Pieksämäen Urheilulehti 11.11.2019 Juhlanumero

Pieksämäen urheilulehden 52. numero 11 / 11 / 2019

URHEILULEHDEN ENSIMMÄINEN VUOSI OLI MENESTYS Vuosi sitten ilmestyi Pieksämäen Urheilulehden kaikkien aikojen ensimmäinen numero. Kirjoitin tuolloin lehdessä, että on mielenkiintoista nähdä millaiseksi uusi lehti muodostuu. Nyt asiaa ei tarvitse enää arvailla. Peräti 52 numeroa on viikoittain julkaistu ja lehti on löytänyt hienosti paikkansa Pieksämäen urheiluelämässä.

Urheilulehden sivuilla on esitelty kuluneen viikon keskeiset tulokset, tapahtumat, seura-aktiivit ja urheilijat. Useimmat lehden lukijat varmasti tietävät, että Pieksämäen urheiluseuratoiminta on monipuolista ja aktiivista, mutta Pieksämäen Urheilulehden myötä se on ensimmäistä kertaa alettu tuoda näkyvästi ja säännöllisesti esiin. Lehti onkin kerännyt valtavasti positiivista palautetta. Lehden lukijat ovat olleet erityisen tyytyväisiä siitä, että keskeiset tapahtumat on koottu yhteen helposti luettavaan muotoon. Kiitosta on tullut myös monipuolisesta eri lajien ja tapahtumien huomioimisesta.

Lehden suosio kertoo luultavasti isompana ilmiönä paikallisidentiteetin vahvistumisesta. Aaktiivinen seuratoiminta ilman muuta kertoo Pieksämäkeläisten yhteisöjen voimasta ja mahdollistaa tärkeiden urheiluseuratoimijoiden huomioimisen pienellä julkisuudella.

On ollut hienoa seurata seurojen aktiivista sisällöntuotantoa tekstien ja kuvien muodossa. Lisää tekijöitä mahtuu silti mukaan edelleen. Kynnys juttujen kirjoittamiseen on matala ja pienetkin tapahtumat ja jutut ovat tärkeitä. Jokainen uusi juttu antaa entistä monipuolisemman ja todemman kuvan Pieksämäen urheiluelämästä.

Kimmo Peltonen urheilulehden päätoimittajana on tehnyt valtavan työn viimeisen vuoden aikana. Sillä työllä on mahdollistettu Pieksämäen Urheilulehden lanseeraus ja vakiinnuttaminen paikallisen urheiluelämän näyteikkunana. Suuret kiitokset Kimmolle arvokkaasta työstä!

Antti Nousiainen Liikuntapalvelupäällikkö Pieksämäen kaupunki

VESIJUOKSU PELASTAA Niin kuin jokainen vastuullinen kansalainen myös me vesijuoksijat pyrimme tekemään ympäristötekoja. Oikeastaan jo lajin kehityksen alkuvaiheissa meille oli itsestään selvää, että emme käytä sähkövoimaa emmekä tuulivoimaa. Biopolttoaineet kuten ruisleipä ja hernekeitto kuuluvat jossakin mielessä harmaaseen alueeseen.

Lajin ympärivuotinen harrastaminen asettaa omat haasteensa. Ultrajuoksijat juoksevat jäiden keskellä, mutta lajin keskivertoharrastaja joutuu tekemään kompromissin ja elämään sen kanssa eli juoksemaan uimahallissa.

Matkustaminen vesijuoksupaikalle jakaa jonkin verran harrastajia, mutta jos tarkastelee lajia Pieksämäen vesitornista käsin, niin lähes kaikki boikotoivat lentämistä ja sillä lailla marssivat ilmastonmuutoksen eturintamassa.

Vesijuoksua vähemmän tuntevalle voin paljastaa, että Pieksämäen uimahallin radalla neljä tapahtuva peesaaminen on ympäristöteko, jota moni voi luulla jopa häirinnäksi. Peesatessa peesaajan energian tuotto on pienempää ja siten veden lämpötila ei kohoa yhtä paljon kuin ilman peesaamista. Ja viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä on salassa pidetty fakta, että vesijuoksuvyöt valmistetaan kierrätysmateriaalista, jota talteenotetaan miesten jutuista saunassa. Miesten puolella. Aalto-yliopisto tekee myös kehitystyötä asian suhteen, sillä on huomattu, että bullshit kestää hieman heikommin materiaalina, mutta faktaa taas on aika vähän saatavissa. Itse uskon vakaasti, että 5G-vyöt ovat meillä vähintäänkin silloin, kun Pappilanmäelle johtavan tien turhat pomput on poistettu.

Antti Niemi

PIEKSÄJÄISET VALTASIVAT VETURITORIN LAUANTAINA Viime lauantaina Pieksämäellä päästiin nauttimaan uudenlaisesta kisahuumaasta, kun Veturitorilla järjestettiin toiminnallisen harjoittelun joukkuekilpailu. Joukkueiden kilpailuliput myytiin loppuun heti ensimmäisenä päivänä ja katsojiakin oli paikalla noin 650. Kun mukaan lasketaan vielä kisan sujumisen kannalta erittäin tärkeät 80 vapaaehtoista toimitsijaa, niin vilinää totisesti riitti.

Kisaamaan saapui 32 joukkuetta crossfit-saleilta ympäri Suomea - pohjoisin joukkue saapui Kemijärveltä, eteläisin Helsingistä.

Pieksämäkeläisiä joukkueita oli mukana kaksi. Kussakin joukkueessa oli kaksi miestä ja kaksi naista, joiden yhteen lasketun iän tuli olla vähintään 120 vuotta. “Ikäraja” toikin kilpailulle oman leimansa: Vanhimmalla ja nuorimmalla joukkueella oli kokonaisikäeroa 64 vuotta.

Vanhimman ja nuorimman kilpailijan ikäero oli puolestaan 32 vuotta.

Crossfitille tyypillistä on yhdistellä mitä moninaisemmin ja yllätyksellisimmin voimailua, painonnostoa, voimistelua ja aerobista kestävyyttä vaativia liikkeitä. Pieksäjäisissä oli näillä eväin rakennettu neljä lajia sekä finaali, johon pääsi 16 parasta joukkuetta. Ensimmäisessä lajissa “Karstan poltto” tyhjennettiin tehokkaasti urheilijoiden energiavarastoja kahdella peräkkäisellä 10 minuutin suorituksella, joissa oli tavoitteena saada soudettua ja pyöräiltyä mahdollisimman monta kaloria sekä tehtyä mahdollisimman monta kyykkyä käsipainon kanssa ja burpeeta eli yleisliikettä hypäten jokaisen jälkeen laatikon yli. Päivä sai siis hyvin hikisen ja hengästyttävän alun.

Toisessa lajissa “Veturimiehet mavettaa” yhdisteltiin voimailua ja voimistelua. Kilpailijat suorittivat lajia yksi mies ja nainen kerrallaan siten, että parit vuorollaan kirmasivat areenan poikki tekemään yhdessä tietyn määrän maastavetoja 170kg painavalla tangolla ja heti perään 12 toes to baria, jossa parit roikkuvat leuanvetotangossa ja yhtä aika koskettavat molemmilla jaloillaan tankoa käsiensä välissä. Tämän jälkeen joukkueen toinen pari teki saman, mutta jokaisella kierroksella maastavetojen määrä nousi kolmella. Lajissa oli tarkoituksena saada tehtyä mahdollisimman monta kierrosta kahdeksan minuutin aikana.

Kolmas laji “Vaihtotyö” oli taas vähän pidempi rypistys. Joukkueiden tuli tehdä mahdollisimman nopeasti tietyt määrät kuutta eri liikettä, lajin aikarajana oli kuitenkin 18 minuuttia. Ensimmäisenä joukkueen oli yhdessä ylitettävä yli metrin korkuinen taso 21 kertaa. Tämän jälkeen kilpailijat juoksivat kiipeämään useamman metrin pituista köyttä yhteensä 12 kertaa. Seuraavaksi joukkue pääsi taas tekemään burpeita, joiden jälkeen joukkue jakaantui sekapareihin. Toisen parin tehtävänä oli 50 käsilläseisontapunnerrusta ja toisen 50 valakyykkyä, jossa pidetään tankoa kyykätessä koko ajan suorilla käsillä pään yläpuolella. Miesten tanko painoi 45 kiloa ja naisten 32,5 kiloa. Kun molemmat parit olivat oman osuutensa suorittaneet eli aika vaihtaa homma päikseen. Näiden jälkeen tiedossa oli vielä askelkyykkykävelyä käsipainoa pään yläpuolella pidellen.

Viimeinen kaikkien urheilijoiden suorittama laji oli “Topparoikka tempaisee”, jossa mentiin painonnoston maailmaan tällä kertaa vauhdikkaan ladderin muodossa. Jokaisella kilpailijalla oli 90 sekuntia aikaa nostaa kuusi eripainoista tankoa maasta pään yläpuolelle. Mikäli urheilija tempaisi tangon, riitti vain yksi nosto per tanko. Mikäli urheilija teki rinnallevedon ja ylöstyönnön, tuli sama paino nostaa kolmesti. Naisilla tankojen painot olivat 30-67,5kg ja miehillä 50-100kg. Muutama urheilija nostikin kaikki tangot reilusti alle annetun ajan, mutta suurimmalle osalle tuli aika vastaan.

