Kotipitäjä Vaali-Extra 2017 by Kustannus Oy Maaseutulehdet

VAALI-EXTRA! KUNNALLISVAALIT 2017

VAALIPÄIVÄ 9.4.

Kotipitäjä POIMI TÄSTÄ VIIME HETKEN VAALIVINKIT!

TÄSTÄ VIIME HETKEN VAALIVINKIT!

Tietoa ja taitoa. Ahkeruutta ja yhteistyökykyä.

Yhdenvertainen kunta

RISTO NUUTINEN

kokemusta - realismia

FL, koulutussuunnittelija varavaltuutettu, tarkastuslautakunnan jäsen Muhos

VELI PAASIMAA kirvesmies kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan vasemmiston puheenjohtaja

www.muhoksenvasemmisto.fi

Pirjo Sirviö

Oulun kaupunginvaltuuteƩu MaakuntavaltuuteƩu HyvinvoinƟlautakunnan pj.

205 Pidetään elämän pelissä kaikki mukana.

Juha Piirala rehtori

Ehdokas maksaa kaikki mainoksensa itse.

Sinua varten, sinua kuunnellen

Jaana PohjolaMalmberg yrittäjä, kunnanhallituksen jäsen, kunnanvaltuutettu

Perussuomalaiset Muhos (sit.)

Sinä päätät!

Jaakko Latvanlehto

Turvallinen tulevaisuus tehdään nyt.

Kirvesmies Teknisen lautakunnan jäsen Varavaltuutettu

Kirsti Airaksinen

sairaalahuoltaja kunnanhallituksen jäsen kunnanvaltuuston jäsen Muhos

000 Ehdokkaan etunimi

titteli tai ammatti toinen mahdollinen rivi kolmas mahdollinen rivi kaupunginosa/kylä

Ehdokkaan sukunimi

Inhimillistä päätöksentekoa!

8.4.2017

Ehdokkaan sukunimi

000 Ehdokkaan etunimi

titteli tai ammatti toinen mahdollinen rivi kolmas mahdollinen rivi kaupunginosa/kylä

000 Ehdokkaan etunimi

titteli tai ammatti toinen mahdollinen rivi kolmas mahdollinen rivi kaupunginosa/kylä

Ehdokkaan sukunimi

MARJA NOUSIAINEN FM, Opettaja, ministeri Pirkko Mattilan avustaja. Mattila suosittelee Oulun valtuustoon

253 Jarmo Markkanen

työpaikan pääluottamusmies, Hydnum Oy kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja

Olen jo vuosia harrastanut eri joukkueissa eri lajeja aina pesäpallosta jääkiekkoon. Olenkin aina uskonut joukkuepeliin ja yhteiseen asioiden hoitamiseen. Siksi haluan päästä nytkin vaikuttamaan muhoslaisten yhteisiin asioihin. Muhoksen on kuntana pystyttävä takaamaan meille asukkaille kunnolliset peruspalvelut. Olenkin pyrkinyt Muhoksen palomiesyhdistyksen puheenjohtajana ja Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen varapuheenjohtajana tekemään osani, jotta kunnassamme olisi turvallista elää ja asua.

Auri Siika-aho matkailupalvelujen tuottaja aurieerika.blogspot.ﬁ 000 Ehdokkaan etunimi

000 Ehdokkaan etunimi

titteli tai ammatti toinen mahdollinen rivi kolmas mahdollinen rivi kaupunginosa/kylä

Ehdokkaan sukunimi

Helsinki

Ehdokkaan sukunimi

ĘåĬŸĜĹĩĜţƴ±ŸåĵĵĜŸƋŅţĀ

Ehdokkaan sukunimi

Joukkuepelaaja henkeen ja vereen!

2 VAALI-EXTRA!

Huoltovarmuus koskee myös sotea Tartuntataudit, kemikaalit tai säteily eivät pysähdy valtioiden rajoille, vaan matkustavat ihmisten, eläinten ja tuulten mukana. Ne ovat näkymättömiä ja yllättävät varautumattoman. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on siksi vastattava tarpeeseen nimeltä terveysturvallisuus ja huoltovarmuus. Se ei voi olla ulkoistettu millekään vaihtuville ja kilpailun sillä kertaa voittaneille yrityksille, vaan sen on oltava olennainen osa yhteiskunnan ja valtion strategiaa ja väestönsuojelua. Kukaan ei vahingossa veräjällä seiso. Elämää suojelevat palvelut on turvattava myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Ennen vanhaan huoltovarmuus tarkoitti esimerkiksi sitä, että apteekeista löytyi jodia tai ruuan ja energian saanti voitiin turvata kaikissa olosuhteissa. Ylivuotista polttopuuta piti olla talossa, ruokaa ja juomaa pahan päivän varalle. Joka kesän kuokkii sitä Jumala ruokkii. Tärkeitä asioita edelleen, mutta maailma ja sisältö muuttuvat. Nyt on tarpeen turvata myös järjestelmät ja prosessit, yhteistyö eri viranomaisten välillä ja digitieto materiaalisen varautumisen lisäksi. Keskinäisriippuvuus lisääntyy ja sitä kautta myös hallinnon alojen välinen yhteistyö. WHO:n ylläpitämä ulkoisten arviointien mekanismi on tuoreeltaan arvioinut Suomea. Monien maiden asiantuntijat tutkivat, kuinka olemme onnistuneet kokonaisturvallisuuden rakentamisessa yhteensä 19 eri teknisen osa-alueen osalta. Arviointi toimii pohjana, kun kehitämme kansallista kokonaisturvallisuutta. Arvion mukaan Suomi on hyvin varautunut terveysuhkiin. Suomessa on laaja poikkihallinnollinen yhteistyö eri viranomaisten välillä, meillä on toimiva lainsäädäntö ja siihen perustuvat käytännöt. Suomen kokonaisturvallisuus on hyvä, kunhan pidämme yllä poikkihallinnollisen työn. Ei kannata Santran lähteä haravoimaan, jos Vikke ei ole vielä sarkaa niittänyt kumoon. Kehitettävääkin löytyi. Sote-ja maakuntauudistus tuo haasteita, joihin pitää pystyä vastaamaan. Kansainväliset arvioijat ihmettelivät, miksi teemme uudistusta, onko joku erityinen ongelma? Vakuuttelut olivat riittävät, kysehän on ennenkaikkea hallinnon uudistamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisältölait säilyvät suurimmaksi osaksi ennallaan. Valtionhallinnon ulkopuolisia toimijoita pitää pystyä sitouttamaan työhön ja se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tiedeyhteisön on otettavaa paremmin koppi terveysturvallisuustyöstä. Kansainvälisen arvioinnin tuloksia tarkastellaan huhtikuussa lähemmin. Niiden perusteella varaudutaan moniin erilaisiin uhkiin entistä paremmin. Suomen pitää pystyä turvaamaan kriisin aikana väestön toimeentulo, peruspalvelut, ympäristöterveydenhuolto sekä lääkkeiden, tarvikkeiden ja laitteiden saatavuus. Sote-palveluiden pitää toimia myös häiriö-ja poikkeusoloissa. Siksi tehdään valmiussuunnitelmat erilaisten riskien ja uhkien varalta. Tämä on tehtävä niin valtion, kunnan kuin maakunnan tasolla. Sitä työtä ei voi ulkoistaa.

Pirkko Mattila kansanedustaja sosiaali- ja terveysministeri

8.4.2017

Paltamo luottaa tulevaisuuteen Valtuustokauden alussa tehdyn pitäjäratekian mukaisesti Paltamossa puhaltavat menestyksen tuulet. Jo toteutuneet ja käynnissä olevat hankkeet tähtäävät Paltamon yleisilmeen ja palvelutarjonnan kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Olemme määrätietoisesti vieneet Paltamoa eteenpäin ja luoneet edellytyksiä kunnan elinvoimaisuuden säilymiselle ja kehittymiselle. Tulevilla investoinneilla luodaan parempaa arkea paltamolaisille ja tuetaan pitäjäratekian mukaisesti elivoimaisuutta. Investointien lisäksi kiinnitetään huomiota myös palveluiden saavutettavuuteen ja uusiin toimintatapoihin.

