Kotipitäjä 6

Muhoksen jäähalli

Vuoden Liikuntapaikka

eKukka logo - originaalit vaaka CMYK (paino)

Jussilantie 2 91500 Muhos Puh. (08) 5333 779 Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866

e K u k k a f i K u k k e n k o t i e K u k k a f i K u k k i e n k o

K u k k e n k o t i e K u k k a . f i

www.tuomenkukka.fi

K u k k i e n k o e K u k k a . f i

Muhoksen jäähalli palkittiin Vuoden Liikuntapaikkana Gymtec & Sportec -tapahtumassa keskiviikkona15.3. Tunnustuspalkinnolla halutaan nostaa esille erikoisosaamista vaativan liikuntapaikkarakentamisen merkitystä, arvoa ja tietoisuutta.

e K u k k a f i K u k k e n k o

K u k k e n k o e K u k k a . f i

K u k k e n k o t i

K u k k i e n k o

Jussi Rämet valittiin

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajaksi

Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto valitsi maanantaina 13.3. ylimääräisessä kokouksessaan maakuntajohtajan virkaan filosofian maisteri Jussi Rämetin. Kotipitäjän levikkialueelta olivat päätöstä tekemässä maakuntavaltuutetut Jouko Roivanen Vaala, Ahti Moilanen Utajärvi ja Muhokselta Jaakko Latvanlehto ja Pirkko Mattila.

Päätöksestä äänestettiin maakuntavaltuutettu Juha Hännisen esityksestä. Suljetussa lippuäänestyksessä Jussi Rämet sai 57 ääntä ja Tiina Rajala 13 ääntä.

Rämet on toiminut Muhoksen kunnanjohtajana vuodesta 2021. Sitä ennen, vuodesta 2012, hän toimi Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtajana. Vuosina 2016–2017 hän oli Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajan sijaisena, kun  Pauli Harju toimi maakuntauudistuksen muutos -

johtajana valtiovarainministeriössä. Keski-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtajana Rämet työskenteli 2018–2019. Maakuntajohtajan virka tuli avoimeksi maakuntajohtaja Pauli Harjun eron myötä 1.4. lähtien. Määräaikaan mennessä maakuntajohtajan virkaan tuli yhteensä yksitoista hakemusta. HT

Taiteen edistämiskeskus

tukee harvaan asutun maaseudun kulttuuritoimintaa myöntämällä Pohjoiselle oopperakomppanialle 44 000 euroa kokeelliseen Voimalaitokset-teossarjaan.

Hanke pohjautuu Oulujoen suurimman voimalaitoksen

Pyhäkosken läheisyyteen tuotettujen paikkasidonnaisten ja monitaiteellisten teosten sarjaan Muhoksen Lemmenpolulla sekä Oulujokilaaksossa toteutuneen Jokijuhla-hankkeen konseptiin, jossa hyödynnettiin Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Norrbottenin museon VekuVaku-hankkeen materiaaleja.

Oulujoen voimalaitokset ja niihin liittyvät asuinalueet olivat yksi Suomen tärkeimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Kokonaisuus on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).

”Oulu- ja Emäjoen voimalaitokset asuinalueineen ovat oopperamaisia kokonaistaideteoksia, sillä niiden yhtenäi-

nen arkkitehtuuri luo täysin oman maailmansa”, sanoo komppanian taiteellinen johtaja Jenni Kinnunen. ”Teollisuuden, luonnon ja taiteen yhdistäminen tuntuu osittain ristiriitaiselta, sillä aiheeseen liittyy sekä politiikkaa että voimakkaita tunteita. Emme halua työskentelyllämme osoittaa, kuka on oikeassa ja kuka ei – tätä emme edes pysty erottamaan.”

Kansainväliset taiteilijaryhmät käyvät mm. läpi tarkemmin laajaa Oulujoki-yhtiön arkistoa. Tärkeänä linkkinä toimivat alueen kunnat, paikalliset yhteisöt ja heidän muisti- ja paikkatietonsa sekä energiayhtiö Fortum.

Kokeellinen oopperateossarja, jossa yhdistyvät video-, sana- ja kuvataiteet sekä musiikki, toimii myös testinä kohti komppanian kulttuuripääkaupunkivuoden projektia. Teoksia toteutetaan vuosien 2023–2024 aikana Utajärvellä, Vaalassa, Ristijärvellä ja Suomussalmella.

Voittajan valitsi opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisesta vastaava virkamies ja palkinnon lahjoitti Tampereen Messut -konserni. Tunnustus jaettiin tänä vuonna 19. kerran.

K u k k e n k o

Pohjoismaiden laajin liikunnan ja hyvinvoinnin, liikuntapaikkarakentamisen, kunto- ja terveysliikunnan ammattimessutapahtuma sai jälleen kunnian toimia Vuoden Liikuntapaikka -palkinnon jakamisen näyttämönä. Tunnustuspalkinnon vastaanotti Muhoksen kunnan vapaa-aikatoimen johtaja Juha Pesonen, ja sen luovuttivat voittajan valinnut rakennusneuvos Mikko Helasvuo opetus- ja kulttuuriministeriöstä etäyhteydellä sekä projektipäällikkö Sami Siurola palkinnon lahjoittavasta Tampereen Messut -konsernista.

Ylistys liikuntapaikkaverkostoille

Muhoksen jäähallissa toteutettiin vuoden 2021 aikana laajennus ja mittava perusparannus, jolla lisättiin hallin toiminallisuutta sekä energiatehokkuutta. Jäähalli eristettiin ja siihen rakennettiin nykyaikaiset energiatalou-

delliset tekniikat ilmastoinnin, sähkötekniikan, valaistuksen sekä rakennusautomaatiojärjestelmän saralla. Jo aikaisemmin vuoden 2020 aika hallin kylmäkoneisto uusittiin hiilidioksidikäyttöiseksi.

Hankkeen myötä jäähallin käyttö on monipuolistunut ja käyttömukavuus parantunut. Valintaperusteissa kiitosta keräsivät vihreät arvot ja liikuntapaikkaverkoston tavoitettavuus sekä liikunnan mielekkyys tiloissa.

– Tänä vuonna huomio kiinnitettiin liikuntalain hengessä laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettuihin, tavanomaisin liikuntapaikkoihin. Nämä ovat merkittävä, keskeinen osa kunnallista ja seudullista liikuntapaikka -

verkostoa, tarjoten mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia sekä liikuntakokemuksia suurelle joukolle jääurheilun harrastajia.

- Oulun seudulla on lisäksi pulaa jäävuoroista, joten halli lunastaa vankasti paikkansa myös tulevassa. Erityisen merkillepantavaa on, että kyseessä on kestävän kehityksen ja kiertotalouden hengessä perusparannuskohde, sanoo voittajan valinnan tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos Mikko Helasvuo.

Hankkeen kustannusarvio oli 3 800 000 euroa ja valtionavustusta hankkeelle myönnettiin 750 000 euroa. Käyttöasteen ja -mukavuuden lisäksi on jään laatu parantanut huomattavasti jäähallin

paremman lämmön ja kosteuden hallittavuuden myötä sekä teknisten huoltojen tekeminen on vaivattomampaa. – Olemme tehneet kovasti töitä, että saimme remontin ja laajennuksen kunnan investointiohjelmaan. Entinen eristämätön halli oli todellinen energiasyöppö ja nyt halli on päivitetty nykyaikaiselle tasolle myös tekniikan suhteen. Viime syksynä alkaneen sähkön hinnan nousun myötä olisimme varmasti myös olleet tilanteessa, ettei jäätä olisi kannattanut tehdä ja ylläpitää. Nyt puolestaan asiat ovat onnistuneet hyvin, ja myös siksi tämä voitto tuntuu erityisen hienolta! Hallin käyttömukavuus on laadukkaampi ja saamamme asiakaspalaute on ollut todella hyvää. Yksi tärkeimmistä asioista hallissa, jään laatu, on niin ikään parantunut huomattavasti. Matka uudistuneeseen halliin on ollut pitkä ja haastava, mutta samalla opettavainen. Onneksemme saimme hyvät urakoitsijat alihankkijoineen, kaikki sillä saralla on sujunut hienosti. Kiitämme opetus- ja kulttuuriministeriötä valtion tuesta, jota ilman hanke ei olisi toteutunut. Vuoden Liikuntapaikka -tunnustus merkitsee, että olemme Muhoksen kunnassa tehneet hankkeen suhteen oikeita asioita, ja samalla se rohkaisee aloittamaan muitakin tarpeellisia liikuntapaikkahankkeita, iloitsee Muhoksen kunnan vapaa-aikatoimen johtaja Juha Pesonen.

Ilmalämpöpumput kiinnostavat kalliin sähkölämmityksen vaihtoehtona

Muhoksen LVI-palvelut Oy järjesti ilmalämpöpumppupäivät lauantaina 18.3. joilla esiteltiin ilmavesi- ja ilmalämpöpumppuja ja niiden toimintaa. Huonosta säästä huolimatta kiinnostuneita asiakkaita oli saapunut mukava määrä paikalle. Makkara- ja kahvitarjoilu lisäsivät leppoisaa tunnelmaa. Lämpöpumput eri muodoissaan kiinnostavat ihmisiä nyt, kun etsitään halvempia vaihtoehtoja suoralle sähkölämmitykselle. Ilmavesilämpöpumppu on ratkaisu uudisrakennuksissa ja laajempaa saneerausta tarvitsevissa kohteissa. Ilmalämpöpumppu on erinomainen lisälämmityslaite valmiisiin asumuksiin tuomaan lämpöä tai viilennystä säästä riippuen. Se on kustannuksiltaan edullinen ja säästää lämmityksen sähkökuluissa enimmillään kymmeniä prosentteja vuodessa. Molempia voidaan pitää myös ympäristöä säästävinä investointeina.

Muhoksen keskustassa toimipaikkaa pitävä yritys on perustettu vuonna 2006 ja työllistää viiden täysaikaisesti palkatun henkilön lisäksi kaksi osa-aikaista työntekijää. Perinteisten LVI-palvelujen lisäksi yritys tekee viemärien kuntotarkistuksia ja -suunnitelmia niiden korjaamiseen muille viemäreitä korjaaville yrityksille. Yhtiön liikevaihto

oli viime vuonna puolitoista miljoonaa euroa. Yhtiössä harjoitetaan mm. monipuolista lämpöpumppujen asennusta ja huoltoa. Merkkihuoltoa tehdään esimerkiksi Bosch, Mitsubishi ja Panasonic -merkkisille lämpöpumpuille. Yhtiön toimialueena on Pohjois-Pohjanmaa, mutta kauempanakin käydään ajoittain. Yhtiössä ei ole varsinaista varaosamyyntiä, vaan niitä toimitetaan tarvittaessa asennusliikkeen varastomyyntinä. Muhoksen LVI Oy:llä on sivutoimipiste Turussa yhden miehen vetämänä.

