Maa Elävä
seutu Maaseudun puolesta
Elävä Maaseutu -lehti nro 3 MAALISKUU 2013 • LEHTI LUETTAVANA MYÖS NETISSÄ: www.maaseutulehdet.fi
SUIHKUSTA STAGELLE
n e i s s ja tan malle l i a a m
silinja tterilinja s n a T • kitea k i i s u • M ulinja • Laul ilö- ja k inja • Henotokuvausl mu .2013 t 19.8 a v a k l a Linjat uosi 37 ov sv u t yhtei a Luk a s , i s käytyä tä! Linjan 6 lisäpistet haussa
Haku suoraan Keski-Pohjanmaan Opistoon 30.4. mennessä.
Lisätietoja www.kpopisto.fi 044 7250 722 tai 040 8085 035
Opistontie 1, 68300 Kälviä www.kpedu.fi/kpopisto
VAIHDOKIT Myös osamaksu/rahoitus
MB E 320 CDI Avantgarde autom.....-05 25.900 Audi A4 1.9 TDI Avant..........................-04 8.850 Toyota Avensis 1.8 VVT-I, ml. 140 tkm -01 7.650 Volvo S60 2.4i....................................-01 6.350 Nissan Almera 1.8i, ml. 143 tkm........-02 5.950 Volvo S40 2.0i Turbo..........................-01 5.950 Ford Focus 1.6i, ml. 195 tkm.............-04 5.350 Volvo S80 2.4i, ml. 252 tkm...............-99 5.350 MB 180 C 1.8i, aut., ml. 262 tkm.......-96 4.450 Opel Astra 1.6 HB, ml. 148 tkm, ilmastointi...........................................-01 4.250 Volvo V40 1.6i.....................................-01 3.950 Opel Astra 2.0i HB Sport....................-99 2.950 Peugeot 306 2.0 HDI..........................-99 1.950 Traktorit/työkoneet: Massey Ferguson 165S siisti......-76 6.500 Valmet 502 E hyväkuntoinen.......-77 6.950 Pieni etukuormaaja Valmetin sovitteilla......................................... 2.250 2 kpl auroja, yms. Moottorikelkat: Yamaha Venture 700 Triple, siisti ...................................................-99 3.650 Myös maa-alueet ja rantatontit. Hitsaustyöt/katsastushuollot.
RENKAAT JA RENGASTYÖT EDULLISESTI! AUTON PESUT JA VAHAUKSET.
AUTO- JA KONEPIHA MOILANEN p. 0400 536 937, Ämmänsaari, Ämmänkatu 7 ja Piispajärvi, myös ilt. ja viikonloppuisin
www.autojakonepiha.com
Suomen Turvahallinta Oy puh. (08) 522 0280 www.turvahallinta.fi
2
NRO 3 MAALISKUU 2013
Hallituksen kehyspäätöksillä kasvusysäys maaseudun elinkeinoille Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kannustaa hallitusta hyödyntämään suomalaisen maaseudun kasvumahdollisuudet puolivälin kehysriihessään. MTK odottaa hallitukselta maaseudun yrittäjien tuloja, kannattavuutta ja sosiaaliturvaa parantavia toimia tuloleikkausten ja elinkeinoihin kohdistuvien veronkiristysten sijaan. Tuoreen tutkimuksen* mukaan 84 % suomalaisista haluaa jatkossakin kotimaista ruokaa. Suomalaista 64 % pitää maataloustukia tarpeellisina viljelijöiden toimeentulon turvaamisessa ja vain 8 % vastustaa niitä. Laadukas kotimainen ruuantuotanto kohtuullisin kuluttajahinnoin ei ole mahdollista ilman vähintään nykyisen tasoisia tukia. Tukien merkitys maataloustuottajien toimeentulon turvaamisessa on kasvanut, koska tuottajien markkinoilta saama osuus elintarvikkeiden kuluttajahinnasta on pienentynyt jatkuvasti ja samaan aikaan tuotantokustannusten nousu on heikentänyt tuotannon kannattavuutta. Vuosina 2012 ja 2013 kansallisesta tuesta on jo leikattu yhteensä 53 milj. euroa. Valtiontalouden kehysriihipäätöksessä vuosille 2013 - 2016 lisäleikkaukset ovat yhteensä 59 milj. euroa. Kansallisen tuen taso alenee siten jo näillä päätöksillä reilut 110 milj. euroa eli peräti viidenneksen vuoden 2011 tasosta. Ensi vuonna
maa- ja puutarhataloutta uhkaa lisäksi 20 milj. euron kustannusten nousu energiaveropalautusten vähennyksen vuoksi. Hallituksen on nyt kannettava vastuunsa suomalaisen ruuantuotannon jatkuvuudesta ja viljelijöiden jaksamisesta, jotta suomalaiset saavat jatkossakin tutkitusti** Euroopan puhtainta ruokaa. MTK edellyttää, että uusia leikkauksia ei tehdä ja jo päätettyjä leikkauksia kohtuullistetaan. Päinvastoin EU-tukien vuosittaista alenemista on kompensoitava lisäämällä kansallista rahoitusta.Hallituksen on neuvoteltava EU:n komission kanssa jatko Etelä-Suomen kansallisille maataloustuille. Tämä on Suomen maatalouden näkökulmasta hallituksen keskeisin ja vaativin tehtävä. Onnistuminen EU-neuvotteluissa ei ole mahdollista, mikäli tukijärjestelmälle ei turvata riittävää kansallista rahoitusta. Hallitus on ulottanut leikkauksia ja kustannusten nostoja maatalousyrittäjien eläke-, lomitus- ja luopumistukijärjestelmiin. MTK pitää näitä kohtuuttomina ja kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun vastaisina. MTK korostaa, että puumarkkinoiden toimivuutta ja maatalouden kilpailukykyä ei saa heikentää pääomatuloverokannan nostolla, kiinteistöveron laajentamisella maa- ja metsätalousmaahan tai metsätilamaksulla.
Viljelijätukien sähköinen haku alkoi Viljelijätukien päätukihaku alkoi 19.3. klo 8.00 ja päättyy 30.4. klo 23.59 osoitteessa https://vipu.mavi.fi. Jo helmikuun alusta asti verkossa on voinut tallentaa tietoja viljelykasveista ja tehdä karttakorjauksia.
Vipu-palvelu on uudistunut Viljelijän verkkoasiointipalvelu Vipu https://vipu. mavi.fi uudistui tänä keväänä. Palvelusta näkee nyt aiempaa helpommin eri vuosien lohko- tai maksutiedot yhdessä näkymässä. Myös tukioikeuksien seuranta helpottuu, kun niiden voimassaoloa sekä omistuksen ja hallinnan siirtoja voi seurata palvelussa kätevästi.
Elävä Maaseutu JULKAISIJA: Kustannus Oy Maaseutulehdet KÄYNTIOSOITE: Valtatie 30, Muhos POSTIOSOITE: PL 78, 91501 Muhos ILMESTYMINEN: Kerran kuukaudessa JAKELU:
Vipu-palveluun voi kirjautua pankkitunnuksilla ja nyt myös mobiilivarmenteella. Viljelijä voi halutessaan valtuuttaa esimerkiksi neuvojan täyttämään hakemuksen puolestaan. Sähköiseen tukihakuun pääsee Vipu-palvelun etusivulta ja palvelussa voi seurata, mitkä lomakkeet on jo palautettu ja mitä ei.
kiehtoihin liittyviä puutteita ja siten vähentävät tilan riskiä joutua valvontaan. Vipuneuvojalta viljelijä saa alustavan arvion tilalle maksettavista tuista ja maksuaikatauluista. Lisäksi se ilmoittaa hakemattomista tuista, joihin viljelijä on oikeutettu. Vipuneuvojan voi avata Vipu-palvelun vasemmasta sivupalkista.
