Nro 5
•
Kotipitäjä
9.3.2022
1
Kuntabrändin merkitys s. 4 Historian tuntemus avaa näköaloja s. 5
Kotipitäjä MUHOS • UTAJÄRVI • VAALA • PALTAMO • MADEKOSKI • JUURUSSUO • HEIKKILÄNKANGAS • PIKKARALA
MEILTÄ NYT MYÖS HERKULLISET BURGERIT JA VAIHTOEHTONA ON
9.3.2022
5
VAHVAT MERKIT VARASTOSTA
PEKONIATERIA 11 € CHEDDARATERIA 11 € tai VUOHENJUUSTOATERIA 13 € (Sis. Rankalaiset/bataattiranskalaiset ja 0,25 juoma) Valtatie 17, 91500 Muhos, puh. 08 372 312 pizzakebabmuhos@gmail.com Aukioloajat: Ma–pe: 10.30–21.00, La 11.00–21.00, Su 12.00–21.00
Laminaatti Goodiy KL32
Vinyylilankku Goodiy chloe KL32
10,90 €
23,90 €
8 mm tammi
vanilja
/m2
/m2
Makita akkuiskuporakone DHP485RTJ 18V
Tikkurila Remontti-Ässä 9L A valkoinen
sis. 2 kpl 5,0 ah akkua
99 €
299 €
astia
kpl
Höyrypesuri Kärcher SC 3 Easyfix Helppokäyttöinen ja nopea höyrypuhdistin lattianpesuvarustuksella. Sertifioitu hävittämään 99,999 % koronaviruksesta
139 €
Tarjoukset voimassa 19.3.2022 asti
MUHOS
Valtatie 17, 91500 Muhos Avoinna ma-pe 8-17, la 9-14 www.k-rauta.fi/Muhos p. 020 7280 100
KIVILIIKE HEIKKINEN TEHTAAN MYYNTIAUTO TORILLA TORSTAINA (parittomat viikot)
MUHOS
• 1945 • HAUT A K I V E T K I V I TAS OT K VA R T S I TA S OT
(K-Supermarket Mimmi)
09.00 - 15.00 PERJANTAINA (joka viikko)
UTAJÄRVI
09.00 - 10.30
VAALA
11.00 - 13.00
PALTAMO (tori) 14.00 - 15.00
MAKKARAKASSI 10€
HERKKU-
KASSI
20€
p. 050 307 5439
- Uudet hautakivet - Lisäkaiverrukset
- Entisöinnit - Asennukset
Edustaja Oulujokilaaksossa Teemu Nurkkala 0400-985 703
www.kiviliikeheikkinen.fi yritys@kiviliikeheikkinen.fi Posantie 10, 90620 OULU, puh. (08) 530 3720 Intiöntie 7, 90130 OULU, puh. (08) 311 3706
Kotipitäjä
2
eKukka.fi Kukkien koti
eKukka.fi www.tuomenkukka.fi Kukkien koti
eKukka.fi
eKukka.fi
Kukkien koti
Kukkien koti
Kukkien koti
Kukkien koti
VALITSE REMONTTI. VOITA REMONTTI. Kattoremontti Ränniremontti Pyydä remonttitarjous. Osallistut samalla arvontaan, jossa voit voittaa valitsemasi remontin.
08-2377 9501
Tunsitko MIIKA TENKULAN? Olen kirjoittamassa kirjaa Miikasta ja etsin haastateltavaksi Miikan tunteneita henkilöitä hänen elämänsä varrelta. Ota yst. yhteyttä: Nefertiti Malaty 044 304 4000 nefertiti.malaty@gmail.com
| vesivek.fi
•
9.3.2022
Levoton 2020-luku
eKukka logo-originaalit vaaka
Jussilantie 2 Vanhatie 29, 91600 91500 Muhos CMYK (paino) harmaasävy CMYKUtajärvi Puh. (08) 5333 779 Puh. (08) 5421 866
Nro 5
N
oin vuosi sitten kirjoitin koronan vaikutuksista ihmisten elämään. Pandemia on jatkunut siitä näihin päiviin asti välillä lieventyen ja taas voimistuen riippuen kulloinkin viruksen muunnoksesta. Taudin kanssa on kuitenkin opittu vähitellen elämään eKukka.fi koti jaKukkien nythän se on jo hellittämään päin. Kuluva vuosikymmen näyttää kuitenkin olevan se, joka taas kerran mittaa ihmiskunnan kykyä tulla toimeen eKukka.fi Kukkien koti oman lajinsa kanssa. Sodan tuulet puhaltavat jälleen Euroopassa ja toisena osapuolena on rajanaapurimme Kukkien koti Venäjä. Sota tarvitsee aina vähintään kaksi osapuolta, mutta tällä kertaa toinen näyttää olevan se enemmän syyllinen hyökkääjänä. Sota vaikuttaa aina myös ympärillään oleviin vaikka ei sinne suoranaisesti kohdistuisikaan. Se synnyttää levottumuutta, ahdistusta ja pakolaisvirtoja naapurimaihinsa. Lähes miljoona ukrainalaista on jo joutunut jättämään maansa. Tiedotusvälineissä keskustellaan jatkuvasti mitä tämä tilanne merkitsee meille suomalaisille. Sodissa ei ole logiikkaa vaan ne etenevät ja laajenevat ennalta ennustamattomasti. Suomessa on hyvinkin tarpeellista varautua pikimiten ruuan, veden ja energian saannin turvaamiseen omavaraisesti. Ilmaston muutoksen torjuminen on kohdistunut turpeen ja turvemaiden käytön rajoittamiseen, mikä vaikuttaa oleellisesti huoltovarmuuteemme niin ruuan kuin energian saanninkin osalta. Nälkä ja vilu vaikuttavat kuitenkin ihmisten hyvinvointiin nopeammin kuin ilmaston muutos. Ukraina taistelee yksinään voimakasta vihollistaan vastaan. Myötätuntoa ja kätten taputuksia maa on saanut runsaasti, mutta ne harvemmin auttavat sodassa olevaa maata. Länsimaiden talouspakotteet tulevat ajamaan Venäjän talouden umpikujaan, mutta kuten tiedämme ärsytetty karhu on vaarallinen. Tästä tuleekin pohdittavaksi kysymys onko Suomen vastoin perinteitä liityttävä läntiseen sotilasliittoon. EU ei ole kykenevä yhteiseen puolustukseen nykyisellään.
