Kotipitäjä 4/2024, ke 24.4.2024

Metsätalouden kehitys Oulujokilaaksossa

s. 4

Pönttöpäivä innosti luontoharrastuksen

pariin s. 5

Biohiili – mitä se on ja miksi se kiinnostaa s. 9

Metsäteema

KOTIPITÄJÄ

VM-TEAM OY

VM-TEAM OY

VM-TEAM OY

VM-TEAM OY

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset pienkoneiden

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

• Mopojen ja pienkoneiden korjaukset

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Moottorikelkkojen korjaukset

Moottorikelkkojen korjaukset

KELLOT KULTA LAHJATAVARAT SILMÄLASIT LELUT Sähkötyöt ja öljypoltinhuollot p. 050 373 6705 SILMÄLÄÄKÄRI ke 15.5. Varaa aika (08) 554 1369 -20 % Lahjaliiterin 20-vuotisen taipaleen kunniaksi kaikki vähintään

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

• moottorikelkkoja

VM-Team Oy

VAALANTIE 18 • 91700 VAALA • (08) 554 1369

VM-Team Oy

VM-Team Oy

Hallitie 1, 90940 Jääli

VM-Team Oy

VM-Team Oy

Palvelemme ti-to 10-15, pe 10-17, la-ma suljettu

Hallitie 1, 90940 Jääli

Hallitie 1, 90940 Jääli

Hallitie 1, 90940 Jääli

Puh. (08) 816 7371

Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

Puh. (08) 816 7371 0400 587 801

0400 587 801

Puh. (08) 816 7371

HERKKUKASSI 20€

Erikoishammasteknikko PETRI HEIKKINEN

Erikoishammasteknikko PETRI HEIKKINEN

• Proteesit

• Proteesit

• Proteesit

• Pohjaukset

• Pohjaukset

• Korjaukset

• Korjaukset

• Pohjaukset

• Korjaukset

• Implanttiprotetiikka

• Hammassuojat

• Veteraanien KELA-korvaus

• Implanttiprotetiikka

• Veteraanien KELA-korvaus

• Veteraanien KELA-korvaus

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu p. 0400 272 560 www.veliheikkinen.fi

MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO

24.4.2024 • Nro 4

Oulujoen säännöstely Kolumni

Alkukeväästä Yleisradion

Lapin toimitus teki ansiokkaan reportaasin Kemijoen sääntelystä ja pinnanvaihteluista, jotka haittaavat joen käyttöä ja jokivarren asukkaiden elämää. Täysin sama tilanne on myös Oulujoella. Oulujoen pinnan korkeuden vaihtelu on suurta varsinkin joen alajuoksulla ja haitat ovat vain lisääntyneet vuosien vieriessä.

Vesilain mukaan voimalaitosten omistajat eivät saa juoksuttaa vettä täysin mielensä mukaan. Virtaamasta on säädettävä lupaehdoissa ja näitä ehtoja pitäisi myös noudattaa. Mitä lupaehdoissa ei ole sallittu tehtäväksi, on kiellettyä. Tämä asia vain tuntuu olevan hukassa sekä vesivoiman tuottajilla, että myös valvovilla viranomaisilla.

Voimalaitoksilla tapahtuvaan jatkuvaan ja lyhytaikaiseen virtaaman sääntelyyn tarvitaan erityinen vesitalouslupa. Pelkkä voimalaitosta koskeva vesitalouslupa ei riitä. Lupaa tällaiseen lyhytaikaissäännöstelyyn ei ole millään Oulujoen voimalaitoksella. Kuitenkin vedenpintaa nostetaan ja lasketaan ja virtaamaa säädellään sen mukaan, milloin sähköstä saadaan paras hinta. Tämä on vastoin voimalaitosten lupaehtoja, mutta jostain syystä viranomaiset eivät tähän puutu.

Vesivoimayhtiöiden vaikutus on ollut suurta Oulujoen varressa ja sama meno tuntuu jatkuvan edelleen. Vesivoimantuotanto on muuttunut perussähköntuotannosta säätövoimaksi. Sähköä tuotetaan silloin, kun tuulimyllyt ovat pysähdyksissä. Yleensä myös

silloin sähkön hinta on korkeimmillaan. Veden pinta Oulujoella saattaa tällöin vaihdella pari metriä vuorokauden sisällä. Ongelmana on se, että voimalat ja niiden lupaehdot on määritelty 60 - 70 vuotta sitten täysin erilaiseen toimintaympäristöön.

EU:n ennallistamisasetus asettaa paineita myös rakennettujen vesien tilan parantamiseen. Oulujoella parannettavaa riittää, koska kalatiet puuttuvat edelleen muista kuin Merikosken voimalaitoksesta. Voimalaitosten lupaehdot on avattava ja tällöin on määriteltävä myös joen kannalta parhaan ympäristövirtaaman määrä. Nykyisellään vähimmäisvirtaama joen alajuoksulla on 50 kuutiota sekunnissa, mikä on aivan liian alhainen määrä Oulujoen kokoiseen jokeen. Lupaehtoja tarkistettaessa on myös varmistettava ettei lyhytaikaissäännöstelylle ole minkäänlaisia edellytyksiä. Voimalaitoksia rakennettaessa maanomistajille ja muilla haitankärsijöille maksettiin korvauksia veden patoamisesta ja sen aiheuttamista haitoista. Nykyinen lyhytaikaissäännöstely on lupaehtojen vastaista eikä tällaisesta voimalaitosten käytöstä ole aikanaan sovittu. Täytyisi selvittää, onko maanomistajilla oikeus lisäkorvauksiin haitasta ja onko haitankärsijöiden joukko entisestään lisääntynyt. Oulujoki ei ole vesivoimayhtiöiden omistama ja vesistölle aiheutetusta haitasta täytyy olla seuraamuksia.

Heikki Aspegren

KOTIPITÄJÄ

Valtatie 30, 91500 Muhos

Jakelualue: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Iinatti, Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala

Yhteystiedot: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Heimo Turunen, p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi

Mediamyynti/toimitus: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@kotipitaja.fi

Julkaisija: VKK-Media Oy

Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi www.kotipitaja.fi

Painopaikka: Kaleva365 Oy, Oulu

Kirja-arvostelu

Salainen palvelu naapurissa

Jukka Rislakki: Tiedustelu ja vakoilu, Docendo

Toimittaja Jukka Rislakki on vuosikymmeniä seurannut vakoilua ja vakoilijoita. Kirjoittanut Helsingin Sanomiin ja muutaman kirjankin.

Uuteen kirjaan on koottu paljon jo aiemmin julkaistua tietoa. Mielenkiintoisia yksityiskohtia Suomen , Pohjoismaiden ja suurvaltojen puuhista vakoilun maailmassa.

Jokaisessa maassa on salainen palvelu, ellei omaa niin vieras.

Suomi on ollut salaisten palveluiden mielenkiinnon kohteena. Ei niinkään Suomena vaan kylmän sodan aikana rajamaana idän ja lännen välissä.

Suomalaisiakin on jäänyt Neuvostoliiton tiedustelupalveluiden verkkoon avustajiksi. Rehellinen suomalainen Neuvostoliitolle vakoillut ilmoitti saamansa palkkion veroilmoituksessaan!

Miten ihminen saadaan vakoilemaan oman maansa vahingoksi? Kun ihmisellä on taloudellisia ongelmia, avioliitossa vaikeuksia, salasuhteita ja yleensä heikkouksia. Moni ostetaan rahalla, ideologiset syyt ovat parhaita

Kainuun Kansanlähetyksen piirityöntekijä Jaana Raesalmi johdatti

ja kestävimpiä motiiveja. Pelivelkaiset, uramahdollisuuksiinsa pettyneet tai palkkaansa tyytymättömät voi olla helppo houkutella vieraan tiedustelupalvelun verkkoon.

Liikaa rahaa ei anneta, koska liian leveä elämä helposti paljastaa vakoojan.

