Peducalehti 1/2015 by Peducalehti

PEDUCALEHTI

1/2015

PEDUCALEHTI 1/2015 3

Pääkirjoitus

Puheenjohtajalta

Peducan hallitus 2015 esittäytyy

Luokanopettajat työelämässä

Eduskuntavaalit 2015

Club Vegestylez

Avoimen ja tasa-arvoisen yliopiston puolesta

Rakas Mirjami

Christina Regina

Tulevia tapahtumia

Peduca ry:n jäsenlehti 1 /201 5 // Julkaisija Peduca ry, Oppimiskeskus Minerva, Siltavuorenpenger 5 A, PL 9, 0001 4 Helsingin yliopisto // Päätoimittaja Jasmine Gustafsson // Toimitus Jasmine Gustafsson, Lilla Holmberg, Lotta Karlsson, Iiris Korhonen, Heidi Koskinen, Netta Metsäaho, Henrietta Pihlaja, Marika Tuominen, Minna Vasarainen // Taitto Marika Tuominen // Painopaikka AM Digipaino // Painos 80 kpl // Lehti saa HYYn lehtitukea. 2 PEDUCALEHTI

Pääkirjoitus Päätoimittajarikkomus “13 § Päätoimittajarikkomus Jos vastaava toimittaja tahallaan tai huolimattomuudesta olennaisesti laiminlyö toimitustyön johtamis- ja valvontavelvollisuutensa siten, että laiminlyönti on omiaan myötävaikuttamaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvan rikoksen toteutumiseen, hänet on tuomittava, jos tällainen rikos tehdään eikä häntä ole pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena, päätoimittajarikkomuksesta sakkoon.” Sananvapauslain mukaan kaikilla julkaisuilla, niin myös Peducalehden kaltaisella ainejärjestölehdellä, on oltava vastaava toimittaja, siis päätoimittaja, joka on lain edessä vastuussa kaikesta lehden sisällöstä. Vuonna 2015 se henkilö olen minä. Minulla on valta päättää, mitä tämän lehden sivuille painetaan, ja minä kannan siitä myös vastuun. Tässä numerossa pääset muun muassa tutustumaan Peducan uuteen hallitukseen sekä kurkistamaan Matlun klusteriin Christina Reginaan. Sivuilta 14-26 voit lukea kolmentoista eduskuntavaaliehdokkaan vastaukset kasvatusta, koulua ja opiskelijan arkea koskeviin kysymyksiin. Aihe ei voisi olla ajankohtaisempi, sillä eduskuntavaalit järjestetään 19. huhtikuuta. Vaalien lähestyessä jokaisen on hyvä miettiä, kenen haluaa käyttävän valtaa puolestaan.

Vaikka valta Peducalehdestä onkin tänä vuonna minun käsissäni, on sinulla mahdollisuus vaikuttaa. Lue lehteä ja anna siitä palautetta. Tule mukaan lehtikokouksiin suunnittelemaan lehdelle sisältöä ja kirjoita siitä, mikä sinua kiinnostaa. Käytä vaikutusvaltaasi!

Jasmine

PPEDUCALEHTI EDUCALEHTI33

Peduca Instagramissa ja Twitteriss채. @peducary

Puheenjohtajalta Ihanaa kevättä! Peducan vuosi on lähtenyt hienosti käyntiin! Alkuvuosi on järjestössä uuden hallituksen kouluttautumista, uusiin ihmisiin tutustumista ja erityisesti alkaneen vuoden suunnittelua. Peducan tavoitteita tälle vuodelle ovat yhteistyö, yhteiskunnallinen aktiivisuus sekä jäsenistön osallistaminen. Tavoitteet on muotoiltu yhdessä jäsenistön kanssa viime vuoden lopulla järjestetyssä Suunnittelu & Meeting -illassa. Yhteistyötä käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestöjen kanssa lisätään. Peduca tekee enemmän tapahtumia yhdessä muiden järjestöjen kanssa sekä järjestää myös kaikille käyttiksen opiskelijoille avoimia tapahtumia. Yhteistyötä lisätään myös tiedekunnan henkilökunnan kanssa varsinkin opintoasioihin liittyen. Keväällä järjestetään opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteisiä Viiniä & Valitusta -iltoja: luokanopettajakoulutuksen tiistaina 17.3. ja yleisen ja aikuiskasvatustieteen keskiviikkona 22.4. Tavoitteena on tiedottaa ja ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun erityisesti kasvatustieteitä ja opiskelijoita koskevissa asioissa. Eduskuntavaalien alla Peduca on mukana järjestämässä käyttiksen opiskelijoiden vaalitenttiä tiistaina 24.3. Paikalle on tulossa ehdokkaita eri puolueista, ja opiskelijoilla on

erinomainen tilaisuus päästä tenttaamaan ehdokkaiden kantaa vaikkapa koulutukseen ja opiskeluun liittyviin asioihin. Peducalla on tällä hetkellä 750 jäsentä, joista jokainen on erilainen ja toivoo järjestöltä hieman eri asioita. Palautetta, tapahtumaideoita tai muita terveisiä voi lähettää peducahallitus[at]helsinki.fi tai nettisivuilla peduca.fi. Peduca järjestää tänäkin vuonna paljon erilaista toimintaa sitseistä leffailtoihin ja edunvalvontailloista kokouksiin. Mukaan mahtuu perinteisiä tapahtumia, mutta myös uusia juttuja! Toivottavasti mukaan on mahtunut myös jotakin juuri sinulle! Ihanaa kevättä ja onnea opintoihin! P.S. Voi kun aurinko voisi paistaa jatkossa vähän enemmän...

Netta

PEDUCALEHTI 5

Peducan ha

KUVAT MARIKA TUOMINEN

Peducan uusi hallitus esittäytyy vastaamalla kiperiin kysymyksiin, joihin olet aina halunnut saada vastauksen. Jasmine Gustafsson 1. Olen Jasmine, neljännen vuoden lo-opiskelija. Tänä vuonna olen Peducalehden päätoimittaja ja Peducan ympäristövastaava. 2. Minulla on Snapchat, koska Ville pakotti. 3. Palkka Peducassa toimimisesta on se, että saa olla mukana maailman siisteimmissä jutuissa. Mutta ei tällä rikastu. 4. Toteemieläimeni on varmaan pöllö.

Netta Metsäaho 1. Olen Netta, puheenjohtaja 2. Ehdottomasti! Snapchat on yllättävän hauska! 3. Vapaaehtoistoiminnasta harvemmin saa palkkaa, eikä Peduca ole tässä poikkeus. 4. En usko sellaisiin. Mutta tykkään koirista.

6 PEDUCALEHTI

Julia Korhonen 1. Olen Julia, opiskelen yleistä ja aikuiskasvatustiedettä ensimmäistä vuotta ja toimin yhdenvertaisuusvastaavana Peducan hallituksessa. Opiskelusta ja elämästä nauttiminen kuuluu tekemisiini. Erilaiset yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden asiat kiinnostavat valtavasti, joten niitä pohdiskelen ja opiskelen innolla! 2. Mulla ei oo snapchattiä, ku en ehi kattoo niitä kuvia, ku ne katoaa nii nopeesti. 3. Peducasta saatu palkka on aineetonta luomuiloa! 4. Toteemieläimeni on elefantti.

EevaSofia Lassinharju 1. Oon Eevi :) tapahtumajaos Aktin varapuheenjohtaja. 2. Ei oo 3. Ei maksa. Peduca antaa paljon hyvää mieltä. 4. Joutsen

allitus 2015 esittäytyy

1. Kuka olet ja mitä teet Peducassa? 2. Onko sulla SnapChat? 3. Maksaako Peduca sulle palkkaa? 4. Mikä on toteemieläimesi? Minna Vasarainen 1. Olen toisen vuoden luokanopeopiskelija Minna ja toimin Peducassa edunvalvontavastaavana. 2. Mulla ei oo ainakaan vielä Snapchattia. 3. Peduca ei maksa mulle palkkaa, josta menis veroja, mutta kyllä tää homma palkitsee monella tavalla. Tulee hyvä fiilis kun saa asioita tehtyä ja pääsee kanssa hengailemaan mahtavien tyyppien kanssa näin esimerkiksi. 4. Mun toteemieläin on karhu. Jos se ei ois karhu se ois kuutti, sekin on musta ihan huikea eläin!

Tytti Huttunen 1. Olen Tytti ja olen sihteeri 2. On, mutta se on virhe. 3. Mitä luulet? 4. Siili

Paula Partanen 1. Olen Paula Partanen ja toimin Peducassa tänä vuonna kansainvälisyysvastaavana. 2. Ei, mutta Villellä on. Sen tiedän varmasti. 3. Ei maksa ei. Aktiivinen ainejärjestötoiminta tosin oikeuttaa hakemaan muutamaa opintopistettä. 4. Toteemieläimeni on lisko. Ihan yleisesti lisko vaan sen heimoja erottelematta. Vaihtolämpöisyys, luolissa asuminen ja liskosti hengaileminen on vaan niin huikeeta!

