Kotipitäjä 18

KUIVAN

Muodostaa itse koodit! Sabre CRi Expert

valmistajien kriteerit täyttävä testausjärjestelmä.

AVAINOMINAISUUDET

AVAINOMINAISUUDET

AVAINOMINAISUUDET

PÄIVÄT:

• Jopa 2700 barin paine

Virtaustuotos raskaaseen commonrailtestiin

Jopa 2700

testiin

Älykkäämpi

Älykkäämpi pay-as-you-go lisensointi

Magmah

Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta

Uusi Magmah Touch-ohjelmisto

Edistynyt lämpötilan valvonta

Patentoitu suljetun silmukan virranhallinta

Testien suunnitelmat

Edistynyt lämpötilan valvonta

Testien suunnitelmat tietokannasta

Testaus asiantuntijatasolla

Muhos 7.11. klo 10-18

Liminka 8.11. klo 10-18

Ammattilaiset mittaavat silmiesi kuivuuden. Mittaus maksaa 10€/hlö.

Uusien autojen

Uusien autojen ja hyötyajoneuvojen vaatimukset täyttävä koeajolaite!

KUIVAN SILMÄN

Luomu tyrniöljyä, mustikkauutetta jaB12-vitamiinia sisältävä

kesken katto-, ränni- ja salaojaremontin.

9501 | vesivek.fi

naiivi suhde Venäjään

Meolemme olleet ja olemme osittain edelleen Ve näjän vankeja myös historian tulkinnoissamme. Suhtauduimme parisataa vuotta hyväntahtoisen ymmärtäväisesti tuhatvuotiseen raakaan mongolivaltioon samalla kun haimme virheitä ja syyllisiä keskieurooppa laisista kulttuureista.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen sanoi takavuosina, että Neuvostoliitosta tuli suomalaisessa leh distössä diktatuuri vasta kun se sortui. Vasta se avasi mo nien silmät näkemään, millaisen yhteiskuntajärjestelmän kanssa Suomi oli ollut naapuri yli seitsemänkymmentä vuotta. Senkin jälkeen toivottiin, että edes talouden alalla voitaisiin olla yhteistyössä.

Ranskalaisten Stephen Courtoisin ym. »Kommunismin mustan kirjan» esipuheessa NKP:n politbyroon entinen jä sen Aleksandr Jakovlev kirjoittaa, että bolsevismin eettinen perusta oli sama kuin Kainin motivaatio hänen tappaes saan Abelin, ei mitään sen pyhempää eikä korkeampaa. Marxismi-leninismi ei ollut mikään tiede, vaan pelkkää »ihmissyöjämäistä ja itseään syövää journalismia».

Bolsevismi vapautti ihmiset vastuusta niin omaan kuin toistenkin omaisuuteen nähden ja teki terrorista ihmisen muuttamisen välineen. Sen sijaan, että se olisi lisännyt ih misten varallisuutta, se teki heistä henkisesti ja aineellisesti ryysyläisiä. Vallankumouksesta tuli oikeudenmukaisuuden toteuttamisen sijasta koston ja kateuden bakkanaali.

Bolsevismin ihmishalveksunta oli pohjatonta ja sen ri kokset niin suuret, ettei sille edes voi löytää käypää nimeä: yhteen käsitteeseen pitäisi sisällyttää kaikki kannibalismis ta Juudaksen syntiin ja Herostratoksen rikokseen, opettajan petokseen ja isän petokseen saakka. Pyhä kirjakaan ei tunne moista iljetystä. Vallankumouksen edun asettaminen kaiken mitaksi syrjäytti todelliset arvot, hyvyydestä ja rakkaudesta vapauteen ja laillisuuteen.

Jakovlev luettelee artikkelissaan joukon asioita, joista bolsevismi »ei saa paeta vastuutaan». Ne ovat vuoden 1917 valtiokaappaus, kansalaissota, talonpoikaiston hävittäminen, kirkkojen ja temppelien tuhoaminen, ve näläisen yhteiskunnan ryhmien tuhoaminen upseereista kauppiaisiin, väärien tuomioiden ja väärennysten perinne, puoluelaitoksen hävittäminen, kelvoton sodankäynti sak

salaisia vastaan, jossa voitto pystyttiin saamaan vain 30 miljoonan hengen hinnalla, rikokset neuvostoliittolaisia entisiä sotavankeja vastaan, tieteen ja taiteen edustajien vainot, rasistiset juutalaisvastaiset kampanjat, kaikkien toisinajattelevien vainoaminen, maan kaikenkattava milita risointi ja lopultakin, »diktatuuri, joka oli kohdistettu itse ihmistä, hänen arvoaan, kunniaansa ja vapauttaan vastaan».

Bolsevismi maksoi Venäjälle 60 miljoonaa kuolonuhria, oli fasismin eräs muunnelma, oli merkittävin antipatrioot tinen voima, joka alkoi tuhota omaa kansaa ja aiheutti korvaamattomia vahinkoja sen geneettiselle perimälle ja fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Bolsevismi oli histo rialliselta kannalta yhteiskunnallisen häiriötilan järjestel mä, hirvittävä pommi, joka lähes tuhosi koko maailman.

Taloudelliselta kannalta se oli »minimaalisen tulok sen saavuttamista maksimaalisella tuhlauksella», johtu en hinnanmuodostuksen lainomaisuuden vapaaehtoisesta kieltämisestä. Kansainvälisellä tasolla bolsevismi kuuluu samaan sarjaan fasismin, natsismin ja muiden vastaavien komentojen kanssa. Tuon kaiken arkkitehti oli V. I. Lenin ja toimeenpanija Stalin, joita monet poliitikot ja lukeneiston jäsenet länsimaissakin pitivät kunniassa, jotkut vieläkin.

Lapsellisesti luulimme, että Vladimir Putin olisi oh jannut maansa kohti edistystä. Mutta hän onkin pitänyt kaikki edeltäjiensä rikokset kunniassa ja yrittää omilla toimillaan yltää vähintään samaan. Sääliksi käy Venäjän kansaa. Mutta ilmeisesti se on kohtalonsa ansainnut, kun se vuosisadasta toiseen antaa diktaattorien riehua.

Lasse Lehtinen

Moninainen Vaikuttaja

Hannu Himanen: Iloniemieminenssi, Docendo

Entinen suurlähettiläs Hi manen on kirjoittanut Jaakko Iloniemen (90 v.) pitkästä ja monipuolisesta elämästä vai kuttavan kirjan. Yhteen laa jaan niteeseen on saatu paljon asiaa. Iloniemi jatkaa edelleen aktiivista osallistumista.

Monien muiden muiste lijoiden tapaan Iloniemikin kertoo kuuluneensa ”köy hälistöön”. Porin palopääl likkönä toiminut isä kuului aikanaan hyvin menestyvään keskiluokkaan, vaikka olikin ”tannerilainen sosialidemo kraatti”. Isän aate vaikutti myös poikaan, mutta vallan liepeille pääsy teki pojasta notkean sopeutujan vallassa olevien joukkoon.

Kirjassa kuvataan mukana olleen aikalaisen havaintoja moniin historian tärkeisiin asioihin.

Iloniemi oli mukana nuo rena sihteerinä ”isojen poi kien” avustajana perustamas sa Paasikivi-seuraa. Ylevistä puheista huolimatta Iloniemen mukaan seuran tarkoituksena oli Urho Kekkosen uudelleen valinta vuoden 1962 vaaleissa. Kekkonen oli puuhan pääerk kitehti, apunaan suomalaisia

poliitikkoja ja äly mystön edustajia ja kaiken valvojina Neuvostoliiton tie dustelumiehiä.

Kekkosen ja Neuvostoliiton kaa taessa Fagerholmin laajapohjaisen ”yö pakkashallituksen” vuoden 1958 lopulla, Suomen liikkumatila entisestään kapeni. Sen jälkeen Kekko sen kausilla ei valit tu valtioneuvoston jäseniksi ”neuvosto vastaisia”. Vuonna 1977 Neuvostoliiton suurlähettiläs Viktor Vladimirov vaati Kekkosta erottamaan Keijo Korhosen ulko ministerin paikalta. Kun hallituksen vaihdos tuli, Kekkonen nimitti ulkominis teriksi tuolloin 30-vuotiaan Paavo Väyrysen. Hän oli Neuvostoliitolle mieleinen ja on edelleen Venäjän toimia ymmärtävä.