Kysymykseeni, miten sujuu yrittäminen Muhoksella, yrittäjä Petri Kurimus otti esille yritystilojen ja -tonttien puutteen kunnan alueella. Toimitiloista on puute, joka hänen mukaansa on rajoittanut yrittäjien tuloa kuntaan. Tälläkin hetkellä on yhtiöllä toimintaa kolmessa eri paikassa kunnan alueella. Yksi riittävä tila parantaisi toimintamahdollisuuksia merkittävästi. Kurimuksen esitys yritystonttien osalta ovat vuokratontit, jotka voisi lunastaa yritykselle esimerkiksi 10 vuoden jälkeen

ja osa vuokrista hyvitettäisiin tontin hinnassa. Yritys on toiminut kunnassa lähes 20 vuotta toimialanaan vahvasti kilpailu LVI-ala. Menestyminen alalla perustuu yrityksen erinomaiseen ammattitaitoon ja joustavaan asiakaspalveluun. Toivottavasti kunnassa otetaan huomioon yrittäjien toiveet yritystonteista. Niiden merkitys tuntuu olevan tärkeää paikalliselle yritystoiminnalle.

Eero Aitta

Tunnustuspalkinnon vastaanotti Muhoksen kunnan vapaa-aikatoimen johtaja Juha Pesonen. Hän kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä valtion tuesta, jota ilman hanke ei olisi toteutunut.

Jussi Rämet.

Pohjoisen oopperakomppanian kokeellinen teossarja Ouluja Emäjoelle

Yrittäjä Petri Kurimus esittelemässä ilmalämpöpumppuja asiakkaalle.

Vaalipaneeli Merilän Kartanon

30-vuotisjuhlassa

Maatilamatkailuyritys Merilän Kartano juhli 30-vuotista

taivaltaan 13.3. Kaikille juhlavieraille tarjottiin lihakeittoa ja täytekakkukahvit. Onnittelumuistamiset ohjattiin kulttuuritilille kirkonkellojen hankintaan. Juhlapäivän ohjelmassa oli eduskuntavaaleihin liittyvä paneeli, jonka vetäjänä oli Pohteen aluehallituksen

puheenjohtaja Tapani Tölli.

Paneeliin osallistui Keskustan ehdokkaista Pekka Aittakumpu Oulu, Lauri Nikula

Oulu, Olga Oinas-Panuma

Pudasjärvi ja Liisa Ojantakanen Siikalatva sekä SDP:n Tytti Tuppurainen Oulu.

Pirkko Mattilakin Muhokselta oli luvannut tulla, mutta flunssan vuoksi hän ei päässyt tilaisuuteen.

Paneelin aluksi Merilän Kartanon yrittäjä Asko Merilä kertoi kartanon historiasta, josta juttua seuraavassa Kotipitäjässä.

Tölli kertoi alustuksessaan Hyvinvointialue Pohteen kuulumisia. Vuoden vaihteessa tapahtui vuosikymmenen suurin uudistus, jossa 30 kuntaa ja 18 500 työntekijää siirtyivät yhdeksi. Siirtymävaihe on sujunut suhteellisen hyvin.

Haasteina hän mainitsi muun muassa 9000 sopimuksen ja tilojen 80 hehtaarin verran siirtymisen sekä rahoitusasiat ja henkilöstöpulan. Tölli myös muistutti talvisodan päättymisen vuosipäivästä, joka osui juuri paneelin ajankohtaan.

Ehdokkailta Tölli pyysi vastauksia Pohjois-Suomen tulevaisuuden näkymistä, yhteiskunnassa vallitsevasta pahoinvoinnista, sisäisestä turvallisuudesta, maalla asumisesta sekä koulutuksesta.

Ehdokkaat painottivat yhteistyön merkitystä tämän

vaalipiirin kansanedustajilta Pohjois-Suomen hyväksi, liikenneyhteyksien vahvistamista pohjoisessa huoltovarmuuden lisäämiseksi. Esille nousi myös tulevien investointien merkitys, kaivostoiminta ja asumisedellytysten parantaminen syrjäseuduilla. Yhteiskunnassa vallitsevan pahoinvoinnin syiksi nähtiin kasvatuksen löystyminen, arvojen rappeutuminen, koulutuksessa tehdyt virheet, yksinäisyys jne. Sisäisen turvallisuuden heikentyminen nähtiin ongelmana, johon pi-

KEVÄÄN KUIVIN KUMPPANI.

Vesivek käy yhtenä rintamana kesyttämään kevään sulamisvesiä. Omat tuotteet, tekijät ja toimitukset takaavat sujuvan remontin ja jokainen työvaihe on priimaa kuin itselle tekisi. Mitä teidän katolle kuuluu?

Varaa maksuton katon kuntotarkastus. 08-2377 9501 | vesivek.fi

tää panostaa sekä materiaalisia että henkisiä resursseja. Osana turvallisuutta pidettiin liittymistä Natoon, perustarpeiden omavaraisuuden säilyttämistä ja sisäisen yhtenäisyyden ylläpitämistä. Ehdokkaat olivat lähes yksimielisiä maalla asumisen tärkeydestä ja hyvien asumisolosuhteiden ylläpitämisestä. Koulutuksessa haluttiin muutoksia etenkin varhaiskasvatuksen metodeihin ja opetushenkilökunnan auktoriteetin lisäämiseen.

Eero Aitta,

Kotipitäjä luettavissa myös

Vaalipaneelissa Merilän Kartanon kokoustila lähes täyttyi kuulijoista.

Vaalipaneelissa Pekka Aittakumpu, Lauri Nikula, Olga Oinas-Panuma, Liisa Ojantakanen ja Tytti Tuppurainen vastailivat paneelin vetäjän Tapani Töllin kysymyksiin. Seisomassa Merilän Kartanon isäntä Asko Merilä toivottamassa kaikki tervetulleeksi.

Suomalaisten pärjääminen ykkösasia

Kaikkein tärkein asia on turvata suomalaisten pärjääminen: turvallisuus, toimeentulo ja hyvinvointi. Ei keskittyä luomaan uusia palveluita maahanmuuttajille, lähettämään suomalaisten rahoja ulkomaille tai ottamaan mukisematta vastaan kaikkea sääntelyä, jota EU meille on tyrkyttämässä. Kun ajat ovat vaikeat ja rahat tiukassa, on aiempaakin tärkeämpää kohdistaa ne oikein: suomalaisten hyväksi. Suomen taloustilanne vaatii toimia, kipeitäkin päätöksiä, mutta ensisijaisesti on leikkuriin laitettava kaikki sellainen toiminta, joka on suomalaisten näkökulmasta

toissijaista. Julkisen hallinnon paisuttaminen ja kaiken kivan kaikille jakaminen on johtanut tilanteeseen, jossa leikattavaa kyllä riittää - ilman, että se on pois suomalaisten ydinpalveluista tai turvallisuudesta. Demarit ehdottavat ratkaisuksi laajoja terveystarkastuksia, eivätkä suostu leikkaamaan juuri mistään. Populismia, sanoisi joku. Tosiasia kuitenkin on, että julkista rahaa survotaan mitä kummallisimpiin asioihin, milloin kyse on maahanmuuttajien ylimääräisistä palveluista, kaikenlaisista ilmastokoordinaattoreista tai kehitysavusta - valtavasta Ylen budjetista pu-

humattakaan. On monenlaisia avustuksia, joita jaetaan avokätisesti erilaisille yhdistyksille ja hankkeille piittaamatta siitä, ovatko tulokset vaikuttavia tai yhteiskuntaa millään tavoin hyödyttäviä. Suomalaisten verorahat on kohdennettava suomalaisten hyväksi. Kuten sanottua: ydinasioihin. Turvallisuus, toimeentulo, peruspalvelut, suomalainen ruoantuotanto, yritysten toimintaedellytykset. Keskitytään niihin, ja jätetään suomalaisten ostovoimaa ja Suomen kilpailukykyä huonontavat toimet vähemmälle. Ei anneta päätösvaltaa metsistämme EU:lle, eikä suostuta

pakkoremontteihin. Ei lapata rahaa ulkomaille. Siinä perussuomalainen resepti tulevalle vaalikaudelle.

Jenna Simula Kansanedustaja, ps.

Tasa-arvoinen, suvaitseva sekä kehittyvä pohjoinen. Kokemusta politiikasta jo kaksikymmentä vuotta!

Eteenpäin!

Eteenpäin!

Vastuuta koko Suomesta

Vastuuta koko Suomesta

Äänestä eduskuntavaaleissa 2.4.2023 Rösta i riksdagsvalet.

Suden paikka ei ole kotipihassa tai tuotantorakennuksissa

Meille pohjoisen ihmisille erämaa ja luonto ovat tuttuja, eivätkä sen asukkaat ole meille vieraita. Siksi tiedämme, että susien ja ihmisten ei kuulu asua lähietäisyydellä. Suden paikka ei ole pihapiirissä tai tuotantorakennuksissa, vaan kaukana erämaassa. Yksikin suden suuhun päätynyt lehmä, lammas tai koulutettu metsästyskoira on liikaa. Tästä syystä tarvitaan hallittua ja vastuullista kannanhoidollista metsästystä, jolla ennaltaehkäistään häirikkösusien esiintymistä. Hallitusti toteutettuna kannanhoidollinen metsästys palauttaa susilaumoihin luontaista pelkoa ihmistä kohtaan. Tasapainon palauttaminen on

välttämätöntä kotieläinten vuoksi, jotka ovat paikoin todella stressaantuneita pihapiiriin ja tuotantorakennuksiin kuulumattomista vieraista. Eduskunnassa otettiin susiasioiden tiimoilta edistysaskelia vaalikauden aikana. Suden kannanhoidollista metsästystä ajanut kansalaisaloite sai aikaan muutoksia metsästyslakiin. Susien ja muiden lajien kannanhoidollista metsästyksen sääntelyä selkeytettiin. Itse äänestin niin kansalaisaloitteen kuin metsästyslain muutoksen puolesta. Laillinen ja hallittu metsästys on järjen ratkaisu, jolla estetään tilanteet, joissa kotiaan ja omaisuuttaan suojelevasta metsästäjästä tehdään

oikeusmurhan uhri.

Järjen ratkaisu ei ole kuitenkaan miellyttänyt kaikista äärimmäisiä luontoaktivisteja etelässä. Viime vuonna valituksia tehtailtiin suurpetojen metsästysluvista, vaikka itse asutaan toisaalla. Tällainen toiminta on täysin todellisuudesta irtaantuntunutta.

Tilanne täällä pohjoisessa ei ole leikin asia. Rantsilan taannoisten susihyökkäysten jäljiltä eräälläkin tilalla oli lähes puolisataa nautaa joko kateissa tai kuolleena. Tällöin susien kohdalla tuskin on kyse siitä, että ne tarvitsisivat erityistä suojelua. Susipolitiikassa on otettava järki käteen. Susien lähellä asuvilla on oltava suurin sa-

nanvalta, ja kun susia on paljon ja ne eivät pelkää ihmistä, on niihin iskostettava ihmisen pelko. Susien metsästys on aloitettava pikimmiten.

Janne Heikkinen kansanedustaja (kok.)

Kotimainen ruoka on huoltovarmuuskysymys aina

Itämeren kautta kulkee elinkeinoelämää laajasti palveleva liikenne. Myös elintarviketuonti Suomeen on riippuvainen tästä. Vielä muutama vuosi sitten uhkana sille nähtiin esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuus jonkun läheisen valtion alueella. Nyt uhkakuvat ovat toisenlaiset ja voimistuneet.On koko Suomen valtion asia, niin kaupunkilaisten kuten maalaisten, että saamme puhdasta ruokaa. Olemme historiallisesti olleetkin tilanteessa, että meille ei ole voitu tuoda ruokaa ulkomailta. Tämä ei saa toistua.

