Nro 4
•
Kotipitäjä
23.2.2022
1
Teemana koulutus sivut 4-8
Kotipitäjä MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MADEKOSKI • JUURUSSUO • HEIKKILÄNKANGAS • PIKKARALA
23.2.2022
4
Aito paikallinen ja palveleva kiinteistöjen varustelun ja turvallisuuden erikoisliike
TEHTAAN MYYNTIAUTO TORILLA TORSTAINA (parittomat viikot)
MUHOS
LAATUMERKKIEN SUUNNITTELU, ASENNUS JA HUOLTO
(K-Supermarket Mimmi)
09.00 - 15.00 PERJANTAINA (joka viikko)
Abloy, Assa, Chiron, Dahua, Dorma, DSC, HHL, iLOQ, Jablotron, Katrin, Keya, Master Lock, Oviku, Rollock, Rosslare, Sony, Tunstall, Yale...
UTAJÄRVI
09.00 - 10.30
VAALA
11.00 - 13.00
PALTAMO (tori) 14.00 - 15.00
MAKKARAKASSI 10€
HERKKU-
KASSI
20€
Välikatu 15, 87100 Kajaani, p. 08 633 2233, fax 08 629 393
www.kajaaninlukko.fi helatalo@kajaaninlukko.fi
p. 050 307 5439
PALVELEMME AUKIOLOAIKOJEN PUITTEISSA NORMAALISTI Vaalan Katsastus
Utajärven Katsastus
Avoinna torstaisin 9-16
Avoinna keskiviikkoisin 9-16
Muhoksen Autokatsastus Avoinna ma-pe 9-17
www.avainasemat.fi
Konetien Katsastus Oy Puh. (08) 3117 161
Utajärvi (Hiltulantie 2)
Puh. (08) 3117 171
SANKIVAARA LÄHTÖ / 39 KM
OULU
KILPAILUKESKUS HUOLTOPISTEET LÄHTÖ & MAALI
69 KM REITTI 39 KM REITTI 22 KM REITTI
MUHOS LÄHTÖ / 69 KM
MUHOS
www.tervahiihto.fi
TERVETULOA!
Vaala (Puusepäntie 1)
RITAHARJU MAALI / 69/39/22 KM
HIUKKAVAARA LÄHTÖ / 22 KM
Muhos (Koivikontie 5)
Puh. (08) 3117 171
” Moneen otteeseen vireillä ollut hanke hiihtoseuran perustamiseksi huolehtimaan Oulun hiihtokilpailujen toimeenpanemisesta toteutui 7.1.1902, jolloin pidettiin Oulun Hiihtoseuran perustava kokous.” (Lähde: Oulun Hiihdot)
Kotipitäjä
2
eKukka logo-originaalit vaaka
Jussilantie 2 Vanhatie 29, 91600 91500 Muhos CMYK (paino) harmaasävy CMYKUtajärvi Puh. (08) 5333 779 Puh. (08) 5421 866
eKukka.fi Kukkien koti
eKukka.fi www.tuomenkukka.fi Kukkien koti
eKukka.fi
eKukka.fi
Kukkien koti
Kukkien koti
Kukkien koti
Kukkien koti
VALITSE REMONTTI. VOITA REMONTTI. Kattoremontti Ränniremontti
Nro 4
•
23.2.2022
Isot ratkaisut edessämme
O
lin Euroopan parlamentissa EU-Venäjä-valtuuskunnan jäsen kymmenen vuotta, joista viimeiset RGM (www) viisi vuotta valtuuskunnan 1.varapuheenjohtaja. Jo silloin oli näkyvissä vaara EU-Venäjä-suhteiden lukkiutumisesta kielteiselle uralle. Presidentit ja EU-maiden pääministerit toki tapasivat toisiaan, mutta eKukka.fi Kukkien koti erilaisten pakotteiden seurauksena parlamentaarikoilta oli kielletty tapaamiset. Onneksi kuitenkin diplomatian rattaat pyörivät, tosin natisten, mikä esti välien totaalisen eKukka.fi Kukkien koti jäätymisen. Juuri nyt jännitys kiristyy edelleen. Taustalla on UkKukkien koti raina, mutta syvimmillään kysymys on uuden maailman rakentamisesta, missä kaksi autoritaarista maata, Kiina ja Venäjä sekä heidän autoritaariset johtajansa Vladimir Putin ja Xi Jinping ovat saamassa henkisen yliotteen. Heillä on selvästi yhteinen tavoite. Naapurimaamme Venäjä haluaa palauttaa entisen suurvalta-asemansa ja Kiina tavoittelee poliittisen ja sotilaallisen vallan kasvattamista. Nyt uhkauksia satelee toinen toisensa jälkeen ja poliittisen kivun sieto on ainakin tätä kirjoitettaessa viritetty äärimmilleen. Puhutaan avoimesti sodan uhasta. Suomelle tilanne on erittäin haastava. Me täällä Suomessa niinkuin Ukrainassakin haluamme tehdä omia turvallisuuspoliittisia ratkaisujamme. Ensinnä meidän on täällä Suomessa vastattava seuraavaan kolmeen kysymykseen. Kysymys numero yksi on: säilyykö Suomen tilanne ennallaan? Jos arviomme on, että nykyisyyttä ei ole tulevaisuudessa, niin on kiireellistä vastata kysymyksiin heikkeneekö Suomen turvallisuus vai paraneeko se? Luulenpa, että moni meistä suomalaisista pelkää turvallisuutemme heikkenevän. Jotta löytäisimme vastauksia, on luonnollisesti tiedettävä, minkälaisen Venäjän kanssa olemme juuri nyt tekemisissä? Onko Venäjästä tullut aggressiivinen, uutta kansainvälistä järjestystä suunnitteleva ja etupiireistä haaveileva maa, jossa Venäjän vaikutusvalta olisi kuten ennen Neuvostoliiton aikoihin. Onko Ukraina siis yksittäistapaus, vaan onko se pysyvä muutos maan sielussa ja ajattelutavassa? Myös EU-Venäjä-suhteen peruselementit on rakennettu toisenlaista Venäjää varten eivätkä ne seinät kanna, joten mitä tilalle? Venäjä ei siis ole vihollinen, mutta ei ystäväkään kuten aikaisemmin ajateltiin. Kylmän sodan jälkeinen perestroika oli ylioptimistista aikaa. Muistamme hyvin Mihail Gorbatshovin uudistus-
mielisyyden. Venäjä lähestyi länttä, haki yhteyksiä, mutta modernisaatiota ja oikeusvaltiokehitystä ei tapahtunut.Nyt todistamme historiallista muutosta. Venäjä ei koe enää Eurooppaa mallina itselleen. Venäläinen nationalismi on otettava siis vakavasti. ETYJ:n periaatteet tulkitaan eri tavalla, mistä Ukraina kriisi on esimerkki. Me puhumme rajojen koskemattomuudesta. Jokaisella maalla on oikeus tehdä omia turvallisuuspoliittisia valintoja. Venäjä tulkitsee rajat etupiireiksi. Venäjä osaa hybridisodankäynnin eli vaikuttamisen jäsenmaiden yleiseen mielipiteeseen. Mitä sitten pitäisi tehdä? Kaikkien suhteiden perustana pitäisi olla keskinäinen kunnioitus. Näin on niin ihmissuhteissa kuin kansainvälisessä kanssakäymisessä. Diplomatian tie ja tasavertaisuus ovat ainoa vaihtoehto, jos haluamme välttyä tuhoisilta sodilta. Ukraina on hoidettava Minskin sopimusten pohjalta. Toinen tie on vastakkainasettelu. Pakotteita otetaan tiukkaan käyttöön ja kovennetaan keskinäistä kritisointia. Kaikki nostavat puolustusmenojaan ja odotetaan kenen kantti ja talous kestää. Dialogiin pitää uskoa. Yhteistyön kanavia on pidettävä vaikeissakin olosuhteissa auki. Siellä missä yhteistyö sujuu hyvin, sitä pitää jatkaa. Arktinen yhteistyö on esimerkki hyvästä yhteistyöstä, joka hyödyttää niin Suomea, EU:ta kuin Venäjääkin. Kovana on oltava siellä missä pitääkin. Nykytilaa ei saa tekosyy lähentymisprosessin hylkäämiselle.
Liisa Jaakonsaari
Pyydä remonttitarjous. Osallistut samalla arvontaan, jossa voit voittaa valitsemasi remontin.
