Kotipitäjä 7

Kiitos Oulu!

Löydät meidät Jyväskylästä, Kuopiosta ja nyt myös Oulusta!

Pöydät on täynnä tavaraa! Valoisa, avara ja siisti itsepalvelukirppari on avattu Kirkkokadulle. Tule sinäkin penkomaan!

• su klo 12–16 www.kirpparilla.fi/oulu • oulu@kirpparilla.fi • p. 040 712 2101

Puupelletti Hotti

500 kg

11 Suvi Pihamulta 40 l 79 € Sievi light boot kumisaappaat ERÄ ULKOMAALEJA - 15 %

Eriste Ekovilla IA

2-3 säkkiä/m³

Versowoodin kotimainen Hotti-pelletti sopii erityisesti maatilojen ja omakotitalojen lämmitykseen. Pellettilämmitys on ympäristöystävällinen ja ekologisesti kestävä vaihtoehto.

Korotonta

ja

RAJ. ERÄ!

McCulloch CSW 2040 sähkösaha 149,Clean Boost 110/48 vesiautomaatto 259,-

Puukuidusta valmistettava Ekovilla IA on hengittävä, hiilineutraali ja kotimainen eriste. Suomalaisten suosikkieriste omakotitaloissa jo yli 40 vuotta, ja laajalti käytetty myös ammattirakentamisessa.

K-Market Meirami Vanhatie 52, 91600 Utajärvi, puh. 0400 162 005, mika.kemila@k-market.com

/säkki 239,-

Kysy tarjous!

K-Market Meirami, Vanhatie 52, 91600 Utajärvi, puh. 0400 162 005, mika.kemila@k-market.com

KODINKONEMYYNTI

KYLÄTALKKARI

- Kiinteistönhoito

- Kodin remontit

- Sisämaalaukset ja tapetoinnit

- Kaikenlaiset pihatyöt

- Monenlaista palvelua kotona asumisen tueksi

Tmi J. Mulari

P. 044 297 0741 UTAJÄRVI

• Mönkijöiden varaosat, huollot, korjaukset

• Mopojen ja pienkoneiden korjaus

• Moottorikelkkojen korjaukset

• Ostamme purkuun moottorikelkkoja

TUMMUVAT LINSSIT KIRKKAIDEN

KIRKKAIDEN HINNALLA (monitehosilmälasien ostajalle)

HINNALLA (monitehosilmälasien ostajalle) Ajanvaraus netissä - www.nettiaika.fi/nakosoppi

eKukka logo - originaalit vaaka

Jussilantie 2 91500 Muhos Puh. (08) 5333 779 Vanhatie 29, 91600 Utajärvi Puh. (08) 5421 866

e K u k k a f i K u k k e n k o t i e K u k k a f i K u k k i e n k o

K u k k e n k o t i e K u k k a . f i

Merilän Kartanossa juhlittiin 30-vuotista toimintaa

www.tuomenkukka.fi

K u k k i e n k o e K u k k a . f i

K u k k i e n k o

K u k k e n k o t i

• Uusien hautakivien suunnittelu ja myynti • Lisänimien kaiverrukset • Entisöinnit

P. 0400 917 217, hautakivityot@gmail.com

Nuorten yritysidealla voi voittaa mukavan

summan rahaa

Karhunluola yritysideakilpailun tarkoituksena on kannustaa nuoria yrittäjyyteen, synnyttää menestystarinoita ja lisätä maaseutualueiden elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalla. Kilpailuun voi osallistua yritysidealla tai yrittäjänä. Viime vuonna 13–17-vuotiaiden sarjan voitti Jakkukylän Siltakahvila, joka oli viiden iiläisen nuoren yritys.

Muhokselta lähtöisin oleva

Karhunluola yritysideakilpailu järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa. Idea kilpailuun on lähtenyt Muhoslaisista yrittäjistä sekä Mimmi Valleyn perustajista Markku

Kippolasta ja Jaakko Räisäsestä. Mimmi Valleyn lisäksi

kilpailua järjestää Muhoksen

4H ja Oulun Seudun Nuoriso Leader. Kilpailu on laajentu-

nut lähes vuosittain ja tänä vuonna mukana kisassa ovat Muhos, Utajärvi, Vaala, Ii sekä Liminka ja uusina kuntina mukaan lähtivät Kempele ja Siikalatva.

Kilpailu on jaettu kahteen sarjaan: a) 13–17-vuotiaat ja b) 18–28-vuotiaat. Hakuaika kilpailuun päättyy 15.4.2023, mukaan voi hakea ja lisätietojakilpailusta, joka löytyy osoitteesta https://muhos.4h. fi/karhunluola/.

Raati valitsee hakemusten perusteella viisi valittua kustakin sarjasta finaaliin.

Finaali järjestetään Muhoksella Tähtiareenalla 10.5.2023. Palkinnot kummassakin sarjassa ovat 1) 1500 euroa 2) 1000 e ja 3) 500 e.

Oulun Seudun Leader

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 19.4.

KOTIPITÄJÄ

Valtatie 30, 91500 Muhos

Jakelualue:

Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta; Iinatti, Juurussuo, Madekoski, Heikkilänkangas, Pikkarala

Yhteystiedot:

Toimitusjohtaja ja päätoimittaja:

Heimo Turunen, p. 0400 385 281 vkkmedia@vkkmedia.fi

Mediamyynti/toimitus:

Raimo Klasila, p. 044 242 8040 raimo.klasila@kotipitaja.fi

Satu Kantojärvi, p. 044 986 9690 satu.kantojarvi@kotipitaja.fi

Julkaisija: VKK-Media Oy

Ilmoitukset: aineisto@kotipitaja.fi www.kotipitaja.fi

e K u k k a f i K u k k e n k o

e K u k k a . f i

K u k k e n k o

K u k k e n k o

Maatilamatkailuyritys Merilän Kartano juhli 30-vuotista taivaltaan 13.3. Kaikille juhlavieraille tarjottiin lihakeittoa ja täytekakkukahvit. Onnittelumuistamiset ohjattiin kulttuuritilille kirkonkellojen hankintaan. Juhlapäivän ohjelmassa oli eduskuntavaaleihin liittyvä paneeli, jonka vetäjänä oli Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli.

Matkailuyrittäjä Asko Merilä kertoi Merilän Kartanon tarinan alkaneen vuodesta 1811, jolloin isäntä Hannu Lassila rakensi päärakennuksen ensimmäisen kerran. Tuolloin oli tervan polton aikakausi. Lassilan hukuttua Oulujokeen vuonna 1827 häneltä jäi perukirjan mukaan muun muassa 18 tynnyriä tervaa. Merilän isännät ovat olleet koskenlaskijoita yrittäjinä ja valan tehneinä laskumiehinä. Kos- kenlaskusta tuli vapaan Oulujoen turismia vuonna 1887 kun Suomen turismia alettiin markkinoida ulkomaille. Eurooppaan ja kotimaahan myydyt koskenlaskumatkat toivat turisteja niin, että vuonna 1937 koskiveneiden matkustajamäärä oli suurimmillaan 4588 matkustajaa. Ahmaskosken alapuolelta kulki Pyhä-niminen höyryalus Merilään, jossa matkailijat saattoivat yöpyä ja aamulla Merilän laskumiehet ottivat turistit veneisiinsä ja laskivat ne ja heidät Muhokselle Örnbergin rantaan. Pyhäkosken laskeminen oli 1900-luvun alun vetovoimaisin matkailutuote Suomessa, jonka presidentitkin halusivat kokea. Koskenlasku loppui

Kirja-arvostelu

Ville Jalovaara: Väestönsuojelu ja kylmä sota

voimalaitosrakentamiseen ja rakennusvaijerin aiheuttamaan ensimmäiseen ja ainoaan onnettomuuteen elokuussa 1944.

Merilän Kartanon päärakennus näki uuden matkailutoimialan alun vuonna 1993 kun uusi hotellirakennus rakennettiin ja päärakennus uudistettiin sekä laajennettiin. Vuonna 2015 alussa toteutettiin laajennus, jolloin tuli uusi keittiö ja 100 hengen Kaisun sali, joka yhdisti päärakennuksen Puojiin. Viimeisin investointi on kuuden hotellihuoneen rakentaminen sekä kiinteistöjen lämmityksen muuttaminen maalämpöön. Kaisu-emännän vuonna 2015 sairaskohtaukseen menehtymisen jälkeen toiminta on

jatkunut Askon ja vaimonsa Minna Merilän toimesta. Hyvät kulkuyhteydet valtatien varrella mahdollistavat asiakkaiden helpon pääsyn kartanoon kaikkina vuoden aikoina. -Luonnonkaunis ja rauhallinen ympäristö sopii virallisten tapahtumien kuten juhlien ja kokousten järjestämiseen sekä omatoimi- että ryhmämatkailijoiden vierailukohteeksi. Kartanon monipuolinen tarjonta sopii niin rentoutumistarkoitukseen, tehokkaaseen työskentelyyn rauhallisessa ympäristössä kuin monenlaisiin juhliinkin, kertoi isäntä Asko Merilä.

Heimo Turunen

Unohdettu väestönsuojelu

tärkeän tuholaistorjunnan lisäksi tavoitteena järjestön toiminnan ylläpitäminen.

tero Jyränki ja Jaakko Numminen.

Neuvostoliiton pommitus talvisodan alussa osui väestönsuojelujärjestön päämajaan. Kymmenen työntekijää sai surmansa.

Sodan aikana puolustusvoimat huolehtivat myös väestönsuojelusta.

Torjuntavoiton jälkeen syksyllä 1944 Liittoutuneiden valvontakomissio tuli maahan. Porkkala oli Neuvostoliiton hallussa. ”Fasistiset” järjestöt lakkautettiin välirauhansopimuksen mukaisesti. Suojeluskunnat ja asevelijärjestöt saivat mennä historian hämärään monien muiden järjestöjen ohella.