RGM (www)
Meneillään olevaan kriisiin on myös syytä alkaa valmistautua paikallisesti: väestönsuojat, hätämajoituspaikat ja hätätilan aikaiset viranomaisvastuut tulee laittaa ajan tasalle. Väestön valmiutta kohdata pahin mahdollinen pitää kohentaa. On varmaa, että mikäli sotatoimet jollakin tavalla sivuavat maatamme, niin siitä aiheutuu ongelmia ruuan, veden, lääkkeiden jakelun ja yleisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Elämme henkisesti raskasta aikaa. Ihmisten on sitä kestääkseen entistä enemmän pidettävä huolta kanssa ihmisistä ja läheisistään ja vapaa ehtoisen avustustyön merkitys korostuu. Sotaa käyvästä Ukrainasta on tulossa pakolaisia myös Suomeen. Heidän auttamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Tällä kertaa voimme olla varmoja, että saapujat ovat todella avun tarpeessa. Harrastuksilla ja liikunnalla on suuri merkitys henkistä painetta helpottamaan. Myös erilaiset kulttuuritapahtumat ja ihmisten keskinäiset tapaamiset ovat tarpeen tässä tilanteessa. On raskasta kirjoittaa tällaisesta aiheesta ja en olisi uskonut tähän joutuvani. Olkoon varjelus kanssamme mahdollisesti vastaamme tulevissa koettelemuksissa. Eero Aitta
Kirja-arvostelu Haluatko ostaa, myydä, vuokrata...?
ILMOITA ILMAISEKSI
Kotipitäjän Kirppiksellä! Lähetä ilmoituksesi: aineisto@maaseutulehdet.fi tai postitse: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos
Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala TAITTO: Kustannus Oy Maaseutulehdet JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Kaleva 365 PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani YHTEYSTIEDOT: Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija: Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@maaseutulehdet.fi Toimittaja: Mika Hamari, p. 050 511 8917 mika.hamari73@outlook.com Ilmoitukset: aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi
Juuso Walden, urheilumies ja viimeinen patruuna Juuso Walden syntyi Pietarissa v. 1907. Hän oli kenraali Rudolf Waldenin ainoa lapsi, joka oli isän tiukassa komennossa niin lapsena kuin yhtiön johdossakin. Isä oli rikastunut suomalaisten paperitehtaiden myyntimiehenä Pietarissa. Suomen itsenäistyessä markkinat idässä sulkeutuivat. Rudolf sijoitti varojaan suomalaisten metsäyhtiöiden osakkeisiin. Hän oli näyttänyt kykynsä ja hänet kutsuttiin Myllykoski Oy:n johtajaksi ja sai merkittävän osuuden yhtiön osakekannasta. Hän jo sata vuotta sitten yhdisti nipun metsäyhtiöitä isoksi kokonaisuudeksi. Yhtyneillä paperitehtailla oli kaksi tasavahvaa omistajasukua, Björnbergit ja Waldenit. Heillä oli eri näkemykset yhtiön kehittämisestä. Toimitusjohtajana Juuso Waldenilla oli suuruudenhulluja ajatuksia. Hän alkoi rakennuttamaan toimitusjohtajalle (itselleen) 1500 m2 edustusasuntoa. Teollisella puolella hän halusi uusia kartonkikoneita. Riitelyn jälkeen sovittiin, että yhtiö jaetaan sukujen kesken. Björnbergit tekivät jaon ja Juuso sai valita kumman ottaa. Björnbergit halusivat Myllykosken, mikä tuotti puolet yhtiön tuloksesta. Toiseen puo-
likkaaseen pantiin muut tehtaat ja lähes kaikki yhtiön metsät eli niin paljon, että Juuso valitsi sen ja Björnbergit saivat Myllykosken. Molemmat puolikkaat ajautuivat usean fuusion jälkeen nykyisen UPM:n osaksi. Monia tehtaita on lakkautettu mm Myllykoski ja yhtiön jaon jälkeen Juuson rakennuttama Kaipola. Kirjasta saa käsityksen, että Juusoa kiinnosti urheilu ja esillä oleminen enemmän kuin suuren yhtiön johtaminen. Urheilun saralla Juuson ansiot ovat suuret. Yhtiön töihin pääsi, kun oli urheilija. Lahjakkuudet saivat harjoitella työaikana täydellä palkalla. Yhtiö houkutteli myös TUL:n urheilijoita porvariliiton seuroihin näillä hyvillä eduilla. Juuson aikana Yhtyneiden paperitehtaiden työntekijät saavuttivat olympialaisissa seitsemän kultamitalia, MM-kisoissa viisi maailmanmestaruutta ja 14 eri lajissa 364 Suomen mestaruutta! Valkeakosken Haka jalkapallossa
voitti useita Suomen mestaruuksia ja Cup-mestaruuksia. Menestys urheilussa ei auttanut yhtiön liiketoimissa. Juuso oli lähes 30 vuotta Yhtyneiden paperitehtaiden toimitusjohtajana. Lopussa yhtiö joutui rahoittajan, KOP:n määräysvaltaan. Juuso tilasi kartonkikoneen, mitä yhtiö ei pystynyt maksamaan ja sen rakentaminen vei useita vuosia. Juuso ja suku olivat yhtiön merkittäviä osakkeenomistajia. Se ilmeisesti jatkoi liian pitkään Juuson pysymistä
yhtiön johdossa. Yhtiöstä puhuttiin jo "Köyhtyneinä paperitehtaina" lehdissäkin. Juuson oli väistyttävä. Pankki valitsi seuraajaksi silloisen Kemi Oy:n toimitusjohtajan Niilo Hakkaraisen. Häntä kutsuttiin "Nuuka-Niiloksi". Se näkyi yhtiön toiminnassa. Työajalla ei enää urheiltu täydellä palkalla. Yhtiön kulut laitettiin säästöliekille. Hakkaraisen johdolla yhtiö nousi metsäyhtiöiden kannattavimpien joukkoon. Kirjassa on liikaakin urheilua. Yhtiön sisäisten kilpailujen tuloksia. Se voi kiinnostaa mukana olleita ja heidän jälkipolviakin, mutta vähempikin puulaakikilpailujen tulosten raportointi olisi riittänyt. Juuson teollisista hankkeista on mielenkiintoisesti kerrottu. Aikansa linssilude hän oli. Tykkäsi patsastella napamiesten seurassa ja aamulla neljän maissa herättyään katsella lehdissä kuvia yhtiössä vierailleista hänen rinnallaan. Juuso Walden teki komean uran teollisuusmiehenä ja urheilun tukijana. Se olisi vielä komeampi, jos hän olisi luopunut yhtiön johdosta kymmenkunta vuotta aikaisemmin omasta tahdostaan. Toivo J. Kanninen
Nro 5
•
Kotipitäjä
9.3.2022
3
Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuutettu Anu Plaketti:
Palveluverkon muotoutuminen on monen asian summa Aluevaalien varsinainen vaalipäivä oli 23. tammikuuta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustoon valittu muhoslainen Anu Plaketti (PS) kertoo, että strategiatyö aloitettiin heti vaaleja seuranneella viikolla. Samaan tapaan kuin kunnissa, aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen pitkän aikavälin toimintaa ohjaavasta strategiasta. Aluevaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin tiistaina 1. maaliskuuta. Valtuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Anu Plaketti kertoo kokouksen jollakin tapaa konkretisoineen sen vaalimenestyksen, johon hän ei olisi itse uskonut. – Katsottiin, että äänet tulevat jakautumaan niin pahasti, että ei saada läpi ehdokasta. Itsekin siihen ajatukseen vähän turtui, että näinhän siinä varmaan käy, mutta ehdolla ollaan ja koetetaan nostella hyviä ja tärkeitä asioita esille. Plaketti sai vaaleissa 696 ääntä, joista 517 tuli Muhokselta. Luottamus ja verkostot ovat muodostuneet vuosien varrella. Muhoksen terveyskeskuksen sairaanhoitajana Plaketti kohtaa työssään laajan joukon kuntalaisia, samoin kuin aiemmin ikäihmisten palveluissa sairaanhoitajana tehdessään tiivistä ja pitkäjänteistä omaisyhteistyötä. Aluevaltuuston puheenjohtajistoon kuuluminen antaa Plaketille puhe- ja läsnäolo-oikeuden myös aluehallituksen kokouksissa. Kun ennen vaaleja puhuttiin siitä, onko ehdokkaan kunnalla väliä, Plaketti pitää positiivisena sitä, että Oulu ei ole ainakaan yliedustettuna. – Maakunnalla on vahva edustus aluehallituksessa, se oli aivan ilahduttavaa nähdä siellä. Oululaisetkin kuitenkin itsereflektoivat jonkin verran siinä. Kyllä he tunnistavat omat kipupisteensä, että ei mennä niin, että Oulun malli on koko maakunnan malli.