Finaali oli nimeltään “Pikavuoro”. Tällä kertaa joukkueesta lajia suoritti yksi urheilija kerrallaan ja koko joukkueella oli lajiin aikaa 25 minuuttia.

Kunkin urheilijan tuli ensin soutaa 20 kaloria, sitten tehdä 20 thrusteria (etukyykyn ja ylöstyönnön yhdistelmä) tavallista paksummalla tangolla ja sitten vielä joko 20 leuanvetoa tai 4 muscle uppia. Se ei kuitenkaan vielä riittänyt, vaan sama urheilija teki heti perään saman uudelleen 15 toistolla tai kolmella muscle upilla. Tämä oli aika kova rypistys viimeisenä lajina ja kasvoilla olikin nähtävissä melkoisia irvistyksiä.

Pieksäjäisten voiton vei selvästi Joensuusta saapunut Takojat, joiden riveissä urheili Pieksämäeltä kotoisin oleva Olli Tarvainen. Joukkueeseen kuuluivat myös Pinja Hautanen, Noora Huohvanainen ja Ilkka Kosunen.

Tämä joukkue voitti yhtä lajia lukuunottamatta kaikki lajit. Toiseksi tuli kuopiolainen Crossfit Svartbox ja kolmanneksi Butts and Coconuts, joka saapui Pieksäjäisiin Vaasasta. Pieksämäkeläisistä joukkuista molemmat taistelivat itsensä finaaliin. Fantastic Four, johon kuuluivat Olli Koponen,

Nuutti Id, Jenni Junttila ja Emilia Siitari, sijoittui kokonaisuudessaan kymmenenneksi. Crossfit Pieksämäen nimeä kantava joukkue oli puolestaan 15 sijalla. Tässä joukkueessa kilpailivat Johanna Pulkkinen, Iida-Maria Ruotsalainen, Mika Kivilahti ja Pekka Heiskanen.

Kilpailu oli varmasti kiinnostavaa seurattavaa myös ihmisille, joille crossfit lajina ei ollut entuudestaan tuttu. Veturitori ympäristönä toi mahdollisuuden hyödyntää ääntä, valoja ja muuta showtekniikkaa luoden erilaisen elämyksen niin urheilijoille kuin katsojillekin. Ulkopaikkakuntalaiset ihastelivatkin kisamiljöötä ja järjestelyt toimivat mainiosti.

Pieksäjäiset järjesti pieksämäkeläinen Kunnon Kaverit Ry, jonka puuhamiehinä ovat erityisesti Seppo Kakkonen, Teemu Nykänen ja Ville Vehviläinen. Päätuomarina oli yhtenä Crossfit Pieksämäen valmentajista toimiva Timo Romo. Kilpailuissa näkyivät myös sen yhteistyökumppanit, joihin Pieksämäen kaupungin lisäksi paikallisista yrityksistä kuuluvat mm. Team Sportia Pieksämäki, Mahla Forest, Moilas Free From, OP Suur-Savo, Pieksämäen Prisma, Lähitapiola Savo, Franke ja Matti Suomalainen Oy sekä Jäppilän Kievari, jonka herkuista sai ravintola Ukon tarjonnan lisäksi nauttia tapahtuman aikana. Mukana oli myös useita muita yrityksiä, kuten kotimaiset urheiluvaatemerkit Népra ja NoPain.

Järjestäjät ovatkin hyvin kiitollisia mukaan lähteneille yrityksille, sillä ilman heitä näin ison tapahtuman järjestäminen ei olisi mahdollista.

Kuvakollaasi Pieksäjäisistä löytyy täältä

SAVO VOLLEY TUO JÄLLEEN ROADSHOW-TAPAHTUMANSA PIEKSÄMÄEN VETURITALLEILLE Savo Volley tuli suomalaiseen lentopallomaailmaan pari vuotta sitten, ja sen vahvana aikomuksena oli tuoda mukanaan jotain uutta, erilaista. Ja totta totisesti, näin on tapahtunut.

Yksi hienoimmista uutuuksista koettiin Pieksämäellä joulukuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2018, kun Savo Volley toi Roadshowtapahtumansa Veturitalleille. Mestaruusliigan ottelussa Savo Volley kukisti vieraansa Vantaa Ducksin helposti kolmessa erässä, mutta useimmille on tapahtumasta jäänyt mieleen tuloksen sijaan hieno ympäristö.

Veturitalleilla oli toki jo aiemminkin pelattu satunnaisia lentopallootteluita, mutta pääsarjatason tapahtuma VIP-tiloineen oli nyt ensimmäistä kertaa rakennettu historialliseen rakennukseen.

Tässä täytyy painottaa hyvin vahvasti sanaa rakennettu, sillä tilaa ei todellakaan ole suunniteltu urheilua silmällä pitäen. Runsaslukuinen talkooporukka – mitä ilman Savo Volleyn Roadshow ei olisi mahdollinen – uurasti ennen ottelua tuntikausia rakentaessaan rakennuksen aulaan ensin lentopalloparketin (joka oli lainassa Kuopio-hallista) ja sen päälle vielä Taraflex-muovimaton. VIP-tilat saatiin hienosti rakennettua rakennuksen toiseen kerrokseen, missä vieraat pystyivät istumaan omissa pöydissään ja seuraamaan ottelua aitiopaikoilta.

Pelaajille ympäristö oli outo, mutta ei kommenttien mukaan häirinnyt lainkaan itse pelaamista.

Etukäteen jouduttiin pohtimaan, ovatko pelikentältä ulos sinkoavat pallot

vaaraksi talon kalustukselle, mutta tietojen mukaan vahingot rajoittuivat siihen, että yksi astiallinen joulupipareita levisi pitkin kahvion lattioita.

Uusi peli marraskuun lopussa Vuoden takaiseen tapahtumaan olivat tyytyväisiä niin Savo Volley, Pieksämäki, yleisö kuin pelaajatkin. Savo Volleyn toimitusjohtaja Timo Perälän tuolloin antaman lupauksen mukaisesti tänä vuonna Savo Volley tulee jälleen Pieksämäelle.

Marraskuun viimeisenä päivänä Veturitallit muuttuvat jälleen lentopalloareenaksi. Lauantaina 30.11. kello 16 vastakkain asettuvat Savo Volley ja Akaa-Volley. Savolaiset ovat – erilaisuuden lisäksi – olleet vahvoja myös urheilullisesti. Savo Volley keikkuu Mestaruusliigan kärkipäässä, ja on kauden edetessä vahvistanut mitalisuosikin asemiaan.

Veturitalleilla vastaan asettuvaa Akaa-Volleytä veikattiin myös sarjan parhaiden menestyjien joukkoon, sillä se hankki kauden alla muutamia tosi kovia vahvistuksia. Esimerkiksi Savo Volleyssä edellisellä kaudella huimaan esitykseen yltänyt keskitorjuja Aleksi Kaatrasalo vaihtoi lähemmäs kotiseutujaan Akaaseen. Suurimman kalan joukkue sai pyydykseensä kuitenkin, kun hakkuri Urpo Sivula päätti tarttua syöttiin.

Savo Volley ja Akaa-Volley ovat kohdanneet tällä kaudella jo kerran – lokakuun alussa Akaassa pelatun ottelun voitti Savo Volley lukemin 1-3, vaikka Akaa oli ottelun kolmannessa erässä jo kääntämässä taistoa kotijoukkueen voitoksi. - Joukkueemme kärsivällisyys ratkaisi tänään ottelun voiton, arvioi Savo Volleyn päävalmentaja Jukka Tuovinen tuon ottelun jälkeen omiensa esitystä.

PIEKSÄMÄEN SEUTUOPISTO TANSSITTAA JA LIIKUTTAA Seutuopiston tanssin ja liikunnan ryhmät liikuttavat harrastajia koko elämänkaaren matkalta. Opiston nuorimmat liikkujat ovat vanhempiensa mukana jumppaamassa Kohtuu kuntoon taaperon kanssa –ryhmässä ja iäkkäimmät harrastajat löytyvät erityisliikunnan kursseilta.

Seutuopistolla on vahva rooli terveydenedistämistyössä, mitä toteutetaan yhteistyössä liikuntatoimen ja perusturvan kanssa.

Opiston toiminta-ajatukseen kuuluu ryhmien tarjoaminen eripuolilla Pieksämäkeä mahdollistaen näin harrastamisen myös kylillä.

Ryhmiä toimi kantakaupungin lisäksi Paltasella, Halkokummussa, Vehmaskylässä, Peiposjärvellä, Virtasalmella, Naarajärvellä ja Jäppilässä. Kerran kaudessa liikunnan opettaja on päivän kirjastoauton mukana vieden jumppaa maaseudulle mahdollisimman lähelle harrastajia osallistumiskynnyksen madaltamaksi.

Kurssitarjontaa on reippaasta hikijumpasta (esim. Bodyjumppa, ReisiVatsaPeppu-jumppa) palauttaviin kehonhuollollisiin tunteihin (esim. FasciaMethod, Pilates, Lantionpohjanhuoltamo).

Kestosuosikkeina ovat jatkaneet vuodesta toiseen Jooga, Zumba, Bodyjumppa ja Kuntosali. Suurimmat ryhmät ovat vesijumpissa ja Lavis-lavatanssijumpassa. Lapsille ja nuorille Seutuopisto tarjoaa erilaisia tanssiryhmiä Satutanssista Breakdanceen ja Showtanssiin.

Lavatanssikulttuurin uusi herääminen näkyy harrastajien määrässä; opistolla on kolme ryhmää innokkaita lavatanssin taitajia.