Väestönsuojelujärjestö pelkäsi joutuvansa lakkautettavien listalle. Se säätiöi omaisuutensa varokeinona. Toimintaa oli vähänlaisesti. Evp-upseerit pitivät toimintaa yllä. Joukko ei ollut suuri, mutta hyvin sitoutunut asiaansa.

Kotikommunistit SKDL:n nimissä vastustivat väestönsuojelua, mutta eivät saaneet

valvontakomissioita lakkauttamaan väestönsuojelujärjestöä.

Hertta Kuusinen lopulta hieman taipui ja katsoi, että ”vaatimattomalle valistustyölle ei ollut estettä, kunhan ei tehty sotapropagandaa”.

Väestönsuojelujärjestö muutti toimintaansa saadakseen ylipäätään olla olemassa. Toimintaan otettiin syöpäläisten torjunta. Kirppuja, luteita, täitä ja torakoita jahtasi evp-upseerien johtama järjestö. Kyseessä oli sinänsä

Kunnissa kommunistit systemaattisesti vastustivat väestönsuojelulautakuntien perustamista.

Jo olemassa olevastakin valmiudesta luovuttiin. Oulussa purettiin ilmahälytysjärjestelmä. Sähkömoottorille oli parempaa käyttöä! Oulu sai hälytysjärjestelmän vasta vuonna 1967.

Presidentti Paasikivi suositteli matalaa profiilia vssasioissa. Pelkäsi valmiuden kohottamisen nostavan liikaa metakkaa. Paasikiven mukaan väestönsuojelu ei ole niin vaativa tehtävä, etteikö siihen tarpeen tullen oppisi.

Vuonna 1954 päättyi vapautus olla rakentamatta vsstiloja kerrostaloihin ja teollisuuslaitoksiin.

Oikeistolainen ylioppilasjärjestö Vapauden akateeminen liitto (VAL) oli aktiivinen 1950-luvun lopulla väestönsuojelun elvyttämisessä. Siellä oli aktiiveina myöhemmin muualla kunnostautuneet An-

Ydinaseet toimivat perusteena väestönsuojelua vastaan 1960-luvulla. Suuri yleisö katsoi, ettei mikään suojaa ydinsodalta. Toistaiseksi kansainväliset sopimukset ja kauhun tasapaino ovat estäneet ydinaseiden käytön.

Välillä oli mustasukkaisuutta palotoimen ja väestönsuojelun välillä. Nyt ne on yhdistetty pelastustoimeksi. Aktiivit murehtivat liie-elämän välinpitämättömyyttä väestönsuojelua kohtaan. Järjestö halusi olla koko kansan tukea nauttiva. Sosialidemokraattien entinen kansanedustaja Eino Siren toimi SVJn puheenjohtajana vuosikymmenen. Harva tutkimus tulee niin ajankohtaiseksi julkaisemisensa jälkeen kuin tämä tutkimus. Putin on väestönsuojeluakin edistänyt Suomessa.

Joku vuosi sitten puhuttiin, että lopetetaan väestönsuojien rakentaminen. Nyt ei puhuta.

Toivo J. Kanninen

Asko Merilä selostamassa Merilän Kartanon historiaa ennen vaalipaneelin alkamista, josta oli juttu viime Kotipitäjälehdessä.

Toimitusjohtaja Vuokko Paso toi Utajärven Yrityspuisto Oy:n onnittelut ja on keskustelemassa isäntä Asko Merilän ja hänen aviopuolisonsa Minna Merilän kanssa.

Oulujokivarsi jäi ilman edustajaa

Huippujännittävät eduskuntavaalit olivat tuloksiltaan lähes mielipidemittausten mukaiset. Poliittiset voimasuhteet muuttuivat selvästi. Värikartan vaihtumista siniseen ja vaalean siniseen ennakoitiin, mutta muutoksen voima oli kuitenkin lopulta yllättävän suuri.

Paikallisesti tarkastellen harmillista on, että Oulujokivarsi jäi ilman kansanedustajaa. Kaukana historiassa ovat ne ajat, kun muhoslaiset Yrjö Kesti ja Aaro Kauppi toimivat alueen vahvoina edustajina Arkadianmäellä. Historiaan jää myös ex-ministeri Pirkko Mattilan visiitti valtakunnan politiikassa.

Muhoslainen Pirkko Mattila toimi kansanedustajana 2011-2019 perussuomalaisten riveissä ja sosiaali- ja terveysministerinä 2016-2019 Juha Sipilän hallituksessa. Puolueen hajoamisen seurauksena Mattila jäi Sinisiin eikä hän ole kyennyt uusimaan paikkaansa sen jälkeen. Näissä vaaleissa hän oli ehdolla Keskustan listoilla. Hänen äänisaaliinsa jäi nyt vaatimattomaksi, 1711 ääntä.

Myönteinen yllätys oli Oulun Pikkaralassa asuvan perussuomalaisen Merja Rasinkankaan komea äänimäärä 4103 häviten vain 196 ääntä kuhmolaiselle Mikko Polviselle, joka meni läpi. Merja jäi täpärästi varasijalle. Hän oli alkujaan vahva ehdokas myös Keskustan piirissä. Keskusta kuitenkin hylkäsi hänet ja Merja siirtyi perussuomalaisiin menestyksekkäästi. Merja ei kuulemma kelvannut keskustalle, koska hän olisi vienyt toisen julkkispoliisin Lauri Nikulan ääniä. Nikula jäi kuitenkin rannalle valittaen televisiossa vaali-iltana, että turpiin tuli ja reilusti.

Alueellisesti Oulujokivarsi on siirtynyt perussuomalaisten haltuun kuten muukin Suomi, jossa keskustan vihreä väri on nyt häipynyt johtoasemasta. Muhoksella ja Vaalassa perussuomalaiset ovat suurimpia, Utajärvelläkin jo tasoissa Keskustan kanssa.

Kokoomuksen kymmenen lisäpaikan suurvoitto oli suoraan seurausta kansan tyytymättömyydestä vihervasemmistolaista hallituspolitiikkaa vastaan. Kokoomuksen turvallisuutta ja taloutta korostava

Keskustan ehdokas Olga Oinas-Panuma Pudasjärveltä vieraili Iin messuilla tukijoukkoineen. Oinas-Panuma sai Oulun Vaalipiirissä 5108 ääntä ja hänet valittiin uudeksi kansanedustajaksi.

linja sai vastuullisuutta tukevan kansanosan liikkeelle.

Vihreiden, vasemmiston ja keskustan murskatappio oli lopulta yllättävän selkeä osoitus, että katteettomilla lupauksilla ja vaatimuksilla ei voi saavuttaa laajaa luottamusta.

Pääministeripuolueena

SDP selviytyi kuivin jaloin, ja pitkälti karismaattisen Sanna Marinin ansiosta. Kolme lisäpaikkaa hallituksen vastuunkantajille on melkoinen saavutus. Marin kuitenkin jakoi kansan mielipiteitä räiskyvällä tyylillään: toiset tykkäsivät hänestä ja toiset inhosivat moista sooloilua.

Oulun vaalipiirin ääniharavaksi nousi odotetusti perussuomalaisten ”TikTok” ’Sebastian Tynkkynen, 17381 äänellä. Hän mediataitonsa somemaailmassa ovat ylivertaisia, ja niinpä nuoret antoivat ääntensä puhua puolestaan.

Myös kokenut SDP:n Tytti Tuppurainen sai huikean kansansuosion, 12140 ääntä, eikä ansiotta. Hän on osoittautunut päteväksi ministerin työssään.

Kiitos luottamuksesta!

Merja Rasinkangas

pakko-opposition aikoina, jolloin se sai äänivyöryn, Johannes Virolainen virnistäen kysyi: ”Mitäs aiotte tehdä vaalivoitollanne?”

Sinällään Keskustalle on aivan yhdentekevää, meneekö se hallitukseen vai jääkö oppositioon, koska Keskusta kuihtuu joka tapauksessa joka vaaleissa. Se ei liho oppositiossa eikä hallituksessa.

Se on nyt liisterissä kuten pyrstöstään kiinni jäänyt harakka tervatulla katolla. Kun se sai pyrstön nykäistyä irti, se tarttui nokastaan kiinni.

Kaikesta takaiskusta huolimatta yhtenä vaihtoehtona on entisen hallituspohjan jatkuminen. Terävistä kyynärpäistään tunnettu Sanna Marin voi vielä juonia itsensä pääministerin tuolille.

Paavo Vasala Kuvat: Jenny Kärki

KEVÄÄN KUIVIN KUMPPANI.

Vesivek käy yhtenä rintamana kesyttämään kevään sulamisvesiä. Omat tuotteet, tekijät ja toimitukset takaavat sujuvan remontin ja jokainen työvaihe on priimaa kuin itselle tekisi. Mitä teidän katolle kuuluu?

Varaa maksuton katon kuntotarkastus. 08-2377 9501 | vesivek.fi

Millaisen hallituksen Suomi nyt saa? Siinäpä kysymys. Jos pelkkiä numeroita katsoo, niin kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan oikeistohallitus on looginen ratkaisu. Mutta politiikka ei ole vain numeroita. Se on myös valtapeliä, kassakaappisopimuksia ja lehmänkauppoja.

Rökäletappiostaan (-8 paikkaa) huolimatta Keskusta on jälleen pelurin asemassa. Se voi varmistaa tai tuhota oikeiston, sinipunan tai vihervasemmiston enemmistöhallituksen muodostumisen. Kaikki riippuu siitä, mitä ja miten kepu osaa lypsää. Kokoomuksen vaalivoitto ei välttämättä avaa tietä onneen. Kokoomuksen

KIITOS

äänestäjille luottamuksesta.