Peruspalveluiden pitää löytyä läheltä Perussuomalaisten aluevaaliohjelma linjasi ennen vaaleja, että sote-uudistus on
täytyy olla ovi, josta käydä sisään. – Kyllä minä tämmöisten peruspalveluiden puolella olen, että niiden pitää löytyä läheltä. Kun on psyykkisesti sairas, päihdeongelmainen tai sosioekonomisesti tiukassa puristuksessa oleva ihminen, niin ei hän lähde mihinkään. Plaketti korostaa, että mielenterveystyön osaamista pitäisi vahvistaa, sillä kun katsotaan esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, olisi paljon parannettavaa. Hänen mukaansa mielenterveystyön pitäisi alkaa jo neuvolasta ja se ei saisi katketa missään vaiheessa.
Palveluverkkoon ei ole kristallipalloa
Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja Anu Plaketti sanoo, että peruspalveluiden pitää löytyä läheltä. Raamibudjetissa pysyminen ei tule kuitenkaan olemaan helppo tehtävä. Kuva: Anu Plaketin vaalikuva.
susi jo syntyessään. Puolue sai Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuustoon kahdeksan paikkaa. Anu Plaketti korostaa, että nyt eletään tämän sote-ratkaisun kanssa ja vaikutetaan sen sisällä. – Kun laki astui voimaan, että hyvinvointialue tulee, niin kyllähän siinä täytyy kääntää katse tulevaan ja pyrkiä siellä tekemään ratkaisuja, jotka huomioisivat koko maakunnan väestön mahdollisimman kattavasti. Moni sanoo yhä, että kokonaan uutta järjestelmää ei olisi tarvittu, vaan valtionosuuksilla olisi voitu kattaa erikoissairaanhoidon kustannuksia. – Kunnathan pystyvät hyvin kustannustehokkaasti hoitamaan sen oman väestönsä ja tuntevat sen tarpeen, väestön ominaisuudet ja ikärakenteen. Siellähän ne kustannukset eivät korkkaa, mutta erikoissairaanhoidon kustannukset ovat olleet sellainen pommi kunnille, että niiden kanssa on kipuiltu ja ne syövät kaikkea muuta elinvoiman kehittämis-
tä, Plaketti kertoo. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana Plaketti kertoo tietävänsä, että erikoissairaanhoito pärjää jatkossakin. Hän korostaa sitä, että perusterveydenhuollon palveluihin pitää samoin olla riittävät satsaukset ja mahdollisuudet. – Se ei sulje pois monipuolisia ja joustavia palveluita. Itse hoitotyötä tekevänä työntekijänä haaveilen siitäkin, että olisi etävastaanottoja, moni asia ratkeaisi sillä tavalla. Kun työssä käyvät ihmiset eivät ehdi päivän aikana vierailla terveyskeskuksessa, he saisivat yhteyden chatin tai muun kautta. Keskusta aluevaltuuston suurimpana ryhmänä painottaa lähipalveluiden tärkeyttä. Plaketti kertoo olevansa samaa mieltä, erityisesti kriittisten ryhmien osalta. Hän sanoo ikäihmisten olevan vähä-äänisiä ja puolustuskyvyttömiä. Samoin mielenterveys- ja päihdepuolta ei voi jättää taksikyytien varaan, vaan lähellä
RASKAAN KALUSTON PESUPALVELU AUTOPESU JUUTINEN Pikkukiventie 5 OULU P. 0400 580 046
Aluevaltuuston työssä ei ratkaista vielä konkreettisia kysymyksiä, vaan liikutaan hallinnollisella tasolla. Ensimmäisessä kokouksessa vahvistettiin hallintosääntö, päätettiin toimielinten kokoonpanot ja avattiin hyvinvointialuejohtajan paikka. Anu Plaketti pitää lautakuntia tarpeellisina, mutta jos joillakin niistä ei ole päätöksentekovaltaa, se herättää kysymyksiä, tuleeko aluehallitukselle liikaa päätäntävaltaa. Ohjausryhmä on tehnyt valmistelussa pohjatyötä. Plaketti kertoo, että koska taustalla on korkean luokan asiantuntemusta, pohjaesityksien muuttamiseen pitää olla painavat perusteet. Hän ei myöskään usko kenelläkään olevan sellaista kristallipalloa, että palveluverkon voisi nähdä tässä ja nyt, koska se on niin monen asian summa. Hän toivoo, että vaikka palvelut supistuisivat, palveluverkko pysyisi tiiviinä. Valtuutetut joutuvat tasapainottelemaan sen välillä, mitä on tarpeen tehdä ja mihin on varaa. 1,6 miljardin euron budjetti on Plaketin mukaan todella pieni koko hyvinvointialueen kattamiseksi, koska tällä hetkellä toiminnan pyö-
rittäminen maakunnassa vie enemmän rahaa. Hän sanoo, että joudutaan vetämään mutkia suoriksi ja olemaan inhorealisteja. Ehkä hallinnosta tulee säästöjä, mutta yhtenä haasteena on, että yleensä toiminnan käynnistyessä joudutaan tekemään hankintoja. – Se ei ole niin sanottua, että nyt meillä on hyvinvointialue ja pysytään siinä raamibudjetissa. Se kyllä tekee kipeää siinä pysyä. Oulujokilaakson kuntien palveluiden tulevaisuuteen liittyen Plaketti sanoo, että jokaista varmasti tarvitaan. – Nyt aika paljon ratkaisee se, kun hyvinvointialue vuokraa sote-kiinteistöt sillä optiolla, että siinä on neljä vuotta käytännössä turvattu, 3+1. Sen jälkeen hyvinvointialue määrittelee palveluntarpeen ja katsoo, vastaavatko kiinteistöt tarvetta ja millä tavalla. Silloin aluevaltuusto päättää jatkon. Totta kai itse toivoisin, että ainakin matalan kynnyksen ja peruspalveluita pystytään säilyttämään joka kunnassa. Esimerkiksi niissä kunnissa, joissa on alhainen syntyvyys, neuvolapalvelut saattavat tulevaisuudessa löytyä naapurikunnista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden järjestäminen siirtyy ensi vuoden alusta alkaen hyvinvointialueiden vastuulle. Anu
Plaketti kertoo työn paljoudesta, että OYSin rakennuksissa tullaan kokoontumaan tiheään tahtiin ja aikataulussa tulee siitä huolimatta olemaan haasteita. Aluevaltuutettu uskoo kuitenkin vahvasti, että tulevaisuuden palveluihin voi vaikuttaa. – Kyllä, ehdottomasti. Yhteistyöllä muiden puolueiden kanssa on ne mahdollisuudet, mutta yksin ei pärjää. Mika Hamari
VM-TEAM OY • Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset • Mopojen ja pienkoneiden korjaus • Moottorikelkkojen korjaukset • Ostamme purkuun moottorikelkkoja
VM-Team Oy Hallitie 1, 90940 Jääli Puh. (08) 816 7371 0400 587 801
Luentotilaisuus Muhoksen kunnankirjastossa Koivu ja tähti kulttuurikeskus Muhostie 2 keskiviikkona 9.3. klo 18.00
LAIFFIJÄSENYYS
FT, kirjailija Lasse Lehtinen luennoi aiheesta
SALAISTA SOTAA Mannerheimin demari Kalle Lehmus
29
90
€/kk
Kesäksi Kuntoon!
