Kotipitäjä 17

OSTAMME METALLISI!

OSTAMME METALLISI!

Uusi paikallinen metallin ostopiste avattu Ouluun, osoitteeseen Hiltusenkaarre 30, 90620

OSTAMMEMETALLISI!

Uusi paikallinen metallin ostopiste avattu Ouluun, osoitteeseen Hiltusenkaarre 30, 90620 Oulu

MUHOKSELLA JA VAALASSA

Suuremmista eristä pyydä tarjous

Myös nouto! Katso hinnastomme osoitteesta

Kuparit | Messingit

Kaapelit

www.kiertovisa.fi,

Akut

Suuremmista eristä pyydä tarjous. Myös nouto! Katso hinnastomme osoitteesta www.kiertovisa.fi. Tervetuloa! Kuparit | Messingit | Kaapelit | Akut | Katalysaattorit | Rst | Alumiini Avoinna ark. 9-17, www.kiertovisa.fi, info@kiertovisa, P. 010

Muhoksen Helluntaiseurakunnassa su 16.10. klo 10.00 ystäväaamupala ja Se löytyi -tilaisuus la 22.10. klo 15.00 Koivu- ja tähtisalissa, missä puhuu Sari Essayah.

Vaalassa la 15.10. klo 16.00 Leena Leskisellä

Karpalotie 5 B 9, su 16.10. klo 14.00

Helluntaiseurakunnassa.

Mukana Sauli Pulkkinen ja Topi Laitinen. Su 30.10. klo 12.00 Hiltusilla Manamansalossa Saunaniementie 53.

Muhoksen ja Vaalan Helluntaiseurakunta

ILMALÄMPÖ-

OTSAVALAISIN

PETZL TACTIKKA CORE

VALOSARJA MOON NOVA

LEHTIHARAVA FISKARS

ORANSSI

Poikkeusolot ennen ja nyt

hyökkäys Ukrainaan on luonut Eurooppaan samanlaisen poikkeustilanteen kuin 1940-luvulla vallitsi. On hyvä vertailla tilanteen vaikutuksia ihmisten elämään täällä Suomessa silloin ja nyt. Lähel lä raivoava sota, jossa toisena osapuolena on rajanaa purimme Venäjä, muodostaa uhkan yhteiskuntamme vakaudelle kuten tapahtui myös 1940-luvulla Saksan aloittaman sodan seurauksena. Silloin yhteiskuntamme selvisi nipin napin omien vahvuuksiensa ja myös sil loisen liittolaisen natsi-Saksan avulla. Yhteiskuntamme vahvuuksia olivat silloin ihmisten toimeentulon perustana ollut omavaraisuus, tottuminen niukkuuteen, liikenteen (junat, linja-autot, kuorma-autot) voimanlähteinä olleet biopolttoaineet jne. Ruuan tuotannon kotimaisuus oli perusta nälän torjunnalle, samoin keskeisten ruokatar vikkeiden säännöstely. Kansa oli kielellisesti ja kulttuuri sesti yhtenäisempi kuin nykyään joten sisäisiä ristiriitoja esiintyi vähän. Talkoo henkeä ja heikompien avustamista pidettiin arvossa ja vaikka sotaa käyvänä maana Suomen asevelvolliset olivat rintamalla kotirintama pysyi lujana. Kansan lujuutta ja yhtenäisyyttä kuvastaa hyvin sota korvauksien maksaminen jopa etuajassa 1952 vuoteen mennessä.

Venäjän

Edellä kuvatut vahvuudet eivät moninkaan osin toteu du nykyaikana. Olemme hyvin riippuvaisia tuontiener giasta, merkittävä osa elintarvikkeista tulee ulkomailta ja kansan omavaraisuus on kaupunki asumisen myötä heikentynyt oleellisesti 1940-lukuun verrattuna. Yhteis kunnan sähköistyminen ja digitalisoituminen ovat hel pottaneet ihmisten elämää, mutta ne ovat tehneet yhteis kuntamme myös hyvin haavoittuvaksi. Energiatalouden riippuvuus fossiilisista polttoaineista on osaltaan heiken tämässä yhteiskuntamme toimivuutta. Olemme tottuneet yltäkylläisyyteen monipuolisen ruuan, matkustamisen ja

vapaa-ajan suhteen. Muutokset näissä tulisivat olemaan vaikeasti hyväksyttävissä ihmisten mielissä. Meillä on jo nyt kansainvälistymisen seurauksena sisäisiä ongelmia yhteiskunnan perustojen ylläpitämisessä. Ne tulisivat ki ristymään entisestään, jos ja kun poikkeusolot pahenevat täällä Suomessa. Tulevasta talvesta on sanottu tulevan sähkön ja lämmityksen suhteen niukkaa ja mahdollises ti joudutaan jopa säännöstelyyn ainakin niiden osalta. Olemme sitoutuneet taloudellisesti EUhun ja siellä olevat vastaavat ongelmat heijastuvat myös tänne. Poliittiselta johdoltamme on syytä toivoa lisää isänmaallisuutta niin, että emme heikennä omia resurssejamme liikaa muun Euroopan hyväksi. Aiemmasta kriisiajasta on kuiten kin opittu, että poliittinen liittoutumattomuus ei takaa turvallisuutta. Kriisitilanteet ovat myös aina johtaneet kahnauksiin eri kansanryhmien välillä. Väestöltämme olemme 1940-lukuun verrattuna hyvin monikansallinen valtio. Sisäisen turvallisuuden pitäminen hallinnassa nyt ja tulevina vuosina on haastellista mutta välttämätöntä myös näinä poikkeuksellisina aikoina.