Terveisin Ape Nieminen

Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen sai äänisaaliikseen 6620 ääntä Oulun Vaalipiiristä

Muhoksen toiseksi äänestetyin ehdokas oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen, joka oli myös koko vaalipiirin ääniharava 17381 äänellä. SDP:n Tytti Tuppurainen oli vaalipiirin toiseksi äänestetyin ja menestystä tuli myös Vaalassa sekä Utajärvellä.

Kokoomuksen Juha Hänninen valittiin uutena eduskuntaan 5201 äänellä.

Hoidettu metsä tuottaa jopa 50 % enemmän. Meiltä saat kaikki metsänhoitopalvelut saman katon alta. Ammattimaiset palvelut takaavat vahvan metsän tulevaisuudessa.

Oulu • 0405796225 • 0503262977

HYDRAULILETKUT JA LIITTIMET

• Rasvarin osat • Öljyt

• Laakerit • Kilopultit, myös 12.9 pultit

• Petro-Canada -vaseliinit

• Henkilönostimen vuokraus ja paljon muuta

• Myös iltaisin ja viikonloppuisin •

Pelson Kone Oy

Puh. 0400 379 107 www.pelsonkone.fi

OSAOssa opiskellaan metsäalaa aidoissa oppimisympäristöissä

OSAOssa metsäkoneenkuljettajaksi Muhoksella opiskeleva Miikka Kuisma ja puutavara-autonkuljettajaksi Taivalkoskella opiskeleva Veikko Lampela ovat viihtyneet erinomaisesti metsäalan opintojen parissa. Heidän mielestään alalla parasta on omatoimisuus ja itsenäinen opiskeluote.

“Täällä saa toimia ja tehdä itsenäisesti. Vaikka opettajat ovat tarvittaessa tukena, he eivät ole koko ajan selän takana tarkkailemassa. He antavat palautetta tarpeen tullen, ” 18-vuotias Muhoksen yksikössä opiskeleva Miikka sanoo.

Metsäala työllistää hyvin myös tulevaisuudessa, sanovat OSAOn metsäalan lehtorit Lasse Kerälä Muhokselta ja Jouni Kortetjärvi Taivalkoskelta.

“Viimeiset pari vuotta ovat olleet alalle erityisen hyviä. Opiskelijoita kysellään koko ajan työelämässä oppimisen jaksoille yrityksiin”, kertoo Jouni Kortetjärvi.

Opiskelua oikealla työmaalla

Veikko Lampela sanoo, että on aina halunnut töihin rekan rattiin.

“Yhteishaun kohdalla mietin usean eri vaihtoehdon välillä, mutta päätin kuitenkin, että haluan suunnata metsäalalle.”

Myös Miikka Kuismalla polku metsäalalle kävi koneiden kautta.

“Olen ollut aina kiinnostunut koneista ja lopulta metsäkonepuoli valikoitui omaksi valinnaksi. Ala on todella kiinnostava.”

Metsäalan oppimisym -

KUN HALUAT MUUTTAA MAISEMAA!

Metsäkoneurakointi Perttunen Oy

Lossirannantie 60, 90310 OULU

Puh. 040 567 7589

PEMAN OY

Sahat ja saappaat, viilat ja varusteet ym.

Vielä muutama vuosi sitten alan ammattilaisia ilahdutti tapahtunut metsien puuston kasvun nopea lisääntyminen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden lupaukset, että kasvu kiihtyy edelleen. Parinkymmenen vuoden kuluessa lupailtiin kasvun nousevan jopa 50 miljoonaa kuutiota vuosittain jo kertyneen yli 100 lisäksi.

Puh. 020 7350 150

Kummuntie 2 (Veturitien varrella)

Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-14

Huikean kehityksen kerrottiin olevan seurausta ammattilaisten ”hyvästä metsänhoidosta” eli avohakkuista, maanmuokkauksesta, istutuksesta, jalostuksesta, alaharvennuksista ja lehtipuiden hävityksestä. Vain harvat ymmärsivät, että kasvun lisäys onkin pääosin ilmastonmuutoksen lyhytaikainen seurausilmiö. Kasvukaudet ovat lämmenneet ja pidentyneet. Ilmasta kylväytyy suuria määriä hiilidioksidia ja typpisaasteita ikään kuin lannoituksena. Toki jokin osuus on puustoisten soi-

päristöt ja kalusto ovat Taivalkosken ja Muhoksen yksiköissä hyvin yhtenäisiä. Opintojen alussa opiskelijat harjoittelevat paljon simulaattorilla. Simulaattoriopetuksessa harjoitellaan hakkuukoneen automaation, hallintalaitteiden ja käsien motorisia taitoja sekä hakkuupään etäisyyden ja asennon arviointia puun runkotartunnoissa.

Metsäalalla on käytössä myös TimberSkills -oppimisympäristö, jota kehitetään koko ajan yhdessä muiden oppilaitosten ja työelämän kanssa.

Simulaattori- ja teoriaopetuksen lisäksi opintojen keskiössä on oikeassa työympäristössä oppiminen.

“OSAOn metsäalan opiskelun keskiössä ovat oikeat

työmaat ja työkoneet. Harjoittelemme Metsähallituksen antamilla työmailla, jotka sijaitsevat lähellä oppilaitosta”, Jouni Kortetjärvi kertoo.

Myös uuden, ajantasaisen kaluston hankkiminen on tärkeä osa opetuksen ajantasaisuuden varmistamiseksi. Muhoksen yksikön työmaalla komeilee uusi Logsetin hakkuukone.

Luonto on hyvä työkaveri

Sekä opettajat että opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että ala sopii itsenäiselle ja rauhalliselle ihmiselle.

“Vaatii tietynlaista luonnetta, että pärjää itsekseen metsässä ja osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä nopeasti. Näillä

Riittääkö puu?

den ojituksella ja varsinaisella lannoituksella.

Luonnon prosesseissa ympäristön rajusti muuttuessa hillitöntä kasvun lisäystä seuraa lyhyellä viiveellä tuhojen voimistuminen ja kasvien vastustuskyvyn heikkeneminen. Niin näyttää tapahtuneen metsän puidenkin kohdalla. Lapissakin näyttää muutaman vuoden aikana neulasellisten vuosikertojen määrä pudonneen noin 60 %. Ilmeisesti alamäki jatkuu ja kiihtyy, vaikka tavan mukaisesti virallisesti syytetään luontoa eli puiden ikää ja käpysatoa sekä säiden vaihtelua.

Suurten lupausten mukaan kasvun pitäisi olla jo noin 10 miljoonaa kuutiota suurempi. Vielä vuosi sitten uskottiin, että Venäjältä tuodaan vanhaan malliin kymmenisen miljoonaa vuosittain raakapuuta, erityisesti meillä hävitetyn koivun tilalle. Sekin haavekupla puhkesi yhtäkkiä eikä

taida korjautuakaan. Metsäammattikunnan seitsemänkymmenen vuoden ”suuriksi saavutuksiksi” näyttää jäävän monimuotoisten aitojen luonnonmetsien tuhoaminen eli muuttaminen yksitoikkoisiksi havupuupelloiksi, lehtipuiden hävittäminen ja korkealaatuisen puun muuttaminen halvaksi hötöpuuksi. Samalla on aikaansaatu huomattavaa eliö- ja luontokatoa, laajaa monimuotoisuuden tuhoutumista ja massiivista hiilen karkaamista ilmaan ja vesiin soiden ojituksen, avohakkuiden ja maanmuokkausten seurauksena. Hävitystä on valheellisesti kutsuttu jopa metsänparannukseksi. Todellisuudessa se on ollut metsänpahennusta. Korkealaatuisesta, pitkään hiiltä sitovaksi sahatavaraksi hyvin kelpaavasta luonnonpuusta on tehty pääosin halpaa ja nopeasti hajoavaa sellua.

Jälkien korjaamiseksi pi -

ominaisuuksilla pärjää pitkälle”, Jouni Kortetjärvi sanoo. Veikko ja Miikka sanovat, että luonnossa oleminen on saanut opintojen kautta uudenlaisen merkityksen. Metsässä työskentelyä ja luonnossa olemista on oppinut arvostamaan uudella tavalla.

“Ei kannata jännittää sitä, että joutuu yksin metsän siimekseen. Ei kannata pelätä, että metsässä ei vaikkapa toimi netti – se ei ole maailmanloppu. Tähän ammattiin oppii kyllä, ja tämä on hauskaa hommaa”, Veikko kannustaa.

Teksti:

Laura Lääveri-Uimonen

Kuva: Jouni Ylisuutari

täisi tehdä massiivisia entistämisiä ja suojella viimeisiä harvoja kunnon metsiä. Jos niin pitkin hampain joudutaan tekemään, säästyy muutamia miljoonia kuutioita avohakkuulta. Näyttää siltä, että pian kotimaisesta sellupuusta tuleekin kasvavan käytön sijasta uupelo eli pää tulee lopulta vetävän käteen?

Metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde

Miika Kuisman ja Veikko Lampelan mielestä parasta metsäalalla on omatoimisuus ja itsenäinen opiskeluote.

Puuta metsästä

Suomi - Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa, kun metsän osuutta verrataan kokonaispinta-alaan. Yli 75 prosenttia maamme alueesta on metsien peitossa. Runsaat metsävarat ovat olleet luonnollinen taloudellisen toiminnan kohde jo vuosisatoja. Metsät ovat edelleen tärkeä raaka-aine lähde metsäteollisuudelle, mutta nykyään niiden talouskäytölle asettaa haasteita luontoarvojen säilyttäminen ja ilmasto vaikutukset.

Metsäteollisuus on maamme merkittävimpiä vientialoja ja työllistäjiä. Sen osuus maamme tavaraviennistä oli 17.5 prosenttia ja rahallinen arvo 13,2 miljardia euroa vuonna 2021. Metsäteollisuuden yli 140 yritystä työllistivät 40000 henkilöä samana vuonna.