Vipuneuvojalta vinkkejä tukihakuun Vipuneuvoja on hyvä apu tukihaussa. Vipuneuvoja on Vipu-palvelussa oleva työkalu, joka antaa tilakohtaisia yhteenvetotietoja ja sähköiseen tukihakuun liittyviä vinkkejä. Vipuneuvojan tarkisteet auttavat viljelijää löytämään tu-
Kunta neuvoo tukihaun käytössä Viljelijätuet on voinut hakea sähköisesti vuodesta 2009 lähtien, ja hakutavan suosio on noussut vuosi vuodelta. Sähköinen tukihaku on saanut käyttäjiltään erittäin positiivista palautetta. Viime vuonna noin 45 prosenttia
jaetaan joka kerta kaikkiin talouksiin ILMOITTAJA! Muhoksella, Vaalassa, Otathan kaiken irti Utajärvellä sekä säännöllisestä osassa Oulun jättijakelustamme! kaupunkia jokivarressa.
Pohjolankatu 16 B 20 Kajaani
Mahdollisuus myös posliinihampaista. Ajanvaraukset sopimuksen mukaan.
Sivunvalmistus Jaana Heiskari
Lehteä jaetaan pohjoissuomalaisiin yrityksiin, koneurakoitsijoille sekä vahvojen maatalouspitäjien maatilatalouksiin
Otathan kaiken irti säännöllisestä jättijakelustamme!
P. 622 616
PAINO: Suomalainen Lehtipaino Oy
JÄSENYRITYS
Suomen maatiloista haki tuet sähköisesti. Apua Vipu-palvelun käyttöön saa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Jokaisella maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella on sähköisen tukihaun asiantuntija, jolta saa apua käyttöoikeuksiin, hakemusten täyttämiseen ja lähettämiseen sekä sovelluksen käyttämiseen liittyvissä ongelmissa. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen tukihaku@mavi. fi. Sähköpostiin vastataan virka-aikana sekä aikaväleillä 15.–30.4. arkisin klo 9–21 ja viikonloppuisin klo 9–15 sekä 15.–17.6. arkisin klo 9–21 ja viikonloppuisin ILMOITTAJA! klo 9–15.
YHTEYSTIEDOT: Raimo Klasila Janne Halonen Olavi Määttä Toimitusjohtaja ja päätoimittaja: Raimo Klasila Luettavana myös verkossa ilman salasanoja ja tunnuksia puh. 050 567 9757 osoitteessa: www.maaseutulehdet.fi Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383
Myyntineuvottelija Olavi Määttä puh. 045 632 6995
Faksi: (08) 340 521
Lisäksi lehti on jaetaan joka kerta luettavana netissä, kaikkiin talouksiin ilmaiseksi ilman Muhoksella, Vaalassa, tunnuksia ja Utajärvellä sekä salasanoja osassa Oulun osoitteessa kaupunkia www.maaseutulehdet.fi jokivarressa. OTA YHTEYTTÄ! Lisäksi lehti on Yhteystiedot luettavana sivullanetissä, 2 ilmaiseksi ilman tunnuksia ja salasanoja osoitteessa
3
NRO 3 MAALISKUU 2013
Korutonta kertomaa toimeentulo-ongelmista
Tilastokeskuksen julkaisemasta Toimeentulotilastosta käy ilmi, että vuonna 2011 oli maassamme 704 000 pienituloista henkilöä. Pienituloisuuden raja oli tuolloin 13 640 euroa kulutusyksikköä kohden. Toisin sanoen yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen tulonsa ovat alle 1 140 euroa kuukaudessa. Edellisen vuoden pienituloisuusraja oli reaalisesti 70 euroa matalampi. -Enemmistö pienituloisista kansalaisistamme on työelämän ulkopuolella olevia. Ylivoivaisesti suurin ryhmä ovat maamme eläkkeensaajat, joita on pienituloisista noin kolmannes, kertoo Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko. Kaikista pienituloisistamme puolet on yksinasuvia. Koko
väestöstä heitä on viidennes. Pienituloisuusriskit ovat selvästi korkeammat 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden keskuudessa kuin muulla väestöllä. Vuonna 2011 väestöstämme 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli 425 000. Heistä peräti 27,6 prosenttia eli 118 000 henkilöä oli pienituloisia. Koko väestöä katsottaessa pienituloisten osuus vuonna 2011 oli 13,2 %. -Vuonna 1995 oli yli 75-vuotiaista pienituloisia 15,6 % ja tuon jälkeen on ryhmään tullut lisää keskimäärin 9 000 pienituloista henkilöä vuosittain. Yksin asuminen lisää köyhyysriskiä myös ikääntyvillä: ikääntyneistä yksin asuvista 45 prosenttia oli vuonna 2011 rahatuloon perustuvan pienituloisuusrajan alla. Hieman yli puolet 75-vuotiaista asuu yhden hengen talouksissa.
-Köyhyysvaje, joka osoittaa kuinka paljon keskimäärin pienituloiselta väestöltä puuttuu tuloja, jotka nostaisivat heidät juuri pienituloisuusrajalle, oli 15,1 prosenttia eli 170 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden. Huomenna alkavassa hallituksen kehysriihessä on tehtävä päätöksiä jolla tuota köyhyysvajetta saadaan kurottua umpeen. Maamme eläkkeensaajien taloudellinen tilanne vaatii tasokorotusta kansaneläkkeeseen. Se helpottaisi myös pientä työeläkettä saavien taloudellista tilannetta, koska samalla nousisivat ne eläketulon rajat, jonka päälle pientä työeläkettä saava vielä saisi kansaneläkettä. Sitä kautta taas yhä useampi pienituloinen eläkkeensaaja saisi helpotusta elämäänsä, vaatii toiminnanjohtaja Kokko.
Kalkitus kannattaa aina Viimeisen kymmenen vuoden aikana kalkitus määrät ovat selvästi pudonneet. Kasvinviljelyssä on kuitenkin muistettava perusasiat. Ensimmäisenä peltolohkolla on hoidettava kuntoon vesitalous, ja seuraavana pellon pH. Kun nämä asiat ovat ”hanskassa” voidaan lohkolta odottaa määrällisesti ja laadullisesti kunnon satoa. Ostoravinteiden hintojen nousun myötä kunnolla hoidetun kalkituksen merkitys on edelleen korostunut. Jotta kasvit pystyvät hyödyntämään maahan annetut ravinteet tehokkaasti, on pH:n oltava oikealla tasolla. Nurmikasveille suositellaan viljavuustutkimuksen mukaista hyvää tasoa eli leimat tulisi olla vihreällä. Pitkäaikaisissa kokeissa on todettu, että kun ph-lukua nostetaan 0,4-0,6
ph-yksikköä, vaikutus rysatoon on lähes 10 %. Peltomaan happamoituminen on monen tekijän yhteisvaikutusta, osin luontaista osin ihmisen toimien aiheuttamaa. Tämän takia kalkituksen tulisi kuulua jokaisen tilan viljelyrutiiniin. Suunitelmallinen kalkitus perustuu lohkokohtaiseen viljavuustutkimukseen. Ph-lukua kannattaa nostaa viljavuusluokittain (0,4 pH-yksikköä kerrallaan) tällöin pystytään pitämään kustannukset kurissa ja usein jo yhden viljavuusluokan nosto on riittävä. Kalkkilaji ja -määrä valitaan nykyisen pH-luvun, maalajin ja multavuuden, Ca- ja Mg – lukujen ja viljeltävän kasvin perusteella. Huomioon tulee kuitenkin ottaa kalkin kustannus pellolle levitettynä. Kalkituksen hinta per
hehtaari muodostuu kalkista kuljetuksesta ja levityksestä. Mitä kauemmaksi tehtaalta mennään sitä suuremmaksi rahdin osuus kasvaa. Em. ehtojen perusteella valittu kalkilaji saattaa olla niin kaukana tilalta että rahtikustannuksen takia on syytä kuitenkin valita lähimmän tehtaan lähinnä sopivin kalkkilaji. Rehunurmien kalkitus on järkevintä hoitaa aina kun nurmi perustetaan. Tällöin nurmikasvusto pystyy kierron aikana hyödyntämään kalkituksen ja pH- pysyy hyvin oikealla tasolla. Nurmien kalkituksessa tulee myös aina muistaa, että kalkituksen avulla pystytään pitämään huoli rehun kalsiumin ja magnesiumin tasapainosta. SMA Mineral Oy Myyntipäällikkö Kimmo Hirvikallio
Satovahinkokorvaukset 22.3.2013 alkaen Maaseutuvirasto maksaa vuonna 2012 viljelmille tapahtuneista satovahingoista korvaukset 22.3.2013 alkaen. Korvauksia maksetaan noin 1 600 tilalle. Korvausten kokonaismäärä on noin 9 miljoonaa euroa. Satovahinkokorvausta haettiin yhteensä noin 56 400 hehtaarilta, mikä on noin 2,4 % koko viljelyalasta. Suurin osa vahinkoalasta oli viljaa, mutta suurimmat vahingonkorvaukset maksetaan perunanviljelijöille. Ruokaperunan koko viljelyalasta 20 prosentille haettiin satovahinkokorvausta. Sato tuhoutui osittain 21 400 hehtaarilta ja täysin 35
000 hehtaarilta. ELY-keskusten alueilta suurimmat satovahingot olivat PohjoisPohjanmaalla 9 500 hehtaaria, Etelä-Pohjanmaalla 6 600 hehtaaria, Pohjanmaalla 5 700 hehtaaria ja Hämeessä 5 600 hehtaaria. Vahinkoja aiheuttivat erityisesti viime kesän ja syksyn rankat ja pitkään jatkuneet sateet sekä niistä aiheutuneet tulvat. Omavastuun ylittävästä satovahingon määrästä korvataan viljelijälle 90 %. Viljelijän omavastuu on 30 % viljelmän normisadon arvosta. Normisadon arvo lasketaan alueen keskimääräisten satojen perusteella vahinko-
vuotta edeltäviltä vuosilta. Satovahinkokorvauksesta vähennetään myös muualta mahdollisesti saadut korvaukset. Vahingon arvo on laskettu vähentämällä viljelmän normisadon arvosta saadun sadon arvo. Saadun sadon arvon laskemisessa käytetään vahinkovuoden keskimääräisiä myyntihintoja. Korvattavien kasvien satovuoden 2012 myyntihinnat olivat korkeampia verrattuna edeltäviin vuosiin lukuun ottamatta ruokaperunaa ja nurmikasveja. Vahinkovuoden korkea myyntihinta pienentää viljelijälle maksettavaa korvausta.