Varaa aika Personal Trainerin ilmaiseen konsultaatioon p. 044 0533 243, info@laiffigym.fi Pt-palvelut alk. 50 €/krt Kevään ryhmäliikuntatunnit: ma klo 10.00 Lempijumppa, ke klo 11.00 IisiGymi -ohjattu kuntosaliharjoittelu, pe klo 10.15 Lempeä Kehonhuolto45 Keskellä Muhosta Valtatien varressa! LaiffiGym sijaitsee osoitteessa Valtatie 21, Muhos
SINUN KUNTOSALI
www.laiffigym.fi p. 044 053 3243
Kotipitäjä
4
Nro 5
•
9.3.2022
Kuntabrändin merkitys, osa 1/2
Ajassa elävä brändi on kunnan kaikkien viestien summa Brändi voidaan määritellä esimerkiksi yritysmaailmassa kohderyhmän mielikuvaksi yrityksestä. Myös muilla organisaatioilla, kuten kunnilla, on oma brändinsä. – Brändin täytyy olla totta, se ei voi olla haavekuva. On eri asia, kun puhutaan vaikkapa kuntastrategian Tervetuloa Vaalaan! visiosta ja on joku pyrkimys johonkin, jota ei vielä esimerkiksi ole. Brändi ei voi olla semmoinen, se on totta, Paltamon kunnan kehitysjohtaja Salla Korhonen kertoo.
Itsetuntemusta saadaan kuntalaisHyväavulla elämä kyselyn
Vaalassa Vaalan kunnan viestinnän asiantuntijana toimiva Riikka Vitikka sai syksyllä 2018 valmiiksi Oulun ammattikor-
keakoulun Master-opinnäytetyönsä Viestintä kuntien ja alueen menestystekijäksi, jossa palvelumuotoilun kohteena oli Oulujokilaakson kuntien ja Rokua Geoparkin viestintä. Vitikka kokoaa tutkimuskirjallisuutta sanomalla, että brändin rakentaminen on jatkuvaa. Julkaistun materiaalin tulisi olla sisällöllisesti ja visuaalisesti yhtenäistä ja tunnistettavaa värien, fonttien, typografian, logojen, kuvien ja videoiden osalta. Eri viestintäkanavissa tulisi kertoa samaa tarinaa, tuoda arvot näkyviksi ja toimia niiden mukaan. – Brändi on kaikkien viestien ja kaiken julkaistun materiaalin summa. Koko ajan me rakennamme sitä brändiä, Vitikka kertoo. Vitikan mukaan aitous pohjautuu arvopohjaiseen itse-
tuntemukseen, joka ei onnistu ilman tutkimusta. Muhoksen kunnan brändiuudistuksessa lähdettiin liikkeelle kuntalaiskyselyllä, jolla kartoitettiin sitä, millainen kunta on kuntalaisten mielestä. Näin brändi vastaa todellisuutta. – Kyllä minä näkisin, että brändi on se mielikuva, mikä kunnasta halutaan tuoda esille ja mitä ihmisille tulee kunnasta ensimmäiseksi mieleen. Tokihan se on hyvinkin tärkeä asia, jos ajattelee, miten me haluamme markkinoida kuntaa, viestintäkoordinaattori Anna Happo sanoo brändin merkityksestä. Muhoksen kunnan nettisivuilla on 7.11.2020 julkaistu silloisen kunnanjohtajan Jukka Syvävirran sitaatti, jossa hän sanoo näin:
– Brändiuudistuksella haEsimerkiksi tällä hetkellä lusimme päivittää Muhoksen Muhoksen kunnan etusivulla kunnan ilmeen ja terävöittää lukee Sydämen maisema yhydinviestiämme. Kuntastra- distettynä lyhdyn valaisemaan tegiaamme on kirjattu visio, talviseen kuvaan kallion juuettä Muhos on ekologinen, relta. elinvoimainen ja luonnonläheinen Oulujokilaakson kes- Brändi on kus. Jatkossa tulemme brän- konkreettista www.vaala.fi diviesteissämme entisestään tekemistä korostamaan tätä. Ennen brändiuudistusta Utajärven kunnanjohtaja kunnan slogan oli Mimmin Anne Sormunen kertoo, että kunta Muhos. Anna Happo viime valtuustokaudella aloikertoo, että varsinaista sloga- tetun suunnitelmallisen brännia ei enää ole, mutta Mimmi dityön pohjaideat työstettiin säilyy kyllä osana muhoslai- yhteistyössä Mint Company suutta. Oy:n kanssa. – Mainostoimiston [Avid– Tätä ideaa olemme sitly] ohje oli, että voimme vähän ten soveltaneet eri tarkoitukLuonnosta tilanteesta riippuen käyttää sissa. Tavoitteenamme oli mitä haluamme. Aika paljon rakentaa ketterä ja napakka nauttien on käytetty Sydämen maise- brändimaailma, jota voimme ma ja sitten Vahvat juuret jo- soveltaa monipuolisesti, kunkilaaksossa. nanjohtaja kertoo. Kunnan slogan on Utajärvi luo edellytyksiä onnellisuudelle. Lapset ovat brändissä vahvasti esillä, ja brändiviesti pienestä pitäen kuvastaa kuntaa, jossa pientenkin asioiden ja ihmisten on hyvä kasvaa ja elää. Sloganin perässä lukeva pikkuisen paremmin tarkoittaa kunnanjohtajan mukaan sitä pyrkimystä, että tavoitellaan koko ajan pikkuisen parempaa. Sormunen sanoo, että brändi pitää osata markkinoida hyvin. Brändillä ei tee mitään pöytälaatikossa, vaan se on tekemisen työkalu. – Se on se pohjakivijalka, minkä päälle tehdään kuntatyötä. Brändi ei ole itsessään arvo, vaan se, että me tiedämme ne kärkitavoitteet, mitä me teemme. Se on perustyökalu, joka perustuu strategiaan, ei vain mielikuva tai unelma, vaan fakta, mitä tehdään. Kunnanjohtaja sanoo, että tekemisen meininki on kunnan maineen kannalta parasta brändiä.