Reetta Kiukainen

1. Mä oon Repe aka Retu eli Reetta, toimin Peducassa niin TilaPälenä (lue: tilavastaava) kuin sporttivastaavana. 2. Oli, mutta thank God poistin sen. Sori Ville. 3. Tavallaan joo, sanottaisko niin että "kaikkea ei voi mittaa rahassa". Ja siis en oo yhtää klisee. 4. Jellona! Tietty. PEDUCALEHTI 7

Elina Kytömaa 1. Olen Elina Kytömaa, ensimmäisen vuoden yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija ja Peducan hallituksen tämän vuoden yleisen ja aikuiskasvatustieteen fuksija tuutorvastaava. 2. Mulla ei ole snäpchatia, vaikka ryhmäpaine sen hankkimiseen onkin viime aikoina ollut erityisen kova. En ole kuitenkaan vielä ihan ymmärtänyt, mitä lisäarvoa sen käytöstä voisi olla. 3. Peduca ei maksa mulle rahallista korvausta, mutta kivojen ihmisten kanssa hyvien juttujen aikaansaaminen on henkistä palkkaa. :) 4. Viimeksi mun toteemieläimeksi diagnosoitiin kyyhkynen, mutta oikeasti se on koira. Ne on sellaisia samanlaisia seurallisia ja leikkimielisiä touhottajia kuin mäkin. :)

Joanna Lukkarila 1. Joanna Lukkarila olen ja teen paljon kivoja juttuja. Peducassa toimin luokanopettajapuolen edunvalvojatiimissä ja olen Peducan hallituksen varapuheenjohtaja Hannan kanssa. 2. Ei oo snäpzhättii ku se on tyhmä, enkä haluu nähä kenenkää sormia tai varpaita pikakuvina. En pidä varpaista muutenkaan. 3. Peduca maksaa mulle 1 triljoonan pähkinäpalkkaa, että saan ruokittua mun oravat. 4. Mikä tää toteemieläinjuttu on? En ymmärrä. Mun lempieläin on pupu, niinku Anninki.

8 PEDUCALEHTI

Ville Halonen 1. Olen Ville. Jotkut kutsuu mua myös Vilhardiksi. Se on mun äidin antama lempinimi mulle ku oon ollu ihan junnu. Peducassa mun vastuulla on viestintä. Päivitän meidän sosiaalistamediaa ja nettisivua, lähetän sähköpostia ja luen peducalistan filtteriä ja yritän olla tarkka ettei seuranhakuilmoitukset pääsis tulee läpi jäsenistön sähköpostiluukkuun. Kaikessa tässä mua auttaa meidän PJ Netta. 2. Kyllä mulla on Snapchat ja käytän sitä aika paljon. Mun ehdoton favorite snäppi on "sukka irti". 3. Valitettavasti Peduca ei maksa mulle palkkaa. Olen yrittänyt saada rahaa näistä hommista, mutta toistaiseksi meidän hallituksen PJ on sitä mieltä, ettei se ei tule kysymykseen. 4. En oikein usko toteemeihin. Jos on pakko valita niin varmaan olen seepra. Miksi? Noku siinä on raitoja!

Saara Jalava 1. Olen Saara ja toimin hallituksessa SOOL-yhteyshenkilönä toimarina, eli oon se tyyppi joka pommittaa teitä SOOL-aiheisilla viesteillä pitkin vuotta 2. Snapchatti löytyy, mutta täytyy myöntää, että käyttötaidot ovat hyvin heikot 3. Peduca ei maksa palkkaa :D 4. Toteemieläimeni on vähän liukuva, riippuu hyvin paljon sen hetkisestä fiiliksestä. Tällä hetkellä se taitaa olla pöllö. Valvon kaikki yöt tehden hommia ja päivät koomailen.

Marika Tuominen 1. Oon Marika ja tänä vuonna pyöritän Peducan rahoja taloudenhoitajana. Taitan myös tätä lehteä. 2. On joo, kerään sen avulla kuvakollaasia Villestä uupuneena ja ilman sukkia. 3. Jos maksais, niin olisin aika rikas jo! 4. TIIKERI. Grau.

Eveliina Haimi

1. Olen Eveliina, tuttavallisemmin Eve. Hoidan fuksituutorivastaavan pestiä luokanope puolella jee! 2. Mulla on ollu Snapchat jo pitkään ja oon jo vähän kyllästynyt.. 3. Ei maksa mut ei tartteiskaa, koska ainejärjestötoiminta :* 4. Kissa! Ehdottomasti!

Hanna Palmén 1. Oon Hanna ja Peducan veepeejii, lisäksi teen edunvalvontaa ja olen myös Specia-vastaava. Sen ajan mikä Peducalta ja koululta jää, käytän töihin, liikkumiseen ja teatterilla pyörimiseen. 2. Mulla on valitettavasti snapchat koska meidän viestintävastaava maanitteli tuon riesan lataamiseen. 3. Peduca ei maksa mulle rahapalkkaa, mutta henkistä pääomaa saan toiminnasta rutkasti! 4. Toteemieläin on varmaan saukko. miumau.

Pauliina Turunen 1. Olen Pauliina, toisen vuoden kasvatustieteen opiskelija ja Peducassa toimin tänä vuonna ktpuolen edunvalvontavastaavana sekä tapahtumajaos AKTIn puheenjohtajana. 2. On mulla, mutta sitä ei saa kertoa Ville Haloselle. 3. Peduca ei maksa mulle palkkaa, mutta kaikki ihmiset ja kokemukset mitä Peducan kautta on tullut matkaan saatua, ovat rahallistakin palkkaa arvokkaampia. :) 4. Toteemieläimestä en ole varma, mutta voimaeläin on Jasminen korttien perusteella Lokki! Ehkä se voi olla myös toteemieläimeni?

Meira Pappi 1. Olen Meira ja vastaan ekskursioista. 2. Ei. Olen yli 30-vuotias ja se on ymmärtääkseni meiltä kielletty. 3. Ei. 4. Harjus.

Anniina Kangasjärvi 1. Olen Anniina 23 vee ja Peducan kulttuurivastaava 2. Jepa 3. Ai tästä voi saada palkkaakin? 4. Ilves

PEDUCALEHTI 9

TEKSTI JA KUVAT HEIDI KOSKINEN

Luokanopettajat työelämässä

1 0 PEDUCALEHTI

Luokanopettajaksi Helsingistä valmistuneen Heli Järvelinin ansioluettelo ja työhistoria on vaikuttava. Järvelin on WorkWise-yrityksen perustaja, työyhteisövalmentaja, taitotietoisuusvalmentaja, työnohjaaja sekä NLP Trainer. Luokanopettajana toimiessaan Heli opiskeli draamapedagogiksi ja taskusta löytyy myös sisustussuunnittelijan pätevyys, yrittäjän ammattitutkinto sekä tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Näiden lisäksi Heli on opiskellut positiivista psykologiaa ja hän kertookin opiskelevansa lähes jatkuvasti joko muodollisesti tai vapaa-ajallaan.

PEDUCALEHTI 1 1

eli ehti toimia 10 vuotta luokanopettajana Suomessa ennen kuin muutti perheensä kanssa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Voidakseen opettaa Kanadassa Helin olisi pitänyt hankkia paikallinen opettajankoulutustutkinto, joka toisaalta toistaa Suomessa hankittua tutkintoa mutta toisaalta ei kuitenkaan ole niin laaja kuin suomalainen opettajankoulutus. Heli työskenteli jonkin aikaa vapaaehtoistyössä koulussa ennen kuin kouluttautui sisustussuunnittelijaksi ja toimi lopulta Kanadassa sisustussuunnittelijayrittäjänä. Palattuaan Suomeen Heli jatkoi hetken aikaa suunnittelijan töitä, keskittyen lähinnä kotien sisustamiseen. Kiinnostuttuaan miehensä HR- työtehtävistä Heli päätti unohtaa ajatukset siitä, että olisi liian vanha opiskelemaan ja hakeutui työnohjaajakoulutukseen. Parhaillaan hän hyödyntää tutkintojaan ja kokemuk-