Luomun myynti nousi yli 200 miljoonaan euroon
Maa Elävä
seutu Maaseudun puolesta
Maaseudun puolesta!
Ilmoitus Kotipitäjässä tavoittaa kaikki! Kotipitäjä -lehden
JÄTTIJAKELU
kaikkiin kotitalouksiin ja nyt myös yrityksiin MUHOKSELLA, VAALASSA ja UTAJÄRVELLÄ!
sekä:
Maikkulaan, Knuutilankankaalle, Iinattiin, Heikkilänkankaalle, Madekoskelle, Sanginsuuhun, Pikkaralaan, Peräkylään ja Lapinkankaalle! Toimitusjohtaja ja päätoimittaja Raimo Klasila puh. 050 567 9757
Myyntineuvottelija Janne Halonen puh. 045 127 7383
Myyntineuvottelija Olavi Määttä puh. 045 632 6995
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@maaseutulehdet.fi, aineisto@maaseutulehdet.fi www.maaseutulehdet.fi
Kesäharjoitteluohjelmat sovittu palvelualoille Palvelualojen ammattiliitto PAM on sopinut työnantajaliittojen kanssa koululaisten Tutustu ja tienaa – kesäharjoitteluohjemasta. Sopimuksiin tehtiin pieniä päivityksiä, jotka selkeyttävät edelleen harjoittelun pelisääntöjä. Tulevaa kesää koskevasta koululaisten kesäharjoitteluohjelmasta PAM sopi Kaupan liiton, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa:n, Kiinteistöpalvelujen ja Apteekkien Työnantajaliiton kanssa. Sopimusten mukaisia harjoittelijoita on palvelualojen työpaikoilla erittäin merkittävä määrä, kun yksistään kaupan alalle odotetaan jopa 10 000 koululaista kahden viikon harjoitteluun. Sopimusta kesäharjoitteluohjelmasta päivitettiin palkan ja sisällön osalta. Kahden viikon harjoittelujakson palkka on 335 euroa. Lisäksi sopimusmääräyksiä tarkennettiin ja sopimusten mukana on nyt työsopimuslomake, joka harjoittelijan tulisi työnantajan kanssa täyttää. - Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää koululaisia helpolla tavalla työelämään. Haluamme myös, että koululaiset perehtyvät samalla työelämän pelisääntöihin, kuten työsopimuksen solmimiseen, toteaa PAMin 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo. PAM on tehnyt työnantajaliittojen kanssa myös nuoria koskevat työllistämissopimukset. - Olemme saaneet toimialoittain työnantajaliittojen kanssa kerättyä nuorten työelämään pääsyä helpottavat asiat sekä nuorten työllistämisen perusteet. Pidän työnantajaliittojen kanssa tehtyä työtä erittäin tärkeänä ja sillä on vaikutusta nuorten työllistymisen edellytyksiin, sanoo Ylitalo.
Suomen luomumarkkinat kasvoivat lähes neljänneksellä viime vuonna. Pro Luomu ry:n arvion mukaan luomutuotteita myytiin 202 miljoonalla eurolla vuonna 2012, mikä oli 24 % enemmän kuin edellisvuoden 163 miljoonaa euroa. Arvio perustuu kaupparyhmiltä kerättyihin tietoihin viime vuoden myyntiluvuista. Luomun myynti kasvoi elintarvikkeiden kokonaismarkkinoita selvästi ripeämmin, sillä päivittäistavarakaupan keskimääräinen vuosikasvu oli viime vuonna 5,3 %. Kasvun myötä luomun markkinaosuus nousi 1,6 %:iin, kun se vuonna 2011 oli 1,3 %. Luomun kysyntä keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudulle, jossa luomun markkinaosuus oli 2,5 %:n luokkaa. Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila on hyvin tyytyväinen lukuihin. Hän toteaa, että tällä vauhdilla saavutetaan alan kasvutavoite eli luomun myynnin nostaminen 330 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä. — Kuluttajat valitsevat luomua puhtauden, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin sekä läpinäkyvän tuotantoketjun takia. Uskon, että ne ovat tänä vuonna vähintään yhtä tärkeitä asioita kuin viime vuonna. Myynin kasvuun vaikuttaa myös tarjonta ja sen kehittyminen, Kottila pohtii. Suomen ostetuin yksittäinen luomutuote on luomumaito. Kaupan mukaan lähes viidennes luomun kokonaismyynnistä tulee nestemäisistä maitotaloustuotteista. Myös hedelmien ja vihannesten osuus luomumyynnistä on samaa luokkaa, noin 19 %. Tuoreita leipomotuotteita on luomumyynnistä lähes 10 %. Nielsen kuluttajapaneelin keräämien tietojen mukaan luomun markkinaosuus on muutamissa tuoteryhmissä selvästi suurempi kuin luomun kokonaismarkkinaosuus 1,6 %. Esimerkiksi luomuhiutaleiden markkinaosuus omassa tuoteryhmässään on yli 10 %, luomuruokaöljyn lähes 10 % ja luomukananmunien runsaat 8 %. Tummista leivistä eli ruisleivistä noin 5 % on luomua. Kottila toteaa, että luomutuotteiden markkinaosuutta elintarvikkeiden kokonaismarkkinoista vähentää valikoiman niukkuus. — Luomutuotteiden valikoima on pieni tai olematon isoissa tuoteryhmissä kuten liha ja lihavalmisteet, makeiset ja pakasteet, hän muistuttaa. Luomun myynti on kasvanut myös maailmalla koko tämän vuosituhannen ajan. Tuoreimmat tiedot ovat Organic Monitorin keräämiä vuodelta 2011, jolloin luomun maailmanmarkkinat olivat lähes 63 miljardin dollarin eli noin 47-48 miljardin euron suuruiset. Maailman luomumarkkinat kasvoivat edellisvuodesta reilut 6 %.