Ikiaikainen keino saada ihminen vakoojaksi on ”hunaja-ansa”. Viehättävä nainen tai komea mies luo ”rakkaussuhteen” ja ihminen on koukussa. Suomen ortodoksinen kirkko on ollut Neuvostoliiton tiedustelupalvelujen käyttämä ”uusien ihmisten” luomisen koneisto. Haminan seurakunnan pappi ”lainasi” yön yli kirkonkirjoja Nl edustajille, jotka väärensivät kirkonkirjoihin uusia ihmisiä. Näin luodut ihmiset saivat Suomen passin ja pystyivät esiintymään maailmalla suomalaisina.

Jo Pietari Suuri velvoitti kirkon papit raportoimaan seurakuntalaisten rippisalaisuudet ja ajatukset. Putinilla näyttää olevan yhtä tiukka ote Venäjän kirkosta.

Rislakki spekuloi kuka suomalainen oli KGB:n tai jonkun muun Venäjän tiedustelulaitoksen agentti. Asian selvittäminen vaatii kunnollista tutkimusta ja sitä auttaa, jos Venäjä joskus avautuu kuten

Pastori Mika Tuovinen opetti Raamatun tuntemista. Kuva Tuula Karjalainen

kävi Neuvostoliiton hajoamisen hetkellä.

Silloin tri Hannu Rautkallio pääsi Moskovan arkistoihin ja kopio Maalaisliiton puoliesihteeri Arvo Korsimon TPSLn puheenjohtajan Emil Skogin raha-anomukset Neuvostoliiton kommunistiselle puolueelle. Päätökset löytyivät ja rahaa tuli SKPn lisäksi näillekin puolueille.

Lännestä tuli rahaa SDPlle kommunistien vaikutusvallan rajoittamiseksi. SAK sai 1950-luvulla rahat Pohjolan Opiston rakentamiseksi ja toiminnan käynnistämiseksi. SAK ei pystynyt ilmaiseksi saamaansa opistoa ylläpitämään ja se on myyty ja purettu. Kommunistit on nujerrettu, ehkä opiston tarkoitus toteutui.

Rislakki arvioi tiedustelupalveluiden kyvykkyyttä. Parhaaksi hän listaa Englannin tiedustelupalvelut.

Rislakki kertoo SDPn tiedustelumiehistä Kalle Lehmuksesta ja Veikko Puskalasta ja heidän putiikeistaan. Molemmat olivat aikanaan SDPn jäejestösihteereitä. lehmus ennen sotia ja Puskala sotien jäleen. He seurasivat ansiokkaasti kommunistien toimintaa. SKPn sisällä oli syväkurkkuja, jotka antoivat

tietoja.

Näiden putiikkien tietoja jaettiin maan johdolle ja talouselämän eliitille. Supokin sai putiikilta tietoja mitä se ei itse kyennyt hankkimaan.

Rislakki kirjoittaa , että Puskalan kuoleman jälkeen aineisto poltettiin hänen Kauniaisissa olevan omakotitalon pihalla. Ei pidä paikkaansa.

Puskala eläkkeelle jäätyään osti Kalajoelta vanhan kotitalonsa, peruskorjasi sen ja vietti siellä elämänsä viimeisen vuosikymmenen.

Kirjassa on paljon silpputietoa, juoruja ja varmaan ripaus mielikuvitusta.

Toivo J. Kanninen

Raamattuopetusilta Vaalan seurakunnassa

Maanantaina 15.4.2024 Vaalan seurakunnassa vierailivat pastori Mika Tuovinen kansainvälisestä Mission Europe -lähetysjärjestöstä ja piirityöntekijä Jaana Raesalmi Kainuun Kansanlähetyksestä.

He osallistuivat raamattuopetusiltaan, jonka avasi Vaalan seurakunnan lähetyssihteeri Merja Kantola toivottaen vieraat ja osallistujat tervetulleiksi iltaan ja iltakahville. Kahvittelun jälkeen diakoni Tuula Karjalainen piti alkuhartauden vakuuttaen, että jokaisella on oma tärkeä paikkansa Jumalan suuressa suunnitelmassa.

Mika Tuovinen kertoi omasta uskoontulostaan ja kutsustaan evankeliumin työhön. Hänen opetuksensa osoitti vahvaa Raamatun tuntemusta ja kirkasti Jumalan pelastussuunnitelmaa, joka Jumalalla on jokaista ihmistä varten.

Pastori Mika Tuovinen opetti Raamatun tuntemista. Kuva Tuula Karjalainen

Tuovinen rohkaisi uskomaan Jeesukseen Kristukseen, joka kuolemallaan sovitti syntimme.

- Jeesuksen seurassa saa aina olla turvallisella mielellä, Tuovinen vakuutti. Jaana Raesalmi kertoi hiljattain Raamattua lukiessaan havahtuneensa siivoukseen: Miten paljon turhaa tavaraa

kodissa onkaan ja kuinka myös elämä täyttyy ihan epäolennaisilla asioilla. - Raamattu puhuu temppelin siivouksesta ja siitä, että ihminen on Pyhän Hengen temppeli. Meidän tulee huolehtia itsestämme, arvostaa elämäämme ja käyttää päivämme viisaasti, sillä olemme Jumalalle rakkaita, sanoi

Raesalmi. Puheensa päätteeksi hän johdatti iltarukoukseen. Tämän jälkeen Mika Tuovinen tarjosi kirkkosalin puolella mahdollisuuden kahdenkeskiseen rukoukseen.

Tuula Karjalainen

Lähetyssihteeri Merja Kantola avasi Raamattuopetusillan 15.4.2024. Kuva Tuula Karjalainen

puheensa jälkeen myös iltarukouksen. Kuva Tuula Karjalainen

Diakoni Tuula Karjalainen piti Raamattuopetusillan alkuhartauden. Kuva Jaana Raesalmi

Maukasta kotiruokaa Mummun keittiöstä

Sangin Wanhalla koululla kattilat porisevat ja kotoisa ruuan tuoksu tulee ovella vastaan. Koulun keittiössä häärii Mummun kotikeittiön yrittäjä Riitta Pyhäluoto.

Aiempaa yritystaustaa Riitalla on muun muassa Oulussa Kauppahallin kahviossa, jossa tarjottavat valmistettiin alusta asti itse sekä lisäksi on oman siivousyrityksen kautta. Pitopalveluna on valmistettu ruokaa myös isommalle seurueelle häissä ja hautajaisissa sekä erilaisiin kahvituksiin. Yritystoiminta on siis tuttua ja niin soppakauha kuin siivousmoppikin pysyvät tukevasti kädessä. Oulusta Utajärven Sanginkylälle muuttaneelle

Riitalle maisemat ovat tuttuja, sillä kesämökki löytyy paikkakunnalta ja kesät on vietetty Sanginkylällä jo parikymmentä vuotta.

Yrittäjänä Riitan tekee onnelliseksi vapaus tehdä omaa työtä omalla tavalla ja suunnitella ja toteuttaa tilaisuuksia. Ruoka- ja siivousalan yrittäjänä saa olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.

Lounaan voi nauttia Sangin Wanhan koulun kotoisissa tiloissa tai napata take awayna

VARASTON TYHJENNYS!

-20% INSERA POLKUPYÖRÄT

Esim. maastopyörät

399€ aikuisten 28”

499€ lasten 20”

Tarjous ei koske sähköpyöriä. -20% -20%

379€ alk.

KONTIO KRUISERIT

-15%

mukaan ohi kulkiessasi. Mummun kotikeittiö valmistaa tarjoilut yksityisille ja yrityksille myös juhliin ja muihin tilaisuuksiin Sangin koululla, tai asiakkaan tiloissa. Sangin Wanha koulu sijaitsee Puolangantien varrella osoitteessa Puutturintie 5. Riitan kautta saa vuokrattua myös Sangin kyläyhdistyksen hallinnoimia Sangin koulun tiloja majoituskäyttöön tai liikuntasalia ja -tarvikkeita esimerkiksi työ-, harrastus- tai kaveriporukoille. Liikuntasalin tilat ja liikuntavälineet ovat utajärvisille maksuttomasti varattavissa.

killa Mummun kotiruoka myy aamupalaa klo 7–9 alueella majoittujille tai ohi kulkeville. Ajantasaiset aukioloajat ja lounaslistat löytää Facebookista @mummun.kotiruoka -sivulta.