1 2 PEDUCALEHTI

siaan työyhteisövalmentajana ja työnohjaajana yrityksensä, WorkWisen kautta. Hän on myös juuri valmistunut NLP Traineriksi. NLP on lyhenne englanninkielisistä sanoista neurolinguistic programming ja se perustuu tietoisuuden kasvattamiseen aistien ja kielen kautta. Opettajankoulutuksesta ja -työstä Heli hyödyntää nykyisessä työssään erityisesti suunnitelmallisuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Hän pohtii esimerkiksi miten opeteltavat asiat tavoittavat vastaanottajan parhaiten. Jo opiskeluaikana hän kiinnitti paljon huomiota erilaisiin opetusmenetelmiin. Valmentajana hän kaivoi nämä tiedot ja taidot jälleen esille. Heli on taiteellisesti suuntautunut ja kiinnostunut toiminnallisisista menetelmistä. Lasten tai aikuisten ohjaaminen ei Helin mukaan ole lopulta niin kovin erilaista. Aikuisia usein koulutetaan teoreettisesti, vaikka Järvelinin mukaan hekin hyötyisivät usein konkretiasta. Valmentajana Heliä kiinnostaa asioiden ja harjoitusten vieminen suoraan käytäntöön. Oman lapsensa kautta Heli seurailee tämän oppimista ja hän ammentaa siitä ajatuksia miten ihminen käyttää omia taitojaan hyödykseen oppiakseen asioita. Heli on innostunut tuotekehittämisestä ja myös sitä kautta ajatus olemassa olevien ominaisuuksien kehittämisestä on tullut entistä tutummaksi. Tällaista ajattelutapaa Heli toteuttaa työyhteisövalmentajana. Ajatus jatkuvasta oppimisesta kiinnostaa ja innostaa häntä. Työskentelynsä tueksi Heli on kehitellyt Taitogalleria®-työkalun, jossa hän mallittaa ihmisten tiedostamattomia ja pinnan alla vaikuttavia metataitoja, kuten esimerkiksi rohkeutta ja kykyä nähdä kokonaisuuksia. Yrittäjyyteen kuuluu verkostoituminen ja ilman sitä se on helposti yksinäistä. Opintojen ja työkokemuksen sekä sosiaalisen median kautta Helille on syntynyt kattava verkosto.

Usein hänellä on nopeasti mielessä sopivia henkilöitä, mikäli hän kaipaa apua. Yhteys muuhun maailmaan pitää Helin myös ajan hermolla. Helin tyypillinen työpäivä on sellainen, että hän herää aikaisin aamulla ja hoitaa aamurutiinit kouluikäisen lapsen kanssa. Aamurutiinien aikana ajatukset alkavat jo kääntyä päivän työasioihin. Lenkki ja meressä uiminen kuuluvat ideaalityöpäivään. Näiden jälkeen Helillä on useimmiten kirjallisia töitä tai aamupäivän tapaamisia ja valmennuksia. Hän tarjoaa mielellään muutaman tunnin intensiivisiä valmennuksia. Iltapäivällä Heli pyhittää tauon viettääkseen aikaa koulusta saapuvan lapsen kanssa. Lapsen iltaharrastusten alkaessa alkaa Helin toinen työrupeama. Tyypillistä kahdeksasta neljään päivää hän ei tee. Tietysti myös asiakkaiden aikataulut vaikuttavat Helin aikatauluihin. Heli tarjoaa myös kävelypalaveripalvelua, jossa hän palaveeraa asiakkaidensa kanssa kävelylenkillä. Nykyisessä työtilanteessaan Heli pystyy muokkaamaan omaa ammattiaan ja työtilannettaan jatkuvasti kohti ajatustaan unelmatyöstä. Hän myös kokee voivansa tällä hetkellä hyödyntää potentiaaliaan. Kuten kaikilla yrittäjillä yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa myös Helin työmäärään, mutta tiedostaen

sen hän pystyy muovaamaan palveluitaan tarpeen mukaan. Kun kaikkialla säästetään, yrittää Heli kuitenkin viedä työpaikoille tietoisuutta työyhteisöhyvinvoinnista ja sen vaikutuksesta esimerkiksi jaksamiseen ja motivaatioon työssä. Jos yrittäjyyden miinuspuolia on mietittävä, Heli nimeää sellaisiksi työn ja palkan epäsäännöllisyyden. Hän ei kuitenkaan heti keksi mitään sellaista, joka voittaisi nykyisen työn ja siihen liittyvän moniulotteisen vapauden. Tällä hetkellä Heli saa jatkuvasti tavata omien sanojensa mukaan valtavan hienoja ihmisiä. Vaikka paluu opettajaksi ei ainakaan tällä hetkellä ole tähtäimessä, pitää Heli yhteyttä koulumaailmaan työyhteisövalmennuksen kautta sekä tietysti seuraamalla aktiivisesti poikansa koulunkäyntiä. Kaiken lisäksi hän tekee myös vapaaehtoistyötä sairaalassa. Siellä hän näkee työn vaikutukset nopeasti ja saa välitöntä palautetta. Tämän haastattelun jälkeen Heli tutustui taidegalleristiin joka etsi galleriansa yhteyteen alivuokralaista ja yhteistyökumppania. Tuloksena siitä Helin Taitogalleria®-valmennustila toimii nyt Galleria Foggan yhteydessä Helsingin keskustassa.

PEDUCALEHTI 1 3

Eduskun 201

Mitä eduskuntavaalien ehdokkaat aja

Lähetimme sähköpostilla koulu- ja kasvatusaiheisia kysymyksiä eduskuntavaaliehdokkaille. Lähestyimme yhteensä kahdeksaatoista ehdokasta kahdeksasta eri puolueesta. Heistä tavoitimme kolmetoista ehdokasta, ja puolueista on tässä haastattelussa edustettuna: Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, Rkp, Sdp, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Kristillisdemokraatteja emme valitettavasti tavoittaneet.

TEKSTI IIRIS KORHONEN 1 4 PEDUCALEHTI

ntavaalit 15

ajattelevat kasvatuksesta ja koulusta?

Lehtemme kansien väliin kaikki kysymykset eivät mahtuneet, mutta haastattelut löytyvät kokonaisuudessaan Peducan nettisivuilta osoitteesta peduca.fi. 1. Esittele itsesi lyhyesti. 2. Onko Suomen koulujärjestelmä mielestäsi tasa-arvoinen? 3. Millaisena näet kasvatustieteilijöiden tulevaisuuden työmarkkinoilla? 4. Miksi peducalaisen pitäisi äänestää juuri sinua? PEDUCALEHTI 1 5

VASEM LIIT Mai Kivelä

1. Olen Mai Kivelä, Vasemmistonuorten pääsih-

teeri ja helsinkiläinen ympäristöaktivisti. Koulutukseltani olen Master in Environment and

Development Lontoon yliopistosta sekä yhteisöpedagogi (AMK). Perheeseeni kuuluu Green-

peacella työskentelevä mies ja kolmivuotias

lapsi. Olen mm. YK-liiton hallituksen jäsen ja pi-

dän Vegaaninen versio –nimistä kasvisruokablogia. Olen punavihreä, eli politiikassani yhdistän

ekologisen kestävyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteet.

2. Suomalainen yhtenäinen peruskoulu on vasemmiston ajama menestystarina ja yksi par-

haista tavoista ehkäistä luokkayhteiskuntaa.

Koulujärjestelmä on suhteellisen tasa-arvoinen,

mutta sitä uhkaa maksullisuus, liika kilpailu ja

leikkaukset. Koulutuksen on oltava kaikkien

saatavilla ja jakoa eri maineisiin kouluihin tulee estää.

3. Kasvattajia tarvitaan aina, eikä tulevaisuuden

automatisaatio ja robosaatio voi viedä töitä kas-

vattajilta, sillä ihmiskontaktin tärkeyttä kasvatuksessa ei voi korvata.

4. Haluan, että yhteiskunnassamme jokainen voi

kasvaa ja elää hyvää elämää. Kannatan tasa-

arvoista yhteiskuntaa, jossa jokainen on yhtä

arvokas. Haluan panostaa ympäristökriisin tor-

jumiseen, sillä se on välttämätöntä meidän kaikkien tulevaisuuden vuoksi.

Vesa Korkkula

1. Olen 30-vuotias helsinkiläinen kaupunkiaktivisti ja lukion filosofian ja elämänkatsomustiedon

opettaja. Olen Helsingin kaupunginvaltuustossa

vasemmistoliiton 2. varavaltuutettu ja nuorisolautakunnan varsinainen jäsen. Harrastan skeit-

tausta, pyöräilyä ja olen DJ. Tykkään myös askartelusta.

2. Kuten muukaan yhteiskuntamme, ei myöskään koulujärjestelmämme ole tasa-arvoinen. Etenkin

opettajankoulutuksen

pitäisi

tuottaa

opettajia, jotka ovat tietoisia vallitsevista sukupuoleen, etnisyyteen, seksuaalisuuteen ja yh-

teiskuntaluokkaan kytkeytyvistä eriarvoistavista

tekijöistä ja rakenteista. Lapset eivät valitettavasti aloita peruskoulua samalta lähtöviivalta.