08-2377 9501
| vesivek.fi
Kirja-arvostelu
Suomi suomettui
Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Kaleva 365 PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija: Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari73@outlook.com Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi
Ville Pernaa, Pimeä vuosikymmen, Siltala Dosentti Ville Pernaa on palannut toimittajan töistä tieteen pariin ja ruotii suomettumista ja sen synkintä vuosikymmentä 1970-lukua. Pernaa venyttää vuosikymmenen v. 1968-1982. Pernaan vuosikymmenen alkuun sijoittuvat Tsekkoslovakian miehitys ja Vanhan ylioppilastalon valtaus. Kirjan ensimmäinen kolmannes on enimmäkseen Suojelupoliisin arkistojen varassa. Tiedot ovat Veikko Puskalan toimittamia Supolle, mutta Pernaa ei mainitse Puskalaa missään vaiheessa, vaikka Puskalan toiminnasta Risto Reuna teki väitöskirjan ja se on julkaistu kaupallisenakin kirjana. Pernaa kirjoittaa myös pohjoismaisesta Nordek-hankkeesta, minkä Neuvostoliitto kaatoi liian läntisenä hankkeena. Ei auttanut pääministeri Koiviston valmistelu eikä presidentti Urho Kekkosen toiminta. Ydinvoimalan rakentamisesta Imatran voima järjesti kilpailun. Ensimmäisessä
kilpailussa oli vain läntisiä yhtiöitä. Kaikki tarjoukset hylättiin ja järjestettiin uusi kilpailu. Myös Neuvostoliitolta pyydettiin tarjous. Läntiset yhtiöt voittivat kilpailun. Kaikki tarjoukset hylättiin. Lopuksi tilattiin ydinvoimala Neuvostoliitosta ilman kilpailua. Imatran voima rakensi siihen läntiset turvajärjestelmät. Kauppaa edisti Neuvostoliiton pääministerin Kosyginin il-
moitus, että NL pitää ”epäystävällisenä tekona” ellei ydinvoimalaa tilata heiltä. Suomalaista yhteiskuntaa piti otteessa ns. ”kotiryssä” systeemi. Neuvostoliiton lähetystössä oli iso joukko vakoilijoita ja diplomaatteja, jotka verkottuivat hyvin iholle suomalaisten vaikuttajien kanssa. Luultavasti NL lähetystö oli paremmin selvillä suomalaisten poliitikkojen ja talouden johtomiesten ajatuksista kuin moni muu. Kuten myöhempi historian tutkimus on osoittanut, NL rahoitti paitsi SKP:n toimintaa, myös Maalaisliitto/Keskustapuoluetta ja TPSL:ää. Rahoittajaa yleensä kuunnellaan herkällä korvalla. Pernaa pitää Tsekkoslovakian miehityksen jälkeisiä vuosia Suomelle uusina ”vaaran vuosina”. Tähän tulkintaan ovat taipuneet myös SKP:n enemmistöläiset. Heillä lienee ollut tavallista tiivimpää kotiopetusta NL taholta mihin pitää pyrkiä. Neuvostoliiton ote Suomesta kiristyi Fagerholmin kolmannen hallituksen kaa-
tamiseen 1958. Sen jälkeen Suomen hallituksen jäseniksi ei Kekkosen aikana nimitetty ”neuvostovastaisia” ihmisiä. Tulkinnan teki Neuvostoliitto. Kokoomus ”neuvostovastaisena” puolueena joutui paitsioon 1966 ja sitä kesti 21 vuotta. Samoin Veikko Vennamon Maaseudun puolue oli paitsiossa. SDP ei kelvannut hallituksiin v. 1958-1966. SDP:n suuri vaalivoitto ja myöntyväisempi asenne NL kohtaan avasi hallituksen ovet. Suomi pääsi haluamalleen läntiselle suuntaukselle NL:n romahdettua ja hajottua. Se oli Suomen onni. Nyt Ukraina on Venäjän painostuksen alla. Venäjä haluaa määrätä Ukrainan asioista ja sen liittoutumisesta. Tilanne on vakava, mutta ukrainalaiset tuntevat Venäjän ja venäläiset paremmin kuin moni muu. Halu päättää omista asioista on luja. Pernaa käsittelee vuosikymmenen monia suuria uudistuksia ja poliittisia käänteitä. Lukemisen arvoinen kirja. Toivo J. Kanninen
Nro 4
•
Kotipitäjä
23.2.2022
Viisi yleisintä kysymystä verenluovutuksesta Vuonna 2021 ihmisiä kiinnostivat muun muassa eri lääkkeiden ja rokotusten vaikutukset verenluovutukseen sekä tiedot oman paikkakunnan verenluovutustilaisuuksista. Nämä aiheet nousivat kärkeen Veripalvelun chatbotin kanssa käydyissä yli 20 000 keskustelussa. Voiko lääkekuurin aikana luovuttaa verta? Entä miten saa tietää oman veriryhmänsä? Veripalvelun verkkosivuilta löytyvän virtuaalisen avustajan eli Pisara-chatbotin kanssa käytiin viime vuonna 20 510 keskustelua. Viiden useimmin kysytyn aiheen joukkoon mahtuivat niin tiedot luovutuspaikoista ja verenluovutusväleistä kuin erilaiset luovutussoveltuvuuteen liittyvät kysymykset. "Omaa luovutussoveltuvuuttaan ei tarvitse jäädä pohtimaan yksin. Jatkuvasti paranevan chatbotin lisäksi verenluovutuksesta kiinnostuneen apuna ovat netissä tehtävä sovinkoluovuttajaksi. fi -pikatesti ja Veripalvelun verkkosivujen kattavat tiedot. Lisäksi yksilöllistä neuvontaa saa arkisin puhelimitse verenluovuttajien maksuttomasta infonumerosta, puh. 0800 05801", kertoo Veripalvelun tiedottaja Tuuli Vuori.
5 useimmin kysyttyä kysymystä verenluovutuksesta 1. Mitkä lääkkeet estävät verenluovutuksen? Useimmat lääkkeet eivät estä verenluovutusta. Itse lääkettä tärkeämpää on useimmiten oire, johon sitä on tarvittu. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden käyttö ei ole verenluovutuseste. Sen sijaan oire, johon niitä on käytetty – kuten vaikkapa kuume tai päänsärky – voi kuitenkin estää luovutuksen. Veripalvelun verkkosivuilta osoitteessa veripalvelu.fi löytyy tietoja eri sairauksien ja lääkkeiden vaikutuksesta verenluovutukseen. 2. Voiko paikkakunnalla-
3
NYT JUHLITAAN! ON TULLUT KULUNEEKSI
35 v.
KUN ALOITIN
TERVETULOA KAKKUKAHVILLE TO 3.3.2022 8.00-18.00 ¤ Paljon mukavia tuotetarjouksia ¤ Kävijöiden kesken arvontaa
Parturi-kampaamo
PIRJO HEIKKINEN Vaalantie 19, Vaala, 08-536 1535
Keräsen parturi Oma veriryhmä ja sopivat verenluovutusvälit kiinnostivat ihmisiä vuonna 2021. Kuva: Noe Anttonen.
ni luovuttaa verta? Verta voi luovuttaa missä tahansa Veripalvelun toimipisteessä tai verenluovutustilaisuuksissa eri puolilla maata. Kiinteitä toimipisteitä löytyy yhdeksästä eri kaupungista. Lisäksi verenluovutustilaisuuksia järjestetään viikoittain useilla paikkakunnilla. Itselle sopivaa verenluovutuspistettä voi etsiä Veripalvelun sivuilta löytyvästä kalenterista.
vuttajat ovat todella arvokas apu potilaille luovutusvälien tiheydestä riippumatta", Vuori kertoo. 4. Miten saan tietää veriryhmäni? Oman veriryhmänsä saa tietää verenluovutuksen yhteydessä. Sitä ei tarvitse tietää ennen verenluovutusta. Tiedon omasta veriryhmästään saa noin kaksi viikkoa ensimmäisen verenluovutuksen jälkeen. Veriryhmä selvitetään myös jokaiselta raskaana olevalta naiselta ja esimerkiksi silloin, kun potilaalle suunnitellaan leikkausta.
3. Kuinka usein verta voi luovuttaa? Miehille suositellaan verenluovutusta enintään 3–4 kertaa vuodessa ja naisille 2–3 kertaa vuodessa, nuorille naisille enintään kerran vuodessa. Verenluovutusten väliin on jäätävä miehillä vähintään 61 ja naisilla vähintään 91 vuorokautta. Minimivälin täyttymisen ja seuraavan itselle sallitun luovutuspäivän voi laskea Veripalvelun sivuilta löytyvällä laskurilla. "Verenluovutuksessa voi käydä sellaiseen tahtiin, joka itselle sopii – joillekuille se tarkoittaa pian minimivälien täytyttyä, toisille kerran vuodessa. Sitoutuneet verenluo-
LAIFFIJÄSENYYS
5. Miten yleisimmät rokotukset vaikuttavat verenluovutukseen? Yleisimmät rokotukset eivät estä verenluovutusta. Esimerkiksi korona- tai influenssarokotuksen jälkeen verta voi luovuttaa jopa samana päivänä. Jos rokotuksesta seuraa kova särky, kuume tai muu voimakas reaktio, on ennen verenluovutusta kuitenkin odotettava kaksi vuorokautta oireiden päättymisestä.
