PARTIOPANEELI

PARTIOPANEELI

Partio-lehden paneeli pureutuu ajankohtaiseen ilmiöön lehden jokaisessa numerossa.

KOONNUT Elina Kamppari KUVAT Haastateltavien oma albumi

millaisia hyviä puolia ja haasteita näet tyttö- tai poikalippukunnan toiminnassa verrattuna yhteislippukunnan toimintaan?

LOTTA ELLONEN, 23 taloudenhoitaja ja sihteeri, Taipalsaaren Taivaltajat

Omat kokemukseni nojaavat täysin yhteislippukuntatoimintaan. Hyvää on ainakin kaikkien mukaan pääsy ja yhdessä tekeminen ilman, että hallintoa on sen enempää.

Haasteena voi toisaalta olla myös toiminnan pitäminen avoimena silloinkin, jos esimerkiksi toinen sukupuoli pääsee korostumaan jossain ikäkaudessa.

MIKKO ”HAUTSI” HAUTALA, 44 Pestijohtaja ja akela, Tasangon Talvikit ja Lakeuden Kärpät, Seinäjoki

Olen aloittanut partiourani poikalippukunnassa, jossa keskityttiin vahvasti retkeilyyn ja kisailuun. Nykyään toimin yhteislippukunnassa, joka itse asiassa oli aikanaan kotilippukuntani sisarlippukunta. Poikalippukunnassa aikoinaan jäi moni asia vähälle huomiolle, kuten huudot, leipominen ja askartelu, joka näin jälkeenpäin harmittaa. Kyllä yhteislippukunnassa toiminta on monipuolisempaa, kun koko lippukunnan väen mielenkiinnon kohteet ohjaavat toimintaa. Tällöin joutuu välillä astumaan omalle epämukavuusalueelleen, joka rupeaa jo näin vanhempana olemaan ihan mukavaakin.

RITA PUMMILA, 15 Ryhmänohjaaja, Keurusseudun Partiolaiset ja Napapiirin Tytöt, Rovaniemi

Kuulun sekä yhteis- että tyttölippukuntaan, näiden toiminnassa ei kokemukseni mukaan ole isoja eroja. Yhteislippukunta toimii hyvin sekä isommalla että pienemmällä paikkakunnalla ja se on avoimempi kaikille. Toki ymmärtääkseni tyttö- tai poikalippukunnissa myös joustetaan tässä asiassa.

NOA LAAKSONEN, 26 Kestävän kehityksen jaoston puheenjohtaja, Lounais-Suomen Partiopiiri, Kaarinan Sädetytöt

Meillä on tyttölippukunta, mutta minusta on hyvä, että nykyään kaikki perustettavat lippukunnat ovat yhteislippukuntia. Olen miettinyt asiaa paljon ja vaikka meiltä ei käännytetä pois sukupuolen perusteella, menee paljon potentiaalista resurssia hukkaan, kun jäsenistö on pääasiassa vain yhtä sukupuolta. Asia saattaa herättää hankalia tunteita myös sukupuolivähemmistöihin kuuluvien jäsenten kohdalla. Toisaalta koen, että naisvaltaiset tilat ja ympäristöt ovat yhä tarpeellisia joissakin tilanteissa.

ANNIINA NURRO, 16 Suomen Partiolaisten sometiimin jäsen, lippukunnan ohjelmajohtaja,

Klapaset, Nurmijärvi

Klapaset ovat yhteislippukunta 30 vuoden takaa. Tämän aikana kaikki ovat hitsautuneet yhteen, ja nyt parempaa yhteishenkeä saa hakea. Vielä muutama vuosi sitten tarpojaiässä jaoimme tytöt ja pojat erilleen, mutta jaon jälkeen monet tippuivat pois. Luovuimme tästä mallista, ja nyt tarpojista samoajiin on siirtymässä porukka, jossa lähes kaikki ovat jatkaneet partiossa. Mielestäni yhteislippukunta on rikkaus.