Hyvin koulutetut vanhemmat valitsevat lapsilleen

luokan, jossa on esimerkiksi musiikki- tai liikun-

tapainotus. Tämä on uudenlainen erottautumi-

sen väylä, joka lisää koulujen välisiä eroja.

Koulujärjestelmämme ei myöskään siksi ole tasa-arvoinen, koska esimerkiksi haja-asutusa-

lueiden lukioiden opetustarjonta ei ole yhtä

kattava kuin suurempien väestökeskittymien. Toisaalta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuu

enemmän maahanmuuttajia kuin muualla ja

useat maahanmuuttajalapset tarvitsevat erityistä

tukea, ja jos tätä ei ole leikkausten takia tarjolla, ei voida puhua koulutuksen tasa-arvoisuudesta.

3. Näen sen positiivisena. Kasvatustieteilijöiksi

kouluttautuvat kykenevät työllistymään moni-

puolisesti opetuksen puolelle ja asiantuntijoiksi

erilaisiin hallinnon organisaatioihin. Toki myös sivuainevalinnat vaikuttavat.

1 6 PEDUCALEHTI

MMISTO TTO Kuva Hilla Kurki

missä määrin toivoton, mutta koen, että siihen

olisi hyvä puuttua nyt, kun eriytyminen ei ole vielä kovin radikaalia.

3. Kasvatustieteilijöille tulee olemaan aina kysyntää, mutta uskon että jollemme pidä koulu-

tuksen ja sen toteuttajien eli opettajien puolia, tulee tarjotut työehdot ja –sopimukset olemaan

nykyistä synkemmät. Monien kuntien päätös

poistaa uusilta opettajilta lukuvuotta edeltävien

kahden viikon työaika kielii, siitä että koulutuk-

4. Ensinnäkin olen lukio-ope, eli minulla on kos-

sesta halutaan säästää keinolla millä hyvänsä.

ketus koulumaailman arkeen ja toiseksi haluan

toimia sen puolesta, että meillä on jatkossakin

4. Minun eduskuntavaaliteemoissani niin kuin

yksi maailman parhaista koulujärjestelmistä ja

yleisemminkin poliittisessa ajatusmaailmassani

yliopistolaitoksista. Tämä tarkoittaa yhdenver-

koululla on hyvin suuri merkitys koko yhteiskun-

taista koulujärjestelmää, jolla katkaistaan nykyi-

taan. Aion kynsin ja hampain pitää kiinni tasa-

nen eriarvoistumisen kierre ja joka antaa nuorille

arvoisesta ja maksuttomasta koulutuksesta jat-

eväät jatkaa opintojaan tai tehdä elämällään mi-

kossakin, koska se on todellisen mahdolli-

tä parhaaksi näkevät.

suuksien tasa-arvon perusta ja laaja-alaisen yh-

Kaiketi sitäkin voinee pitää meriittinä, että en ole

teiskunnallisen kehityksen edellytys. Tärkeim-

liian itsekeskeinen ihminen, koska koin tämän

mässä roolissa tasa-arvoisen koulutuksen to-

kysymyksen tämän haastattelun vaikeimmaksi.

teutuksessa ovat mielestäni opettajat, joille pi-

Valitettavasti politiikkaan liittyy itsensä väkinäi-

täisi suoda vakaat työsuhteet työsuhteiden ket-

nen esiintuominen ja siitä en pidä.

juttamisen sijaan ja tarjota tarpeeksi palkallista

työaikaa oppituntien ja opetuksen valmisteluun

Sophia Leppä

(esim. lukuvuotta edeltävät kaksi viikkoa). Myös

opetus- ja kulttuuriministeriön pitäisi opetusko-

1.Olen 23-vuotias yliopisto-opiskelija pääainee-

konaisuuksia suunnitellessaan antaa nykyistä

nani matematiikkaa, mutta tavoitteenani on tu-

enemmän

levaisuudessa keskittyä taloustieteeseen. Toimin

opettajien asiantuntemukselle.

painoarvoa

opetushallitukselle

tällä hetkellä Etelä-Suomen Vasemmistonuorten

varapuheenjohtajana, Sitoutumattoman vasem-

miston Helsingin Ylioppilaskunnan edustajistoryhmässä varaedaattorina ja Vasemmistoliiton Helsingin piirin hallituksessa.

2. Moniin muihin maihin suhteessa kyllä, muttei

tarpeeksi. Lasten koulutuspolut alkavat eriytyä

jo peruskoulussa, mikä vaikuttaa lukion valinta-

mahdollisuuksiin, mikä taas vaikuttaa yliopiston

aineenvalintamahdollisuuksiin. Tilanne ei ole

Kuva Mikko T Helminen

PEDUCALEHTI 1 7

SDP Jaakko Meretniemi

2. Suomalainen peruskoulu on yksi maailman

tasa-arvoisimpia. Erot oppimistuloksissa ovat kuitenkin alkaneet kasvaa alueiden välillä, tyttö-

1. Olen 38-vuotias akateemisen palkansaajan

näkökulmasta maailmaa tarkasteleva historian ja yhteiskuntaopin lehtori ja kahden vekaran isä.

2. Onko tasa-arvo sitä, että kaikki saavat samaa

vai sitä, että kaikki saavat tarpeidensa mukaan?

Opettajan mahdollisuudet eriyttää opetusta ovat rajalliset ja alueiden ja koulujen väliset erot ovat kasvaneet etenkin Helsingissä.

jen ja poikien sekä maahanmuuttajien ja kanta-

väestön välillä. Tähän on jatkossa kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Koko koulutusuran ta-

sa-arvoisuus taataan maksuttomalla koulutuk-

sella ja sillä, että koulutusasteelta toiselle pääsee aina etenemään.

3. Tulevaisuuden työmarkkinoilla tulee korostumaan vahvuus yhdistellä tietoa, osata jalostaa sitä sekä ymmärtää ihmisten ja organisaatioiden toimintaa. Gene-

Koulutusvien-

nistä

ralistikasvatus-

puhuttu

tieteilijät ovat asi-

paljon, mutta sillä saralla

antuntijoita

saatu

edellä mainituis-

vähän aikaan. Nyt pitäisi

toimia

peasti

kun

Suo-

mella

vielä

sa ja kykenevät

no-

siksi vastaamaan moniin

sen mallimaana.

haasteisiin

tarttumaan

nii-

hin.

4. Koska on suuri

vaara, että opinto-

palkansaaja :) .

työelä-

män kohtaamiin

mainetta koulutuk-

jen jälkeen peducalaisesta tulee akateeminen

juuri

4. Olen kasvanut

sisään

suomalaiseen

yhteiskuntaan,

mutta

maahanmuuttajana minulla on kyky katsoa Suomea myös ulkopuolisen silmin. Näen upean

Nasima Razmyar

maan, jonka hienoutta ei kuitenkaan saa pitää

1. Olen afgaanitaustainen helsinkiläinen ja pa-

tämän tulevaisuutta. Mahdollisuus hyvään elä-

kolainen, jolle Suomi antoi uuden elämän ja

mään, koulutukseen ja työhön on oltava kaik-

mahdollisuuden kasvaa tämän yhteiskunnan jä-

kien ulottuvilla. Uskon vakaasti, että Suomen

seneksi. Tällä hetkellä työskentelen eduskun-

menestyskulku jatkuu, kunhan ihmiset voivat

nassa viestintäsihteerinä, ja aiemmin olen tehnyt

hyvin ja jokaisesta välitetään. Olen ehdolla

töitä mm. maahanmuuttajanaisten parissa. Olen

eduskuntaan, jotta Suomi näyttäytyy tulevai-

kaupunginvaltuutettu ja opetuslautakunnan jä-

suu- dessa tasa-arvoisena, inhimillisten arvojen

sen.

yhteiskuntana.

1 8 PEDUCALEHTI

itsestäänselvyytenä. Suomen on jatkossakin ol-

tava maa, jossa ihmisen tausta ei saa määrittää

PERUS SUOMA LAISET Mari Rantanen

kevät opettamisesta varmasti varsin haastavaa

arkea. Tällöin on suurempi riski sille, että jotkut

1. Olen Mari Rantanen 38-vuotias äiti, ensihoi-

alueet ovat huomattavasti haastavampia ja ai-

taja, sairaanhoitaja, omaishoitaja, poliisin perus-

heuttavat eriarvoisuutta eri koulujen osalta.

tutkinnon

suorittanut

Perussuomalainen

varavaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Hel-

3. Toivottavasti emme näe sitä tilannetta, että

singistä. Työskentelen tällä hetkellä ensihoitaja-

kasvatustieteilijöitä ei tarvita, sillä silloin yhteis-

Keski-Uudenmaan

pelastuslaitoksella.