4
NRO 3 MAALISKUU 2013
Kiinteistöjen kauppahinnat pysyivät korkealla vaikka kauppa hiipui
Ella ja Onni vuoden 2012 suosikkinimet Ella ja Onni ovat vuonna 2012 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Ruotsinkielisten lasten etunimistä Ellen ja Emil olivat suosituimmat. Ella ja Onni ovat vuonna 2012 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Ellan sai ensimmäiseksi nimekseen 466 tyttöä ja Onni annettiin etunimeksi 495 pojalle. Ellan jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat viime vuonna Sofia, Emma, Aada ja Aino. Pojille useimmin annetut etunimet Onnin jälkeen olivat Elias, Eetu, Leo ja Aleksi. Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Emilia, Olivia ja Amanda. Viisi suosituinta poikien nimeä olivat Juhani, Johannes, Mikael, Olavi ja Onni. Ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli Ellen. Poikien nimistä suosituin oli Emil. Ellenin sai nimekseen 42 tyttöä ja Emilin 36 poikaa. Ellenin jälkeen suosituimmat tyttöjen etunimet
olivat Ida, Emma, Julia ja Sofia. Pojille annettiin Emilin jälkeen ensimmäiseksi etunimeksi useimmin Benjamin, Oliver, Vincent ja Edvin. Ruotsinkielisten tyttöjen kaikista etunimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Alice, Linnea ja Elisabeth. Pojilla taas viisi suosituinta nimeä olivat Erik, Alexander, Johannes, Emil ja Karl. Tiedot viime vuoden suosituimmista nimistä perustuvat 61 145 viime vuonna nimen saaneen lapsen tietoihin. Nimen sai 29 950 tyttöä ja 31 195 poikaa. Suomenkielisiä heistä oli 53 381 ja ruotsinkielisiä 3 599. Kaikkiaan lapsia syntyi 61 645. Nimitiedot kootaan väestötietojärjestelmästä, joka sisältää henkilötietojen lisäksi tietoja kiinteistöistä, rakennuksista ja asunnoista. Järjestelmää ylläpitävät maistraatit ja Väestörekisterikeskus. Viime vuoden 50 suosituinta nimeä ja muita nimitilastoja on internetissä: www.vrk.fi kohdassa Tilastot -> Nimet.
Omakotitalojen ja omakotitalotonttien kaupankäynti jatkaa laskuaan. Omakotitalotonttien kysyntä laski 12 prosenttia viime vuodesta. Vaikka kiinteistökauppoja tehtiin viime vuonna 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011, käytettiin rahaa kauppoihin sama 8,1 miljardia euroa kuin vuonna 2011. Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, johon on koottu vuoden 2012 tiedot kiinteistöjen kauppahintarekisteristä. Tilastoja koonnut Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta kertoo omakotitalojen kaupankäynnin hienoisesta ja tonttikauppojen rajusta laskusta. ”Omakotitalojen hinnat nousivat sekä kaava-alueilla että hajaasutusalueilla vajaat 2 prosenttia. Kalleimmat omakotitalokiinteistöt sijaitsivat Espoossa, missä omakotitalo maksoi keskimäärin 435 000 euroa. Omakotitalotonttien kysynnän lasku on ollut rajua: 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011.” Loma-asumiseen liittyvän kiinteistökaupan määrä laski 10 prosenttia edellisvuodesta. Eniten takkuavat rantatonttien kaupat: esimerkiksi omarantainen
rakentamaton tontti alueella, jolla on ranta-asemakaava, maksoi keskimäärin 42 750 euroa (laskua 1 %), ja kiinteistökauppojen määrä laski 28 prosenttia. Omalla rannalla sijaitsevan rakennetun lomakiinteistön keskihinta nousi kaava-alueella 2 prosenttia. Mökin tontteineen sai keskimäärin 140 000 eurolla. – Lomakiinteistöjen kauppoja on vaikea analysoida. Vähäiset kaupat voivat johtua siitä, että hinnat ovat niin korkealla tai siitä, että tarjonta on niin vähäistä, Juhani Väänänen sanoo.
Loma-asuntojen hinnat nousivat 14.1.2009
9
KOTISEUTULEHTI
Metsä ja pelto käyvät kaupaksi Maatalousmaan kaupassa on nähty pientä piristymistä jo muutaman vuoden ajan. Peltokauppoja solmittiin 19 prosenttia vuotta 2011 enemmän. – Peltokauppojen kasvu johtu-
nee tilakokojen kasvusta, Väänänen pohtii. Kalleinta pelto oli VarsinaisSuomen maakunnassa, 12 100
euroa hehtaarilta. Metsämaa maksoi eniten Uudellamaalla, 5 300 euroa hehtaarilta.
Askeettiset kesämökit ilman nykyaikaisia mukavuuksia alkavat olla Suomessa jo historiaa, sillä nykyään suurin osa suomalaisten piilopirteistä on sähköistetty.
Yhä useampi haluaa mökilleen sähköt
Mökin sähkösuunnitelmia tehdään nyt kun kaamos on pahimmillaan
Keittiökalusteiden ei välttämättä tarvitse maksaa paljon! keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet Takkatulen loimu ja kynttilänvalo eivät enää riitä nykyajan mökkiläisille, vaan mökille halutaan kaikki mukavuudet. Kesämökin sähköistäminen onnistuu kitkattomasti, kun urakan suunnittelee huolellisesti, ja ottaa hyvissä ajoin yhteyttä sähköyhtiöön.
rakentajat haluavat tontilleen sähköt jo ennen kuin mökkipaketti tuodaan paikalle. - Ihmiset ovat nykyään kiireisiä, ja vapaa-aikaa arvostetaan niin paljon, että mökille halutaan samat mukavuudet, jotka ovat kotonakin. Mökillä ollessa ei tarvitse tiskata käsin tai viettää koko päivää kyökin puolella, vaan voi yhdessä nauttia vapaa-ajasta, tuumaa Fortumin asiakkuuspäällikkö Juha Matikainen. Kesämökkiä rakennuttavan kannattaa olla sähköasioiden kanssa liikkeellä hyvissä ajoin, jo tontinostovaiheessa. Kun tontin sähköistämismahdollisuuksista ottaa selvää jo ennen kauppojen lyömistä lukkoon, voi tarvittaessa valita tontin, jonne sähköt pystytään
Kaikki kodin kalusteet TEHTAANMYYMÄLÄSTÄ! Askeettiset kesämökit ilman nykyaikaisia mukavuuksia alkavat olla Suomessa jo historiaa, sillä nykyään suurin osa suomalaisten piilopirteistä on sähköistetty. Uuden mökin
V I S I ON LIUKUOVET
Jos käytössä on gps-paikannin, mökkitontin koordinaatit kannattaa ilmoittaa samalla, kun ottaa yhteyttä sähköyhtiöön. Paikka löydetään järjestelmästä paremmin, ja sähköistämisestä voidaan antaa tarkempi hinta-arvio. Sähköliittymän rakentamisen nopeus riippuu siitä, onko mökkitontin lähellä olemassa oleva sähköverkko. Koko projektin kesto vaihtelee olosuhteista riippuen parista kuukaudes-
ja aurinkovoimaloita, joilla sähkön voi tuottaa ekologisesti paikan päällä. Näistä asioista kannattaa ottaa selvää ja tehdä vertailuja.
Suunnitelmat ja käytännön työt ammattilaiselta
Mökkiä rakentavan kannattaa tehdä sähkösuunnitelmat jo hyvissä ajoin, ja miettiä, mitä mökiltään haluaa. Suunnitelmat on hyvä tehdä tulevaisuutta silmällä pitäen, vaikka alussa tuntuisikin siltä, että mökkiin riittää valo, lämpö ja yksi pistorasia. - Sähköistystä ja omia tarpeitaan voi miettiä itsekin, mutta varsinainen suunnitelma kannattaa aina teettää alan ammattilaisella,
jotta kaikki asiat varmasti huomioidaan. Myös säädökset vaativat, että lopulliset suunnitelmat tulevat aina alan ammattilaiselta, Fortumin asiakkuuspäällikkö Juha Matikainen muistuttaa. - Suunnittelijalla on myös näkemystä ja tietoa siitä, millaisia laitteita on tulossa tulevaisuudessa ja mitä palveluita on saatavilla; voiko esimerkiksi mökin lämpötilaa nostaa etukäteen kännykän avulla. Samoin kuin lopulliset sähköistyssuunnitelmat, myös käytännön työ on ammattilaisen heiniä. Mökin omistaja saa ryhtyä sähkötöihin ainoastaan siinä tapauksessa, että on hankkinut työhön koulutuksen ja pätevyyden.
- tukkuhinnat - ei ostorajoituksia - myös jälleenmyyjille
www.keittiokalustetukut.fi
599€
HOLVIKAARI, TALONPOIKA tai SILEÄ -ovet sis. valolistan ja pöytätason. Tarjous ei sisällä koneita.