Eero Aitta

Vedenpinnat Oulujoen vesistö alueen järvissä ovat kymmenen vuoden keskiarvoja matalammalla

Oulujärven pinnankorkeus on nyt NN+ 122,29 m, joka on viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoa 27 senttimetriä ma talammalla. Hyrynsalmen rei tillä Vuokkijärven pinnankor keus on nyt NN+ 188,43 m ja Kiantajärven NN+ 198,24 m. Vuokkijärven pinnankorkeus on viimeisen kymmenen vuo den keskiarvoa 10 senttimetriä ja Kiantajärven 41 senttimetriä matalammalla.

Vesivoimatuotannon suu rin tarve ajoittuu talviajalle, jolloin vesistön luontainen virtaama on alhaisimmillaan. Sähkön tarpeen vaihtelusta johtuen Oulujoen vesistön vesivoimalaitosten yläaltaiden vedenpinnan vaihtelu voi olla tulevana talvena tavanomaista suurempaa.

Montan voimalaitoksen tuotannon keskeytyksen aika na joen virtaus ohjataan ohi juoksutuksina tulvaluukuista. Ohijuoksutuksilla varmistam me vedensaannin ja sitä myö ten sähkön keskeytyksettömän tuotannon muilla Oulujoen voimalaitosketjun voimalai toksilla.

Huoltotyöt aiheuttavat to dennäköisesti ohijuoksutuksia myös Pyhäkosken voimalai toksella 3.10. ja 28.10. väli senä aikana.

Ohijuoksutusten tarve mää räytyy sähkön riittävyyden ja sähköjärjestelmän vaatiman

säätökyvyn tarpeen mukaan.

Vesivoima on säätövoi maa, jonka tuotantoa voidaan säätää sähkön kysynnän ja tuotannon vaihtelun mukaan sekunneissa ja vuodenaikojen välillä. Oulujoen vesistöllä on suuri merkitys Suomen vesi

voiman tuotannolle. Vuonna 2021 Oulu- ja Emäjoen ve sivoimalaitokset tuottivat 2,8 terawattituntia (TWh) sähköä, mikä vastaa noin kolmea pro senttia Suomen viime vuoden sähkönkulutuksesta.

Kotipitäjä

PAINO:

YHTEYSTIEDOT:

Klasila,

Myyntineuvottelija:

Kantojärvi,

Toimittaja:

Tutkimustulokset puoltavat kyläkoulujen säilyttämistä

Paneelikeskustelutilaisuu dessa Kyläkoulujen vaikutus kaupunkien veto- ja pitovoi maan kuultiin painavaa asiaa kouluverkkoratkaisujen mer kityksestä. Aleksinkulmassa 5. lokakuuta pidetyn tilaisuuden järjestäjinä toimivat Oulun alueellinen vanhempainyh distys, Pohjois-Pohjanmaan kylät, Oulun kaupungin si vistys- ja kulttuuripalvelut sekä lukuisat vanhempaintoi mikunnat ja kylä- ja asukas yhdistykset.

Kyläkouluista on tehty tut kimuksia, ja näyttää siltä, että niiden lakkauttamisen tueksi ei löydy tieteellisiä argument teja, ainakaan omilla kasvoilla esitettäväksi. Sanginsuun ko tikoulutoimikunnan puheen johtaja Sanna Davidsainen kertoo, että tarkoituksena oli saada aikaan avoin keskustelu.

– Sillä lailla me lähdimme sitä rakentamaan. Meidän toi vetilamme oli, että olisimme saaneet esimerkiksi kaupun gilta edustuksen myös vastak kaisista ajatuksista, mutta har millisesti, useista pyynnöistä huolimatta, emme saaneet.

Osanottajia oli kuitenkin mukana Suomen huipulta. Il lan juontajana ja keskustelun vetäjänä toiminut radio- ja tv-persoona Lauri Salovaa ra sanoi tätä elämänsä tär keimmäksi keikaksi. Paneelin asiantuntijoina olivat post doc -tutkija, pienten koulujen esi opetuksen kehittämistä väitös kirjassaan käsitellyt KT Taina Peltonen , kyläkoulututkija KT Risto Kilpeläinen sekä yksityishenkilönä Itä-Suo men aluehallintoviraston ope tustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

Illan pääteemoja olivat kouluverkkoratkaisujen mer kitys kunnan imagolle ja ta loudelle, ratkaisut pedagogi sesta näkökulmasta sekä lasten oikeudet päätösten taustalla.