Valtakunnan mediassa on ollut jopa muodikasta puhua siitä, kuinka kotimainen ruuan tuotanto on kannattamatonta ja sitä ei pidä tukea. On tähyilty toiveikkaana Puolaan tai Espanjaan ja vakuuteltu, kuinka tuontiruoka on hyvää ja halpaa. Hullu se Suomessa viljelee. Nyt tässä maailmantilanteessa myös etelän suurissa kaupungeissa ja Brysselissä on syytä herätä siihen, mikä yhteys on omavaraisuudella ja huoltovarmuudella.

Suomen onnistunut aluepolitiikka ja koko maan asuttuna pitäminen on myös maanpuo-

lustuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Turvallinen raja on asuttu raja, elinvoimaiset maakunnat kannattelevat myös kaupunkeja. Kuntien rooli on tärkeä perusrakenteiden kannattajana. Emme voi tietää, kuinka Itämeren laivaliikenne kehittyy ja millä tavalla kriisit laajenevat tai haittaavat Suomen tuontia ja vientiä. Siksi koko maan on syytä herätä tukemaan kotimaista ruuan tuotantoa samalla kun rakennetaan aktiivisesti parempia kuljetusreittejä pohjoisen ja Norjan kautta maailmalle.

Latékoé Lawson Hellu

Marjo Tapaninen Susa Vikeväk

Teemu Virtanen

Seppo Sorvari

Mika Rämet

Esko Romsi

Jenni Pitko

Aila Mustamo Emma Päkkilä

Taru Hallikainen (sit )

Esa Aalto Mika Flöjt Aki Heiskanen Miia Immonen

Monika Kangas-Siira

Latèkoè wson Hellu

Sakari Kouti Silja Keränen

Soratien päässäkin on koti

Tieto omista juurista on vahva osa omaa identiteettiä. Tietty tienviitta tai soratien mutka läikäyttää mieleen lämpöä ja muistuttaa jaetusta historiasta. Isäni puolelta olen vahvasti kiinni Utajärven maaperässä: Isäni äidin suku tulee Naaman kylästä ja isäni isä oli Murron kylän Tuppuraisia. Samaa perua olen siis minäkin. Muuttunut maailma tuntuu meillä pohjoisessa. Toisaalta epävarmat ajat aiheuttavat huolia. Kylmä talvi ja pitkät välimatkat kysyvät huoltovarmuutta. Tähän tarpeeseen olemme Sanna Marinin hallituksessa halunneet vastata. Toisaalta pohjoisen rooli ratkaisujen rakentajana on tässä ajassa korostunut. Tämä sopii meille. Me olemme pärjäävää porukkaa, joka uskaltaa tutkailla uudenlaisia tapoja

toimia. Viime marraskuussa kuulin ilolla Utajärven kunnan askelista kohti hiilineutraalisuutta. Hietaselän hiilineutraali teollisuusalue sekä esimerkiksi suunnitelmat vihreän vedyn tuottamisesta ovat rohkeaa tulevaisuuspolitiikkaa, jota tehdään alueella yhteistyöllä. Energiaturva on asia, joka on kylmien talvien maassamme tärkeä ja vakavakin asia. Juuri nyt esimerkiksi sähkönsaannin huoltovarmuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tämän olen pitänyt tarkoin mielessäni myös toimiessani omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä. Oulunkaarella, oulujokivarren kunnilla on tähän paljon annettavaa.

Suomen on oltava hyvä paikka asua kaikkialla maassamme. Harvaan asutulle ja

pitkien välimatkojen Pohjois-Suomelle EU:n rakennerahastovarat ovat merkittävä aluekehityksen väline. Eurooppaministerinä olen ollut neuvottelemassa alueellemme tärkeistä EU-kysymyksistä. Onnistuimme kasvattamaan Suomen saantoa aluekehitysrahoissa verrattuna aiempaan kehyskauteen. Lisäksi pääministeri Marin neuvotteli kansallisen 100 miljoonan euron erityiskirjekuoren itäja pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityistukeen.

Pohjoisen erityisolot ovat perusteena Suomen onnistuneelle EU-rahoitukselle. Ne ovat myös tulevaisuuden neuvotteluissa avain ja peruste, jolla rahoitus turvataan. Näin on hyvä ollakin.

Päättyipä pihatie sitten soratien reunaan tai asfaltin ki-

veykseen, on tien päässä oleva koti aina yhtä rakas.

Tytti Tuppurainen Kansanedustaja, ministeri, SDP Oulu

Ehdolla eduskuntaan numerolla 37

Suomen talouden kasvu pohjoisesta

Kartta on kääntymässä toisin päin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt Euroopan maat ja Suomen vahvistamaan huoltovarmuutta. Sodan alettua fossiilisten polttoaineiden virtaaminen Eurooppaan tyrehtyi ja energian hinta nousi Venäjälle asetettujen pakotteiden takia. Uusiutuvat polttoaineet ja energiamuodot ovat nousseet entistä tärkeämpään arvoon. Suomessa ei olla onneksi samanlaisessa tilanteessa kuin Keski-Euroopan maissa, joissa oli nojattu vahvasti venäläiseen maakaasuun. Keskustan ajama biotalous ja uusiutuvan energian käyttö on pienentänyt yhteiskunnan ja meidän jokaisen saamaa taloudellista iskua. Biotalous ja uusiutuva energiatuotanto tuo työtä ja elinvoimaa maakuntaan. Tällä linjalla on hyvä jatkaa myös

tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaa on ylivoimaisesti Suomen suurin tuulivoimatuottaja 41 prosentin osuudellaan. Vahva tuulivoimakapasiteetti takaa erinomaiset edellytykset teollisuudelle vastata markkinoiden tarpeeseen uusiutuvalla energialla valmistetuista tuotteista. Tuulivoimatuotannon keskittyminen maakuntaamme mahdollistaa myös vedyn tuotannon, joka vaatii paljon sähköenergiaa. Vetyä on hyvä tuottaa tuulisilla keleillä, kun sähkön hinta on alhainen ja energiasta on ylituotantoa. Vetyä tuottamalla varastoidaan ylituotannosta johtuva energia. Tuulivoimaa ei myöskään kannata siirtää kantaverkkoja pitkin hävikin vuoksi, vaan energia kannattaa hyödyntää tuotantopaikalla pohjoisessa. Tulevaisuudessa autot, lento-

koneet ja eri liikkumismuodot tulevat käyttämään ilmastoystävällistä vetyä. Mikä parasta kyseessä on kotimainen polttoaine ja rahat jäävät kotiin Pohjois-Suomeen. Maailmanmarkkinat ja tulevaisuuden sukupolvet vaativat uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa. Pohjolaan suunnitteilla olevat investoinnit Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ovat yhteen laskettuna 160 mrd. euroa. Pohjois-Suomen osuus koko pohjolan investoinneista on 50 mrd. euroa. Valtaosa investoinneista on vihreänsiirtymän mahdollistamaa. Jotta hankkeet voivat toteutua ne vaativat ajajiltaan kanttia ja ymmärrystä siitä mitä, missä ja milloin tulee tehdä. Keskusta on ainut puolue, joka on tähän mennessä tunnistanut ja nostanut omaan eduskuntavaaliohjelmaan pohjoisen kas-

vuohjelman. Ohjelman avulla on tarkoitus kehittää matkailua ja kotiuttaa teollisuuden investoinnit. Käännetään yhdessä kartta toisin päin, pohjoinen ensin.

Antti Ollikainen (Kesk.) Eduskuntavaaliehdokas nro 18

PIIRRKKO MA KKO MTTTTIILA LA

Eteenpäin!

Valtatie 22 korotettava

Valtatie 6:een sekä rautatiet kuntoon!

Teuvo

Minä uskon Minä uskon

Pohjois-Suomeen, PPohjois-Suomeen, ohjois-Suomeen, uskotko Sinä? uskotko Sinä?

Minä uskon Pohjois-Suomeen, jossa katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen Siksi olen ehdolla eduskuntaan Ajatus lähtee kotiseutuylpeydestä Koko laaja Pohjois-Suomi kaipaa vahvoja ihmisiä pitämään kotiseudustamme huolta.

Olen Olga Oinas-Panuma, Pudasjärven Panumalla asuva humanististen tieteiden kandidaatti ja toimittaja Graduni on esiluvussa, joten valmistun pian filosofian maisteriksi Olen tehnyt toimittajan töitä viiden vuoden ajan ja työskennellyt koko ikäni matkailun parissa

Olen opiskeluaikanani asunut Oulussa ja Rovaniemellä, mutta sydämeni sykkii väkiluvultaan pienille kunnille ja kylille ja siksi rakennan omaa tulevaisuuttani Pudasjärvelle. Vapaa-ajalla hoidan lampaitani ja porojani, metsästän, retkeilen luonnossa ja harrastan kulttuuria sekä käsitöitä Perheeseeni kuuluu puoliso, vanhemmat ja sisarukset lapsineen Minulla on tätinä kunnia seurata 10 lapsen kasvua, kehitystä ja konnuuksia

Olen tehnyt politiikkaa koko ikäni Hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut minulle korkeakouluttautumisen ja onnellisen elämän Pohjois-Suomessa Haluan antaa omalla työpanoksellani yhteiskunnalle takaisin Periaatteeni on, että mieluummin vaikutan kuin valitan! Olen Pudasjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan nuorin aluevaltuutettu ja Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan puheenjohtaja Ennen kaikkea olen monipaikkainen ihminen, joka tuntee sekä kaupungin että maalla asumisen mahdollisuudet ja ominaispiirteet Politiikassa olen asioihin perehtyvä ja yhteistyökykyinen

Jos uskot Pohjois-Suomeen, joka menee rohkeasti eteenpäin, sinun kannattaa vaaleissa äänestää Olgaa eikä vain kohauttaa olkaa

Alueellinen tasapaino Syvä vihreys Ihmisten hyvinvointi

Jokaisella pitää olla mahdollisuus asua, elää ja yrittää siellä, missä itse parhaaksi kokee Kaupungin sykkeessä tai maaseudun rauhassa Kauttaaltaan asuttu maa on turvallisuusasia Hybridityö kaksoiskuntalaisuus ja monipaikkaisuus ovat tulevaisuuden pohjoista!