Ajoissa yhteyttä sähköyhtiöön
ta jopa vuoteen. - Jos mökki on saaristossa, sähköyhtiöön kannattaa olla yhteydessä jo edellisenä syksynä, sillä talvella kelirikko estää saaristossa rakentamisen. Talven aikana voidaan kuitenkin suunnitella työt, ja jäiden lähdön jälkeen päästään tekemään sähköistystöitä, Matikainen sanoo. Sähköjen vetäminen saareen ei ole tänä päivänä vaikea urakka, mutta sen kustannukset saattavat nousta korkealle, mikäli saarelle on pitkä matka valmiista sähköverkosta. Matikainen suositteleekin miettimään, onko sähköjen vetäminen silloin taloudellisesti kannattavaa. - Kiinteä verkko nostaa mökin arvoa. Nykyään on kuitenkin myös pieni tuuli-
Ota mitat ja mielikuvitus mukaan, niin suunnitellaan yhdessä komerot yksilöllisillä liukuovilla! Myymälässämme paljon malliryhmiä. Tule ja ihastu!
- ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä - nopeat toimitukset - monipuolinen mallisto
Kuvan mukaiset keittiökalusteet valkoiset maalatut
vetämään edullisimmin. Myös paikalliseen jakeluverkkoyhtiöön kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa, jotta kiinteistön sähköistäminen saadaan käynnistettyä mahdollisimman nopeasti.
www.visionliukuovet.fi
ark. 9-18, la 10-14 Lakeuden KEITTIÖKALUSTETUKKU Takatie 10, 90440 KEMPELE, p. 08 376 601, fax 08 376 663
V I S I ON KEITTIÖT
5
NRO 3 MAALISKUU 2013
Lomalle Härmän Kylpylään
Pääsiäinen Härmässä 2 vrk 3 vrk 4 vrk Kotimaalarikin pääsee hyvään lopputulokseen, kun tekee pohjatyöt kunnolla.
Seinä kupruilee ja likatahrat kuultavat
Vältä nämä yleisimmät maalausmokat Olohuoneen seinän maalipinnasta löytyy karvoja, väri on epätasainen ja pinta kupruilee. Tällainen voi pahimmillaan olla kodin uuteen ilmeeseen tähtäävän maalausurakan lopputulos. Tältä vältytään, kun maalaamisen suunnittelu ja pohjatyöt tehdään huolella. Kotiaan maalaavat oikovat eniten juuri välttämättömissä pohjatöissä. Niiden laiminlyönnillä säästetään aikaa, mutta se näkyy vääjäämättömästi epäsiistinä lopputuloksena. – Kaikkein tärkeintä on maalattavan pinnan puhdistaminen. Likaiseen pintaan maali ei tartu tasaisesti ja voi syntyä värivirheitä. Lisäksi tahrat saattavat alkaa kuultaa läpi, kertoo Teknoksen maalarimestari Martti Kopisto. Olohuoneen seinän puhdistamiseen riittää usein vedellä kostutettu liina, mutta keittiön seinän rasvatahroihin kannattaa käyttää maalinpesuainetta. Lisäksi nauloista ja taulukoukuista jääneet reiät pitää kitata umpeen, jotta seinään ei jää epäsiistejä muhkuroita. Jos seinä on kovin epätasainen, se on hyvä vielä tasoittaa ja hioa. Maalaamisen ajankohta kannattaa miettiä huoneen käytön ja myös valon mukaan. Nykyaikaiset vesiohenteiset maalit ovat lähes hajuttomia, joten monta tuntia kestävää tuuletusta ei tarvita. Esimerkiksi makuuhuone on kuitenkin hyvä maalata aamulla, jotta seinät ovat illalla nukkumaan mennessä kuivat.
– Kannattaa huolehtia, että huoneessa on maalatessa myös riittävä valaistus. Hyvässä valossa näkee värisävyn heti, ja ikäviltä yllätyksiltä vältytään.
Riittävästi maalia telaan Huolellisesti tehtyjen pohjatöiden jälkeen onnistuneeseen lopputulokseen auttavat hyvät välineet. Näissä ei kannata pihistellä, sillä laadukkaat siveltimet ja telat kestävät oikein huollettuna vuosia, jopa vuosikymmeniä. – Nykyaikaiset keinokuitusiveltimet sopivat sisätiloissa käytettäville vesiohenteisille maaleille parhaiten. Luonnonkarvasiveltimet sen sijaan imevät itseensä vettä ja turpoavat, mikä vaikeuttaa maalaamista, Kopisto vinkkaa. Tasaisen maalipinnan saamiseksi siveltimessä tai telassa tulee olla riittävästi maalia. – Kun telan nostaa astiasta, maalia ei saa valua, mutta sitä pitää olla runsaasti. Näin lopputuloksesta tulee tarpeeksi peittävä ja tasainen. Tarkat ja täsmälliset rajaukset ovat hyvän maalarin merkki. Hankalissa kulmissa ja katonrajassa hyvänä apuvälineenä toimii esimerkiksi maalarinteippi. Teippi täytyy muistaa poistaa heti maalauksen jälkeen, jotta kuivuneeseen maalipintaan ei tule halkeamia. Viimeisteltyyn lopputulokseen pääsee paitsi tarkalla suunnittelulla myös harjoittelemalla.
– Nykyaikaiset maalit ovat helppoja maalattavia, mutta pieni harjoittelu kannattaa aina. Kun maalaa hosumatta, niin tulee varmasti hyvää jälkeä, Kopisto kannustaa.
Vinkkejä tee-se-itse maalarille - Pese maalattava pinta hyvin likaisuudesta riippuen vedellä tai maalinpesuaineella, anna kuivua. - Tasoita reiät umpeen, hio hyvin: maalin läpi näkyvät lähes kaikki epätasaisuudet. - Ennen maalaamista poista tapetti, sillä kostuessaan tapetti kupruilee. Varsinkin repeämät ja kohokuviot näkyvät maalin alta. - Siistein lopputulos saadaan poistamalla katto- ja lattialistat, mutta ne voidaan suojata myös maalarinteipillä. Teippaa myös esimerkiksi katkaisijat ja pistorasiat. - Suojaa lattia hyvin, ettei siihen jää maaliroiskeita. - Teloihin ja siveltimiin saa jatkovarsia, jolloin korkeammatkin kohteet onnistuvat. Hankaliin kulmiin saa myös omia telojaan. - Jos huone on hämärä, varaa riittävästi lisävaloa. - Usein yksi maalikerros riittää, mutta värin vaihtuessa on hyvä varata maalia kahteen maalauskertaan. - Käytä maalia riittävästi, jottei seinään jää maalittomia kohtia. - Maalisivellin tai tela pestään käytön jälkeen hyvin vedellä ja saippualla.
144 €/hlö (norm .156 €) 200 €/hlö (norm. 234 €) 246 €/hlö (norm. 312 €)
n Pääsiäisavriijokuos supert /hlö 2 vrk iaiset, €uuden kylpylän
90
Majoitus 2 hengen huoneessa, puolihoitoruokailut, kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä pääsyliput ravintolan tansseihin. Voimassa 28.3.-2.4.2013.
lamme ttisivuil imaan ja e n u t s Tutu oitovaliko h lellistä laajaanmaasi ripaus y ! lo a lisää hemmottelu
, aam Majoitus 2 hh in käyttö. (Norm. 130 €). al os nt ku ja 28.3. 2013 Voimassa 24.-
Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. (06) 483 1600 | www.harmankylpyla.fi
Mitä kevätsähkö maksaa?
Tarkka sähkönkäyttäjä toivoo lämmintä sadesäätä Suomalaiskodeissa kulutetaan eniten sähköä tammi-maaliskuussa, jolloin lohkaistaan kolmannes koko vuoden aikana kulutetusta sähköstä. Talven kääntyminen kevääksi tuo tähän kuitenkin helpotusta, sillä kevät pudottaa kulutusta yleensä viitisentoista prosenttia. Vuodenajan vaihtuminen onkin hyvä aika tarkistaa sekä sähkön hintataso että kodin sähkösopimus.