Jokainen kuntalainen rakentaa brändiä
Esimerkiksi Vaalan kunnan brändiä kuvaa slogan luonnollinen valinta. Viestinnän asiantuntija Riikka Vitikka kertoo olevansa brändiin tyytyväinen, koska se oikeasti tukee sitä, mitä kuntalaiset, kunnan työntekijät ja johtajat pitävät aidosti tärkeänä. (Kuva: Vaalan kunnan brändikirja)
Tarjolla hyvä elämä luonnosta nauttien - luonnollisesti!
Vaalan kunnan viestintää pyritään tekemään tehokkaasti, yhtenäisesti ja johdonmukaisesti. Kunnan slogan on luonnollinen valinta, ja brändikirjassa sanotaan, että kunnassa on paljon tilaa olla oma itsensä. Tätä tukevat kuvat kuntalaisista, luonnosta ja maalaismaisemasta. Viestinnän asiantuntija Riikka Vitikka kertoo olevansa brändiin tyytyväinen, koska se oikeasti tukee sitä, mitä kuntalaiset, kunnan työntekijät ja johtajat pitävät aidosti tärkeänä. Myös visuaalinen ilme tukee hyvin brändiä. Brändinsä mukaan Vaala on pieni suuri kunta, joka on sopivan kaukana kaikesta. Vitikan mukaan kyse on siitä valinnasta, että halutaan olla vähän kauempana, missä on
mukavan pientä ja kaikki peruspalvelut lähellä. Hän sanoo tavoitteeksi, että kaikki kunnan työntekijät toimisivat somekanavissa viestiessään brändiviestien, kuten voimaa yhteisöstä ja kamalan ihana kotiseuturakkaus mukaisesti. Oulussa asuva Vitikka sanoo olevansa itsekin kunnan työntekijänä vaalaistunut. Termi ei viittaa vain asuinpaikkaan, vaan myös siihen, että Vaalan kehittäminen on sydämen asia. – Tätä viestintätyötä ei voi tehdä, jos ei ole aidosti siinä itsekin mukana. Kunnilla on myös yhteisiä brändejä. Riikka Vitikka kannustaa Oulujokilaakson kuntien luonnosta puhuttaessa liittämään Rokua Geoparkin mukaan esimerkiksi aihetunnisteen eli hashtagin avulla.
Brändi on uskallusta olla aidosti oma itsensä Paltamon kunnan brändityö aloitettiin syksyllä 2020 kuntalaisille järjestetyillä työpajoilla. Esille pyrittiin kaivamaan autenttinen Paltamo eli jotain sellaista, jonka jokainen kuntalainen voi kokea sisimmässään. Tämä kaikki koottiin brändikirjaan. – Meidän brändimme on koettu asia, se perustuu kokemusperäiseen tietoon ja tunteeseen siitä, mikä Paltamo on. Se tekee tästä brändistä hyvin merkityksellistä ja ennen kaikkea totta, se puhuu paltamolaisten kieltä. Se on minusta parasta tässä brändissä, kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi kertoo. Kehitysjohtaja Salla Korhonen sanoo, että kaikki ulkokultaisuus jätetään pois. Esimerkiksi kahdeksasluokkalainen Eveliina kertoo brändikirjassa, että parasta Paltamossa on kaverit, Jorma pitää parhaana kotia ja Minna rauhaa. Paltamoa kuvaavat esimerkiksi sanat keskiverto, perinteinen, vaatimaton, maalainen ja jos haluaa olla vakuuttava, ei voi vakuutella. – Meidän brändimmehän on uskalias siinä mielessä, että se on oikeasti kertomus paltamolaisilta ja kuvaa sitä oikeaa elämää. Se on tietyssä mielessä myös tavoitteellinen, koska siinähän luodaan mielikuvia siitä, mitä me olemme ja uskallamme olla, kunnanjohtaja Ahoniemi kertoo. Koska kuntalaisten arki muuttuu koko ajan, myös brändin tarina elää sen mukana. Juttusarjan toisessa osassa alueen ulkopuolella toimiva asiantuntija esittää oman arvionsa Muhoksen, Utajärven, Vaalan ja Paltamon kuntien brändeistä. Mika Hamari
Nro 5
•
Kotipitäjä
9.3.2022
5
Historian tuntemus avaa näköaloja Ukrainalaisten hätä koskettaa ja synnyttää halua auttaa esimerkiksi avustusjärjestöjen kautta. Koska sota on ihmisen käynnistämä tuhoava voima, on myös tarvetta ymmärtää, miten tällaiselta julmuudelta voitaisiin välttyä. Sota on meille kaikille kauhistuttava asia, mutta rauhan aikana kasvaneille lapsille ja nuorille se on vielä paljon vie-
raampi kuin esimerkiksi kylmän sodan aikana kasvaneille. Muhoksen perusopetuksen ja lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Kaisa Jaako muistaa hyvin, miten vuonna 1968 ensimmäisellä luokalla ollessa Tshekkoslovakian miehitys pelotti. – Olen sitä mieltä, että historian tuntemus on tosi tärkeä, että osaa laittaa asiat oikeisiin
mittasuhteisiin. En usko, että vanhemmat ikäluokat, jotka vielä muistavat vaikkapa Kuuban kriisin vuonna 1962, pelkäävät samalla tavalla. Heidän kokemusmaailmassaan on tottumusta tämän kaltaisiin kriiseihin. Opettaja kertoo, että Ukrainan sodasta on puhuttu oppitunneilla siitä riippumatta, mikä aihe on ollut käsittely-
vuorossa. Vaikka opiskelijat arkailevat kertoa, he ovat selvästi ainakin jollakin tavalla perillä tapahtumista. – Minulla on nyt mielikuva, että opiskelijat seuraavat tätä, mutta ovat jotenkin hämmentyneitä. Siinä näkyy, että he eivät osaa edes kommentoida asiaa. Mutta opiskelijoidenkin mielestä jokin yksimielisyys on tullut. Heistä aistii ymmärryksen tilanteesta, ehkä asioista on puhuttu kotonakin, Jaako kertoo.