Lapsen edun ja oikeuden tulee aina olla etusijalla

Taina Peltosen mukaan pienten yksikköjen lakkaut tamista ei voida perustella

laadulla, koska tutkimukset eivät vahvista sitä.

– Konsulttiyhtiöt tekevät saman kaavan mukaiset suun nitelmat joka kuntaan eivätkä pysty ott amaan huomioon kuntien omia piirteitä, yleensä mukana ei ole opetustoimen asiantuntijoita.

Kari Lehtola sanoi, että Suomen muissa kunnissa peesataan suurimmissa kau pungeissa tehtyjä ratkaisuja. Aivan kuten kolme vuotta sitten Sanginsuun koululla pidetyssä Suuressa kyläkou luillassa, Lehtola painotti sitä, että kaikessa päätöksenteossa pitää aina selvittää lapsen etu ja oikeus. Hän muistutti, että yleensä lakkautetaan muiden kouluja.

– Minun mielestäni hyvä kaneetti kaikkeen päätöksen tekoon on: tee päätös ikään kuin tekisit omalle lapsellesi, niin ollaan aika lähellä jo lain säädäntöä.

Kokoomuksen valtuusto ryhmän puheenjohtaja, yh dyskuntalautakunnan varapu heenjohtaja Sami Pikkuaho

lupasi, että kaikki päättäjät haluavat hakea lasten näkö kulmasta hyviä ratkaisuja.

Kun Pikkuaho kysyi, miten lapsivaikutusten arvioinnissa voidaan saada lasten aito mie lipide esille, Lehtola korosti vilpitöntä objektiivisuutta.

– Siinä kerrotaan lapselle lapsen kielellä, mitä päätöstä ollaan tekemässä ja minkä laisia seurauksia tästä tulee sinulle.

Kun Lehtola sanoi jokai sen lapsen omia vanhempia tärkeimmiksi oikeusturvan ta kuumiehiksi, Lauri Salovaara yhtyi tähän.

– Näin pienten lasten van hempana, jota asia koskettaa, pitäisi tehdä aikuisvaikutus arviointi, millä tavalla tämä vaikuttaa perheisiin.

Lähikoulu ehkäisee syrjäytymistä

Kouluverkkoratkaisut ovat arvovalintoja. Se on kunnan parasta brändityötä, kun pu heet ja teot ovat keskenään sopusoinnussa.

Kyläkoulututkija Risto Kil peläinen kertoi vetovoimasta esimerkin, miten Joensuun kupeessa sijaitsevalle Konti olahdelle muuttaa kaupungista uusia asukkaita kyläkoulujen säilyttämisen myötä.

– Kyllä sopivasti sijoite tut koulut ja niiden ympä rille rakennetut asuinalueet ovat ilman muuta kunnalle ja kaupungille vetovoimatekijä. Toivoisin, että isoista kaupun geista Oulu päättäisi, että nyt näytetään mallia, miten koulu verkkoa pitää oikeasti hoitaa. Säilytetään kyläkoulut, anne taan kaikille lapsille lähikoulu ja ihmisille hyvä elämä.

Kilpeläinen osoitti vetoo mukselleen tieteellisen perus tan esittelemällä tutkimustu loksiaan pienestä koulusta fyysisenä, psykososiaalisena ja pedagogisena oppimis- ja kasvuympäristönä, jossa luon to on lähellä, löytyy me-hen keä ja myös opettajat viihtyvät yhdysluokkien tarjotessa so pivasti haasteita ja mahdolli suuksia.

– Tulosten mukaan pieni koulu on viihtyisä, kodinomai nen ja emotionaalisesti turval linen. Juuri tällainen ilmapiiri tukee lapsen kasvua, edistää itsetunnon ja itseluottamuksen

myönteistä kehittymistä.

Koulujen arkea käytännös sä on nähnyt myös koulupo liisina toimiva ylikonstaapeli Merja Rasinkangas, joka so vittelee kiusaamistilanteita ja puuttuu kouluissa sattuneisiin rikoksiin. Kaupunginvaltuu tettu sanoi, että tarvitaan isoja ja pieniä kouluja, mutta eroja valitettavasti löytyy.

– Isoissa kouluissa on vä kivaltaa, etenkin alakoului käisillä. Lähikoulu pitää olla pienillä lapsilla, se on todella tärkeä.

Kaupunginvaltuutettu, hy vinvointilautakunnan jäsen Anneli Näppä toi esille, että Oulun kaupungin kustannuk set alle 17-vuotiaiden psykiat risesta erikoissairaanhoidosta, lastensuojelun laitoshoidosta ja mielenterveyspalveluista nousevat tänä vuonna arviolta 64 miljoonaan euroon.

Taina Peltonen kertoi psy kiatrian asiantuntijoiden to denneen, että pienten koulujen tukeminen on paras tapa sääs tää kuntien tulevista menois ta. Kari Lehtola oli samoilla linjoilla.

– Kun tehdään aidosti lap sen edun ja oikeuden mukai nen palveluverkko, se oikeasti säästää kustannuksia. Arvova

linnat ja viisas päätöksenteko lyövät kättä keskenään.