Metsäteollisuus huolehtii raaka-aineensa saannista metsien aktiivisella uudistamisella ja kasvua edistävillä hoitotoimilla. Sen tuotteet ovat uudistuvasta raaka-aineesta ja ne ovat osaltaan sitomassa fossiilisia hiili päästöjä käyttöikänsä ajan. 1960-luvulla alkanut metsien ojitus ja lannoitus ovat lisänneet metsien kokonaispinta-alaa neljänneksellä ja puuston kokonaismäärää kaksinkertaiseksi. Metsiimme istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuntainta metsän kasvua lisäämään.

Metsäteollisuus tuottaa hyvin monia erilaisia tuotteita perinteisten selluloosan, paperin ja sahatavaran lisäksi. Aiempaa merkittävämpään osaan ovat nousseet erilaiset biopolttoaineet ja ympäristö ystävälliset jalosteet korvaamaan fossiilisista raaka-aineista peräisin olevia.

Metsää kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. Runkopuun kasvua on vuodesta riippuen 103–108 miljoonaa m3.

Puuta hakataan vuosittain eri käyttötarkoituksiin noin 70–75 miljoonaa m3. Luonnollista poistumaa metsän kasvusta on muutamia prosentteja. Luken arvion mukaan kestävän hakkuun raja on hieman päälle 80 miljoonaa m3. Metsien kestävää käyttöä seurataan useam-

man sertifikaatin avulla. Niillä varmistetaan metsien tuotto ja hyvinvointi myös tulevaisuudessa.

Metsä on tuhansien eliölajien asuinpaikka Metsillä on monenlaista virkistyskäyttöä. Se on myös tuhansien eliölajien asuinpaikka, jota suojellaan monin tavoin kautta maan. Virkistyskäyttöä ovat muun muassa retkeily, marjastus, sienestys ja metsästys. Koronapandemia rajoitti matkailua ulkomailla ja tästä syystä suomalaiset lisäsivät kotimaan matkailua runsaasti myös retkeilemällä kansallispuistoissamme.

Kansallispuistoja on maassamme noin 40, yhteispinta-alaltaan hieman yli 1000 neliökilometriä. Kansallispuistot ovat kaikkien käytettävissä ja ne ovat jakautuneet tasaisesti läpi maan. Näiden lisäksi Suomeen on perustettu luonnonpuistoja, joiden käyttötarkoitus on tutkimuksellista ja niillä liikkuminen on

poronhoitoa lukuun ottamatta kielletty. Näitä on 19 ja niiden pinta-ala on yhteensä noin 1500 neliökilometriä.

EU:n tiukasti suojelluista metsistä yli 50 prosenttia on Suomessa. Aarnimetsien osuus on liki 100 prosenttia. EU on asettanut tiukkenevia vaatimuksia luonnon suojelulle: yhtenä kohtana on vaade suojella kolmasosa maamme pinta-alasta. Tällä hetkellä laajat osat Pohjois-Suomea ovat jo näin suojeltua, Etelä-Suomessa suojelun alan osuus on noin viisi prosenttia pinta-alasta.

Metsiemme kyky sitoa hiilidioksidia on merkittävä

Metsät ovat merien ja soiden ohella tärkeä osa maailman hiilidioksidi tasapainon ylläpitäjänä. Hiilidioksidia syntyy luonnollisten lähteiden lisäksi esimerkiksi energian, teollisuuden, liikenteen ja maatalouden tuloksena. Se on kasvihuone kaasu ja sen pitoisuuden lisääntyminen il-

METSÄNHOIDOSSA JA PUUKAUPASSA

SINUA PALVELEE

JUKKA KAUPPINEN 0440 167 100 toiminnanjohtaja

PERTTI LAHTINEN 0440 181 808

TIMO AAMUVUORI 040 627 8590

NIINA MATTILA 040 660 1221 metsäsuunnittelu, tila-arviot

TUOMO TÖRRÖ 0400 184 017

LKV, julkinen kaupanvahvistaja

AINO HYTTINEN 040 703 9963

makehässä nostaa maapallon keskilämpötilaa haitallisesti.

Kasvit tarvitsevat hiilidioksidia kasvaakseen. Ne ottavat sitä ilmasta ja puu sitoo sitä yhden tonnin, kuutiometriä kohden puuainesta. Metsiemme kyky sitoa hiilidioksidia on merkittävää: yksi metsähehtaari sitoo vuosittain keskimäärin 6 tonnia hiilidioksidia. Metsäalamme, joka on noin

 KESTILÄ, TYRNÄVÄ, MUHOS, UTAJÄRVI, VAALA, KEMPELE, HAILUOTO, OULUNSALO: PERTTI MOILANEN 044 256 8472 pertti.moilanen@junnikkala.com

23 miljoonaa hehtaaria, sitoo näin ollen lähes 140 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuosittain. Metsien lahoaminen vähentää sidontaa muutamia prosentteja.

Metsätalouden vuoksi hiilidioksidin sidonta vähenee noin 50 miljoonalla tonnilla vuosittain. Poistaessaan hiilidioksidia kasvit vapauttavat

ilmakehään happea, joka on välttämätöntä eläinten hengityksessä. Metsät ovat tärkeä osa talouttamme. Ne antavat suojan tuhansille eliölajeille ja mahdollistavat ihmisille virkistyskäytön. Ilmaston muutokseen niillä on merkittävä rooli lämpenemisen hillitsijänä. Eero Aitta

Ostetaan metsätiloja

Ostetaan

Ostetaan

 OULU, KIIMINKI, YLIKIIMINKI, PUDASJÄRVI (LÄNSI): MIKKO KORHONEN 050 467 2639 mikko.korhonen@junnikkala.com

 PALTAMO, PUOLANKA (ETELÄ), HYRYNSALMI JA RISTIJÄRVI (5-TIEN LÄNSIPUOLI), KAJAANI (VUOLIJOKI, SAVINIEMI, JORMUA, POHJAJOKI), VAALA (MANAMANSALO): OUTI KIVIOJA 050 599 6045 outi.kivioja@junnikkala.com

Luottoa & tuottoa

Luotettavan metsäasiantuntijamme kanssa on turvallista, helppoa ja mukavaa tehdä puukauppaa.

Tukkipuun tarkka talteenottomme maksimoi tukin määrän – ja samalla myös metsäsi tuoton.

Ota siis heti yhteyttä oman paikkakuntasi metsäasiantuntijaamme! www.junnikkala.com

Metsät ovat merien ja soiden ohella tärkeä osa maailman hiilidioksidi tasapainon ylläpitäjänä.

Yrittäjä Arto Leinonen

Manamansalossa sahaa saaren ja lähialueen tukkeja lankuksi ja laudaksi. Hänellä on myös pienimuotoista jatkojalostusta. Höylästä tulee jopa 40 cm leveää lankkua ja monenlaista listaa. Saha puree 70 cm halkaisijaltaan olevat tukit. Isot suursahat eivät näin isoja tuk-

Saha soi ja lankkua tulee

keja ota vastaan. Isosta puusta saa upeita pihakalusteita tai pirtin pöytiä ja penkkejä. Arto pystyy sahaamaan 7,3 metrin tukkeja. Suursahat ottavat vastaan vain 5,5 metrisiä tukkeja. Arto on aloittanut sahauksen maatilan sivuelinkeinona. Työkaluna on amerikkalaisperäinen Wood-Mizer LT 15

vannesaha. Pienihampainen terä puree parimilliä puuta. Vanhat sirkkelisahan terät ottivat tuplamäärän puuta sahajauhoksi. Arton yritystoiminta ei ole syntynyt elinkeinoasiamiesten tai elykeskusten ajatushautomoissa. Idea on Arton oma, mikä on saanut perheenjäsen-

Stora Enso investoi miljardi euroa Oulun tehtaaseen

Hyvä metsänomistaja, puillesi on jatkossakin kysyntää. Uusi kartonkikone tarvitsee miljoona kuutiota kuitupuuta vuodessa.

Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet puukauppaa suoraan Stora Enson kanssa jo vuodesta 1872. Tee sinäkin.

Ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan!

Ajankohtaiset puukauppaedut voit tarkistaa osoitteesta storaensometsa.fi

Elämässä mukana – Stora Enso

4,00 %

ten hyväksynnän ja tuen.

Työtä on hyvin riittänyt yhdelle miehelle. Sahan ominaisuuksiin voisi investoida lisääkin, jolloin työn määrä vähenisi. Lasertekniikka helpottaisi tekijän työtä.

Maahantuoja on hoitanut asiansa hyvin. Tarvittavat palvelut toimivat. Terät lähetetään

terotettavaksi maahantuojalle Saloon ja matkahuolto tuo terävät terät takaisin sahalle.

Arto sahaa sekä ihmisten tuomia tukkeja että omista metsistään kaatamia tukkeja.

Sahan pienihampainen terä tekee sileän pinnan. Asiakkaat ovat tyytyväisiä. Monet ovat tuoneet tukkejaan jo useina

Metsää pitää hoitaa viisaasti

Metsät ovat arvokas luonnonvaramme. Puita tarvitsee metsäteollisuus. Luonnonrauhaa kaikki ihmiset. Toimivaa elinympäristöä lukuisat metsän eläimet ja muut eliöt.

Metsien kasvu on pysähtynyt, jopa laskenut. Nyt kasvu on noin satamiljoonaa kuutiota vuodessa. Hurjimmat ”asiantuntijat” vielä muutama vuosi sitten puhuivat, että Suomen metsät tulevat kasvamaan tulevina vuosina sataviisikymmentämiljoonaa kuutiota vuodessa. Ei tunnu todennäköiseltä.

Nyt metsiä hakataan liian rajusti. Avohakkuut aiheuttavat ilmastopäästöjä ja maaperän eroosiota. Nielujen sijasta metsistä on tullut päästölähde. Vesistöt ovat laajasti pilaantuneet.

Tilannetta voidaan parantaa ihmisten toimilla. Avohakkuista luovutaan ja pidetään metsät metsinä ja aina peitteellisinä.