Seutuopisto pyrkii olemaan kuulolla mitä uutuuksia maailmalla liikkuu ja mahdollisuuksien mukaan tuomaan niitä tarjontaansa. Uutena kurssina tarjosimme kevätkaudella FasciaMethodia ja saamansa suosion myötä kurssi otettiin myös tämän lukuvuoden tarjontaan. Uutuuksiin kuuluvat myös alakouluikäisille suunnattu Tanssijamit –ryhmä ja kaiken ikäisille tarkoitettu Fortdance, jossa katutanssiin on yhdistetty Fortnite-pelistä tuttuja liikkeitä.

Avoimet vesijumpparyhmät (Aquatabata, Aquapop, Vedessä vetreäksi ja Äijävesi), joihin osallistutaan kertamaksulla ovat saaneet hyvän vastaanoton vesijumppaa harrastavien keskuudessa.

Kevätkauden päätyttyä opisto tarjoaa kesäkursseja antaakseen opiskelijoille tilaisuuden lyhentää kesätaukoa. Kesäisin on harrastettu mm.

PuistoAsahia, Zumbaa ja Pilatesta, sekä reippailtu Vedenjakajan reitistöllä.

Erityisliikunta Erityisliikunnan (= soveltava liikunta) ryhmät on tarkoitettu henkilöille, joiden vam¬man, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi on vaikea osallistua yleisiin liikuntapalveluihin. Soveltavan liikunnan tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn vahvistaminen ja virkistyksen tuottaminen, sekä sosiaalisten suhteiden luominen. Ja liikunnanilo! Ohjaajat huomioivat erilaiset liikuntarajoitteet suunnitellessaan liikuntaryhmien toimintaa.

Erityisliikunnassa on tarjolla Vesi- ja Kuntojumppaa, Senioritanssia ja Voimaa- ja tasapainoa -ryhmät. Ryhmiä kokoontuu uimahallilla, Abelissa, Järjestötalolla, kirkon alakerrassa, Naarajärvellä, Kontiopuistossa Opistotalolla, sekä kylillä Virtasalmella Ojintalolla ja Jäppilässä. Suurin yksittäinen erityisliikunnan ryhmä on tiistaisin Järjestötalolla kokoontuva tuolijumpparyhmä. Siinä on reippaita liikkujia reilut 40 henkilöä. Voimaa ja tasapainoa –ryhmät ovat suosittuja edelleen, niitä on yhteensä 11 kappaletta. Selvästi voimaharjoittelun merkitys hyvinvoinnille tiedostetaan.

Erityisliikuntaan osallistumisen voi yli 65-vuotias maksaa seniorikortilla, joka oikeuttaa useampaan kurssiin. 30 euron seniorikortti oikeuttaa osallistumaan kolmeen ns. kuivajumppaan. 55 euron seniorikortilla voi valita ohjelmaansa myös vesijumpan. Lisäksi kortti oikeuttaa rajoittamattomaan uimahallin allasosaston käyttöön.

Näin pyrimme mahdollistamaan kuntalaistemme omaehtoista liikkumista. Alle 65-vuotiaat maksavat kurssikohtaisen maksun.

STUDIO OLOTILA - HETKI SINULLE? Oletko jo huomannut Keskuskadulle ilmestyneen Studio Olotilan?

Jos ohi kulkiessasi havaitset ikkunoista liikettä ja värikästä menoa, on käynnissä todennäköisesti Milla Luurin ohjaama perhejooga tunti. Kun näkymä viestii vuorostaan zenimäistä rauhaa ja rentoutumista –on käynnissä mahdollisesti Janna Mannisen antama äänimaljahoito. Studio Olotilan hyvinvoinnin ja ohjauksen osaajina toimivat Janna ja Milla.

Olotilan toimijoista Janna Manninen on koulutettu hieroja sekä meditaatio-ja rentoutusohjaaja. Hänen erikoisalaansa on vauvahieronta sekä äänimaljahoidot. Milla Luur on koulutettu pilatesohjaaja, joka tarjoaa ryhmä- ja yksilöohjausta. Lisäksi Milla pitää tunteja tanssillisesta liikunnasta perhejoogaan.

Syksyllä startannut HETKI on naisten yhdessä kehittämä konsepti, jossa yhdistetään pilateksen ja äänimaljarentoutuksen parhaat hyödyt. Pilates vahvistaa ryhtilihaksia ja liikuttaa rankaamme terveellisesti. Kehoa avaavat liikkeet sekä hengityksen havainnointi kuuluvat myös tunnin sisältöön. Ammattilaisen ohjauksessa ryhmässä on mahdollisuus huomioida esimerkiksi työasentojen vaikutukset kehoon ja keskittyä ongelmakohtien korjaamiseen.

Äänimaljarentoutus on syvärentouttava lempeä hoitomuoto, joka sopii lähes kaikille ikään katsomatta. Hoitoon voi osallistua myös odottavat äidit.

Maljoja soitetaan kehon ympärillä, sekä kehon päällä. Syvärentouttava vaikutus syntyy maljojen harmonisten ylä-äänien vaikuttaessa aivoaaltoihin sekä myötävärähtelynä, jolloin maljojen värähtely siirtyy kehossa solujen nesteiden mukana. Äänimaljoilla voidaan tehdä myös ryhmärentoutuksia, eli sointukylpyjä. Silloin osallistujat makaavat mukavasti joogamatoilla vilttien alla, kuunnellen harmonista äänimaailmaa.

Syksyn aikana jo useat työ- sekä tuttavaporukat ovat testanneet naisten ohjaaman HETKI-tunnin ja palaute on ollut todella hyvää. HETKI sopii erinomaisesti työyhteisöille esimerkiksi TYHY-liikunnaksi. HETKI muokkautuu jokaisen ryhmän aikataulujen ja toiveiden mukaan.

Seuraa meitä facebook&Instagram @untuva hyvinvointipalvelut @milla.luur @studioolotila Milla Luur

POWER4LIFE – ”ENEMMÄN KUIN KUNTOSALI” Vilkaisu ikkunasta ulos, lämpömittari näyttää olevan pakkasen puolelle marraskuisena keskiviikkoaamuna, mutta aurinko paistaa. Vaatetta riittävästi päälle ja pyörän satulaan. Asematunnelin ali ja keskustan ohi, kohti Kangaskatua. Kangaskadun päässä on päätepysäkki, jossa seisoo syksyllä 2019 ensimmäisen vuoden täyttänyt Power4Life. Kohmeisilla käsillä pyörän lukko kiinni ja sisälle lämpimään. Sisällä punttien kilinä, juoksumaton ääni ja aamuiset lämpimät tervehdykset aamutreenaajilta.

Jälkimmäinen kohtaus toistuu lähes päivittäin ja aloittaa päivän poikkeuksetta positiivisella fiiliksellä työntekijän silmissä.

Positiivisuus onkin yksi teema, joka näkyy Power4Lifen kuntosalilla päivittäin. Ihmiset tervehtivät ja vaihtelevat kuulumisiaan toisilleen - niin henkilökunnan, kuin asiakaskunnankin välillä.

Liikunta-alalla toimiessa pääosaa näyttelee tietenkin liikunta, terveys ja hyvinvointi. Jokaisella on omat motiivinsa ja syynsä, miksi käyvät liikkumassa, mutta tietty päämäärä kaikilla kuitenkin on ja se on liikunnallisuuden ylläpitäminen tai kehittäminen.

Me pyrimme tarjoamaan tähän mahdollisimman monipuoliset puitteet palveluillamme, kuten ryhmäliikuntatunneilla, pienryhmillä ja kuntosalilla, joka on käytettävissä 24/7.

Power4Lifen asiakkaat ovat hyvinkin eritasoisia ja erilaiset lähtökohdat omaavia. Aloittelevat ja edistyneemmät kuntoilijat sulautuvat hyvin omatoimiseen treeniin tai ryhmäliikuntatunneille - tasosta riippumatta.

Meillä ei tarvitse miettiä mitä muut ajattelevat, vaan jokainen ovesta astuva saa tulla toteuttamaan itseään haluamallaan tavalla.

Jos ajaa arki-iltaisin pitkin Kangaskatua, niin voi olla yllättyä, kun Power4Lifen parkkipaikka on pullollaan autoja. Se on merkki siitä, että illan ryhmäliikuntatunnit ovat käynnistyneet ja sisällä on luultavasti jo alkaneen tunnin treenaajat, sekä seuraavalle tunnille aikovat.

Ryhmäliikuntatuntien päätyttyä rakennus hieman rauhoittuu, kun suurin osa ihmisistä lähtee muille menoille, mutta liikunnasta saatu hyvä fiilis leijuu edelleen ilmassa. Punttien kilinä kuuluu kuntosalilla ja juoksumattokin saattaa vielä humista.

Terveiset kaikille Pieksämäen Urheilulehden lukijoille: jatketaan lukemista urheilu- ja liikuntakulttuurin tukemiseksi.  -Arttu, Power4Life

KUNNONKESKUS Kunnonkeskus on paikkakunnan monipuolisin liikunta- ja hyvinvointikeskus, joka tarjoaa palveluita monenikäisille liikkujille ja kuntoutujille. Liikuntatilana käytössäsi on Pieksämäen suurin kuntosali sekä monipuolisesti varustettu crosstraining-tila.

Kunnonkeskukselta löydät sinulle sopivat ja hyvinvointiasi palvelevat liikkumisen muodot - kuntosaliharjoittelusta ohjattuihin ryhmätunteihin.