Kaupunginvaltuuston pu heenjohtaja Juha Hänninen sanoi, että puhutaan strategi sesta arvovalinnasta.

– Kun puhutaan strategi asta, niin siihen olennaisesti meillä liittyy myös elinvoi maiset kylät ja näihin liittyy hyvin olennaisesti alakoulu lähellä. Parasta syrjäytymisen ehkäisyä on laadukas varhais kasvatus ja alakoulu lähellä.

Sanginsuun kotikoulu toimikunnan puheenjohtaja Sanna Davidsainen kertoi ti laisuuden jälkeen arvostavansa sitä, että eri puolueista oli niin kattavasti edustusta paikalla ja ryhmänjohtajat olivat yhdessä päättäneet siirtää kouluverk kokäsittelyä, jotta paneelikes kustelu ehditään järjestää.

– Valtuutetuille iso kiitos, siitä ollaan tosi tyytyväisiä. Meidän pitkän tähtäimen ta voitteemme on, että koulu verkkopäätökset sidottaisiin kaavan vaikutusasioihin, jol loin aidosti annettaisiin reu na-alueille mahdollisuus ja palattaisiin vasta sen jälkeen kouluverkkoasioihin.

Mika Hamari

kulumista

Autoliikkeiden takuukor jaustilastojen mukaan Oulun seudulla tapahtuu jakopäiden kulumista ja rikkoutumista au tokantaan suhteutettuna mo ninkertaisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Tämän syiden selvittämiseksi käyn nistettiin Oulun yliopistossa vuonna 2019 Pohjois-Poh janmaan liitolta EAKR-ra hoituksen saanut AutoOsaLii ke-hanke, jossa tehty tutkimus yhdistää autotekniikan ja mi neralogian osaamista.

Tutkimuksen laajuudesta kertoo esimerkiksi se, että elektronimikroskoopilla on analysoitu asfaltin kiviainek sen ja katupölyjen koostumuk sen kartoittamiseksi yli kolme miljoonaa yksittäistä näytepis tettä, mikä on noin 100 kertaa enemmän kuin aiemmissa tut kimuksissa yhteensä.

Syyskuussa julkaistun tut kimusraportin mukaan autojen jakopäiden hammasrattaat ei vät ole ruostuneet ja niissä on näkyvissä pienten hiovien par tikkeleiden aiheuttamia kulu misjälkiä. Kulumisen aiheutta jaksi todetaan Oulun seudulla asfaltin runkoaineessa käy tetty, Outokummun Tornion terästehtaan sivutuotteena muodostuva ferrokromikuona. Nastarenkaat irrottavat asfal tista OKTO-murskeen kovia ja teräväsärmäisiä partikkeleita, jotka kulkeutuvat muun katu pölyn mukana jakopäihin.

– Katupölyn muodostumis prosessin todisteena jää asfal tin pintaan nastarenkaiden ku luttamat urat. Samaa tapahtuu kaikkialla Suomessa, mutta Oulun alueella muodostuvan pölyn koostumus ja ominai suudet ovat hyvin poikkeavia,

Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Mika Räi sänen kertoo.

OKTO-murskeen hiovasta vaikutuksesta saatiin tutki muksessa vahvaa näyttöä, kun Oulun yliopiston auto- ja työ konetekniikan tutkimusryhmä vertasi sitä koejakopäätesteis sä muihin asfaltissa käytettä viin kivilaatuihin.

– Ferrokromikuonan ku luttava vaikutus oli testeissä noin 25-kertainen muihin testattuihin, tiestössä käytet tyihin kiviaineksiin verrattu na. Tällainen ero on valtava, projektitutkija Jonne Untinen tiivistää Oulun yliopiston me diatiedotteessa.

Outokumpu epäilee tutkimustulosta

Outokumpu toteaa tut

kimuksesta 20. syyskuuta antamassaan vastineessa ole vansa yllättynyt saaduista tu loksista. Vastineessa viitataan Aalto-yliopiston ja Lapin am mattikorkeakoulun Liikenne viraston toimeksiannosta kah deksan vuotta sitten tekemään tutkimukseen, jonka mukaan OKTO-murskeella ei ole osuutta auton osien mekaani seen kulumiseen eikä yhteyttä kloridiliuosten aiheuttamaan kemialliseen korroosioon.

Outok umpu toteaa myös suhtautuvansa tutkimuksen rahoituspohjaan kriittisesti, sillä tutkimuskumppaneiden edustamat automerkit ovat ”eurooppalaisten kuluttajien mukaan kärsineet jakopäähän liittyvistä ongelmista OK TO-murskeesta riippumatta”.

AutoOsaLiike-hankkeen projektipäällikkö Perttu Niskanen vastaa tähän, että koska EAKR-hankkeisiin kuuluu yritysrahoitusosio, on luontaista, että ajoneuvoala on osarahoittajana mukana.