Turvemaiden ojituksista luovutaan. Ojituksia on tehty liian karuille soille, mihin ei ole metsää koskaan kasvanutkaan. Tälläiset paksuturpeiset suot kannattaa palauttaa suoksi, jolloin turpeen aiheuttamat päästöt vähenevät. Vetinen suo sitoo hiiltä.

Metsiä harvennetaan liian rajulla kädellä. Isoilla koneilla harvennushakkuulla menee ajouriin 30% pinta-alasta. Kun ajourien ulkopuolella oleva metsä harvennetaan ”ohjeiden mukaan”, on

vuosina. Hyvä jälki pitää vanhat asiakkaat ja tuo joka vuosi myös uusia.

Tällainen yritystoiminta pitää maaseudun elävänä ja tarvittavia palveluita alueen asukkaille ja kesämökkiläisille.

seurauksena liian vähäpuustoinen metsä. Metsänomistaja kärsii kasvutappiota joka vuosi harvennuksen jälkeen. Metsäkoneurakoitsijat ovat taloudellisesti tiukoilla neuvotteluissaan suurten metsäyhtiöiden kanssa. Urakoitsijat hakevat kannattavuutta entistä suuremmilla koneilla, mitkä vaativat leveämmät ajourat.

Viranomaisten tarkastuksissa oli kaikkien suurten metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten hakkuissa tehty liian rajuja harvennuksia. Eivät edes metsänomistajien omat metsänhoitoyhdistykset olleet pysyneet lain rajoissa. Nielujen kasvattamisessa nopeita keinoja ovat kivennäismaiden typpilannoitukset ja turvemaiden tuhkalannoitukset.

Jokaisen metsänomistajan kannattaa ja tulee hoitaa taimikot ja nuoret metsät. Ne eivät kuitenkaan nopeasti lisää nieluja.

Kun metsien käsittelyä on ”tehostettu”, on siirrytty yhteen harvennushakkuuseen. Se on johtanut liialliseen puiden poistamiseen.

Metsät ovat yhteinen ilomme. Puiden lisäksi tarvitsemme marjoja ja sieniä. Elävää monipuolista luontoa. Hoidetaan metsiä viisaasti. Eikä aina tarvitse ”hoitaa”. Annetaan osan metsistä olla omissa oloissaan suojeltuina.

Arto Leinonen esittelee männystä sahattua ja höylättyä lankkua.

Arto Leinonen sahaa hyvää tavaraa manamansalolaisille ja naapurikylien asukkaille.

Ylösnousemus tuo ilon

Suurinta kristillistä juhlaamme pääsiäistä on vietetty jo kolmena vuonna poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Kristuksen ylösnousemuksen riemullista juhlaa on varjostanut maailman, Euroopan ja Suomen tilanne ensin pandemian keskellä ja sitten sodan varjossa.

Ahdistuksen aikanakin kristillisen kirkon viesti on silti selvä. Se kuuluu: Iloitkaa! Evankeliumi valaa meihin uskoa, että ahdistuksella on rajansa. Uusi elämä Jeesuksessa Kristuksessa voittaa lopulta ahdistukset.

Tämän pääsiäisen evankeliumiteksti luetaan Johanneksen evankeliumista. Toisen pääsiäispäivän tekstikatkelmassa huomioni kiinnittyy Magdalan Marian neljään sanaan: ”Minä olen nähnyt Herran!” (Joh. 20:18) Magdalan Maria, yksi Jeesuksen läheisimmistä seuraajista, on Johanneksen evankeliumissa ensimmäinen ylösnousemuksen todistaja.

”Minä olen nähnyt Herran!” Nämä ovat Jumalan kohtaamisesta todistavat sanat. Ne kertovat Jumalan ilmestymisestä kirkkaudessaan. Evankeliumeissa Jeesus paljastuu erityisellä tavalla Jumalan Pojaksi muutamissa tällaisissa vastaavanlaisissa kohtauksissa: joulukertomuksissa, Jeesuksen kasteen hetkellä, Kirkastusvuorella Mooseksen ja Elian kanssa sekä ylösnousemuksen aamuna ja sitä seuraavissa tapahtumissa Kristuksen taivaaseen astumiseen saakka.

Monissa kohdista kuvataan sitä, kuinka ilo ja innostus seuraavat näitä kokemuksia. Ilo valtasi lukittujen ovien taakse kokoontuneet opetuslapset. Pietari oli innokkaana rakentamassa majoja Kirkastusvuorella. Enkeli ilmoitti suuresta ilosta paimenille.

Tuohon iloon tahdon sinua kutsua liittymään. Jumalan tahto on, että me iloitsisimme. Iloitkaa aina Herrassa! kehottaa Kirje filippiläisille (Fil. 4:4). Niin paljon kuin elämään mahtuukin vaikeuksia ja kärsimystä, niin meillä on myös lupa iloita ilon hetkinä. Kristus on ylösnoussut, iloitkaamme!

Pääsiäisen alla 2023

Jukka Keskitalo Oulun hiippakunnan piispa

Vaalan kirkossa vietettiin palmusunnuntain messu

Sunnuntai 2.4. valkeni pikkupakkasessa ja kauniissa auringon paisteessa. Kuten kautta kristikunnan, myös Vaalan kirkossa vietettiin palmusunnuntain messu. Kirkkoon kokoontui tavallista runsaammin kuulijoita ja mukana olivat myös rippikoululaiset.

Kirkkoherra Rainer Väänänen toimi liturgina, saarnasi ja jakoi Herran Pyhän Ehtoollisen. Raamatusta päivän aiheeseen liittyneet tekstit luki Teuvo Kämäräinen , kanttorina upeasti säesti ja lauloi Taru Ängeslevä ja suntion tehtävät hoiti kauniisti Risto Väyrynen . Kolehti kerättiin Kirkon Ulkomaanavun kautta köyhyyden vähentämiseksi kehittyvissä maissa.

Kirkkoherra muistutti heti alkupuheessaan niin kansallisesti kuin hengellisesti merkittävästä, ainutlaatuisesta päivästä. Olihan nyt tärkeä kansanedustajien vaalipäivä ja alkaa Kristuksen kärsimysviikko.

Saarnassaan Väänänen

avasi päivän tekstejä ja kertoi Jeesuksen matkasta kohden pitkäperjantain ristinkuolemaa ja pääsiäisen ylösnousemusta. Kirkollisia tilaisuuksia on viikon aikana runsaasti ja saamme keskittyä miettimään uskon perimmäisiä asioita. on hyvä mahdollisuus pohtia Jeesuksen merkitystä omalle kohdalleenkin!

Palmusunnuntaina Jeesus ratsasti kansanjoukon juhlimana Jerusalemiin, mutta kohta Hänet kuitenkin ristiinnaulittiin. Maallisen elämänsä päätteeksi Jumalan Poika suostui ristille tuskaa kärsien, mutta Raamatun totuuksien valossa vain omalla kuolemallaan Hän saattoi sovittaa meidän syntimme.

Messun päätteeksi rippikoululaiset jäivät oppitunnille, mutta sitä ennen kirkkoherra Väänänen ehti ystävällisesti jututtaa myös muuta kirkkoväkeä.

Kuva ja teksti Tuula Karjalainen

Kotipitäjä luettavissa myös: www.kotipitaja.fi

Kirkkoherra Rainer Väänänen toimi liturgina, saarnasi ja jakoi Herran Pyhän Ehtoollisen.

Suomalaiseen maalaismaisemaan on perinteisesti kuulunut savusauna. Se on sijainnut yleensä erillään muista rakennuksista paloherkkyytensä vuoksi. Nykyäänkin se on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän toisesta rakennuksesta ja 15 metrin päähän tontin rajasta. Tästä syystä se ei yleensä kuulu kaavoitetun alueen rakennuksiin. Savusauna on nimensä mukaisesti pelkän kiukaan omaava sauna, jossa palokaasut kierreltyään saunan sisällä poistuvat yleensä takaseinällä olevan säädeltävän luukun, räppänän kautta ulos tai katolle avoimen hormin kautta. Savusaunoja on rakennettu muodossa tai toisessa tuhansia vuosia täällä pohjoisessa. Pohjois-Euroopan vanhin käytössä oleva savusauna on Matkakoskella Tornionjoen varressa Ruotsin puolella. Sen iän arvioidaan olevan vähintään 500 vuotta.

Savusaunan kiuas on perinteisesti kivistä ladottu kertalämmitteinen palotilan sisältämä kasa saunan oven lähellä.

Nykyään kiuas tehdään myös tiilistä muuraamalla ja siihen käytetään palotilassa tulen kestäviä materiaaleja. Tulipesässä arina ja toisioilman saanti edistää palamista ja vähentää silmiä karvastelevaa kitkua merkittävästi. Kiukaan yhteyteen on usein laitettu pata veden kuumennusta varten. Kuvassa olevassa saunassa veden kuumennus tapahtuu

Löylyistään savusauna tunnetaan

talvella noin tunnin enemmän. Lämmitykseen käytetään pääosin koivuhalkoja, joskin viimeiseen pesälliseen leppä on paras. Jos leppää ei ole käytettävissä, niin tuoheton koivu käy myös.

Löylyistään sauna tunnetaan, on vanha sanonta ja se pitää varmaan paikkansa. Lämmityksen aikana riittävä ilman saanti vaikuttaa löylyjen laatuun merkittävästi. Löylyt ovat kosteat, pehmeät ja löylyveden määrän mukaan myös riittävän kipakat. Savusaunan löylyjen on tutkittu olevan terveelliset niissä olevien oikeanlaisten ionien vuoksi. Saunan sisäseiniin sitoutunut lämpö heijastuu samanlaisena infrapuna säteilynä kuin kaupallisissa infrapuna saunoissa. Löylyjen välillä vilvoittelu kuuluu osana saunomiseen.