Kuntosalille pääset avaintunnisteella treenaamaan klo 5-23.

Ryhmäliikuntaa tarjoamme maanantaista lauantaihin ohjatusti ja kaikkina päivinä spinningiä virtuaalisesti. Ryhmäliikunnasta vastaavat koulutetut ohjaajat, joten liikkuminen on turvallista ja hauskaa ikään ja kuntoon katsomatta. Ohjattujen ryhmäliikuntatuntien lisäksi sinua palvelevat yksilöllisesti ja pienryhmissä ammattitaitoiset PT:mme; PhysioTrainer Tanja Kauppinen ja PersonalTrainer Paula Tuomainen.

Kunnonkeskuksen jäsenenä liikut rajoituksetta kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla. Jäsenyyteen kuuluu kaksi kertaa vuodessa ilmainen kuntosaliohjaus, johon voi tarvittaessa hyödyntää fysioterapeuttiemme ammattiataitoa. Jäsenenä saat 10 % alennuksen Kunnonkeskuksen palveluista sekä lukuisia muita etuja. S-Etukortilla saat lisäksi 5 euron alennuksen kuukausimaksuista (ei koske nuorisojäsenyyttä).

Liikuntapalveluiden lisäksi meiltä löydät myös monipuoliset kuntoutus-, terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelut. Henkilökuntamme laajaalaisen osaamisen lisäksi meiltä löytyvät uudet ja monipuoliset välineet kuntoutukseen. Fysioterapiakäyntien yhteydessä myös kuntosali on käytettävissä veloituksetta. Lisäksi voit käydä fysioterapiajakson aikana viisi kertaa tutustumassa fysioterapeuttisi suosittelemaan ryhmäliikuntaan. Kunnonkeskuksella sinua palvelevat myös lymfaterapeutti Anu Vanamoranta, naprapaatti Antti Ronkainen sekä toimintaterapeutti Mika Mertanen.

Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan kaikkiin palveluihimme!

PIEKSÄMÄEN TAEKWONDOSEURA RY Pieksämäen Taekwondoseura ry on liikuttanut Pieksämäkeläisiä kamppailu-urheilun ystäviä jo vuodesta 1987 lähtien. Seura tarjoaa Taekwondon lisäksi kuntotaekwondo sekä kuntonyrkkeily harjoituksia kaikenikäisille. Pieksämäen Taekwondoseuran harjoitukset sisältävät monipuolisesti opetusta erilaisista kamppailutaidoista aina potkuista, lyönneistä, torjunnoista, heitoista mattokamppailuun.

Tavoitteellisille Taekwondo harrastajille seura tarjoaa suunnitellun polun valkoisesta vyöstä mustaan vyöhön asti. Tuemme Taekwondoottelusta tai liikesarjoissa kilpailemisesta kiinnostuneita!

Seura tarjoaa itsepuolustustaitojen opettelemisesta kiinnostuneille mahdollisuuden opetella realistista itsepuolustusta kokeneiden ohjaajien ohjauksessa! Seura tarjoaa ennen kaikkea hyvät lähtökohdat kunnon kohottamiseen kuntonyrkkeily sekä kuntotaekwondo harjoituksissa!

Seuramme kasvatteja on näkynyt myöhemmin eri kamppailulajien SM, EM ja jopa MM kisoissa. Taekwondoseuralla on ollut käytössä oma sali (200m2) vuodesta 1997 lähtien. Sali sijaitsee vanhoilla viljasiiloilla Myllykatu 1:ssä 3.kerroksessa.

Tervetuloa tutustumaan Taekwondoseuran toimintaan!

Lisätietoja Pieksämäen Taekwondoseuran facebook sivuilta tai osoitteesta http://pieksamaentaekwondo.com/

NOUSEVAN AURINGON MAASTA RIO DE JANEIRON KAUTTA PIEKSÄMÄELLE Herra nimeltään Mitsuo Maeda saapui 1900-luvun alussa Japanista Brasiliaan, tarkoituksenaan opettaa eräälle Gracien suvun pojista japanilaista jujutsua. Tämä vantterahko poika Carlos Gracie jakoi oppinsa aikanaan omille pojilleen, joihin kuului myös heiveröinen Helio Gracie. Helio ei saanut tekniikoita toimimaan tosipaikan tullen isommille vastustajille, joten hän kehitteli lajin tekniikoita itselleen sopiviksi - näin voidaan katsoa brasilialaisen ju-jutsun ensimmäinen olomuoto syntyneeksi. Tässä vaiheessa voisin todeta leikkisästi, että vipuvarsi versio 2.0 oli nyt keksitty. Tosin tähän liittyy ehkä hieman faktaakin kamppailulajien evoluution näkökulmasta tarkasteltuna.

Brasilialainen ju-jutsu kehittyi Gracien perheessä vuosikymmeniä, toki laji levisi Brasilian metropoleissa ja faveloissa laajaltikin, mutta ulkomaailmassa perinteikkäät itämaiset kamppailulajit olivat edelleen valtavirtaa. 1900-luvulla Brasiliassa macho-kulttuuri oli varsin voimissaan ja siksi brutaalitkin haasteottelut olivat varsin yleisiä, ilmeisesti liiallinen testosteronin tuotanto kuumassa ilman alassa yhdistettynä ”meidän iskä on kovempi kuin teidän iskä” -mentaliteettiin oli vallallaan tuohon aikaan.

Surullista, mutta onneksi olemme nykypäivänä sivistyneempiä, toivottavasti.

Brasilialainen ju-jutsu tuli maailman tietoisuuteen lopullisesti 12.11.1993, kun Yhdysvalloissa järjestettiin UFC-organisaation vapaaottelutapahtuma, jossa vain 83 kiloinen Royce Gracie pakotti jokaisen (huomattavasti isomman) vastustajansa luovuttamaan ottelun ennen täyttä aikaa.

Suomeen brasilialainen ju-jutsu rantautui silloisessa muodossaan vuosituhannen taitteessa, aluksi Turkuun, Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluun.

Pieksämäellä lajin lukkopaini-muunnosta (No-Gi) alettiin harjoitella jossain määrin vuonna 2006, hieman myöhemmin harjoitteluun tuli judosta tuttu puku mukaan (Gi). Suomeen ja Pieksämäellekin saapuessaan brasilialainen ju-jutsu oli enemmänkin vapaaotteluun orientoitunutta ja rehellisyyden nimissä, reilu kymmenen vuotta takaperin me, ja myös moni muu, harjoitteli brasilialaista ju-jutsua aivan väärin. Ajan saatossa brasilialainen ju-jutsu on kehittynyt liki täysin omaksi kilpalajikseen omine erikoispiirteineen ja vapaaottelijan menestymiseen vaaditaan, yllätys yllätys, vapaaottelun harjoittelua. Tämä asia meinaa unohtua (asiaan perehtymättömiltä) jopa nykypäivänäkin ja pahimmillaan kaikille lajeille lyödään sama leima päälle.

Urheiluseura nimeltään Pieksämäki Fight Club ry. näki päivänvalon virallisesti 6.1.2012. Tänä päivänä seuramme virallisiin lajeihin kuuluvat brasilialainen ju-jutsu sekä lukkopaini. Seuramme kuuluu Suomen Brasilialaisen Ju-Jutsun Liittoon ja seuramme ohjaajat ovat saaneet virallisen kansallisen lajiliiton antaman ohjaaja- ja tuomarikoulutuksen.

Pieksämäki Fight Club järjestää peruskursseja lajista kiinnostuneille kaksi kertaa vuodessa, ikähaarukka kursseilla ja pidempäänkin lajia harrastaneilla on 13 ja 45 ikävuoden välillä - mukaan siis mahtuu nuoret ja ”vanhat”, tytöt ja pojat, miehet ja naiset. Vuodesta 2015 lukien Pieksämäki Fight Club on järjestänyt keväisin brasilialaisen ju-jutsun avoimet kilpailut, joihin on saapunut ottelijoita 40-90 henkilöä ympäri Suomea. Aktiiviharrastamme kilpailevat jatkuvasti eri puolilla Suomea järjestettävissä turnauksissa, aika-ajoin varsin menestyksekkäästikin. Joku vuosi takaperin muistan tapauksen, jossa pääkaupunkiseudun valmentajat ihmettelivät ääneen,

kuinka Pieksämäeltä voi tulla noinkin kovatasoisia ottelijoita suhteutettuna seuran historiaan, väestöpohjaan sekä lajiharrastajiin. Valitettavasti en löytänyt ihmettelijöille verbaalista vastausta heidän kysymykseen.

Seurassamme on vieraillut vuosien saatossa myös Brasilian kansalaisuuden omaavia lajitaitureita. Yhdysvalloissa nykyään vaikuttava Rafael Domingos on käynyt kahdesti Pieksämäellä, työkseen ju-jutsua opettava Bruno Reale vieraili viimeksi salillamme kesäkuussa 2019. Molemmat tuntuvat pitävän Pieksämäen ilmapiiristä ja tulevat tänne luultavasti jatkossakin. Ainoat asiat mitä he täällä kaipaavat pipo niskaan asti vedettynä, on aurinko ja lämpö.

Pieksämäki Fight Club ry.:lla on käytössään oma harjoittelutila Kirkkotiellä. Tilasta löytyy avara noin 90 neliön tatami-tila, tasaarvon aikakaudella pukuhuoneet niin miehille kuin naisillekin sekä wc- ja suihkutilat. Tällä hetkellä aktiivisia jäseniä on noin 20 henkilöä, määrä on ollut tasaisessa kasvussa ja hyvä niin.