– Heitä ongelma koskettaa jatkuvasti. Autojen jakopäitä korjataan ennenaikaisesti, ja myös hihnarikkoja tapahtuu säännöllisesti. Tilanne on han kala, ja ennenaikaiset vauriot johtavat herkästi esimerkiksi kiistatilanteisiin siitä, kuka korjaukset maksaa. Ajoneu voalalla on ollut selkeä tarve rahoittaa tutkimusta, jotta tie teellisesti todistettu syy saa

daan selville. Tarvelähtöisyys on hyvin usein tieteellisen tut kimuksen lähtökohta.

Tieto jakopäiden ennenai kaisen kulumisen aiheuttajasta palvelee laajaa joukkoa pää töksentekijöitä, teiden käyttä jiä ja ajoneuvojen valmistajia.

– Tutkimuksemme ja moni puoliset testimme antavat hy vän pohjatiedon esimerkiksi tienpitäjille tulevan suunnitte lun tueksi, Perttu Niskanen ja Mika Räisänen toteavat Oulun yliopiston mediatiedotteessa.

OKTO-murskeen käyttöä todennäköisesti rajoitetaan

Väyläviraston teiden kun nossapidon asiantuntija Kat ri Eskola sanoo sitä hyväksi asiaksi, että on tehty laaja mittaista tutkimusta, jossa on ollut autotekniikan osaamista käytettävissä.

– Erittäin hyvä asia, että on tutkittu, mutta täytyy muistaa, että tämä on puhtaasti tekni nen tutkimus ja on tehty labo ratoriokokeita. Seuraava vaihe on arvioida, mitä tutkimustu lokset tarkoittavat käytännös sä tien päällä. Varmaankin nyt seuraavaksi perehdymme tut kimuksen raporttiin ja tarvit semme vähän vielä yksityis kohtaisempaa lisätietoa kuin siinä on esitetty.

OKTO-mursketta käyte

tään Oulun seudulla, koska lähialueilta ei ole saatavissa luonnon kiviaineksia, joiden laatu täyttää vilkkaasti lii kennöidyille väylille asetetut asfaltin laatuvaatimukset. Kysymykseen, löytyykö OK TO-murskeelle tarvittaessa korvaavaa materiaalia, Eskola vastaa, että tämä on yksi asia, mitä sitten selvitellään.

– Käytännössä tilaaja aset taa laatuvaatimukset ja ura koitsijat pyrkivät hankkimaan sellaisia materiaaleja, jotka täyttävät ne. Mutta tietenkin pitää arvioida, jos ei ole saata villa sellaista materiaalia, niin sitten täytyy varmaan laatuvaa timuksia laskea. Mutta sehän aiheuttaa sitten sitä, että pääl lysteet kuluvat nopeammin ja uusimisväli on tiheämpi.

Kuluvatko autojen jako päät vai päällysteet ennenai kaisesti, tai löytyisikö jokin molempien kannalta kestävä ratkaisu. Teiden kunnossapi don asiantuntija sanoo tätä todella hankalaksi tilanteek si, jota pyritään miettimään kaikilta kanteilta.

– Kyllä se nyt varmaan todennäköistä on, että var muuden vuoksi jollakin tapaa pyrimme rajoittamaan OK TO-murskeen käyttöä ensi vuonna, ennen kuin saamme lisätietoa.

Mika Hamari

Koulujen lähistöllä ajetaan merkittävää ylinopeutta

Liikenneturva mittasi elo kuun lopulla suojatielle tule vien autojen nopeuksia koulu jen lähellä olevilla 30 km/h:n nopeusrajoitusalueilla. Yhteen sä ajonopeus mitattiin viidessä kaupungissa 11 507 autoilijal ta. Tulokset olivat hälyttäviä, sillä vain 17 prosenttia kuljet tajista ajoi nopeusrajoituksen mukaan, keskinopeus oli 35,6 km/h ja neljäsosalla ylinope utta oli yli 11 km/h. Käsitut kalla tehdyissä mittauksissa ei eritelty kuljettajien ikä- ja sukupuolijakaumaa.

Mittauksia tehtiin Oulussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Helsingissä ja Turussa. Lii kenneturvan Oulun aluetoi mipisteen yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski kertoo, että nopeuksia mitattiin Ou lussa neljän koulun lähellä: Torikadulla, Kasarmintiellä, Kastellin monitoimitalolla sekä Kuivasjärvellä. 2 250 mittauksen tulokset olivat lä hes identtisiä valtakunnallis ten keskiarvojen kanssa, sillä keskinopeus oli 35,6 km/h ja ylinopeutta ajavien osuus 84 prosenttia.

Kalmakoski kertoo sen tietysti harmittavan, että pis tokokeissa on näin pieni osuus niitä, jotka ajavat suurinta sal littua nopeutta.

– Etenkin vielä, kun mita taan koulujen läheisyydessä, jossa on vähän heikommilla valmiuksilla ja vähäisem mällä kokemuksella olevia koululaisia. Heidän tienyli tyksiään suojatiet ovat siellä turvaamassa.

30:n nopeusrajoitukset eivät ole autoilijoiden kiusaksi

Syytä ylinopeuksiin ei tar vitse etsiä autojen nopeusmit tareista, vaan ratin ja penkin välistä. Liikenneturva halusi omilla elokuisilla mittauk sillaan herätellä autoilijoita pohtimaan, miksi nopeuksia rajoitetaan.