Iso osa luonnonvaroistamme ja tuotannosta on maakunnissa, näistä pitää tulevaisuudessa jäädä enemmän hyötyä ja hyvinvointia maakuntiin Vastustan keskittämistä ja kuntien pakkoliitoksia Jokaisella pitää olla mahdollisuus kouluttautua ja sivistää itseään koko elämänsä ajan

Jotta elämisen edellytykset säilyvät, tiestön pitää olla kunnossa Tarvitsemme myös raideyhteyden Helsingistä

Oulun, Haaparannan ja sieltä Ruotsin ja Norjan kautta merelle Se on turvallisuuskysymys Nykyään viennistämme noin 90 prosenttia ja tuonnistamme noin 80 prosenttia on Itämeren varassa Olemme siis logistisesti saari ja kumipyörien varassa, jos Itämerellä sattuu jotain Raiteesta ei ole kuitenkaan iloa, ellei tiestö sen varteen ole kunnossa Tie- ja tietoliikenneyhteyksien

pitää olla kunnossa

Eduskuntaan pitää saada näkemystä maakunnasta ja haja-asutusalueelta Tarvitsemme menestyvät kasvukeskukset, mutta ne eivät menesty, elleivät myös ympärys-

kunnat ole elinvoimaisia yksi merkittävä tekijä on kuntien elinvoima ja kuntatalous Matkailu on merkittävä työllistäjä ja vientituote myös tulevaisuudessa

Luonnon keskellä elävänä ja kasvaneena ajattelen että ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa voidaan tehdä kurjistamatta kenenkään arkea Samalla voidaan elävöittää maaseutua

Kyse on kohtuullisuudesta ja kestävyydestä, kulutustottumuksista omavaraisuudesta biotaloudesta uusiutuvasta energiasta ja kotimaisesta puhtaasta ruoasta

Viime aikojen isoimmat yritysinvestoinnit liittyvät vihreään siirtymään ja tuovat työtä juuri haja-asutusalueille

Suomalainen metsänomistaja on lähtökohtaisesti järkevä ja metsien käytössä pitää muistaa omaisuudensuoja Metsien pitää pysyä suomalaisissa käsissä ja luonnonsuojelun lähteä kannustamisesta, ei pakottamisesta Meillä ei ole varaa menettää enää yhtään hehtaaria metsää ulkomaiseen kasvottomaan omistukseen

Omavaraisuus on hyvinvointimme lähde ja kotimainen tuotanto maamme elinehto Suomalainen ruoka on puhtainta mahdollista ruokaa

Ympäristoasiat ovat myös jokaisen omia arkisia valintoja Tarvitsemme kotimaista tuotantoa ja yhteiskunnan pitää ohjata järkevämpään kulutukseen

Ihmiskäsitykseni lähtee siitä, että me kaikki olemme saman arvoisia Ei jätetä heikompia oman onnensa nojaan ja tuetaan heitä, joilla on menestyksen avaimet käsissään Ruvetaan yhdessä selättämään ikäihmisten yksinäisyys Ikäihmisillä pitää olla asianmukainen hoiva ja arvokas vanhuus

Annetaan nuorille ja perheille tukea ennaltaehkäisevästi ja silloin kun tukea tarvitaan Mielenterveyskriisi on maallemme taloudellinen ja henkinen taakka Lapsia syntyy nyt vähemmän kuin 150 vuoteen Perheellistymistä pitää helpottaa

Työnteon täytyy olla kannattavaa aina, tekipä töitä sitten kolme tai viisi päivää viikossa Siksi tarvitsemme sosiaaliturvauudistuksen Osatyökykyisten työpanos pitää tunnistaa

Pidetään huolta kouluista joka asteella Tarvitsemme vahvan peruskoulun ja opettajille työrauhan Ammattikoulun rahoitus ja laatu pitää turvata Lukiolaisille paakkuuntuu nyt aiempaa enemmän paineita, koska ylioppilaskirjoitusten tulokset määräävät pitkälti koulupaikan Keskivertopaperit eivät enää riitä ja ensikertalaiskiintiö ei kannusta ottamaan opiskelupaikkaa vastaan Viimeisin pääsykoeuudistus oli huono ja sen suhteen pitää ottaa askel taaksepäin Korkeakoulupaikkoja pitää olla maakunnissa ja pohjoisessa, sillä niiden kautta saamme osaajia Tarvitsemme alueellisen opintolainahyvityksen

Oinas-Panuma

Oinas-Panuma

Olgasta sanottua Olgasta sanottua

Katri Kulmuni kansanedustaja Lappi Katri Kulmuni, kansanedustaja, Lappi

Olga on lahjakas nuori nainen pohjoisesta Hän rakastaa kotiseutuaan ja on valmis itseään säästelemättä työskentelemään PohjoisSuomen eteen Hänestä saamme pitkäaikaisen parlamentaarikon pohjoisen parhaaksi!

Pentti Tuovinen, toimitusjohtaja Utajärvi

Olga tuntee hyvin harvaan asutun maaseudun olot Useilla alueilla on nyt uusi mahdollisuus saada vihreän siirtymän suuria investointeja. Eduskuntaan tarvitaan edustajia, joilla on tarmoa edistää niistä saatavaa elinvoiman kasvua, Pohjois-Suomen ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen

Niilo Keränen lääkintöneuvos

Niilo Keränen, lääkintöneuvos entinen kansanedustaja Taivalkoski entinen kansanedustaja, Taivalkoski

Ihmisenä Olga on välitön, kuunteleva ja helposti lähestyttävä Monipuolisena osaajana hänellä on erinomaiset edellytykset viedä pohjoisen Suomen ja harvaan asuttujen alueiden ihmisten asioita niihin pöytiin, joissa päätöksiä tehdään. Kun ottaa vastuuta riittävän nuorena, vaikuttamisen painoarvo kasvaa vuosien myötä

Tytti Isohookana-Asunmaa, VTT Tytti Isohookana-Asunmaa VTT entinen kansanedustaja ja ministeri entinen kansanedustaja ja ministeri

Olen nähnyt, miten Olga vahvistaa arvoperusteisella työllään luottamusta keskustan kykyyn huolehtia edelleen maamme alueellisesta tasa-arvosta, kestävästä taloudenpidosta, terveestä luonnonsuojelusta, mahdollisuuksista opiskella omien taipumusten mukaan ja näin taata hyvinvointiyhteiskuntamme pysyvyys, valoisa tulevaisuus. Luotan Olgaan, hänen tahtoonsa ja taitoihin toimia aina ensin itsenäisen Suomen parhaaksi Siksi annan levollisin mielin ääneni hänen käyttöönsä.

Samuli Pohjamo VTM Samuli Pohjamo, VTM, entinen europarlamentaarikko entinen europarlamentaarikko

Olga on tulevaisuuden rohkea tekijä ja pohjoisen sitkeä puolustaja Toiminnallaan hän kirkastaa aatetta

Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, Pudasjärvi maakuntajohtaja Pudasjärvi

Pohjoinen tarvitsee asiaansa uskovan puolestapuhujan. Turvallisuus, talous ja ilmasto haastavat uusiin näkökulmiin ja ratkaisuihin, joissa nouseva sukupolvi ottaa murroksessa vastuuta jatkuvuudesta Minäkin uskon Olgan tavoin PohjoisSuomeen

Ennakkoäänestys on 22.3.-28.3., jolloin voit äänestää missä vain. Su 2.4. on virallinen vaalipäivä, jolloin voit äänestää sinulle määrätyllä äänestyspaikalla kotipaikkakunnallasi.

Reijo Virkkunen yrittäjä eläkeläinen Vaala

Pohjoisen Suomen ja Pohjoiskalotin merkitys elinkeino- ja turvallisuuspolitiikassa kasvaa merkittävästi Olgalla on osaamista ja näkemystä Pohjois-Suomen mahdollisuuksista vietäväksi eduskuntaan Hän tekee politiikkaa PohjoisSuomen parhaaksi, mutta koko Suomen eduksi Tule kasvavaan joukkoon, piirrä äänestyslippuun numero 16

Kyösti Juujärvi maakuntaneuvos Utajärvi

Näissä vaaleissa määritellään suuntaviivoja PohjoisSuomen loistavalle tulevaisuudelle Vihreä energia, tuuli- ja aurinkovoima perinteisen vesivoiman lisäksi antavat meille mahdollisuuden kehittää vetyyn perustuvaa kukoistavaa teollisuutta Meillä pohjoissuomalaisilla ja päättäjillä, joita nyt valitsemme, on historiallisen tärkeä tehtävä huolehtia, että tästä hyvinvoinnista jää oikeudenmukainen osuus pohjoiseen Suomeen Siksi tarvitsemme päättäjiä, jotka kykenevät katsomaan kauas Yksi sellainen on nuori Olga

Oinas-Panuma

Kaarina Daavittila maalaistalon emäntä eläkeläinen kaupunginjohta ( t ) Utajärvi

Olga tuntee alueemme asukkaiden a ja elämisen perusedellytykset. Ääne innovatiivinen tulevaisuuden tekijä

Maija Paavola merkonomi Utajärvi

Olga on taitava puhuja, koska hän on ammatiltaan toimittaja Pohjois-Suomen asioita Olga hoitaisi keskustan arvojen mukaisesti reippaasti eteenpäin Arkadianmäellä Minut tuntevat tietävät, että olen energinen, mutta Olga on vielä tuplasti energisempi kuin minä!

Jere Tapio Keskustanuorten varapuheenjohtaja Jääli

Olga ei ole ”vain” poliitikko, vaan kasvanut työnteon parissa perheen yrityksessä, elänyt elämää opiskelijana ja pureutunut yhteiskuntaan toimittajan terävällä kynällä Olga uskaltaa sanoa, mutta ennen kaikkea tietää, miten asiat laitetaan tapahtumaan Olga uskoo Pohjois-Suomeen, ja minä uskon Olgaan!

Annaäänesi taiteelle!

TaijaJyrkäs

118

KANSANEDUSTAJA EHDOLLA JATKOKAUDELLE 2023

Syrjäytymisen torjuminen lisää yhteiskunnan hyvinvointia

Yksi suurimmista ongelmistamme on nuorten syrjäytyminen. Suomessa on yli 140 000 työikäistä henkilöä, jotka eivät ole töissä, työttöminä tai opiskelemassa. Tässä joukossa on paljon syrjään jääneitä nuoria. Meidän velvollisuutemme on tehdä Suomesta hyvä yhteiskunta kaikenikäisille. Syrjäytyminen tarkoittaa ihmisen joutumista sosiaalisesti tai taloudellisesti vaikeisiin olosuhteisiin, jotka aiheuttavat kierteen, josta on hyvin vaikea päästä irti. Syyt ovat hyvin yksilöllisiä, mutta taloudelliset ongelmat, työttömyys, kiusaaminen ja elämän muutosvaiheet ovat syrjäytymisriskin lisääjiä. Suurimmat ja pitkäaikaisimmat vaikutukset saadaan auttamalla nimenomaan nuoria.

Yhteiskunnan pitää helpottaa sosiaali- ja terveyspalve-

luihin pääsyä. Saatavuutta voi lisätä esimerkiksi etävastaanoilla ja muilla digitaalisilla palveluilla. Tärkeää on myös mahdollisuutta valita itselleen sopivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Siksi on hyvä muistaa myös yritysten ja järjestöjen toiminta. Ne tekevät arvokasta ja hyvää työtä täydentäen julkista sektoria kustannustehokkaasti. Näiden käytön mahdollistaa kelakorvaus, palvelusetelit ja henkilökohtainen budjetointi.