Väyrysen tulo ulkominis teriksi tiesi Iloniemelle lähtöä ulkoministeriön kakkosmie hen paikalta. Väyrynen halusi omia miehiään avainpaikoille. Iloniemen lähtö oli lempeä. Hänet nimitettiin suurlähet

tilääksi Washingtoniin ja Vä rynen pääsi juonittelemaan omiensa kanssa ministeriössä.

Iloniemi kertoo Neuvos toliiton Suomeen työntämän ”Maailman nuorison ja yli oppilaiden VIII rauhan ja ys tävyyden festivaalin” tulosta. Kekkonen, Suomen hallitus, SYL, kaikki poliittiset nuo risojärjestöt kommunisteja ja skogilaisia lukuunottamatta vastustivat festivaalin tuloa. Festivaalin tulon jo varmistut tua Maalaisliiton MNL taipui

tukemaan kommunistista fes tivaalia. Kekkonen oli ”sairaa na” festivaalien ajan ja välttyi osallistumasta tilaisuuksiin.

Värikäs tarina Idän ja Län nen yhteenotosta.

Iloniemi kertoo Suomea syöneestä ”kotiryssä-toimin nasta”. ”Kotiryssät syöttivät ja juottivat avokätisesti opis kelijoita ja tuntuivat itsekin nauttivan elämästään. Heillä oli paksut edustuslompsat.”

Iloniemi oli avainvirka miehiä ETYKin saamisessa Suomeen. Hänen mukaansa suomalaisilla on liikoja luu loja ETYKin ja suomalaisten tai Kekkosen merkityksestä prosessissa. Tuohon aikaan valtioiden johdossa olleiden muistelmissa ei juuri asiaa tai Kekkosta edes mainita.

Iloniemellä on omakohtai sia havaintoja vanhenevan ja sairaan Kekkosen kunnosta. Vuonna 1979 USAn varapresi dentti Walter Mondale vieraili Kekkosen luona. Virallisissa keskusteluissa Kekkonen oli sekoittanut papereitaan, ta kerrellut sanoissaan ja vaien nut kiusallisen pitkiä toveja. Kahdenkeskinen keskustelu oli epäonnistunut täysin Kek kosen puhevaikeuksien takia. Yhdysvaltain suurlähettiläs oli Rozanne Ridgway oli jälkikä

teen kommentoinut Iloniemel le Kekkosen terveydentilaa suorasukaisesti.

Sairaan Kekkosen tahto varastettiin moneen käyttöön. Iloniemi epäilee, että viimei sinä aikoina Kekkosen lähi piiri kansliapäällikkö Juhani Perttusen johdolla manipuloi häntä.

On hyvä, että presidentin kaudet on rajattu kahteen. Muuten meillä voisi olla tu levaisuudessa jälleen toimin takyvytön presidentti.

Kirjassa monta kertaa pala taan Iloniemen SDP:n jäsenyy teen ja viimein loikkaan Ko koomuksen oikealle puolelle Nuorsuomalaisten ehdokkaak si vuoden 1996 Eurovaaleissa.

Iloniemi sai paljon ääniä, mutta vaaliliitto ei riittävästi, jotta paikka EU-parlamenttiin olisi auennut. Muidenkin mis sä tahansa vaaleissa rannalle jääneiden tavoin Iloniemikin näkee valitsematta jäämisen syyt muissa. Vaalityö oli myö hässä, ei ollut tarpeeksi vappa ehtoisia, vaalitilaisuudet olivat vähäverisiä, heikkous koko listan kampanjoinnissa.

Rahoitus oli kunnossa Suo men Yhdyspankin entisellä jäsenellä ja Evan johtajalla.

Presidentti Mauno Koi viston ja Martti Ahtisaaren

kausilla Iloniemi oli käytet ty avustaja. Tarja Halonen ei Iloniemen palveluja tarvinnut. Iloniemi kannatti 2006 Niinistöä, mutta 2012 Paavo Lipposta. Hän piti Lipposta ylivoimaisena ulko- ja turval lisuuspolitiikan osaajana.

Max Jakobson on Ilonie melle monin tavoin esikuva Suomen viemisessä ”Län teen”. Max oli rohkea edellä kävijä, Iloniemi varovaisempi seuraaja.

Kirjassa on kuvaukset mie lenkiintoisista EU ja Nato-ku vioista.

Kirjassa on Iloniemen en nustus Ukrainan sodan rauhan saamiseksi. Hän antaisi Ve näjälle Krimin ja Donbassin alueet. Ukraina ei näytä täl laista rauhaa haluavan.

Himanen on kirjoittanut paljon raportteja UMn virka töissä. Sujuvaa tekstiä.

Moitteen voi antaa sivul la 321 olevasta valokuvasta. Siinä mainitaan Iloniemen li säksi olevan Jaakko Lassila ja Timo Kivi-Koskinen. Kuvassa on myös kaksi naista. Heitä ei kuvatekstissä mainita. Nykyai kana naisillakin on nimi ase masta riippumatta.

Toivo J. Kanninen

Kauneus Terveys

Omaishoitajat tarvitsevat jaksamiseensa paljon tukea

Laissa omaishoidon tuesta tarkoitetaan omaishoitajalla hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitoso pimuksen. Ylen Teksti-TV:ssä uutisoitiin 3. syyskuuta, että THL:n mukaan moni omais taan hoitava vierastaa virallis ta omaishoitajan titteliä, koska uskoo sen tuovan mukanaan liikaa vastuuta. Suomessa on arvioitu olevan noin 350 000 omaishoitajaa, mutta virallisia omaishoitosopimuksia on teh ty vain noin 50 000.

Esimerkkinä kentältä, Uta järven ja Vaalan kuntien alueel la toimivan Oulujokilaakson Omaishoitajien sihteeri Pirjo Itälahti kertoo erään omais taan hoitaneen henkilön sano neen, ettei hän halua omaishoi tajan palkkiota, koska ei halua ruveta tappelemaan.

Usein omaishoitaja ajautuu pikkuhiljaa työhön, ja monesti hänellä on omankin jaksami sensa kanssa haasteita. Pirjo Itälahti kertoo halunneensa auttaa omaishoitajia tekemään esimerkiksi tuettuja lomia koskevia hakemuksia. Ensim mäiseksi hän meni käymään Utajärven sivukylällä asuvan pariskunnan luona.

– Omaishoitaja oli pyörä tuolissa, mies oli muistisairas. Olen huomannut muuallakin, että jos vaikka vaimo on mie hensä omaishoitaja ja sitten vaimokin sairastuu, häneltä otetaan omaishoitajuus pois ja heidän pitää pärjätä kah destaan. Vaikka siinäkin per heessä oli käynyt sosiaalityön tekijöitä ja muita, ja kauniisti luvataan, ei tapahdu yhtään mitään. Meni ky llä yöunet siinäkin, kun kuulee näitä koh taloita ja näkee näitä tilanteita.

Jaksaminen on koetuksella

Kun Utajärven Alaky lässä asuva Jouko Inkinen , 77, sai epilepsiakohtauksen kaksi vuotta sitten, hän oli 18 vuorokautta koomassa ja 2,5 kuukautta sairaalassa. Oulun yliopiston neurologin antaman lausunnon mukaan Joukolle on jäänyt epilepsiakohtauksen jälkitila. Hän ei pysty kävele mään huimauksen takia ilman rollaattoria, ja tämän lisäksi hän sairastaa syöpää. Joukon omaishoitajana on toiminut nyt puolentoista vuoden ajan vaimo Pirjo, 64.

– Meillä on päivät sem moisia, että heräämme aamu puuron keittoon ja ulkoilua vähän tuossa, mieheni käve lee rollaattorin kanssa. Sitten lounaan laittoa ja käymme kaupalla, Pirjo kertoo.

Pirjo jäi seitsemän vuot ta sitten eläkkeelle alaraajan liikuntavamman takia. Ennen sairastumistaan Jouko auttoi häntä esimerkiksi raskaiden ostoskassien kantamisessa.

Nyt kun Jouko ei pysty enää auttamaan, Pirjo on tarvinnut kotitöiden takia kipupiikkiä selkään. Kaikkein raskaim missa töissä joudutaan käyt tämään ulkoisia palveluita.

– Onneksi kyläapu käy kesällä auttamassa ruohon

leikkuussa, mutta talvella on pitänyt ostaa aurauspalvelu, kun meillä on tosi iso piha, Pirjo kertoo.