Mihin suuntaan hinta liikkuu keväällä? Sähkön hinta ei ole juurikaan muuttunut syksyn jälkeen, vaan pysyttelee sitkeästi maltillisella tasolla. Kevään hintoja on vaikea ennustaa, sillä niihin vaikuttavat muun muassa taloudelliset näkymät, teollisuuden kapasiteetit sekä ydinvoimaloiden käyttöaste. Hinnankorotuspaineita ei kuitenkaan ole näkösällä. Myös sää lyö oman leimansa hintatasoon. Paljon sähköä kuluttavissa kodeissa laitetaankin nyt sormet ja varpaat
ristiin ja toivotaan, että kesästä tulisi lämmin ja sateinen – silloin sähkön hinnat pysyvät aisoissa. - Lämmin sää vähentää kulutusta ja laskee hintoja. Sateita puolestaan tarvitaan paljon, sillä vesisähkön tuotantoaltaissa on nyt vähemmän vettä kuin yleensä. Runsaat sateet ja sulavasta lumesta kertyvä vesi täyttävät altaita ja hinnat pysyvät alhaalla, kertoo tuotespesialisti Peter Strandberg Vattenfallilta. - Jos keväästä tulee kylmä ja kuiva, sähkön hinta voi hypätä rajustikin. Pohjoismaissa ollaan hyvin riippuvaisia vesisähköntuotannosta.
Millainen sopimustyyppi kannattaa nyt? Jos kotona ei ole määräaikaista, voimassa olevaa sähkösopimusta, nyt on hyvä aika tarkistaa sopimus. Sähkön hintavaihtelut tuntuvat eniten pörssisopimuksissa, jotka ovat suoraan sidoksissa sähkön pörssihintaan. Pörssihintojen ennakoidaan pysyvän alhaisina kevään aikana, joten riskinottajalle pörssisopimus on hyvä sopimusvaihtoehto.
- Määräaikaisiin sopimuksiin hintojen heittely ei vaikuta, sillä sama hinta on voimassa koko sopimuskauden. Hinnat ovat nyt niin alhaalla, että myös määräaikainen sopimus tulee edulliseksi, Peter Strandberg neuvoo.
Miten sähkönkulutusta voi pienentää? Sähkönkulutus pienenee kevään tullen lämmitys- ja valaistustarpeen vähentyessä lähes automaattisesti. Sähköä ei silti kannata ryhtyä käyttämään miten sattuu. Kevään sähkönsäästövinkit saa helposti käyttöön vaikkapa kevätsiivouksen yhteydessä. - Pakastin on hyvä sulattaa nyt, kun on vielä pakkasta, sillä pakastimen paksu huurrekerros lisää sähkönkulutusta. Myös ikkunat kannattaa pestä säiden salliessa, sillä lika estää valon ja lämmön pääsyn ikkunoiden läpi. Ikkunan likaisuus voi viedä päivänvalon tehosta jopa 40 prosenttia, Strandberg varoittaa.
6
NRO 3 MAALISKUU 2013
Tsekkaa verkkokauppa:
www.blingfactory.fi bli f t
Tällä summalla suomalaiset lopettaisivat työnteon kokonaan Minkä kokoinen lottopotti sinun pitäisi saada, jotta olisit valmis lopettamaan työsi? LähiTapiola kysyi tätä suomalaisilta ja sai vastaukseksi yllättävän suuren summan.
Telaston jjatkot
alk. 165 €
Kaasuttimen kurkut
alk. lk 154 €
Ka-Mu K M O Oy I Taka-Wetkantie T k W k i 3 I 43500 Karstula, K l Finland Fi l d
Reilu neljännes työssäkäyvistä suomalaisista lopettaisi työt kokonaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Summa, jolla tämä oltaisiin valmiita tekemään, on huikea 1,5 miljoonaa euroa, paljastaa LähiTapiolan tuore kyselytutkimus. Tapiola Pankin toimitusjohtajan Marja Pajulahden mukaan tämä kertoo suomalaisten turvallisuushakuisuudesta. – Summan pitää olla riittävän suuri, että kokee varmasti pärjäävänsä. Toisaalta kovin moni ei varmastikaan ole miettinyt sitä, kuinka paljon työelämän aikana todellisuudessa tulee palkkaa tienattua ja minkälaiset menot ovat. Tätä kannattaa pohtia, jotta huomaa, miten esimerkiksi säästämisellä voi talouteensa vaikuttaa. Nuorista, 18–34-vuotiaista, työn lopettaisi kokonaan lotto-
potin tai ison perinnön tullen noin viidennes. Yli 55-vuotiaista sen sijaan jo joka kolmas luopuisi työnteosta heti. Useimmat vain haaveilevat työnteon vähentämisestä. Vain 8 prosenttia suomalaisista on tehnyt mitään, kuten säästänyt, jotta työnteon vähentäminen ilman lottopottia olisi mahdollista.
Raha tärkein syy työhön erityisesti nuorilla Suomalaiset näyttävät tekevän työtä ennen kaikkea rahan takia. Kyselyn mukaan raha on useammalle kuin joka toiselle suomalaiselle tärkein syy työntekoon. Tämä korostuu erityisesti nuorissa, joista lähes 80 prosenttia kertoi rahan olevan työn suurin motiivi. – Toisin kuin usein ajatellaan, nuoret eivät tämän kyselyn perusteella valitse työtään sen sisällön perusteella. Nuorillekin työ on ennen kaikkea keino hankkia tuloja, joilla vapaa-aikaa rahoitetaan. Tämän tutkimuksen valossa puheet palkka-alesta eivät ole kovin perusteltuja, Pajulahti sanoo. Tutkimus kumoaa myös toisen
myytin, jonka mukaan vanhemmat, yli 50-vuotiaat, olisivat useammin tympääntyneitä työhönsä kuin nuoret. Kysely paljastaa, että juuri yli 55-vuotiaat ovat kaikkein innostuneimpia työstään, kun nuoremmissa innokkuus on vähäisintä. – Tämä on erittäin hyvä uutinen työurien pidentämisen kannalta. Nuorista sen sijaan joka kolmatta työnteko ei innosta, ja tälle pitäisi tehdä jotain.
Pohjoisessa arvostetaan rahaa, etelässä sisältöä Raha korostuu työnteon pontimena erityisesti Pohjois-Suomessa, maaseudulla ja pienissä kaupungeissa, missä enemmistö pitää rahaa tärkeimpänä syynä työntekoon. Sen sijaan eteläsuomalaisista muuta maata suurempi osa nostaa kärkeen työn sisällön. Pajulahti uskoo eron johtuvan työn tarjonnasta, ei niinkään rahan ahneudesta. – Etelä-Suomessa ja isoilla paikkakunnilla, missä on enemmän työtä tarjolla, on mahdollisuuksia valita työ sen sisällön mukaan. Kaikkialla ei ole tätä valinnanvaraa.
Lähde mukaan Kotipitäjän perinteiselle lukijamatkalle keväiseen Riikaan 15.–19.5.2013
PAIKKOJA RA JOITETUSTI! VARAA HETI OMASI!
Latvian pääkaupunki Riika on väkiluvultaan suurin Baltian maiden kaupunki. Itämeren rannalla, Väinäjoen suulla sijaitsevan Riian kaupunkikuvaan kuuluvat lukuisat, historiallisesti arvokkaat kirkkojen tornit. Kaupungin laajan jugend-arkkitehtuurin voidaan sanoa olevan maailmassa vertaansa vailla, ja Riian historiallinen keskusta onkin vuodesta 1997 lähtien kuulunut Unescon maailmanperintökohteisiin. Pikku-Pariisiksikin kutsuttu Riika tarjoaa monenlaista nähtävää ja koettavaa: historiallinen vanhakaupunki eli Vecrīga, tuomiokirkko, Pyhän Pietarin kirkko, Pyhän Jaakobin katedraali, Mustapäiden talo, Vapauden muistomerkki, Riian linna, lukuisat museot, suuri keskustori, eloisa kahvilakulttuuri, taiteen ystäville ooppera ja galleriat, sekä shoppailijoille pienet putiikit ja ostoskeskukset. Paluumatkalla 18.5 omaa aikaa shoppailuun Tallinnassa. Matkalla on oltava passi tai kuvallinen henkilökortti mukana.