Yksi tärkeimpiä toimia on terapiatakuun toteuttaminen. Kun ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, ei ongelmat ole kasvaneet liian suuriksi. Silloin korjaavat toimet ovat helpompia ja inhimillinen kärsimys ja aiheutuneet kustannukset ovat pienempiä. Mielenterveyspalveluihin pääseminen on liian vaikeaa

nykyisin, usein henkilökuntapulan vuoksi. Syrjäytyneitä löytyy paljon myös ikäihmisten joukosta. Kaikki ansaitsevat arvokkaan vanhuuden. Sosiaalipalvelujen alimitoitus on aiheuttanut monelle vanhukselle tilanteen, jossa omasta kodista on tullut eräänlainen vankila, josta ei pääse koko vuorokauden aikana ulos eikä oikein pärjää sisälläkään kunnolla. Ympärivuorokautinen hoito, asumispalvelut, kotihoidon ja omaishoito on nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Vain silloin pystymme auttamaan ja korjaamaan järjestelmän puutteita.

Syrjäytymistä aiheuttaa myös vammaisten ihmisten elämisen ja osallistumisen esteet. Siksi palveluta ja asuinympäristö on suunniteltava esteettömäksi ja saavutettavik-

si. Erikoisesti on kiinnitettävä huomiota liikunta-, kuulo- ja näkörajoitteisiin ja kehitysvammoihin. Kaikille on turvattava mahdollisuudet osallistua työelämään. Kaikkien on voitava tuntea olevansa osa yhteiskuntaa.

Jyri Saastamoinen (KOK) Eduskuntavaaliehdokas

PIDETÄÄN METSÄPOLITIIKKA SUOMALAISISSA KÄSISSÄ. LOPPU EU:N METSÄSOSIALISMILLE.

Lue lisää vaalilehdestä: www.janneheikkinen.fi

Kulttuuri on aliarvostettu aluepolitiikan keino

Taiteella ja kulttuurilla on laajoja hyvinvointiin, terveyteen, sosiaaliseen pääomaan, elinympäristöön, koettuun elämänlaatuun ja mieleen liittyviä hyviä vaikutuksia. Voi sanoa, että taide ja kulttuuri on yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Yksilöön kohdistuvien vaikutusten lisäksi taiteen ja kulttuurin vaikutukset ulottuvat koko yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Taiteen ja kulttuurin vaikutuksia pohdittaessa pitää muistaa taloudelliset vaikutukset. Taiteen ja kulttuurin taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on tiedostettava, että sen avulla on mahdollisuus kirkastaa alueen imagoa, lisätä vetovoimaa ja luoda työpaikkoja ja yrityksiä. Taide- ja kulttuuritoiminta on laajalle leviävien taloudellisten vaikutusten johdosta usein tuottoisampaa muille kuin toimijoille itselleen. Taloudellisesta näkökulmasta ajateltuna taiteeseen ja kulttuuriin sijoitettu euro tuottaa aina. Keski-

Vastuuta koko Suomesta

VILLE VÄHÄMÄKI

• Asumisen, autoilun hinnan kohtuullistaminen.

• Peruspalvelut kuntoon.

• Järjetön EU-sääntely pitää pysäyttää: metsien ennallistamisasetukselle, rakennusten ja omakotitalojen pakkoremonttiehdotukselle ehdoton ei.

määrin tuotto alueelle on 4–5 kertainen ja parhaimmillaan jopa 25 kertainen.

Taide ja kulttuuri ei pelkästään tuota. Sen avulla voimme myös säästää. Taiteellisella ja kulttuurisella toiminnalla ennaltaehkäistään yhteiskunnallisten ongelmien hoitamisesta syntyviä kustannuksia terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa.

Kulttuuripolitiikka tulisikin ottaa aluepolitiikan työkalupakkiin. Väyliin satsaaminen ei itsessään vielä liikuta ihmisiä, vaan tarvitaan juurevaa elämää ja elämyksiä houkuttelemaan paluumuuttajia ja vierailijoita, sekä liikuttamaan kuntalaisia.

Me vihreät haluamme torjua leikkaukset valtion kulttuuribudjettiin ja olemme esittäneet kulttuurin rahoituksen kasvattamista pysyvästi yli prosenttiin valtion budjetista. Me haluamme varmistaa kulttuurin yhdenvertaisen saatavuuden kaikkialla.

Jokaisella lapsella ja nuo-

rella tulisi olla valittavana mieleinen taide- ja kulttuuriharrastus missä tahansa asuu, myös kaupunkien ulkopuolella. Koulupäivien yhteyteen voisi tuoda enemmän lastenkulttuuria. Haluaisimme myös laajentaa esimerkiksi Oulussa jo käytössä olevan Kaiku-kortin käytön koko maahan, jotta kaikilla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevilla nuorilla aikuisilla, perheillä ja ikäihmisillä olisi mahdollisuus osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Prosenttiperiaate kannattaisi olla käytössä kaikessa julkisessa rakentamisessa. Se on kätevä ja helppo tapa tuoda paikallinen taide näkyväksi kuntalaisten arjen ympäristöissä.

VAHVA OTE - POHJOISEN PUOLESTA KANSANEDUSTAJAEHDOKAS

MATTI HEIKKILÄ KIERTÄÄ MAAKUNNASSA

Sunnuntai 26 3

11 00 Vihanti, S-Market

13 00 Haapavesi, Halpa-Halli

16 00 Pyhäntä, Sale

19 00 Siikalatva, Kunnantalo

Maanantai 27.3.

10 00 Vaala, K-Market Tervaportti

12 00 Utajärvi, K-Market Meirami

14 00 Muhos, S-Market Muhos

16 00 Tyrnävä, S-Market Tyrnävä

6

Kansanedustaja, diplomi-insinööri

Ville Vähämäki

• Maan lunastuslaki uusiksi, kunnon korvaus maista.

• Pohjois-Suomi nousuun.

Tiistai 28.3.

10 00 Lumijoki, Sale

13.00 Hailuoto, Sale

16 00 Haukipudas, Seo

18.00 Ii, S-Market

Maksaja: Koillismaan tulevaisuus ry

Tutustu Mattiin myös kotisivuilla mattiheikkila fi

Jenni Pitko kansanedustaja, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Aki Heiskanen eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Pääministerivaalit U ittomies

LAHJAL.

Nykyisen valtiosäännön aikana puolueiden sopimuksen mukaan suurimman eduskuntapuolueen johtaja aloittaa vaalien jälkeen hallitusneuvottelut.

Hän esikuntineen lähettää kaikille tai valitsemilleen puolueille kysymyslistan miten alkaneella vaalikaudella maata tulisi hallita.

Tähän asti jokaisen vaalin voittaja on onnistunut hallituksen muodostamaan. Tiukimmalle otti Jyrki Kataisella 2011. Hän heitti Säätytalon neuvotteluista vasemmistopuolueet jo ulos, mutta muutaman päivän päästä kutsui takaisin. Porvarihallitustakaan Katainen ei yrityksestään huolimatta saanut muodostettua, joten piti palata kokoonpanoon minkä sai aikaiseksi.

Hallitukseen pääsy tietää mahdollisuutta vaikuttaa maan asioiden hoitoon. Sinne on tunkua.

Huhtikuun alun vaalien jälkeen hallitusta pääsee kokoamaan Sanna Marin, Riikka Purra tai Petteri Orpo. Muilla puoluejohtajilla ei ole asiaa kärkipaikalle.

Uutissuomalainen tutki puoluejohtajien onnistumista. Parhaiten on onnistunut Sanna Marin, jota 25% suomalaisista pitää parhaiten onnistuneena puoluejohtajana. Nousua edellisestä mittauksesta viime lokakuusta on viisi prosenttiyksikköä.

Oppositiojohtaja Petteri Orpoa pitää onnistuneena vain 8%. Vielä viime syksynä 12% piti Orpoa onnistuneena johtajana. Alamäki on jatkunut sekä Kokoomuksella puolueena että Orpolla puoluejohtajana.

Riikka Purra ja Li Andersson saivat 9% kannatuksen.

Pahnan pohjimmaisina ovat Annika Saarikko 4% kannatuksella ja Maria Ohisalo 2 prosentillaan. Saarikko muistuttaa kesäteatteri näyttelijää, joka yrittää, mutta ei ole uskottava. Ohisalo on jäänyt marginaaliin.

Suurimmaksi selviävän puolueen johtaja saanee enemmistöhallituksen aikaan kuten aiemminkin on tapahtunut.

Tiukat puheet ennen vaaleja aktiivisesti unohtuvat. Mustan auton takapenkillä on mukava istua ja vaikuttaa kaikkeen tärkeään mihin politiikalla vaikutetaan.

Nyt on äänestäjien käytettävä valtaansa ja äänestää mieleiset edustajat. TK

UUTTA VIRTAA PÄÄTÖKSENTEKOON!

Turvallisuus ja hyvinvointi sydämen asiana.

154

Merja Rasinkangas

Ylikonstaapeli, koulupoliisi Oulun kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu

ILMOIT TA JA!

Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!

Kotipitäjä

jaetaan Oulujokivarren talouksiin Muhoksella, Vaalassa, Utajärvellä, Paltamossa sekä osassa Oulun kaupunkia.

OTA YHTEYTTÄ

p. 044 248 8040, 044 986 9690 www.kotipitaja.fi

TARVITAAN KANTTIA, OLLIKAISEN ANTTIA

Yhteistyökykyä Osaamista Kokemusta

Omavarainen ja turvallinen Suomi

Talous kuntoon

Lähipalvelut ja paikallisuus

Suomi liikkeelle

www.anttiollikainen.fi

18

Maksaja: Ehdokkaan tukiyhdistys

Dieselverolle ei ole enää perusteita.

Se pitää poistaa!

tulevaisuuden rakentaja

176

Piispa Jukka Keskitalo tekee piispantarkastuksen Utajärven seurakuntaan

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo seurueineen tekee piispantarkastuksen Utajärven seurakuntaan 24.–26. maaliskuuta 2023. Piispantarkastuksessa Keskitalo tapaa seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja seurakuntalaisia sekä tutustuu seurakunnan toimintaan. Piispa tutustuu myös alueen yrityksiin, palveluihin ja työnantajiin sekä kuulee näiden kuulumisia. Tapaamisissa käsitellään paitsi tämän päivän kuulumisia myös tulevaisuuden näkymiä sekä

päästä tutustumaan Utajärven seurakuntaan, jossa olen jo aiemmin päässyt vierailemaan Utajärven kunnan Hyvän elämän keskuksen vihkiäisissä. Utajärvi on pieni ja toimiva seurakunta, jossa vapaaehtoistyö on merkittävässä roolissa. Tarkastuksen aikana peruskysymys on se, millainen on Utajärven seurakunta 10 vuoden päästä. Tätä pohdimme yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa, piispa Jukka Keskitalo kertoo. – Tämä on kauan odotettu tilaisuus, sillä edellisestä Utajärven piispantarkastuksesta on vierähtänyt jo 13 vuotta. On upea mahdollisuus, että pääsemme yhdessä tarkastelemaan seurakunnan elämää ja toimintaa. Saamme uusia eväitä jatkaa matkaa. Tämä on koko seurakunnan suuri juhla, ja olemme siitä tosi kiitollisia. Piispantarkastus sattuu sopivasti juhlavalle Marian ilmestyspäivälle, jota vietetään keskellä paastonaikaa, Utajärven Heikki Nissinen

Utajärven piispantarkastuksen avoimia tilaisuuksia voi myös seurata striimattuna sekä kuunnella seurakunnan kirk-

koradiossa. Perjantaina sekä avaustilaisuus että virsilauluilta striimataan seurakunnan YouTube- ja Facebook-kanavilla kuten myös sunnuntain messu. Piispantarkastus osuu tilanteeseen, jossa Oulujokilaakson seurakuntien Muhoksen, Vaalan ja Utajärven yhteistyön vahvistamisesta käydään keskusteluja. Piispantarkastus on Jukka Keskitalolle samalla ensimmäinen Oulujokilaakson seurakunnissa.