– Tätä keskustelua me ha lusimme herättää, että ne 30:n alennetut rajoitukset eivät ole turhaan siellä, Eero Kalma koski kertoo.

Liikenne- ja viestintä ministeriö linjaa liikenne turvallisuusstrategiassaan tavoitteeksi, että ihmisestä

johtuvat virheet eivät johda ihmishengen menetyksiin tai vakaviin loukkaantumisiin ja järjestelmä on tasa-arvoinen eri käyttäjäryhmille. Yhtenä merkittävänä toimenpiteenä tähän pääsemiseksi nähdään nopeusrajoituksen alentami nen 30 kilometriin tunnissa koulujen ja päiväkotien lä heisyydessä ja muilla alueilla, joilla on runsaasti pyöräliiken nettä tai jalankulkua.

Liikennejärjestelmä ei kui tenkaan tee valintoja autoilijan puolesta, vaikka liikenneym päristöllä voidaan viestiä al haisempien nopeusrajoitusten tärkeydestä. Nopeusnäyttötau lut hymiöineen ovat pehmeä keino herätellä, kun taas mo nen inhoamat hidastetöyssyt tulevat keinovalikoimassa viimeisenä.

– Ei kukaan niitä rakentai si, jos kaikki autoilijat olisivat niin valveutuneita, että he joka tilanteessa ymmärtävät syyn alennetulle nopeustasolle, Kalmakoski sanoo.

Kaikkein tärkeimpänä kei nona lasten koulutien turvalli suuden parantamiseksi monen autoilijan olisi hyvä muistuttaa itselleen, että vaikka itse on auton korin sisällä suojassa,

kevyessä liikenteessä ollaan suojattomia.

– Ehkä siihen liittyy juuri se ymmärtämättömyys.

Jos autoilija itse ajattelee, mikä ero on 30:n ja 40:n vauhdilla, niin ajotuntumassahan se ei varmaan tunnu sen kummoi semmalta. Autoilija ei välttä mättä ymmärrä sitä, että jos siinä joudutaan toimimaan jollakin tavoin, niin on täysin eri asia, olisiko sitä tilannetta lähestynyt 30:n vai 40:n vauh dilla, Kalmakoski kertoo.

Liikenneturvallisuuskuu tion mukaan liikenneonnet tomuuksien aiheuttamien vakavien seurausten määrä on onnettomuusriskin, on nettomuuden vakavuuden sekä altistuksen eli ajomää rien tulo. Auton pysähtymis matkaa eri nopeuksilla ja eri keliolosuhteissa voi testata Liikenneturvan sivuilta löy tyvällä sovelluksella. Auton pysäyttämiseen tarvittava pysähtymismatka on reaktioja jarrutusmatkojen summa. Kun reaktioajaksi oletetaan sekunti ja kuivalla tienpin nalla tapahtuvan jarrutuksen keskihidastuvuudeksi 9 m/s2, nopeutta 40 km/h ajava auto voidaan pysäyttää 18 metrin

matkalla, kun taas nopeudella 30 km/h samaan tarvitaan vain 12 metriä.

Ylinopeus lisää merkittä västi mahdollisen onnetto muuden vakavuutta, sillä suu rin osa pysähtymismatkasta johtuu jarrutuksen sijaan reak tioajasta. Kun yllättävä tilanne havaitaan ajonopeuden ollessa 40 km/h, sekunnin kuluttua auto on 11 metrin kohdalla ja nopeus on edelleen sama, sillä kuljettaja ei ole vielä ehtinyt reagoida ja painaa jarrua. Sen sijaan nopeudella 30 km/h reaktiomatka on kahdeksan metriä ja auto voidaan kuivalla tiellä pysäyttää neljän metrin jarrutusmatkalla. Jokainen voi pohtia, miten merkittävä ero 30 ja 40 km/h:n välillä on, jos lapsi havaitaan tiellä esimer kiksi 10 tai 12 metrin etäisyy dellä. Vaikka onnettomuutta ei voitaisi kokonaan välttää, no peuden alentaminen ehkäisee todella vakavia seurauksia.

Asenteen merkitys korostuu myös maaseututaajamissa

Liikenneturvan nopeusmit taukset viidessä kaupungissa muistuttavat Eero Kalma kosken mukaan myös maa seututaajamien autoilijoille, että alhaisempien nopeuksien noudattaminen vaatii keskit tymistä ja ymmärrystä niiden tarkoitusperästä.

Monessa maaseututaaja massa nopeusrajoitus on 40 km/h. Vaalan koulukeskuksen rehtori, sivistysjohtaja Tapa

ni Karhu kertoo, että muilla koulun viereisillä teillä rajoi tus on tuo, mutta Koulutiellä 30 km/h.

– Koulutie on vähän sillä tavalla ongelmallinen, kun siinä ei ole kevyen liikenteen väylää, mutta meillä on tehty hyvä suunnitelma sen paran tamiseen. Jos me saamme siihen rahoituksen, siihen on ensi vuonna tulossa kevyen liikenteen väylä ja muitakin liikenneturvallisuutta paran tavia järjestelyjä.