29
90
€/kk
Kesäksi Kuntoon!
Varaa aika Personal Trainerin ilmaiseen konsultaatioon p. 044 0533 243, info@laiffigym.fi Pt-palvelut alk. 50 €/krt Kevään ryhmäliikuntatunnit: ma klo 10.00 Lempijumppa, ke klo 11.00 IisiGymi -ohjattu kuntosaliharjoittelu, pe klo 10.15 Lempeä Kehonhuolto45 Keskellä Muhosta Valtatien varressa! LaiffiGym sijaitsee osoitteessa Valtatie 21, Muhos
SINUN KUNTOSALI
www.laiffigym.fi p. 044 053 3243
Verenluovutukset helmikuussa Verenluovutukseen voi varata ajan osoitteessa veripalvelu.fi/ajanvaraus. Verta voi luovuttaa ympäri Suomea järjestettävissä verenluovutustilaisuuksissa sekä Veripalvelun kymmenessä toimipisteessä.
Jussilantie 4 B 1, Muhos
Avoinna: ma, ti, to, pe 9-17, ke 13-19 Lauantaisin suljettu
044 976 1678 Ei ajanvarausta, Tervetuloa!
Kotipitäjä luettavissa myös: www.maaseutulehdet.fi
Kotipitäjä K OULUTUS
4
H A E
Nro 4
•
23.2.2022
Y H T E I S H A U S S A
kainuun ammattiopistoon Tervetuloa opiskelemaan! Meiltä saat osaamista, ammatin, elämän eväitä ja tärkeää tietotaitoa urallesi. Yhteishaussa haetaan peruskoulun päättötodistuksella. Voit hakea yhteishaussa ammatilliseen perustutkintoon, kun olet suorittanut peruskoulun tai olet ilman ammatillista tutkintoa. Tutustu koko yhteishaun koulutustarjontaan osoitteessa: www.kao.fi/yhteishaku Yhteishaun hakuaika:
22.2.- 22.3.2022 Hakupalvelu Kompassi auttaa kaikissa hakemiseen liittyvissä asioissa! Löydät meidät kätevästi Kajaanin Prismalta, tervetuloa! Avoinna arkisin 12:00-16:00. hakupalvelu@kao.fi
jatkuva haku!
Kainuun ammattiopistossa on aina haku auki! Jatkuvassa haussa voi hakea kuka tahansa, joka haluaa hankkia ammatillisen tutkinnon tai kehittää ammatillista osaamistaan. Voit hakeutua koulutukseen jatkuvan haun kautta erityisesti, jos: • olet jo aiemmin suorittanut toisen asteen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon • sinulla on työelämässä hankittua osaamista • haluat suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai niiden osia • haluat suorittaa ammatillisen tutkinnon oppisopimuskoulutuksena • et saanut opiskelupaikkaa yhteishaussa.
Tutustu tarkemmin jatkuvan haun koulutuksiin osoitteessa: www.kao.fi/jatkuvahaku
Nro 4
•
Kotipitäjä K OULUTUS
23.2.2022
5
Leikkaukset koulutuksesta ovat lyhytnäköistä säästämistä
Koulutusreformit tarvitsevat tuekseen vertailua ja tutkimusta Koulutusuudistukset vaativat onnistuakseen vahvaa tietopohjaa, riittävää jälkiarviointia sekä riittävää resursointia, näin toteavat Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen ja Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen lapsiasiavaltuutetun eduskunnalle luovuttamaan kertomukseen kuuluvassa katsauksessaan Koulutuspolitiikan reformit ja resurssit 2017–2021.
esiopetus vaikuttaa näihin lapsiin koulun alussa ja jatkossa, Virtanen kertoo. Esimerkiksi vuoden 2018 alussa toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi vietiin kerralla läpi. Koska kontrolliryhmä puuttuu, Virtasen mukaan ei ikinä tulla luotettavalla tavalla tietämään, miten reformi on vaikuttanut. – Siinä on tehty ihan valtava määrä erilaisia muutoksia, se on iso kokonaisuus. Voidaan esittää teoreettisia arvailuja siitä, mihin suuntaan mikäkin näistä muutoksista vaikuttaa, mutta emme me pääse tätä empiirisesti millään tavalla tutkimaan.
Reformit on tehty kokemuspohjalta Suomea on totuttu pitämään yhtenä koulutuksen kärkimaista. Voisi siten ajatella, että lasten ja nuorten elämään merkittävällä tavalla vaikuttavat uudistukset ovat tieteellisesti perusteltuja, mutta Hanna Virtanen kertoo, että ne on tehty intuition ja kokemuksen pohjalta. Tällä hallituskaudella on menty parempaan suuntaan esimerkiksi siinä, miten oppivelvollisuusiän nostamista on perusteltu tutkimuksilla. – Samoin nyt on tämä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Meillä on hyviä syitä odottaa, että se voi olla hyväksi lapsille, mutta se voi olla haitallista joillekin. On hyvä, että sitä on lähdetty kokeilemaan satunnaistetulla koeasetelmalla ja siinä on tutkijat mukana, mikä auttaa siinä, että me saamme luotettavaa tietoa tästä uudistuksesta ennen kuin sitä ruvetaan laajentamaan koko ikäluokkaa koskevaksi. Tämä on ihan poikkeuksellista, kun Suomessa tehdään tällä tavalla. Yksittäisistä kokemuksista yleistämiseen sisältyy riski, että se, mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille. Virtanen kertoo, että tutkijat eivät voi määritel-
Koulutus on investointi tulevaisuuteen
Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen toivoo koulutuspoliittiseen päätöksentekoon kokonaisnäkemystä. Investoinneissa monesti kustannukset tulevat nyt ja hyödyt pidemmällä aikavälillä. (Kuva: Matti Rajala)
lä uudistuksen tavoitteita, vaan ne tulevat politiikasta. Tutkimuksessa lähdetään siitä, mikä on se asetettu tavoite, johon vaikuttavuus suhteutetaan. – Tarvitaan laajempaa tutkimusnäyttöä, että päästään perille, mihin ryhmiin uudistus vaikuttaa milläkin tavalla. On normatiivinen asia päättää, mitä halutaan, mutta olisi se tieto, miten ne päätökset vaikuttavat, että tiedettäisiin, mitä ollaan tekemässä. Tässä tiede tulee avuksi.
Mikä on koulutuspoliittisen reformin ja mikä muiden yhteiskunnassa samaan aikaan käynnissä olevien muutosten vaikutusta? Tarvitaan luotettava kontrolliryhmä, joka kokee kaikki muut samanaikaiset muutokset, mutta ei ole mukana koulutusreformissa. Ryhmiä vertailemalla saadaan tietoa uudistuksen vaikutuksista, ja satunnaisotanta on keskiössä tulosten luotettavuuden kannalta. – Koulutuspolitiikan kokei-
lut tehdään niin, että kysytään, mitkä kunnat haluavat lähteä mukaan. Sitten meillä ei ole luotettavaa kontrolliryhmää, koska ne, jotka lähtevät mukaan, voivat olla jo monilla muilla tavoilla erilaisia kuin ne, jotka jäävät ulkopuolelle. Nyt tässä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa se satunnaistetaan, keille lapsille se kohdistuu. Näin meillä on uskottava kontrolliryhmä ja sitä pystytään oikeasti seuraamaan, miten kaksivuotinen
Reformien toteuttaminen edellyttää resursseja. Hanna Virtanen kertoo, että koulutusresurssit ovat Suomessa nyt matalammalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten, mikä on kansainvälisesti hyvin poikkeuksellista, sillä lähes kaikkialla muualla resursseja on samaan aikaan nostettu. Virtasen mukaan yksi ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteista varmasti oli tehostaa koulutusta ja saada säästöjä, mutta ensin leikattiin resursseja ja vasta sitten tehtiin uudistuksia. Hän toteaa Hannu Karhusen kanssa koulutusreformeja koskevassa katsauksessa, että reformin taustalla saattoi ainakin osittain vaikuttaa se harha, että koulutuksessa nähtiin isoja ongelmia, koska sieltä valmistuneet nuoret eivät pärjänneet myöhemmin yhtä hyvin kuin lukiosta valmistuneet. Kuitenkin kun erot
nuorten lähtötilanteessa huomioidaan, reformia edeltänyt ammatillinen koulutus pärjäsi varsin kilpailukykyisesti lukioon verrattuna. Virtasen mukaan ammattikouluissa tehdään hyvää työtä ja koulussa keskimäärin menestyneet pärjäävät paremmin työmarkkinoilla, jos he kulkevat ammattikoulupolkua pitkin. Samalla polulla kulkee kuitenkin myös monia nuoria, joilla on keskimääräistä suurempia haasteita. Virtasen ja Karhusen mukaan koulutusresurssien karsiminen näiltä haavoittuvammassa asemassa olevilta nuorilta on lyhytnäköistä politiikkaa, jolla voi olla merkittävä negatiivinen vaikutus heidän hyvinvointinsa ja tulevaisuutensa kannalta. Lapsen oikeus kehittymiseen on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteista, ja koulutus nähdään tehokkaimmaksi keinoksi tämän oikeuden edistämiseksi. Koulutuspoliittisissa ratkaisuissa on siten kyse tulevien vuosikymmenten inhimillisestä pääomasta. Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen näkee koulutuksen investointina ja toivoo päätöksentekoon kokonaisnäkemystä. – Investoinnit koulutukseen ovat nimenomaan investointeja, missä monesti kustannukset tulevat nyt ja hyödyt pidemmällä aikavälillä. On yhteiskunnan perustehtäviä antaa lapselle valmiudet pärjätä tulevaisuudessa ja pitää huolta, että kaikilla lapsilla on ne mahdollisuudet. Mika Hamari
Opiskele espanjaa
Tervetuloa Kainuun Opistolla 1.9.2014–29.5.2015 MuLu-perheeseen
Olisiko espanjan kieli sinun juttusi? Kannattaako kuluttaa vuosia osa-aikaiseen kielen opiskeluun, jos uuden vieraan Yhteisöllinen kielen voi hankkia yhden talven aikana?