Olen saanut vuosien varrella valitettavasti muutaman kerran kuulla ”puskaradioiden” kautta väärää tietoa siitä, mitä lajeja seurassamme harjoitellaan ja mitä erityispiirteitä sekä tunnusmerkistöjä niihin lajeihin sisältyy. Vielä nykyisen vapaan, rajattoman ja melko helpon tiedonsaannin aikanakin, väärinkäsitykset saavat aika-ajoin vallan tahallaan tai tahattomasti. Jos Sinua arveluttaa laji ja sen harjoitukset, niitä voi tulla paikan päälle katsomaan, esim. maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 17.30 alkavat ohjatut harjoitukset.

Listaan tähän muutaman faktoihin ja omakohtaiseen 13 vuoden kokemukseen perustuvat tiedot brasilialaisesta ju-jutsusta:

- Nykymuotoinen brasilialainen ju-jutsu on urheilulaji, suurimmaksi osaksi jopa kilpaurheilulaji - Brasilialaisessa ju-jutsussa ei lyödä eikä potkita - Pohjimmiltaan nykymuotoisessa brasilialaisessa ju-jutsussa pyritään kontrolloimaan vastustajaa, ei rikkomaan häntä (Kilpailuissa vastustajan t a h a l l i n e n vahingoittaminen on kielletty) - Salilla kanssatreenaajia kunnioitetaan, yhteisöllisyys on vahvaa, vahvempaa kuin monissa itämaisissa kamppailulajeissa - Brasilialainen ju-jutsu on koko ajan kehittyvää, joustavaa, ei kaavoihin kangistunutta. Kehitys kehittyy.

- Harjoituksiin ei tulla pätemään, sinne saavutaan oppimaan - Jokaisella salilla on salisäännöt - niihin tulee jokaisen harjoittelijan sopeutua, jos haluaa harjoitella - Loukkaantumiset ovat yllättävän harvinaisia harjoituksissa, vielä harvinaisempia kisatilanteessa, itse olen otellut vain 78 kertaa, pientä kipeää on tehnyt kahdesti.

Miksikö minä tätä kirjoitan? Vain kehuakseni lajia ja sen historiaa johon olen langennut? Kirjoittamisen ilosta?

Ei. Kirjoitan tämän siksi, että jos Sinä haluat ottaa sen yhden, sen kaikkein vaikeimman, askeleen kamppailijan urallasi ja saapua ensimmäisiin harjoituksiin ensi vuoden alkupuolella, niin saat tästä rohkaisua. Kirjoitan tätä myös siksi, että hekin, joilla saattaa olla väärinkäsityksiä nykypäivän kamppailu-urheilusta, saavat tietoonsa asioiden oikean laidan. Kirjoitan tätä myös siksi, että ihmiset liikkuisivat enemmän, oli laji mikä tahansa.

Kirjoitan tätä myös siksi, että haluan korostaa urheilun yhteisöllisyyttä - se on voimavara jota kannattaa arvostaa ja vaalia, varsinkin pienessä kaupungissamme. Yksilö tuskin saa aikaan merkittävää urheilussa, vaikkakin kyse olisi yksilölajista. Yhteisö sen sijaan saattaa saada hyvällä hengellä aikaan merkittäviäkin saavutuksia, yhtenä esimerkkinä menneen viikonlopun Crossfit-tapahtuma Pieksäjäiset. Nostan hattua heidän organisaatiolleen, he tekivät sen mitä tässä kaupungissa ei ole ennen kyseisessä urheilulajissa, puhumattakaan mittakaavasta, tehty.

Luulen, että kamppailun vipuvarsia aikanaan helteisessä Copacabanassa pähkäillyt heiveröinen Helio Gracie loi kamppailuurheilun vallankumouksenakin tunnetun lajinsa osittain päättäväisyyden ja vahvan yhteisöllisyyden siivittämänä.

Hyvää joulun odotusta sekä urheilun täyteistä loppuvuotta kaikille Urheilulehden lukijoille.  Tero Markkanen Hallituksen jäsen Pieksämäki Fight Club ry.

JUDOSEURA PIKADONIN TERVEISET PIEKSÄMÄEN URHEILULEHDEN 1-V. JUHLAPAINOKSEEN Onnea Pieksämäen Urheilulehti! Hienoa että tämän rykäisitte ilmoille vuosi sitten. Kynnys raportoida seuratouhuista on madaltunut ja reipas urheilullinen flow on kasvanut ja kehittynyt Pieksämäellä tämänkin myötä.

Yhteenkuuluvuuden fiilis eri seurojen välillä on mielestäni kasvanut.

Tullut ymmärrys-tä ja näppituntumaa myös toisten seurojen touhuista.

Olen iloinen siitä, että saan kirjoittaa tätä juttua juuri tästä tilanteesta.

Olemme ajelemassa kotiin Iisalmesta hienosti järjestetyistä Genelec-Shiai -judokisoista. Kisoissa oli yhteensä 158 kisaajaa.

Pikadonia edusti uljaasti 14 kisaajaa, neljästä eri ryhmästä.

Takapenkillä istuu kolme nuorta judokaa - Atte Sappinen 10 v. , Rasmus Taavitsainen 9 v. ja Joona Taavitsainen (kohta) 12 v.. Atelle kisat olivat ensimmäiset, Rasmukselle ja Joonalle toiset. Kukaan ei voittanut yhtään ottelua, mutta ottelivat hienosti ja pystypäin kokeneempia vastaan.

Takapenkkiläisten omat kommentit kisoista: Atte: ”Siellä oli hauskaa ja niinkun koki paljon uutta ja siistiä!”

Rasmus: ”Olen tyytyväinen tähän reissuun ja lähden mielellään uudestaan mukaan. Parasta oli se että pääs kisaamaan.”

Joona: ”Samat sanat kuin Rasmuksella. Kiva oli olla kisoissa.”

Erityiset hienoa kotiväkeä ajatellen on se, että nykyään kisoja pystyy aika hienosti seuraamaan netistä livenä Judoshiai-sivuston kautta.

Pieksämäkeläisten hyvä joukkuehenki ja hyvä meininki keräsi taas kehuja muidenkin seurojen edusta-jilta. Tämä on yksi niistä hetkistä, kun seuran puheenjohtajana saa olla ylpeä omasta seurastaan.

Poh-jatyö hyvälle yhteishengelle ja mukaville kisareissuille tehdään kuitenkin arkena harjoituksissa ja tal-kootyönä seuran hyväksi.

Tätäkin seuraa pyöritetään vapaaehtoispohjalta ja talkoohengessä.

Erityiskiitos kaikille harrastajille, jotka tulevat viikottaisiin judoharkkoihin.

Vaikka ottelu käydään yksin vastustajaa vastaan, muuten harjoitellaan pareittain ja joukkueena. Kiitos huoltajille, se on kova jopi.

Samoin näin juhlalehden myötä kiitokset seuran uskolliselle rahastonhoitajalle Timo Hänniselle, te-hokkaalle sihteerille Maarit Lappi-Hynniselle ja johtokunnan jäsenille hyvästä työstä. Kiitos Jari Hyn-ninen, Sari Veijonen, Aatu Hynninen, Aleksi Kirjavainen.

Erityiskiitokset ryhmien ansioituneille vetäjille: Jari , Aatu ja Arttu Hynninen - Kiitos.

Jaana Vahtermo ja Nessa - Kiitos.

Rakas vaimoni Tiiu Raid-Ala, Eino, Atte ja Miska - Kiitos.

Jouni ”Joni” Tikka - Kiitos.

Yksi hyvän menestyksen salaisuus on mielestäni ihan peruskäyttäytyminen salilla. Kun me kaikki noudatetaan yhteisiä hyviä sääntöjä, tapoja ja kunnioitamme toisiamme, jää taito ja voimakin her-kemmin mieleen ja kehoon. Tästä myös iso kiitos vanhemmille ja huoltojoukoille, jotka mielestäni erinomaisen hienosti tukevat meitä vetäjiä tällä

osa-alueella kaikissa ryhmissä. Judossa olen henkilö-kohtaisesti kokenut hyvänä sen, että eri syistä johtuvaa ikätasoista hölmöilyä ja sähläämistä ymmärre-tään mutta ei hyväksytä, vaan sitten punnerretaan tai muuta mukavaa. Ja saa vaikka konahtaa jos homma uhkaa mennä plöriks. Kyllä, olen konahtanut, ja olen ylpeä siitä.

Pieksämäen uimahallin judosali - dojo- on erittäin hyvä ja olen kaupungin suuntaan kiitollinen hyvästä harjoittelupaikasta. Hyvä ilma, hyvä sijainti ja aina siisti, suuri kiitos myös puhtaanapidolle. Arvostan kotisalia paljon, on kuin kottiin tulisi. Olen itse käynyt uimahallin judosalilla vuodesta -88 lähtien.

Olen seurannut ja tuumaillut nyt meneillään olevaa keskustelua uudesta hallista kaikkine käänteineen, ja jossain vaiheessa olimme myös mukana alustavissa ajatustenvaihdoissa. Toivon, että jokaisella seu-ralla olisi vähintäänkin yhtä tarkoituksenmukaiset ja mutkattomat harjoitteluolosuhteet kuin meillä. En pidä tätä itsestäänselvyytenä, pikemminkin etuoikeutena. Olen tästä kaupungin suuntaan myös kiitolli-nen. Kiitokseksi hyvästä yhteistyöstä haluamme tarjota jatkossakin mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle liikuntamahdollisuuden ja yhteenkuulumisen kokemuksia.