Hyvinvointikunta Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli muuttuu, mutta toisaalta Kainuun kunnilla on jo pitkäaikainen kokemus ja tietotaito maakuntahallinnon järjestämisestä. Tulevaisuuden kunnassa korostuvat osallistaminen, verkostojen hyödyntäminen ja uudenlaiset kumppanuudet. Kunnassa ei enää puhuta hallinnosta vaan paremminkin kuntalaisten palvelusta. Kunnan tärkeimmät tehtävät ovat koulutus, maankäyttö ja elinvoima sekä paikallisen identiteetin edistäminen. Kuntien kehittäminen ja päätöksenteko tulevat perustumaan aktiiviseen vuoropuheluun päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten välillä. Paltamon

menestyksen ratkaisee toimintakulttuuri, ei organisoitumisen muoto. Hyvinvointikunnan tehtäviksi jäävät kuntalaisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, lasten ja nuorten kasvun tukeminen, sivistys, kulttuuri ja liikunta sekä koulutusyhteistyö. Kuluvan vuoden talousarviossa on jo osoitettu määrärahoja eri toimintojen ja kohteiden kautta hyvinvointityöhön. Tavoitteena on, että kunnan hyvinvointityö on konkreettista kaikenikäisten hyvinvoinnin ja liikunnan tukemista. Tarvitaan myös paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteet.

Opetuspalveluiden osalta on tärkeää arjessa hyvin toimivat varhaiskasvatus-, esiopetus- ja perusopetustoiminta sekä lukiokoulutus ja turvallinen toimintaympäristö. Vapaan sivistystyön merkitys korostuu ja Paltamon kansalaisopisto pystyy vastaamaan tähän hyvin. Kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-ajanpalveluiden osalta tarvitaan uusia avauksia. Kirjastopalveluiden roolia on jo tarkasteltu ja uusia toimintatapoja kokeillaan.

Biotuotetehdas Paltamoon Kainuun Liiton aloitteesta perustettiin tammikuussa 2016 KaiCell Fibers Oy, jonka tavoitteena on toteuttaa biotuotetehdas Kainuuseen. Toteutuessaan tehdas tarjoaa töitä n. 1 000 henkilölle.

Biotuotetehtaalla tarvitaan työvoimaa noin 200 henkilöä ja loput työllistyvät metsänhakkuissa ja kuljetuksissa. Rakennusvaihe työllistää parhaimmillaan yli 1 500 henkilöä. Paltamon kunta luo aktiivisesti edellytyksiä tehdashankkeen toteutumiselle maankäytön ja kaavoituksen osalta sekä kehittää yritysten toimintaympäristöä kehittämishankkeen avulla. Paltamo on saanut kiitosta aktiivisuudestaan ja ripeistä otteistaan sijaintipaikan ja maanomistusasioiden järjestämisessä. Tehdashankkeen ohessa etenee myös kunnan oma varautumissuunnitelma, jolla vastataan kuntapalveluiden tarpeen kasvuun ja toimintaympäristön muutokseen. Paltamon on pystyttävä antamaan lupaus sujuvista kuntapalveluista. Suunnitelmallisuuden ansiosta kehittämistoimia ja investointeja voidaan kohdentaa laajallekin alueelle, tarpeiden ja kiireellisyyden mukaan. Kuluvan valtuustokauden aikana on puhuttu paljon ”Paltamon puolueesta” – päättäjistä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä Paltamon parhaaksi. Tällaista yhteishenkeä ja rakentavaa politiikkaa tarvitaan myös tulevilta päättäjiltä. Kiitos kaikille kuluneesta valtuustokaudesta ja myötätuulta seuraavalle kunnanvaltuustolle ja toimijoille. Pasi Ahoniemi kunnanhallituksen puheenjohtaja

Jottain pittäis valtuuston tehä kun rahat ei ennää riitä Oulussa on tehty laaja selvitys siitä, ketkä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja todella tarvitsevat. Näiden ihmisten kokonaisvaltaisesta palvelujen suunnittelusta on puhuttu tuon raportin valmistumisen jälkeen. Poliittinen paine on suuntautunut näiden kuntalaisten palvelujen tarkkaan suunnitteluun ja päällekkäisyyksien purkamiseen ja näiden ihmisten todelliseen auttamiseen. Edelleen ruoskin tämän asian hoitamista, koska jos halutaan kustannuksia kuriin, niin tätä ryhmää on autettava ja tosissaan. Mielenterveys mm. on vieläkin vaiettu puheenaihe. Siihen liittyvät ongelmat herättävät monia ennakkoluuloja meissä kanssaihmisissä. Mielenterveyden ongelmat koskettavat kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä, joita elämä on kolhinut niin, ettei vain ole enää jaksanut. Ei sen kummempaa. Ei sen mystisempää. Elämä vain on mennyt

niin tiukille, ettei arjesta ole tahtonut enää selvitä. Ja kun niitä ongelmia tulee, kuinka ollakaan, kun ne pahusi pakkaavat tuplaantumaan, Silloin pitää yhteiskunnan herätä ja auttaa. Kaikki tutkimukset osoittavat, että keskittymällä ihmisiin, heidän tarvitsemiin hoitopolkuihin, paneutumalla siihen, että keskitytään perustehtävään ja sen tarvitsemaan henkilöstöön,me kyllä pärjätään. Ajatukset pitää olla palveluissa ja ihmisissä, tarpeettomat hallintohimmelit

on purettava, eikä pidä rakennella uusia johtotason virkoja maakunnan nimissä,. Samalla toimintaan pitää saada mukaan terve maalaisjärki ja ihmisistä välittäminen aidon oikeasti. Ainoat oikeat ja tehokkaat säästötkin syntyvät siinä samalla, kun puretaan päällekkäisyyksiä ja keskitytään perustehtävään. Mitä minä tällä kaikella haluan kertoa? Ehkä päällimmäisin ajatus on se, että kaikesta mahdollisesta ihmiset kyllä selviää. Mutta ei todellakaan selviä yksin. Ihminen tarvitsee rinnalle ihmisen mittaisia kulkijoita, jotka raahaavat mukanaan huomiseen, omista vastusteluista huolimatta. Kun itse haluaisi vain ajan pysähtyvän hetkeksi ja unohduksen tulevan. Ihminen tarvitsee hädän hetkellä vertaistukihenkilöitä, perhettä, omaisia, läheisiä, vanhempia, siskoja, veljiä, serkkuja, ystäviä… Aikaa ei voi pysäyttää, huominen tulee aina. Olen usein pysähtynyt miettimään,

kuinka ihanaa elämä loppujen lopuksi onkaan! Kun pysähtyy, huomaa asioita. Aina löytyy niitä, joilla elämä on mennyt vielä huonommin kuin itsellä. Maailma on täynnä nälästä kärsiviä pieniä lapsia, jotka kuolevat äitinsä käsivarsille, on ihmisiä, jotka eivät enää muista, on ihmisiä, jotka kerjäävät saadakseen itselleen ja perheelleen ruokaa, on ihmisiä… Stanislaw Jerzy Lec, puolalainen runoilija on aikanaan sanonut hyvin: ”Itkin, kun minulla ei ollut kenkiä, kunnes tapasin ihmisen, jolla ei ollut jalkoja.” Jos olisin runoilija, muotoilisin sanonnan itselleni sopivaksi. Se kuuluisi näin: ”Itkin sitä, ettei minulla ei ollut kenkiä. Vasta itkun jälkeen olo helpotti. Silloin minä vasta sen pienuuteni huomasin, kun tapasin ihmisen, jolla ei ollut jalkoja. Pirjo Sirviö SDP, nykyinen kaupunginvaltuutettu Kuntavaaliehdokas

VAALI-EXTRA! 3

8.4.2017

Asukasyhteisöt oululaisten unelmien liikuttaja Kuntapalvelut ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta muutosten edessä. Tulevaisuuden kunta on kuitenkin jatkossakin vastuussa kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Halvimmat terveyspalvelut ovat ennaltaehkäiseviä palveluita lenkkipoluilla, jumppasaleissa ja uimahalleissa. Toimiva pyörätieverkosto, hoidetut ladut, hyvin hoidettu luontoympäristö ja ahkerassa käytössä olevat salit ja hallit mahdollistavat parhaiten aktiivisen arkiliikunnan ja monipuolisen harrastamisen. Oululla on varaa näihin tuottaviin investointeihin. Liikuntapaikkarakentaminen ja kunnossapito ovat investointeja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen vauvasta vaariin ja mummosta muksuun. Liikunnalla on tärkeä rooli oululaisten hyvinvoinnille. Oulu on useilla mittareilla terveysliikunnan mallikaupunki ja sitä roolia tulee edelleen vahvistaa. Jokaiselle oululaiselle on mahdollistettava liikunnan ilo tulotasosta, asuinalueesta ja iästä riippumatta.