Piispantarkastus on satoja vuosia vanha kirkollinen tapa, jonka mukaan piispa vierailee säännöllisin väliajoin hiippakuntansa seurakunnissa. Tarkastus osuu seurakunnan kohdalle noin kerran reilussa vuosikymmenessä. Utajärven edellinen tarkastus oli vuonna 2010. Piispantarkastus on kokonaisuudessaan noin vuoden mittainen prosessi, vaikka varsinainen piispan vierailu seurakunnassa järjestetään muutaman päivän aikana. Uudistunut piispantarkastusprosessi keskittyy tulevaisuuden näkymiin.

Piispantarkastuksen eri tilaisuuksissa otetaan huomioon viranomaisten ohjeet terveysturvallisuudesta.

– Tämä on kauan odotettu tilaisuus, sillä edellisestä Utajärven piispantarkastuksesta on vierähtänyt jo 13 vuotta, sanoo Jukka Keskitalo. Kuvaaja Sanna Krook.

KANSANEDUSTAJA, ÄITI YMPÄRISTÖTEKNIIKAN DI

PUDASjärveläinen

Lukijalta

Nivalan konikapinasta 90 vuotta

mutta miten kävi Hilppa-tammalle?

Lapsen etu on päättäjän velvollisuus

Vuoden 1929 pörssiromahdus aiheutti maailmanlaajuisen talouslaman. Tämä näkyi Suomessa muun muassa siten, että kaupunkiväestön ostovoima heikkeni viennin vaikeuksien vaikuttaessa myös kotimaan talouteen. Tästä syystä maatalousvaltaisilla alueilla sadosta ei saatu kunnon hintaa, joten pankeille velkaantunut viljelijäväestö joutui vaikeuksiin ja näki jopa nälkää.

Lapset ja perheet elävät kuormittavia aikoja eduskuntavaalien alla. On juuri selvitty pandemiasta ja nyt Ukrainan sota ja hintojen nousu aiheuttavat epävarmuutta arkeen.  Lapsiperheköyhyys on kasvussa. Yli 121 000 lasta elää pienituloisessa perheessä.

Tarvitaan toimenpiteitä tasaamaan kasvaneita hyvinvointieroja ja tulevaan eduskuntaan päättäjiä, jotka näkevät lapsen edun.

Pienituloisuus tuntuu lasten arjessa. Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -kyselyn (2022) mukaan pienituloisten perheiden lapset kokevat arjen puutteita (ruoka, vaatteet jne.) ja negatiivisia tunteita sekä kiusaamista perheensä taloudellisesta tilanteesta johtuen. He ovat huolissaan ja kokevat olevansa perheelleen taakka:

Korkeaksi jääneet reaalikorot olivat osaltaan vaikeuttamassa maaseudun väestön velanmaksukykyä aiheuttaen pakkohuutokauppoja. Tilanne näkyi eri puolilla maata niin sanottuina pulaliikkeinä ja radikalismina. Vahvasti maito- ja myös metsätaloudesta elävästä Nivalasta tuli yksi tapahtumapaikka.

Väkijoukko

”Tekisi mieli joskus kadota tai luovuttaa kokonaan, koska tuntuu, että se auttaisi muita pärjäämään paremmin…”

Pienituloisuus heikentää

mukiloi vallesmannia

Kesällä 1932 Haapaveden piirieläinlääkärinä toiminut jääkärieläinlääkintämajuri Kaarlo Engelberg määräsi nivalalaisen pienviljelijän Sigfrid Ruuttusen Hilppatamman lopetettavaksi näivetystaudin vuoksi, vaikka tämä kärsikin mitä ilmeisim

Pulamiehiä ja virkavaltaa.

kijoukko kuljetti Ruuttusen pois asemalta pyörän tavaratelineellä.

Nikke Pärmi kukistamaan kapinaa

lasten hyvinvointia. Perheissä on tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille ja erityisesti mielenterveyspalvelujen saatavuus huolettaa nuoria.  Jaksaminen on äärirajoilla opiskelijoilla, yksinhuoltajilla, sairastavissa ja erityistarpeisten lasten perheissä.    Pienituloisissa perheissä joudutaan tinkimään vapaa-ajan menoista, kun rahat eivät riitä edes ruokaan ja laskuihin. Maksuton vapaa-ajan toiminta tukee lasten hyvinvointia. Harrastamisen Suomen mallin mukaista koulupäivän yhteydessä toteutettavaa maksutonta harrastustoimintaa tulee kehittää lasten toiveiden mukaisesti ja toteuttaa yhdenvertaisesti myös Pohjois-Pohjanmaan alueella.    Työllistymisen tukeminen ehkäisee lapsiperheköyhyyttä, mutta riittävä sosiaaliturvan taso turvaa perheiden hyvinvointia elämän muutostilanteissa. Lapsilisä tulee sitoa indeksiin ja sosiaaliturvae -

tuuksia kehittää lapsilähtöisesti monimuotoiset perhetilanteet huomioiden. Epävarmassa maailmantilanteessa on huolehdittava, että sosiaaliturva joustaa myös poikkeusaikoina.

Pienituloisten perheiden lasten arjesta puuttuvat monet hyvinvoinnin tekijät. Yhdistyksillä on tärkeä rooli lasten ja perheiden tukijoina. Toiminnallaan yhdistykset vähentävät köyhyyden kielteisiä vaikutuksia ja vahvistavat perheiden hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä. Muhoksen Pelastakaa Lapset ry tukee lapsia mm. Eväitä Elämälle -harrastustuen avulla Päättäjien on tehtävä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja tuettava vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä, jotta lasten hyvinvointia turvataan myös paikallisesti.   Lapsiperheköyhyys on Suomessa yhteiskunnallinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan useita toimijoita ja toimenpiteitä. Oulun vaalipiirin alueella tarvitaan

kansanedustajiksi päättäjiä, jotka huolehtivat, että tulevat päätökset ovat lapsen edun mukaisia. Päätöksissä ja toimenpiteissä tulee toteuttaa lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia. Niiden avulla turvataan riittävät resurssit lasten hyvinvointiin ja varat voidaan kohdentaa lapsilähtöisesti palveluihin ja sosiaaliturvaan.

Pelastakaa Lapset ry tekee pitkäjänteisesti työtä lapsen oikeuksien eteen. Pyrimme varmistamaan hyvinvoinnin myös pienituloisissa perheissä. Näin olemme mahdollistamassa jokaiselle lapselle valoisamman tulevaisuuden.

Klaus-Fred Tamm, puheenjohtaja, Muhoksen Pelastakaa Lapset ry

Tyhjästä minäkin aloitin – ja nyt on miljoona velkaa!

Kumpi on vaaligallupin ykkönen: Operetti Pro vai Annin Armas?

Tämä järvenpääläinen sananparsi kuvastaa tilannetta, jolloin ihminen on – tieten tai tahtomattaan – joutunut talouskurimuksen pyörteisiin. Rahasta tietysti puhutaan Jarkko Laineen ja Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava 1996). Tässä todellisessa kirjajytkyssä on 10 000 sitaattia ja 8 000 lentävää lausetta! Ja niissä tietysti puhetta siitä, mistä on puutetta:

* * Raha on kuin lanta; hyödytöntä, ellei sitä levitä. (Francis Nacon).

* * Tiedän nyt, mikä erottaa ihmisen eläimistä: rahahuolet. (Jules Renard).

Nyt kun eduskuntavaalit ovat jo ovella, gallupeissa povataan kuumeisesti vaalien voittajaa. Kun katsellaan maaliskuun gallupkärkeä, miesten ja naisten ykkösinä ovat Operetti Pro (anagrammi nimestä Petteri Orpo) ja Annin Armas (Sanna Marin). Anagrammilla tarkoitetaan nimissä olevien kirjainten ryhmittelyä uudelleen niin, että syntyy uusi sanoja (kuten vaali – laiva).

* * Raha on kaiken pahan alku ja juuri, mutta myös rahan puute on sitä.

SM-pilkki on yksi maamme perinteikkäimpiä kalastuskilpailuja. Se kilpailtiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1957 ja kilpailu omaa pitkät

Oulun poliisin johto piti tilannetta kapinointina virkavaltaa vastaan ja pyysi sotaväkeä mukaan viemään pidätyksen päätökseen. Tehtävän vastaanotti – Hiukkavaarassa toimineen Pohjan Prikaatin perinnejoukko –

Sotkamon Nuasjärvellä, la 25.3.2023. Kilpailun järjestää Kainuun Vapaa-ajankalastajat ry. SM-pilkkiin voi osallistua niin tosimielellä kuin rennolla

nutta väkijoukkoa hajaantumaan käskien kiinnittää panosvyöt tavaravaunuissa oleviin konekivääreihin. Väkijoukko asemalla hajaantui. Pärmin komppania marssi kolmen kilometrin päähän Kuoppalan tilalle, mihin pulamiehet olivat linnoittautuneet.

CAP27

Johanna Vinberg, lapsiperheköyhyys asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry

SM-pilkkikilpailut Nuasjärvellä

Tilanne laukesi rauhanomaisesti ja pulamiehet tuomittiin. Yli 200 miestä, naista ja lasta pidätettiin kapinahenkisinä ja kahdeksan heistä sai

vain viiden suurimman ahvenen pilkkimiseen, kun muissa sarjoissa ratkaisee vuorostaan kokonaispaino. Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto sijait-

– Muutoksista mahdollisuuksiin

pidätystä. Noin 200 hengen väkijoukko mukiloi epäsuosittua vallesmanni Bertil Vahlgrenia ja muita poliiseja. Nimismies ei onnistunut suorittamaan pidätystä, vaan vä-

Ohjelma 31.3.

sed sodilaad daisdelemme

jälleen puhdain asein! Ja nyd - puoli dundia aseiden jynssäysdä!

Legenda jo eläessään

• Päivä alkaa Muutos-hankkeen tarjoamilla aamukahveilla (Kahveroinen, Rokua)

• 10.00 Alkusanat ja Muutos-hankkeen esittely, projektipäällikkö Arja Lappalainen ja hanketyöntekijä Roosa Luusuaniemi

Kapteeni Pärmi käski Nivalan asemalle kokoontu-

• 10.15 Uuden CAP-kauden muutoksia, Utajärven maaseutuasiamies Nina Puotiniemi ja Pudasjärven maaseutuasiamies Jaana Juvani

Sigfrid Ruuttusen ja hänen Hilppa-tammansa tarinassa oli siis onnellinen loppu, ku-

• 11.00 Mitä mahdollisuuksia biohiili tarjoaa Utajärven maatalousyrittäjille, Carbon Balance: Biohiilen esittely, toimitusjohtaja Juha Roininen

• 11.30 Uudet investointituet ja avustukset tiivistettynä – Tea Flankkila ja Tuomo Heikura

• 12.00–13.00 Lounas

• 13.00 Työpajatoimintaa aamun teemojen mukaisesti. Jokaisessa pajassa yksi järjestäjä mukana, jolle voi halutessaan esittää kysymyksiä. Työpajatoimintaa voi myös kuunnella taustalla.

