Oikeustapauksia

OIKEUSTAPAUKSIA mahdolliset yhdistyksen toimialueelle ja naapurikunnan alueen matkailu- ja elinkeinotoiminnalle KORKEIN OIKEUS JA kohdistuvat vaikutukset olisivat siten olleet ainoKORKEIN HALLINTO-OIKEUS astaan välillisiä. Osayleiskaavan hyväksymistä Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion koskevaa päätöstä ei näin ollen ollut pidettävä säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi sellaisena maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:n 2 momentissa tarkoitettuna matkailuyhdistys A ry:n toimialaan ja toimialueeseen kuuluvana asiana, josta sillä olisi ollut oikeus valittaa hallintoKHO:2022:12 17.1.2022/H41 oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätös oli edellä Maankäyttö ja rakentaminen - Yleiskaava - Tuuli- mainitun perusteella kumottava siltä osin kuin voima - Maakuntakaavan ohjausvaikutus - Poron- matkailuyhdistys A ry:n valitus oli tutkittu ja yhhoito - Yhdistyksen valitusoikeus - Naapurikun- distyksen hallinto-oikeudelle tekemä valitus oli nassa toimiva matkailuyhdistys jätettävä tutkimatta. Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt tuulivoima- Osayleiskaavaratkaisun perusteena olleet osayleiskaavan, joka mahdollisti yhteensä 54 selvitykset osoittivat, että osayleiskaavan tuulivoimalan rakentamisen tuulivoimaloiden mahdollistaman tuulivoimarakentamisen vaialueiksi (tv) osoitetuille alueille. Tuulivoimaloiden kutukset alueella harjoitettavalle poronhoidolle kokonaiskorkeus sai olla enintään 250 metriä. olisivat merkittävän kielteisiä huolimatta siitä,

Osayleiskaava-alue sijoittui pääosin alueelle, että kaava-alue ja erityisesti tuulivoimahankjoka oli vaihemaakuntakaavassa osoitettu so- keen rakenteiden vaatima pinta-ala varasivat veltuvaksi merkitykseltään seudullisen tuulivoi- vain pienen osan paliskunnan laidunnettavan ma-alueen rakentamiseen. Osayleiskaava-alue maa-alueen kokonaispinta-alasta. Kaavasijoittui lisäksi kokonaisuudessaan poronhoito- alueelle sijoittuvilla laidunalueilla oli saadun alueelle, jolla vaihemaakuntakaavan suunnitte- selvityksen perusteella keskeinen merkitys lumääräyksen mukaan oli turvattava poronhoi- alueella harjoitettavalle poronhoidolle, ja hankdon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäy- keen toteuttamisen oli arvioitu vaikuttavan haitölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. tallisesti myös porojen laidunkiertoon ja muihin

Hallinto-oikeus oli katsonut, että kaupungin- elinolosuhteisiin. Näitä haitallisia vaikutuksia valtuuston päätös osayleiskaavan hyväksymi- ei esitetyn selvityksen perusteella ollut enää sestä oli lainvastainen niillä matkailuyhdistys kaavan toteuttamisvaiheessa mahdollista A ry:n esittämillä perusteilla, jotka liittyivät kaa- olennaisella tavalla lieventää. Osayleiskaava van maisema- ja matkailuelinkeinovaikutuksiin, ei näin ollen täyttänyt vaihemaakuntakaavan sekä niillä kaava-alueella toimivan paliskunnan suunnittelumääräyksissä asetettuja vaatimukesittämillä perusteilla, jotka liittyivät poronhoi- sia poronhoidon edellytysten turvaamisesta, toon kohdistuviin vaikutuksiin. Asiassa oli kau- eikä vaihemaakuntakaava ollut tältä osin ollut punginhallituksen valituksesta ratkaistava, oli- maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momenko matkailuyhdistys A ry:llä ollut oikeus valittaa tissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla osayleiskaavan hyväksymistä koskevasta pää- tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa. töksestä, ja oliko osayleiskaava sille asetettu- Kaupunginvaltuuston päätös osayleiskaavan jen sisältövaatimusten vastainen paliskunnan hyväksymisestä oli tällä paliskunnan valitukesittämillä poronhoitoon liittyvillä perusteilla. sessa esitetyllä perusteella lainvastainen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että matkailuyhdistys A ry ei ollut osayleiskaavan hyväksymi- KHO:2022:7 14.1.2022/H32 sestä päättäneen kunnan jäsen, eikä mainittua Rakennussuojelu - Rakennusperintölaki - Maanpäätöstä ollut kohdistettu yhdistykseen. Pää- käyttö- ja rakennuslaki - Suojelun oikeudelliset töksen ei myöskään voitu katsoa vaikuttavan edellytykset - Rakentamalla muodostettu alue - välittömästi yhdistyksen oikeuteen, velvollisuu- Rakennusperintölain mukainen suojelukohde teen tai etuun. Yhdistyksellä ei näin ollen ollut Museovirasto oli tehnyt ELY-keskukselle esikuntalain perusteella oikeutta valittaa päätök- tyksen pinta-alaltaan noin 82 hehtaarin suusestä. Ratkaistavaksi siten jäi, oliko yhdistyk- ruisen Helsingin Vartiosaaren suojelemisesta sellä valitusoikeus päätöksestä maankäyttö- ja rakennusperintölain nojalla. Suojeluesityksen rakennuslain 191 §:n 2 momentin perusteella. mukaan Vartiosaari oli rakennettuna alueena