Oulun kaupungilla on laaja liikuntapalvelujen tarjonta. Lapsille ja lapsiperheille järjestetään esimerkiksi Kuperkeikka –tapahtumia, hiihto- ja luistelukouluja, vauvauintia ja uimakouluryhmiä. Lasten ja nuorten harrastusryhmille kaupungin tilat ovat lisäksi maksuttomia. Oulussa on tehty hyviä päätöksiä kaupunkilaisten liikuntaan kannustamisessa. Senioriliikuntakortti 65 vuotta täyttäneille oli viime vuonna kovassa käytössä ja käyntikertoja oli lähes 215

000. Työttömien liikuntapassilla oli yli 13 500 käyntiä. Oululaisten ovat uimahallin suurkuluttajia. Tiesitkö, että jokainen oululainen kävi uimahalleissa keskimäärin kuusi kertaa, eli käyntejä oli 1,2 miljoonaa? Asukkaiden muodostama yhteisö voi olla alueensa paras liikuttaja! Liikunta-avustusta voi hakea erilaisille liikuntatapahtumille eri puolilla Oulua. Terveysliikuntatapahtumille voi saada Oulussa avustusta. Liikuntatapahtuma voi toteutua erilaisissa ympäristöissä, vaikkapa asuinalueen kauniissa lähiluontoympäristössä. Luontoliikunta yhdistää hienolla tavalla eri-ikäisiä, eri kuntoisia liikkujia ja tarjoaa liikuntaelämyksen lisäksi iloa luonnon kauneudesta ja rauhasta sekä mahdollisuuden ulkoiluun ja rentoutumiseen. Luonto on monille kimmoke liikkumiseen. Lyhyelläkin liikkumisella luonnossa tiedetään olevan useita terveysvaikutuksia. Metsässä oleskeleminen laskee verenpainetta ja luonto rauhoittaa ja ren-

touttaa hiljaisuuden, kauneuden ja liikkumisen elämysten kautta. Liikunnallinen arki ei aina vaadi rakennettuja ympäristöjä tai kalliita varusteita. Parhaimmillaan luonnossa liikkumisessa yhdistyy kuntoilu, kiireettömyys nuotiotulen äärellä, palautuminen arjessa ja koko perheen kanssa vietetty yhteinen aika. Terveysliikunnan tapahtuma-avustusta myönnetään liikuntajärjestöille ja muille kolmannen sektorin toimijoille terveysliikuntaa edistäviin tempauksiin ja tapahtumiin. Tapahtumien tulee olla kaikille avoimia ja maksuttomia ja toteutua Oulun kaupungin alueella ja yhdelle tapahtumalle avustusta voi saada 400 euroa. Vuoden 2017 tapahtumat ovat osa Unelmat liikkeelle –tapahtumaa. Olisitko sinä yhteisösi kanssa alueesi unelmien liikuttaja?

Kaikkien muhoslaisten parhaaksi

Teuvo

PIKKUAHO

58 Opetuksen ja kulttuurin puolesta - tinkimättömästi

YRJÖ HARJU

kaupunginvaltuutettu, sivistys-ja kulttuurilautakunnan jäsen ja maakuntavaltuutettu

132 Tietoa, taitoa, rohkeutta. Jäälinoja-Rauhio Eeva-Liisa

Tuija Pohjola liikuntaneuvos kunnallisvaaliehdokas (sd.)

ympäristösuunnittelija, hortonomi, yrittäjä Muhos

Utajärveläiset ensin

Ervasti Teuvo eläkeläinen

Holappa Marjukka opiskelija

13 Kujala Mikko sairaanhoitaja

Juntunen Riikka lampuri

14 Leinonen Pirjo

eläkeläinen, myyjä

Kamula Pertti

Korhonen Jaakko

metsäneuvoja

15 Moilanen Ahti liikenneopettaja

puutarhuri

16 Parkkinen Paavo eläkeläinen, linja-auton kuljettaja

Koskinen Anne palvelusihteeri

17 Ohtonen Tero kirvesmies

Positiivisella potiliikalla kunta kasvuun. Kuntalaisten terveyspalvelut omasta kunnasta. Kuntahallinto kunnan voimavarojen mukaan.

4 VAALI-EXTRA!

8.4.2017

Muhoksen keskustan paikallisyhdistyksen ehdokkaat

40 Göransson Gunnar hieroja, eläkeläinen

Heikkinen Antti

Järvitalo Anne

kotiäiti, henkilökohtainen avustaja

tekninen myyjä

47 asiantuntija

61 Rissanen Anneli

farmaseutti, eläkeläinen

Jäälinoja-Rauhio Eeva-Liisa Kemppainen Samuli ympäristösuunnitteluhortonomi, yrittäjä

Myllyniemi Jaakko luokanopettaja

65 Väänänen Rainer

kirkon nuorisotyönohjaaja

Vääräniemi Juhani maaseutuasiamies, agrologi

Jo 62 vuotta rakentavaa kehitystä koko Muhoksen hyväksi

Kansanedustaja Marisanna Jarva

Tulevaisuuden kuntaa rakentamassa Kuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt ja se osoittaa vaalien vilkkautta. Nyt vaalikentillä käydäänkn paljon keskustelua siitä, mistä kaikesta tulevat kunnanvaltuutetut päätämään. Historiallinen sote- ja maakuntauudistus siirtää vuoden 2019 alusta ison osan kuntien perustehtävistä maakunnille. Maakunnat saavat myös erityisesti aluekehitykseen uusia tehtäviä ja resurseja valtiolta. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja niiden suuret kustannusriskit siirtyvät suuremmille harteille, kunnat voivat suunnata voimavarat muihin tehtäviinsä. Kainuussa onkin toteutettu jo kymmenkunta vuotta maakuntamallia, jolla lähipalvelut on pystytty säilyttämään ja niitä kehittämään ja taloudesta myös huolehtimaan: Kainuun sote maksaa tänä keväänä jälleen ylijäämää takaisin kunnille. Maakuntauudistuksen myötä valtio rahoittaa jatkossa sotepalvelut kuntien sijaan. Kuntien roolimuutoksen myötä jokaisella kunnalla

on mahdollisuus kehittyä toivomaansa suuntaan. Tämä edellyttää myös kunnan toiminnan tuomista lähemmäs paikallista yhteisöä. Muutos vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä niin paikallisten yritysten, järjestöjen kuin myös kuntalaisten kanssa. Kuntalaisten aktiivinen rooli omassa lähiyhteisössä on suuressa roolissa: Ketkäpä muut osasi paremmin elinympäristöä kehittää kuin sen asukkaat itse. Mitä laajemmin eri tahot sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja oman elinympäristönsä kehittämiseen sitä paremmin kiinnostuneet toimijat tulevat mukaan tekemään tulevaisuutta. Käynnissä olevissa kuntavaaleissa kuntien uutta roolia aloitetaan muovaamaan. Kuntapolitiikka ei ole rakettitiedettä, vaan valtuustoissa päätetään arjen asioista, jotka koskettavat jokaista kunnan asukasta. Nyt voidaan valita päättäjiksi tekijöitä jotka pitävät oman kunnan puolta sekä kehittävät uusia keinoja ja kenties tekevät rohkeitakin

ratkaisuja vanhoihin ongelmiin. Erinomaisia ehdokkaita on paljon ja valinta on kuntalaisten käsissä. Muistathan että vain käytetyllä äänellä voit vaikuttaa siihen, keitä sinun tulevaisuuden kuntasi päättäjät ovat.

Kansanedustaja Marisanna Jarva sanoo, että maakuntauuistuksen tulon myötä jää kunnilla enemmän aikaa kuntlaisen asioiden hoitamiseen.

Perussuomalaiset ehdokkaat Vaalassa

Esa Hannukainen (sit.) Juhani Heikkinen Yrittäjä, agrologi

Yrittäjä

43 Janne Lampela Eläkeläinen

Toni Härmä (sit.) Yrittäjä

Lajitteluaseman hoitaja

Marika Juka-Lämsä

Taisto Nikkanen Eläkeläinen

Markus Rovio (sit.) Yrittäjä

Turvallinen arki vanhuksille. Omaishoitajista on pidettävä huolta.

Mira Tiikkaja Lähihoitaja

50 Tuula Åhman

Myynnin ammattitutkinto

Juha Karma

Kunta joka edistää yrittäjyyttä, luo myös työtä ja hyvinvointia.

Yksityinen elinkeinoharjoittaja, Äänisuunnittelija, merkantti sisustus/rakennusalan artesaani

44 Kalle Moilanen

42 Paula Kymäläinen

Kirjastovirkailija, liiketalouden opistomerkonomi

47 Jorma Salomaa Yrittäjä, eläkeläinen

48 Jari Suorsa Autonkuljettaja

Tärkeintä on syrjäytymisen estäminen. Toimiva koulu on vetovoimatekijä. Homerakentaminen kuriin. Lapsia syntyy onnelliseen kuntaan.

ANNA ääNESi AKTiiViSELLE uudiSTAJALLE! https://vaalit.perussuomalaiset.fi/alue/vaala

Vaalan Perussuomalaiset ry.