• Yrittäjän arjen hyvinvointiteema – Arja Lappalainen ja Roosa Luusuaniemi

• Uuden CAP-kauden muutoksia – Nina Puotiniemi ja Jaana Juvani

• Biohiilen mahdollisuudet maataloudessa – Tiia Juntunen ja Vuokko Paso

• Biokaasusta kestävää tulevaisuutta. – Tuomo Heikura

• Tyhjä paperi – mitä päivästä jäi käteen? – Tea Flankkila

• 14.30 Työpajojen ryhmätöiden purku ja loppusanat, Yrityspuiston Tiia Juntunen ja Vuokko Paso

Ilmoittaudu mukaan: utajarvenyrityspuisto.fi/cap27-muutoksistamahdollisuuksiin

Kapinointia Nivalan asemalla.

ten Nikke Pärminkin. Suomen Marsalkka Mannerheim näet ylensi Pärmin tämän sota-ansioista everstiluutnantiksi vuonna 1942. Nikke Pärmi kuuluukin niihin suomalaisiin sotilaisiin, joista tavataan sanoa: Legenda jo eläessään. Ja kyllähän monet veteraani-ikäiset muistavat Pärmin komentaman ja poliittisista rangaistusvangeista kootun Musta Nuoli -pataljoonan, ”Pärmin pirut”, ja ”duoda duoda”-jutut. Tässä

kalastajien (SVK) tai siihen kuuluvien seurojen jäsenyyttä. SM-pilkissä kilpailukalaksi hyväksytään vain ja ainoastaan ahven. On hyvä muistaa, että

yksikään däi selviäisi sieldä elävänä läpi!

SM-alueella ole ihan lähivuosina järjestetty, joten niin paikalliset kuin ulkopaikkakuntalaisetkin lähtevät tällä erää aika lailla samoilta kalkkiviivoilta mitalijahtiin. Nuasjärven humusvetisille asukkaille kannattaa tarjota esimerkiksi kupari-hopean, tompakin ja pronssin värisiä pilkkejä.

Pärmihän osasi halutessaan puhua hyvää ja virheetöntä kirjakieltä. Hän käytti ”duoda duoda” -puhetapaansa ja tahallisen virheellisiä sivistyssanoja vain viestinsä tehostamiseksi. Tässä toinen esimerkki Pärmin huumorista:

Mormyska- ja koukkuvärien osalta kannattaa rasiaan varata mukaan ainakin punaisen ja oranssisen sävyiset pelit, sekä lisäksi keltaisia ja sinivärisiä herkkuja.

Kuulu laulajatar Lea Piltti esiintyi hyväntekeväisyysjuhlassa illallisilla Oulun Upseerikerholla. Pöytäkavaljeerina toiminut Pärmi kysyi kohteliaasti:

– Duoda duoda, minkälaisda oli laulaa däällä? Laulajatar: – Kiitos, hyvin miellyttävää muuten, mutta akustiikkaa oli liian vähän. Tällöin Pärmi:

– Duoda duoda, darjoilija, duokaapa hedi lisää agusdiikkaa!

SM pilkin palkintoihin on tänä vuonna panostettu erityisen paljon, ja mm. kaikki kilpailuun osallistuvat nuoret palkitaan. SM-pilkissä on haussa myös kalastusseura, joka tuo kilpailuun suurimman osallistujamäärän nuoria. Kainuun Vapaa-ajankalastajat ry haluaa tukea aktiivisinta kalastusseuraa 300 € aktivointirahalla, mikä maksetaan eniten nuoria osallistujia SM-pilkkiin tuovalle kalastusseuralle.

Martti Kähkönen, kuvat Nivala-Seura

* * Rahat tai henki! Ryöväri antaa teidän valita. Mutta nainen vie molemmat. Samuel Butler.

Raha kiinnostaa Suomessakin kuten Matti Kuusen toimittama Rapatessa roiskuu (Nykysuomen sananparsikirja; SKS 1988) todistaa:

* * Rahhaa on että ranteita pakottaa. Tyrnävä.

Toimittaja Jukka Ukkolan teksteistä on päästy nauttimaan "Kähmyissäkin" jo toukokuusta 2021 lähtien. Tällöinhän esiteltiin otteita hänen Oulun murteen uudesta sanakirjasta Ookko nää. Jukka Ukkola on julkaissut 30 kirjaa, ja Jukan Ukkola-kolumneja ja hänen kokoamaansa Jyvät ja akanat -palstaa voi lukea Suomen Kuvalehdestä. Kevään aikana myös Kähmyt esittelee Jukan kokoamia tekstejä. Aloituksena on anagrammeja entisistä ja nykyisitä poliitikoista. Eli keitä ovat:

* * Rahhaa on enempi ku muuta paperia. Raahe.

* * Meillä ei tarvita naapuriapua muuta kun rahan pienimisessä. Alajärvi.

* * On sit leivän päälle muutakin laitettavaa kun ylähuul. Asikkala.

* * Kuka maksaa viulut, se määrää nuotin. Järvenpää.

Kaija Valkosen TÄSSÄ AJASSA –viisautta arkeen ja juh-

* * Jos olet pankille velkaa miljoonan, sinulla on ongelma. Jos olet sille velkaa miljardin, pankilla on on-

1) Roima Hartiakas. 2) Pokeripelaaja. 3) Hatussa lienee. 4) Landenorssi. 5) Parahin oma väki. 6) Aena tuhlaantui. 7) Veikko pahasta. 8) Haha Sisujoella. 9) Ohita markka. 10) Mrs. Hillohakija. 11) Komea keila. 12) Yes risa saha. 13) Onnen taktiikka. 14) Kotimaa-mannekiini. 15) Tyrkin keijaan. 16) Arvoitus koko ihminen. 17) Onhan onnekas. 18) Maurin tulkki. 19) Penseä korpiääni. 20) Liikennerekka. 21) Ilmakilinät. 22) Löisi Tunisian. 23) Ilmo Saariaho. 24) Perso paraati. 25) Rupinen Amerikka. 26) Äiti kipsiperenna. 27) Hikiraspi. 28) Romanssiaura. 29) Antenni irti. 30) Masokismi. 31) Laserpolttiainen. 32) Uljas hipiä. 33) Aarno viisasmono. 34) Kaivoslaser. 35) Soikaa nuorina. 36) Juro itikkaemo. 37) Annettu ironia. 38) Venyypä arvona.

* * * * *

* * Jos on nainut naisen, joka nautinnokseen tuhlaa rahaa, ei auta muuta kuin opetella tekemään työtä

* * Säästäväisyys on erittäin hyvä asia. Varsinkin, Winston

kertoo kahden kaveruksen jutustelus-

Ari: – Mitäpä arvelet, antaisikohan pankki minulle lainaa?

Kari: – Onko sinulla siellä ketään tuttua töissä? Ari: –Ei ketään.

Kari: – No sittenhän sinun kannattaa yrittää! * * *

Oikeat nimet: 1) Martti Ahtisaari. 2) Pirjo Ala-Kapee. 3) Hussein Al-Taee. 4) Li Andersson. 5) Paavo Arhinmäki. 6) Tuula Haatainen. 7) Pekka Haavisto. 8) Jussi Halla-aho. 9) Timo Harakka. 10) Harry Harkimo. 11) Kike Elomaa. 12) Sari Essayah. 13) Antti Kaikkonen. 14) Toimi Kankaanniemi. 15) Jyrki Katainen. 16) Mauno Henrik Koivisto. 17) Hanna Kosonen. 18) Katri Kulmuni. 19) Seppo Kääriäinen. 20) Erkki Liikanen. 21) Mika Lintilä. 22) Sauli Niinistö. 23) Maria Ohisalo. 24) Sirpa Paatero. 25) Mauri Pekkarinen. 26) Sirpa Pietikäinen. 27) Kirsi Piha. 28) Anssi Rauramo. 29) Antti Rinne. 30) Kimmo Sasi. 31) Pertti Salolainen). 32) Juha Sipilä. 33) Osmo Soininvaara. 34) Kalevi Sorsa. 35) Kaarina Suonio. 36) Erkki Tuomioja. 37) Ano Turtiainen. 38) Paavo Väyrynen.

Kampaajalla: – Salli kertoi, että aiot erota Harrista. Miksi ihmeessä?

* * * * *

Martti Kähkönen lukijoiden palaute ja jutut:

Alli: – No meillähän ei alun perinkään ollut mitään yhteistä, ja menin Harrin kanssa naimisiin vain hänen varakkuutensa takia. Mutta nyt ne Harrin rahat ovat loppuneet!

Martti Kähkönen lukijoiden palaute ja jutut: vkkmedia.fi

Kelkalle kyytiä! Kuva: Mauri Hietala.

P itäjän P arhaat

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

* Asunto- ja kiinteistökauppariidat

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

HAUTAUSPALVELUT

Puh. 010 322 7070 Kellotie 1, 91500 Muhos www.muhoksenlvi.fi

TUULILASIKORJAAMOT

LIIKENNÖITSIJÄT

Tilausajot edullisesti

17-60 -paikkaiset turistibussit

SUORSAN LIIKENNE OY

P. 0400 610 285 www.suorsanliikenne.fi

Kotipitäjän Kirppis

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET AMMATTITAIDOLLA

ROMULIIKKEET

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

UTAJÄRVEN

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

AUTOHUOLTO OY

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701

• Laaja kattavuus.

• Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla.

• Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille.

• Rahan ja ajan säästö.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissä

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

UTACON OY

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata?

ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

OULUN DIESELHUOLTO OY

OULUN DIESELHUOLTO OY

 Ostetaan  Myydään  Asunnot

 Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 5.4.

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS

MYYDÄÄN

Myydään kesärenkaat 185x65x14H.80 € P. 050 518 0690.

Seuraava lehti ilmestyy 5.4.2023. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 31.3.2023 mennessä: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Ompelukone malli Singer 411 G. Puh. 0500 289 256

KOTIPITÄJÄ

Valtatie 30, 91500 Muhos

Jakelualue:

Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Iinatti, Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala

Yhteystiedot:

Toimitusjohtaja ja päätoimittaja:

Heimo Turunen, p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi

ASUNNOT

Etsinnässä pieni vuokra-asunto Muhoksen keskustasta. P. 050 344 6352

SEKALAISTA

63 v. mies etsii 50-65 v. kunnollista naisystävää. Puh. 046 953 7152.

Myyntineuvottelijat: Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@kotipitaja.fi Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@kotipitaja.fi

Julkaisija: VKK-Media Oy

Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi www.kotipitaja.fi

Kevyen liikenteen väylää

suunnitellaan Jylhämäntielle Vaalassa

Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus laatii tiesuunnitelmaa ”Maantien 8792 jalan-kulku- ja pyöräilyväylä välillä Harritie – Koskentie, Vaala”. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä Vaalan kunnan kanssa.

Maantien 8792 (Jylhämäntie) tiesuunnitelmaan sisältyy uuden jalankulku- ja pyöräilyväylän (pituus noin 2,8 kilometriä) suunnittelu Jylhämäntielle välille Harritie-Koskitie.