Oulunkaaren kuntayhty män omaishoidon tuen myön tämisen perusteissa sanotaan alimmasta palkkioluokasta, että hoidettava ei kykene it senäiseen asumiseen, vaan tarvitsee runsaasti hoitoa, huo lenpitoa, ohjausta ja valvontaa useimmissa henkilökohtaisis sa päivittäisissä toiminnoissa, kuten selviytymisessä ruokai lusta, peseytymisestä, pukeu tumisesta, WC-käynneistä ja lääkityksestä.

Pirjo saa omaishoidon tukea alimman palkkioluo kan mukaisesti 423,61 euroa kuukaudessa, tuki kaksinker taistettiin tälle vuodelle hänen valitettuaan asiasta. Joukolla viime vuonna ollutta taksikort tia ei ole uusittu tälle vuodelle. Pirjo on tammikuusta lähtien selvitellyt asiaa Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa ja tehnyt useita valituksia.

Neurologin lausunto Jou kon tilasta ei ole muuttunut kahden vuoden aikana. Hui maus jatkuu edelleen, ja Pirjo kertoo, että Jouko on kaatunut kaksi kertaa pahasti sen takia.

– Minä sanoin, että mene levähtämään vähäksi aikaa, niin hän makuuhuoneessa kaa tui ja löi päänsä. Ambulans si piti soittaa, ja neurologin tykönä piti silloinkin käydä Oulussa, Pirjo kertoo toisesta kaatumisesta.

Koematkan avulla tulee todeta, pystyykö henkilö kul kemaan yksin julkisilla kul kuneuvoilla. Kun taksikort tipäätöstä käsiteltiin Pirjon valituksen jälkeen uudelleen, Jouko istui paikoillaan pysy neessä palvelulinjan autossa.

Pirjo pitää tätä asiakkaan halveksimisena ja kertoo ole vansa neuvoton, koska asiaa Oulunkaarella hoitavaan hen kilöön ei saa yhteyttä.

– Minä en tiedä nyt ol lenkaan, keneen minä otan yhteyttä, kun sijaista ei ole määrätty. Tämä on ihan hul luksi mennyt tämä asia, täällä vanhuksilta otetaan kaikki edut pois.

Pirjo sanoo, että se tekisi molemmille hyvää, kun Jouko lähtisi iloisena kavereidensa luo ja hän itse saisi hengäh dystauon. Nyt Jouko istuu ko tona, katsoo urheilua ja laskee, montako rekkaa menee tiellä. Pirjolla on 12 vapaapäivää räs tissä, koska hän ei ole pysty nyt pitämään niitä. Hän kertoo sosiaalityöntekijän kysyneen, miksi hän ei ota Joukoa lomal le mukaan.

– Jos ollaan asiasta perillä, miten minulle voidaan sanoa niin? Minä sanoin, että nämä ovat minun lakisääteisiä va paapäiviäni.

Omaishoitajille luvataan lisää tukea

Utajärven ja Vaalan perhe palveluiden palveluesimies Tarja Kinnunen kertoo, että hänen mielestään yh teistyö omaishoidettavien ja omaishoitajien kanssa sujuu hyvin. Oulunkaaren kun tayhtymän omaishoidon tuen myöntämisen perusteiden mukaan palvelutarpeen arvi ointi tehdään esimerkiksi yli 65-vuotiaiden osalta ikäihmis ten palveluissa. Arvioinnin te kee palveluohjaaja ja päätök sen vanhuspalvelujohtaja.

Pohjois-Pohjanmaan hy vinvointialue vastaa ensi vuoden alust a lähtien sosi aali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämises tä. Hyvinvointialueen järjes tämissuunnitelma julkaistiin viime viikolla.

Ikäihmisten yhteisten pal veluiden palvelualuejohtaja Marko Niiranen kertoo, että omaishoitajuuden myöntämi sen kriteereitä on luotu yhteis

työssä perhe- ja sosiaalipalve luiden ja Omaishoitajaliiton kanssa, jotta kriteerit olisivat kaikille yhdenmukaiset.

– Tulemme käyttämään

RAI-mittareita esimerkiksi ikäihmisten hoidontarpeen ja toimintakyvyn mittaami seen, että saamme yhden mukaista dataa ja pystymme

myöntämään tasa-arvoisesti omaishoidon tukea niille, jot ka ovat siihen oikeutettuja.

Niirasen mukaan omaishoi totyössä sekä päätöksenteko että yhteydenpito on ollut hajaantunutta. Hän sanoo, että kun hyvinvointialueella omaishoitajan jaksamiselle annettava tuki keskitetään Omaishoitokeskukseen, se tulee olemaan aiempaa vah vempaa.

– On koettu haasteeksi se, että kontaktointi omaishoi tajaperheeseen on sattuman varaista ja vähän riippuu aina siitä, miten on aikaa. Omaishoitokeskuksessa yh teydenpito on keskitetty ihan sieltä omaishoitajuuden alusta jälkihoitoon, kun omaishoita juus päättyy esimerkiksi hoi dettavan kuolemaan.

Omaishoitokeskus huoleh tii esimerkiksi valmennuksis ta, vapaiden järjestämisestä, omaishoidon tuen myöntämi sen perusteista, palkkioista ja niiden maksusta. Omaishoita jat saavat lakisääteistä neuvon taa, ja keskuksessa pidetään huolta siitä, että he käyvät hyvinvointi- ja terveystarkas tuksissa, jotka ovat erittäin tär keitä heidän toimintakykynsä ja jaksamisensa kannalta.

Mika Hamari

Jouko Inkinen sai epilepsiakohtauksen kaksi vuotta sitten, ja Oulun yliopiston neurologin antaman lausunnon mukaan hänelle on jäänyt siitä jälkitila. Vaimo Pirjo toimii hänen omaishoitajanaan. (Kuva: Elisa Kinnunen)

Utajärvellä Kauneushuone

Hehkeässä ripsiä pidentävä ja muotoileva Mervi Räisänen halusi seitsemän vuotta sit ten vastapainoa lähihoitajan kolmivuorotyöhön ja suoritti klassisten ripsienpidennysten koulutuksen. Tuolloin piden nykset eivät olleet vielä niin paljon pinnalla kuin tällä het kellä, mutta puskaradio alkoi heti toimia.

– Rupesin kotona niitä tekemään kavereille, sitten

kaverin kaverit rupesivat ky selemään. Laitoin heti toimi nimen, kun alkoi sitä kysyntää olla, Räisänen kertoo.

Räisänen on havainnut, että tällä hetkellä katukuvassa lä hes jokaisella naisella näkyy ripsienpidennys. Kyseessä ei ole vain nuorten juttu, sil lä hänellä itselläänkin käy 18–70-vuotiaita asiakkaita.

Ala kehittyy, ja klassi nen koulutus tarjoaa muille koulutuksille hyvän pohjan.

Omaa osaamistaan jatkuvasti kehittävä Räisänen on suorit tanut esimerkiksi volyymi ripsikoulutuksen. Klassisessa pidennyksessä tulos on ripsi värimäinen, kun taas volyy miripset antavat tuuheutta ja näyttävyyttä.

– Klassisissa pidennyksissä omaan ripseen liimataan yksi paksumpi kuitu, volyymiripsi pidennyksissä voidaan laittaa ohuesta kuidusta tehtyjä viuh koja. Viuhkat tehdään käsin, ja

Kauneus

oman ripsen kunto ja paksuus vaikuttavat siihen, kuinka iso viuhka voidaan tehdä turval lisesti, niin että omat ripset eivät kärsi.

Ripsienpidennysten teke mine n pinsettien avulla on huolellisuutta vaativaa, pik kutarkkaa työtä. Räisänen kertoo varaavansa uusiin pi dennyksiin 2,5 tuntia aikaa. Esimerkiksi volyymiripsipi dennyksissä hän tekee ensin muutamasta kuidusta viuhkan, etsii luonnonripsen, liimaa sii hen kuidut ja odottaa liiman kuivumista.

Myös volyymipidennyksiä voidaan tehdä luonnollisen näköisinä, ja jos omat ripset ovat harvassa, niitä saadaan korjattua viuhkojen avulla. Räisänen kertoo, että ripsien kaarevuus ja kuitujen käyttö katsotaan aina yksilöllisesti asiakkaan silmän ja kasvojen muodon mukaan. Ripselle ei laiteta enempää painoa kuin se jaksaa kantaa.