VAALI-EXTRA! 5

8.4.2017

Lisää rahaa, mutta ei veroja Haluan, että Oulu ottaa paremmin paikkansa Suomen kartalla ja aktivoituu puolustamaan itseään muutamassa kysymyksessä tulevalla vaalikaudella. Meille tarvitaan lisää rahaa, ei korkeampia veroja tai palvelujen heikennyksiä. Muuttoliike maalta kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin on kuulemma kuin luonnonvoima, sille ei voi mitään, näinhän meille kerrotaan. Oulu on muuttovoittoalue, mutta nuorten aktiivinen muutto etelän kasvukeskuksiin työn ja opiskelun perässä on myös totta ja sille pitää tehdä jotakin. Helsingistä kuuluu tasaisesti puheita, joissa ihmetellään, miksi kaikki suomalaiset eivät voi asua pääkaupungissa, eihän meitä ole kuin 5,5 miljoonaa. Kuulemma etelä elättää pohjoista ja siirtämällä kaikki suomalaiset Helsinkiin meille saadaan kilpailukykyinen metropoli, joka kisaa maailman muiden metropolien kanssa. Oulussa moni poliitikko on sanonut, ettei halua lietsoa vastakkainasettelua välille Helsinki-muu Suomi. Ongelmana on, että vastakkainasettelua rakennellaan joka tapauksessa, halusim-

me me sitä tai emme. Rakentavalla ja määrätietoisella yhteistyöllä Oulu voi kohentaa asioitaan Helsingistä riippumatta. Kaikki suomalaiset eivät voi eivätkä halua muuttaa kehäteiden varsille. Eivätkä kaikki oululaiset halua muuttaa Oulun keskustaan. Meillä oli kerran itänaapuri, jossa kansalaisten muutto-oikeutta ja oikeutta asua haluamassaan paikassa säädeltiin ja rajoitettiin. Se ei toiminut. Palvelut, tiet, sähköt ja laajakaistat tarvitaan myös kasvukeskusten ulkopuolella. Maa-ja metsätalous, kaivannaiset, teollisuus, matkailu, kalastus ja monenlainen muu toiminta tarvitsevat tekijänsä. Metsähallituksen pääkonttori on Tikkurilassa, mutta tulos tehdään muualla. Valion pääkonttori Helsingin Pitäjänmäellä kerää tuloksen ja voitot, mutta lehmät ammuvat pitkin Suomea. Tässä kohtaa kuulee yleensä epäilyksiä siitä, kuinka meillä ei ole varaa pitää yllä syrjäseutujen palveluja. Miten meillä ennen oli vaikka Suomi oli köyhempi? Joka kylässä oli poliisi tai pari, pankki, Kela ja Verotoimisto, Matkahuolto

ja muutama koulu. Terveyskeskus tai kunnanlääkäri palvelivat ihmisiä ympäri vuorokauden. Yksi ratkaisu on, että haalitaan jostakin lisää rahaa ja Oululla on siihen yksi valtti, matkailu. Matkailu tulee olemaan yksi maailman nousevista trendeistä. Ihmiset matkustavat, yhä useammalla on siihen aikaa, rahaa ja kiinnostusta. Meillä on tarjolla monia sellaisia asioita, joita muualla ei ole: rauhaa, puhtautta, koskematonta luontoa yhdistettynä vakaaseen demokratiaan ja korkeatasoisiin kulttuuripalveluihin. Meillä bussit kulkevat ja lentokoneet lentävät turistit

mukanaan. Tässä on yksi Oulun vahvuus. Kuulemma kiinalaiset turistit ovat löytämässä Suomen ja innostuneet valtavasti. Yksi kiinalainen tuo reissullaan maahan noin 940 euroa, yhteensä kaikki matkailijat käyttivät Suomessa palveluihin ja ostoksiin viime vuonna noin 2,5 miljardia ja käyrä on nouseva. Tulevalla vaalikaudella Oulun päättäjät voivat tehdä paljonkin, jotta Oulusta saadaan kiinnostavampi myös matkailijoiden kannalta. Kaikki turistit ja muutkaan ihmiset eivät halua Helsinkiin, käymään tai asumaan. Oulussa ja Oulun seudulla on monia asioita, joita muualla ei ole. Rakennetaan omaleimaista kulttuuria ja hyvinvointia omista lähtökohdista, yhteistyössä suoraan Euroopan ja pohjoisten lähialueiden kanssa. Meillä on kuulemma sekin ongelma, että pienyritykset ovat hitaita kansainvälistymään. Kaupunki voi auttaa yrittäjiä monella tavalla. Marja Nousiainen opettaja, ministeri Mattilan eduskunta-avustaja, perus-suomalaisten kuntavaaliehdokas

uudistua ja säilyttää kilpailukyky. Elinvoima tarkoittaa jatkuvuuden rakentamista, ominaisuuksia joilla kunta pysyy asuttuna. Elinvoimaisen kunnan vastakohta on näivettyvä kuoleva kunta. Miksi elinvoimapolitiikkaan? Rakennemuutoksen nopeutuessa (digitalisoiminen, kansainvälistyminen) työpaikkoja poistuu ja syntyy uusia kokoajan. Elinvoimainen kunta pystyy synnyttämään uusia työpaikkoja enemmän kuin niitä poistuu. Ihmiset liikkuvat työpaikkojen perässä ja vastaavasti työpaikat ihmisten perässä, jolloin syntyy positiivinen kierre. Muhoksella on mahdollisuus tehdä oma positiivinen pyrähdys ja kääntää Muhos nousuun menneillään olevan investointiaallon mukana, meillä on nyt uudet koulut, päiväkodit ja tilat harrastaa ja uudis-, ja

korjausrakentaminen tulee jatkumaan. Nousu edellyttää meiltä kaikilta työtä ja sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen. Emme voi vain odotella, että muut tekevät ratkaisuja. Päätösten tekemisen taustalla on monen asian summa ja meidän pitää tehdä omat kotitehtävämme kunnolla, koska kilpailemme Suomessa ja Oulun seudulla kaikkien muiden kuntien kanssa emmekä välttämättä vielä ole niin kiinnostava ja ylivoimainen kunta, että yritykset ja ihmiset kisailisivat tänne pääsystä. Elinvoimaisuus edellyttää vahvaa yhteisöllisyyttä, joka tarkoittaa sitoutumista alueeseen, tiiviitä yhteisöjä ja identiteettiä, joka tukee yrittäjyyttä. Olemme jatkossa kaikki eräänlaisia Muhoslaisia yrittäjiä, emme vain kuntalaisia. Kuntien ydinstrategia on ja tulee olemaan tulevaisuudessa elinvoiman vahvistaminen sekä siitä huolehtiminen. Kaikkien kuntakonsernin toimijoiden tulee tietää roolinsa elinvoiman vahvistamisessa. Tällöin on myös tärkeä saada muodostettua kunnan yhteinen tahto, jotta meillä on yhteinen sama päämäärä. Tämän aikaansaamiseksi kunnan pitää mobilisoida ja ottaa mukaan asukkaat, yrittäjät, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt, eli aidosti

Oulun valtuustoon

Tarvitsemme valtuustoon ihmisiä, joiden arvoja ovat tasavertaisuus, suvaitsevaisuus ja heikompien puolustaminen. Iäkkäät ihmiset ovat rakentaneet hyvinvoinnin, josta me nautimme. On panostettava kotihoitoon ja omaishoitajien jaksamiseen. Vanhuksia ei jätetä!

611

teuvo.ukkola@oulunkaari.net, p. 0400-958 854 www.kuntavaaliehdokas.fi/teuvoukkola

Perussuomalaisessa kunnassa kuuluu kuntalaisen ääni

Sanna Repo (sit.) sairaanhoitaja

Tuija

POHJOLA OSAAN - VÄLITÄN - TEEN NÄYTTÖÄ ON!