Matkat tehdään Tilausajot Matti Parkkisenniemi Ky:n luxusluokan turistibussilla sekä Viking XPRS –risteilyaluksella. Bussikuljetus Helsinkiin keskiviikkona 15.5: Kuusamo 5.00, Taivalkoski 5.45, Pudasjärvi 6.30, Maikkula 7.30, Muhos 8.00, Utajärvi 8.30, Vaala 9.00 (lähtö Vaalasta 9.45), Hirvaskankaalla tauko, Helsinki 20.00. Paluu Kuusamoon sunnuntaina 19.5. noin klo 23.00 Laivamatka Helsingistä Tallinnaan Lähtö Helsingin Katajanokalta keskiviikkona 15.5.2013 klo 21.30. Saapuminen Tallinnaan torst. 16.5.2013 klo 7.00 Laivamatka Tallinasta Helsinkiin Lähtö Tallinnasta sunnuntaina 19.5.2013 klo 8.00. Saapuminen Helsinkiin sunnuntaina 19.5.2013 klo 10.40 Hintaan 550 € sisältyy: - Bussikuljetukset Helsinkiin sekä Tallinnasta Riikaan (meno-paluu), Helsinki-Tallinna laivamatka m/s Viking XPRS –risteilyaluksella (meno A-hytti, paluu ilman hyttiä), bufffet-illallinen ja 2 meriaamiaista laivalla. - Hotelliyöpymiset (16.–18.5 Radisson Blu Elizabete, Riika ja 18.–19.5 Viru, Tallinna), hotelliaamiainen, hotellin buffet-illalliset (3kpl) - Opastettu kiertoajelu Riikassa Sitovat ilmoittautumiset 12.4.2013 mennessä.
Tiedustelut ja varaukset:
Sähköposti: aineisto@maaseutulehdet.fi
Huom! Ilmoitathan sähköpostiviestissä syntymäaikasi.
Latvian rahayksikkö on lati. Muista vaihtaa valuuttaa! Matkalla on hyvä olla myös matkavakuutus.
• Raimo Klasila 050 567 9757 • Janne Halonen 045 127 7383 • Olavi Määttä 045 632 6995 • Matti Parkkisenniemi 0400 203734
7
NRO 3 MAALISKUU 2013
HUOLLAMME KAIKENLAISET HYDRAULISYLINTERIT Sylinteriputket, männänvarret, tiivisteet ym.
Hydraulisylinterien valmistus mittojen mukaan.
Yksi pysähdys, monta palvelua! Viihtyisässä ravintolassa 64 asiakaspaikkaa + kesäterassilla 32 18 hengen kabinetti varattavissa yksityistilaisuuksiin
Restaurant estaurant
Runsas noutopöytä, www.noutopoyta. Maittava aamiainen
Herkulliset A´la Carte -annokset
ESITTELYSSÄ
ABC-burgerit ja -pizzat
-moniöljylämmitin ja -kiinteän polttoaineen lämmitin.
PP-TRAKTORI OY Hakatie 3, Kempele p. 044 261 4602 pp-traktori@dnainternet.net
ABC-Marketista elintarvikkeet edullisesti kaupan hinnoin Inva-WC, jossa lastenhoitopöytä Veikkauksen Online
Market
RAY:n peliautomaatit ABC-polttoaineet myös automaatista 24h Nestekaasut ja korjauspalveluinfo Vaalan Juustolan juustokauppa
a!
Tervetulo
6-24 Raimo Klasila, toimitusjohtaja p. 050 5679 757
raimo.klasila@maaseutulehdet.fi
Vaalanportti
Vaalantie 285, 91700 Vaala 044 788 4874 abc.vaalanportti@sok.fi
www.maaseutulehdet.fi
Raha liikkeelle vanhanakin Toimitusjohtaja Jani Nuorala kertoi, että hänelle mielenkiintoisesta harrastuksesta tuli ammatti. Rahojen keräilyä hän on harrastanut viimeiset kymmenen vuotta ja rahojen nettikauppaa viitisen vuotta. Rahaliike Oulussa Koulukadulla 28 on toiminut neljä kuukautta ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyvin positiivisia. Täällä ostamme ja myymme rahoja, pakkaamme niitä sopivaan muotoon lahjoiksi annettaviksi ja annamme tietoa miten vanhoja raho-
ja tulisi käsitellä, kertoo Jani yrityksen toiminnasta. Rahojen lisäksi mielenkiintomme kohteena ovat kunniamerkit ja niitä meillä on asiantuntijana arivoimassa Juhani Paitsola. Hän on toiminut pitkään Oulun Numismaatikot ry:ssä ja tietää millaisia harvinaisuuksia myös kunniamerkeistä voi löytyä. Nettikauppa työllistää yritystä paljon kun asiakkaita on ympäri maailmaa. Maista Jani Nuorala mainitsee Kiinan, USA:n, Venäjän, joihin menee sekä kolikoita että seteleitä. Euroopan maista mainittakoon Italia, Espanja sekä Ranska, joiden kanssa on tehty kauppaa. Eteläinen Eurooppa
on vilkas paikka ja siellä on eurojen keräilijöitä paljon. Kilpailutilannne on alalla hyvä, lähin merkittävä toimija on Jyväskylässä ja tämä Oulussa sijaitseva liike on pohjoisin. Vanhat rahat saattavat löytyä mitä merkillisimmistä paikoista ja merkittävät löydöt saattavat tulla eteen yllättäen vaikkapa muuton tai remontin yhteydessä. Liikkeellä olevan rahan arvo muuttuu vuosien saatossa, samoin on vanhojen rahojen osalta varsinkin setelirahojen. Vanha hyväkuntoinen seteliraha saattaa olla mittaamattoman arvokas ja siksi arvioinnissa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.
Näille seteleille on kysyntää mm. Kiinassa. Ylempi viidensadan markan seteli on vuodelta 1975 ja alempi viidentuhannen markan seteli vuodelta 1939.
Rahaliikkeen asiantuntijat vasemmalla toimitusjohtaja Jani Nuorala, oikealla kunniamerkkien arviointiin perehtynyt Juhani Paitsola.
– Aivan kuten vanhoilla huonekaluilla, myös vanhoilla rahoilla esim. viidentuhannen markan setelillä on aivan oma tarinansa ja siksi niiden parissa työ on niin mielenkiintoista ja antoisaa, kertoo Jani Nuorala. Mikäli vanhoja rahoja löytyy vaikkapa pussillinen kolikoita, ne kannatta ottaa mukaan ja tulla käymään. Kolikon ja setelin arvon määrää sen kunto, vuosi ja sarjakirjaimet allekirjoittajat. – Ihmiset eivät useinkaan tiedä omistamiensa rahojen, kun-
niamerkkien, keräilylasien ja taulujen arvoa ja siksi kannattaa ottaa mukaan ja arvioittaa ne vaikka paikan päällä. Me ostamme myös kultaa ja hopeaa, juttelee Juhani Paitsola. Rahaliikkeestä voi ostaa rahoja vaikkapa syntymäpäivälahjaksi esim. lasten syntymävuoden rahasarjoja tai papan 90-vuotislahjaksi sarja syntymävuonna valmistettuja rahoja. Liikkeestä on saatavilla myös alan kirjallisuutta ja tietoa rahoista on hyvä jakaa niin silloin ihmisillä on tieto
mitä rahoja kannattaa säilyttää ja miten. – Parasta tässä työssä on se, että voi nauttia tekemisestään ja kehittyä alalla. Tämä on sellainen ”taiteen” laji, että tähän ei voi kouluttautua, vaan tämän oppii tekemällä, kertoo Jani Nuorala mielenkiintoisesta työstään rahojen parissa. Lisätietoa rahaliikkeestä löytyy osoitteesta: www.jncoins. com. Teksti ja kuva Kari Miettunen
NRO 3 VAIHTOAUTOJA MAALISKUU 2013 OULUSSA Suoritamme JATKUVAA Suoritamme JATKUVAA METALLIROMUNKERÄYSTÄ KERÄYSTÄ METALLIROMUN
8
Oulun ja Kainuun talousalueella
Avant hoitaa kiinteistöt
Oulun ja Kainuun talOusalueella ●
Noudamme rautaromut, autonromut • Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut sekä kaikki muut metalliromut ● Meiltä myös romutustodistukset • Meiltä myös romutustodistukset
Nykyaikainen Nykyaikainenvirallinen virallinenmetallikierrätysterminaali metallikierrätysterminaali
UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI Puh. 0400-892414, 040-7670825 www.utacon.