Tähän saakka olemme urheiluseurana voineet pitää harrastamisen kustannukset matalina, jotta se ei jäisi rahasta kiinni kenenkään kohdalla. Toivon mukaan sitä linjaa saamme myös jatkaa, jotta kauas-kantoiset hyvät seuraukset, jota harrastaminen ja yhdessä tekeminen ja touhuaminen urheilun parissa tuo mukanaan, voisi toteutua mahdollisimman monen lapsen ja nuoren elämässä. Näin myös judon ”yhteisen hyvän periaate” toteutuu käytännössä.

Viimeisinä vuosina olemme palanneet seuratoiminnassa perusasian äärelle. Pidetään hyviä harjoituksia ja tehdään judoa tatamilla. Se on ollut mielestäni hyvä linja, ja tulokset näkyvät iloisena meininkinä, harrastajia on paljon ja salille on mukava mennä. Menneinä vuosina on ollut monenlaista kehittämis-hanketta ja projektia, toiminnanjohtajavirityksiä, yhteishankkeita, työllistämisjuttuja jne. Hyviä hank-keita ja ideana ihan ok, mutta tärkein kuitenkin on hyvä perustoiminta. Laadukkaat ja mukavat harjoi-tukset, paljain jaloin, tatamilla. Muut asiat tulee sitten sen jälkeen jos on tullakseen.

On hienoa olla pieksämäkeläinen judoka.

Kiitos, Lauri Ala puheenjohtaja Judoseura Pikadon ry

PIEKSÄMÄEN TSEMPPI -82, LENTOPALLOA SUURELLA SYDÄMELLÄ ”Tsemppiläinen hymysuu, oikein tekee onnistuu!”

Pieksämäen Tsemppi on tarjonnut lentopalloelämyksiä paikkakunnalla jo vuosikymmenten ajan. Muutaman vuoden päästä juhlitaan 40-vuotista taivalta upean lajin parissa.

Kuluvalla kaudellakin Tsempillä on joukkueita kaikissa ikäluokissa F-junnuista B-junioreihin. Lisäksi tulevat lentisjunnut kartuttavat pallotaitoja Villiviikareissa. Naiset pelaavat menestyksekkäästi 2-sarjaa ja myös miehillä on maakuntasarjan joukkue Tsempin lipun alla.

Viikottain useana iltana paikkakunnan liikuntasalit täyttyvät lentopallojen äänistä ja innokaista pelureista. Viikonloppuisin on pelattu eri ikäluokkien turnauksia niin Urskilla kuin Harjun koulullakin. Vuosi sitten syksyllä tauon jälkeen sarjaan lähtenyt naisten joukkue on kerännyt Urskille reippaasti toistasataa äänekästä kannattajaa ottelusta toiseen.

Ottelutapahtumanakin naisten ottelut ovat 2-sarjassa vertaansa vailla.

Eikä Tsempissä suinkaan ole kyse vain lentopallosta. Turnausmatkojen elämykset kartuttavat sellaisia kokemuksia, jotka säilyvät muistoissa läpi elämän. Ystävyyssuhteita syntyy ja tärkeitä elämänarvoja opitaan yhdessä.

Kanttiinissa näkee aina hymyileviä junioreiden vanhempia, parketilla häärii ennen ja jälkeen otteluiden korvaamattomia talkoolaisia. Yhteisöllisyys ja vankka seuratoiminta ovat Tsempin ehdottomia vahvuuksia. Tsempissä on mukava harrastaa, mutta ponnistaa voi myös huipulle ja kilpatasolle.

Pieksämäki on monipuolinen urheilukaupunki ja lentopallokulttuuri elää paikkakunnalla Tsempin myötä yhä voimakkaana.

Elina Heiskanen

B-TYTTÖJEN NOUSUKIITO JATKUI Lauantaina Toivalassa pelatussa B-tyttöjen toisessa pooli-turnauksessa Tsempin tytöt voittivat kaikki kolme otteluaan ja nappasivat jälleen lohkovoiton.

Ensimmäisessä ottelussa vastassa oli isäntäjoukkue Puijo Wolley.

Tsemppi vei ottelua alusta loppuun asti loistavilla aloitussyötöillä sekä varmalla peruspelillä. Tuloksena puhdat 2-0 voitto pieksämäkeläisille.

Toiseen otteluun vastaan asettui etukäteen kovimmaksi vastustajaksi tiedetty Kontiolahden Isku. Ennakko-odotukset täyttyivät ja ottelusta tuli tiukka, tasainen ja todella hyvä tasoinen. Isku puristi voiton ensimmäisestä erästä, mutta toisessa erässä tsemppiläiset saivat hurmion päälle ja Iskun kaatui monipuolisella hyökkäyspelillä. Ratkaisevaa kolmatta erää Tsemppi johti jo 10-3 kun Iskun passari kiri Tsempin johdon kiinni pahoilla aloitussyötöillään, yhtäkkiä tilanne olikin tasan 10-10.

Tsempin tytöt eivät tästä hätkähtäneet vaan aikalisän jälkeen käänsivät erän takaisin itselleen hurjalla taistelulla. Ottelun jälkeen oli kaksi tyytyväistä joukkuetta hienon esityksen jälkeen. Tsemppiläisten hymyt olivat voiton vuoksi ehkä vähän leveämmät, mutta niin katsojat kuin ottelun tuomarikin kehui molempia joukkueita hienosta ottelusta.

Turnauksen viimeinen ottelu Kerimäkeä vastaan alkoi Tsempiltä nihkeästi.

Ottelun tempo oli huomattavasti edellistä hitaampi eikä peli meinannut millään lähteä kunnolla käyntiin. Tiukan ensimmäisen erän voiton jälkeen Tsempin ote parani ja toisen erän voitto olikin jo huomattavasti selvempi.

Lohkovoiton ansiosta Tsempin B-tytöt nousevat seuraavaan turnaukseen yhden poolin ylemmälle tasolle. Tiedossa on siis aina vain kovempia vastustajia joten tiukka harjoittelu jatkuu jo heti maanantaina.”

Liiteenä video B-tyttöjen turnauksesta jonka voi laittaa tämän jutun yhteyteen.

Lisäksi liiteenä kaksi kuvakollaasia Tsempin toiminnasta aikaisemmilta vuosilta jotka voisi laittaa vaikka Elina Heiskasen seurasta kirjoittaman jutun perään vaikka otsikolla ”Tsempin historian havinaa kuvina

YLEMPI 2-SARJA ON MENNYT SUUNNITELLUSTI Lentopallossa Tsempin naisten ylempi 2-sarja on lähtenyt käyntiin mukavasti. Viisi peliä on pelattu, joista saldona 12 voitettua erää ja 4 hävittyä. Vain Leppävirran Viri on saanut kokonaisen ottelun vietyä tsemppiläisiltä. Tuo ottelu oli hyvä muistutus, että pelit pitää voittaa pelaamalla kaikilla osa-alueilla eikä aina pärjää vain kovalla syötöllä.

Suurin osa joukkueesta on päässyt harjoittelemaan yhdessä jo aikaisin kesällä, mikä ei aina ole niin selvä asia edes korkeimmilla sarjaportailla.

Valmentaja Kirsti Kantanen on saanut joukkueen hyvään iskuun monipuolisilla harjoitteilla. Kirstin sanoin: ”Joukkueessa on kokemusta ja taitoa. Se on harjoitellut tavoitteellisesti ja motivoituneesti.” Treenejä on kesän aikana pidetty kahdesta kolmeen kertaan viikossa ja syksyllä palloa paukutetaan kolmesti viikossa Urheilutalolla ja Kontiopuiston liikuntahallilla.

Tämän kauden joukkue koostuu suuriltaosin paikkakunnalla asuvista pelaajista. Muutama vahvistus ajelee treeneihin ja peleihin Jyväskylästä sekä Ristiinasta. Yhteensä pelaajia on 13. Joukkueen jäseniltä löytyy kokemusta lentopallosta niin 2-sarjasta, 1-sarjasta kuin liigakentiltä. Pelaajien ikähaitari on sopiva sekoitus nuoria ja kokeneempia. Vuoden 2001 lopulla on ollut joukkueenjäsenistä yhdellä syntymä ja toisella jo ensimmäinen liigaottelu.

Pieksämäki on kannustaja määrissä voittanut monet muut 2-sarja joukkueet ja joukkueella onkin aina ilo pelata Urheilutalolla. Ilman kannustajia ja tukijoita koko touhu olisikin hyvin vaikeaa. Upeana esimerkkinä, pieksämäkeläisten tuesta lentopallon hyväksi, on ollut kaudelle uudistuneet pallot. Pallot ovat aika keskeisessä osassa lentopallossa ja hyvin äkkiä niiden lahjoittajia oli löytynyt sopiva joukko. Koko kaudelle joukkuetta tukemaan on lähtenyt pieksämäkeläisiä yrityksiä hieno määrä ja heidän avullaan on mahdollista tavoitella korkeita sijoituksia 2-sarjassa. Koko Tsemppi haluaa kiittää pallojenlahjoittajia (kiitokset myös videolla) ja naisten joukkue tukijoitaan (kiitokset myös videolla), olette meille tärkeitä!