Räisäsellä on koulutus myös ripsien kestotaivutusten tekemiseen. Hän kertoo sen antavan usean viikon ajaksi näyttävyyttä, kun omat ripset taivutetaan yläluomelle sili konityynyn päälle, käsitellään kahdella aineella ja tehdään kestovärjäys. Taivutuksen voi uusia tietyin väliajoin.

Ripsienpidennysten tekeminen pinsettien avulla on huolellisuutta vaa tivaa, pikkutarkkaa työtä. Mervi Räisänen varaa uusiin pidennyksiin 2,5 tuntia aikaa. (Kuva: Mervi Räisänen)

Ripsistä on tärkeää pitää hyvää huolta

Tällä hetkellä hoitovapaalla olevalla Mervi Räisäsellä käy asiakkaita muutamana päivänä kuukaudessa, ja tahti on hä nen mukaansa vuoden ikäisen tyttären kanssa erittäin sopiva. Monen vuoden ajan käyneitä vakioasiakkaita käy Oulusta asti, ja puskaradio toimii edel leen, sillä sosiaalisessa medi assa tulee kyselyitä.

Räisänen kertoo, että pi dennyksen aikana voidaan keskustella asiakkaan kanssa, mutta hauskoille jutuille nau raminen ei oikein onnistu, koska ripset eivät voi liikkua. Yleensä vakioasiakkaiden kanssa vaihdetaan alussa kuulumiset, ja usein asiakas nukahtaa pidennyksen aikana hoitopöydällä. Usein ripsien pidennyksen taustalla on halu

helpottaa arkirutiineja.

– Minulla varmaan asiak kaat, jotka käyvät ripsipiden nyksessä, haluavat helpottaa arkea, että ei ole aamulla ai kaista heräämistä ja ripsivärin laittamista. On huolitellun nä köinen, kun on pidennykset.

Ripsillä on tärkeä tehtävä silmän suojaamisessa. Piden nettyjen ripsien puhtaana pitä minen on erityisen tärkeää, jot ta ne eivät kerää likaa ja altista silmää tulehduksille. Aina rip sienpidennyksen jälkeen Mer vi Räisänen antaa asiakkaalle kotihoito-ohjeet mukaan.

– Niitä pitää huoltaa, jos haluaa, että ne pysyvät hyvinä. Pääsääntöisesti minulla asiak kaat käyvät kolmen tai neljän viikon välein ripsihuollossa, he varaavat jo edellisen käyn nin yhteydessä seuraavan ajan.

Mika Hamari

Utajärvellä Kauneushuone Hehkeässä ripsiä pidentävä ja muotoileva Mervi Räisänen suoritti seitsemän vuotta sitten klassisten ripsienpidennysten koulutuksen ja on sen jälkeen täydentänyt ammattitaitoaan useilla koulutuksilla. (Kuva: Mervi Räisänen)

Pikkaralassa

toimii luottamustehtävissä Pohjois-Pohjanmaan hyvin vointialueen valtuutettuna ja turvallisuuslautakunnan jäse nenä sekä Oulun kaupungin valtuutettuna ja rakennuslauta kunnan puheenjohtajana. Kou lupoliisina ennaltaehkäisevää työtä Oulun seudulla Hailuo don ja Ylikiimingin välisellä alueella tekevä Rasinkangas kertoo lasten ja nuorten pa hoinvoinnista, että on ollut todella levoton syksy, etenkin alakouluikäisten keskuudessa.

– On ilkivaltaa, vahingonte koa ja väkivaltaa. Sen väkival lan määrä minua huolestuttaa, se on lyömistä, kuristamista ja potkimista.

Rasinkangas on jututtanut lapsia ja nuoria ja tehnyt pää telmiä väkivallan syistä. Pie netkin lapset surffaavat netissä ja pelaavat paljon sellaisia vä kivaltaa sisältäviä pelejä, jotka eivät ole heille ikärajasuosi tuksiltaan soveliaita. Nukku maan mennään myöhään, ja nukahtamisen jälkeen nähdään painajaisia.

– Se näkyy koulussa vä symisenä, joka aiheuttaa sitä, että ärsytyskynnys on matala. Kun pienetkin asiat ärsyttävät, helposti nyrkkikin heilahtaa. Arkirytmin olisi tärkeää olla kunnossa. Siihen liittyy ra vinto, n ukkuminen, ulkoilu ja liikkuminen, ja harrastuk set ovat tärkeitä, Rasinkangas tiivistää havaintojaan.

Pahoinvoinnissa näkyy myös koronapandemian vai kutusta. Osa oppilaista tippui etäopiskelun aikana koulu rytmistä, ja Ra sinkankaan mukaan näyttää valitettavasti siltä, että koulupudokkaiden määrä on lisääntymässä. Mo net nuoret ovat lopettaneet myös pitkäaikaisen harrastuk sensa, kun he eivät ole enää pitkän tauon jälkeen jaksaneet aloittaa uudestaan.

– Mietin sitäkin, minkä takia nuorisomme on hirvit tävän myöhään iltasella ulko na. Joutoajan minimoinnista pitäisi muistaa huolehtia. Harrastuksista saa uusia sosi

Aikuisen asettamat rajat antavat lapselle turvallisuutta

aalisia kontakteja, ja ei tarvitse kuluttaa aikaa tuolla ostarei den kupeessa. Siellä on aika turvatonta tänä päivänä.

Rajat ovat rakkautta

Aikuiset voivat tehdä pää töksiä lasten ja nuorten hyvin voinnin puolesta. Parempaa tulevaisuutta kaavaillessaan Merja Rasinkangas heittää pallon ensin kansanedustajille.

– Jos minä olisin Arkadian mäellä, haluaisin ehdottomasti olla mukana uudistamassa las tensuojelulakia. Nykyisellään laki ei vastaa tämän päivän haasteita eikä edistä lasten ja nuorten turvallista kasvua ja kehitystä.

Rasinkangas hämmästelee sitä, miten puutteellinen lain säädäntö ja byrokratia ovat vieneet sijoitusyksiköiden henkilökunnalta keinot tehdä lastensuojelutyötä. Lapselta ei voi esimerkiksi ottaa kännyk kää pois tai tehdä moniakaan rajoitustoimia ilman todella vahvoja perusteluita ja sosi aalityöntekijän lupaa.

– Silloin kun mennään jo niin pitkälle, että nuori joudu taan sijoittamaan lastensuoje luyksikköön, asiat ovat aika huonolla tolalla. Sen pitäisi olla se viimeinen pysäytys paikka, ja silloin pitää olla rajat, jotka tuovat turvaa lap selle. Sitten kun lastensuojelu laki antaa työkaluja sijoitusyk siköille, ohjeistaa ja velvoittaa vanhempia, niin meillä alkaa olla asiat paremmin.

Rasinkangas kannattaa yh teisöllistä ajattelumallia, että koko kylä kasvattaa. Ensisijai nen vastuu lapsen kasvuympä ristöstä on huoltajilla, joiden tulee huolehtia esimerkiksi siitä, että lapsi käy koulua.

– Tuntuu, että tänä päivänä joiltakin vanhemmilta puuttuu auktoriteetti. Se ei tarkoita, että pitää kurittaa, vaan se on jämäkkyyttä, joka luo tur vallisuudentunnetta lapselle.

Joskus pitää tuottaa myös pettymyksiä, se kasvattaa.

Kun sanotaan, että rajat ovat rakkautta, se on ihan totta.

Koulupoliisi korostaa las ten ja nuorten hyvinvoinnissa

samoin sitä, miten paljon he tarvitsevat empatiaa, aikuisen syliä ja rakkautta.

– Kun soitan vanhemmille jostakin ikävästä asiasta, sa non, että muista kehua nuorta pienistäkin asioista, se voi maannuttaa.

Vanhempainillassa Rasin kangas usein muistuttaa, että se ei riitä, jos nuorelta kysy tään, onko läksyt tehty, vaan tulee myös tarkistaa, että näin on.

– Korostan ennaltaehkäise vässä työssäni sitä, miten tär keää on kouluun sitoutuminen,

että tekee läksyt, lukee kokei siin ja pyrkii saamaan kohtuu hyvän todistuksen, koska sillä on helpompi hakea opiskele maan.

Kiusaaminen saadaan yhdessä loppumaan

Merja Rasinkangas sanoo sitä osaksi kaupungin veto- ja pitovoimaa sekä imagoa, että asumiselle tarjotaan moni puolisesti mahdollisuuksia ja löytyy sekä isompia että pie nempiä kouluja.

