIMISTOT toimisto@heikkiaspegren.fip.ValtatieHeikkiAsianajotoimistoAspegren11,91500Muhos0504473365 * Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit ASIANAJOTOIMISTOT LVI-TYÖT Puh. 010 322 7070 Kellotie 1, 91500 www.muhoksenlvi.fiMuhos MOOTTORIHUOLLOTJAKORJAUKSET HAUTAUSPALVELUT Suoritamme METALLIROMUNJATKUVAAKERÄYSTÄ UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 www.utacon.fi414 Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat! ROMULIIKKEET Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi Nykyaikaisten testausjärjestelmäruiskutussuuttimienkäytettävissä OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi Nykyaikaisten testausjärjestelmäruiskutussuuttimienkäytettävissänne! OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi Nykyaikaisten testausjärjestelmäruiskutussuuttimienkäytettävissänne! • Tarkka ja täysin automaattinen. • Piezo-testit. • Laaja kattavuus. • Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla. • Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. • Rahan ja ajan säästö. • Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit. • Henkilöautot ja hyötyajoneuvot. • Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset. P itäjän P arhaat Työmiehentie 14 puh: 0400 399 486info@dapu.fi Da-Pu Hautaustoimisto Muhos -Pitopalvelu-Kuljetuspalvelu-Hautauspalvelu -Perunkirjoituspalvelu-Kivipalvelu-Kukkapalvelu Avoinna: Ma-To 10.00-14.00 Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan Neuvonta ja päivystys 0400 399 466 (24h) www.dapu.fiNeuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h )24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 Kotipitäjän Kirppis Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille) Ostetaan Myydään Asunnot Työsuorituksia Annetaan Sekalaiset Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero) Seuraava lehti ilmestyy 14.9.2022. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 9.9.2022 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis
Kirjastosta lainattavat polkupyörätkuntoliikkumaankannustavat Paltamon kunta laajentaa kirjastosta lainattavien ter veysliikuntatuotteiden va linkoimaa. Kuntalaisille on uutuutena lainattavana kaksi 7-vaihteista polkupyörää, jot ka on hankittu Sykettä sydä meen -hankkeen kautta. ”Pyöräily on erinomaista terveys- ja kuntoliikuntaa. Se pitää yllä ja kehittää hengi tys- ja jaajanaatiota”,haastaaliikkuvuutta.jojensuorituskykyäverenkiertoelimistönsekäalaraalihaskuntoajaniveltenLisäksipyöräilytasapainoajakoordikertooliikunnanoh
7Nro 15 • 31.8.2022
Niilo
Huoleton varmuuden tunne vai huoli huoltovarmuudesta Lukijalta Keskellä Muhosta Valtatien varressa! LaiffiGym sijaitsee osoitteessa Valtatie 21, Muhos Henkilökuntamme palvelee ma ja ke klo 16-19. www.laiffigym.fip.0440533243 50 € SINUN KUNTOSALI Varaa aika personal trainerin ilmaiseen KatjaPT/Liikunnanohjaajakonsultaatioon!AMKMäkelä Yhteistreenit alk. Tähtiareena, Muhoksen yläkoulu Muhostie 5, 91500 Muhos MUHOKSEN VOITTO TOIVOTTAA KAIKKI TERVETULLEIKSI TÄHTIAREENALLE! Kisapaikalla arvontaa, onnenpyörä ja kahviosta maittavat herkut. Myynnissä myös Muhoksen Voiton Historiakirja 40 e. TAPSAN PAINIT 10.9.2022 klo 12 Kotipitäjä luettavissa www.maaseutulehdet.fimyös:KS. AJANTASAISET AUKIOLOAJAT PUB PUUTE JUSSILANTIE 2 MUHOS NYT MYÖS PIZZAA terassi Karaoke Livebändit Disko Biljardi Darts Pizzat burgerit wingssit salaatit UUSI TÄYSIN LASITETTU TERASSI 050 5707383 AVAAMME JOKA PÄIVÄ 16:00 ohjattuaMaksutontaliikuntaasenioreille