Vapaa-aikaani vietän perheen, ystävien, politii-

kuntamme on tilanteessa, jossa sivistystä ei

enää arvosteta.

kan ja rescuekoiratoiminnan parissa. Lisätietoja www.marirantanen.fi

4. Minusta saa edustajan, joka kuuntelee arjen

ääntä ja pyrkii tuomaan lainsäädäntötyöhön hy-

2. En ole perehtynyt asiaan kovin syvällisesti,

vin

käytännönläheisen

mutta ainakin siihen pyritään varmasti kaikilla

edustajanakin olemaan tavoitettavissa ja ha-

tasoilla. On selvä, että jos meillä on pieni kylä-

luankin kuulla eri alojen edustajien näkemyksiä ennen

kuin

näkemyksen.

muodostan

Tulisin

koulu, on opettajalla aikaa enemmän oppilasta

runsaasti

kohden ja pääsääntoisesti melko rauhallinen

asioihin. Näin myös opetukseen ja kasvatustie-

kantaani

ympäristö opettaa. Sen sijaan suurten kaupun-

teisiin liittyvien asioiden suhteen. Sitä paitsi mä

kien varsin isot luokkakoot höystettynä monista

olen kuulemma hyvä tyyppi :)

eri kansallisuuksista lähtöisin olevilla lapsilla te-

PEDUCALEHTI 1 9

KESK USTA Karl-Mikael Grimm

Esteettömyys oppilaitoksissa pitäisi huomioida

1. Karl-Mikael Grimm, 22-vuotias puhelehden toimittaja ja valtiotieteiden ylioppilas, paljasjalkainen helsinkiläinen. Ehdokkaana Helsingin Keskustan listoilla. Olen nuoresta pitäen ollut aktiivi eri vammaisjärjestöissä ja siten ovat vammaisasiat luonnollisesti siten kampanjani kärkiteemoja.

3. Se riippuu tietysti siitä, miten koulutusjärjes-

entistä enemmän niin että liikkumarajoitteisia

nuorilla on tasavertaiset oikeudet hankkia kou-

lutusta.

telmä ajan saatossa kehittyy. Yleisesti arvioiden

voisi totea, että tietoyhteiskunnan kasvava tarve

asiantuntijuuteen myös opetuksen alalla ja kyky

tulkita ja arvioida tietoa kasvattaa pedagogisen osaamisen tärkeyttä ja kysyntää.

4. Vaikka olenkin nuori niin olen ehtinyt työs-

2. Suomen koulutusjärjestelmä ei ole tasa-ar-

kennellä eri sektoreita edustavissa järjestöissä ja

voinen. Meidän tulisi pyrkiä löytämään keinoja,

siten olen hyvin verkostoitunut, tuntien ihmisiä

joiden avulla sukupuolten välistä tasa-arvoi-

monilta eri yhteiskunnan aloilta. Järjestöpuolelta

suutta parannettaisiin. Samalla tulisi luoda kat-

tunnen niin poliitikkoja kuin kansalaisjärjestöjen

saus

sosioekonomisesti

vaikutusvaltaisia tahoja, työelämän puolelta taas

heikommassa asemassa olevan henkilön koulu-

päässyt tutustumaan journalistiikkaan ja erityi-

tusmahdollisuuksia voitaisiin parantaa ja turvata.

sesti näkövammaisten arkeen. Opetusjärjestel-

siihen,

miten

män

tuntemusta

karttunut

omassa

opiskelijan ominaisuudessani. Tahdon tehdä

työtä vahvan ja toimivan hyvinvointijärjestelmän

puolesta, joka toimii tehokkaasti tarjoten jokaiselle kansalaiselle laadukasta palvelua suku-

puoleen, liikuntakykyyn, kielelliseen osaamiseen ja etnisyyteen katsomatta.

Kuva Frej Vuori

20 PEDUCALEHTI

RKP Benjamin Ellenberg

1. Olen 22-vuotias valtiontieteiden opiskelija

Soc&Komilta yliopistolla. Syntyperäinen helsin-

kiläinen, kaksikielinen, Munkasta. Olen myös

RKP-nuorten varapuheenjohtaja ja Helsingin nuorisolautakunnan jäsen.

2. Ei täysin. Peruskoulussa pojat ovat valitettavan paljon tyttöjä jäljessä esimerkiksi lukemi-

sessa. Suomalaisen koulujärjestelmän pitäisi

pystyä paremmin tekemään sukupuolisensitii-

vistä työtä joka kitkisi sukupuolirooleja. Toinen

haaste on että Suomi on jäljessä varsinkin

Ruotsia kehitysvammaisten oppimisen tukemisessa.

3. Oma näppituntumani on että kasvatustieteili-

jöillä tulee olemaan monipuolisempi rooli tulevaisuuden

työmarkkinoilla.

Myös

yksityisellä

sektorilla tarvitaan monipuolisempaa osaamista

kun liiketoiminnasta tulee monimutkaisempaa ja asiantuntijapainotteisempaa.

Silloin

tarvitaan

varmasti enemmän isojen kokonaisuuksien ja

ihmisten ymmärtäjiä, kuten juuri kasvatustieteilijöitä tai sosiologeja.

4. Olen liberaali ja koulutusta priorisoiva nuori

ehdokas. Haluaisin että eduskunnassakin olisi

nuoria edustajia. Haluan kehittää ympäristön-

suojelua, ylläpitää vapaamielisiä arvoja ja olla

mukana ratkaisemassa talouden haasteita uh-

raamatta hyvinvointivaltiota.

PEDUCALEHTI 21

VIHR Maria Ohisalo

lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuoli-

sille opiskelijoille ei saa toteuttaa. Koulutuksen

1. 29-vuotias Vesalassa syntynyt ja ympäri Itä-

periytyvyyteen on puututtava: esimerkiksi Hel-

Helsinkiä kasvanut valtiotieteiden maisteri, köy-

singin yliopiston opiskelijat ovat yhä stadilai-

hyystutkija, väitöskirjaa leipäjonoista tekevä fe-

sempia

ministi ja mm. Helsingin kaupunginvaltuuston

vanhempien lapsia, ja tämä on huolestuttava

varajäsen ja HUSin hallituksen jäsen. Vihreiden

kehityskulku.

suurelta

osin

akateemisten

nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja vuosina 2013-2014.

3. Niin kauan kun Suomi vannoo maksuttoman, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen ja

2. Päällisinpuolin tasa-arvoinen koulujärjestelmä

kasvatuksen nimiin, kasvatustieteilijöillä pitäisi

on yksi Suomen vahvuuksista, mutta myös ke-

riittää töitä. Nyt on pidettävä kiinni mm. korkea-

hittämisen paikkoja löytyy: Yksi ongelma on su-

laatuisesta korkeakoulutuksesta, jotta kasva-

kupuolittuneet alavalinnat mm. ammattikouluis-

tustieteilijöillä

sa ja lukion ainevalinnoissa. Eri sukupuolten

työllistyä mm. tutkimuksen ja hallinnon tehtäviin.

jatkossakin

mahdollisuus

edustajia on rohkaistava hakeutumaan myös

sukupuolelleen epätyypillisille aloille. Seksuaali-,

4. Jos koet, että köyhyyden ja eriarvoistumisen

sukupuoli- ja etniset vähemmistöt on otettava

torjunnan sekä tasa-arvon edistämisen pitää olla

nykyistä paremmin huomioon kouluissa ja oppi-

politiikan keskiössä, kannattaa äänestää minua.

materiaaleissa. Myös oppilaiden erotteleminen

Hyvinvoiva ihminen pystyy huolehtimaan pa-

uskonnon mukaan opetuksissa ja juhlatilaisuuk-

remmin myös ympäröivästä maailmastaan ja

sissa on vanhentunut ja epä-tasa-arvoistava ta-

meidän tehtävämme on turvata hyvä elämä

pa,

myös tuleville sukupolville.

josta

luovuttava.

Koulutuksen

tasa-arvoisuutta romuttavia ehdotuksia, kuten

22 PEDUCALEHTI

REÄT Alviina Alametsä

3. Koulutus, oppimisen ja kasvatuksen rooli vain

1.Olen helsinkiläinen VTK (22), joka vastaa kau-

yhä enemmän matalan koulutustason töitä.

kasvaa tulevaisuudessa, kun automaatio hoitaa

punkipolitiikasta, perheellisistä opiskelijoista ja

Koulutus ei saa muuttua vain käytännölliseksi

yhdenvertaisuusasioista

ammatiksi, vaan vahvaa tutkimustaustaa ja

HYYn

hallituksessa.