– Rakastan kyläkouluja ja maaseutua, koska olen maa seudulta itse kotoisin. Näen niin paljon voimavaraa luon nossa ja metsässä, ja yleensä kyläkoulut sijaitsevat sellai sessa ympäristössä. Sillä on mieletön hyvinvoinnin vai kutus, sen näkee lapsista, kun he tulevat välitunnilta posket punaisina sisälle.

Kodin ohella myös opetta jilla ja koulun muulla henkilö kunnalla on lapsen hyvinvoin nin kannalta valtava merkitys. Rasinkangas toivoo, että kou luille saadaan enemmän psy kologeja, kuraattoritoimintaa ja terveydenhoitajia.

– Silloin kun nuorella on huolta, jota hän haluaa jakaa turvallisen aikuisen kanssa, ammattihenkilöitä tarvitaan. Kaiken a ja o kiusaamistilan teissa ja muissakin on se, että nuori itse menee kertomaan aikuiselle. Se on tärkeintä, muuten valitettavasti ne jäävät

Kun Rasinkangas sovitte lee työssään koulupoliisina kouluissa ilmeneviä kiusaa mistilanteita, hänellä on tapa na sanoa, että työllä on takuu.

– Jos sama kiusaaminen jatkuu, niin minuun voi ottaa uudestaan yhteyttä. Asian sel vittelyä jatketaan, kunnes se saadaan loppumaan.

Asioita selvitellessään Merja Rasinkangas näkee, että lasten ja nuorten kanssa tehdyllä työllä on vaikutusta. Heihin kannattaa aina panos taa.

– Se on minun paras pal kintoni, että näkee hymyn kas voilla ja helpotuksen myös te kijän puolella. Molemmathan siinä ovat uhreja, niin kiusaaja kuin kiusattukin. Kun puhutan nuoria ikävissäkin asioissa, olen huomannut, että pahinkin kiusaaja tai joku muun rikok sen tekijä, sieltä löytyy ihana, herkkä lapsi.

Mika Hamari

KELA-korvaus KELA-korvaus

10, 90100 Oulu

0400 272 560

90100 Oulu

10, 90100 Oulu p. 0400 272 560

0400

Koulupoliisina ennaltaehkäisevää työtä tekevä Merja Rasinkangas korostaa lasten ja nuorten hyvinvoinnissa sitä, miten paljon he tarvitsevat empatiaa, aikuisen syliä ja rakkautta. Auktoriteetti on lapselle turvallisuudentunnetta tuovaa jämäkkyyttä.

Uuden yrittäjän työhyvinvointi

Yrittäjäksi ryhtyminen on usein suuri murros omaan tapaan tehdä työtä, ottaa vas tuuta ja kehittää tietojaan sekä taitojaan oma-aloitteisesti. Ajankäytön hallinta koros tuu – kaikkeen ei ole mah dollisuutta panostaa vaikka haluaisikin, eikä kaikkeen ole aina järkevää käyttää kes kittymistään ja voimavarojaan (taloudellisista varoista puhu mattakaan!). Samanaikaisesti vahva draivi saada yritystoi minta haluamalleen tolalle on suuri ja yrittäjä saattaa tehdä suuriakin kompromisseja sen suhteen, kuinka pitkälle on valmis venymään. Tässä kai kessa oma sekä lähimmäisten hyvinvointi voi helposti jäädä taka-alalle.

Hyvinvointi lähtee oman toiminnan tiedostamisesta

Uusi yrittäjä voi lähteä helposti liikkeelle hyvinvoin tinsa huolehtimisessa havain noimalla ja tiedostamalla tä mänhetkiset toimintamallinsa tehdä työtä ja yritystoimintaa. Noudatteleeko esimerkiksi työpäivän kesto ja jakautu minen vuorokaudelle jotain aiemmissa työtehtävissä opit tua kaavaa (esimerkiksi tyy pillinen kahdeksasta neljään -työ)? Voiko yritystoiminnan luonteen puitteissa muokata oman työnteon ajanjaksoja sen mukaisesti, milloin on esimerkiksi virkeimmillään, milloin on keskimäärin päivän luovimmat hetket tai milloin itseään toistavat perusrutiinit olisivat hedelmällisintä suorit taa. Jos vaikka havaitsee, että mielekkäin aika itselle tehdä työtä on aamupäivällä, kannat taa tuolle ajalle keskittää pal jon ajattelua tai muuten paljon voimavaroja vaativat tehtävät.

Tiedostamista vaatii myös oma työn jaksottaminen. Eri tyisesti suurten työtehtävien

jakaminen pienempiin osioi hin ja siirtyminen loogisesti tehtävästä toiseen voi olla tapa toimia, jossa keskittyneisyys säilyy paremmin, eikä huomio jakaudu kymmeniin eri asioi hin nostattaen lopulta erään laisen väsyneen ”aivosumun”.

Multitasking kannattaa nykytiedon valossa unohtaa –se paitsi kuormittaa suhteet toman paljon voimavarojam me, niin se ei usein paranna lopputuloksen laatua ja mikä pahinta, ei säästä aikaa, vaik ka jatkuva pöhinä tuntuisikin omasta mielestä tuotteliaalta. Tämän voi helposti kokeil la itse testaamalla viikon tai kaksi ilman multitaskingia, keskittymällä täysin aina yh teen työtehtävään kerrallaan.

Taukojen määrä ja laatu

Toiminnan tiedostamiseen työhyvinvoinnin näkökulmas ta liittyy luonnollisesti tauko jen määrä ja laatu. Kuinka

pitkiä kertajaksoja työtä tulee paahdettua ilman taukoja? Koostuvatko tauot sisällä olemisesta kännykkä kädes sä? Tämä on erityisen tärkeää luonteeltaan sellaisille, jotka tekevät ja kokevat pystyvänsä tekemään valtavat määrät työ tä yhtäjaksoisesti.

Kehomme ja mielemme jaksavat vain tietyn määrän mielekästä ja laadukasta koko hyvinvointia ruokkivaa työnte koa, eikä halu suorittaa lisää ja paremmin sitä kovinkaan usein lisää. Perfektionistiset taipumukset on hyvä havain noida ja selvittää niiden juu risyyt.

Taukoja kannattaa pitää joka tunti 5–15 minuuttia sekä pitkä lounastauko pois sa samoista tiloista, joissa tekee työtä. Tauoilla kannat taa käväistä ulkona säästä riippumatta, elektronisten laitteiden käyttäminen kan nattaa jättää minimiin ja antaa lepohetkille (mukaan lukien

tarvittaessa lyhyet päiväunet) tilaa. Siirryttäessä tehtävästä toiseen, kannattaa myös ottaa 1–2 minuutin pysähdyshetki ennen kuin aloittaa seuraavaa tehtävää. Tällaiset mikrotauot ovat palautumisen ja keskitty mis- ja ajattelukyvyn kannalta tärkeitä.

Moni varmasti miettii voi ko tällaisella taukomäärällä saada mitään valmiiksi ja tehtyä! Kun taukoja on riit tävästi, riittää voimavaroja tehokkaampaan ja aikaansaa vampaan työntekoon tavalla, joka ottaa huomioon oman sekä läheisten kokonaishyvin voinnin – ei vain sitä tuleeko lyhyellä aikavälillä loputon määrä työtehtäviä suoritettua (on hyvä tiedostaa, että yrittä jällä työtehtävät eivät tosiaan kaan lopu koskaan). Rajojen asettaminen itselle voi olla haastavaa, mutta asiaa kan nattaa lähestyä kokeilemisen kautta. Kahdesta neljään viik koa kestävällä lisätyllä tauko

toiminnalla näkee jo selvästi, toimiiko tapa itselle – tässä ajassa oma yritystoiminta ei kaadu eikä vahingoitu, vaik ka pelko tästä saattaakin olla läsnä.

Verkostosta voimaa

Yrittäjille on tarjolla suuri määrä ilmaista sekä maksul lista apua ja tukea. Muilta yrittäjiltä ja yrittäjäjärjestöiltä saa vertaistukea helposti kysy mällä. Verkostossa on valtava määrä kokemusta ja tietotai toa – tätä kannattaa hyödyntää. Kukaan yrittäjä ei pysty teke mään kaikkea, puhumattakaan siitä, että kaikkea voisi tehdä hyvin. Tässä olemassa oleva verkosto (tai uuden rakenta minen) voivat auttaa.