tarkoittaa edistämiseen? Helpoin tapa on yksinkertainen; ostamalla aina kotimaisia tuotteita, kun se vaan on mahdollista. Tällä tavoin tuetaan yrittäjiä, jotka ovat avainasemassa huolto varmuuden ylläpitämiseksi. Samalla tulee myös tehdyksi ilmastotekoja, kun valtavien logistiikkaketjujen kautta ul komailta tuotavien, varmasti epäeettisemmin ja ilmastoa säästämättä tuotettujen tuot teiden tuontimäärät vähenevät. Harvalle kansalaiselle suuri, koska tilanne vaati si ehdottomasti nykyisen lainsäädännön muuttamista siten, että voitaisiin turvata alkutuotannon asema. Paljon on päättäjien toimesta puheita pidetty siitä, että tarvittaessa muutamme lainsäädäntöä, jotta voimme turvata suoma laisen alkutuotannon. Se tarve, se olisi ollut jo vuosia sitten. Esimerkiksi maatalous, ruu antuotannon perusta, on ollut syvässä talouskriisissä jo vuo sia. Maatilojen määrä vähenee kaikki nämä tuotetaan maa kuntien haja-asutusalueilla. Nämä tuotannot myös luovat ja ylläpitävät asumisen edel lytykset noille alueille, sekä vahvistavat alueiden ja koko maanKansakuntammetaloutta. täytyy yksinkertaisesti päästä oma varaiseksi energian- ja elintar viketuotannon suhteen, koska aiemmin mainittujen kriisien lisäksi niitä on todennäköises ti nurkan takana odottamassa lisää mm. maailmanpoliittisen tilanteen ja ilmastonmuutok sen vuoksi. Niin tärkeää kuin ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon kohdatessa.silminsuusjenmäntinkimällä.pidäsäilyttäminenmonimuotoisuudenonkin,sitäeitehdähuoltovarmuudestaJosannammeeläperusasiatmuidenkansokäsiin,maammetulevaieinäytäoptimistisinkaankovinvaloisaltakriisin Isokangas, Utajärvi alkutuottaja, maitotilallinen Keskustan jäsenvaaliehdokas Muhoksen kunnan liikunta palvelut järjestää maksutonta ohjattua liikuntaa noin yli 70-vuotiaille muhoslaisille. Vesijumppa pidetään Muhok sen uimahallilla (Veturitie 7) maanantaisin klo 14.45-15.15 ajalla 12.9.-12.12.2022. Har joittelu tehdään hartiasyvyi sessä vedessä, tarvittaessa voi ottaa tukea kaiteesta. Tuoli jumppa pidetään Muhoksen Päiväkeskuksella (Töllintie 3) keskiviikkoisin klo 15.1515.45 ajalla 14.9.-14.12.2022. Tunnilla tehdään harjoitteita tuolilla istuen. Molempien kurssien tavoitteena on lisätä lihasvoimaa, liikkuvuutta ja kestävyyttä, jotka ovat tärkeitä arjesta selviytymisen kannalta. Kurssit sopivat toimintakyvyl tään heikentyneelle.
Amina Miloudi. Pyörä lainataan kirjasto kortilla ja palautetaan Palta mon kirjastoon. Laina-aika kerrallaan on enintään yksi viikko. Pyörää lainataan toukokuun alusta lokakuun puoliväliin. Lainaus sisältää kypärän, lukon ja valot. Lainattavana Paltamon kir jastossa on myös lumikenkiä, lasten kantoreppu ja -rinkka sekä laturetkiä varten lapsen vetoahkio, joilla Paltamon kunta kannustaa lapsiperheitä liikkumaan luonnossa. Lisäk si lainattavana on vastus- eli pumppusauvoja.Polkupyörien lainausehdot löytyvät kunnan palvelusivus tolta nausehdot.pdfkirjastopalvelut/pyoran-laiwww.paltamo.fi/media/ Paltamon kirjastosta voi lainata nyt myös polkupyörän. Pyörä laina taan kirjastokortilla ja palautetaan Paltamon kirjastoon. Laina-aika kerrallaan on enintään yksi viikko. Lainaus sisältää kypärän, lukon ja valot. Huoltovarmuus. Tuo sana, jota on mediassa rummutettu erityisesti COVID-19-pande mian puhjettua vuonna 2019 ja yhä enenevissä määrin on sanan käyttö lisääntynyt Uk rainan sodan alettua kuluvan vuoden helmikuussa. Mitä kyseinen sana edes tarkoittaa? Mitä sinä ja minä olemme teh neet asian edistämiseksi? Mitä päättäjät ovat tehneet huolto varmuuden eteen kauniiden sanojenHuoltovarmuuslisäksi?