Seuraavan kerran naisten joukkue tositoimissa Urheilutalolla sunnuntaina 24.11. kello 16, jolloin vastassa PuijoWolley Kuopiosta.

PuWo on Leppävirran lisäksi ainut, joka on saanut vietyä erän Tsempiltä.

Luvassa siis varmasti aiemmasta tappiostaan sisuuntunut PuWo ja Tsemppi, joka on hionut pelipaikkojaan Viri-tappion jälkeen.

Teksti: Jonna Nuutinen Videot: Saara Virtanen & Jonna Nuutinen

AUTOURHEILUA PIEKSÄMÄELLÄ Autourheiluharrastuksen voi aloittaa jo alle kouluikäisenä. Nuorimmat osallistujat löytyvät karting-kerhosta. Karting on autourheilun nuorisotoiminnan kivijalka, josta moni tähtikuljettaja on uransa aloittanut, kuten Jari Ketomaa ja Esapekka Lappi. Kerhossa lapset ja nuoret pääsevät ahertamaan autojen parissa ympäri vuoden.

Talviaikaan opetellaan lajin sääntöjä ja lippumerkkejä sekä huolletaan ja kunnostetaan autoja. Kunnes lumet ovat sulaneet ja ajokelit suotuisat, ajetaan Paltasella. Pieksämäen urheiluautoilijoilla on kaksi Flying Finn 100 –autoa, jotka on saatu lahjoituksena hyväntekeväisyyshankkeesta. Karting-harrastuksen voi aloittaa helposti ilman omaa autohankintaa kerhon autolla. Kerho toteutetaan yhdessä Pieksämäen seudun 4H-yhdistyksen kanssa. Kerhoilloissa jokaisella on mukana huoltaja, joten tämä laji onkin koko perheen harrastus.

Kartingin lisäksi harrastajia on muissakin autourheilulajeissa. Pieksämäen urheiluautoilijoiden jäsenistöstä harrastajia on jokamiehenluokassa, rallissa, rallisprintissä, rallicrossissa sekä driftingissä. Lisäksi kisaajia ja järjestäjiä on myös rokkirallissa. Autourheiluharrastuksen parissa on useita kuljettajia, karttureita, toimitsijoita ja talkoolaisia. Jotta olisi ratoja ja autourheilukeskus, jossa harrastaa, tarvitaan paljon talkoita sekä ahkeria puurtajia. Tulevan kesän suurta kisatapahtumaa varten rata-aluetta on paranneltu ja yleisön viihtyvyyteen panostetaan laajentamalla kahviota sekä kunnostetaan katsomoalueita.

Pieksämäen urheiluautoilijat on perustettu vuonna 1963. Seuran historian aikana on järjestetty kahdet suomenmestaruuskisat Paltasen autourheilukeskuksessa. Ensi vuonna 13.-14. kesäkuuta järjestetään jokamiehenluokan eli jokkiksen Hulkkonen yhtiöt JM SM –nimeä kantava kisa. Mestaruuksista taistellaan nuorten, naisten ja etuveto/kardaani -luokissa. Jokkis on autojen yhteislähdöllä tapahtuva nopeuskilpailu, jota ajetaan suljetulla radalla. Paltasen autourheilukeskus sijaitsee n. 20 km päässä kaupungista Jyväskylän suuntaan, Järvisuomentie 2000, 77110 Paltanen.

Miina Karhu Pieksämäen urheiluautoilijat ry.

AALLON HARJALLA VUODESTA 1994 Pieksämäkeläistä uintiurheilua on Pieksän Kuutit vienyt vuodesta 1994 eteenpäin. Pieksämäellä, ensimmäisenä Suomen maassa, kahden urheiluliiton uimaseuraa, Pieksämäen Uimaveikot ja Pieksämäen Uimarit, yhdistyivät tuolloin. Pieksämäellä Kuuttien toiminta tunnetaan erityisesti ansiokkaasta lasten uimaopetuksesta. Seuran vuoroilla kaikki altaan ovat käytössämme, jolloin voimme tarjota uintiohjausta kaiken ikäisille ja -tasoille lapsille ja nuorille. Toisaalta Kuutit toimii kasvattajaseurana uimarin uralla menestykseen. Ari-Pekka Liukkonen on uinut itsensä Pieksämäeltä Jyväskylän kautta maailman huipulle.

Toiminnassamme painotamme koko perheen uintiharrastusta, jossa myös vanhemmat otetaan huomioon. Kahtena edellisenä vuonna Kuuteilla on ollut perheleiri Kannonkoskella Piispalassa. Bussilastillinen perheitä on päässyt viettämään yhteistä aikaa aktiviteettien parissa.

Kuuteissa seuratoimintaa on kehitetty suunnitelmallisesti useamman vuoden ajan. Seuran toiminta on auditoitu Olympiakomitean laatukriteereiden mukaisesti keväällä 2019, josta olemme saaneet tunnustuksena Tähtiseurastatuksen (entinen Sinettiseura) Erityistä huomiota olemme saaneet Uimaliitosta yhteisöllisyydestämme. Pieksän Kuutit ovat toisena kahdesta uimaseurasta, joita Uimaliitto ehdottaa Vuoden Urheiluseuraksi 2019.

Vastaavan ehdokkuuden Kuutit ovat saaneet jo kertaalleen vuonna 2015.

Seuran jäsenmäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt 130-170 uimarin välillä. Useat Pieksämäen lapsista ovat hankkineet uimataitonsa Kuuteissa ja osalle nuorista harrastus on jatkunut aikuisuuteen saakka. Oman uintiuran jälkeen moni uimari jääkin ohjaajaksi seuraan.

Tällä hetkellä viidestätoista ohjaajastamme puolet seuran omia uimareita, toinen puolet on omien lasten kautta mukana toiminnassa. Kaikki ohjaajamme ovat käyneet Uimaliiton ohjaaja-valmentajakoulutukset.

Syksyn kansallisista kilpailuista on tullut syksyn aikana mitaleja ja menestystä kaikille uimareillemme. Kilpauimarit ovat kiertäneet lähikaupunkien (Jyväskylä, Varkaus, Kuopio) kilpailuissa. Lisäksi Jyväskylän Ikäkausimestaruusuintien karsinnoissa kisattiin sijoituksista kaikkia Suomen uimareita vastaan. Topi Rissanen on tällä hetkellä 11-vuotiaiden poikien vapaa- ja perhosuinnissa kolmen parhaan joukossa Suomen maassa. Samoissa kisoissa Vilma Hjelt alitti Nuorten Suomen Mestaruusuintien aikarajan ensimmäisenä seuran uimarina sitten Ari-Pekka Liukkosen. Vilma on kisaamassa 50 metrin rintauinnissa Tampereella 13.joulukuuta. Seuran kilpauintiryhmissä on menossa sukupolvenvaihdos, jossa kesän jälkeen neljä uimaria jätti kilpauinnin ja yksi uimari siirtyi Jyväskylään. Uusia, nuorempia kilpailulisenssin lunastaneita uimareita, on kuitenkin tullut sama määrä tilalle.

Seuran hallituksessa on, uimareiden tavoin, menossa sukupolven vaihdos.

Uusi hallitus aloittaa uusin ideoin vuodenvaihteen jälkeen. Uusia uimareiden vanhempien toivotaan jatkamaan ansiokasta työtä tehneen hallituksen jälkiä. Urheiluseuroissa vanhemmat mahdollistavat lastensa harrastuksen ja hallitustyö on tärkeä osa sitä. Arkikiireiden keskellä seuratyö voi tuntua työläältä, mutta seuratyön yhteisöllisyys tuo vastapainoa omaa arkeen.

CURLINGIA PIEKSÄMÄELLÄ - ULKOJÄILTÄ JÄÄHALLIIN Pieksämäki Curling on toiminut yli 30 vuotta. Pelaaminen alkoi 1980- luvulla Pieksänjärven jäällä. Siellä oli ongelmana ulkoilman lämpötila, sateet tai tuuli, joten kausi tahtoi jäädä lyhyeksi. Vaikka radat katettiinkin muovitetulla pressukankaalla, niin lämpötilan vaihteluiden ongelmat jatkuivat.

Syksyllä 2003 valmistui nykyinen pelipaikkana toimiva jäähalli, jolloin peliolosuhteet paranivat. Hallissa on mahdollista pelata viidellä radalla.

Pelaajia oli 1990 luvulla parhaimmillaan 44 joukkueellista, nykyisessä paikallissarjassa pelaa 9 joukkuetta, joista kaksi on Kangasniemeltä. Pieksämäeltä osallistuu kaksi joukkuetta sekä Kangasniemen puulaakiin, että Itä-Suomen aluesarjaan. Seuran joukkueita on osallistunut seniorien SM-kisoihin, seniorien 60+SMkisoihin sekä lukuisiin turnauksiin eri puolella Suomea.

Nuoria toivoisimme curlingin pelaamiseen, jotta perinteinen laji säilyisi Pieksämäellä. Monille koululaisille curling onkin tuttu ohjattujen curlingtuntien kautta, joita seura järjestää eri kouluille. Yrityksille ja yhteisöille järjestämme esimerkiksi liikuntapäiväksi ohjattuja curlingpelejä.