188

ÄÄNESTÄ TUIJA JATKAMAAN VALTUUSTOSSA!

www.tuijapohjola.net

Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan Hei Muhoslaiset. Nyt ollaan historiallisen kuntavaalin kynnyksellä. Sinulla äänestysikäinen kuntalainen on yksi päivä aikaa vaikuttaa siihen miten kotikuntasi asioita tulevalla nelivuotiskaudella hoidetaan. Vain äänestämällä voit vaikuttaa. Viimeinen äänestyspäivä on sunnuntaina 9.4.2017. Tulevan kunnan tärkein tehtävä on elinvoiman kehittäminen. Kuntien ei tarvitse pian enää murehtia siitä, että erikoissairaanhoidon pitkien laskujen vuoksi joudutaan nostamaan veroprosenttia, ottamaan lainaa tai tekemään säästöjä. Kunta, päättäjät voivat etsiä roolia uudella tavalla. Kunta, päättäjät voivat keskittyä nykyistä enemmän työllisyyden ja elinvoiman kehittämiseen. Mitä elinvoima on ? Elinvoima on sitä, millainen ”pöhinä” kotikunnassamme Muhoksella on. Siihen kytkeytyvät mm. työllisyys, koulutus, tekniset-, ja vapaa-ajan palvelut ,ympäristö ja se, että päätöksiä saadaan aikaiseksi. Sellaisessa kunnassa halutaan asua ja vanheta. Elinvoima on tahtoa ja kykyä, sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua eli kehittää, synnyttää uutta, toimeenpanna ja saavuttaa asioita. Elinvoima on kyky

Teuvo Ukkola

Reuna-alueiden puolustaja

JANNE KOSKELA Päättäjäksi Pikkaralasta

kaikki toimijat, koska kukaan ei pysty yksin elinvoimaisuutta edistämään. Näin tulevaisuudessa Muhos on yksi teollisuus-, yrityskeskittymistä, johon asukkaat ja yritykset haluavat ja uskaltavat rakentaa tulevaisuuttaan. Mitä tämä edellyttää kunnalta? Sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöä, joilla on käytössä toimivat järjestelmät, riittävät työkalut toteuttaa elinvoimaisuutta, yhteistyötä hallintokuntien välillä sekä kunnossa olevia toimintatapoja. On oltava myös halua kehittää ja vahvistaa kuntaa palveluiden järjestäjänä ja tuottajana myös kuntalaista ajatellen. Edellytysten luomisen keskiössä on hyvä keskusteleva poliittinen kulttuuri, joka kykenee tekemään nopeita ja elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä ja merkittäviä ratkaisuja tehokkaasti ja olemaan niiden päätösten takana uskova. Hallinnon tulee olla toimiva ja tulevaisuuteen uskova sekä näkemyksellinen. Hyvä, toimiva ja menestyvä eli elinvoimainen kunta on yrittäjän ja kuntalaisen paras kumppani. Eeva-Liisa Jäälinoja-Rauhio ympäristösuunnittelija hortonomi Muhos

241 Uudelleen valinnalla kokemusta päätöksentekoon

Petri Holm

vanginvartija, sosionomi, kunnanvaltuutettu ja hallituksen jäsen sekä Muhoksen perussuomalaisten ja valtuustoryhmän Pj.

5 Anna äänesi ihmiselle jolla on positiivista energiaa, lujaa tahtoa ja mahdollisuus vaikuttaa Vaalan asioihin!

Miia-Kristiina PaaKKari

6 VAALI-EXTRA!

8.4.2017

Luotettava, yhteistyökykyinen

Gunnar Göransson

+ÅSKFTUZLTFOWBMWPKB ZSJUUÅKÅ FMÅLFMÅJOFO

VASEMMISTOEHDOKKAAT UTAJÄRVELLÄ

Raili Kokko lähihoitaja

Carina Läntinen rakennusinsinööri, rahoitusneuvoja

45 Toivo Perttunen yrittäjä

Ahti edelleen ääniharavaksi

46 Eero Väisänen eläkeläinen

Kotipitäjä JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet Toimitusjohtaja Raimo Klasila KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, 91500 Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kaksi kertaa kuukaudessa JAKELUALUE: Muhos, Utajärvi, Vaala, Paltamo sekä Oulusta Maikkula, Knuutilankangas, Iinatti, Heikkilänkangas, Madekoski, Sanginsuu, Pikkarala, Peräkylä ja Lapinkangas TAITTO: Joutsen Media Oy / Reeta Parkkinen JAKELU: Oulu Suorajakelu Oy ja Posti Oyj PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

Julkaisija: Kustannus Oy Maaseutulehdet

Toimitusjohtaja: Muhoksen Yrittäjien

YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila jäsenyritys Toimitusjohtaja ja päätoimittaja Raimo Klasila, p. 050 567 9757 Myyntineuvottelija Satu Kantojärvi, p. 045 127Osoite: 7383 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi Valtatie 30, 91500 Muhos aineisto@maaseutulehdet.fi, www.maaseutulehdet.fi

15 Ahti Moilanen liikenneopettaja

Utajärven perussuomalaiset

Jakelu: Oulun Suorajakelu Oy ja Posti oyj Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani www.maaseutulehdet.fi aineisto@maaseutulehdet.fi

Virkistysuimala Puikkari nauttimaan Puikkariin! Tule nauttimaa an olostasi Virkistysuimala rkistysuimala P Puikk Pui Pu karii ariin! n!

Puikkarin aukioloajat

Pääsiäisen aukioloajat

maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai

to pe la su ma a m

12.00-20.00 6.15-20.00 12.00-20.00 6.15-20.00 12.00-18.00 12.00-18.00 12.00-18.00

13.4 14.4 15.4 16.4 17.4

Vauvauinti

6.15-18 suljettu 12-18 12-18 12-18 suljettu sul jettu

Lauantaisin klo 11-12.Tervetuloa! Huom! Ei vauvauintia la 15.4!

Tulevaisuuden Vaalassa pitää olla uudistumista ja yhteishenkeä Kuntakentän murros ja muutos jatkuvat. Kunnan tilinpäätöstä valmisteltaessa sote- ja maakuntalaki ovat eduskunnan käsittelyssä ja valinnanvapauslainsäädäntö sekä kasvupalvelulaki lausunnoilla. Vaikka emme voi olla täysin varmoja siitä, miten kunnan rooli ja elinvoiman edellytykset muuttuvat, suuntaamme kuntana jo vahvasti tulevaisuuteen. Vuoden 2016 puolella käynnistimme kunnan laajan hyvinvointikertomuksen valmistelun ja uuden kuntastrategian laadinnan. Myös kunnan hallintosääntö ja luottamushenkilöorganisaatio uudistetaan. Erinomainen tulos kolmatta vuotta peräkkäin, erikoissairaanhoito haasteena Vaalan kunta tekee kolmatta vuotta peräkkäin erinomaisen tuloksen. Vuoden 2016 tilikauden ylijäämä oli noin 740 000 euroa. Hyvästä tuloksesta huolimatta joudumme nyt ja jatkossa tekemään isoja valintoja, joilla pidämme tulot ja menot tasapainossa sekä vältämme lisävelkaantumisen. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Paunakalliota lainatakseni, vielä ei ole jakovaran aika. Taloudellinen taantuma, väestön ikärakenteen muutokset ja valtionosuuksien leikkaukset ovat edelleenkin läsnä ja kuntamme toimintaympäristön haasteena. Vaalan kunnan toimintakulujen kokonaismäärä vuonna 2016 oli n. 26,4 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli n. 556 000 euroa (2,2 prosenttia). Toimintakulujen kasvua selittää erikoissairaanhoidon toteuma 5,35 miljoonaa euroa, joka on 737 000 euroa budjetoitua suurem-

pi. Erikoissairaanhoidon kulut kasvoivat vuodesta 2015 10,4 %:a. Kasvu on todella suuri ja tällaisia kasvuprosentteja kunnan talous ei kestä jatkossa. THL:n ikävakioidun sairastavuuskerroin on Vaalassa keskimääräistä korkeampi ja vaalalaiset ovat tarvinneet hoitoa. Haluan kuitenkin muistuttaa, että ihmisten omilla valinnoilla on myös merkitystä. Omasta terveydestä kannattaa huolehtia, koska se parantaa elämänlaatua. Vaikka erikoissairaanhoidon kulut, kuten koko sote on siirtymässä maakunnan vastuulle vuoden 2019 alusta, kunnille jää edelleen kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Vaalan kunnan alueella toimivien yritysten toimintaedellytykset ovat hieman parantuneet

EK:n tammikuussa tekemän suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannenäkymät seuraavalle puolelle vuodelle ovat jonkin verran aiempaa valoisammat. Yleisen suhdannetilanteen arvioidaan vähitellen kohentuvan. Vaalan kunnan alueella toimivien yritysten toimintaedellytykset ovat hieman parantuneet, mutta haasteita on työvoiman rekrytoimisessa ja rahoituksen saamisessa investoinneille. Usealla yrityksellä on uudistus- ja kasvuhaluja. Tämä on erittäin myönteinen merkki. Yritykset ovat olleet halukkaita lähtemään mukaan myös Kasvua Kainuuseen -hankkeeseen. Matkailuyritykset ovat aktiivisesti mukana Geopark-verkostossa. Matkailun osalta kaipaamme kuitenkin uusia toimi-

joita ohjelmapalveluihin. Selvää on, että alan kasvu edellyttää yksityisiä investointeja alueelle. Jatkossakin yrityksille tulee tarjota kehittämispalveluita lähellä. Innostavassa elinvoimakunnassa on lupa uudistua ja kokeilla Henkilöstömuutokset ovat läsnä jatkossa yhä useammin eläköitymisen myötä. Uuden henkilöstön rekrytointiin pitää panostaa ja samalla säilyttää eläkkeelle siirtyvien osaaminen organisaatiossa. Tällaisessa tilanteessa usein myös jäävien työntekijöiden tehtäväkuvat ja roolit työyhteisössä ovat muutoksessa. Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta, Vaalan kunta on pystynyt turvaamaan kuntalaisilleen hyvät peruspalvelut lähellä. Tehty työ talouden tasapainottamiseksi on mahdollistanut itsenäisenä kuntana jatkamisen. Pienissä ja väestöön menettävissäkin kunnissa tulee olla uskoa tulevaisuuteen ja halu kehittää kuntaa strategisesti. Se millainen Vaala on tulevaisuudessa, ratkaistaan osin kansallisesti, kun päätetään tulevaisuuden kunnan roolista ja tehtävien jaosta maakunnan kanssa. Isompi rooli on kuitenkin sillä, millaiseksi itse haluamme Vaalan rakentaa. Tulevaisuuden kuntaa rakennetaan nyt. Vaalalla on erinomaiset mahdollisuudet erottua alueen kunnista Oulujärven kuntana, jossa vapaa-ajan mahdollisuudet ja hyvät lähipalvelut tekevät arjesta sujuvaa. Innostavassa elinvoimakunnassa on lupa uudistua ja kokeilla. Myönteinen yhteishenki vie kuntaa yhteisönä eteenpäin. Tytti Määttä Vaalan kunta