Miia Oja

Kesänajan Valkeisen kios-

Nails by Loveday- maailmallakin tunnnettua kynsitaidetta Muhokselta

Jykeviä pariovia koristaa valkoiset tarrat. Ovien takaa avautuu NBL kynsistudion ja koulutuskeskuksen tilat. Alkujaan Sotkamolainen Anna Määttä aloitti uransa kynsiteknikkona noin kolme vuotta sitten. Tuohon kolmeen vuoteen on mahtunut paljon, mm. pesti kansainvälisen brändin kouluttajana, oma koulutuskeskus sekä myös oma kosmetiikka-alan brändi LOVEDAY Cosmetics. Yrityksen nimi juontaa juurensa Annan teini-ikään, jolloin Loveday muodostui kavereiden keskuudessa hänen lempinimekseen. Kansainvälistäkin huomiota nauttiva Anna on alallaan erikoisosaaja: vaikka kynsiteknikon työ kaiken kaikkiaan on tarkkaa ja taiteellisuutta vaativaa, niin Annalla on poikkeuksellinen taito ja kyky luoda jopa upeita pienoismuotokuvia asiakkaidensa kynsiin. Hänen asiakaskunnastaan komasosa on Muhokselta ja loput lähikunnista Oulua, Utajärveä ja Vaalaa myöten.

Kynsipalveluiden voidaan katsoa olevan jopa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttava asia, kun huolitellut kynnet nostavat naisen ryhtiä korkokenkien tavoin ja vaikuttavat piristävästi myös mielialaan. Terveydellistäkin hyötyä siitä voidaan saada , kun esimerkiksi atooppisesta ihosta kärsivä henkilö luonnonkynsien käsittelyn jälkeen estyy raapimasta ihoaan. An-

nalle yksi tärkeistä asioista on päästä näkemään tuottamansa palvelun positiiviset vaikutukset asiakkaissaan ja luoda kestäviä asiakassuhteita.

NBL tarjoaa myös koulutuskokonaisuuksia aina peruskoulutuksista ammattilaiseten täydennyskoulutuksiin. Annalla onkin tavoitteena liiketoimintansa kehittämistä ja laajentamista myös tulevaisuudessa. Hän haluaa toimia esimerkkinä muille alasta kiinnostuneille ja rohkaista heitä aloittamaan sekä innostaa muutakin yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä esimerkillään.

NBL:n toimitilat löytyvät pankin entisistä tiloista osoitteesta Valtatie 30, Muhos

Eero Aitta

Musiikki on avain sisimpäämme

Vaalan kirkossa on järjestetty neljä Gospelmessua kuluneen syys- ja talvikauden aikana. Niistä viimeinen toimitettiin keskiviikkona 17.4.2024.

Messun toimitti muhoslainen rovasti Jouni Heikkinen. Alkusanoiksi hän opetti gospelin merkitsevän evankeliumia ja gospelmusiikin olevan rytmikästä hengellistä musiikkia. Iltahartaudessa Heikkinen kertasi Martti Lutherin ajatuksia siitä, miten tärkeää ja terapeuttista musiikki on.

- Musiikki on avain sisimpäämme ja se on suuri voimavara haasteiden ja paineiden kanssa kamppaillessamme. Musiikki on Jumalan lahja, Heikkinen vakuutti.

Diakoni Tuula Karjalainen toimi tekstinlukijana ja avusti ehtoollisen jakamisessa. Kanttori Taru Ängeslevä säesti messun musiikin. Kirkkoon saapuessaan jokainen sai

ohjelmalehtisen, josta löytyivät messun kaava ja laulujen sanat.

Ängeslevä on ohjannut lauluryhmää, jolle hengellinen gospelmusiikki on tullut tutuksi ja rakkaaksi. Siten tässäkin messussa kuultiin vahvaa laulua, johon jokaisen oli helppo yhtyä säestystä kuunnellen ja lehtisestä sanoja seuraten. Laulut sanoittivat messun sanoman Jeesuksen sovitustyöstä, syntien tunnustamisesta ja Jumalan armahtavasta rakkaudesta.

- Nyt on gospelmessut laulettu ja syyspuolella on luvassa muita erityismessuja, lupasi musiikkia ja työtään rakastava kanttori Ängeslevä illan päätteeksi.

Suntio Pentti Hannukainen striimasi messun, joten sen mukana voi edelleen laulaa YouTubessa.

Tuula Karjalainen

Riitta Pyhäluoto hääräilee Mummun keittiössä Sangin Wanhalla koululla.

Anna Määttä NBL.

Gospel-messun lauluryhmä: Marja Tulla, Liisa Ojala, Taru Ängeslevä, Jouko ja Arja Tegelberg, Aino Lämsä, Vesa Haataja ja Riitta Lämsä.

Metsätalouden kehitys Oulujokilaaksossa kuluneen 100 vuoden aikana

Metsien

ryöstökäytöstä

metsien hoitoon

Metsien tila ei ollut tervanpolton, asuin- ja laivanrakennuksen eikä lasiteollisuuden käyttämän potaskan valmistuksen jäljiltä kehuttava viime vuosisadan alkupuolella Oulujokilaaksossa eikä muuallakaan Suomessa. Omistussuhteiden puutteen ja yksipuolisten hyödyntämistapojen vuoksi metsät olivat monin paikoin lähes loppuneet. Suomen itsenäistyttyä havahduttiin tilanteeseen ja perustettiin metsien käytön valvontaan valtion omistama metsähallitus. Ennen toista maailmansotaa kiinnitettiin entistä enemmän huomiota metsien hoitoon. Hakkuualoja uudistettiin aluksi kylvöjen ja sitten taimien istutusten avulla. Metsäalaa alettiin lisätä soita ojittamalla jo 1910-luvulla ja täyteen vauhtiin päästiin 1960-70-luvuilla. Laajoja soistuvia alueita saatiin palautettua metsän kasvulle, tosin ylilyöntejäkin tapahtui nevojen ojituksessa. Metsien pinta-ala lisääntyi ojitusten seurauksena miljoonilla hehtaareilla.

Sota-aika, sotakorvaukset ja metsätalous

Sota-aika aiheutti tuontipolttoaineiden saannin katkeamisen ja liikenteen voimanlähteeksi tarvittiin puuta. Autot liikkuivat pilkkeistä tehdyllä häkäkaasulla ja höyryveturien voimanlähteenä olivat halot. Halkojen käyttö jatkui sodan jälkeen rautateillä aina 1960-luvulle saakka, jolloin dieselveturit tulivat käyttöön.

Neuvostoliitolle maksettavat sotakorvaukset vaikuttivat osaltaan metsien käyttöön sodan jälkeen. Suuret hakkuusavotat yleistyivät kautta Suomen ja niin myös Oulujokilaaksossa. Laajoilla savotoilla oli runsaasti työvoimaa ja heitä varten rakennettiin savotoille asumuksia, joita löytyy myös Oulujokivarresta nykyisin virkistyskäytössä oleva Muhoksen Kallioselän kämppä ja Utajärvellä Ponteman savottapirtti . Erinomainen tutustumiskohde vanhan ajan metsätalouteen löytyy

Turkansaaren ulkomuseosta työvälineineen ja savottakämppineen. Hakkuut synnyttivät laajoja aukeita, joiden uusiutumisesta käytiin kovaakin keskustelua. Aukkohakkuiden yleistymisen myötä myös metsien hakkuukäytäntö muuttui varovaisista kasvatushakkuista aukkohakkuisiin.