Välillä kirjoitan romaania ja boulderoin. Useim-

-osaamista tarvitaan.

miten en, koska lempiharrastukseni maailman-

koskaan.

4. Itsensä kehuminen on hassua, mutta myön-

Eduskuntavaaleissa vihreän tiimimme vie ka-

nettäköön, että olen todistetusti tehokas tyyppi

duille mielenterveyspalveluiden ja koulujen ke-

yhteiskunnallisessa

hittäminen, perustulokokeilu ja rauhanhakuinen

ulottuu skeittipuistojen puolesta puhumisesta

ulkopolitiikka. Globaali empatia on vuosia pa-

ympäristölautakunnassa rauhanrakennustyöhön

kottanut tämän ehdokkaan kabinetteihin puhu-

ja ilmastolain lobbaukseen. Kuuntelen mielelläni

maan

ilmastolaista.

asiantuntijoiden näkemyksiä - koulutuspoliittisiin

Kampanjatiimimme toivottaa sinut lämpimästi

avauksiini vaikuttaa esimerkiksi peducalainen

tervetulleeksi auttamaan, oli erikoisalasi sitten

tukitiimiläiseni. Haluaisin saada mahdollisuuden

vegaanisten pipareiden leipominen tai veropa-

puhua

ratiisien kitkeminen. Minut saa kiinni numerosta

Suomen tulevaisuus on hyvinvoinnissa, työssä -

0505950318. Otetaan valta väkivallattomuudel-

ja koulussa.

parantaminen

lopu

esimerkiksi

nykyistä

vaikuttamisessa.

kurjistuspolitiikkaa

Skaala

vastaan.

le!

2. Sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja heteronormatiivisuuden purkamisessa tehtävää. Pe-

ruskoulun lähtöajatus hyvä ja tasa-arvoinen:

kaikille taataan sama koulutus. Korkea-asteella

koulutuksen periytyvyys on kuitenkin vielä suur-

ta. Opintojen ohjaukseen ja valintojen tekemi-

seen esimerkiksi peruskoulusta toiselle asteelle

tarvitaan lisää tukea, jotta voimme puuttua näi-

hin ongelmiin. Erityisesti

ennaltaehkäisevät

toimet

kuten

kouluterveydenhoito ja koulupsykologien saavutettavuus pitäisi saada kuntoon, ja tämä on

myös kärkitavoitteenani vaaleissa. Lasten ja

nuorten mielenterveyden ongelmat ovat kas-

vussa, ja jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yh-

teiskunnalle jopa 1,2 miljoonaa euroa. On myös

tasa-arvokysymys, ettei kenenkään potentiaalia heitetä hukkaan mielenterveyden takia.

PEDUCALEHTI 23

KO KO O Daniel Sazonov

1.Olen 22-vuotias oikeustieteen ja tuotantota-

pussinperiä. Tämä meillä on ehkäisty hyvin,

louden opiskelija Helsingin Yliopistosta ja Aalto

mutta siirtymien mahdollisuudet ja edellytykset

Yliopistosta. Kipinän yhteisten asioiden hoitami-

pitäisi tehdä vieläkin näkyvämmiksi. Jos taas

seen olen saanut jo nuorena partiosta ja koulun

katsomme sukupuolinäkökulmaa, alojen suku-

politiikassa toimimiseen opiskelija- ja nuoriso-

puolittumisen ehkäisemisessä meillä on vielä

järjestökentällä. Olen toiminut mm. Lukiolaisten

tehtävää, jotta päästäisiin tilanteeseen, jossa ei

Liiton puheenjohtajana, edustajistotehtävissä ja

olisi miesten tai naisten aloja.

Nuorisoyhteistyö Allianssin hallituksessa. Opis-

kelujen ohella olen töissä asiantuntijana Suomen

3. Kasvatustieteellisellä osaamisella on keskei-

Vuokranantajat ry:llä.

nen merkitys yhteiskunnassamme, enkä näe,

että tämä merkitys tulisi vähenemään. Tämä

2. Koulutusjärjestelmän tasa-arvoisuuteen liittyy

erityisesti, kun enenevässä määrin taloudellinen

monta ulottuvuutta eikä tasa-arvotyö koulutuk-

toimeliaisuutemme perustuu inhimilliseen pää-

sessakaan ole valmista. Olemme hyvässä tilan-

omaan. Kasvatustieteellä on ja tulee olemaan

teessa sen suhteen, että kukkaron paksuus ei

luovuttamaton merkitys koulutuskentällä. Tämän

määritä mahdollisuutta kouluttautua.Tästä on

lisäksi sen merkitys vahvistunee kuitenkin myös

pidettävä kiinni.

muilla sektoreilla ja kasvatustieteilijöitä tullaan

Vahvimmat teot koulutuksellisen tasa-arvon

näkemään yhä enenevässä määrin esimerkiksi

puolesta on riittävien resurssien turvaaminen

liike-elämän puolella. Tämä tulee jatkamaan eri-

koko koulutusjärjestelmään ja erityisesti perus-

tyisesti HR:stä alkanutta kehitystä. Uuden työn

opetukseen. On varmistettava, että riittävän

ajassa hyvä johtajuus korostuu, johon pääsemi-

varhaisessa vaiheessaoppilaat saavat tarvitse-

sessä kasvatustieteellä on merkittävä roolinsa.

mansa tuen. Toinen elementti tasa-arvossa on

Toki kasvatustieteilijöitä odottanee muiden alo-

se, että koulutusjärjestelmämme ei synnytä

jen tapaan työmarkkinat, joilla urapolut ovat

pirstaleisia ja suunta saattaa vaihtua usein.

24 PEDUCALEHTI

OMUS 4. Sivistys on yksi tärkeimpiä arvojani politiikassa ja olen vankkumaton koulutuksen puolustaja.

Olen

erittäin

perehtynyt

punginvaltuutettuna Helsingissä ja opetuslautakunnan varapuheenjohtaja.

koulutuspolitiikkaan

opiskelijajärjestötehtävieni kautta ja näen, että

koulutuspolitiikan pitäisi olla huomattavasti mer-

kittävämmässä asemassa myös poliittisessa

keskustelussa. Esimerkiksi resursseja ei voida

loputtomiin jakaa niin, että sosiaali- ja terveys-

2. Ehdottomasti. Osittain tasa-arvon nimissä on jopa tehty haitallisia ratkaisuja, kun esimerkiksi oppilaiden erilaista osaamistasoa ja oppimisvalmiuksia ei olla juuri huomioitu opetusryhmien muodostamisessa.

sektori ottaa ensin päältä omansa ja sitten koulutuspuolelle

jää

mitä

jää.

Koulutuskentän

parissa työskennellessäni olen myös oppinut ymmärtämään perusteellisesti opettajien koke-

muksia ja näkökulmaa koulutuskysymyksiin.

Koulutusnäkemyksen lisäksi minulla on vahva

sukupolvinäkökulma tehtävään politiikkaan, jon-

ka tärkeyden uskon peducalaisten ja opiskelijoiden laajemmin jakavan.

Wille Rydman

1.Olen Wille Rydman, 29-vuotias valtiotieteiden maisteri. Työskentelen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymysten parissa kokoomuksen kansainvälisten asioiden sihteerinä eduskunnassa ja vastaan puolueen kansainvälisistä suhteista. Olen myös kau-

3. Kohtalaisen hyvänä. Taloustilanne on toki vaikea, mutta eivät lapset maailmasta lopu. Kasvatustieteilijän taidoista ja ymmärryksestä on sitä paitsi usein hyötyä aikuistenkin maailmassa - olen kohdannut liike-elämänkin parissa kasvatustieteilijöitä, jotka pystyvät hyvin hyödyntämään työssään opiskelemaansa alaa.

4. Olen ollut erilaisissa politiikan tehtävissä mukana jo toistakymmentä vuotta. Tiedän, kuinka suomalainen järjestelmä toimii ja kuinka voidaan tehokkaimmin vaikuttaa asioihin sekä kunnallisella että valtakunnallisella tasolla. Opetus- ja kasvatusalan asiat ovat olleet erityisen paljon agendallani - olen nyt seitsemättä vuotta Helsingin opetuslautakunnan jäsen ja kolmatta vuotta sen varapuheenjohtaja. Nämä asiat ovat minulle tärkeitä ja ehkäpä kokemus on kartuttanut myös osaamista.