Historiassa ei ole mustavalkoisia totuuksia
Vaikka Ukrainan sota aiheuttaa opiskelijoille ymmärrettävästi hämmennystä, Muhoksen perusopetuksen ja lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Kaisa Jaako kertoo, että heistä aistii ymmärryksen tilanteesta. Opettaja sanoo historianopetuksen merkityksestä, että nykyisyyttä ymmärtääkseen pitää tuntea menneisyys. (Kuva: Muhoksen lukio)
Muhoksella vuodesta 1999 lähtien opettajana toiminut Kaisa Jaako sanoo historianopetuksen merkityksestä, että nykyisyyttä ymmärtääkseen pitää tuntea menneisyys. – Historian tuntemus antaa näköalan. Olen sitä mieltä, että historian tuntemattomuus on nimenomaan näköalattomuutta. Tämän ajan tapahtumille Jaako löytää vertailukohdan esimerkiksi 1930-luvulta. Kun yhden opiskelijaryhmän kanssa käytiin läpi natsismin nousua ja Saksan laajentumista ennen toista maailmansotaa, opettaja vertasi Ukrainan sotaa Tshekkoslovakian miehitykseen vuonna 1939, mitä oli edeltänyt sudeettialueiden painostaminen länsivalloilta. – Historia tarjoaa mitä mainioimmat välineet. Ei tässäkään kriisissä Putin mitään jäniksiä hatusta ole repinyt, vaan toimii juuri samanlaisin metodein kuin esimerkiksi vaikka Hitler. Koska historia on ymmärtävä tiede, se ei rajoitu knoppitietoon, kuten vuosilukuihin. Historian opetuksessa korostuu tulkitsemisen harjoitteleminen, miten asioita voi johtaa toisistaan. Ei ole mustavalkoi-
sia totuuksia eikä yhtä oikeaa vastausta. Myös käsitys historian merkityksestä on aikaan sidottu. – Ehkä minun vanhempieni sukupolvelle historia oli hyvin pitkälle kansallisen identiteetin luomista ja käsittelyä. Vaikeista asioista vaiettiin. Nykyisessä historianopetuksessa on tavoitteena luoda uskallusta ja ymmärrystä menneisyyden käsittelyyn. Jokaisella kansakunnalla on omat kipupisteensä, saksalaisilla holokausti, meillä esimerkiksi sisällissota. Niistä pitää pystyä puhumaan suoraan, virheiden tunnustaminen omassa historiassa ei tee kansallista menneisyyttä arvottomaksi. Keskeinen asia historian opetuksessa on, että kipeitä asioita pyritään pohtimaan monelta kantilta, Jaako kertoo.
Historiaa voidaan käyttää myös väärin Historiaa voidaan käyttää myös propagandan välineenä. George Orwell sanoi kirjassaan 1984: ”Kuka hallitsee menneisyyttä, se hallitsee tulevaisuutta. Kuka hallitsee nykyisyyttä, se kontrolloi menneisyyttä.” Vaikka historiassa ei ole ehdotonta totuutta, tulkinta ei voi olla mielivaltaista. Jos esimerkiksi sotia oikeutetaan historialla, on siirrytty historiatieteestä historiapolitiikan puolelle. – Historiapolitiikan tunnistaminen on yksi keskeisistä asioista lukio-opetuksessa. Putin käyttää, eikä hän ole edes ainoa, historiaa oman toimintansa oikeuttamiseen. Jo lukion valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa korostetaan historiapolitiikan tunnistamisen tärkeyttä, Kaisa Jaako kertoo. Muistamme historiasta
keskitysleirit, jotta sama ei koskaan toistuisi. Putin sen sijaan muistutti Ukrainaan hyökätessään Venäjän vanhoista rajoista, jotta sama valtapiiri toistuisi. Jaakon mukaan taustalla voi olla myös se vanha totuus, että ulkopolitiikka on sisäpolitiikan jatke. Historiaa tulee ymmärtää sen ajan mittapuilla, sillä tiedolla, mitä aikalaisilla oli käytettävissään. Aikajana muodostuu reaktioista ja vastareaktioista, niin kuin Ukrainan sodan syttyminen avasi Ruususen unessa olleen Euroopan silmät. Sanotaan, että historia antaa ihmiselle tehtävän. Jos esimerkiksi 1960-luvun Yhdysvalloissa ei olisi ollut rotuerottelua, Martin Luther King Jr:n ei olisi tarvinnut pitää historiallista puhettaan I Have a Dream. Tapahtumaketjujen tunnistaminen ei poista yksilön vastuuta, mutta auttaa ymmärtämään esimerkiksi sitä, miten Neuvostoliiton hajoamisen jälkeensä jättämässä valtatyhjiössä valtaan noussut Putin on oman aikansa tuote, vaikka hän kuvittelisikin olevansa historiaa taivuttava voima. – Olen joskus opiskelijoille sanonutkin, että en itse asiassa usko suurmiehiin enkä suurnaisiin. Pyrin välttämään historianopettajana menneisyyteen suhtautumista tunteella tai sitä, että antaisin ihannoivan kuvan menneisyydestä, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Kaisa Jaako kertoo. Käsitys menneisyydestä auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja laittamaan palaset kohdilleen. Sananvapauden, vapaan tiedonvälityksen ja kriittisen lukutaidon merkitystä ei voi ylikorostaa. Historia on avoin kirja. Mika Hamari
Rauhallinen aikuinen on lapsen paras turva Kun lapset ja nuoret näkevät ja kuulevat sotaan liittyviä uutisia, on erittäin tärkeää, että he saavat aikuisilta tarvitsemaansa tukea. Jokaisen on siksi hyvä pitää omasta jaksamisestaan huolta. On tärkeää, millä tavalla asioista puhutaan perheen sisällä. Tässä korostuu se, että jokainen lapsi on yksilö. – Jokainen vanhempi on oman lapsensa asiantuntija, on hänen tehtävänsä arvioida, minkälaista tietoa lapsi pystyy käsittelemään, Muhoksen terveyskeskuksen psykologi Joanna Vacker kertoo.
Avoimuus luo lapselle turvaa Mitä pienempi lapsi on, sitä tärkeämpää häntä on Joanna Vackerin mukaan suojella kriisiuutisilta. Omia huolia voi purkaa toisten aikuisten kanssa, kun lapset eivät ole kuulolla. Alle kouluikäiset lapset käsittävät asiat hyvin konkreettisella tavalla ja käsittelevät niitä usein leikin kautta tai
piirtämällä. Kuulolla olemisen merkitys korostuu. – Se, mitä lapsi kysyy, vastataan siihen. Pienimmille lapsille voi kertoa, että sota on kaukana ja se ei uhkaa lasta tai perhettä. Voi kertoa, että rauhan saaminen on aikuisille tärkeää, että aikuiset kyllä pitävät lapsista huolta, Vacker kertoo. Kouluikäisten lasten kohdalla on tärkeää puhua asioista ilman liioittelua, kuuntelemalla lapsen mahdollisia huolia ja sitä, onko hän kuullut tai nähnyt jotain. Sosiaalisen median alustoilla leviävät kuvat ja videot eivät aina pidä paikkaansa. Se, että ei kerrota kaikkea ja suodatetaan tietoa, on lapsen suojelemista, mutta kaiken mitä sanotaan, tulisi olla totta. Vacker kertoo, että lapset herkästi aistivat sen, jos aikuinen on virittyneessä tilassa. Tämän kieltäminen voisi herkästi laittaa lapsen mielikuvituksen liikkeelle ja aiheuttaa epärealistisia pelkoja. Avoimuus luo turvaa, koska lapsi kokee, että omista tunteista on lupa puhua. Vacker korostaa kaiken-
ikäisille, että kaikki tunteet ovat sallittuja. – On tärkeää hyväksyä, että kyllä me saamme olla huolissamme ja peloissamme, sitä meidän ei tarvitse yrittää lakaista maton alle.