Puunjalostus

monipuolistui

Jo 1930-luvulla alkoi yleistyä puun käyttö selluloosan ja paperin raaka-aineena. Niiltä ajoilta ja myöhemmiltäkin jokivarren metsistä löytyy puun parkkuupaikkoja. Selluksi tarkoitetut pöllit parkattiin metsässä ennen kuljetusta tehtaalle. Se työllisti maaseudun väkeä hiljaisempinakin aikoina. Puuta kuljetetiin tehtaille enenevässä määrin. Oulujoki oli vielä 1960-luvulla merkittävä ja työllistävä uittoreitti Oulun tehtaille. Vanhempi väki muistaa tukkilautat ja niillä seilanneet pikku pojat ainakin Utajärvellä. Oulujoen uitto päättyi 1980-luvun alkupuolella. Tukkirekkojen ja rautatiekuljetusten aika alkoi. Sahateollisuus oli se tärkein puunjalostuksen osa ja on sitä vieläkin. Suuret sahalaitokset Oulujokisuulla saivat raaka-aineensa jokivarren metsistä ja muulta lähialueelta. Sahatavaraa, sellua ja paperia meni ulkomaille lisääntyvässä määrin mikä oli omiaan nostamaan Suomen ja Oulujokivarren taloutta ylös. Vaikka puunjalostusteollisuus työllistää nykyään vähemmän väkeä kuin sodan jälkeen niin sillä on edelleen suuri merkitys talouteen sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Työvoimavaltaisesta metsätaloudesta tehometsätalouteen Metsätalouden merkityksen kasvaessa paineet siirtyä tehometsätalouteen lisääntyivät. Puunkorjuu koneellistui, metsurit saivät väistyä monitoimikoneiden tieltä. 1960-luvun liki 200000 metsuria on vähentynyt nykyiseen 500010000:een. Metsien kasvua edistettiin lannoituksilla ja vesakoiden torjunnalla. Talousmetsät muuttuivat yhden

Päätehakkuissa syntyi aukkoja, joita uudistettiin taimien istutuksilla ja kylvämällä. Nämä toimenpiteet eivät kaikilta osin ole antaneet toivottua tulosta kustannuksiin nähden, joten nykyisin ns. pehmeämmät uudistustavat ovat yleistyneet. Samalla metsien virkityskäyttö on vallannut alaa.

Metsätalous on tärkeä maaseudun elinkeino myös tulevaisuudessa Metsien moninaiskäyttö ei ole vähentänyt niiden taloudellista merkitystä. Talousmetsiltä edellytetään entistä enemmän luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja tärkeiden biotooppien suojelemista. OSAO:n Muhoksen Metsäalan opetuksessa otetaan huomioon näitäkin seikkoja uusia metsäalan ammattilaisia koulutettaessa. Yksikön lehtorin Ilari Ollilan mukaan koulutukseen otetaan vajaat 30 uutta opiselijaa vuosittain, jotka valmistuvat kolmivuotisen koulutuk-

sen jälkeen metsäkoneiden kuljettajiksi ja metsureiksi. Koulutus käsittää koneiden ja moottorisahan käytön lisäksi koneiden huoltoon ja metsien käsittelyyn liittyvää opetusta. Metsäalan koulutus kiinnostaa myös tyttöjä, joita vuosittain tulee opetukseen noin 5 kpl. Oppilaat ovat iältään enimmäkseen 15-18 vuotiaita ja pääosin lähiseuduilta.

Opetus on pääasiassa käytännön taitojen opettamista. Metsähallituksen Muhoksen alueen metsissä harjoitellaan puun korjuuta erilaisissa kasvuvaiheissa olevissa metsissä.

Vaikka EUsta lisätään ehtoja metsien talouskäytölle Muhoksella uskotaan vankasti metsäalan jatkuvuuteen myös tulevaisuudessa.

Eero Aitta

Savottapirtti Pontema.

OSAON hakkuutyömaa.

Lehtori Ilari Ollila.

Kallioselän kämppä.

Hevonen metsätöissä.

puulajin puupelloiksi, joissa puut olivat samankokoisia.

Numeroidun telkänpöntön mukaan saamisen ehtona oli, että pöntön sijoituspaikka merkitään karttapalveluun ja sitoudutaan seuraamaan pesintää sekä pitämään pöntöstä huolta. Talkoolaisena ahkeroi Metsästäjäliiton Oulun piirin Tapio Jarkko Haukiputaalta.

Pönttöpäivä innosti luontoharrastuksen pariin

K-Supermarket Mimmin edessä kävi kuhina, kun Telkänpönttö Projekti – Suomi saapui Muhokselle Risto Virtasen Johdolla. Tavoitteena on tehdä kevään 14 tapahtumassa keskimäärin sata telkänpönttöä per tapahtuma. Muhoslaisten käsissä syntyi hienot 81 pönttöä. Projektin vetäjä Risto Virtanen kertoo, että tapahtuma on omiaan tarjoamaan yhteisen harrastuksen lähes vauvasta vaariin: nuorimmat rakentelijat olivat noin 6-vuotiaita.

Pönttöpäivä on kaikille avoin tapahtuma, jossa sai rakentaa itselleen tai toiselle henkilölle telkänpöntön kotiin viemiseksi. Luovutuksessa on ehtona, että numeroidut pöntöt viedään luontoon, huolletaan ja ilmoitetaan sijainti Google-maps karttapalveluun.

- Pönttöjen rakentaminen on hyvää yhteistä tekemistä ja samoin myös lapset ja nuoret innostuvat ihan eri tavalla seuraamaan luontoa ja pesintää, kun ovat saaneet osallistua projektiin, Virtanen kertoo. Luonnon lahopuut ovat viimevuosikymmeninä vähentyneet ja telkkä on kolopesijä, eikä se mielellään tee pesäänsä maalle. Virtasen mukaan telkänpönttö on heinäsorsien putkipesien lisäksi ainoa pesäkolo, joita tekemällä ihminen voi vaikuttaa vesilintujen pesintään.

- Populaatiota saadaan li-

Telkänpönttöjen rakentaminen houkutteli eri-ikäistä väkeä rakentelemaan yhdessä ja nauttimaan kauniista kevätsäästä.

sättyä pönttöjen kautta jopa parissa vuodessa. Vaikka telkkä onkin Suomessa hyvin elinvoimainen laji, niin hyvinvoiva telkkäkanta voi auttaa myös esimerkiksi yksittäisien jouhisorsa-, tukkasotka-, lapasorsa-, haapana- tai uivelopariskuntien pesintää. Runsaan telkkäkannan ansiosta taantuvat vesilintulajit eivät ole niin haavoittuvaisia petojen hyökkäyksille.

Telkänpönttö saattaa houkutella myös isokoskeloa, helmitai lehtopöllöä asukkaakseen. Uivelolle puolestaan telkänpöntön suuaukko on usein liian suuri.

Risto Virtanen muistuttaa, että edellisvuonna laitetut pöntöt kannattaa käydä myös keväällä huoltamassa, sillä telkänpöntöt voivat olla ora-

ville houkuttelevia talvipesiä. Oravan jäljiltä pönttö voi olla täynnä lämmikkeitä ja roskaa suuaukkoon asti. - Telkkä on yllättävän sosiaalinen lintu, ja aiemmin on vallinnut uskomus, että pesät pitäisi laittaa melko kauas toisistaan. Eräässä pihassa oli viisi pönttöä aivan lähekkäin ja lopulta kaikkiin tuli asukkaat. Yhteistyössä tapahtumassa olivat K-Supermarket Mimmi, Metsästäjäliitto Oulun piiri, Etra Oy ja Riistanhoitoyhdistys. Samassa tilaisuudessa Riistakeskuksen Pohjoismaisen supikoirahankkeen Juha Mäkimartti piti eläinten jälkien tunnistuspistettä sekä opasti ihmisiä pienpetopyyntiin.

Jenny Kärki

Kaasutoholla saatiin väriä telkänpönttöjen kylkiin.

Metsätilamarkkinoilla käänne tapahtunut, yksityisillä ostajilla aktivoitumisen paikka

30% ALENNUKSET normaalihinnoista.

SAHAT NETTOHINTAAN!

MS 201 C-EM

690. (30 pv. alin hinta 799,-)

MS 251

495. (30 pv. alin hinta 625,-)

MS 201 C-M

630. (30 pv. alin hinta 699,-)

MS 211

395. (30 pv. alin hinta 449,-)

MUUTAMIA YKKÖSKAPPALEITA MYÖS MUITA MALLEJA. KYSY!