Alkumatkasta jalankulku- ja pyöräilyväylä sijoittuu Vanhan

Vaalantien linjaukselle ja tämä osuus parannetaan sekaliikenneväyläksi (kiinteistöille ajo sallittu).

Väylä sijoittuu alkumatkastaan myös asemakaavoitetulle

alueelle ja siltä osin laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen katusuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin keskiviikkona 15.3. Vaalan kunnan valtuustosalissa. Tilaisuudessa sai tutustua suunnitelmaluonnoksiin ja esittää niistä mielipiteensä. Tilaisuudessa esitettyihin aineistoihin voi tutustua osoitteessa www.sitowise.com/fi/ tie-ja-rakentamissuunnitelmat-vaalassa.

Jalankulku- ja pyöräilyväylän tiesuunnitelma valmistuu toukokuussa 2023. Tiesuun-

EDUSKUNTAVAALIT 2023

toimitetaan Muhoksen kunnassa sunnuntaina 2. päivänä huhtikuuta 2023. Vaaleja varten kunta on jaettu alla lueteltuihin äänestysalueisiin, joissa vaali toimitetaan kunkin äänestysalueen kohdalla mainitussa vaalipäivän äänestyspaikassa.

Vaalitoimitus alkaa 2.4.2023 klo 9.00 ja jatkuu yhtäjaksoisesti klo 20.00

äänestysalue äänestyspaikka käyntiosoite

001 Pohjoinen Hyrkin koulu Koulutie 2

002 Eteläinen Koivu ja Tähti -kulttuurikeskus Muhostie 2

Väestörekisterikeskus lähettää viimeistään 9.3.2023 äänioikeusilmoituksen (ilmoituskortin) niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Kortista ilmenee mm. äänestysalue ja -paikka, äänioikeutetun kotikunta ja osoite sekä vaalien nimi ja vaalipäivä. Äänestyspaikka määräytyy äänestäjän 10.2.2023 olleen asuinpaikan mukaisesti.

Ilmoituskortti ei ole välttämätön äänestyksen yhteydessä, sillä äänestäjällä on velvollisuus esittää selvitys henkilöllisyydestään äänestyspaikalla.

ENNAKKOÄÄNESTYS MUHOKSEN KUNNASSA

Ennakkoäänestys aluevaaleissa alkaa 22. päivänä maaliskuuta 2023 ja päättyy 28. päivänä maaliskuuta 2023. Ennakkoäänestyspaikkoina Muhoksella ovat:

1. Koivu ja Tähti -kulttuurikeskus. Päivittäiset aukioloajat ovat:

22.-24.3.2023 klo 10–18

25.-26.3.2023 klo 11–15 ja

27.-28.3.2023 klo 10–20

2. monipalveluauto ja sen pysähdyspaikkoina ovat:

- Ylikiimingintien ja Kassisentien risteys, Ylikiimingintie 1400; 24.3.2023 klo 15.00–16.00

- Kyläkauppa Satumaa, Kylmälänkyläntie 3319; 24.3.2023 klo18.00–20.00.

Äänestäjällä on velvollisuus esittää selvitys henkilöllisyydestään ennakkoäänestyspaikalla (henkilökortti, passi, ajokortti tai muu vastaava asiakirja).

KOTIÄÄNESTYS MUHOKSEN KUNNASSA

Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) Suomessa siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen. Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kunnan keskusvaalilautakunnalle. Ilmoituksen voi myös tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö.

Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 21.3.2023 ennen klo 16.00.

Puhelimitse ilmoittautuminen kotiäänestykseen suoritetaan joko keskusvaalilautakunnan sihteerille Rauno Piipolle (puh. 044-497 0003) tai tietopalvelusihteeri Päivi Kivelälle (puh. 044-497 0007), joilta myös saa virka-aikana (klo 8.00–16.00) tarkempia tietoja kotiäänestyksestä.

Keskusvaalilautakunnan osoite on: Muhoksen kunta, keskusvaalilautakunta, PL 39, 91501 MUHOS ja puhelin 044-497 0003.

Kotiäänestys suoritetaan aikavälillä 22.–28.3.2023. Kotiäänestys suoritetaan klo 9.00–20.00 etukäteen ilmoitettavana ajankohtana.

Kotiäänestykseen oikeutetun henkilön omaishoitaja voi äänestää kotiäänestyksessä samalla kertaa kuin hoidettava. Omaishoitaja saa äänestää kotiäänestyksen yhteydessä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Omaishoitaja on: tehnyt kunnan kanssa omaishoitajasopimuksen, asuu samassa taloudessa kuin hoidettavansa ja on äänioikeutettu samassa kunnassa kuin hän.

KESKUSVAALILAUTAKUNTA

nitelman valmistuttua Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus asettaa tiesuunnitelman nähtäville verkkosivuillaan 30 päivän ajaksi ja huolehtii nähtävillä olon kuuluttamisesta. Tällöin kansalaiset voivat perehtyä suunnitelmaan ja tarvittaessa jättää siitä muistutuksia.

Lisäksi tiesuunnitelmasta pyydetään lausunnot eri viranomaisilta sekä Vaalan kunnalta. Lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen liikenne- ja viestintävirasto Traficom antaa suunnitelmasta hyväksymispäätöksen. Jalankulku- ja pyöräilyväylän tiesuunnitelman valmistuttua laaditaan rakentamissuunnitelma, joka valmistuu loppuvuodesta 2023.

Hankkeen rakentamiskustannusarvio on yhteensä noin 1,4 milj. euroa (alv 0 %), Hanke pyritään toteuttamaan vuoden 2024 aikana. Rakentamiskustannukset ja rakentamisen aikataulu tarkentuvat suunnittelun aikana.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Pikkaralan koululaiset retkellä Jauholassa

Pikkaralan koululaiset ja opettajat kävivät perinteisellä hiihtoretkellä Jauholassa Pirjo ja Timo Karhun luona, jossa nautittiin auringonpaisteesta ja makkaroista. Lapsista huokui onnellisuus ja tyytyväisyys kotiseutumme luonnosta ja sen

rauhasta. Täällä on turvallista liikkua näitä välimatkoja. Kyllä maaseudun pienet koulut ovat parasta pienille oppilaille. Tällä kylällä yhteisöllisyys kukoistaa, lapset ja nuoret ovat meille tärkeitä, totesivat opettajat Esa Kiviharju ja Kaisa Tähtinen.

Lapsia kävivät tervehtimässä ja vastaanottamassa myös Marja-Liisa ja Matti Suvanto. Kyllä me otimme koululaiset meille vastaan ilolla. On täällä niin ihania ja kilttejä lapsia, lausuivat Pirjo ja Timo Karhu.

KUULUTUS

EDUSKUNTAVAALIT 2023

Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 2.4.2023 klo 9.00–20.00. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 22.-28.3.2023.

ENNAKKOÄÄNESTYS UTAJÄRVEN KUNNASSA

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys toimitetaan Roomari-salissa, Vanhatie 29 ke-pe 22.-24.3.2023 klo 9-19 la 25.3.2023 klo 10-16 su 26.3.2023 klo 11-16 ma-ti 27.-28.3.2023 klo 9-19

Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, mutta vaalipäivänä vain ilmoituskortissa ilmoitetussa äänestyspaikassa.

VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYS

Vaalipäivän äänestys toimitetaan sunnuntaina 2.4.2023 klo 9.00–20.00 Äänestysalue

Utajärvi Äänestyspaikka Roomari-sali, Vanhatie 29, 91600 UTAJÄRVI KOTIÄÄNESTYS

Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen.

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään.

Kotiäänestys toimitetaan jonakin ennakkoäänestysajanjaksoon 22.-28.3.2023 aikana kello 9–20. Tarkka ajankohta ilmoitetaan äänestäjälle.

Kotiäänestykseen oikeutetun on ilmoittauduttava kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 21.3.2023 klo 16.00 mennessä keskusvaalilautakunnalle, puh. 040 610 2612 tai kirjallisesti os. Utajärven keskusvaalilautakunta PL 18

91601 UTAJÄRVI.

Ilmoituksen voi tehdä myös äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö.

LAITOSÄÄNESTYS

Laitosäänestys järjestetään ennakkoäänestysaikana Utajärven vuodeosastolla. Laitoksessa voi äänestää vain siellä hoidettavana olevat henkilöt.

ÄÄNESTÄJÄN HENKILÖLLISYYDEN TOTEAMINEN

Äänestäjä on velvollinen esittämään selvityksen henkilöllisyydestään henkilökohtaisesti ennakolta äänestäessä vaalitoimitsijalle tai vaalipäivänä äänestäessä vaalilautakunnalle.

Äänioikeutta ei saa missään tapauksessa käyttää asiamiehen välityksellä. Mikäli äänestäjällä ei ole henkilöllisyystodistusta, poliisi voi antaa maksutta väliaikaisen henkilökortin.

UTAJÄRVEN KUNNAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA

EDUSKUNTAVAALIT toimitetaan sunnuntaina 2.4.2023 klo 9.00-20.00. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 22.-28.3.2023 (neljä päivää keskiviikosta lauantaihin).

Vaalitoimitus äänestysalueella alkaa klo 9.00 ja päättyy klo 20.00. Äänestysalue on Vaala ja äänestyspaikkana Vaalan kunnanvirasto.

Vaalan terveyskeskuksen hoivaosalla, Tehostetun asumisen yksikössä Takatiellä ja vankilassa toimitetaan ennakkoäänestys vaalitoimikuntien julkaisemissa mainittuina aikoina.

ENNAKKOÄÄNESTYS järjestetään 22.-28.3.2023

Vaalan kunnanviraston valtuustosalissa seuraavasti:

ke-pe 9:00-16:00, la 11:00-13:00

ma-ti 9:00-18:00

Vaalan kunnanvirastolle pääsee esteettömästi pyörätuolilla ja myös muilla apuvälineillä.

Teidän on todistettava henkilöllisyytenne äänestäessänne äänestys- ja ennakkoäänestyspaikalla. Ottakaa mukaan kuvallinen henkilökortti, passi tai ajokortti.

ILMOITTAUTUMINEN KOTIÄÄNESTYKSEEN

Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen.

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva ja samassa kunnassa äänioikeutettu omaishoitaja, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitajasopimuksen. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava joko kirjallisesti postitse, sähköpostilla tai puhelimitse. Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy: tiistai 21.3.2023 klo 16. Ilmoittautuminen ennen klo 15:00. Vaalan kunnan Keskusvaalilautakunnalle, os. Vaalantie 14, 91700 Vaala tai puh. 0400-855 917, minna.korhonen@vaala.fi. Määräaika ilmoituksen toimittamiselle on ehdoton. Kirjallinen ilmoitus voidaan tehdä käyttäen tarkoitukseen varattua lomaketta tai vapaamuotoisesti. Lomakkeita saa kunnanviraston keskustoimistosta.

VAALIEN ULKOMAINONTA

Ulkomainonta saadaan aloittaa. Vaalassa mainospaikkana on tori, jonne kunta asettaa mainoskehikot. Puolueiden on poistettava mainokset heti vaalien jälkeen.

KESKUSVAALILAUTAKUNTA