Aktiivinen Espanjan taitoasi voit hyödyntää esim. työelämässä tai Oletko kiinnostunut sosiaali-, terveys- ja kasvatusalasta? matkailussa. Opistovuoden jälkeen on mahdollista Haluatkojatkaa kokea unohtumattoman syksyn mukavassa Turvallinen porukassa ja samaan aikaan valmistautua toisen asteen espanjan opintoja myös yliopistossa. jatko-opintoihin tai avustaviin tehtäviin alalla? Kainuun Opisto on oikea vaihtoehto. Opiskelu alkaa maanantaina 1.9.2014 ja jatkuu 29.5.2015 Laadukas asti (36 ov). Toteutus monimuoto-opiskeluna sisältäen Soteka-koulutus Paltamossa Tavoitteellinen lähiopetusta Kainuun Opistolla maanantaista torstaihin 11.8.2022-28.2.2023 ja itsenäistä opiskelua perjantaisin. Viihtyisä Orientoiva koulutus sosiaali-, terveys- ja kasvatusalasta Koulutuksen hinta 65 euroa/ viikko. kiinnostuneille, joilla ei ole alan koulutusta.
Hintaan sisältyy opetus, opetusmateriaalit sekä lounas Hakijat haastatellaan. Koulutus on maksuton. Opiskelijana lähiopetuspäivinä. Kurssiin sisältyy myös kahden voit asua halutessasi Kainuun Opiston opiskelija-asuntolassa maksu. opiskeluviikkojen ajan. Kouluruokailu on ilmaista. viikon opistomatka Barcelonaan, josta erillinen Kysy lisätietoa kurssisihteeri Sinikka Korhonen p. 0207 856 833 ja muhoksenlukio kurssisihteeri@kainuunopisto.fi
Katso www.kainuunopisto.fi/opintolinjat
Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. 0400 731 305, toimisto@kainuunopisto.fi www.kainuunopisto.fi
Kotipitäjä K OULUTUS
6
Nro 4
•
23.2.2022
Hyvä lukutaito on yksi arvokkaimmista tulevaisuustaidoista Lukutaitoa on pidetty Suomessa lähes itsestään selvänä asiana. Viime vuosina on kuitenkin toistuvasti todettu lasten ja nuorten lukutaidon heikkenevän. Korpitien koulun ja Paltamon lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Henna Honkanen on havainnut omassa opetuksessaan, että lukeminen on monelle oppilaalle ja opiskelijalle todella vaikeaa. Lukutaito on paljon enemmän kuin kirjainten, sanojen ja lauseiden tunnistamista, sillä mekaaninen lukutaito on vasta edellytys tekstin ymmärtämiselle. Honkanen kertoo monen oppilaan todenneen, että he eivät tunneilla ääneen lukiessaan lainkaan ajattele, mitä lukevat. Moni ei ymmärrä abstrakteja sanoja, jotka eivät liity suoraan arkielämään. Oppilaiden kirjoittamista teksteistä näkee, harrastavatko he lukemista. Honkanen kertoo, että koska monella oppilaalla on vain pinnallista kokemusta lukemisesta, heillä ei ole selkeää käsitystä siitä, miten, virkkeitä, kappaleita ja tekstejä rakennetaan. – Se ihan varmasti vaikeuttaa esimerkiksi reaaliaineiden opiskelua, kun ei yhtään ymmärretä rakennetta ja kaikki on tosi pintapuolista. Lukemisen haasteet seuraavat osaa nuorista peruskoulusta lukion puolelle. Äidinkieli on ylioppilastutkinnossa ainoa kaikille pakollinen koe, ja luku- ja kirjoitustaitoa painotetaan yhtä tärkeinä. Honkanen kertoo kriittisen ja kulttuurisen lukutaidon mittaamisesta, että vastauksista tulee ilmetä opiskelijan kyky nähdä tekstin sisällön taakse.
Erot nuorten välillä polarisoituvat Lukemisen haasteet eivät kosketa samalla tavalla koko ikäluokkaa, vaan oppilaissa on todella heikkoja ja todella hyviä lukijoita. – Väittäisin tosi vahvasti siellä näkyvän, ketkä lukevat ja kenelle on kotona luettu. Valitettavasti se eriytyminen
Korpitien koulun ja Paltamon lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin Henna Honkasen pitämillä tunneilla luetaan niin paljon kuin oppiaineen opetussuunnitelma antaa myöten. Tässä 9. luokan oppilaat lukevat toistensa kirjoittamia työhakemuksia. (Kuva: Teuvo Heikura)
lähtee jo niin varhaisesta iästä, Henna Honkanen kertoo. Trendit ovat erittäin huolestuttavia, sillä samanaikaisesti lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky heikkenee, henkinen pahoinvointi lisääntyy ja lukutaito rapistuu. On selvää, että näillä asioilla on yhteisiä juurisyitä ja vaikutusta toisiinsa. Älylaitteiden runsas käyttö on yksi vaikuttavista tekijöistä, vaikka kaikki vaikutus ei
Tutustu ja hae Luoviin yhteishaussa! Luovi on ammatillinen erityisoppilaitos. Meillä opiskelet yksilöllisesti ja tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tutustu koulutustarjontaan ja hae syksyllä 2022 alkaviin koulutuksiin: luovi.fi. Hakuaika on 22.2.–22.3.2022. Kysy lisää: Luovin haku- ja neuvontapalvelut 040 319 3000 info@luovi.fi chat-palvelu: luovi.fi Löydä väyläsi työhön ja hyvään elämään
olekaan negatiivista. Esimerkiksi pojilla pelaaminen voi tukea englannin kielen oppimista. Honkanen kertoo, että sama oppilas voi rakentaa englanniksi hienon tekstin, kun taas suomeksi kirjoittaminen tuottaa vaikeuksia. Honkanen muistuttaa, että vaikka muuttuneessa maailmassa tarvitaan uusia taitoja, ihminen muuttuu hitaasti ja perustaitojen tarve ei ole kadonnut mihinkään. Kun on
aina kiire, lapset ja aikuiset ovat uupuneita. Tarvitaan rauhaa keskittyä, ulkoilla ja nukkua säännöllisessä unirytmissä. Henna Honkanen toivoo, että perheissä vietetään aikaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa ja luetaan. Hän kertoo omista lapsistaan, että molemmat tykkäävät kuunnella ja katselevat itsekin lastenkirjoja. – Kyllä minä kaikessa arjen pyörityksessäkin koetan pitää
kiinni siitä, että aina luetaan yhdessä. Sillä on muitakin hyötyjä kuin pelkästään se, että lapset kasvavat kirjojen maailmaan. Heillä on laaja sanavarasto, he oppivat varhain puhumaan ja tuntevat kirjaimia alta kouluikäisenä.