FS 131 RAIVURI

550. (30 pv. alin hinta 679,-)

MOOTTORISAHA ECHO CS-310ES PERUSSAHA kotiin, mökille, halkohommiin

199. (30 pv. alin hinta 249,-)

FS 461 RAIVURI

950. (30 pv. alin hinta 1159,-)

PIENKONEBENSIINI 2- JA 4-TAHTIMOOTTOREILLE

1995 / 5 l

ENNAKKOTIETONA 11.5. MYYMÄLÄSSÄMME

TIKKURILAN JA

VIRTASEN MAALITEHTAAN SÄVY- JA MAALIPÄIVÄ, VARAA KALENTERIISI AIKA KÄYNNILLE.

P. 010 422 2420. Ma - pe 8 - 17, la 9 - 13, su suljettu Huom. kesäaukiolomme muuttuu 2.5. alkaen arkisin 7-17 ja la 8-14. Su suljettu.

Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan yli 10 ha metsätilakauppoja tehtiin vuonna 2023 Lapissa 248 kpl, Kainuussa 152 kpl ja Pohjois-Pohjanmaalla 380 kpl. Kauppamäärässä on tullut laskua, sillä 2022 vuoden aikana kauppoja tehtiin Lapissa 342 kpl, Kainuussa 200 kpl ja Pohjois-Pohjanmaalla 435 kpl. Vaikka kauppamäärät ovat pienentyneet huippuluvuista, ovat hinnat pysyneet hyvällä tasolla. Metsätilat.fi ketjun kautta tehdyissä kaupoissa metsämaan hinta oli Lapissa 2023 vuonna 1 900 €/metsämaa hehtaari. Hinta on 2022 vuoteen verrattuna hieman vajaa 10 % korkeampi. Hinnan nousua selittää puun kantohintojen nousu ja lisäksi myydyt tilat olivat puustoisempia. Kainuussa hinta oli 2023 vuonna 3 100 €/ metsämaa hehtaari, joka on noin 10 % edellisvuotta alhaisempi. Hinnan laskuun vaikuttanee se, että 2022 vuonna tehtiin monta suurta ja arvokasta kauppaa, jotka nostivat keskiarvoja viime vuoteen verrattuna. Pohjois-Pohjanmaalla hehtaarihinta oli vuonna 2023 edellisvuoden tasoa eli noin 3 000 €/ metsämaa hehtaari. Keskikuutiohinnat olivat viime vuonna Lapissa 26 €/m3, Kainuussa 33 €/m3 ja Pohjois-Pohjanmaalla 35 €/m3 Metsätilamarkkinoilla suurin muutos on tapahtunut ostajakunnassa. Viime vuosina paljon metsätiloja ostaneet

Lähde Metsätilat.fi

metsärahastot vähensivät viime vuonna ostoaan merkittävästi. Vuonna 2022 rahastot olivat euromäärällisesti suurin ostaja Pohjois-Suomen alueella noin 60 % osuudella. 2023 vuonna vastaava osuus jäi noin 30 prosenttiin. Yksityisten osuus oli vuonna 2022 euromäärällisesti noin 30 % kun 2023 vuonna osuus nousi 50 prosenttiin. Muutokset ovat olleet siis varsin merkittäviä ja vielä lyhyellä aika välillä. Luvut perustuvat Metsätilat.fi ketjun kautta tehtyihin kauppoihin Pohjois-Suomessa.

Metsätilojen kysynnän odotetaan edelleen kasvavan yksityisten metsänomistajien keskuudessa, sillä vallitseva korkotaso pitänee institutionaaliset sijoittajat vielä pois

markkinoilta. Pohjois-Suomen metsäteollisuuden mittavat investoinnit viime vuosina varmistavat puun kysynnän ja metsien arvon säilymisen hyvällä tasolla. Metsä nähdään arvonsa säilyttävänä ja turvallisena sijoituskohteena erityisesti korkean inflaation aikana. Tuomo Törrö Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy, Metsätilat.fi Pohjois-SuomenMetsämarkkinat Oy LKV (PSMM) on metsänhoitoyhdistysten ja yhteismetsien omistama yhtiö, joka toimii metsäkiinteistövälityksen lisäksi yksityismetsien puukaupassa koko Pohjois-Suomessa. Kiinteistökaupassa olemme osa koko Suomen kattavaa Metsätilat.fi – ketjua. www.metsatilat.fi/ pohjoissuomi

Varaosat: ma–pe 8.30–17.00 p. 08 554 0220 varaosat@mbosa.fi

Korjaamo: ma–pe 7.30–17.00 p. 08 311 6961 korjaamo@mbosa.fi

Kallisenhaara 4 90400 Oulu

Nopea palvelu • Mobil-öljyt Laadukkaat varaosat jopa 3 vuoden takuulla

Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n MYYNTIKOHTEITA

Utajärvi, Juorkuna, RUOSTERANTA 8,895 ha ja RAUHALANRANTA 1,853 ha Olvasjärven rannalla. Puustoa n. 2269 m3 ja hakkuumahdollisuus n. 2100 m3. Olvasjärven rantaa n. 200 metriä. Poikkeamisluvalla mahd.hakea rakennuslupaa. Hp. 71000 €

Utajärvi, Niska, KANGAS-MIKKOLA 3,893 ha asuin-, ranta- ja metsäkiinteistö Kortetjärvellä n. 30 km Utajärven kk:ltä. Peruskorjattu 124 m2 asuinrakennus ja navetta-, aittakellari-, aitta- ja savusaunarakennus että vanha navetta ja autotalli. Sähkö-, vesi- ja valokuituliittymät. Kortetjärven rantaa n. 150 metriä ja puustoa n. 169 m3 Hp. 48000 €

Utajärvi, Niska, PIRILÄ rantamääräalatontti n. 2,5 ha n. 69 km Oulusta ja Uta-järven kk:ltä n. 10,5 km Oulujoen rannalla(170 m rantaa). Kaavassa lomarakennus-oikeutta 180 k-m2. Viemäri lähellä ja sähkölinja kulkee kiinteistöllä. Mäntytukkipuus-toa n. 315 m3.

Hp. 49000 €

Vaala, Jaalanka, SIERAKANGAS 27,07 ha ranta- ja metsäkiinteistö Oulujärven rannalla (n. 215 metriä) Vaalan kk:ltä n .21 km Jaalangassa Itärannan tien varsilla. Metsät taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä, joissa puustoa n. 1144 m3 ja hakkuumahdollisuutta n. 450 m3 Hp. 110000 €

Vaala, Manamansalo, TAKALO II 38,05 ha metsäkiinteistö Vaalan kk:ltä n. 40 km Teeriniemellä rajautuen Oulujärven retkeilyalueeseen ja reitistöihin. Metsät kesäkorjuukelpoisia jäkäläkangasmailla(myös koristejäkälää runsaasti nostettavissa)olevia nuoria kasvatusmetsiä, joissa puustoa n. 2194 m3 ja hakkuumahdollisuutta n. 250 m3 Hp. 120000 €

Vaala, Manamansalo, TOIVOLA n. 5,77 ha huvila-ja tonttimääräala Vaalan kk:ltä n.44 km Manamansalossa. Oulujärven rannassa Manamansalon portin ja venesataman naapurina v. 1993 valmistunut. n. 46 m2 hirsihuvila, vesi- sekä sähköliittymät ja lisäksi 4 kpl RA kaavatontteja. Puustoa n. 512 m3. Hp.200000 €

Vaala, Säräisniemi, SALORANTA määräala n. 21,44 ha Vaalan kk:ltä n. 30 km Enonkylässä. Puusto n. 1806 m3, hakkuumahdollisuus n. 300 m3. Hp. 70000 €

Vaala, Säräisniemi, VIITAVAARA metsätila 30,47 ha Vaalan kk:ltä n. 30 km pikitien laidalla Enonkylällä. Hoidettua ja kasvuisaa puustoa n. 1761 m3 nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä. Hakkuumahdollisuus n. 300 m3 Hp. 69500 €