Tällä hetkellä Karhu on eniten huolissaan Järvikylän tiestä, jossa on uusi asfaltti ja aiemmin olleet hidastetöyssyt on poistettu.

– Ihan silmämääräisesti jo nyt näkee, että tuossa lukion kulmalla ajonopeudet ovat nousseet tosi hurjasti. Rajoitus on 40, mutta sitä ei noudateta, vaan ajetaan tosi lujaa.

Autojen nopeuksiin koulu laiset eivät voi vaikuttaa, mutta liikennevalistus on turvallisuu den kannalta tärkeää. Karhu kertoo, että liikennekasvatusta tehdään koulun arjessa lähes päivittäin ja alakoululaiset käsittelevät esimerkiksi ym päristöopissa liikenneturval lisuusteemoja. Syyskuussa oli liikenneturvallisuusviikko, ja esimerkiksi hyvinvointiosas ton kanssa järjestetään aika ajoin vaikkapa heijastimiin ja suojatiehen liittyviä kam panjoita.

Lapset aikuiseksi kasvet tuaan vaikuttavat itse omilla ajotavoillaan siihen, millainen on tulevaisuuden lasten koulu

tie. Karhu kertoo Vaalan nuor ten osalta, että havaittavissa on ollut mopoilukulttuurin heikentymistä.

– Onneksi vain osalla, sitä haluan korostaa, että suurin osa mopoilijoista ajaa fiksusti. Sitten on ikävä kyllä aina muu tama, jotka tuolla liikentees sä ovat aika piittaamattomia. Saattaa olla viritettyjä mopoja, ja yhdellä renkaalla keulitaan ja ohitellaan vaarallisesti, jopa pyöräteiden kautta.

Liikenneturvan yhteys päällikkö Eero Kalmakoski muistuttaa toisen asemaan asettumisen tärkeydestä lii kenteessä.

– Ehkä tässä nykyaikana ikävällä tavalla korostuu se, että me odotamme vastuullista käyttäytymistä toisilta osapuo lilta, kulkutavasta riippumatta. Jos jokainen enemmän ajatte lisi sitä, että kyllähän minun kannattaa yleisen sujuvuu den ja turvallisuuden nimissä huomioida myös muita tien käyttäjiä.

Liikenne- ja viestintäminis teriön liikenneturvallisuusstra tegian visiona on, että kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvalli sia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vaka vasti liikenteessä. Jokainen meistä voi pyrkiä siihen, että tähän hienoon tavoitteeseen päästään.

Mika Hamari

Liikenneturvan sovellus: https://extrat.liikenneturva.fi/ pysahtymismatka-auto/fi/

OSTETAAN

Kotipitäjän

P

kaukoläm pö, katto ja putkiremontti tehty. Vaatii sisätiloissa pintaremonttia.Tarjousten perusteella. P 0400-947 107.

Nykyaikaisten

OULUN DIESELHUOLTO OY

OULUN DIESELHUOLTO

ROMULIIKKEET

Se löytyi -mediamissio

Oulujokilaaksossa

Muhoksen ja Vaalan hel luntaiseurakunnat ovat lähte neet mukaan valtakunnalliseen Se löytyi –mediamissioon 19.9.–16.10.2022.

Kyse on historiallisen laa jasta, yhteiskristillisestä evan keliointikampanjasta, jonka toteuttavat yhtä aikaa 399 seurakuntaa ja 40 muuta kris tillistä toimijaa ympäri Suo men.

Mediamission tarkoitus on herätellä suomalaisia mietti mään elämän perimmäistä tarkoitusta, muistuttaa meitä Jumalan olemassaolosta ja hyvästä tahdosta ihmistä koh taan, lievittää yksinäisyyttä ja auttaa diakonian keinoin apua tarvitsevia.

Suomalaisiin talouksiin on jaettu jo syyskuussa yli kaksi miljoonaa Se löytyi -kirjasta, joka avaa kansankielellä kris tinuskon perusasioita. Omas ta vakaumuksestaan kirjasen lehdillä kertoo 16 henkilöä, esimerkiksi urheiluvaikuttaja Kalervo Kummola , laulaja

Jippu ja Susijengin koripal loilija Tuukka Kotti.

Mikäli kirjasta ei ole jaettu kotiin, sen voisaada maksutta soittamalla mediamission il maisnumeroon 0800135135 tai tilaamalla seloytyi.fi -net tisivustolta, mistä saa myös lisätietoa kampanjasta.

Valtakunnallisesti media missiota koordinoi IRR-TV medialähetysjärjestö.

Kampanjaan liittyen Oulu jokilaaksossa järjestetään Se löytyi -tilaisuuksia Vaalassa la 15.10. klo 16 Leena Leskisel lä Karpalotie 5 B 9, su 16.10. klo 14 helluntaiseurakunnassa. Molemmissa tilaisuuksissa on paikallisten uskovien lisäksi mukana Sauli Pulkkinen ja Topi Laitinen . Lisäksi su 30.10. klo 12 Hiltusilla Ma namansalossa Saunaniementie 53. Muhoksen helluntaiseura kunnassa on su 16.10. klo 10 ystäväaamupala ja Se löytyi -tilaisuus la 22.10. klo 15 Koivu ja Tähti -salissa, missä puhuu Sari Essayah.