Ulkoistaminen on myös hyvä vaihtoehto, joka voi pait si parantaa palveluiden ja tuot teiden laatua sekä myymistä, mutta myös vaikuttaa omaan kuormittumiseen. Ei kannata haalia kaikkia stressaavimpia työtehtäviä, etenkään jos nii hin ei ole osaamista. Uuden opettelu tulee osana yrittä jyyttä, mutta on hyvin useita yritystoiminnan osa-alueita, joiden tehokkaaseen hallin taan voimavarat eivät riitä. Riittävän hyvä on tässäkin pa rempi kuin täydellinen, mutta ulkoistaminen on helppo (jos kin tulee hintalapun kanssa) tapa nostaa yritystoiminnan laajuutta sekä laatua, jättäen ajan ja jaksamisen oman ydi nosaamisen äärelle.

Yrittäjyys voi myös yri tystoiminnasta riippuen olla välillä yksinäistä puurtamis ta. Sosiaalisten suhteiden yl läpito on laaja osa ihmisen hyvinvointia, joten muiden ihmisten kanssa toimiminen, yhteistyöprojektit tai ihan vain sosialisointi ovat tärkeitä. Jos yrittäjätuttuja ja asiakkaita ei vielä suuremmin ole, lukuisat

yleiset ja eri toimialojen yh teistapahtumat ja kokoontu miset ovat lähes viikoittaisia. Seuraa on siis tarjolla!

Arvoperustainen hyvinvointi

Omien motivaatiotekijöi den sekä arvojen itselleen kirkastaminen on oleellinen osa pitkäjänteistä hyvin vointia yrittäjyydessä. Onko yritystoiminnan takana halu esimerkiksi vapauteen, riippu mattomuuteen, nopeaan rahan tekemiseen, muiden ihmisten ja yhteisön vilpittömään aut tamiseen, ympäristön vuok si toimimiseen tai johonkin muuhun perusmotivaatiosta kumpuavaan? Seuraavaksi voi miettiä, tukeeko oma parem pi hyvinvointi tätä tavoitetta. Usein oman ja läheisten hy vinvoinnin vähäinen huomi ointi johtaa heikentyneeseen yritystoimintaan, vaikka aika ja energiankäyttö yrityksen kanssa toimimiseen hieman lisääntyisikin.

Omien tärkeimpien ar vojen pohjalta toimiminen selkeyttää yritystoimintaa ja sen tavoitteita, rönsyily toi minnassa vähenee ja päätök senteko helpottuu. Arvojen mukainen päätöksenteko ei jätä raskasta henkistä taak kaa harteille, jonka arvoista lipsuminen usein tekee hyvin pitkäksi aikaa. Arvoista lip suttaessa työnteossa voi olla jatkuva sisäinen moraalinen ja henkinen konflikti. Arvo jen mukainen toiminta tuo siis yritystoiminnan linjaan muidenkin elämänvalintojen kanssa, eikä yritystoiminta ole enää muusta elämästä erilli nen kokonaisuus, jota tehdään ”yritystoiminnan omilla sään nöillä”. Tämä jos jokin näkyy myös hyvinvoinnissa.

Joonatan Jääskeläinen

oksidipäästöjä

optimoimaan moottorin toimintaa uusimmissa

Kauneus

silmän terveyttä

Hyvinvointi on jokaisen it sensä kokemana asiana lähei sessä yhteydessä terveyteen ja kauneuteen. Oulussa Pak kahuoneenkadulla asiakkaita palvelevan Opti-Silmän yrit täjänä vuodesta 1976 lähtien toiminut optikko Olli Järvi nen tunnistaa näiden kaikkien näkökulmien tärkeyden.

– Tällä hetkellä meillä on neljä työntekijää liikkeessä. Kaikki ovat optikoita, jotka ymmärtävät koko prosessin, miten silmälaseja tehdään ja tutkitaan. Meillä on panostettu laatuun ja ammattitaitoon.

Järvinen sanoo silmälasien olevan osa kauneutta, koska niistä voi nähdä, että ihminen pitää huolta itsestään. Muodin mukaisesti kehykset ovat kas vaneet aiempaa hieman kor keammiksi ja leveämmiksi, mutta monet asiat vaikuttavat.

– Jos on vähän voimakkaat linssit, niin silloin on parem pi, että ne ei ole kovin leveitä, koska se tekee linssistä pak sun ja painavan. Ennen kuin myymme linssin asiakkaalle, laskemme, voiko sitä käyttää niin, ettei se häiritse.

Optikot ja silmälääkärit

tekevät yhteistyötä

Olli Järvinen kertoo sil mien terveyteen liittyvien asioiden olevan nyt paljon ta petilla. Hyvinvointialueet otta vat ensi vuoden alussa vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä, ja ikääntymisen myötä silmäs airauksia esiintyy aiempaa enemmän.

– Selvästi on nyt havaittu, että kapasiteetti näönhuollossa ei riitä eli lähinnä silmälääkä reitä on aivan liian vähän.

Nykyiseen optikoiden kou lutukseen kuuluu myös tietoa terveysasioista. Jos optikko tunnistaa merkkejä esimer kiksi silmänpohjaan tai -pai neeseen liittyvästä sairaudesta, hän voi ohjata asiakkaan sil mälääkärille.

– Yhteistyötähän tämä ni menomaan on, pitää käyttää molempia hyväksi, Järvinen sanoo.

Yleensä silmäongelmista

saa myös itse joitakin merk kejä, kuten esimerkiksi näkyy salamoita tai silmistä vuotaa vettä.

– Kun silmässä rupeaa tun tumaan jotain, joka ei ole nor maalia, niin silloin olisi hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, Järvinen neuvoo.

Silmänpainetauti ei kuiten kaan varoita itsestään, ja jos sitä ei hoideta ajoissa, näköä ei voida palauttaa. Tästä syys tä säännölliset silmänpaineen mittaukset esimerkiksi näön tarkastuksen yhteydessä ovat tärkeitä, etenkin jos tautia esiintyy suvussa.

Silmää ärsyttävään pinnan kuivumiseen on alettu kiinnit tää enemmän huomiota. Järvi nen kertoo piilolasien jonkin verran vaikeuttavan silmien normaalia aineenvaihduntaa, mutta muutamien tuntien käytöstä ei ole haittaa. Optii kan kehityksen myötä nykyi

set materiaalit ovat aiempaa ohuempia ja paremmin hen gittäviä.

Kehitys näkyy myös sil mälasien linsseissä, joissa esimerkiksi erilaisilla pin noitteilla voidaan ehkäistä naarmuuntumista ja heijas tusta. Hämärässä ja pimeässä ajamiseen tehdään ajolaseja.

– Kun on hämärää ja pi meää, pupilli on laaja, ja kun on paljon auringonvaloa, se menee aivan pieneksi. Laaja pupilli taittaa valoa eri tavalla, ja se voidaan ottaa huomioon ajolaseissa, Järvinen kertoo.

Kannattaa katsoa myös kauas

Yli 20 vuoden ajan kulut tajaviranomaisten asiantunti jaoptikkona Oulun ja Lapin läänissä toiminut Olli Järvi nen kertoo, että silmälasit voi saada muutamalla kymmenel

lä eurolla, mutta laatu maksaa enemmän.

– Linsseissä on hirvittävän suuri hintakirjo. Kaukoidästä tuodut linssit ovat kopioita eu

rooppalaisista, ja niiden laatu ei ole ihan sama, mutta hinta on huomattavasti halvempi. Meillä on ollut se periaate alusta saakka, että myymme

parasta mahdollista tuotetta, jolle tulee monen vuoden ta kuu.

Huonolaatuinen linssi vai kuttaa näöntarkkuuteen, mutta siitä ei koidu aikuisen silmälle haittaa. Sen sijaan lapsella sil mä kehittyy koko ajan.

– Jos linssi ei ole oikea, se saattaa tuottaa karsastuson gelmia, ja niitä on äärettömän vaikea korjata. Lapsen näköä pitäisi tutkia hyvin huolella, ja tulisi myydä varmasti hyvää tavaraa, Järvinen korostaa.

Lapsella näkö saattaa muuttua aika paljon yhden vuoden aikana. Likitaitteisuus on lisääntynyt nuorten keskuu dessa todella paljon.