Pohjois-Suomen metsämarkkinat LKV Oy, Ukkoherrantie 15 A 2, 96100 ROVANIEMI Lisätietoa Tuomo Törrö p. 0400-184017. mti, LKV, kaupanvahvistaja, Vanhatie 6 as 5, 91600 UTAJÄRVI Muhoksen ja Oulun alueen kohteista lisätietoa Eeva Mustanoja p. 040 120 7865 mti, LKV, kaupanvahvistaja, Isokatu 70, 90120 OULU

Kaikki kohteemme sekä tarkemmat tiedot netissä:

Metsätilat.fi

METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN

Da-Pu

kesärengassarjan ostajalle vanneharja ja pesuaine

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486

Ma 10-14, Ti 10-14, Ke 10-14, To 10-14, Pe 10-14 (Muina aikoina varaa aika ja tule käymään)

Ma 10-14, Ti 10-14, Ke 10-14, To 10-14, Pe 10-14

(Muina aikoina varaa aika ja tule käymään)

Rauhallista joulua ja Hyvää uutta vuotta 24/7

Biohiili – mitä se on ja miksi se kiinnostaa

Biohiili on ollut vilkkaan kehityksen ja tutkimuksen kohteena viime aikoina ja siitä on ollut juttuja myös medioissa. Harva tavallinen tallaaja kuitenkin tietää, mitä tuo ihmeen biohiili oikein on, mistä sitä tehdään ja mihin sitä voi käyttää. Väännetään rautalangasta.

Biohiili on kuivasta eloperäisestä aineksesta (risuista, oljesta, järviruo’osta tms.) valmistettua huokoista ja hiilirikasta materiaalia. Biohiiltä valmistetaan pyrolyysin avulla, eli kuumentamalla eloperäistä ainesta hapettomissa olosuhteissa, jolloin haihtuvat aineet häviävät ja jäljelle jää pääosin aineksen sisältämä hiili. Biohiilen valmistus muistuttaa perinteistä hiilenpolttoa, mutta biohiili (biochar) eroaa tavallisesta puuhiilestä (charcoal) siten, että loppukäyttö on eri. Biohiilen käyttökohteisiin kuuluu esimerkiksi maanparannus ja suodatus, kun taas puuhiilellä tarkoitetaan energiakäyttöön kuten grillihiileksi tuotettua hiiltä. Ominaisuuksien kannalta näissä voi olla suuriakin eroja, mm. maanparannuskäytössä biohii-

len tulisi ensisijaisesti pidättää vettä ja ravinteita. Tehokas veden ja ravinteiden pidättäminen vaatii suuren ominaispinta-alan. Yhdessä grammassa biohiiltä voi olla noin kahden tenniskentän verran pinta-alaa – yli 550 m2/g! Biohiili säilyy maaperässä jopa satoja vuosia, kasvattaen maaperän hiilivarastoa. Kun hiili on sidottuna maaperään, se ei lämmitä hiilidioksidina ilmakehää. Näin ollen metsätöissä tai pihan siivouksessa kertyneiden risujen hiiletys on sekä resurssiviisas että ilmastoystävällinen teko. Biohiilen teko ei ole vaikeaa. Myynnissä on erikokoisia ja -mallisia hiilettimiä ja yksinkertaisimmillaan hiiletys onnistuu myös maakuopassa. Muun muassa Maaseudun sivistysliiton nettisivuilla on ohjeita, miten hommassa edetään ja miten valmista biohiiltä lisätään vaikkapa vihannesmaahan tai kukkapenkkiin. Teollisuusmittakaavassa biohiiltä tehdään vasta muutamassa paikassa Suomessa, mukaan lukien Utajärven teollisuusalueen biohiililaitos.

Biohiilen tuotannon kasvunäkymät ovat erittäin hyvät ja kaiken aikaa kehitetään uusia sovelluskohteita, kuten fossiilisen hiilen korvaaminen terästuotannossa ja biohiilen käyttö jätevesien puhdistuksessa.

Lupaavan kehityksen tueksi käynnistyi hiljattain kolmivuotinen Biohiilen aika -hanke, jolle on myönnetty avustusta oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF:stä. Oulun yliopiston vetämän hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa biohiilen arvoketjun eri osa-alueista, liiketoimintamahdollisuuksista ja uusista tuotteista. Utajärven kunnan ja Oulun yliopiston lisäksi hankkeessa on mukana Oulun ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Vaasan yliopisto ja Maaseudun sivistysliitto.

Kirjoittajat:

Thomas Virta, projektipäällikkö Utajärven kunta’ Biohiilen aika-hanke Tiina Laitinen, väitöskirjatutkija Oulun yliopisto

Biohiilen aika-hanke

Biohiiltä risuista itse tekemällä

Ma 6.5. klo 17-19, Utasen kota (Utajärvi)

Kotipihan tai kylämaiseman hoidosta syntyneestä risujätteestä voi valmistaa biohiiltä Se sitoo itseensä vettä ja ravinteita ja on siten oiva maanparannusaine esim kotipuutarhassa Tule tutustumaan biohiilen valmistukseen ja käyttöön Utasen kodalle Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin Tervetuloa!

Tapahtuman järjestää Biohiilen aika - hanke, yhteistyössä Maaseudun Sivistysliitto ry ja Utajärven kunta

www msl fi/tapahtuma/biohiilen-valmistustyopaja-utajarvella/ Kahvitarjoilu ja kävijäarvontaa!

Katso lisätiedot sekä ilmoittautumis- ja saapumisohjeet:

LAILA KINNUNEN -viihdeilta

SIURUAN

KYLÄTALOLLA

Siuruantie 2941

La 27.4.2024

klo 18.00 - 22.30

Linja-autokuljetus Oulusta.

Ohjelmallinen ilta, jossa muistellaan Lailan upeaa uraa ja lauletaan yhdessä hänen tunnetuimpia lauluja.

Juonnetun osuuden jälkeen KARAOKETANSSIT Ravintola avoinna Arvontaa

Lippu 10 €

Käsikirjoitus ja juonto: Terttu ”Teppana” Salmi Yhteislaulu ja karaoke: Paavo ”Pate” Kortesalmi TERVETULOA!

Taustakuva: Kuvasiskot, museovirasto

Puu on erittäin hyvä biohiilen raaka-aine. Kuva: Utajärven kunta.

HAUTAUSPALVELUT

Apunasi surun hetkellä

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

* Asunto- ja kiinteistökauppariidat

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

* Asunto- ja kiinteistökauppariidat

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

APTEEKKIPALVELUT

Apunasi surun hetkellä

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

AUTOKORJAAMOT

Työmiehentie 14 puh: 0400 399 486 info@dapu.fi

Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

-Hautauspalvelu

-Kuljetuspalvelu

-Pitopalvelu

Neuvonta ja päivystys 0400 399 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h ) 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 Avoinna: ma-pe 10-14

-Kukkapalvelu

-Kivipalvelu

-Perunkirjoituspalvelu

Kotipitäjän Kirppis

Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

 Ostetaan  Myydään  Asunnot

 Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

Seuraava lehti ilmestyy 22.5.2024. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 16.5.2024 mennessä: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

HAUTAUSPALVELUT

Isokatu 11, 90100 Oulu, puh. 08 3113 354

Da-Pu Hautaustoimisto Muhos

Työmiehentie 14 puh: 0400 399 486 info@dapu.fi

Avoinna: ma-pe 10-14

-Hautauspalvelu

-Kuljetuspalvelu

-Pitopalvelu

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Laaja kattavuus.

Lämpötie 6, UTAJÄRVI

Simo Paavola 044 562 2701

• Tarkka ja täysin automaattinen.

Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan

-Kukkapalvelu

-Kivipalvelu

-Perunkirjoituspalvelu

• Piezo-testit.

• Laaja kattavuus.

Neuvonta ja päivystys 0400 399 466 (24h) www.dapu.fi

Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466 ( 24h ) 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero 0400 399 466

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

UTAJÄRVEN

AUTOHUOLTO OY

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

• Laaja kattavuus.

Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701

• Tarkka ja täysin automaattinen.

Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. Rahan ja ajan säästö.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

OULUN DIESELHUOLTO OY

OULUN DIESELHUOLTO OY

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Piezo-testit.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Laaja kattavuus.

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Rahan ja ajan säästö.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Rahan ja ajan säästö.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme! Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

TILAUSAJOT

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

TUULILASIKORJAAMOT

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

ROMULIIKKEET

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

• Meiltä myös romutustodistukset

Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

UTACON OY

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi

PAINOTUOTTEITA

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

•

OULUN DIESELHUOLTO OY

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi www.oulundieselhuolto.fi

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi

Mercedes

Myydään tontti muhoksen keskustassa osoitteessa ponkilantie 11. Tontilla 2 purettavaa rakennusta, asuintalo + talli/sauna. Tontin koko 1446 neliöä, sähkö, viemäri ja vesiliittymät on. Kaikki palvelut alle 1 km säteellä. Jäähalli+muut urheilualueet n. 300 metrin päässä. Hyvä sijoituspaikka vaikkapa paritalolle. P. 040 532 3067. Mielellään tekstiviestillä koska aina en ole soitolla tavoitettavissa. Vastaan kyllä mahdollisemman pian

Myydään Commodore 64 lisäksi 1530 datasette unit pelejä, Azimuth Head Alignment kit, Joystick Vg-250. Joystick Zip Stik. Liesikupu merkki Muh, leveys 500 mm. sähkötrimmeri Partner MT 25. VHS kasettinauhureita: Sony/ smart Engine, Philips VR 150, JVC/Intelligent. Vinyylilevyjä/ single 5 kpl:tta. P. 0500 289 256.

Varattavissa ruskeita kanoja, aloittavat muninnan kesäkuun alussa. Luovutus kesäk.6pv alkaen. yhteyden otto 050 355 5092/Kaisa.

OSTETAAN

Ostetaan Mercedes w115 vasen lokasuoja vm.68-73. Uusi tai hyväkuntoinen käytetty. Laita viestiä tai soita. P. 040 514 2350.

Ostetaan 70 luvun pikkutankkisen Honda Monkeyn osia: Ajovalo tai pelkkä lasi ja takavalon kiinnitysrauta. Myös viallinen halpa mankin raato/osakasa kiinnostaa. Tarjoa viestillä tai soita. P. 040 514 2350.

v.85-95.manuaalivaih-

KARDAANIAKSELI. Myös halpa 300d varaosa-auto kiinnostaa. Laita viestiä tai soita. P. 040 514 2350.

Ostetaan kaasuhitsaukseen 20 litran Asetyleenipullo . P. 044 987 8740.

Ostetaan

300d w124

teiston

Utajärvelle uusi suojelualue linturikkaaseen metsään

Luonnonperintösäätiö osti

Suojellaan elinpiirejä linnuille -kampanjaan tulleilla alueellisilla täsmälahjoituksilla Utajärveltä 14 hehtaarin metsäpalstan, joka nimetään sijaintinsa mukaan Leppijoen lintumetsäksi.

Kuuluisan Rokuan harjualueen lähistöltä alkunsa saavan Leppijoen vedet on aikoinaan ohjattu kaivettuun kanavaan, mutta lintumetsän kohdalla vanhassa luonnonuomassa on yhä vettä tulva-aikaan. Sen ansiosta alueelle on muodostunut reheväpohjainen lintujen suosima pökkelömetsä.

”Toukokuisella päiväkäynnillä havaitsimme alueella useita luonnonmetsien lajeja ja kolopesijöitä: kanahaukan, pikkusiepon, käenpiian, pohjansirkkuja, peukaloisia, ja löytyipä sieltä pari asuttua hömötiaisen pesäkoloakin. Tällainen lajikirjo kertoo

metsän runsaasta biodiversiteetistä. Lintumetsä on hieno saareke talousmetsäalueiden keskellä”, kertoo Luonnonperintösäätiön suojelupäällikkö Petri Haapala. Leppijoella harjoitettiin vielä 1950-luvulla niittytaloutta, jonka muistona kuivuneen luonnonuoman varrelta löytyy niittysaunan jäänteet. Osalla niitystä kasvaa edelleen korkeita saramättäitä. ”Metsäautotiet ovat vauhdittaneet naapuripalstojen hakkuita, mutta Leppijoen palsta on edelleen luonnontilainen, noin 70 vuotta niittyaikojenkin jälkeen”, kertoo metsän aiempi omistaja, utajärveläinen Pekka Meriläinen, jonka tytär halusi suojella sukunsa metsittyneet niittymaat jälkipolville. Isä toteutti tyttärensä toiveen. Leppijoen lintumetsän suojelun mahdollistivat lahjoituksillaan Suomen Luonnonsuojeluliiton (SLL)

Leppijoen-lintumetsä-1b Ari-Pekka Auvinen-netti.

Pohjois-Pohjanmaan piiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys (PPLY). PPLY keräsi lahjoitusrahansa juhlavuoden jäsenkeräyksen avulla. ”Lintujen suojeluun osallistuminen on luonteva keino juhlistaa 50-vuotista toimintaamme”, sanoo PPLY:n puheenjohtaja Seija Rannikko. Luonnonsuojelupiiri puolestaan lahjoitti suojelutarkoituksiin testamentilla saatuja

varoja: ”Lahjoitus lintumetsän suojelemiseksi toteuttaa hienosti aikoinaan luonnonsuojelupiiriä testamentilla muistaneen Hilja Pikkaraisen tahtoa. Vanhetessaan metsän arvo vain kasvaa ja suojelualue toimii positiivisena esimerkkinä työstä monimuotoisuuden hyväksi”, toteaa SLL Pohjois-Pohjanmaan vs. toiminnanjohtaja Merja Ylönen. Juho Hakkarainen Luonnonperintösäätiö

Muhos kasvu- ja elivoimahakuinen kunta Oulujokivarressa

Muhoksen kuntastrategia laadittiin vuosiksi 202225 vuoden 2021 lopulla ja sen keskeisiä tavoitteita on saada kunnan elinkeinoelämään kasvua ja sen myötä lisää elinvoimaa alueelle. Kuntastrategian toteutuksen johtoon haettiin uutta kunnanjohtajaa vajaa vuosi sitten ja valituksi tuli Haapaveden kaupunkia aiemmin johtanut Kimmo Hinno. Kunnanjohtaja Kimmo Hinno vastasi kysymykseen mikä sai hakemaan Haapaveden kaupungin johtamisesta Muhoksen kunnan johtoon syyksi Muhoksen kunnan elinvoimaisuuden ja hyvät kasvun mahdollisuudet. Haapavesi on suurehkojen yhtöiden kunta poiketen Muhoksesta, jossa yritystoiminta on pienyritys,valtaista. Kimmo Hinno on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan johtaminen. Johtamistyyliltään Kimmo sanoo olevansa ihmisjohtaja ja Lapista, pienestä kylästä lähtöisin.

Muhoksen kunnan vahvuudet

Muhoksen kunnan vahvuuksiksi Kimmo Hinno mainitsee energiasektorin. Sen lisäksi teollisuuden tarvitsema logistiikka on hyvässä kunnossa. Energiasektorin vahvuutena on jo perinteisesti kunnan alueella toimivat vesivoimalat ja valtakunnalliset sähköverkot, jotka kulkevat kunnan läpi. Hyvä liikenneverkosto ja pieni etäisyys rannikolle ovat myös maininnan arvoisia asioita. Potentiaalia kasvuun täten on ja nyt tarvitaan aiempaa rivakampaa otetta kasvun toteutukseen. Vihreän siirtymän kohteita on jo tulossa ja toivoa niiden lisääntymisestä on. Kunnan sanotaan velkaantuneen paljon, mutta Kimmo Hinno ei näe sitä ongelmana

vaan tehdyt investoinnit ovat kohdentuneet oikein elinvoimaa vahvistamaan. Uudet julkiset, hyväkuntoiset rakennukset ovat vahvuus pitemmällä aikavälillä.