Kuvassa oleva sauna ei ole veden ääressä, mutta talvella lumihankea riittää, jos luonnetta kylpijällä on. Vasta on välttämätön osa kylpemistä ja niitä tehdään kesällä varastoon talvea varten. Savusauna kuluttaa lämmityspuita hieman enemmän kuin tavallinen, mutta pesuveden tarve jää vähäisemmäksi puhdistavampien löylyjen vuoksi. Laudeliina ja seiniin koskemisen välttäminen on tae siitä, ettei ihoon tule hiilijalan jälkeä.

Savusaunoja on nykyään vapaa-ajan asunnoilla, metsästysmajoilla ja matkailukeskuksissa. Siitä on tullut ylellisyyttä ja sitähän se on. Savusauna on osoittanut tarpeellisuutensa myös kalliin sähkön säästäjänä.

Kuvassa olevan saunan lämmitys vie kesäaikaan kolme tuntia riittymisaikoineen ja talvella noin tunnin enemmän.Kuva: Eero Aitta.

lauteille nostetuissa ämpäreissä lämmityksen aikana.

Savusaunassa on tärkeänä osana myös löylytila, joka osaltaan tekee saunan löylyistä ne tunnetusti makoisat ja pehmeät ja joista savusauna tunnetaan. Löylytilan täytyy huolehtia kiukaan ilman saan-

nista eli vedosta ja sen vuoksi rakennuksen alaosaan jätetään aukkoja raittiin ilman saantia turvaamaan. Löylytilan välikatto on tiivis, palamattomista materiaaleista tehty, koska siellä lämpötila on korkein ja syttymisvaara suurin. Löylytilan pitää olla riittävän suuri

ja korkea niin, että ilma riittää myös kylpemisen aikana.

Savusaunat ovat yksilöitä ja sen vuoksi niiden lämmittämisen suorittaa vain ko. saunaan perehtynyt henkilö. Kuvassa olevan saunan lämmitys vie kesäaikaan kolme tuntia riittymisaikoineen ja

SoulFun konsertoi paltamolaisille lapsille ja nuorille huhtikuussa

SoulFun-orkesteri on saanut Kulttuurirahaston Kainuun rahastolta kärkihankeapurahan ”SoulFun - rytmimusiikkia syrjäseudun lapsille” -hankkeeseen. Päätavoitteena on tuoda rytmimusiikkia syrjäseudun lapsille ja nuorille sekä herättää kiinnostus musiikkiharrastukseen kainuulaisen SoulFun-orkesterin avulla.

-Pelkästään harrastusmahdollisuuden tarjoaminen ei aina riitä musiikkiharrastuksesta kiinnostumiseen, vaan lapsen ja nuoren tulee kokea kulttuurinen elämys paikan päällä. Suurin osa lapsista ja nuorista ei ole koskaan päässyt

Oulujokilaakson omaishoitajat ry 10 vuotta

Oulujokilaakson Omaishoitajat ry juhli 10-vuotis syntymäpäivää torstaina 23.3. Health&Spassa Rokualla. Mukana oli toistakymmentä jäsentä sekä Omaishoitajaliiton aluevastaava

Yhdistyksen puheenjohtaja

Tarja Kanelius kertoi yhdistyksen historiasta. Yhdistyksen perustamiskirja allekirjoitettiin Vaalassa 11.4.2013. Perustamisjäseniä oli yksitoista

henkilöä Vaalasta ja Utajärveltä. Yhdistys toimii Vaalan ja

Utajärven alueella mahdollistaen omaishoitajille ja heidän läheisilleen vertaistukea, opastusta ja neuvontaa. Toimintaan kuuluu erilaisia retkiä, virkistyspäiviä ja kylpylälomia sekä avustetaan mm. jalkahoidoissa ja hieronnoissa. Näin tuetaan omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista Oulujokilaakson alueella. Yhdistys toimii vapaaehtoispohjalta ja rahoitus toimintaan tulee avustuksina. Aluevastaava Hanna Savela toi Omaishoitajaliiton onnit-

telut ja terveiset. Puheessaan hän kertoi omaishoitajuudesta yleensä sekä hyvinvointialueen tuomista muutoksista, jotka vaikuttavat omaishoitajuuteen. Yhdessä mietittiin mitä toimenpiteitä ja tukea tarvitsisimme, jolla voitaisiin vaikuttaa omaishoitajien hyvinvointiin tässä myllerryksessä. Kymmenen vuotta sitten ja kymmenen vuoden ajan ja myös tänä päivänä yksi suuri epäkohta oli ja on omaishoitajien vapaapäivät. Toivotaan,

että hyvinvointialue Pohde saa tämän epäkohdan korjattua. Omaishoitajista on pidettävä hyvää huolta, että he jaksavat tehdä tätä yhteiskunnalle erittäin arvokasta työtä.

Uudet jäsenet ovat tervetulleita yhdistykseen pienellä vuosimaksulla sekä yritykset ja myös yksityishenkilöt tervetuloa kannattaja jäseneksi! Tiedustella jäsenyydestä voi numerosta 044 242 4294.

Pirjo Itälahti

68-vuotiaiden hyvinvointitapaamisen toimintamallia pilotoidaan ikäneuvolassa

Utajärvellä, Vaalassa ja Muhoksella vuoden 2023 aikana.

Kutsun hyvinvointitapaamiseen saavat portaittain tänä vuonna v. 1955 syntyneet, jotka eivät ole ikäihmisten säännöllisten palveluiden piirissä.

kokemaan suuren orkesterin esiintymistä muutoin kuin median välityksellä, orkesterin koordinaattori Sanna Harju kertoo.

-Haluamme olla alueen toimijoiden tukena rytmimusiikin merkityksen nostamisessa ja harrastukseen innostamisessa.

Soulfun-rytmimusiikkia syrjäseudun lapsille -kärkihanke tuo Kainuun kuuteen kuntaan lapsille ja nuorille 19-henkisen kainuulaisen ammattilaisorkesterin konserttielämyksen. Paltamolaiset lapset ja nuoret pääsevät nauttimaan elämyksestä 6.4.

Hyvinvointitapaamisen tarkoituksena on tukea ikääntyvän hyvinvointia, terveyttä & toimintakykyä sekä auttaa tunnistamaan ikääntymisen tuomia muutoksia.

Hyvinvointitapaaminen on vapaaehtoinen, maksuton ja se voidaan toteuttaa myös etävastaanottona.

Eero Aitta

Särkijärveläisillä Tapio ja Tuula Jurvalla lämpiää savusauna Särkijärven rannalla.

10-vuotisjuhlassa oli mukana toistakymmentä jäsentä sekä Omaishoitajaliiton aluevastaava Hanna Savela.

P itäjän P arhaat

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajotoimisto Heikki Aspegren

Valtatie 11, 91500 Muhos p. 050 4473365 toimisto@heikkiaspegren.fi

* Perunkirjoitukset ja perinnönjaot

* Asunto- ja kiinteistökauppariidat

* Riita- ja rikosoikeudenkäynnit

HAUTAUSPALVELUT

MOOTTORIHUOLLOT JA KORJAUKSET

KAIKKIEN MERKKIEN HUOLLOT JA KORJAUKSET

AMMATTITAIDOLLA

TILITOIMISTOT

TUULILASIKORJAAMOT

LVI-TYÖT

Kotipitäjän Kirppis

 Ostetaan  Myydään  Asunnot

 Työsuorituksia  Annetaan  Sekalaiset

Nykyaikaisten

UTAJÄRVEN

ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

AUTOHUOLTO OY

• Tarkka ja täysin automaattinen.

• Piezo-testit.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissänne!

Lämpötie 6, UTAJÄRVI Simo Paavola 044 562 2701

• Laaja kattavuus. Ruiskutuskuvion näyttö kaikilla paineilla. Selkeä testaustulosten näyttö asiakkaille. Rahan ja ajan säästö.

• Tunnistaa nopeasti vialliset injektorit.

• Henkilöautot ja hyötyajoneuvot.

Nykyaikaisten ruiskutussuuttimien testausjärjestelmä käytettävissä

• Muutkin dieselautojen huollot ja korjaukset.

OULUN

ROMULIIKKEET

Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUN KERÄYSTÄ

• Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut

• Meiltä myös romutustodistukset Meille voi myös tuoda metalliromut, akut, renkaat!

OULUN DIESELHUOLTO OY Hautakorventie

DIESELHUOLTO

OY

Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878. Av. ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Hautakorventie 13 B, OULU. P. 0400 681 898, 045-132 1878 Avoinna: ma-pe 8-17 huolto@oulundieselhuolto.fi | www.oulundieselhuolto.fi

Haluatko ostaa, myydä, vuokrata?

ILMOITA ILMAISEKSI

Kotipitäjän Kirppiksellä!

Lähetä ilmoituksesi: aineisto@kotipitaja.fi tai: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos

Ilmoita ILMAISEKSI tällä kupongilla! Ruksaa osasto ja kirjoita selkeästi tikkukirjaimin. Muista alle omat yhteystietosi! (ei yrityksille)

UTACON OY

Varastotie 9, UTAJÄRVI p. 0400 892 414 www.utacon.fi

Infotilaisuudet Pohteen Talousneuvola -palvelusta

Hyvinvointialue Pohde

tarjoaa Pohjois-Pohjanmaalla

Talousneuvola-palvelua niille, joita oma taloustilanne tai

KOTIPITÄJÄN KIRPPIS

MYYDÄÄN

Kuivia koivuklapeja. 40 litran pussi (n. 30 cm) 7 €, 60 litran pussi (n. 33 cm) 10 €. Maksu käteinen tai kortti. P. 040 57 333 81.

AJONEUVOT

kiinnostaa. P. 040 514 2350.

Ostetaan Solifer Suzuki Pv: n osia: Jalkatapit runkoineen, penkin pehmuste, magneetonkoppa, myös koko epäkuntoinen mopo/osakasa kiinnostaa.

Tarjoa. P. 040 5142 350.