Ostetaan traktoreita! Nuoria Länsimaisia 4-vetotraktoreita Vm. 2003–2013, 70–170 hv, alle 4000 h ajettuja. Käteisellä, lunastamme myös loppuvelan.
Katso koko Avant-mallisto ja laaja työlaitevalikoima osoitteesta: www.agrimarket.fi
LISÄKSI OSTAMME hyväkuntoisia Ford-traktoreita 5000, 5600, 6600, 6700, 7000 ja 7600. Pauli Ojanen 0400 235 570.
Kauhajoki
www.avanttecno.com
Avant-kuormaimet Agrimarket Kempele puh. 010 76 84920.
Maa Elävä
seutu Maaseudun puolesta
Veistämötie 16, Oulu • Ark. 9-17, la 10-14 Puh: (08) 344 134, 0400 430 910, 040 555 2227
Maaseudun puolesta!
TITAANI
www.oulunautoporssi.fi
vaihtoautot
Takuu 2 vuotta
www.bam54.se
TOJO-AUTOSTA VAIHTOAUTO OIKEAAN HINTAAN!
satoa Cresco®maanparannuskalkeilla
TOYOTA BENSAT:
Auris 1.6 Sol aj. 29 tkm....................... -10 Auris 1.6 aj. 35 tkm ............................. -09 Auris 1.4 aj. 39 tkm ............................. -09 Avensis 2.0 Autom. aj. 25 tkm ........... -10 Avensis 2.0 Sol aj. 51 tkm .................. -09 Avensis 1.8 Sol Autom. aj. 110 tkm .. -10 Avensis 1.8 Sol aut. aj. 90 tkm........... -05 Avensis 1.8 Sol aj. 100 tkm ................ -05 Aygo 1.0 aj. 38 tkm ............................. -06 Aygo 1.0 aj. 16 tkm ............................. -10 Camry 2.4 VVT-i 4D aj. 130 tkm ........ -03 Camry 2.2i ............................................ -97 Corolla Sol aj. 33 tkm .......................... -10 Corolla 1.6 Sol AC 2xalut, aj. 45 tkm . -09 Corolla 1.6 aj. 60 tkm .......................... -08 Corolla 1.6 aj. 60 tkm .......................... -08 Corolla 1.4 aj. 108 tkm ....................... -05 Urban Cruiser 1.3 Sol aj. 32 tkm........ -11 Verso 1.6 SOL aj. 95 tkm .................... -08 Yaris 1.33 Sol Edition 5d aj. 5 tkm..... -11 Yaris 1.33 Stop&Start aj. 49 tkm....... -11 Yaris 1.33 Sol 5d A aj. 35 tkm ............ -07
TOYOTA DIESELIT:
Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.
Avensis 2.0 D Aut, WG aj. 113 tkm.... -10 Avensis 2.0 D-4D WG navi, aj. 87 tkm-08 Avensis 2.0 D4D Sol TITAANI aj. 149 tkm ........................................... -10 Avensis 2.0 D-4D aj. 113 tkm............ -09 Avensis 2.0 D4D aj. 145 tkm ............. -08 Avensis 2.0 D AC aj. 130 tkm ............. -03 Avensis 2.0 D4D AC alut, aj. 130 tkm -03 Avensis 2.0 D4D aj. 30 tkm ................ -11 Auris 1.4 D4D Sol AC 5D alut aj. 93 tkm ............................................. -07 Corolla 2.0 D4D Sol aj. 28 tkm ........... -09 Yaris 1,4 D4D Sol aj. 39 tkm ............... -11 Yaris 1,4 D4D Sol AC aj. 42 tkm webasto kauko-ohj. alut, vetok. ........ -12
19.700 17.900 17.500 27.900 26.100 22.800 15.500 12.900 8.500 11.700 15.300 4.800 23.500 18.900 17.500 17.800 11.200 19.300 17.800 18.500 15.500 13.400 26.500 22.400 22.900 22.400 16.900 11.900 10.900 29.500 14.300 21.500 16.400 20.900
TOYOTA MAASTURIT-PAKETTIAUTOT Hiace 117 hv 4WD aj. 159 tkm alv. ... -07 Hiace 2.5 D4D aj. 92 tkm.................... -08 Hiace D4D pitkä aj. 79 tkm alv. .......... -08 Hiace 2.5 D4D 117 hv 4 wd pitkä aj. 73 tkm, webasto ............................. -09 Hiace 2.5 D4D alv, lyhyt, aj. 51 tkm... -07
22.900 20.800 20.900 27.900 19.900
Hiace 2.5 D pitkä ................................. -01 8.900 Hiace 2.5 D pitkä ................................. -97 6.950 Hilux 2.5 D AC, kate, aj. 270 tkm........ -03 17.900 Hilux TD 4 WD hiekoitin, kippi, suojapuskuri, vetok., keräävä hydraulinen aura ...... -98 14.900 Land Cruiser 3.0 D aj. 197 tkm .......... -06 39.300 RAV 2.2 D AC, TITAANI, aj. 82 tkm ..... -07 25.500
MUUT MERKIT BENSA:
Audi A6 aj. 130 km .............................. -02 BMW 316i aj. 180 km.......................... -99 Fiat Punto 60 5d aj. 92 km ................. -02 Honda Accord 2.0 Comfort AC .......... -04 Mazda 6 AC aj. 110 km........................ -05 Renault Megane 1.6 Sedan AC .......... -05 Saab 9-5 2.0 T Wagon ........................ -01 Seat 2.0 FSI Sport 5d aj. 113 tkm ..... -06 Subaru Impreza 2.0 Coupe T 280 hv Type R 4 WD ......................................... -98 Volvo S60 2.0 Turbo aj. 36 tkm.......... -06 Volvo S40 1.6 Basic aj. 44 tkm .......... -06 Volvo V70 2.5T Wagon ....................... -03 VW Golf 1.6 aj. 90 tkm ........................ -07 VW 1.6FSI Touran aj. 145 tkm ........... -04
MUUT MERKIT DIESELIT:
Honda CR-V CDTi aj. 130 tkm ............ -06 MB C 200 CDi Avantgarde Autom. Wagon uusi malli, aj. 172 tkm ......................... -08 Saab 9-3 2.2 TDI ................................. -99 Subaru Legacy 2.0 TD WG 4WD aj. 120 tkm ........................................... -08 Volvo S40 2.0 aj. 180 tkm .................. -05 Volvo S40 2.0 D aj. 180 tkm............... -05 Volvo XC 90 AWD DS aj. 158 tkm ...... -06 VW Golf 1.9 TDi Variant ..................... -08
TILA-AUTOT:
Corolla Verso 2.2 D4D 7 p, aj. 170 tkm-09 Corolla Verso 2.2 D4D 7 hlö ............... -07 Previa 2.4 GL A .................................... -97 Previa 2.4 GL A ilmastointi ................ -95
11.800 6.900 2.700 11.900 12.800 6.500 4.200 11.900 18.900 19.800 16.800 11.700 14.600 10.800
ARKKITEHTI 1910-1977
24.900 3.200 23.600 14.800 14.800 28.500 11.800 18.500 17.900 6.800 3.900
MUUT MERKIT PAKETTIAUTOT:
MB Vito 108 CDi .................................. -02 6.900 Mitsubishi L 200 2.5 TD 4x4 .............. -00 13.800 Peugeot Expert 1.6 HDI aj. 60 tkm.... -07 16.700
Katso vaihtoautot netissä: www.tojoauto.
www.smamineral.com sma@smamineral.com
TILAA IHMISELLE
22.600
Automyynti avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14
Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82
AARNE ERVI
TOJO-AUTO
Keminmaa p, 016- 3321 600. Automyynti suora 0400 696 884
Timo Lahtinen 0400 696 078 Teuvo Leinonen 0400 695 242 Matti Numminen 0400 379 533 Today - Tomorrow - Toyota
POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO 23.3. - 19.5.2013
Ainolan puisto Avoinna ti-su klo 10-17 Tiedustelut puh. 044 703 7161 www.ouka.fi/ppm