Koulu kuuluu kaikille Kuinka peruskoulu muutti minua? Olin 60-luvun alkuvuosina ainoa 13 luokkatoveristani, joka lähti keskikouluun. Tämä ei ollut kouluvastaisuutta, vaan pienen syrjäkylän rahallinen mahdollisuus toteuttaa lapsen oppimismahdollisuuksia. Oma tahtoni oli niin kova, että isäni aikoi vaikka kerjätä rahat koulukustannuksiin: kyyditys, kirjat, ruoka ja lukukausimaksut. Kannoin huonoa omatuntoa siitä, että lähes kaikki luokkatovereistani olisivat kyvyiltään selviytyneet keskikoulusta ja myöhemmin lukiostakin. Lukion jälkeen oli mielessäni monia ammattihaaveita, mutta peruskoulun tulo pohjoiseen vaati opettajia lisää

ja niin minäkin ylioppilaana aloitin opettajan työt Muonion kirkonkylällä. Tämän vuoden jälkeen päätös oli selvä: minusta tulee opettaja. Miksi? Kaikki lapset varallisuudesta riippumatta pääsivät kouluun, joka takasi keskikoulun vastaavuuden ja jatko-opiskelumahdollisuudet. Enää ei ollut koulunkäynti rahasta kiinni, vaan kyvyt ratkaisivat. Peruskoulun myötä opiskelutyyli alkoi muuttua ja kehittyä, uudet värikkäät oppikirjat, englanti, matematiikan uudet tuulet jne. Kaikki tämä suorastaan innosti nuorta pohjoisen poikaa paneutumaan entistä lähemmin uuteen koulumaailmaan. Historian tunneilla keskusteltiin, äi-

dinkieli monipuolistui, piirustus sai kuvataide nimen jne. Minuun vaikuttivat myös uudet tuulet: opettajien täydennyskoulutukset ja yhteistyö vanhempien kanssa. Nyt satsattiin myös opettajien valmiuteen kohdata lapset eri työskentelymuodoissa täydennyskoulutuksen avulla. Opettajille järjestettiin säännöllisesti seminaareja pedagogisten valmiuksien kehittämiseksi, uusien oppisisältöjen oivaltamiseen jne. Itse koin vanhempien kohtaamisen oppilaiden asioiden parissa suorastaan innostavaksi. Vanhempainiltoihin tuli niin isiä kuin äitejäkin runsaasti. Keskustelujen ja tiedottamisen ohessa nautittiin

pullakahvit. Ovi oli avattu yhteistyölle ja se jatkuu. Kaikki nämä kokemukset ovat olleet tärkeitä rakennuspuita omassa elämässäni. Voin sanoa, että ilman peruskoulua en olisi se, mikä tällä hetkellä olen. Yrjö Harju

VAALI-EXTRA! 7

8.4.2017

Paltamon yrittäjien puheenjohtaja Reijo Moilanen

ITE HARTIKAINEN HINAA

Kunnan ja yrittäjien yhteistyö on rakentavaa Paltamon yrittäjien puheenjohtaja Reijo Moilanen sanoo, että Paltamon Yrittäjät ry tekee nykyään hedelmällistä ja tiivistä yhteistyötä kunnan kanssa. Moilasen mukaan yhteistyötä myös koko ajan tiivistetään, kun kuntien perustehtävistä iso osa siirtyy maakuntien kontolle. Tosin kunta ei tulevaisuudessakaan voi suoranaisesti rahoittaa yrityksiä, mutta se voi luoda hyviä edellytyksiä yrityksille ja niiden sijoittumiselle esim. kaavoitusten ja markkinoinnin muodossa. Tähän työhön on Paltamossa viime vuosina panostettu. Kunnassa toimii kehitysjohtaja Anu Tervonen, jonka apuna työskentelee tällä hetkellä Kari Heikkinen. Heidän tehtävinään on etsiä uusia yritysideoita ja edistää yritysten sijoittumista ja niiden kehittämistä kunnan alueella. Reijo Moilanen pitääkin tärkeänä, että kunnassa tehdään työtä uusien yritysten saamiseksi ja jo olemassa olevien pysymiseksi kunnassa, koska juuri niiden avulla voidaan kuntalaisten hyvinvointia kohentaan. Moilanen uskoo, että vaikka sote- ja maakuntauu-

Paltamon Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Motorec -yrityksen johtaja Reijo Moilanen pitää kunnan ja yrittäjien välisiä suhteita hyvinä. Hänen mukaan kunta on tehnyt tiivistä yhteistyötä yrityssektorin kanssa. Hän uskoo sen yhteistyön vain tiivistyvän, kun iso osa kuntien perustehtävistä siirtyy maakunnille.

distus vie ison osan kuntien perustehtävistä maakuntien kontolle, niin työtä kunnalla riittää. Näin kunnat pääsevät entistä paremmin omil-

la toimillaan vaikuttamaan siihen, millainen kunta on asua ja elää. Kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy

TEURAJÄRVI - Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus lähellä kotia - Turvallinen toimintaympäristö kouluissa ja kaduilla - Yrittäjäystävällinen matkailu- ja bisneskaupunki - Mahdollisuus valita asuinpaikka maalta tai kaupungista - Hyvät liikuntamahdollisuudet - Toimiva joukkoliikenne - Lähiruokaa ja palveluja

+ insinööri, M.Eng., B.Sc. + kyberturvallisuusasiantuntija + kaupallinen koulutus + suurperheen isä + opettajaopiskelija

48I

www.teurajarvi.net

MAKSAJA: PAREMPI OULU LAPSIPERHEILLE

Perheille Paras.

MYÖS RASK AAN K ALUSTON SIIRROT

KARI J.

maakunnille, voivat kunnat miettiä joustavammin strategisia valintojaan ja omia vahvuuksiaan sekä ottamaan huomioon kuntalaisten toiveet ja tarpeet. Moilanen uskoo, että Paltamossa kunnan ja yrittäjjien yhteistyö tulee tiivistymään entisestään, kun sotepuolen asiat siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnalle. Reijo Moilanen ei sano muutosten vaikuttavan Kainuussa uusien kuntaliitosten syntyyn, ei ainakaan Paltamon osalta, jossa kunnan tulos oli viime vuonna reilut 623.023 euroa ylijäämäinen ja pitkäaikainen velkakin lyheni reilulla miljoonalla. Moilasen mukaan hyvään kuntatuloksen on päästy tekemällä järkeviä päätöksiä, jotka näkyvät nyt ylijäämänä. Hänen mukaan Paltamon tulevaisuus näyttää myös valoisalta, varsinkin jos nyt suunnittelun alla oleva Biotuotetehdas saadaan kuntaan. Sen tulo vähentäisi huomattavasti työttömyyttä ja lisäisi palvelutasoa. Lisäksi positiiviset vaikutukset ulottuisivat koko Kainuuseen. PM-media/Paltamo

040 160 16 16

POHJOIS-POHJANMAA

Pietan Puotilla ti-su

KAIKKI TUOTTEET

-18%

Puoti avoinna sunnuntaina 9.4. klo 12-16

Tarjoamme T

VAALI-KAHVIT V Sunnuntaina Puotilla vierailee S myös sosiaali- ja terveysm ministeri Pirkko Mattila m

PIETAN PUOTI

Valtatie 11 Muhos | Puh. 044 721 1210 | Ma-ti 12-17, ke-pe 12-18, la 10-14

Seuraava Kotipitäjä ilmestyy 19.4.

Muhoslaista naisenergiaa valtuustoon!