SEKALAISTA

raha-asioiden hoitaminen mietityttävät. Talousneuvolaan voi tutustua Pohteen järjestämissä Talousneuvola tutuksi -infotilaisuuksissa.

Infossa käydään läpi mitä Talousneuvolatoiminta on. Milloin palvelun piiriin kannattaa tulla ja miten Talousneuvolassa voi asioida. Kaikki tilaisuudet ovat samansisältöisiä ja niissä on varattu aikaa toiminnan esittelylle 15 min ja kysymyksille 15 min.

Talousneuvola tutuksi -infotilaisuudet

Perjantaina 31.3.2023 klo

8.30-9.00 Liity kokoukseen

napsauttamalla tästä.

Lähettäjä (nimi ja puhelinnumero)

Seuraava lehti ilmestyy 19.4.2023. Lähetä siihen tulevat ilmoitukset 13.4.2023 mennessä: Kotipitäjä, Valtatie 30, 91500 Muhos tai sähköpostilla: aineisto@kotipitaja.fi, otsikoksi Kotipitäjän Kirppis

Myytävänä hyväkuntoinen Toyota Hiace lyhyt vm. 2009, aj. 240 thkm. P. 0400 580 275.

Ostetaan Mercedes 300d w124 v. 85-95 manuaalivaihteiston KARDAANIAKSELI. Myös halpa 300d varaosa-auto

63 v. mies etsii 50-65 v. kunnollista naisystävää. Puh. 046 953 7152.

Torstaina 13.4.2023 klo

8.30-9.00 Liity kokoukseen

napsauttamalla tästä.

Maanantaina 17.4.2023 klo 9.00-9.30.

Infoihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

TE-palvelujen tehtävät siirtyvät kunnille 2025

Kunnat alkavat hoitaa työnhakijoiden palveluja vuoden 2025 alussa. Uudistuksen yhteydessä työllisyyden kuntakokeilut päättyvät kaikkialla Suomessa.

Kunnat alkavat hoitaa työttömien työnhakijoiden neuvontaa ja palveluja 1.1.2025 alkaen. Samalla nykyiset TE-palvelut lakkautetaan. Kunnille siirtyvät tehtävät vastaavat pääosin TE-palvelujen tarjoamia julkisia työvoima- ja yrityspalveluja.

Myös kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta laajenee. Työmarkkinatuen lisäksi kuntien vastuulla tulee olemaan peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan rahoitus.

Uudistuksen yhteydessä työllisyyden kuntakokeilut päättyvät kaikkialla Suomessa. Kokeilut ajoittuvat vuosille 2021–2024. Kuntakokeilujen asiakkaat jatkavat kuntien

Hyvä lukija

asiakkaina, kunnes heidän palvelunsa siirretään pysyvästi kuntiin 1.1.2025. Kela saa tulevaisuudessa työvoimapoliittiset lausunnot kunnilta

Kunnille siirtyy myös osa TE-palvelujen nykyisistä työttömyysturvaa koskevista tehtävistä. Harkintaa vaativat tehtävät pysyvät valtion vastuulla, ja ne keskitetään KEHA-keskukseen. Uudistuksen jälkeen Kela saa työvoimapoliittisia lausuntoja kunnilta ja KEHA-keskukselta. Kela tekee päätökset työttömyysetuuksista lausuntojen perusteella. Asiakkaan ei tarvitse olla Kelaan yhteydessä siksi, että hänen työnhakupalvelunsa siirtyvät kunnan hoidettavaksi. Jos työttömyys jatkuu, asiakkaan on edelleen täytettävä säännöllisesti työttömyysajan ilmoitus, jonka perusteella Kela maksaa työttömyysetuutta.

Kotipitäjä edistää alueen yhteisöllisyyttä tarjoamalla yhdistyksille, järjestöille ja urheiluseuroille lehdestä ilmaiseksi palstatilaa, jossa ne voivat esitellä toimintaansa.

Yhdistykset järjestävät esimerkiksi kerhoja, retkiä ja tapahtumia. Urheiluseurat tarjoavat liikuntaan kannustavaa matalan kynnyksen toimintaa sekä mahdollisuuksia kilpaurheiluun.

Samoin lehden lukijat voivat kertoa mielensä päällä olevista asioista Lukijalta-palstalla. Sana on vapaa.

Kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen: aineisto@kotipitaja.fi

Vetoomus Oulujokivarren pienkoulujen puolesta

Oulun vanhimman kotiseutuyhdistyksen Oulujoki-Seuran yleiskokous on jo toista vuotta peräkkäin julkaissut julkilausuman Oulujokivarren pienten lasten lähikoulujen puolesta. Samalla se on julkilausuma valtakunnallisesti merkittäväksi tunnustetun kulttuuriperinnemaise-

man tulevaisuuden puolesta. Kulttuuriperinne ja -ympäristö vaatii tekijänsä. Tätä kotiseututietouden, kulttuuriperinteen ja historian sekä arjentaitojen ja tietojen jakamista toteutetaan Pikkaralan koulussa koulumummojen avulla. He jakavat arkeaan kylän lasten kanssa mm. olemal-

la mukana erilaisilla retkillä, koulun juhlissa, järjestämällä vierailijoita koululle, vierailuita kotimuseoon ja moneen muuhunkin lähikohteeseen sekä kauemmaksikin. Koulumummot ovat niitä tärkeitä aikuisia, joilla on aikaa kohdata aina heidän luokseen tulleet lapset.

Sanginsuussa puolestaan pyöritetään talkoovoimin jo paljon puhuttua harrastamisen Suomenmallia. Kotikoulutoimikunta yhteistyössä koulun sekä useiden kumppaneiden kanssa tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden harrastaa koulupäivän jälkeen. Kerhotoiminta on kaikille avointa

Pakina

Infotilaisuus yrittäjille ja palveluntarjoajille

Pahkavaaran

tuulipuistohankkeesta

Järjestämme paikallisille yrittäjille ja palveluntarjoajille esittelytilaisuuden Utajärvellä sijaitsevasta Pahkavaaran tuulipuistohankkeesta Utajärven koulun auditoriossa (Laitilantie 8) keskiviikkona 12.4. klo 16 alkaen. Tilaisuudessa OX2:n projektitiimi kertoo pullakahvien äärellä Pahkavaaran tuulipuiston toteuttamisen aikataulusta sekä paikallisten yritysten mahdollisuuksista tarjota palveluita hankkeen rakennusvaiheessa.

OX2:lta hanketta esittelevät projektipäällikkö Valtteri Paunonen, hankintapäällikkö Pilvi Pirkonen ja rakentamisen projektipäällikkö Eero Länsimäki. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoa Pahkavaaran tuulipuistohankkeesta löydät osoitteesta www.ox2.com/fi/pahkavaara

OX2 kehittää, rakentaa ja hallinnoi tuuli- ja aurinkovoimapuistoja. Olemme energiamurroksen edelläkävijä.

ja maksutonta. Tarjolla on ollut lukematon määrä erilaisia liikuntakerhoja miekkailusta parkouriin, kulttuuria, askartelusta valokuvaukseen ja kokkailuun.

Tätä ja paljon muuta on Oulujokivarren koulujen

Hankehumppaa Suomesta Guatemalaan

Guatemalan valtion opetusministeri oli saanut kiertotietä selville, että pohjoisessa on kansa, joka osaa opettaa lapsiaan. Suomalaiset lapset ovat maailman viisaimpia ja siten oletettavasti opettajat ovat maailman älykkäämpiä. Epähuomiossa ministeri ei katsonut tietolähteensä vuosilukua, mutta eihän sillä ole mitään merkitystä, sillä kuka hullu menestystä itse murentaisi. Ministeri otti yhteyttä suomalaiseen kollegaan opetusministeri Kerttu Koikkalaiseen. Koikkalainen oli hieman ihmeissään, eikö siellä Guatemalassa ole luettu tuoreita lehtiä, mutta vastataan kohteliaasti hänelle ja pyydettäessä lähetetään päivitetyllä ohjeella oleva projektiryhmä viemään opetuksen ilosanomaa Keski- Amerikan lapsille.

Tammikuun alussa Lohjan alakoululle saapui erikoinen kysely, kuka olisi halukas osallistumaan tähän mielenkiintoiseen projektiin ja viemään opetuksen ilosanomaa Guatemalaan. Lohjalainen opettaja Miro Laakkonen jäi hetkeksi miettimään asiaa ”ja miksei, tuumi Miro mielessään”. Miron parisuhde oli päättynyt ja hän kaipasi uusia haasteita elämäänsä. Projektiin tarvittaisiin mukaan talonmies, hammashoitaja, keittäjä, terveydenhoitaja, johtajaksi opetusministeriön virkamies ja kokonainen lapsiper-

he, jota Miro hieman kummasteli, mutta kai viisas opetusministeriö tietää, mitä he haluavat tehdä, viedäkseen tuoreinta suomalaista opetusfilosofiaa Guatemalaan.

Ja niin ison seurueen matka alkoi tammikuun alussa kohti lämpöistä Keski- Amerikkaa. Lentokentällä ryhmä kokoontui ja ryhmääntyi, kuten hienosti sanotaan. Miro opettaja oli hieman varauksellinen, mutta eihän tässä opetusministeriön projektissa mikään voisi mennä vikaan. Eihän?  Matka Finnairin koneella sujui leppoisasti ja Guatemalan pääkaupungin Guatemalan lentokentällä oli kalpeita suomalaisia vastassa arvovaltainen joukko auringon päivittämiä guatemalalaisia.

Mutta, normaali arki työ aloitettiin suomalaisittain täsmällisen jykevästi tammikuun puolessa välissä. Opetusohjelmaa muokattiin suomalaisittain soveltuvaksi eli taideaineet ja liikunta vähennettiin minimiin sekä siirryttiin suomalaiseen opetusohjelmaan, luonnollisesti ruotsin kielen opetus aloitettiin alkeilla. Kaiken lisäksi oppilaille ostettiin kännykät ja niitä piti ehdottomasti käyttää oppitunneilla. Valkoiset hampaat loistaen iloisena hymyilevät lapset riensivät kouluun ja Miro opettajan ammattitaitoiseen huomaan, sillä ammattitaitoa Mirolla oli yllin

kyllin.