PEDUCALEHTI 25

KOKO OMUS Fatbardhe Hetemaj

vuoksi kasvatustieteilijöiden työmahdollisuudet hyvinä sekä niiden laajentumisen myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

4. Lasten ja nuorten asiat ovat olleet aina lähellä

1. Olen Fatbardhe Hetemaj, 29-vuotias helsin-

sydäntäni. Eduskuntavaaleissa yksi teemoistani

kiläinen kaupunginvaltuutettu ja Kosovon albaa-

on nuoriin panostaminen kaikilla sektoreilla. Ha-

ni-suomalainen. Muutimme perheeni kanssa

luan kiinnittää huomiota erityisesti syrjäytymisen

Kosovosta Suomeen pakolaisina vuonna 1992.

ennaltaehkäisyyn, jossa niin kodilla, koululla kuin

Koulutukseltani olen ekonomi – valmistun kaup-

viranomaisillakin on tärkeä rooli.

patieteiden maisteriksi keväällä 2015. Olen

Olen ahkera, diplomaattinen, muut huomioon ottava ja muiden etuja ajava sekä tulevaisuuteen vahvasti uskova kokoomuslainen. Ehdoton vahvuuteni on nähdä asiat monesta eri näkökulmasta. Minua äänestämällä saa eduskuntaan uuden eri lailla ajattelevan, suoraselkäisen, aidon, nuoren ja muutokselle valmiin edustajan.

opiskellut

kansainvälistä

johtamista

sekä

Englannissa että Suomessa. Tällä hetkellä työs-

kentelen VMP Groupilla business managerina

kansainvälisten henkilöstöratkaisujen ja yhteiskuntasuhteiden parissa.

2. Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumi-

sen lisäksi pidän mahdollisuuksien tasa-arvon

toteutumista tärkeänä. Tasa-arvo voi toteutua

vain silloin, kun myös heikoimpia tuetaan riittä-

västi. Varhaiseen puuttumiseen ongelmien ennaltaehkäisemiksi

pitäisi

mielestäni

laittaa

enemmän resursseja. Tasa-arvo toteutuu mielestäni hyvin tällä hetkellä, vaikka meillä on yhä parannettavaakin.

Suomella on kaikesta valittamisesta huolimat-

ta kaikkien aikojen paras nuoriso nykypäivänä.

Suuri osa nuorista on innostuneita koulusta ja

opiskelusta. Ongelmat näyttävät kasautuvan

pienelle ryhmälle nuoria. Polarisaatiokehitys on

vakava uhka yhteiskunnassamme. Esimerkiksi

erityisopetus on yksi esimerkki varhaisen vai-

heen toimenpiteestä, jolla tuotetaan yhtäläisiä

mahdollisuuksia ja oikeuksia; sen sijaan myö-

hemmässä vaiheessa tehtävä (kallis) paikkailu voi olla liian myöhäistä.

3. Suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan

laajalti ympäri maailmaa. Kansainvälisissä kou-

luvertailussa pärjäämme myös asiantuntevien

opettajien ammattitaidon ansiosta. Näen tämän

26 PEDUCALEHTI

PEDUCALEHTI 27

Club

TEKSTI JA KUVAT JASMINE GUSTAFSSON

Vegestylez

Vuoden ensimmäisessä Club Vegestylez -kokkailuillassa valmistettiin vegaanisia versioita kiinalaisen keittiön klassikoista. Autenttiset ainekset tähän reseptiin sekä muihin itämaisiin ruokiin löydät helposti aasialaisista ruokakaupoista, joita löytyy runsaasti esimerkiksi Hämeentieltä ja sen läheisyydestä. Kasviskokkailun iloa!

28 PEDUCALEHTI

Mausteista vegaanista munakoisoa (2 annosta)

Ainekset : 1 munakoiso kuutioiksi pilkottuna 1 sipuli kuutioituna thai-basilikaa hienonnettuna seesamiöljyä 2 valkosipulinkynttä hienonnettua inkivääriä 1 ruokalusikallinen sokeria tai palmusokeritahnaa 1 lusikallista sambal oelek -tahnaa soijakastiketta 2 dl tomaattimurskaa 1 ruokalusikallinen riisiviinietikkaa punaista chiliä suolaa 1 dl vettä kevätsipulia

Kuumenna 2-3 ruokalusikallista seesamiöljyä pannulla ja lisää paloiteltu munakoiso. Lisää ripaus suolaa ja pippuria. Paista keskilämmöllä kunnes munakoiso kypsyy, noin 5-8 minuuttia. Laita sivuun. Kuumenna samalla pannulla kaksi ruokalusikallista öljyä ja paista sipuli. Lisää kypsä sipuli munakoison joukkoon. Kuumenna samalla pannulla kaksi lusikallista öljyä. Lisää valkosipuli ja inkivääri. Kun valkosipuli alkaa ruskistua, lisää tomaattimurska, sokeri, sambal oelek, soijakastike, riisiviinietikka ja vesi. Kypsennä keskilämmöllä noin kymmenen minuuttia, lisää sitten munakoisot ja sipulit ja kypsennä viiden minuutin ajan. Sekoita joukkoon hienonnettu thai basilika ja tarjoa riisin kanssa, koristele hienonnetulla kevätsipulilla. https://delightfuldeliciousdelovelyblog.wordpr ess.com/2013/08/23/spicy-vegan-chineseeggplant/

PEDUCALEHTI 29

TEKSTI LOTTA KARLSSON JA LILLA HOLMBERG KUVA VILLE HALONEN

Avoimen j a tasa-arvoisen yliopiston puolesta

30 PEDUCALEHTI

uomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteena on jo pitkään ollut tarjota kaikille mahdollisuus kouluttautua riippumatta yksilön sosiaalisesta taustasta. Perusopetus, toisen asteen oppilaitokset sekä korkeakoulut ovat maksuttomia ja korkeakoulutuksen piiriin hakeudutaan meritokratian periaatteiden mukaisesti niin, että yksilön kyvyt, osaaminen ja motivaatio opiskella alaa ovat keskeisimmällä sijalla koulutukseen hakeuduttaessa. Vaikka korkeakouluopiskelu on maksutonta ja opintotuki takaa ainakin teoriassa kaikille taloudelliset mahdollisuudet opiskeluun, vain harva ei-korkeakoulutetusta perheestä tuleva nuori päätyy yliopistoon (noin 15 prosenttia). Vastaavasti yliopistokoulutettujen vanhempien lapsista yliopistoon päätyy noin 60 prosenttia. Koulutus, erityisesti korkeakoulutus, siis periytyy. Miksi koulutuksen periytyvyys on ongelma? Perheen sosiaalinen asema sekä koulutus- ja varallisuustaso ennustavat lasten tulevaa sosiaalista asemaa: korkeammin koulutettujen perheiden lasten koulutustaso on korkeampi myös tulevaisuudessa. Korkean koulutuksen ja sosiaalisen aseman – mukaan luettuna esimerkiksi ammattistatus ja varallisuusaste – välillä on edelleen vahva yhteys. Myös tietyt koulutusalat, muun muassa opettajankoulutus ja esimerkiksi lääkärin ammatti näyttäisivät periytyvän voimakkaasti: opettajien lapset valitsevat usein saman tien kuin vanhempansakin. Osaan yliopiston koulutusohjelmista on lähes mahdotonta päästä ilman valmennuskurssia, jotka voivat maksaa tuhansia euroja. Käytännössä katsoen tämä tarkoittaa sitä, että tietyille aloille voivat päästä ainoastaan varakkaista perheistä tulevat opiskelijat. Täl-

löin opiskelijan lahjakkuus, soveltuvuus ja motivaatio opiskella alaa eivät ole tärkeimmät sisäänpääsykriteeri, vaan raha ja opiskelijan sosiaalinen tausta ratkaisevat. Kilpailu opiskelupaikoista on kovaa ja uusliberalistisen koulutuspolitiikan hengessä markkinointi ja kilpailu ovat saaneet yhä suuremman roolin korkeakouluihin hakeutumisessa. Maksulliset valmennuskurssit eriarvoistavat opiskelijoiden korkeakouluihin hakeutumista yhä enenevässä määrin, kun varallisuus määrittää yksilön mahdollisuuksia tulevaisuuden opiskelualan valitsemisessa. Valmennuskurssijärjestäjät ovat tarjonneet valmennuskursseja jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 2014 vastalauseeksi valmennuskurssitoiminnalle kehitettiin Varjovalmennus, joka tarjoaa maksuttomia valmennuskursseja yliopistoon pyrkiville. Varjovalmennuksen keskeinen tavoite on puuttua eriarvoisuuteen tarjoamalla valmennusta niille, joilla ei ole varaa maksullisiin valmennuskursseihin ja edistää näin koulutuksellista tasa-arvoa. Varjovalmennuksen toimijat ovat Helsingin yliopiston opiskelijoita ja toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Ilmoittautuminen Varjovalmennuksen kevään 2015 kursseille on käynnissä osoitteessa www.varjovalmennus.fi. Tutustu kurssivalikoimaan Varjovalmennuksen sivuilla: myös kasvatustieteellisille aloille pyrkiville (VAKAVAaineisto) tarjotaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa kurssia! Kirjoittajat toimivat Varjovalmennuksen VAKAVA -kurssin vetäjinä keväällä 2015.