Matkailuyhdistys A ry:n toimialue käsitti sen rakennusperintölain 3 §:n mukainen suojelusääntöjen ja muun asiassa saadun selvityksen kohde, jonka kulttuuriympäristö perustui erityiperusteella ainoastaan naapurikunnan alueen. sesti saarelle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun Osayleiskaavan vaikutukset, joihin yhdistys oli alkupuolella muodostuneeseen huvilakulttuuvalituksessaan vedonnut, olisivat ilmenneet riin. Vartiosaari sisältyi Museoviraston laatimaiseman muutoksina lähimmilläänkin noin vii- maan inventointiin Valtakunnallisesti merkittäden kilometrin etäisyydellä naapurikunnan tär- vät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) keimmistä matkailukohteista. Osayleiskaavan osana kohdetta Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus.

Vartiosaaren alueella ei ollut voimassa asemakaavaa eikä rakennuskieltoa asemakaavan laatimista varten, joten rakennusperintölain soveltamista asemakaava-alueella koskeva rakennusperintölain 2 §:n 2 momentin rajoitus ei ollut koskenut suojeluesitystä. Rakennusperintölain sovellettavuutta arvioitaessa oli kuitenkin tullut ottaa huomioon se, mitä lain 3 ja 8 §:ssä säädetään suojelun kohteista ja edellytyksistä. Asiassa oli lisäksi otettava kantaa siihen, mikä merkitys Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevalla yleissopimuksella ja sopimuksen 1 artiklassa esitetyllä rakennustaiteellisen perinnön määritelmällä on Vartiosaaren rakennusperintölakiin perustuvan suojelun edellytyksiä arvioitaessa.

Rakennusperintölain 3 §:n 1 ja 2 momentin ja rakennusperintölain esitöiden (HE 101/2009 vp) perusteella rakennusperintölain mukaisen suojelun kohteena oli voinut olla rakennusten ja rakennelmien ohella vain niiden välitön ympäristö kuten piha, puisto tai puutarha. Rakennusten välittömiä pihapiirejä laajemmat alueet, samoin kuin peltoaukeat ja metsäsaarekkeet, eivät sen sijaan olleet rakennusperintölaissa tarkoitettuja suojelun kohteita, vaan niiden suojelu voitiin toteuttaa muiden lakien kuten maankäyttö- ja rakennuslain perusteella tapahtuvan kaavallisen suojelun tai luonnonsuojelulain perusteella.

Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevan yleissopimuksen lakisääteiset suojelutoimenpiteet oli Suomessa pantu täytäntöön siten, että rakennustaiteellista perintöä suojeltiin sekä rakennusperintölain että maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennusperintölain mukaisen suojelun ja kaavasuojelun välinen suhde oli kansallisessa lainsäädännössä järjestetty niin, että suojelutarpeen kohdistuessa sellaiseen yleissopimuksessa tarkoitettuun rakennustaiteellisen perinnön kohteeseen, joka oli rakennusperintölain mukaista suojelun kohdetta laaja-alaisempi, suojelun edellytykset tulivat arvioitavaksi maankäyttö- ja rakennuslain perusteella.

Kun otettiin huomioon Vartiosaaren suuri koko, saaren rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiden rakennusten ja niihin välittömästi liittyvien piha-alueiden sijoittuminen saaren rantavyöhykkeelle, rakennettuun kulttuuriympäristöön välittömästi liittymättömien rakentamattomien alueiden merkittävä osuus, sekä se, mitä edellä oli todettu rakennusperintölain mukaisen suojelun ja maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan kaavasuojelun suhteesta, päätös, jolla ELY-keskus oli katsonut, ettei rakennusperintölaki sovellu Vartiosaaren suojeluun Museoviraston suojeluesityksessä esitetyllä tavalla, ei ollut lainvastainen.