Miro itse opetti kolmannen luokan oppilaille matematiikkaa eli yhteen- ja vähennyslaskua, mutta vaikka Miro oli vahvasti opetusministeriön virkamiehen uusinta opetusmetodia vastaan, niin siitä huolimatta Miro painostettiin opettamaan kolmasluokkalaisille derivaattaa matematiikka kylpynä, vaikka suurin osa oppilaista ei osannut vielä laskea yhteenlaskuja. Miron piti myös aloittaa hankehumppaa eli kaikkien opettajien tuli jäädä päivittäisen opetuksen jälkeen tekemään päiväraportti, joka kuului seuraavasti ”vasenkätisten oppilaiden edistyminen verrattuna oikeakätisten oppilaiden edistymiseen suhteessa määrä mitoitettuna opiskelija populaation kokonaisuus lukuun laskettuna. Paikalliset opettajat ystävät olivat ratki riemuissaan päivittäisestä hankehumpasta.

Toisella viikolla alkoi oppilaissa näkyä jo muutoksia. Yskiviä lapsia ja silmistään vetisteleviä entisiä iloisia oppilaita alkoi jäädä pois koulusta, jonkin verran oppimistulokset olivat toki parantuneet, mutta oppilaat eivät olleet niin iloisia ja reippaita. Talonmies tai siis kiinteistönhoitaja Martti Koikkalainen tilkitsi ikkunoita ja muita talon reikiä. Nopeasti projektin rahoilla asennettiin nykyaikainen

ilmastointi ja muuta nykyaikaista SMART Board älytaulua. Mutta, ei Martti osannut oudossa ympäristössä hoitaa koulurakennusta, vaan home alkoi villisti lisääntyä koulun perustuksissa ja vaikka kuinka tiivistettiin ja tilkittiin tuuletusreikiä, niin silti ummehtunut ilma ja home levisi koko rakennukseen. Vaikka kaiken Martti teki Suomen rakennussäädösten ja vihreän siirtymän mukaisesti.

Keittäjä eli ravintoterapeutti Helena Räbinä katsoi ihmeissään oppilaiden nirsoilua, vaikka hän oli tilannut ruokatarvikkeet Suomesta suurkeittiöltä asti ja olipa pidetty useampi kasvispäivä, niin onhan se kumma, että ei ruoka kelvannut oppilaille. Helena teki kaiken opetusministeriön ohjeiden mukaan. Oppilaat olivat siirtyneet paikalliselle grillille syömään ja hakivat herkkuja kukin mistäkin. Hammashoitaja Hilma Valkeisella alkoi olla töitä, sillä paikalliset herkut alkoivat näkyä lasten hampaissa, hammashoitaja teki parhaansa, mutta eihän siitä mitään tullut, hammas taistelun tappio oli varma. Terveydenhoitaja Seija Nuttura mittaili, punnitsi ja tarkkaili viikoittain lasten painoindeksiä, sekä haastatteli oppilaita ja huoltajia, toki suomalaisittain alaikäisten lasten tietoja ei saanut missään nimessä luovuttaa vanhemmille.

arki nykyään - tulevaisuuden historiaa, jota toivomme voivamme tehdä edelleen upeassa lapsiystävällisessä Euroopan kulttuuripääkaupungissamme.

Oulujoki-Seura ry

Suomalaisen perheen lapset Ville ja Sohvi aloittivat sen, minkä Suomessa olivat oppineet. Perinteen mukaisesti Ville ja Sohvi opettivat opetusministeriön virkamiehen käskyn mukaisesti koulukiusaamista ja opettajien häiritsemistä guatemalalaisille lapsille. Paikalliset lapset ja heidän vanhemmat kertoivat kiusaamisesta, suomalaiset vanhemmat eivät olleet moksiskaan, eihän meidän lapset kiusaa ketään, asia painettiin siis villaisella. Liikuntatunnilla ei pelattu kansallislaji jalkapalloa vaan pesäpalloa ja jääkiekkoa ilman luistimia eli sählyä sekä tietenkin pitkän matkan juoksua ja suunnistusta. Tämä oli viimeinen niitti.

Kahden kuukauden päästä paikallisten mitta alkoi olla täysi ja niin pihaan ajoi keskellä yötä musta pakettiauto ja rotevat henkilöt tuuppivat suomalaiset kyytiin ja kaikki vietiin pääkaupungin lentokentälle, josta paluumatka alkoi kohti armasta Suomea. Opetusministeriö asetti Guatemalan projektin salaiseen kansioon, jota ei saanut avata 50. vuoteen.

Sen pituinen se. Tämä tarina ei ole totta.

Kirjailija Asko Lampinen Muhos

Aurinkoista pääsiäisen aikaa!

Huhtikuun silmälääkäripäivät on varattu täyteen. Vapaita aikoja löytyy vielä toukokuulta 11.5. ja 23.5.

NORCAR-PIENKUORMAIMET VAIN HANKKIJALTA

Sähkötyöt ja öljypoltinhuollot p. 050 373 6705

KELLOT KULTA LAHJATAVARAT SILMÄLASIT LELUT

VAALANTIE 18 • 91700 VAALA • (08) 554 1369

Palvelemme ti-to 10-15, pe 10-17, la-ma suljettu

HERKULLINEN KOTIRUOKALOUNAS maanantai-lauantai klo 11-15

Keskiviikko 5.4.

Kukkakaalikeitto g/l, lihapullat g/m, kalaperunalaatikko g/l, paahdettu peruna g/m

Torstai 6.4.

Hernekeitto g/l, lindströminpihvi g/l, seifile g/l, keitinperuna g/m

Perjantai 7.4. 13.80 €

LA 8.4.

KARAOKE klo 18-24

LA 14.4.

DT-KARAOKE MESTARUUSKARSINTA

Kermainen lohikeitto g/l, lihakastike, broilerinpaistikastike g/l, kampelafile g/l, lohkoperuna g/m

Lauantai 8.4. 13.80 €

Chilibataattikeitto, porsaanleike g/l, pangasiusfile g/l, perunamuusi g/l

Tiistai 11.4.

Juureskeitto g/l, paneerattu broilerifile g/l, seifile g/l, riisi g/m

Keskiviikko 12.4.

Paahdettu valkosipulikeitto g/l, lasagne g/l, kalapyörykkä g/l, keitinperuna g/m

AURINKOLASITARJOUS jatkuu vielä huhtikuun! • renkaat • pakoputket • öljynvaihdot • jarrut

Lounas 12,80 € lapset 1 €/ikävuosi 11 v. asti, lounas lauantaisin 13,80 €

Ravintola Ihme

Kajaanintie 1184, Jaalanka, puh. 041 318 1398, av. ma-la 9-17, su suljettu info@ravintolaihme.fi www.ravintolaihme.fi

Uusikaarlepyyssä valmistetut Norcar-pienkuormaimet ovat nyt Hankkijan yksinmyynnissä. Tarjolla on myös Norcarin yli 60 työlaitteen valikoima. TUTUSTU, KOEAJA JA VAKUUTU!

MYYNTI: MIKKO YLITALO P. 010 76 84917

ESA PULSKA P. 010 76 84821

RAUNO HEIKKALA P. 010 76 84705

JOUKO LOTVONEN P. 010 76 84915

JARMO KOSKINEN P. 010 76 84923

HANKKIJA KEMPELEEN KONEKESKUS ZATELLIITINTIE 10, KEMPELE Puh. hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min (alv 24 %)

Aurinkoista Pääsiäistä!

MEILLÄ VAIHDETAAN

– pakoputket – termostaatit – öljyt ja suodattimet – akut – iskunvaimentimet – lohkolämmittimet

• iskarit • ohjauskulmat

– jarruosat – jakohihnat – nesteet – kytkimet – laakerit – kannentiivisteet – nivelet – suojakumit

Nyt on hyvä ja ruuhkaton aika tehdä kesärengaskaupat

Kun valitset kesärenkaiksi Michelinit:

- renkaiden kuluminen vähenee 25%

- säästät polttoainekuluissa 4%

- säästät ympäristöä, co-päästöt pienenevät

UUTUUS!

CROSSCLIMATE2

• Suunniteltu turvalliseen ajoon vaihtelevilla keleillä

• Turvallisuutta aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn

• Pitkä käyttöikä

KATSASTUKSEEN ASENNUSOSAN KAUTTA!

PAKOKAASUTESTIT

Bensa-autot 10 e

Diesel-autot 20 e

OBD-testit 15 e 30 e (sis. pakokaasutestin) Katsastustarkastus

PRIMACY4+

• Kestävämpää turvallisuutta

• Erinomainen jarrutuskyky märillä teillä myös kuluneilla renkailla

• Paras suoja vesiliirtoa vastaan

• Huoletonta ajoa kestävillä renkailla

Advantage Go

• Luotettavaa hallintaa

• Hyvä ajotarkkuus märällä tiellä

• Säästä rahaa

Kajaanin

Asennusosa Oy

l Mainuantie 1, 87100 KAJAANI

l Puh. (08) 626 622, 0400 220 042

l asennus.osa@co.inet.fi l www.asennusosa.fi

EUROOPPALAISET LAATUVANTEET

DEZENT TZ Dark polished

DEZENT TY Silver

Road Performance Laadukas eurooppalainen rengas.

195/65/R15

320e

205/55/R16

340e

7,0x16”

560e

/sarja asennettuna

7,0x16”

490e /sarja asennettuna

Meillä voit maksaa osamaksulla! 30 pv korotonta maksuaikaa!

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi

Sarja asennettuna

Sarja asennettuna