– Sitä on tutkittu, ja yleen sä suurin syy on tämä, kun ihmiset lukevat kännyköitä ja tabletteja ja katsovat monta tuntia päivässä vain lähelle. Sen takia pitäisi katsoa aina välillä tähtiä tai mennä ran taan katsomaan merelle, että riittävän kauan aikaa katsotaan riittävän kauas, optikko Olli Järvinen neuvoo.

Näöntarkastuksessa erilais ten linssien ja myös tippojen avulla silmä voidaan laukaista eli pakottaa katsomaan, vaikka se ei näe kunnolla.

Elämme aistiemme varas sa, ja siksi niistä kannattaa pi tää hyvää huolta. Kun kaiken näkee terävämmin, maailma kirkastuu kauneudelle.

Mika Hamari

Lapsella silmä

korostaa, että lapsen näköä pitäisi tutkia hyvin huolella ja tulisi myydä laadultaan ensiluokkaisia

Uusi ajokorttilaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2018. Uudistuksella haluttiin sel keyttää ja keventää ajokortti sääntelyä liikenneturvallisuu den vaatimukset huomioiden. Yhtenä keskeisistä uudistuk sista 17-vuotiaat voivat saada B-ajokortin ikäpoikkeusluvan perusteella.

Ajokorttilain hyväksymi sen yhteydessä eduskunta edellytti seurantatutkimusta lakimuutoksen toteutumisesta ja vaikutuksista. Liikenne- ja viestintävirasto on toteuttanut ministeriön toimeksiannosta seurantatutkimuksen, jonka toinen osa tilastollisine ana lyyseineen julkaistiin tänä vuonna 5. syyskuuta.

Ajokortin ikäpoikkeuslu valla hankkineissa on suh teellisesti enemmän miehiä. Kaikissa ikäryhmissä havait tiin miesten ajokäyttäytymisen riskihakuisuutta.

Vuonna 2018 ajokortti uudistuksen jälkeen 17-vuo tiaiden uusien henkilö- ja pakettiauton kuljettajien to dennäköisyys joutua henkilö

tia, kun se oli 18–19-vuotiailla 0,56 prosenttia. Seurannassa on todettu, että Suomen lii kenneturvallisuudessa jatkuu positiivinen kehitys myös nuorilla kuljettajilla. 17-vuo tiaiden henkilövahinko-onnet tomuuden todennäköisyys oli vuonna 2020 laskenut 0,54 prosenttiin eli alemmaksi kuin 18–19-vuotiailla kaksi vuotta aiemmin.

Ajokorttilakia päivitetään tulosten perusteella

Käynnissä olevassa hank keessa ajokorttilain muutta misesta on tarkoitus päivittää ajokorttisääntelyä seurantatut kimuksesta saatujen tietojen pohjalta. Liikenne- ja vies tintäministeriön kuljetus- ja pätevyysyksikön erityisasian

tuntija Saara Louko kertoo, että hankkeen ensisijaisina tehtävinä on parantaa nuor ten liikenneturvallisuutta ja mahdollistaa heidän itsenäistä liikkumistaan. Hallituksen esi tyksen mukaan ajokortin voisi jatkossakin saada 17-vuotiaa na, sillä tarvetta pidetään osal la nuorista perusteltuna.

– On huomattu, että myös alle täysi-ikäisillä nuorilla on perusteltuja liikkumistarpeita, täytyy kulkea oppilaitoksiin ja harrastuksiin. Tarpeen laajuus on nähtävissä siitä, miten pal jon ikäpoikkeuslupia on haet

Tällä hetkellä noin 27 pro senttia nuorista eli noin 16 000 henkilöä vuodessa suorittaa B-ajokortin 17 vuoden iässä.

Liikenneturvallisuuskuu tion mukaan liikenneonnetto muuksien vakavien seuraus ten määrä on onnettomuuden riskin, vakavuuden sekä al tistuksen eli ajomäärien tulo. Hallitus esittää ajokorttilakiin useita nuorten liikenneturvalli suutta parantavia uudistuksia. Ikäpoikkeusluvan tilalle esi tetään huoltajalta tarvittavaa suostumusta.

– Tässä ei ole kyse siitä, että ajokortti-ikä varsinaises ti laskisi henkilöauton osalta 18:sta 17 vuoteen, vaan edel leen on edellytyksenä, että huoltaja antaa suostumuk sensa ajokortin hankkimiselle, Saara Louko täsmentää.

Esityksen mukaan 17-vuo tiaan kyydissä saisi olla vain yksi matkustaja, hänen tulisi käyttää alaikäisen kuljettajan tunnusta ja hän ei saisi ajaa yön tunteina klo 00–05 hen kilö- eikä pakettiautolla.

– Alaikäisen kuljettajan tunnus tukee meidän näh

däksemme nuoren kuljettajan orientoitumista siihen, että hänen pitää noudattaa näitä tiettyjä rajoituksia. Se tukee myös liikennevalvontaa. Yöai kaisen ajamisen rajoittaminen vähentää altistumista, koska kilometrejä ei synny siihen ai kaan, jolloin onnettomuudet ovat todennäköisimpiä. Sitten matkustajamäärä sitä kautta, että jos onnettomuus sattuu, siinä on vähemmän osallisia. Kuljettaja voi keskittyä pa remmin ajamiseen ja ei ole vastuussa muiden kyyditse misestä, Louko kertoo.

Lausunnoista saadaan tärkeää palautetta

Keskeiset liikenne- ja autoalan toimijat ovat anta neet lausuntonsa hallituksen esityksestä. Seuraavassa on pari poimintaa esimerkkeinä liikenneturvallisuudesta käy tävästä arvokeskustelusta.

Yhtenä liikenneturvalli suutta parantavana toimen piteenä hallitus esittää myös ajoradalla suoritettavan harjoittelun palauttamista ajo-opetukseen. Autoliitto ei lausunnossaan kannata ajo harjoitteluratojen pakollista hyödyntämistä sillä perusteel la, että merkittävä osa radoista ei enää vastaa 2000-luvun ajo neuvoilla edellytettäviä vaati muksia ja korjausinvestoinnit johtaisivat merkittävään kus tannusten nousuun.

Liikenneturva ehdottaa lausunnossaan ensisijaisesti, että henkilöauton ajokortin suorittamisen ikä on kaikille 18 vuotta. Oulun aluetoimi pisteen yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski toteaa, että vaik

ka myös nuorten kuljettajien kohdalla kehitys on ollut vii me vuosina oikeansuuntainen, he ovat aina olleet määräänsä nähden yliedustettuina vaka vissa liikenneonnettomuuk sissa.

Kalmakoski sanoo, että pelkästään kuljettajan moti vaatio ei riitä, jos tunnetilan säätelytaidot ovat vielä kehit tymässä. Yhteyspäällikkö on huolissaan siitä, että aika pieni huolimattomuus liikenteessä, piittaamattomuudesta puhu mattakaan, voi johtaa jopa ihmishenkien menetykseen.

– Aivotutkijat tietävät, että aivojen kehitys jatkuu yleensä 24–25 vuoteen saakka. Mistä löydetään se perustelu, että annetaan vuotta aikaisemmin, kun 18 vuotta on ollut ikäraja? Jos ratkaisu tehdään liiken neturvallisuusperustein, niin mitkään mittarit eivät osoita siihen suuntaan, että ajokort ti-iän alentaminen johtaisi nuorten kannalta parempaan liikenneturvallisuuteen.

Erityisasiantuntija Saara Louko kertoo, että kaikki lau sunnot luetaan hyvin tarkkaan ja niiden pohjalta koetetaan hakea täsmennyskohteita.

– Tämä on meille arvokas ta palautetta, myös vastustus.

Jos jokin asia saa hyvin voi makasta vastustusta, niin totta kai sitä sitten arvioidaan, onko toista tapaa saavuttaa se, mitä muutoksella pyritään saavut tamaan.

Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle toukokuussa. Asian käsittely jatkuu, ja eduskunta päättää ajokorttilain muuttamisesta mahdollisesti tämän vuoden puolella.

Mika Hamari

Ennakoiva ajaja säästää polttoainetta

Taloudellinen, turvallinen ja ennakoiva ajo kulkevat käsikädessä. Jos ajat enna koivasti, ajat samalla myös taloudellisesti ja turvallises ti. Liikenneturva suosittelee rauhallista ajotapaa, joka antaa aikaa muun liikenteen havainnointiin ja jonka avulla säästää myös euroja.