Pirkko Mattila

Hilkka Kiesilä

sosiaali- ja terveysministeri, FM

nuorisotyöntekijä, hum.kand.

Jaana Pohjola-Malmberg (sit.)

Anu Plaketti sairaanhoitaja

yrittäjä, kunnanvaltuutettu ja hallituksen jäsen

Sanna Orttenvuori Sanna Orttenvuori

parturi-kampaaja, yrittäjä

19 Heidi Pöykiö

hallintosihteeri suunnitteluassistentti

Perussuomalaisessa kunnassa kuuluu kuntalaisen ääni.

Sanna Pohjola (Repo) (sit.) Sanna Pohjola (Repo)

palvelujohtaja

sit.

8 VAALI-EXTRA!

Toimittajalta

Valta on nyt äänestäjällä Sunnuntai-iltana tiedetään kenet äänestäjät halusivat päättämään tulevina vuosina kuntien asioista. Valtakunnalliset ennakkokyselyt eivät luvanneet suuria muutoksia puolueiden välisissä voimasuhteissa. Kuntakohtaisesti merkittäviä muutoksia saattaa hyvinkin tapahtua riippuen paikallisesti merkittävistä ja kiistanalaisista asioista. Myös ehdokasasettelulla on paikallisesti vaikutusta. Onnistuneella kokoonpanolla on mahdollisuus houkutella nukkuvia ja liikkuvia äänestäjiä vetovoimaisten ehdokkain taakse. Keskiviikkoiltana käyty puheenjohtajien tv-tentti ei tuonut paljon uutta. Koko vaalikampanjan ajan esillä olleet asiat saivat puheenjohtajat jälleen kerran intoslinjalle ja puhumaan toistensa päälle. Oli ajettu tiukasti asemiin jo aiemmin, eikä niistä juoksuhaudoista juuri peräännytty. Gallupkyselyt ovat ennakoineet kolmen suurimman kuntapuolueen kamppailevan hyvin tasaisesti. Joissakin mittauksissa kokoomuksen, keskustan ja demarien kannatuslukemat mahtuvat yhden prosenttiyksikön sisään. SDP on kasvattanut kannatustaan oppositiossa ja se on pitkin talvea pitänyt gallupien ykköspaikkaa. Vaalien lähestyessä demarien kannatus on hieman hiipunut ja kokoomus on kiilannut ykköspaikalle. Kokoomus oli edellisten kuntavaalien voittaja 21,9 prosentin kannatuksella, mutta siitä se on tullut reilusti alaspäin. Nyt kannatusta luvataan gallupeissa 19,7 prosenttia ja siitä demarit jää muutaman kymmenyksen. Pohjois-Pohjanmaan valtapuolue keskusta on kolmas aivan demarien tuntumassa. Kolmen suuren jälkeen perussuomalaiset ja vihreät käyvät tiukkaa kisaa neljännestä paikasta. PS sai viime kuntavaaleissa 12,3 prosenttia äänistä. Nyt kannatus on gallupeissa noussut 11 prosentin pintaan, mikä on selvästi parempi kuin monet mittaustulokset eduskuntavaalien jälkeen. Vihreät sai neljä vuotta sitten 8,5 prosenttia äänistä, nyt luvataan 12 prosentin kannatusta. Perussuomalaiset uskovat kannatuksensa vaaleissa päihittävän gallupit. Vihreät ovat yleensä saaneet gallupeissa paremman tuloksen kuin vaaliuurnilla. Viidenneksi suurin on Vasemmistoliitto, jonka kannatus on pysytellyt kahdeksan prosentin tuntumassa. Ilkka Hietala

8.4.2017

Jokaisella on vapaus valita asuinpaikkansa Suomen perustuslaissa todetaan, että Suomen kansalaisella on vapaus valita asuinpaikkansa. Tätä vapautta tulee vaalia erityisesti Oulussa, joka on pinta-alaltaan suuri kaupunki. Oulun rikkaus on mahdollisuus valita asuminen kaupungin ytimessä tai maaseudun rauhassa. Palvelut tulee olla kaikkien saatavilla. Myös kaupungin reuna-alueiden asukkaille. Palveluiden saavutettavuus on kuntaliitoksen myötä huomattavasti heikentynyt, koska vastoin poliittisia lupauksia on palvelut siirretty kohti kaupungin keskustaa. Palveluiden saavutettavuutta voidaan parantaa riittävällä joukkoliikenteen palvelutasolla. Jokaiselle ovelle onnikka ei voi kurvata, mutta jokaisen kylänraitin läpi se voi ajaa. Palvelut voidaan tuoda kumipyörien päällä sinne, missä kysyntää riittää. Helppokäyttöisillä mobiilisovelluksilla nuoremmat kuntalaiset voivat hoitaa päivittäisiä asioitaan. Kaupungin tarjoamien palveluiden yhdenvertaisuudessa tulee ottaa huomioon erityisesti heikom-

massa asemassa olevat lähimmäiset. Lapsille tulee tarjota mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen mahdollisimman lähellä omaa kotia, homevapaissa tiloissa. Koulutien on oltava riittävän turvallinen. Senioreille kotona asuminen mahdollisimman pitkään on kaikilla mittareilla mitattuna paras vaihtoehto. Kotona asumista tulisi tukea, sillä se tuo säästöä myös kaupungin kassaan.

Omaishoitajien asemaa parantamalla tuetaan kotona asumista. Kaavoittamalla joustavammin kaupungin reuna-alueita, tarjoamme mahdollisuuden monen unelman toteutumiseen. Kesken tulevan valtuustokauden noin puolet kuntien vastuista ja budjetista siirtyy maakuntahallinnolle. Velat jäävät kunnille. Kunnille jäävistä vastuista ja kuluista noin puolet koostuu sivistys- ja kulttuuritoimista. Tulevilla valtuutetuilla suurin vaikutusvalta tuleekin kohdistumaan varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukiohin, ammatilliseen koulutukseen sekä liikuntapaikkoihin, kulttuuria unohtamatta. Sosiaali- ja terveysasiat eivät ole kuntavaalien kannalta kovin kiinnostava aihe, mutta korostuu alle vuoden kuluttua käytävissä maakuntavaaleissa. Tarkoi-

tus on tarjota jokaiselle yhtäläiset palvelut lompakon paksuudesta riippumatta. Suurinpana huolena näen työ- ja elinkeinoelämän vastuiden siirtymisen maakuntahallinnolle. Paras asiantuntemus on paikallisesti, joten toivoa sopii resurssien jakautumisen eri kunnille myös tulevassa mallissa. Työ ja yrittäminen lisää toimeentuloa sekä hyvinvointia. Kunnan tulee pystyä houkuttelemaan yrityksiä tarjoamalla avaimet käteen palveluja yrittäjäksi haluaville tai yritystään laajentaville. Parhaassa tapauksessa kuntaan halutaan tulla yrittämään muualta Suomesta tai ulkomailta. Kuntalaisten hyvinvointia lisäävät hyvät harrastusmahdollisuudet. Mikäli kunta panostaa matalan kynnyksen liikuntapaikkoihin, maksaa investointi itsensä moninkertaisesti takasin. Esimerkiksi frisbeegolfkentän perustamiskulut ovat vain muutamia tuhansia euroja.

Jari-Pekka Teurajärvi (kesk.), Oulu

VAALI-EXTRA! 9

8.4.2017

Marja-leena Kemppainen

facebook.com/leena.kuha www.leenakuha.fi

327 LEENA KUHA

Vihreän Liiton perustajajäsen

“JALAT MAASSA”-YHTEISTYÖTÄ JA HARKINTAA KOTIKAUPUNGIN RAKENTAMISEEN

Vihreät 291-390 Mainoksen maksaa tukiryhmä.

Yhdessä voimme vaikuttaa!

TERVEYDENHOITAJA AMK TYÖNOHJAAJA STOry

499

Vaalitulosta kunnioitettava Tavoitamme 100.000 koƟtalouƩa kahdesƟ viikossa

Oulu, Oulunsalo, Kempele, Haukipudas, Kiiminki, Ii, Tyrnävä, Muhos, Liminka, Lumijoki, Ylikiiminki, Pudasjärvi

Pyydä tarjous tarvitsemallesi jakelumäärälle!