Toivo johdattaa meitä tulevaisuuteen Itselle tulevaa kuormaa voi säädellä irrottautumalla välillä uutisista. Nuorten sosiaalisen median käyttöä on hyvä rajoittaa, etenkin jos sieltä tuleva informaatio aiheuttaa kovasti huolta. Monen nuoren taakkaa lisää se, että takana on kahden vuoden poikkeusaika koronaepidemian takia. Joanna Vacker sanoo sitä todella tärkeäksi, että nuori ei jää kuormituksensa kanssa yksin, vaan juttelee aikuisen kanssa. Myös ammattiapua on saatavilla esimerkiksi oppilashuollosta, terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai koulupsykologilta. – Jos nuorella on kovaa ahdistusta, huolta ja pelkoa, ja tuntuu, että ei ole voimavaroja
Muhoksen terveyskeskuksen psykologi Joanna Vacker sanoo, että jokainen vanhempi on oman lapsensa asiantuntija sen arvioimisessa, millaista tietoa lapsi pystyy käsittelemään. Samalla hän muistuttaa armollisuudesta myös aikuisia itseään kohtaan, koska kenelläkään ei tarvitse olla kaikkeen vastauksia. (Kuva: Joanna Vacker)
kohdata ja selvitä näistä asioista, niin tietysti on hyvä sitten hakea apua, Vacker kertoo. Vacker muistuttaa lasten ja nuorten tukemiseen liittyen armollisuudesta myös aikui-
sia kohtaan. Koska emme ole yli-ihmisiä, emme voi aina onnistua. On lupa antaa itselleen aikaa miettiä ja myös muuttaa aiemmin sanottuja asioita. – Aikuisella ei tarvitse olla
kaikkeen vastauksia. Nuorelle voi kertoa, että kyllä tämä minuakin huolettaa, voimme yhdessä pohtia ja etsiä luotettavaa tietoa. On tärkeää myös puhua inhimillisyydestä ja toivosta, jotka ilmenevät toimintana. Joanna Vacker kannustaa kertomaan lapsille ihmisen hyvyydestä, joka näkyy siinä, miten Suomesta ja muista maista halutaan auttaa ja pidetään toisista huolta. Tämä on meille kaikille arvokas näkökulma. – Pohditaan sitä, mihin suuntaamme voimaa, joka meissä nyt herää. Emme todellakaan voi kontrolloida tätä tilannetta, mutta voimme saada hallinnan ja vaikuttamisen tuntua siitä, että omassa elämässä on kuitenkin joitakin asioita, minkä äärellä voimme toimia. Välitetään ja huolehditaan siitä, että arjen tutut rutiinit toimivat myös kriisin keskellä, tavataan kavereita ja tehdään kivoja asioita. On tärkeää suuntautua tulevaisuuteen. Mika Hamari
1
Kotipitäjä
Pitäjän Parhaat
6
ASIANAJOTOIMISTOT
•
9.3.2022
MAJOITUSPALVELUT
MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET
Asianajotoimisto Heikki Aspegren
Nro 5
Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi
* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot * Asunto- ja kiinteistökauppariidat * Riita- ja rikosoikeudenkäynnit
HAUTAUSPALVELUT
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!
Teollisuustie 1, 91700 Vaala , puh. 045 111 9441 wanhanvaalanmajatalo@gmail.com
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien • Tarkka ja täysin automaattinen. testausjärjestelmä käytettävissänne! • Piezo-testit. • Laaja• kattavuus. Tarkka ja täysin automaattinen. • Ruiskutuskuvion • Piezo-testit. näyttö kaikilla paineilla. • Laaja kattavuus. • Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. • Ruiskutuskuvion • Rahan ja ajan säästö.näyttö kaikilla paineilla. • Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. • Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit. • Rahan ja ajan säästö. • Henkilöautot hyötyajoneuvot. • Tunnistaajanopeasti vialliset injektorit. • Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset. • Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.
ROMULIIKKEET
Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissämme!
Da-Pu Hautaustoimisto Muhos
Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut • Meiltä myös romutustodistukset
• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.
Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna: Ma-To 10.00-14.00
Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat! OULUN DIESELHUOLTO OY OULUN DIESELHUOLTO OY - Kukkapalvelu - Kivipalvelu UTACON OY - Perunkirjoituspalvelu huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Muina aikoina 24/7 sopimuksen mukaan
- Hautauspalvelu - Kuljetuspalvelu - Pitopalvelu
Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali
Hautakorventie B,13 OULU. P.0400 0400681 681 898, 1878. Av. ma-pe 8-17 8-17 Hautakorventie 13 B,13OULU. 898,045-132 045-132 1878. Av.1878 ma-pe Hautakorventie B,P.OULU. P. 0400 681 898, 045-132
Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
Neuvonta jajapäivystys 0400 399466 466 (24h) www.dapu.fi Neuvonta 24/7 Neuvonta ja Päivystysnumero Päivystysnumero 04000400 399 399 (466 24h )
LVI-TYÖT
Puh. 010 322 7070 Kellotie 1, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi
huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi
KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA UTAJÄRVEN AUTOHUOLTO OY
www.utacon.fi
TILITOIMISTOT
Lämpötie 6, UTAJÄRVI
Simo Paavola 044 562 2701, Joonas Honkanen 040 563 3346
www.maaseutulehdet.fi JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET! Teemme lehtiä avaimet käteen -periaatteella. Kysy lisää: 044 242 8040
Kotipitäjän Kirppis
Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414
Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)
Ostetaan Myydään Asunnot Työsuorituksia Annetaan Sekalaiset
Oulujoen vesitilanne melko tavanomainen Vesitilanne Oulujoen vesistöalueella on melko tavanomainen: Lumen vesiarvo oli tammikuun 2022 lopussa 104 millimetriä, mikä on pitkäaikaisen keskiarvon tasolla. Lumen vesiarvolla tarkoitetaan lumikerroksesta sulatettuna muodostuvan vesikerroksen paksuutta. Jääkansi on heikentynyt Oulujoen voimaloiden yläpuolisilla jokiosuuksilla. Paikoitellen on myös täysin sulia kohtia. Jääkansi voi olla heikentynyt myös kaukana voimalaitoksilta. ”Tällä hetkellä kevättulvaennusteet ovat keskimääräisiä koko valuma-alueella.