Nro 15 • 31.8.20228 www.montta-activecamping.fi www.oulujarvi-activecamping.fi www.geo-x-on.fi Lisätiedot www.montta activecamping.fi www.oulujarvi activecamping.fi www.geo x on.fi Kallisenhaara 4, p. 08 613 9010 oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi Nyt avattu! Paremman palvelun autohuolto kaikille automerkeille Oulun Limingantullissa. Tuo autosi meille, me pidämme siitä hyvää huolta –sinun ja autosi parasta ajatellen. Kysy lisää ja varaa huoltoaika: 08 613 9010 • pohjolanautohuolto.fi Vasaratie 6, p. 08 613 9010 oulu@pohjolanautohuolto.fi • pohjolanautohuolto.fi Vasaraperällä!Avasimme Tuo autosi meille, me pidämme siitä hyvää huolta – sinun ja autosi parasta ajatellen. Huollamme kaikki merkit ammattitaidolla. Kysy lisää ja varaa aika: 08 613 9010 • tehdytkaikkiAvajaistarjouksenapohjolanautohuolto.fi31.12.mennessähuoltovaraukset.-20 % • Mönkijöidenvaraosat,huollot,korjaukset • Mopojen leikkuritperämoottorit,korjaukset;pienkoneidenjajne. VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801 VM-TEAM OY Kahvipöydän perinteinen herkku maistuu myös modernin arjen kokkailuissa. Vaalan Juustolalla valmistamme juustoleipää yli 30 vuoden kokemuksella. vaalanjuustola.fi LÄHITILAN MAITO - Siinä maistuu perinne! Löydä omasi lähimmästä marketistasi! RASKAAN KALUSTON PESUPALVELU Pikkukiventie 5, OULU • P. 0400 580 046 AUTOPESU JUUTINEN OSTAMME PERKAAMATONTA, KYPSÄÄ PUOLUKKAA MUHOKSELLA 5.9. alkaen maanantaisin ja torstaisin klo 16–18 Ostopaikka: PUHAKANTIE 1, MUHOS Lisätietoja: Muhoksen 4H: Mirja Mertala 044 330 7955, muhos@4h.fi MYYMÄLLÄ MARJASI SATOSANKARIT ASEMALLE TUET PAIKALLISTA 4H NUORISOTYÖTÄ! Erikoishammasteknikko PETRI HEIKKINEN Rautatienkatu 10, 90100 Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi • Proteesit • Pohjaukset • Korjaukset • Implanttiprotetiikka • KELA-korvausVeteraanien Erikoishammasteknikko PETRI HEIKKINEN Rautatienkatu 10, 90100 Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi • Proteesit • Pohjaukset • Korjaukset • Implanttiprotetiikka • KELA-korvausVeteraanien • Proteesit • Pohjaukset • Korjaukset • Hammassuojat • KELA-korvausVeteraanien Rautatienkatu 10, 90100 Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi Sähkötyöt öljypoltinhuollotjap.0503736705 SILMÄLÄÄKÄRI Ke 31.8., pe 9.9., ke 28.9., 5.10. ja to 20.10. Varaa aika (08) 554 1369 VAALANTIE 18 • 91700 VAALA • (08) 554 1369 Palvelemme ti-to 10-15, pe 10-17, la-ma suljettu KELLOT KULTA LAHJATAVARAT SILMÄLASIT LELUT SILMÄLASIKEHYKSIÄPALJON alk. 40 € Liike suljettu to 1.9. AHO, VAALA, P. 0400 772 777 KODINKONEMYYNTI JOKIVARRESTA!astianpesukoneHAP663,kolmetasoa489€HPKE10542pesukone299€ Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 14.9. Tmi PinoAn 0407183474 Pihapuiden kaadot Kiipeilykaadot Tonttihakkuut Myrskytuho raivaukset Raivaustyöt Taimikonhoitotyöt Soita ja kysy antti.pinoniemi@outlook.comtarjous