Puh. 044 737 0331, 044 737 0337 suora.jakelu@oulu-suorajakelu.fi 刀䄀䄀䠀䔀一吀䔀䄀吀吀䔀刀䤀攀猀椀琀琀㨀䄀刀䴀䄀匀䨀⸀ 倀唀䰀䰀䄀一洀愀愀渀欀甀甀氀甀琀樀攀爀洀甀琀栀礀欀攀爀爀礀琀琀瘀猀猀 猀攀椀欀欀愀椀氀甀猀猀愀

Kulunut valtuustokausi alkaa olla lopuillaan ja on uusien kuntavaalien aika. Omasta puolestani voin todeta, että yhteistyö valtuustoryhmien kanssa on sujunut hyvin. Tulevaisuudessakin kunnan asioita viemme parhaiten eteenpäin keskustelemalla, toisten mielipiteitä kuunnellen ja kunnioittaen. Myös oman mielipiteen vapaa ilmaiseminen ilman vahvaa puoluekuria omanpuolueen arvoja kunnioittaen on ensiarvoisen tärkeää. Vaaleihin ja demokratiaan kuuluu myös äänestystuloksen kunnioittaminen. Muhoksen Perussuoma-

laisten - ja valtuustoryhmän puheenjohtajana haastanmuut Muhoksella kuntavaaleihin osallistuvat puolueet avoimeen ja reiluun politiikantekoon äänestystulosta kunnioittaen. Demokratian toteutumista ja äänestystulosta kunnioittaen sitoudumme, ettemme ennen, emmekä jälkeen vaalien tee sitovia sopimuksia ryhmien kesken, vaan toimimme vaalituloksen äänimäärien mukaan, vaalitulosta kunnioittaen. Tätä esitän, ettei kävisi samoin kuin edellisten kuntavaalien jälkimainingeissa. Haastan myös teidät äännioikeutetut kuntalaiset

vaaliuurnille, nyt on teidän aikanne vaikuttaa. Kuntalaisia kuunnellen, demokratiaa kunnioittaen Petri Holm, Muhos

Olemme liittyneet -rengasketjuun!

Kauttamme nyt

䔀一匀䤀ⴀ䤀䰀吀䄀㨀䬀䔀㈀㠀⸀㘀⸀㈀㄀㜀䬀䰀伀㄀㠀

䴀甀甀琀攀猀椀琀礀欀猀攀琀㨀倀䔀㌀ ⸀㘀⸀ 䬀䰀伀㄀㠀 ⴀ 䰀䄀㄀⸀㜀⸀ 䬀䰀伀㄀㘀 ⴀ 匀唀㈀⸀㜀⸀ 䬀䰀伀㄀㘀 ⴀ 䬀䔀㔀⸀㜀⸀ 䬀䰀伀㄀㠀 ⴀ 倀䔀㜀⸀㜀⸀ 䬀䰀伀㄀㠀䰀䄀㠀⸀㜀⸀ 䬀䰀伀㄀㘀 ⴀ 匀唀㤀⸀㜀⸀ 䬀䰀伀㄀㘀 ⴀ 䬀䔀㄀㈀⸀㜀⸀ 䬀䰀伀㄀㠀 ⴀ 倀䔀㄀㐀⸀㜀⸀ 䬀䰀伀㄀㠀 ⴀ 䰀䄀㄀㔀⸀㜀⸀ 䬀䰀伀㄀㘀 ⴀ 匀唀㄀㘀⸀㜀⸀ 䬀䰀伀㄀㘀

䰀䤀倀唀吀㄀㔀갠 ⴀ 刀夀䠀䴀쐀嘀䄀刀䄀唀䬀匀䔀吀㨀刀愀愀栀攀渀吀攀愀琀琀攀爀椀渀琀漀椀洀椀猀琀漀Ⰰ 㐀㐀ⴀ㌀㈀㐀㤀㔀㠀Ⰰ 琀漀椀洀椀猀琀漀䀀爀愀愀栀攀渀琀攀愀琀琀攀爀椀⸀ǻ 䔀一一䄀䬀䬀伀䰀䤀倀唀吀㨀刀愀愀栀攀猀愀氀椀渀氀椀瀀甀渀洀礀礀渀琀椀Ⰰ 欀椀爀欀刀愀愀栀攀猀愀氀椀渀氀椀瀀甀渀洀礀礀渀琀椀Ⰰ 欀椀爀欀欀漀欀愀琀甀㈀㠀Ⰰ 㤀㈀㄀刀䄀䄀䠀䔀 ⠀㈀⸀ 欀爀猀⤀ 㐀㐀ⴀ㐀㌀㤀㌀㈀㌀㜀Ⰰ 氀椀瀀甀渀洀礀礀渀琀椀䀀爀愀愀栀攀⸀ǻ 䄀瘀漀椀渀渀愀愀爀欀椀猀椀渀欀氀漀㄀ ⴀ㄀㜀

䬀礀猀礀琀愀爀樀漀甀猀琀攀愀琀琀攀爀椀瀀愀欀攀琀椀猀琀愀䠀漀琀攀氀氀椀刀愀愀栀攀渀䠀漀瘀椀渀欀愀渀猀猀愀

renkaat kilpailukykyiseen hintaan! Kysy tarjous! Muhoksen Autohuolto

Sepäntie 3, teollisuusalueella, P. 040 533 8967 www.autofit.fi

10 VAALI-EXTRA!

8.4.2017

MUOVIPUTKIPONTTOONIT Â&#x2C6; Laituri- ja lauttaponttoonit nopeasti ja edullisesti. Â&#x2C6; MeiltÃ¤ myÃ¶s valmiit laiturit, laiturilautat ja saunalautat. [[[ Â¾SEXWT GSQ TYL FLOATING SYSTEMS PRODUCTION OY I TyÃ¶pajantie 6, 95410 Tornio puh. +358 40 511 5723 I reino.lauri@gmail.com I [[[ Â¾SEXWT GSQ

8.4.2017

VAALI-EXTRA! 11

VAALI-EX-

8.4.2017

Pirkko Mattila kansanedustaja, sosiaali- ja terveysministeri

UUDISTUVA JA ELINVOIMAINEN MUHOS

Esteettömyys ja maksuton varhaiskasvatus ovat tahdon asia

195

RAUNO HEKKALA Onnikalla pitää päästä liikkumaan ihmisten tarpeitten mukaan joustavasti ja halavalla Katso muut teesini: http://kuntavaaliehdokas.fi/raunohekkala/ Rauno on Ratkaisu p. 044 526 8509 rauno.hekkala@outlook.com

Janne Honkanen, sit. opiskelija

Jouni Koskinen

käytönvalvoja, eläkeläinen

SDP-Oulu

Erja Repo-Tervonen

537

varhaiserityisopettaja omaishoitaja

83 Jarmo Markkanen

Utajärveläiset ensin

Eli Elinvoimainen nvoimainen jja a mu mukava Muhos

Ku Kurimus Petri P 10

Yrittäjä Muhoksen Muh yrittäjien hal hallituksen jäsen

mattotyöntekijä, pääluottamusmies

Minna Nieminen

omaishoitaja, kotiäiti

PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA 86

Pasi Perkiö

lähihoitaja, luottamusmies

Tapio Siekkinen

toiminnanjohtaja, eläkeläinen

Matti Tervo, sit. mattotyöntekijä

Muhoksen Sosialidemokraatit

Pertti Kamula

metsäneuvoja Utajärvi

”Vielä ehtii, älä nuku. Anna hyvä tasaluku”

Muhoksen Keskustan kunnallisvaaliehdokkaat

40 Göransson, Gunnar hieroja, eläkeläinen

49 Kemppainen, Samuli asiantuntija

41 Haapasalo, Pertti

komisario (evp), hallintotieteen maisteri

42 Heikkinen, Antti tekninen myyjä

43 Huovinen, Riitta emäntä, yrittäjä

Hyvärinen, Katri

Jurvanen, Eija

Järvitalo, Anne

Jäälinoja-Rauhio, Eeva-Liisa

Karhumaa, Timo

palveluohjaaja, sosionomi

kotiutushoitaja, sisustussuunnittelija

kotiäiti, henkilökohtainen avustaja

ympäristösuunnittelija, hortonomi, yrittäjä

lääkintävahtimestari

Leinonen, Juhani

Leinonen, Olli-Pekka

Leinonen, Tuula

Lohilahti-Mällinen, Päivi, yrittäjä

Myllyniemi, Jaakko

Nurkkala, Teemu

Ojanperä, Harri

Viitala, Juho

Väänänen, Rainer

Väänänen, Väinö

ammatillinen opettaja

yrittäjä

myyjä

Pikkuaho, Teuvo

Pusula, Helka-Mirjami

Riekki, Kristiina

Rissanen, Anneli

agrologi, maaseutuasiamies

Kvist-Kärkkäinen, Satu, sosionomi,

Vääräniemi, Juhani

67 67

58 mv., eläkeläinen

sosionomi, erityisopettaja

68 Väätäjä, Minna kotiäiti

sairaanhoitaja yamk

farmaseutti, eläkeläinen

yrittäjä

62 Tihinen, Sirkka perhepäivähoitaja

Tuomaala, Leena lähihoitaja

luokanopettaja

yrittäjä

kirkon nuorisotyönohjaaja

ekonomi, projektipäällikkö

mv., eläkeläinen