Mikäli kevät ja sulaminen tulevat keskimääräistä aikaisemmin tai voimakkaampana, on todennäköistä, että virtaamat Oulujoessa voivat olla suuria. Sulamiskauden ja koko loppukevään sateet vaikuttavat suuresti tulvan suuruuteen”, kertoo Oulujoen ja Hyrynsalmen reitin säännöstelystä vastaava Mikael Heikkilä Fortumilta.
Vedenpinnat pääosin keskimääräisellä tasolla Oulujoen vesistöalueen säännösteltyjen järvien pin-
nat ovat pääosin viimeisen kymmenen vuoden keskimääräisellä tasolla. Oulujärven pinnankorkeus on kuitenkin nyt 22 cm keskiarvoa matalammalla. Oulujärvellä tullaan toteuttamaan Oulujärven säännöstelyluvassa määrättyjä ruoppaustöitä, joiden takia keväistä pinnan alennusta aikaistetaan noin kuukaudella. Vedenpinnan laskulla varmistetaan ruoppaustöiden toteuttaminen turvallisesti ja siten, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäröivään maastoon.
KOTIPITÄJÄN KIRPPIS MYYDÄÄN Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero) Seuraava lehti ilmestyy 23.3.2022. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 18.3.2022 mennessä: Kotipitäjä PL 78, 91501 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@maaseutulehdet.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis
Metsäsauvojen sompia, eri kokoja. P. 0400 121 358. Suksiboksi 80x180, sähkötrimmeri Partner MT 25, kattotelineet käy Corollaan,
kaiuttimet 2 kpl, Akai, 2 kpl virastotuoleja (nahka/puu) 50 luvulta, pitkäsalpoja 2 kpl, 1800 mm pitkiä, Pulse Sonic sykemittari, ompelukone Singer, malli 411 G. P. 0500 289 256. Kanoja, riikinkukko ja kyyhkyjä. Puh. 040-528 2312.
ASUNNOT Halutaan vuokrata kaksio Heikkilänkankaan alueelta. 044 088 0052.
Nro 5
•
Kotipitäjä
9.3.2022
7
Da-Pu Hautaustoimisto Muhos
Työmiehentie 14 info@dapu.fi puh: 0400 399 486 Avoinna: Ma-to 10.00-14.00 Muina aikoina sopimuksen mukaan 24/7
(24/7) Päivystys ja neuvonta 0400 399 466
www.dapu.fi
oulun energia areenalla
keskiviikkona 16 .3. klo 18.30 VS OULUN KÄRPÄT
TAPPARA, TAMPERE
Liput ilman jonoja: www.ticketmaster.fi Aitiot, VIP-paketit ja ryhmävaraukset (08) 8155700 (arkisin ma-pe 10-17) myynti@karpat.fi ja markkinointi@karpat.fi LIPPUJEN ENNAKKOMYYNTIPISTEET: Ticketmaster (verkkomyynti), Neste Oulun Baari Maikkula (avoinna 24h), Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma. Ennakkomyyntipisteet veloittavat omien hinnastojensa mukaiset käsittelykulut. Lippujen puhelinmyynti ainoastaan Ticketmasterista 0600 10 800 (1,98 euroa/min+pvm).
TULEVAT OTTELUT ti 22.3.2022 18:30
Kärpät - KooKoo
Kotipitäjä
8
Nro 5
KYLÄTALKKARI
•
9.3.2022
Kissanpäivät talon lämmitysasioissa?
- Kiinteistönhoito - Kodin remontit - Sisämaalaukset ja tapetoinnit - Kaikenlaiset pihatyöt - Monenlaista palvelua kotona asumisen tueksi
Pänniikö halakosavotta? Hirvittääkö öljyn hinta? Niinpä...
ERÄTULI
www. maaseutulehdet.fi
Tmi J. Mulari P. 044 297 0741
Pyydähän tarjous maalämpöön siirtymisestä ja aloita sinäkin kissanpäivät jo tulevana syksynä
www.lumorakennus.fi
UTAJÄRVI
SIINÄ MAISTUU LÄHITILAN MAITO
040 1488 135
www.teknikomi.fi
Kahvipöydän perinteinen herkku maistuu myös modernin arjen kokkailuissa. Vaalan Juustolalla valmistamme juustoleipää yli 30 vuoden kokemuksella.
KATTOREMONTIT, ULKOVERHOUKSET, SADEVESIJÄRJESTELMÄT SEKÄ MUUT KODIN REMONTIT LAATUTAKUULLA TOTTAKAI! PYYDÄ ILMAINEN TARJOUS! LUMO RAKENNUS OY | Matias Luokkanen p. 045 276 6254 | info@lumorakennus.fi
• renkaat • pakoputket • öljynvaihdot • jarrut • iskarit • ohjauskulmat
Korva Mikkonen Ijäs
• Kylpyhuoneremontit ja kuivien tilojen laatoitustyöt • VTT:n vedeneristyssertifikaatti • Kotitalousvähennyskelpoinen • Takuutyönä
vaalanjuustola.fi
Pyydä tarjous tai ilmainen arviokäynti numerosta
Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 23.3.
JHP-LAATOITUS
MEILLÄ VAIHDETAAN
– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet
– jarruosat – kytkimet – nivelet
044 511 4146
– jakohihnat – laakerit – suojakumit
040 1488 135
– nesteet UTAJÄRVI – kannentiivisteet Korva Mikkonen Ijäs
VARASTOSSA OLEVAT TALVIRENKAAT ULOSHEITTOHINNOIN www.teknikomi.fi
NASTARENKAAT 205/55/R16: Stud 2
Laadukas eurooppalainen nastarengas suomalaisiin olosuhteisiin.
G-Force Stud Varmaa pitoa jäällä ja sen huomaa
Nastojen ja kumiseoksen yhteistoiminnan ansiosta renkaan ajoominaisuudet ovat tasapainoiset niin jäällä kuin lumella
taja stivoit TM-te 20 20
300 e /sarja asennettuna
440 e /sarja asennettuna
Kajaanin Asennusosa Oy l Mainuantie 1, 87100 KAJAANI l Puh. (08) 626 622, 0400 220 042 l www.asennusosa.fi
Termiini II 1400W
69 e
Moottorilämmittimen asennus Uusi
YKKÖNEN JÄÄLLÄ 250 NASTAA! WRC-rallista inspiraationsa saanut nasta tarjoaa pitoa ja kestävää suorituskykyä.
EDULLISESTI MEILTÄ KATSASTUKSEEN ASENNUSOSAN KAUTTA!
580 e /sarja asennettuna
80 e
Vastuksen vaihto
65 e
MEILTÄ MYÖS Ruostekorjaukset ja hitsaukset. HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi Palvelemme: ma–pe 8–17
PAKOKAASUTESTIT
10 e 20 e 15 e 30 e
Bensa-autot Diesel-autot OBD-testit Katsastustarkastus
(sis. pakokaasutestin)