Äidinkielen tunneilla luetaan Opettajat tietävät hyvin myös sen, että vaikka lapsen
kanssa olisi luettu pienestä pitäen, lukuharrastus voi jäädä murrosiässä pois. Koululla on myös tässä tärkeä kasvatustehtävä, sillä oman äidinkielen hyvä hallinta antaa välineitä toimia jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Jyväskylän yliopistosta keväällä 2013 opettajaksi valmistunut Henna Honkanen näkee tässä yhteyden muiden tulevaisuustaitojen opettamisen kanssa. – Itse ajattelen kyllä, että äidinkieli on tosi tärkeä perusaine, mutta sitten aina koetan muistuttaa itselleni, että peruskoulun puolella on tärkeä perustehtävä kasvattaa lapsia ja nuoria jatko-opintoihin ja elämään. Honkanen pitää lukutunteja niin paljon kuin opetussuunnitelma antaa myöten. Kokemusten saamiseksi on usein tärkeintä, että lukee jotakin, kunhan kyse ei ole aina esimerkiksi sarjakuvista. Opettaja muistuttaa, että koulusta hankitaan myös yleissivistystä. – Aika paljon annan valinnanvaraa. Kun vaikka yhdeksännellä luokalla käsitellään suomalaisen kirjallisuuden vaiheita, niin sanon, että lukekaa jonkun suomalaisen kirjailijan teos. Siltikin sieltä tulee välillä semmoista kommenttia oppilaalta, miksi ei saa valita mitä vaan. Pitää kuitenkin jonkin verran tutustua muuhunkin kuin siihen, mitä aina lukisi, vaikka nuortenromaaneita. Henna Honkanen sanoo motivoinnista, että porkkana auttaisi keppiä paremmin. Koska elämässä ei kuitenkaan voi tehdä vain kivalta tuntuvia asioita, hyvä opettaja valmistaa oppilaita myös tähän. – Opettajana minun yksi tärkeimmistä tehtävistäni on se, että opetan tekemään myös epämieluisia asioita, jotka vaativat pitkäjänteisyyttä ja viitseliäisyyttä. Sen kun oppii, niin pärjää elämässä jo aika hyvin. Toivon, että sieltä jäisi joku positiivinenkin kokemus mieleen, että sainpa luettua tämän kirjan. Mika Hamari
Nro 4
•
Kotipitäjä K OULUTUS
23.2.2022
7
Oppivelvollisuus on laajennettu 18 ikävuoteen asti
Uudistetussa yhteishaussa voi hakea kaikkiin koulutuksiin Oppivelvollisuusikä korotettiin viime vuonna 18 ikävuoteen, ja samalla toisesta asteesta tehtiin maksuton sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen ja Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen toteavat katsauksessaan Koulutuspolitiikan reformit ja resurssit 2017–2021, että oppivelvollisuuden laajennus on ollut viime vuosien merkittävin koulutusreformi. Uudistuksen tavoitteena on erityisesti osaamis- ja koulutustason nostaminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Vaikka koulutusreformeja ei ole Suomessa yleensä tehty tieteellisen näytön perusteella, tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen kertoo, että oppivelvollisuusiän nostamista koskeva uudistus pystytään hyvin perustelemaan tutkimustuloksilla. Ilman toisen asteen tutkintoa jäävillä lapsilla on merkittävä riski syrjäytyä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta, ja lisäksi heillä todetaan muuta väestöä enemmän mielenterveysongelmia. – Jos he jäävät koulutuksen ulkopuolelle, sillä on erittäin haitallisia vaikutuksia heidän tulevaisuudelleen. On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että oppivelvollisuusiän laajentaminen parantaa nuorten työmark-
LIMINGAN TAIDEKOULU
-kuvataide, sarjakuva, teatteri, avoin yo, kurssit www. limingantaidekoulu.fi 044-726 5030
ILMOITTAJA!
Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!
Kotipitäjä jaetaan Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia.
OTA YHTEYTTÄ
p. 050 5679 757, 045 1277 383
www.maaseutulehdet.fi
kinatulemia, yhteiskuntaan osallistumista ja jopa terveyttä sekä vähentää rikollisuutta. Noin 15 prosenttia nuorista on jäänyt ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Opetushallituksen asiantuntija Satu Hornborg kertoo uudistuksen lähtökohdaksi, että nuoret saadaan jatko-opintoihin heti perusopetuksen päättymisen jälkeen. – Nuoret ovat ohjauksessa siihen asti, kunnes löytävät opiskelupaikan. Ollaan tietoisia, missä nuori on, eikä tule tällaista väliinputoamista, että perusopetuksen jälkeen vaan kadotaan johonkin.
Kolme erillistä yhteishakua yhdistettiin Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä toisen asteen yhteishakua uudistettiin siten, että aiemman kolmen erillisen haun sijaan nyt samalla kertaa mukana ovat kaikki ne koulutukset, joissa oppivelvollisuutta voi suorittaa. – Hakija saattoi hakea näissä kaikissa kolmessa, sai tuloksen näistä samaan aikaan ja saattoi saada vaikka jokaisesta opiskelupaikan. Nyt yhdellä hakemuksella voi hakea kaikkiin, hakemuksessa voi olla maksimissaan seitsemän hakutoivetta, Satu Hornborg kertoo.
Toisen asteen yhteishaussa voi hakea samalla lomakkeella kaikkiin niihin koulutuksiin, joissa oppivelvollisuutta voi suorittaa. Opetushallituksen asiantuntija Satu Hornborg kertoo, että perusopetukselle on asetettu nuorten päätösten tueksi ohjausvelvoite. (Kuva: Satu Hornborg)
Samalla lomakkeella voi hakea lukioon, ammatilliseen koulutukseen, vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään ammatilliseen koulutukseen, oppivelvollisille suunnattuun vapaan sivistystyön koulutukseen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan TELMA-kou-
lutukseen. Nuoret tekevät koulutukseen hakiessaan isoja päätöksiä. Satu Hornborgin mukaan monille nuorille on selvää, mitä he haluavat opiskella, mutta monet eivät tiedä vielä perusopetuksen jälkeen, mihin suuntautuisivat. Nuoren päätösten tueksi perusopetukselle
on asetettu ohjausvelvoite. – Siinä on ohjauksella suuri merkitys, että nuorta osataan ohjata oikeanlaiseen koulutukseen, josta hänellä on edellytykset suoriutua, Hornborg kertoo. Ohjauksessa pyritään aina siihen, että hakija itse löytäisi itselleen mieluisen koulutuksen. Jos sellaista ei löydy,
viime kädessä opiskelija ohjataan tutkintokoulutukseen valmentavaan TUVA-koulutukseen, joka on myös kevään yhteishaussa mukana. Ensi elokuussa ensimmäistä kertaa alkava koulutus yhdistää aiemman kymppiluokan sekä ammatilliseen koulutukseen ja lukioon valmistavat koulutukset. Opiskelija voi korottaa perusopetuksen arvosanojaan tai suorittaa lukio- ja ammatillisia opintoja. Tämän jälkeen hänen on haettava tutkintoon johtavaan koulutukseen, koska oppivelvollisuusikä ulottuu 18 ikävuoteen asti. Vaikka yhteishaussa tehdään tärkeitä päätöksiä, on hyvä muistaa, että koulutuspolku on joustava ja jokaiselle opiskelijalle tehdään hänen tarpeitaan vastaava henkilökohtainen suunnitelma. Opiskelu avaa uusia näkökulmia. – Tämä opiskelu on muuttunut, että siinä pystyy aika hyvin omaan tahtiin opiskelemaan ja suorittaa eri tavoilla. Kyllä tämä on paljon muuttunut tämä tapa opiskella, Opetushallituksen asiantuntija Satu Hornborg kertoo. Toisen asteen yhteishaku alkaa 22. helmikuuta ja päättyy 22. maaliskuuta. Koulutuksiin voi hakea uudistetulla sivustolla opintopolku.fi. Mika Hamari
Kotipitäjä K OULUTUS
8
Nro 4
•
23.2.2022
Lapsia ja nuoria tulisi kuunnella
Opiskelijoiden henkinen kuormitus on otettava vakavasti THL ja Kela tiedottivat pari kuukautta sitten viime vuoden helmi-huhtikuussa toteuttamansa Korkeakouluopiskelijoiden terveysja hyvinvointitutkimuksen tuloksista, että joka kolmas opiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Monia opiskelijoista on pidetty nyt jo kahden vuoden ajan etäopetuksessa. – En tiedä, miksi heidän äänensä ei ole tarpeeksi kuulunut tässä keskustelussa. Pari vuotta etäopetusta on kyllä aika hurjaa, varsinkin ihmisille, jotka ovat opintojen alussa, kun ei ole vielä ollut verkostoja, Etlan tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen sanoo. Jatko-opinnot aloittava nuori käy samaan aikaan läpi monta isoa elämänmuutosta. Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro sanoo tätä elämän vaativimmaksi ajanjaksoksi, koska siihen ajoittuu eniten psykologisia kehitystehtäviä. Kun tämän kaiken päälle lyödään pandemian aiheuttama yksinäisyys ja epävarmuus, ei ole ihme, jos se koettelee henkistä jaksamista. Pahoinvointia oli jo ennen koronaepidemiaa, mutta nyt
sitä on enemmän. Esimerkiksi lukion opiskelijoista reilu kymmenen prosenttia oli ennen epidemiaa voimakkaasti uupuneita, nyt joka viides. – Nämä trendit ovat olleet nousevia jo ehkä semmoiset viisi vuotta ennen pandemiaa, mutta pandemia on täysin dramaattisesti vielä muuttanut tilannetta, Salmela-Aro tiivistää. On tulevaisuuden kannalta tärkeää käydä arvokeskustelua siitä, onko pandemialta suojautumisessa saavutettu Pyrrhoksen voittoja. Siihen, maksavatko lapset ja nuoret nyt omassa hyvinvoinnissaan suosituksista ja rajoituksista liian korkean hinnan, on Salmela-Arolla selvä kanta. – Kyllä minun mielestäni se on monesti ollut vähän liian korkea, lasten ja nuorten oma ääni ei ole tarpeeksi kuulunut. Sitä olisi voinut vähän enemmän kuunnella, varsinkin sitten kun mennään tuonne korkeakoulun puolelle. Heidän ääntään ei paljon kuunneltu, kun näitä rajoituksia tehtiin. Siitä, mitä tässä kahden vuoden aikana olisi voitu tehdä toisin, Salmela-Aro sanoo, että koulut olisivat voineet olla
Osallistu ja oivalla Paltamon lukiossa ▶
Menestyvä ja monipuolinen yleislukio
▶
Yhteisöllinen, välittävä, ilmapiiriltään hyvä
▶
Uudet tilat
▶
Opiskelijoilla oma taukotila
▶
Aktiivinen opiskelijakunta
▶
Pienet opetusryhmät – yksilöllistä ohjausta
▶
▶
▶
Toimiva opinto-ohjaus, erityisopetus ja opiskelijahuolto Mielenkiintoisia kursseja: ohjelmointia, robotiikkaa, yrittäjyyttä Maksuton kuntosali
Kysy lisää: opinto-ohjaaja Tapani Karjalainen tapani.karjalainen@paltamo.fi p. 044 288 5436 paltamo.fi | Instagram: @paltamonlukio
Yhteishaku 22.2.–22.3. 2022
Tervetuloa opiskelemaan Paltamon lukioon!
Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro sanoo, että lasten ja nuorten oma ääni ei ole tarpeeksi kuulunut koronaepidemian aikana: ”Minusta tuntuu, että kukaan ei enää kyseenalaista sitä, etteikö tämä olisi iskenyt nuoriin, varmaan alkaa olla semmoinen konsensus siitä, että nuoriin pitää nyt satsata. Toivotaan niin.” (Kuva: Suomen Akatemia)
koko ajan auki. Tämän tiimoilta viime vuodenvaihteessa käytyä kamppailua hän kuvaa järkyttäväksi. – Sitten onneksi päädyttiin siihen, että koulut pidetään auki. Se on välillä juuri semmoista poliittista vetoa, ei lapsen vaan politiikan ehdoilla. Kasvatustieteen professori uskoo, että nyt ehkä aletaan vihdoin ymmärtää, miten fyysinen ja psyykkinen terveys kulkevat käsi kädessä. Siksi ei voida mennä toisen ehdoilla, vaan molemmat pitää ottaa vakavasti. – Myös sosiaalinen hyvinvointi, ihmiset ovat sosiaalisia olentoja. Me emme voi yksin selvitä tästä elämästä, vaan selvitään yhdessä muiden kanssa. Se on myös jätetty aika toissijaiseksi tässä.
Lasten ja nuorten hyvinvointiin tulee panostaa Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro muistuttaa, että lasten ja nuorten uupumuksessa on eri asteita ja erilaisia ilmenemismuotoja. Uudenlaisesta polarisaatiosta kertoo tulos, että peruskoulun lopussa joka kuudennen oppilaan kouluhyvinvointi parani pandemian aikana. Esimerkiksi kiusaamisen kohteeksi joutuneet nuoret voivat paremmin, kun heidän ei tarvinnut mennä kouluun. Myös sillä on tärkeä merkitys, miten paljon kotona tuetaan opiskelussa
ja millaiset itsesäätelytaidot nuorella on. Uupumus ilmenee tytöillä esimerkiksi väsymyksenä tai riittämättömyyden tunteena, kun taas pojat useammin pystyvät ulkoistamaan, että tämä ei johdu heistä itsestään. Tämä on koronaepidemian kohdalla erinomainen malli. Pojilla kuitenkin haastava tilanne ilmenee esimerkiksi kyynisenä ja negatiivisena suhtautumisena koulunkäyntiä kohtaan, mikä näkyy muun muassa poissaolojen lisääntymisenä. Vaikka voidaan ennakoida, että koronaepidemian jälkeen uudet opiskelijat voivat nykytilannetta paremmin, tämä ei auta heitä, joita vaikeudet ovat nyt koetelleet kovimmin. – Kyllä minä uskoisin, että sitten kun tämä pandemia on jossain määrin ohi, niin varmaan ne luvut vähän laskevat, mutta ei välttämättä sen yhden kohortin kohdalta, johon pandemia on iskenyt. Epäilen, että tiettyihin kohortteihin se tulee jättämään pitkiäkin varjoja, Salmela-Aro kertoo. Nuoria täytyy kuunnella ja olla heidän tukenaan. Tulee parempaa, koskaan ei pidä luopua toivosta. – Minusta tuntuu, että kukaan ei enää kyseenalaista sitä, etteikö tämä olisi iskenyt nuoriin, varmaan alkaa olla semmoinen konsensus siitä, että nuoriin pitää nyt satsata. Toivotaan niin, Salmela-Aro sanoo. Tulevaisuuden kannalta
yksi keskeisistä asioista on toisen asteen opiskelijoiden valmistaminen jatko-opiskelun aiheuttamaan kuormitukseen. Oman kuormituksen mittaamiseksi löytyy osoitteesta https://www.kuormitusmittari.fi/ mittari, jonka akatemiaprofessori Salmela-Aro on tuottanut yhdessä väitöstutkija Kati Puukon kanssa. Tutkijat muistuttavat, että mittarin antamat tulokset eivät ole pysyviä, vaan omaan jaksamiseen voi vaikuttaa. Salmela-Aro kertoo, että lukion uusi opetussuunnitelma korostaa tulevaisuustaitoja, mutta uudessa pääsykoejärjestelmässä hän pitää valuvikana matematiikan vahvaa korostamista, sillä kyseessä on lukion kaikista stressaavin aine. – Se on yhtä tärkeää, että koulussa opetetaan myös sosioemotionaalisia ja tulevaisuuden taitoja, ne voivat olla vähintään yhtä tärkeitä kuin arvosanat matematiikasta ja ruotsista. Akatemiaprofessori toivoo opiskelijoiden tueksi matalan kynnyksen paikkoja, sillä nyt on haastavaa päästä kouluterveydenhuollon ja YTHS:n palveluihin. Kun tulee pieniä signaaleja, pitäisi päästä helposti juttelemaan, jotta asiat eivät paisuisi isommiksi. Hyvä terveydentila tarkoittaa kokonaisvaltaisesti henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Mika Hamari
Nro 4
•
Kotipitäjä
23.2.2022
9
Tunnista riskitekijät moottorikelkkailussa ja vältä ne Hiihtolomakausi saa monet moottorikelkkailemaan joko omalla tai lainapelillä. Lapin poliisilaitos, Lapin pelastuslaitos ja Liikenneturva kannustavat kelkkailemaan fiksusti. Kelkan sarvissa on tunnettava moottorikelkkailun säännöt, pidettävä pää selvänä ja huomioitava myös muut liikkujat. Moottorikelkkailija on ajoneuvon kuljettaja, eikä kylmiltään kelkan sarviin tule tarttua. Moottorikelkkailua koskevat säännöt löytyvät tieliikenneja maastoliikennelaista. Poliisi puuttuu luvattomaan maastoliikenteeseen.
Myös kokeneille kuljettajille tapahtuu onnettomuuksia Myös moottorikelkkaa koskevat nopeusrajoitukset. Usein suurin sallittu nopeus reitillä ei kuitenkaan ole se turvallisin tilannenopeus. Varsinaisilla reiteillä yleisin syy onnettomuuteen on suistuminen ja törmääminen esteeseen. Moottorikelkkailijan omat valinnat vaikuttavat merkittävästi turvallisuuteen. Onko esimerkiksi kypärä kunnolla päässä ja pää selvä? Alkoholi on edelleen osatekijänä monessa kelkkaonnettomuudessa, vaikka moottorikelkan kuljettajia koskevat samat promillerajat kuin autoa ajavia. ”On vaikea löytää mootto-
rikelkan ohella toista ajoneuvoa, millä loukkaantumisia tapahtuu yhtä paljon ensimmäisten ajokilometrien aikana. Moottorikelkkaonnettomuuksia tapahtuisi vähemmän, mikäli kelkkailuun liittyvät riskit tiedostettaisiin paremmin. Jokainen onnettomuus on liikaa, oli kyse sitten yksityisajosta tai kaupallisesta toiminnasta”, muistuttaa komisario Mika Grönroos Lapin poliisilaitokselta.