PUHEENJOHTAJA Reijo Karhinen vuorineuvos Savonlinna rt.karhinen@gmail.com (Ellen Rydbeck, Hattula) Fredrik Pressler MMM Porvoo puh 050 5988821 fredrik.pressler@gmail.com (Kimmo Collander)

VARAPUHEENJOHTAJA Sebastian Sohlberg agrologi, mv, yrittäjä, Siuntio puh 040 5114 306 sebastian.sohlberg @malmgardsjundea.fi (Mikael Jensen)

JÄSENET Tomas Landers metsänhoitaja, Inkoo puh 050 3500760 tomas.landers@tilanhoitajat.fi (Aarne Schildt, Porvoo)

Kari Räihä asianajaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Petäjävesi puh 040 724 2706 kari@raihalaw.fi (Tommi Lunttila)

Maanomistaja_7.3.2018.pdf 1 7.3.2018 15.50 Juha Pylväs kansanedustaja Ylivieska puh 050 5884536 juha.pylvas@eduskunta.fi (Tuomas Kettunen)

Eine RosenbergRiihimäki metsätalousyrittäjä Hartola puh 040 541 8084 eine.rosenberg.riihimaki@gmail.com (Tiina Hämeenniemi, Heinola)

TOIMINNANJOHTAJA Tuija Nummela MMK puh 045 221 5151 tuija.nummela @maanomistajainliitto.fi Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden omistajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäseneksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen kansainvälistä toimintaa Maanomistajain Liitto on jäsenenä European Historic Houses Associations (EHH) -järjestössä.

RAKENNUSHISTORIALLISEN JAOKSEN HALLITUS 2022

PJ Henrik Creutz Christine Linder Harri Männistö Fredrik Pressler Eine RosenbergRiihimäki Wilhelm Brummer

ASIANTUNTIJAT

Wilhelm von Nandelstadh Hannele HelkamaRågård IltaKanerva Kankaanrinta Kimmo Collander

Laki- ja kiinteistöarviointipalvelut

Maa- ja metsätalousyrittäjyyteen sekä kiinteistönomistukseen liittyvät asiat neuvonnasta oikeudenkäynteihin

• kaavoitus-, rakentamis- ja poikkeamislupa-asiat • yksityistiet, kiinteistötoimitukset • tie- ja lunastustoimitusasiat • ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat • ympäristölupa-asiat • maa- ja metsätilojen, kiinteistöjen ja maa-aineisten arviointi • maa- ja metsätilojen erityiskysymykset ja sopimusasiat

MOL:n jäsenille 10 % alennus jäsenetuehtojen mukaisesti. Kokeneet lakimiehemme ja auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) palvelevat teitä maanlaajuisesti.

ESPOO SEINÄJOKI OULU

Kysy lisää asiantuntijoiltamme! Puhelin 020 7411 050 arviointikeskus.fi

Yksityistieasioiden neuvontaa ja koulutusta

Yksityistieasiantuntija Heimo Mattila 044 500 2092 heimo.mattila@phnet.fi

MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y. – THE FINNISH LANDOWNERS’ ORGANIZATION

Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

LIITON TEHTÄVÄT Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

LIITON TAVOITTEET • Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä. • Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa. • Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä. • Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä. Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996. FÖRBUNDETS UPPGIFTER Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet. FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING • Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent. • Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket. • Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd. • Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt. The Finnish Landowners’ Organization provides advice and safeguards the interests of significant private landowners in Finland. In 1996, this registered association joined ELO (European Landowners´ Organization). The Finnish organization was established in 1945.

FUNCTIONS OF THE ORGANIZATION The functions of the Finnish Landowners’ Organization consist of safeguarding and developing the position of Finnish landowners and providing advice to them. The organization promotes the right to private land ownership, improvement of financial means to own land, and the decision making power of landowners, as well as management of old valuable real estate and cultural landscape.

GOALS OF THE ORGANIZATION • To preserve and promote the right to private land ownership. The legislation concerning land ownership must be transparent, equal and consistent. The statutes must be correctly targeted and unambiguous. • To promote long-term oversight of cultural landscape and natural environment in harmony with agriculture and forestry. • To keep rural areas vibrant and comfortable. • To preserve everyman’s-rights on a level acceptable to landowners.

TOIMISTO Virkatie 1, 16600 Järvelä | 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi TOIMINNANJOHTAJA Tuija Nummela www.maanomistajainliitto.fi www.europeanlandowners.org www.europeanhistorichouses.eu

LIITY JÄSENEKSI – BLI MEDLEM

Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighets- och jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

Kyllä, haluan liittyä Maanomistajain Liiton jäseneksi.

Jäsenmaksun 150 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.

Haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.

Nimi / Namn

Jakeluosoite / Adress

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puh / Tel. Postimaksu valmiiksi maksettu

Maanomistajain liitto ry Tunnus 5022359 00003 VASTAUSLÄHETYS JÄSENEKSI

MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI voi liittyä jokainen maanomistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä. Jäsenemme saavat 10 % alennuksen Arviointikeskuksen lakiasia- ja kiinteistöarviointi asiantuntijapalveluista. Jäsenmaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Maanomistaja-lehti sekä sähköinen jäsenviesti.

Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä Euroopan maanomistajajärjestössä ELO:ssa (European Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia EU:n jäsenmaissa.