Pintaa syvemmälle

menee kirjaimellisesti porvoolainen dokumentaristi Petteri Saario

Porvoolaisen dokumentintekijän Petteri Saarion luontoaiheiset dokumenttisarjat ja -elokuvat tuovat katsojien nähtäviksi paikkoja, joihin monellakaan meistä ei ole mahdollisuus itse päästä sekä tietoa, jota saa vain menemällä luonnossa ”pintaa syvemmälle”.

PPetteri Saario on kuvannut mantereilla ja vesistöissä sekä dokumentoinut ihmisten elämää erilaisissa olosuhteissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

– Kaikki ovat olleet omalla tavalla hienoja projekteja ja rakkaita minulle, hän toteaa.

– Joka kerta, kun kuvaa vaikkapa norppaa, on se hieno fiilis. Tai, kun makaa vedenpinnan alla ja heilauttaa vähän kättään, saattaa ahvenparvi tulla ympärille pyörimään ja ihmettelemään.

– Ne ovat leikkisiä kaloja, ja niiden kanssa on kiva kommunikoida.

Omat haasteensa kuvaamiseen tuovat Saarion mukaan koskessa nousevat kalat.

Villieläinten kuten karhujen kuvaaminen Suomessa ei ole häntä pelottanut, vaikka on niitä lähelle päässytkin.

– Afrikassa sain aivomalarian, kun kuvasin yöllä sammakoita ja matelijoita.

Saario muistelee, miten hän on kuvausryhmänsä kanssa ollut pari kertaa merihädässä kuvausreissuilla Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Molemmilla kerroilla kovassa myrskyssä vene hajosi ja meripelastajat tulivat apuun.

NORPAN SUOJELU

Parhaillaan Saario työstää dokumenttielokuvaa ”Operaatio Norppa”, joka kertoo saimaannorpasta ja sen suojelusta.

– Se on useita vuosia kestänyt projekti ja jatkuu vieläkin. Dokumentti kertoo, miten ilmanmuutos uhkaa norppia, kun ei ole lunta, johon tehdä pesä.

– Ihminen tulee avuksi. Kolataan lumikasoja, joihin norppa tekee pesän. Mikäli ei ole lunta ollenkaan, tehdään keinopesiä.

– Tämä on maailmanluokan uraauurtavaa työtä, jota Suomessa tehdään, jotta erittäin uhanalainen saimaannorppa pärjäisi luonnossamme jatkossakin.

UUDET, ISOT PROJEKTIT

Uusista projekteista Saario kertoo lisäksi, että vuodenvaihteessa TV1:ssä ja Areenassa alkaa uusi sarja ”Rakkaudesta villieläimiin”. Sarja kertoo ihmisistä, jotka auttavat loukkaantuneita ja orvoksi jääneitä villieläimiä.

Saariolla on myös juuri valmistumassa monen vuoden projekti ”Revontulten räppäri”, joka on nuorille suunnattu elokuva ja kertoo 18-vuotiaasta Mihkku Laitista, joka on poromies ja räp-muusikko Utsjoelta.

Elokuva tulee ensi vuoden kevättalvella elokuvateattereihin ja televisioon myöhemmin.

– Nämä kaikki ovat pitkiä hankkeita ja uusia suunnitellaan koko ajan. Tässä työssä oleellista on pitkäjänteisyys, kun projektit ovat pitkäkestoisia.

ITÄMERI, KUORMITETTU MERI

Suunnitteilla olevista hankkeista Saario mainitsee isohkon Itämereen liittyvän projektin.

– Jos se toteutuu kuten toivomme, siitä tulee pitkä essee-elokuva. Ohessa on tarkoitus tehdä ulkoluodoista kertova ”Ankarista ankarin” -dokumenttielokuva, joka kertoo äärimmäisissä olosuhteissa elävistä eläimistä ja kasveista.

Hän tähdentää, että Itämeri on Mustameren jälkeen toiseksi suurin murtovesiallas ja aivan ainutlaatuinen koko maailmassa.

– Itämeri on poikkeuksellinen siksikin, että se on niin matala ja vähävetinen. Kun valtamerten keskisyvyys on yli kolme kilometriä on Itämeri vain 60 metriä syvä.

– Se ei ole varsinainen suolainen meri eikä makean veden järvi, vaan välimuoto. Ja on siksi hyvin haavoittuvainen – merilajeille liian vähäsuolainen ja järvilajeille taas liian suolainen.