Jätä kelivaraa ja varaudu muuttuviin olosuhteisiin Lapin pelastuslaitokselta muistutetaan olosuhteiden huomioimisesta ja varautumisesta säässä mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin. Etenkin vähän vieraammassa kelkkailumaastossa reitti on hyvä käydä läpi kartalta ennakkoon ja kysyä vinkkejä alueen tuntevilta kelkkailijoilta. Reitti ja arvioitu paluuaika kannattaa myös ilmoittaa läheisille. Sijainnista reitillä kannattaa olla itsekin aina tietoinen. Reitiltä poistuminen voi vaikeuttaa onnettomuustilanteissa avun saantia. Onnettomuustilanteissa paikantamista helpottaa 112 Suomi -sovelluksen käyttö ja puhelimen toiminta kannattaa varmistaa varavirtalähteellä. ”Talvinen maasto voi näyttää vaarattomalta. Epätasaisuuksia, purojen ylityksiä,
Liian heikoilla jäillä liikkuminen näkyy moottorikelkkailijoiden kuolemaan johtavissa turmissa. Kaksi kolmesta kelkkailijan kuolemantapauksesta tapahtuu jäällä”, Niska muistuttaa. ”Kun riskit tiedostetaan ja huomioidaan, on moottorikelkkailu mitä mukavin ulkoilumuoto, jossa pystyy nauttimaan Lapin luonnosta. Mikäpä sen mukavampaa kuin viettää aurinkoista kevätpäivää laavulla nokipannukahvien ja makkaran paiston merkeissä”, päättää Grönroos. Moottorikelkkailijan omat valinnat vaikuttavat merkittävästi turvallisuuteen. Onko esimerkiksi kypärä kunnolla päässä ja pää selvä?
railoja tai muita esteitä on vaikea havaita yhtenäisestä lumipeitteestä. Oikea tilannenopeus korostuu kelkkailussakin. Epävarmoissa tilanteissa tai huonon näkyvyyden kuten lumipyryn yllättäessä nopeuden pudottaminen on varmin keino pitää kelkka reitillä ja pysyä itse sen selässä”, toteaa valmiuspäällikkö Ari Soppela Lapin pelastuslaitokselta. Pelastuslaitos toivoo, että kiireestä huolimatta kelkkoja vuokraavat yrityksetkin opastavat kelkkailun turvallisuusasioissa, kuten reittiasioissa ja varautumisesta sään sekä olosuhteiden muutoksiin.
Nuorten aikuisten yhteydenotot lisääntyneet Sekasin-chatissa Nuorten puheissa kuuluvat eniten paha olo, ihmissuhdeongelmat ja arkeen liittyvät haasteet. Monilla usko tulevaisuuteen on kovilla. Vuonna 2021 Sekasin-chattiin pyrki keskustelemaan edellisvuoden tavoin reilut 170 000 nuorta. Viime vuonna nuorten pahan olon taustalla oli eniten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Näin oirehtivat kaikki ikäryhmät, mutta erityisesti 15-19-vuotiaat nuoret. Arjen haasteista Sekasin-chatin keskusteluissa näkyivät selvästi opiskeluun ja työelämään liittyvät ongelmat sekä uupuminen. Itsetuhoisuudesta keskusteltiin edellisvuosien tavoin joka päivä 10 kertaa. Opiskelu- ja työelämän taitekohdassa olevien 25-29-vuotiaiden nuorten aikuisten määrä on ollut hienoisessa nousussa koko pandemian ajan. "Ikäryhmään kuuluu heitä, jotka ovat opiskelleet miltei koko tähänastisen tutkintonsa etänä ja itsenäisesti. Se uuvuttaa, mutta vaikuttaa myös ajatuksiin tulevaisuudesta. Nuoret kysyvät, tuleeko minusta ikinä mitään, valmistunko ja jos valmistun, niin kannattaako minun olla töissä tällaisessa maailmassa", Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana tiivistää. "Avun hakemisen kyn-
nyksen madaltuminen myös nuorten aikuisten kohdalla on tärkeää, koska itsenäistyvän nuoren yksin pärjäämisen paine voi olla erityisen kova, ja samaan aikaan jonot mielenterveyspalveluihin ovat kohtuuttoman pitkät", sanoo Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää.
Hyvinvointialueet taitekohta myös nuorten avun järjestämiselle Vuonna 2021 Sekasin-chattiin tuli yhteydenottoja edellisvuoden tavoin yhteensä reilut 170 000. Vain joka viidenteen pystyttiin vastaamaan. SOS-Lapsikylän ehkäisevästä työstä ja laadusta vastaava johtaja Kati Palsanen näkee, että maantieteelliset, virka-ajat ja fyysiset paikat ylittävälle nuorten omalle auttamiskanavalle on valtava kysyntä. Palsanen muistuttaa, että uudet hyvinvointialueet ovat taitekohta myös nuorten avun järjestämiselle. "Kun luodaan digitaalisia palveluita uusille hyvinvointialueille, olisi tärkeää ottaa huomioon, että nuoret osaavat jo hakea apua Sekasin-chatin kautta. Siksi vastaavia hyvinvointialueiden omia digipalveluja ei välttämättä tarvita.
Lasten ja nuorten näkökulmasta olisi oleellista laittaa innovatiivisuus siihen, miten muodostuu jatkopolku niille lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat chatin lisäksi muuta tukea", Palsanen sanoo. Viime vuosi on osoittanut myös vapaaehtoistoiminnan arvon Sekasin-chatissa. "Yhä useampi Sekasin-chatin aikuinen on koulutettu vapaaehtoinen. Ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten yhteistoiminnalla voimme saavuttaa samaan aikaan inhimillisiä ja tehokkaita tuloksia", sanoo Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana. Sekasin Kollektiivi on lukuisten toimijoiden yhteenliittymä, jonka yhteinen visio on, ettei kukaan nuori jää pahan olonsa kanssa yksin. Tuemme nuoria verkossa eri tavoin, kehitämme jatkuvasti olemassa olevia tukimuotoja ja kokeilemme uusia. Kohtaamme nuoria Sekasin-chatissa, ryhmä-chatissa ja Discord yhteisössä. Toiminnassa on mukana sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisten lisäksi suuri joukko vapaaehtoistoimijoita. Sekasin Kollektiivin koordinaatiosta vastaa MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto sekä SOS-Lapsikylä.
Tunne vastuusi maastossa – tiedä missä ajat Lumipeitteen aikaan viralliset moottorikelkkareitit ovat tarkoitettuja vain moottorikelkoille. Reitinpitäjä voi tarvittaessa katsoa, millä reitillä voi sallia myös esimerkiksi pyöräilyn, mutta tästä on kerrottava erillisellä lisäkilvellä. ”Kelkkareittien ulkopuolella maastossa saa moottorikelkalla ajaa vain maanomistajan luvalla. Virallisella kelkkailureitillä erillistä lupaa ei tarvita, mutta kuljettajalla tulee olla vähintään T-luokan
Viisi vinkkiä turvalliseen kelkkailuun:
ajokortti. Epävirallisilla kelkkaurilla lupakäytäntö vaihtelee alueittain, ja ne tulee selvittää ennen virta-avaimen kääntöä”, selventää Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niska Rovaniemeltä. Moottorikelkalla ei saa ajaa tiellä kuin poikkeustapauksissa. Jos esimerkiksi reitti menee tien yli, on kelkalla pyrittävä ajamaan mahdollisimman kohtisuoraan tien poikki. Jäällä saa kelkkailla, mutta vesistöt voivat olla petollisia. ”Jäälle ei moottorikelkalla ole asiaa, jos ei ole täysin varma jään kestävyydestä. Virtapaikat ja sulat tulee tuntea.
- Valmistaudu varman päälle. Tutustu kelkkaan, hanki kunnon ajovarusteet ja tarkista säätilanne. Kelkkaile vain selvin päin. - Jätä keli- ja pelivaraa. Aseta nopeus tilanteen tasalle. - Suunnittele reitti ennakkoon. Käytä kelkkailuun tarkoitettuja reittejä ja uria. Reittien ulkopuolella saa kelkkailla vain maanomistajan luvalla. Vältä vesistöjä, jos et ole varma jään kantavuudesta. -Kunnioita luontoa, eläimiä ja muita ihmisiä. - Ilmoita läheisille reittisi ja arvioitu paluuaikasi. Lataa puhelimeen 112 Suomi -sovellus, hätätilanteiden varalta. Huolehdi, että puhelimen akku ei lopu kesken reissun.