PEDUCALEHTI 31

TEKSTI HENRIETTA PIHLAJA

Rakas

Mirjami

irjami, älä leiki asioilla, joista et tiedä mitään. Sinulla ei ole oikeutta toimia näin. Kenellä on oikeus? Kenellä on valta päättää siitä, mikä on sallittua ja kuka saa tehdä jotakin, mitä joku toinen ei saa? Kouluaikoina Mirjami oli aina opettajan silmätikku käyttäytyen tytöille epäominaisella tavalla. Tässä sukupuoliroolittuneessa yhteiskunnassa elämää katsotaan aina tiettyjen linssien läpi. Ei tyttö voi olla vilkas. Tytöt ovat kuuliaisia ja istuvat hiljaa paikoillaan. Mirjami ei ollut koskaan tyytynyt vain istumaan ja kuuntele-

32 PEDUCALEHTI

maan, hän oli luonteeltaan aktiivinen rasavilli, mutta mikään hänen ympäristössään ei tukenut siihen. Itsensä marginalisoinut atleettinen akrobaattikuningas on yleinen tunnelman nostattaja, ihmisten hauskuuttaja, ja ottanut oikeudekseen tehdä ratkaisuja, joihin muilla ei ole varaa. Hänellä on valta päättää omasta elämästään, esitysten kohokohdista ja joukkueen imagosta. Mirjami, älä käyttäydy noin roisisti. Olet vähän liian levoton. Sinun pitäisi jaksaa keskittyä, treenata kovasti ja pitää liik-

keesi hallittuina. Muista olla söpö ja hymyillä lapsekkaan veikeästi, kun nostamme sinut. Olet kohokohta esityksissämme. Olethan pikkuinen ja hento nousijamme. Se on sinun roolisi meidän joukkueessamme. Häikäilemättömillä sanoilla, katseilla ja kosketuksilla pääsee vallan kahvaan. Narujen vetämiseksi ei kuitenkaan riitä muutama hassu teko. Vastustamaton karisma antaa lähtökohdan kaikelle. Toiset ovat syntyneet hallitsemaan. Mirjami syntyi alistumaan. Hän tunsi vaihtoehtojensa rajoittuneen, hiipuneen, ehtyneen. Hän kuitenkin rakastui cheerleader-valmentajaansa, vaikka tämä tukahdutti häntä. Pitkät lempeät katseet, teeskennelty nöyryys, vaivihkaiset kosketukset pöydän alla evästaukojen aikana. Paljon palveluksia yhteiseksi hyväksi henkilökohtaisia etuja vastaan, vaikka harjoitukset kuuluisi pitää erossa tunne-elämän sekoiluista. Mirjami, saanko suudella sinua? Olet niin kaunis, etten pysty vastustamaan. Mirjami olisi tahtonut aloittaa nuorempana harrastamaan jääkiekkoa. Hän kinusi sitä äidiltään kuukausitolkulla, mutta äiti oli sitä mieltä, ettei tyttö voi olla jääkiekkoilija. Tytön piti kuitenkin saada kanavoitua energiansa johonkin, jolloin äiti pisti hänet cheerleadingiin. Mirjamia ei kiinnostanut tippaakaan olla cheerleader. Kaikessa stereotyyppisessä kliseisyydessään sen tyttömäisyys ällötti häntä. Äidillä oli kuitenkin enemmän valtaa. Vaikka Mirjami sai paljon moitteita poikamaisuudesta ja keskittymiskyvyn niukkuudesta, hänestä kehittyi loppujen lopuksi melko etevä ja jokainen joukkue havitteli hänenkaltaisiaan pieniä ja ruumiinrakenteeltaan siroja neitokaisia nousijoikseen. Enää hän ei osaa lähteä, sillä hän ei voisi tehdä sitä valmentajalleen. Äitikin sai uskoteltua, ettei hänestä olisi jääkiekkoilijaksi. Kaikki alkoi pienestä. Ensin oli katseita, sit-

ten kosketuksia, lopulta kauniita sanoja. He kävelivät Töölönlahden rantaa pitkin monesti harjoitusten päätyttyä, pidellen toisiaan kädestä. Mirjami kertoi asioita lapsuudesta tähän päivään: muistoja, tunteita, ajatuksia. Valmentaja kuunteli ja oli läsnä. Hän kietoi Mirjamin kavalasti itseensä, uskotellen luottamusta. Kuin huomaamattaan Mirjami antautui hänelle kokonaan, riisui panssarinsa ja lahjoitti valmentajalleen kaikki aseet, joilla hän voisi Mirjamia satuttaa. Yleensä Mirjami vihasi puhetta siitä, kuinka hän on pikkuinen ja söpö, mutta valmentajansa suusta ne kuulostivat hunajaisilta - ne saivat Mirjamin haluamaan lisää. Alkaessa luottaa toiseen täysin, antaa tälle kaiken vallan itseen. Valmentajasta kehittyi hänelle samaan aikaan ohjaava isähahmo ja tulinen rakastaja. Hän sai kaiken vallan Mirjamiin. Harjoituksissa hän on auktoriteetti, joka omaa kasvatuksellista johtajuudellista valtaa. Harjoitusten ulkopuolella hän on lempeä ja kiihkeä, katsoo silmiin, kuuntelee ja suutelee kaulaa. Mirjamin luottamus häneen on vankkumaton, ikävä jatkuva, suhde henkilökohtainen. Hänellä on kaikki valta. Hänellä olisi kaikki valta satuttaa Mirjamia, jos hän tahtoisi. Mirjami jatkaa cheerleaderina hänen vuokseen. Mirjami tekee mitä tahansa hänen vuokseen. Mitä tahansa, jotta saisi hänet pysymään, jotta saisi hänet rakastumaan. Mirjami, älä kerro meidän suhteestamme kenellekään. Muiden ei tarvitse tietää, sillä se on meidän välistämme. Ymmärräthän? Sipaisu hiuksiin. Mirjamia pelottaa tulla jätetyksi kenenkään tietämättä, mutta hänellä ei ole valtaa sanoa vastaan. Hän tahtoo ymmärtää, vaikka menettää siinä minuutensa. Hän tahtoo olla luottamuksen arvoinen, eikä kerro. Mirjami rakas, minä tiedän sinua paremmin, mikä on sinun parhaaksesi. Luota vain minuun. PEDUCALEHTI 33

TEKSTI JASMINE GUSTAFSSON JA MARIKA TUOMINEN KUVAT MARIKA TUOMINEN

Christina Regina

34 PEDUCALEHTI

Gustavus Rex on varmasti suurimmalle osalle peducalaisista enemmän kuin tuttu, mutta kuinka moni tietääkään, miltä Matlun Christina Regina -klusterissa oikein näyttää. Harva on siellä vieraillut, ja ne jotka ovat, eivät välttämättä muista siitä mitään. Peducalehden toimitus pääsi kurkistamaan Matlun tiloihin kirkkaassa päivänvalossa.

PEDUCALEHTI 35

Matlussa ei aika käy pitkäksi! Moni peducalainenkin on saattanut eksyä naapurin puolelle laulamaan Singstaria tai pelaamaan Beer Pongia, mutta Matlusta löytyy myös harvinaisen laaja lautapelikokoelma sekä jättikokoinen itse rakennettu Kalja-Kimble.

36 PEDUCALEHTI

Matlun puolella tuskin voit olla huomaamatta valtavan kokoista Urhokarhua, joka ystävystyi viime vappuna myös Peduca-Piisamin kanssa. Pikaisella visiitillä saattaa jäädä huomaamatta erilaiset seiniä koristavat julisteet ja kyltit tai vuosijuhlalahjaksi saatu pallomaisen suloinen pehmolelukettu. Matlusta löytyy myös ihka aito metropenkki, jonka tarinaa emme valitettavasti saaneet vielä selville.

PEDUCALEHTI 37

Tulevia tapahtumia 22.3.

Luokanopettajaopiskelijoiden Viini채 & Valitusta

20.-22.3.

Game of Thrones -maraton

27.3.

Vuosijuhlaillallinen

2.4.

AKK:n Munabileet

22.4.

Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden Viini채 & Valitusta

38 PEDUCALEHTI

KUVA MINNA VASARAINEN

PEDUCALEHTI 39

"Meidän tulee viljellä ja puolustaa erityisyyttä, yksilöllisyyttä ja epäsäännöllisyyttä - siis elämää" - Octavio Paz