– Pienetkin muutokset saattavat olla sille aika kohtalokkaita. Sen takia monet vaikutukset, jotka ovat täällä nähtävissä, on vasta alettu hahmottamaan isommissa merissä. Suomen saaristovyöllä on 80 000 saarta ja luotoa. Pelkästään Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä niitä on 40 000–50 000.

– Valitettavasti se on myös kuormitettu meri, jolla on laaja valuma-alue, jossa ihmisiä elää. Se on kuin globaali laboratorio siitä, miten ihmisen toiminta vaikuttaa meren järjestelmiin.

Ilmastonmuutos on edennyt nopeammin kuin pahimmat skenaariot ovat ennustaneet.

– Muutoksen nopea eteneminen on yllättänyt tutkijat, viranomaiset ja jopa kansalaisjärjestöt.

– Täällä pohjoisen alueella ilmastonmuutos kiihtyy vielä keskimääräistä nopeammin. Huippuvuorilla jäätiköt sulavat. Se on alue, joka on keskellä ei mitään. Siitä seuraava on suunnilleen pohjoisnapa, Saario huomauttaa.

– Kuvasin siellä yli 10 vuotta sitten alueella, jossa ihminen ei ollut juurikaan käynyt, mutta silti ihmisen vaikutus näkyi. Merivirrat olivat tuoneet rantaan muovijätettä ja Siperian hakkuutyömailta tukkeja.

Saario toteaa, että maapallolla ei valitettavasti ole paikkaa, joka olisi välttynyt ihmisen toiminnalta ja sen vaikutuksilta.

– Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, mutta voimme sopeutua siihen ja yrittää jarruttaa sitä jossain määrin. Ja siinä energialla on keskeinen rooli.

– Kun energiaa tarvitaan, tuotetaan se siten, ettei se lisää ilmastonmuutosta. Ehkä

KUKA?

PETTERI SAARIO vielä tärkeämpää ja oleellisempaa on, että opimme elämään käyttämättä niin paljon energiaa kuin nyt käytämme. Siihen meidän pitäisi satsata.

SYNTYNYT: Lahdessa vuonna 1961.

ASUU: Porvoossa.

JOHTAA: tuotantoyhtiö DocArtia.

TYÖ: ohjaa, kuvaa, tuottaa, käsikirjoittaa ja leikkaa dokumentteja, dokumenttisarjoja ja -elokuvia.

Jos Saariolla olisi taikasauva, hän esittäisi toiveen haltijalle:

– Haluaisin jättää tuleville sukupolville sellaisen maapallon, jolla ihminen voisi elää sopusoinnussa luonnon kanssa, eikä sitä riistää.

– Siihen on aika paljon matkaa. Tuskin me siihen minun elinaikanani päästään.

TUOTANTOYHTIÖSSÄ: työskentelevät puoliso Tiina, pojat Antti ja Ilkka, Sari Orkomies ja Joonatan Hietanen

DOKUMENTTIELOKUVAT: kolme vuosikymmentä jatkuneen dokumenttiohjaajan ja luontoelokuvaajan urallaan kuvannut ja ohjannut yli 20 dokumenttielokuvaa, mm. Aktivisti, Vedenneito, Autiomaa, Kutsu Usambarasta, Minne hepo sinne reki, Utsjoen Beckhamit.

DOKUMENTTISARJAT: toistakymmentä dokumenttisarjaa mm. ihmisen ja luonnon suhteesta kuten Erämaan lumo, Jokiemme helmet, Veden saartamat, Rajankäyntiä, Asvalttiviidakot, Veden valtakunta.

KIRJAT: Luonnon lumo ja Rakkauskirjeitä luonnolle, joista jälkimmäisen yhdessä Minna Jakosuon ja Meeri Koutaniemen kanssa.

Dokumentit ovat keränneet Suomessa ja ulkomailla kymmeniä miljoonia katsojia, ja niitä on palkittu useilla merkittävillä koti- ja ulkomaisilla festivaaleilla.

”Ennen muuta koen itseni uteliaaksi ja etuoikeutetuksi luonnon ja ihmisluonnon havainnoijaksi, ystäväksi ja puolestapuhujaksi, joka on saanut jonkinlaisen tarinankertomisen kyvyn huomislahjanaan.”

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, mutta voimme sopeutua siihen ja yrittää jarruttaa sitä jossain määrin. Ja siinä energialla on keskeinen rooli.

Katkaise virta fiksusti mittarista www.pbe.fi/ katkaisemittarista