Turha kiihdyttäminen pois

Taloudellinen ajaminen on sujuvaa ja tehokasta ajamista. Jos liikennetilanne sallii, kan nattaa ylläpitää tasaista nope utta ja välttää pysähtymisiä.

Turha kiihdyttäminen esimer kiksi liikennevalojen välillä kuluttaa polttoainetta enem män eikä juurikaan nopeuta matkantekoa. Koko matkan keskinopeus on yleensä suu rempi, kun ajaa rauhallisesti.

Moni meistä tietää, miten tutuilla reiteillä liikennevalo jen rytmit toimivat. Jos tiedät, että valot ovat punaisella, on turhaa kiihdyttää niihin. Jos ajat rauhallisesti, valot ehtivät vaihtua vihreiksi ja pääset jat kamaan matkaa ilman turhaa pysähdystä.

Turvavälit mahdollistavat havainnoinnin

Jos ajat edessä olevan pus kurissa kiinni, et pysty en nakoimaan tulevia tilanteita. Näet vain edellä ajavan taka valot. Silloin joudut polkai semaan jarrua jo pienestäkin jarruvalojen välähdyksestä.

Liian lähellä ajaminen tekee ennakoinnista lähes mahdo tonta.

– Riittävän turvavälin avul la useasti riittää vain jalan höl lentäminen kaasupolkimelta, joka on huomattavasti talou dellisempaa kuin jatkuva kaa su-jarru-kaasu-jarru-pumppai lu, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savo lainen.

Viestiminen on välittämistä

Laita vilkku päälle ajoissa, kun lähestyt risteystä ja olet kääntymässä. Näin risteykseen toisesta suunnasta tulevat tie tävät sinun kääntyvän, jolloin he voivat jatkaa matkaa py sähtymättä. Vilkun käyttö su juvoittaa liikennettä yleisesti.

Kun lähestyt autolla suoja tietä, hidasta ajoissa ja viesti esimerkiksi käden heilau tuksella jalankulkijalle, että suojatien ylitys on hänelle turvallinen. Näin jalankul kija ehtii suojatien yli ennen kuin sinun tarvitsee pysähtyä ja pääset jatkamaan matkaa si ilman turhia jarrutuksia ja kaasutuksia.

– Moni kritisoi moikkaami sen olevan turhaa, koska lain mukaan toimimisesta ei pi täisi kiittää. Mutta käden hei lautus on hyvä ajatella myös kuittauksena, että ”minä näen sinut ja huomaan, että sinä näet minut”, tarkentaa Savo lainen. – Kaikki liikenteessä tapahtuva viestintä helpottaa omaa ja muiden matkantekoa, Savolainen neuvoo.

Viisi vinkkiä taloudelliseen ajoon

- Esilämmitä auto.

- Aja tasaisen rauhallisesti – vältä turhia kiihdytyksiä.

- Pidä riittävä turvaväli edellä ajavaan.

- Hiljennä nopeutta.

- Kerro muille aikeistasi ja tulkitse muiden viestejä.

Vaalan kunnan kirjastossa on meneillään #munkirjas to-hanke, jonka tavoitteena on kehittää Vaalan kunnan kirjastopalveluiden saavutet tavuutta sekä edistää lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukemis ta. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan erilaisia lukemista edistäviä innovatiivisia mene telmiä. Hanke on saanut ra hoitusta Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirastolta.

Hankkeella on monia po

sitiivisia vaikutuksia: Vaalan kunnan hyvinvointiosaston ja sivistysosaston työntekijät hyötyvät hankkeesta, kun voi vat oppia ja ottaa käyttöön uu sia menetelmiä lapsi- ja nuo risotyössä sekä opetuksessa.

Hanke vahvistaa huoltajien ja vanhempien roolia lasten ja nuorten lukemisen edistämi sessä.

Hanke vahvistaa kirjasto palveluiden roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Hankkeessa järjestetään lisäksi erilaisia työpajoja ja tapahtumia eri alan toimijoi den kesken sekä kutsutaan kirjailijavieraita ja annetaan kirjavinkkejä. Myös kirjas ton lasten ja nuorten osastoa kehitetään viihtyisämmäksi. Lasten ja nuorten osaston suunnittelu on jo aloitettu –käytännön toteutus tapahtuu pikkuhiljaa.

Kotipitäjä

raimo.klasila@maaseutulehdet.fi

Myyntineuvottelija: Satu

joulukonsertti

kirkossa

jelmistoon tulee jouluisten laulujen lisäksi mukaan myös muutama läheiseen itsenäi

syyspäivään liittyvä laulu. Risto Vähäsarjan johtama Jou lukuoro on perinteisesti avoin myös Vaalan ulkopuolella asu ville laulun harrastajille.

044

satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi

Toimittaja: Mika

p. 050

mika.hamari73@outlook.com

Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi

Koronan

syystalvella

THL suosittelee syystal vella 2022 uutta koronan te hosterokotusta sairastetuista taudeista riippumatta kaikille 65 vuotta täyttäneille 18 vuot ta täyttäneille lääketieteelli siin riskiryhmiin kuuluville (Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät) voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuot

ta täyttäneille (Katso ohjeet: Voimakkaasti immuunipuut teisten koronarokotukset)

Tehosteannos voidaan poikkeuksellisesti antaa myös muille 18 vuotta täyttäneille erityisistä syistä yksilöllisen harkinnan ja riskinarvion pe rusteella esimerkiksi työko mennuksen tai matkan koh

demaan vaatimusten vuoksi.

Tehosterokotteen voi antaa, kun edellisestä rokotuksesta tai taudin sairastamisesta on kulunut vähintään kolme kuu kautta. Suosittelemme, että rokote annetaan pääasiassa marras-joulukuussa yhtä aikaa influenssarokotteen kanssa.

Kausi-influenssarokotukset

Muhoksella

Influenssarokotteen saavat kansallisessa ohjelmassa mak sutta ne, joiden terveydelle in fluenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä.

Maksuttomaan influenssa rokotukseen ovat oikeutettuja

- Sosiaali- ja terveyden huollon sekä lääkehuollon henkilöstö

- Raskaana olevat naiset

- Kaikki 65 vuotta täyttä neet

- Alle 7-vuotiaat lapset

- Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat

- Varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaeh toisen asepalveluksen aloit tavat

- Vakavalle influenssalle erityisen alttiiden lähipiiri (samassa taloudessa asuvat

tai viikoittain heidän kanssaan kasvotusten tekemisissä olevat henkilöt). Vakavalle influens salle erityisen alttiita ovat - voimakkaasti immuu nipuutteiset ihmiset - vakavasti sairaat ihmiset - perussairaat ja huono kuntoiset 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat - vakavalle influenssalle alttiit ihmiset, joille rokotetta ei voida antaa - alle 6 kuukauden ikäiset lapset - raskaana olevat.

Jos et ole oikeutettu ilmai seen rokotteeseen, voit ostaa rokotteen apteekista reseptillä. Ota Kela-kortti mukaan roko tuskäynnille.

Rokotuskäynnille tulee varata aika. Rokotukset an netaan pääsääntöisesti Päivä

keskuksessa. Voit varata ajan nettiajanvarauksen kautta tai rokotuspuhelimesta p. 044 4970 112 (ma-to klo 12-14).

Influenssarokotuksen yh teydessä voi saada koronate hosterokotteen jos on tähän oikeutettu. Katso lisää.

Alle 7-vuotiaat lapset ja raskaana olevat rokotetaan neuvolassa neuvolakäynnin yhteydessä, tai neuvolan ro kotuspäivänä ma 14.11. klo 8.00-16.00 ja pe 16.12. klo 8.00-16.00 ilman ajanvarausta. Osoite Hoitokuja 5 A.

2–6-vuotiaille lapsille rokote voidaan antaa nenä sumutteena. Nenäsumutero kotteita on tarjolla rajallinen määrä. Nenäsumuterokote annetaan vain yhden kerran, myös silloin kun se on lapsen ensimmäinen influenssaroko te.

Huollot ja varaosat Mersullesi

MERCEDES-BENZ-huollot

palvelu

Mobil-öljyt

takuulla

Oulu Kallisenhaara 4 Varaosat, p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi Korjaamo, p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi

mbosa.fi

Keminmaa Teollisuuskylänraitti 10 keminmaa@mbosa.fi p.08 613 9003

LUKKO, Rauma