1 minute read
Toukokuun pääkirjoitus: Post mortem
Post mortem
Kun viime joulukuussa lanseerasimme digilehtemme postilakon pelästyttäminä, en uskonut sille tulevan kummoista käyttöä vielä pitkään aikaan. Tuolloin en tietenkään osannut ennustaa, kuinka paljon suurempi kriisi meitä tänä keväänä vielä odottaisi. Koronaviruspandemian aiheuttamien tuotantoketjuhaasteiden vuoksi emme nimittäin saaneet huhtikuun Pelaajaa laisinkaan ulos painosta ja päädyimme julkaisemaan numeron digitaalisena.
Uutinen sai luonnollisesti ristiriitaisen vastaanoton. Paperilehteä tilataan, koska se on paperinen – ei siitä huolimatta. Lehtemme lukijat rakastavat hypistellä sen sivuja ja lepuuttaa sieluaan kaikessa hiljaisuudessa, ilman huolta silmille hyppivistä ilmoituksista ja ponnahdusikkunoista. Digiversion tarjoama lukukokemus ei ole yhtä luonnollinen, eikä lehden taittoakaan vielä suunnitella täysin sen ehdoilla. Keräilijöitä ratkaisussa kismitti hyllyyn jäävä aukko, ja tarkan markan tilaajia puolestaan ahdisti se, ettei heidän rahoilleen tarjottu viime kuussa luvattua vastinetta. Nämä ovat kaikki päteviä syitä pöyristymiseen, ja tilanne särki siksi sydäntäni.
Suurempana shokkina itselleni päätoimittajana tuli kuitenkin se, kuinka moni ilmoitti jättävänsä numeron kokonaan väliin itselleen epämieluisan julkaisualustan vuoksi. Lehteä työstettiin loppuun asti normaaliin tapaan, ja yhtälöstä puuttuivat vain painomuste ja paperi. Sen vuoksi tekemämme sisältö vaikutti kuitenkin menettävänsä lukuarvonsa. Joulukuisessa pääkirjoituksessani julistin laadukkaan journalismin olevan lukemisen arvoista formaatissa kuin formaatissa, ja tämä kaunis aate joutui viime kuussa koville.
Kaikeksi onneksi lukijoidemme riveistä löytyi myös paljon lempeitä ihmisiä, jotka ymmärsivät tilanteen ja tekivät sen tiettäväksi. Tulipa vastaan niitäkin, jotka ilmoittivat ensitestin päätteeksi vaihtavansa paperilehdestä digitaaliseen ympäristön tai lompakkonsa säästämiseksi. Jokaista kalseaa kommenttia vastasi kaksi lämmintä ja rohkaisevaa, ja saimme niistä voimaa tuskastuttavassa tilanteessa. Kiitos siis niistä.
Koska huhtikuun lehti jaeltiin verkossa ilmaiseksi, siitä tuli myös kertaheitolla kaikkien aikojen luetuin Pelaajan numero. Vaikka en toivoisi meidän enää koskaan joutuvan samanlaiseen pinteeseen, on ihana ajatus, että sen sivuvaikutuksena lehtemme tavoitti enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen.
Tämän ekstrapaksun numeron kansien väliin olemme kuitenkin napsineet varmuudeksi viime kuun kirkkaimmat helmet, joiden ei soisi jäävän keneltäkään lukematta. Kuuteentoista lisäsivuun mahtuu muun muassa rakkaan Janne Pyykkösemme viimeinen kolumni, joka on sävyltään niin raamatullinen, että se ansaitsisi tulla kaiverretuksi vaikka kiveen!