1
Kotipitäjä
Pitäjän Parhaat
10
ASIANAJOTOIMISTOT
•
23.2.2022
MAJOITUSPALVELUT
MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET
Asianajotoimisto Heikki Aspegren
Nro 4
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
HAUTAUSPALVELUT
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!
Teollisuustie 1, 91700 Vaala , puh. 045 111 9441 wanhanvaalanmajatalo@gmail.com
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien • Tarkka ja täysin automaattinen. testausjärjestelmä käytettävissänne! • Piezo-testit. • Laaja• kattavuus. Tarkka ja täysin automaattinen. • Ruiskutuskuvion • Piezo-testit. näyttö kaikilla paineilla. • Laaja kattavuus. • Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. • Ruiskutuskuvion • Rahan ja ajan säästö.näyttö kaikilla paineilla. • Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. • Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit. • Rahan ja ajan säästö. • Henkilöautot hyötyajoneuvot. • Tunnistaajanopeasti vialliset injektorit. • Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset. • Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.
ROMULIIKKEET
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!
Da-Pu Hautaustoimisto Muhos
Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset
• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.
Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna: Ma-To 10.00-14.00
Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat! OULUN DIESELHUOLTO OY OULUN DIESELHUOLTO OY - Kukkapalvelu - Kivipalvelu UTACON OY - Perunkirjoituspalvelu huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan
- Hautauspalvelu - Kuljetuspalvelu - Pitopalvelu
Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali
Hautakorventie B,13 OULU. P.0400 0400681 681 898, 1878. Av. ma-pe 8-17 8-17 Hautakorventie 13 B,13OULU. 898,045-132 045-132 1878. Av.1878 ma-pe Hautakorventie B,P.OULU. P. 0400 681 898, 045-132
Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Neuvonta jajapäivystys 0400 399466 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero Päivystysnumero 04000400 399 399 (466 24h )
LVI-TYÖT
Puh. 010 322 7070 Kellotie 1, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi
huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY
Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414
www.utacon.fi
TILITOIMISTOT
Lämpötie 6, UTAJÄRVI
Simo Paavola 044 562 2701, Joonas Honkanen 040 563 3346
www.maaseutulehdet.fi
Huollot ja varaosat Mersullesi
JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET! Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella. Kysy lisää: 044 242 8040
Kotipitäjän Kirppis Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)
Ostetaan Myydään Asunnot Työsuorituksia Annetaan Sekalaiset
MERCEDES-BENZ-huollot Nopea palvelu • Edulliset hinnat • Mobil-öljyt Laadukkaat varaosat jopa 3 vuoden takuulla
Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero) Seuraava lehti ilmestyy 9.3.2022. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 4.3.2022 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis
OULU • YLIVIESKA • KEMINMAA • mbosa.fi
Oulu
Kallisenhaara 4
Varaosat, p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi Korjaamo, p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi
Keminmaa
Teollisuuskylänraitti 10 keminmaa@mbosa.fi p. 08 613 9003
Nro 4
•
Kotipitäjä
23.2.2022
11
KUNNON VAIHTO-AUTOT MUHOKSELLA!
Ford Bronco 2,9 V6 -91 Audi A4 -98 Kia Cerato aj. 321 tkm, 2 renk., Monitoimiohjp. Vetok. 4.490 aj. 407 km, lähes vuosi leimaa, 2 renk. 9.900 € aj. 211.000 km, juuri katsastettu
-07 2.290 €
Opel Ampera 5-ov 1,4 E-REV aj. 211 km, hyvin huol. sähkö opeli.
-13 13.490 €
Pontiac Firebird 3,4-V6 -94 Volkswagen Caravelle pitkä 2,0 TDI -13 aj. 241 tkm, upea tulilintu targa katolla 5.900 € aj. 344.300 km,103 kW 3200kg BMT Com. 15.900 €
Mazda 6 2,0Tdi aj. 280 tkm, vasta katsastettu
-08 3.850 €
Peugeot 307 2,0-16v Cabriolet aj. 275 tkm, vasta katsastettu
Kelkkareitti kesällä ja talvella. Kuvat: Hunni -04 4.490 €
Suzuki SJ410 aj. 123 tkm, ei tieliikennekelpoinen
VUOKRATAAN AUTOTRAILERI hinta. alk. 70€
KOTIPITÄJÄN KIRPPIS MYYDÄÄN
OSTETAAN
Myydään MB190 (w201) käytetty TAKALASIN RITILÄ,myös vaihto Honda Monkey tai Suzuki PV projektiin. 040 5142 350.
Ostetaan Solifer Suzuki PV käyttö-ja huoltokirja. 040 5142 350.
Haluatko ostaa, myydä, vuokrata...?
ILMOITA ILMAISEKSI
Kotipitäjän Kirppiksellä! Lähetä ilmoituksesi: aineisto@maaseutulehdet.fi tai postitse: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos
Volvo V50 2,0D (136 hv) man Kinetic -05 aj. 286 tkm, upea punainen volvo 3.490 €
www.nettiauto.com/autopalveluhalonen Ponkilantie 12 91500 Muhos p. 050 361 9189
oulun energia areenalla
maanaNTAINA 28.2. klo 18.30 VS OULUN KÄRPÄT
-83 2.490 €
ÄSSÄT‚ PORI
Liput ilman jonoja: www.ticketmaster.fi Aitiot, VIP-paketit ja ryhmävaraukset (08) 8155700 (arkisin ma-pe 10-17) myynti@karpat.fi ja markkinointi@karpat.fi LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTIPISTEET: Ticketmaster (verkkomyynti), Neste Oulun Baari Maikkula (avoinna 24h), Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma, Valkealinnan lippukauppa. Ennakkomyyntipisteet veloittavat omien hinnastojensa mukaiset käsittelykulut. Lippujen puhelinmyynti ainoastaan Ticketmasterista 0600 10 800 (1,98 euroa/min+pvm).
TULEVAT OTTELUT la 5.3.2022 17:00 ke 16.3.2022 18:30 ti 22.3.2022 18:30
Kärpät - HIFK Kärpät - Tappara Kärpät - KooKoo
Kotipitäjä
12
Lahjat juhliin kauniisti paketoituna! SILMÄLÄÄKÄRI Torstaina 24.2., 3.3. ja 17.3. Varaa aika (08) 554 1369
VM-TEAM OY
S IL M Ä L A S IK E H Y K S IÄ
alk.
20 - 40 €
Sähkötyöt ja öljypoltinhuollot p. 050 373 6705
• Ostamme purkuun moottorikelkkoja
VAALANTIE 18 • 91700 VAALA • (08) 554 1369
www.maaseutulehdet.fi
• Mopojen ja pienkoneiden korjaus • Moottorikelkkojen korjaukset
KELLOT KULTA LAHJATAVARAT SILMÄLASIT LELUT
Palvelemme ti-to 10-15, pe 10-17, la-ma suljettu
• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset
VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801
Erikoishammasteknikko Erikoishammasteknikko
PETRI PETRI HEIKKINEN HEIKKINEN Proteesit •• Proteesit • Proteesit Pohjaukset •• Pohjaukset • Pohjaukset • Korjaukset • Korjaukset Implanttiprotetiikka Korjaukset ••• Hammassuojat • Veteraanien •• Veteraanien Implanttiprotetiikka KELA-korvaus • KELA-korvaus Veteraanien
Nro 4
•
23.2.2022
KOTIMAISTA PUUPELLETTIÄ 500 kg / säkki 040 721 4293 Muhos Meillä käy käteisen lisäksi myös yleisimmät pankki- ja luottokortit.
Rautatienkatu 10, 90100 Oulu KELA-korvaus Rautatienkatu 10, p. 0400 272 560 90100 Oulu www.veliheikkinen.fi
Rautatienkatu 90100 Oulu p. 0400 10, 272 560 p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi www.veliheikkinen.fi
Oulun Autosähkö ja Huolto Oy palvelee:
- Määräaikaishuollot - Jarru-, alusta- ja jakopääntyöt - Ajoneuvojen sähkövianhaku ja korjaus - Henkilö- ja pakettiautojen optimointi - Varustelu: Taksit, Dräger alkolukot (myös valvottu), lisävalot, lisälämmittimet
Pyydä tarjous! Tervetuloa! Oulun Autosähkö ja Huolto Oy Louhimontie 10, 90620 Oulu Puh. 040-6808801 MA-PE klo 07.30 - 16.30
DXWRQRPL ¿
Da-Pu Hautaustoimisto Muhos
Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna: Ma-to 10.00-14.00 Muina aikoina sopimuksen mukaan 24/7
(24/7) Päivystys ja neuvonta 0400 399 466
www.dapu.fi