Kymmenen vuoden aikana liikenteessä tapahtui kaikkiaan 22 kuolemaan johtanutta hir vionnettomuutta, joissa kuoli yhteensä 22 henkilöä. Moot toripyörä oli osallisena yli puolessa onnettomuuksista. Onnettomuudet tapahtuivat useimmiten hämärässä tai pi meällä.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet Suo messa. Vuosina 2011–2020 tapahtuneissa, lautakuntien tutkimissa 22 hirvionnet tomuudessa oli mukana 12 moottoripyörää, kahdeksan henkilöautoa ja kaksi paket tiautoa.

Lähes kaksi kolmesta hirvi onnettomuudesta tapahtui hä märän tai pimeän aikaan. Ylei sin onnettomuusajankohta oli illalla kello 18–24. Nopeus rajoitus onnettomuuspaikalla oli kaikissa onnettomuuksissa vähintään 80 km/t. Sitä alem milla nopeusrajoituksilla ei

tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta hirvionnettomuut ta. Tutkijalautakuntien arvion mukaan ylinopeudet olivat harvinaisia onnettomuustilan teissa. Hirvionnettomuuksista alle kolmannes tapahtui hirvi vaara-alueella.

- Hirven tulo tielle oli monissa tapauksissa odotta

maton, koska onnettomuus ei tapahtunut hirvien normaa leilla kulkureiteillä ja siten liikennemerkein osoitetulla hirvivaara-alueella. Tutkija lautakunnat olivatkin toden neet usein riskitekijäksi sen, että kuljettajat eivät alentaneet ajonopeuttaan näkyvyyden ol lessa rajoittunut esimerkiksi

pimeyden vuoksi, toteaa lii kenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty Onnettomuustie toinstituutista.

Lautakunnat esittävät, että liikenneturvallisuuden paran tamiseksi hirvien pääsy tielle tulee estää rakentamalla riis ta-aitoja sekä riistalle sopivia teiden ylitys- ja alituspaikkoja. Hirvien havaitsemisen helpot tamiseksi tienvarsien raivausta tulee tehostaa. Lisäksi kuljetta jia tulee valistaa hämärässä ja pimeässä ajamisen vaaroista.

Hirvionnettomuuksien li

säksi liikenneonnettomuuk sien tutkijalautakuntien tutkimia muita eläinonnetto muuksia tapahtui kymmen vuotisjaksolla viisi. Kolme onnettomuutta oli törmäyk siä ohjastamattomaan, vauh koontuneeseen hevoseen, yksi poroon ja yksi tunnistamatto maksi jääneeseen hirvieläi meen.

Liikennevakuutuksesta korvataan vuosittain satoja eläinten aiheuttamia vahinkoja Vuosina 2011–2020 liiken nevakuutuksesta korvattiin

kaikkiaan 4 805 eläinvahin koa, jotka olivat pääasiassa henkilövahinkoja. Ajoneu voihin ja muuhun omaisuu teen kohdistuneita vahinkoja on voitu lisäksi korvata vapaa ehtoisista autovakuutuksista.

Korvatuista eläinvahingois ta 59 % tapahtui hämärän tai pimeän aikaan. Eniten vahin koja tapahtui kello 17–20. Maakunnittain tarkasteltuna eniten eläinvahinkoja sat tui Uudellamaalla ja Varsi nais-Suomessa, yhteensä 28 % kaikista eläinvahingoista.

Harri

Muodostaa itse koodit! Sabre CRi Expert -järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

Sabre CRi Expert -järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

Muodostaa itse koodit!

Muodostaa itse koodit! Sabre CRi Expert -järjestelmällä valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

AVAINOMINAISUUDET

AVAINOMINAISUUDET

AVAINOMINAISUUDET

AVAINOMINAISUUDET

• Jopa 2700 barin paine

Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah Touch-ohjelmisto

Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta

Edistynyt lämpötilan valvonta

Testien suunnitelmat tietokannasta

Edistynyt

• Jopa 2700 barin paine • Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin • Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi • Uusi Magmah Touch-ohjelmisto • Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta • Edistynyt lämpötilan valvonta • Testien suunnitelmat tietokannasta • Testaus asiantuntijatasolla

Testien suunnitelmat tietokannasta

Testaus asiantuntijatasolla

Testaus asiantuntijatasolla

Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen

Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen vaatimukset täyttävä koeajolaite!

Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen vaatimukset täyttävä koeajolaite!

Erikoishammasteknikko

PETRI HEIKKINEN

Erikoishammasteknikko PETRI HEIKKINEN

Rautatienkatu

LÄHITILAN MAITO

herkku maistuu

Siinä maistuu perinne!

modernin arjen kokkailuissa.

vuoden

omasi

marketistasi!