Koulutus ja työllisyys Koulutuksen ongelmia on kuten muissakin kunnissa. Erityisopetusta tarvitsevia löytyy etenkin yläluokilta ja heille etsitään toimivaa ratkaisua niin kunnan kuin valtionkin toimesta. Kokonaisuutena kunnan moniasteiset koululaitokset antavat kuitenkin mahdollisuuden opiskella kotipaikkakunnalla ammattiin saakka. Kunnan alhainen syntyvyys tulee valitettavasti vaikuttamaan koulujen määrään. 80-90 uutta lasta vuosittain tarkoittaa noin neljää luokkaa ja nykyään tarjontaa on enemmän. Kunnille sälytetty työllistämisvelvoite tuo haasteita, joihin vastaaminen etenkin pitkäaikaistyöttömien kohdalla vaatii monenlaisia keinoja. Työllistämisvelvoitetta ollaan lisäksi lähiaikoina kiristämässä 300 päivästä 100:aan. Tällä hetkellä työllistämisestä johtuvia sanktioita peritään kunnalta varsin paljon.

Kunnan talous

Muhoksen kunnan talous oli menneenä vuonna positiivinen tulokseltaan, mutta kuluva ja pari seuraavaa vuotta ovat erittäin haasteellisia kuntataloudessa eikä vähiten valtion tiukan säästöpolitiikan vuoksi. Kimmo Hinno olisi tyytyväinen, jos tulevien vuosien talous pysyisi tasapainossa ja vaaditut toiminnot pystyttäisiin ylläpitämään. Kuntien uhkana ovat sote uudistuksesta jäävät kiinteistöt, joille pitäisi löytää käyttöä myös

Kunnanjohtaja Kimmo Hinno.

jatkossa. Muhoksella tilanne ei ole kovin paha päinvastoin kuin monissa muissa kunnissa. Terveydenhuollon käytössä olleet kiinteistöt hyvinvointialue vuokrannee Muhoksella edelleen käyttöönsä.

Kuntalaisten

hyvinvointi ja turvallisuus

Muhos on panostanut hyvin asukkaiden hyvinvointiin ja vapaa-ajan vietto mahdollisuuksiin. Koivu Ja Tähti kulttuurikeskus, Tähti Areena ym. sekä tuleva liikuntasali ovat siitä omalta osaltaan hyviä esimerkkejä. Muhos on osallistunut myös aktiivisesti Oulujokivarren retkeilyreittien ylläpitoon. Kunnan matkailua lisäisi Oulujoen vaelluskalojen paremmat olosuhteet ja Geopark yhteistyön edistyminen. Kuntalaisten turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota varaamalla kunnan julkiset rakennukset tarvittaessa väestönsuojiksi. Uusi liikuntahalli valmistuttuaan lisää suojatiloja entisestään.

Eero Heinäluoman tukijoukkoja EU-parlamentissa. Suurin huoli kesäkuun vaaleissa on orastava äärioikeiston nousu. Putinin Venäjää tukevia edustajia on tulossa monista maista EUn tärkeään parlamenttiin. Putinin ja Venäjän tukijoiden vyöry tulee äänestäjien torjua.

Heinäluoman vieraana Brysselissä

Ryhmä EU-vaaleihin valmistautuvia kansalaisia vieraili Brysselissä paralamentin jäsenen Eero Heinäluoman vieraana.

Heinäluoma on ainoa suomalainen meppi, joka on oman ryhmän johtoryhmässä. Hän on S&D ryhmän varapuheenjohtaja.

EUn 705 mepin joukossa Heinäluoma on 30 vaikutusvaltaisimman joukossa. Ahkeralla työllä, kansalaisia kunnellen myös tuloksia tulee.

Heinäluoma kertoi ryhmälle ”mihin Suomi, EU ja maailma ovat matkalla”.

Ryhmä vieraili myös Finunionsin (SAKn ja STTKn) toimistolla. Kuulimme suomalaisen ay-liikkeen vaikuttamistyöstä eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Niillä on oma vaikutuksensa myös Suomen työmarkkinoihin.

Ryhmä vieraili myö EU-parlamentin istuntosalin parvekkeella. Salissa ei ollut istuntoa, mutta kuulimme miten työ parlamentissa hoituu. Turhia jaaritteluja siellä ei sallita. Mepin pitää pystyä tiivistämään sanottavansa. Silloin

Kunnassa investoidaan vihreään siirtymään ja elinvoimaan Kunta on aiemmin investoinut voimakkaasti julkisiin rakennuksiin, mutta lainaehtojen tiukentuminen kohonneine korkoineen on suunnannut investointeja kohti taloutta vahvistavaa suuntaa. Kunnan kaavoitukset pyrkivät asukkaiden määrän kasvuun ja yrityksille on tarjolla tontteja entistä enemmän. Esimerkiksi viime vuonna valmistunut Kirkkosaaren silta on parantanut alueen käyttöä kaavoitukseen. Tiukka rahapolitiikka on vaikuttanut yksityisen sektorin investointi halukkuuteen ja sen vuoksi kunnan osallistumista hankkeisiin pitää tehdä harkinnan mukaan. Kimmo Hinno näkee Muhoksen mahdollisuudet säilyä itsenäisenä kuntana myös jatkossa hyvinä kunhan oikeita päätöksiä tehdään.

Eero Aitta

voi vaikuttaa. Ryhmä vieraili ”EUn hallituksessa”, komissiossa, missä isäntänä oli suomalainen komission jäsen Jutta Urpilainen. Hän kertoi lähinnä omalle vastuualueelleen kuuluvista tehtävistä. Laajat ovat hänen tehtävänsä, sen mukaan suuri henkilökunta ja budjetti.

Vierailimme myös Suomen pysyvässä edustossa. Kuulimme nuorten tyntekijöiden asiantuntevat esitykset Suomen tavasta hoitaa asioitaan.

EU on suuri kokonaisuus. Sen toiminnalla on suuri vaikutus jokaisen suomalaisenkin elämään. EUn toimintaan voi vaikuttaa äänestämällä EU-vaaleissa. Suomalaisilla on varaa parantaa osallistumisessa vaaleihin. Osanotto on ollut paljon vähäisempää kuin kunta- ja valtiollisissa vaaleissa.

EU on tärkeä osa meidän demokratiaa, turvallisuutta ja hyvinvointia. Jokainen voi vaikuttaa omalla äänellään.

Toivo J. Kanninen

EU meppi Eero Heinäluoma isäntänä kannattajilleen. Vieressä Pohjois-Suomen vaalivastaava Juhani Salmela. Taustalla EU-parlamentin istuntosali.

• renkaat • pakoputket

• öljynvaihdot • jarrut

• iskarit • ohjauskulmat

MEILLÄ VAIHDETAAN

– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet

– akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet

– jarruosat – jakohihnat – nesteet

– kytkimet – laakerit – kannentiivisteet

– nivelet – suojakumit

Kun valitset kesärenkaiksi Michelinit:

- renkaiden kuluminen vähenee 25%

- säästät polttoainekuluissa 4%

- säästät ympäristöä, co-päästöt pienenevät

CROSSCLIMATE2

• Suunniteltu turvalliseen ajoon vaihtelevilla keleillä

• Turvallisuutta aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn

• Pitkä käyttöikä

PRIMACY4+

• Kestävämpää turvallisuutta

• Erinomainen jarrutuskyky märillä teillä myös kuluneilla renkailla

• Paras suoja vesiliirtoa vastaan

• Huoletonta ajoa kestävillä renkailla

Advantage Go

• Luotettavaa hallintaa

• Hyvä ajotarkkuus märällä tiellä

• Säästä rahaa

KATSASTUKSEEN

ASENNUSOSAN KAUTTA! PAKOKAASUTESTIT

Bensa-autot 10 e

Diesel-autot 20 e

OBD-testit 15 e

30 e (sis. pakokaasutestin) Katsastustarkastus

Performance Laadukas eurooppalainen rengas.

www.asennusosa.fi

195/65/R15

320e

205/55/R16

360e Sarja asennettuna

EUROOPPALAISET LAATUVANTEET

DEZENT TZ

Dark polished

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi

DEZENT TY Silver

Sarja asennettuna