Ensi keväälle on suunniteltu curlingkurssia, jossa oppisi lajin perustaitoja ja pelin taktiikkaa. Sen kautta on helpompi tulla mukaan pelaamaan mielenkiintoista ja sosiaalista joukkuejääpeliä, joka käy harjaajille hyvästä kuntoilusta ja kehittääselvästi tasapainon hallintaa. Curling on joukkuepeli, jossa kaikki joukkueen jäsenet osallistuvat koko ajan peliin joko heittäjänä, harjaajana, tai kapteenina. http://www.curlingpmk.com/

Curling lyhyesti Curling on jäällä pelattava joukkuepeli. Urheilumuoto on alkujaan lähtöisin Skotlannista, mutta nykyään Kanada on johtava curlingmaa maailmassa yli miljoonalla pelaajallaan. Curlingista tuli virallinen olympialaji vuonna 1998 Naganon talviolympialaisissa, jota ennen se oli näytöslajina peräti kuusi kertaa.

Curlingia pelataan useimmiten hallissa tekojäällä. Jään pinta muodostuu ruiskutetuista vesipisaroista, jotka jäätyessään ovat muodostaneet säännöllisen nyppyläpinnan. Nyppyläpintaa kutsutaan pebliksi.

Sen ansiosta kivet liukuvat paremmin ja kiertävät tasaisemmin.

Pelin kulku Curlingpeli kestää normaalisti kaksi tuntia ja koostuu yleensä kahdeksasta päästä. Arvoturnaukset ratkaistaan kymmenen pään otteluilla. Voittajan selvittämiseksi voidaan pelata lisäksi jatkopäitä. Yhden pään aikana molemmat joukkueet heittävät vuorotellen kahdeksan kiveä ja pyrkivät saamaan omia kiviään lähemmäs pesän keskustaa kuin vastustaja. Pään voittanut joukkue aloittaa seuraavan pään, eli viimeisen kiven etu on sillä joukkueella, joka hävisi edellisen pään.

Joukkue Joukkue koostuu neljästä pelaajasta. Kukin neljästä pelaaja heittää pään aikana kaksi kiveä. Joukkueen kapteeni näyttää pesässä ”tähtäysmerkkiä” heittovuorossa olevalle pelaajalle ja kaksi muuta pelaajaa toimivat tällöin harjaajina. Kapteenin ollessa heittovuorossa merkkiä näyttää joukkueen varakapteeni. Joukkueen on heitettävä samassa järjestyksessä koko pelin ajan.

Pistelasku Curlingin pistelasku muistuttaa petanquen pistelaskua. Jokaisesta päästä saa pisteitä vain toinen joukkue (ellei pää pääty nollapäänä).

• Pisteitä saa se joukkue, jonka kivi on pään lopuksi lähimpänä pesän keskustaa. Pisteitä tulee niin monta, kuin omia kiviä on lähempänä keskustaa kuin vastustajan paras kivi. Vain pesässä olevat kivet huomioidaan pisteitä laskettaessa.

• Kuvan tilanteessa pisteitä saa keltainen joukkue, koska sen kivi on lähimpänä pesän keskustaa.

• Keltainen joukkue saa tilanteesta ainoastaan yhden pisteen, koska punaisen joukkueen kivi on parempi kuin keltaisen sinisellä kehällä olevat kivet. Mikäli punaisen kivi olisi huonompi kuin keltaisen sinisellä kehällä olevat kivet, saisi keltainen kolme pistettä.

Kivi Pelissä käytetään pyöreitä graniittikiviä, joiden paino on korkeintaan 19,96 kg, ympärysmitta enintään 91,44 cm ja korkeus vähintään 11,43 cm. Pelissä kivet koskettavat toisiaan ainoastaan tasaiseksi hiotulla osumapinnalla. Kivi koskettaa jäätä hiotulla pohjarenkaalla.

Kiven kulkurata ja harjauksen merkitys Curlingkivi ei koskaan kulje suoraan. Kivelle annetaan liu’un aikana kierre, jonka vaikutuksesta kivi kiertää joko keskilinjaan päin tai siitä ulospäin. Heitettäessä joukkueen kapteeni näyttää pesässä merkkiä.

Määrämittaisessa heitossa kivi pysähtyy kierteen vaikutuksesta yleensä noin metrin tähtäyspisteestä sivuun, poistoheitoissa kivi nousee kovan vauhdin vuoksi huomattavasti vähemmän.

Harjaaminen vähentää kitkaa kiven ja jään välillä, jonka vuoksi harjaus pidentää kiven kulkemaa matkaa ja suoristaa kiven kulkurataa.

Hyvät harjaajat voivat vaikuttaa kiven kulkemaan matkaan jopa kymmenen prosenttia, siis useita metrejä! Määrämittaisissa heitoissa harjaajilla onkin lähes yhtä suuri merkitys kuin itse heitolla.

Pelialue Curlingrata on noin 45 metriä pitkä ja 5 metriä leveä. Radan molempiin päihin on maalattu pesä, jonka keskipistettä kutsutaan tee-pisteeksi.

Kivien etäisyyksien hahmottamiseksi pesään on maalattu sisäkkäisiä ympyröitä, joiden säteet ovat uloimmasta sisimpään 6 jalkaa (1,829 m), 4 jalkaa (1,219 m), 2 jalkaa (0,610 m) ja 6 tuumaa (15,24 cm).

Suoja-aluesääntö Pesän edessä olevalla suoja-alueella olevia kiviä saa poistaa vasta pään viidennellä kivellä. Molemmat joukkueet voivat siis pelata kaksi suojakiveä pesän eteen ja rakentaa asetelmia pään lopuille kiville. Mikäli toinen joukkue poistaa suojakiven kahdella ensimmäisellä kivellään, palautetaan suojakivi paikalleen ja heittokivi poistetaan pelistä. Suoja-aluesääntö mahdollistaa häviöllä olevalle joukkueelle tilanteiden rakentamisen, koska johdossa oleva joukkue ei voi poistaa kaikkia vastustajan kiviä pään alusta alkaen. https://www.curling.fi

PP:N TOIMINTA JATKUU TASAISESTI Yhden Pieksämäen kauimmin toimineen seuran, Pieksämäen Palloilijoiden, toiminta jatkuu tasaisesti ja voi hyvin. Seuran toiminta perustuu pesäpalloon ja koripalloon. Uusimpana PP:n lajikirjoon on liittynyt frisbeegolf.

Palloilijat on perustettu vuonna 1929. Kaupungista ei montaa yhtä kauan toiminutta yhdistystä löydy.

Seuran sitkeänä toimintahaarana toimii koripallo. Viikottainen miesten harrastevuoro pyörii vuodesta toiseen.

Pesäpallo on ollut PP:n lajeissa lähes alusta asti. Seura on voittanut historian aikana naisten pesäpallon pääsarjassa hopeaa neljä kertaa, 1935, 1936, 1938 ja 1947. Tuoreimpana naisten sarjapesäpalloa pelattiin kaupungissa 1990-luvun puolestavälistä 2000-luvun alkuun alue- ja maakuntasarjassa. Nykyisin PP:n pesäpallotoiminta pyörii Ladypesiksen sekä sekaryhmän voimin. Sekajoukkue on osallistunut nyt kolmena kesänä Etelä-Savon Kuntopesis-sarjaan. Lisäksi Palloilijat on yrittänyt saada 2000-luvulla useampaan otteeseen pyörimään myös lasten toimintaa, mutta valitettavan heikolla menestyksellä. Vuosittaista pesäpallon puulaakiturnausta on järjestetty kymmenkunta vuotta.

DANCEHALL-WORKSHOP PIEKSÄMÄELLÄ Lämpimästi tervetulo tanssimaan dancehallia!

AIKA: 30.11.2019 lauantaina klo 15:30-17:00 PAIKKA: Laaksotien tanssisali, Laaksotie 47 (Kinomanian rakennus) HINTA JA MAKSU: 20 euroa ja maksu käteisellä paikan päällä ennen tunnin alkua ILMOITTAUTUMISET: Sitovat ilmottautumiset 27.11.2019 mennessä sähköpostilla mari.kontulainen@gmail. com tai viestillä numeroon 0505675310 DANCEHALL on Jamaikalla syntynyt tanssilaji, jolle on luonteenomaista energisyys, ”flow” sekä voimakkaat aksentit vartalossa, jaloissa ja käsissä. Tämä on laji, jota ei voi vetää kuin täysillä! Työpajassa keskitytään dancehallin unisex-tyyliin ja tunti sopii siten kaikille. Tunnilla mennään hauskanpito edellä samalla kun treenataan dancehallille tyypillistä liikekieltä. Työpajan kuluessa opit autenttisia stepsejä jamaikalaisilta dancehall-ryhmiltä (Xqlusiv Dancers, Black Eagles, Flame Team). Työpajan loppupuoliskolla nämä askeleet yhdistellään koreografiaksi. Työpajasta saat mukaasi paitsi uusia moovseja, myös hyvän mielen! Työpajassa on avoin taso ja se soveltuu myös niille, joille dancehall ei ole entuudestaan tuttua.

DANCE EUPHORIA eli Minna on jyväskyläläinen tanssija ja tanssinopettaja.

Hänen päälajinsa ovat urbaanit afrikkalaiset tanssit ja nykytanssi, mutta hänellä on myös yksi jalka tukevasti karibialaisten tanssien maailmassa (dancehall, salsa, reggaeton). Opettajana Minna pyrkii innostamaan ja kannustamaan ja katsoo, että jokaisella on mahdollisuus ylittää tanssin kautta rajojaan sekä kyky oppia jotain aivan uutta. Minnan liikesarjat ovat dynaamisia ja musiikkia tulkitsevia. Haastavissakin koreografioissa hän pitää kuitenkin huolta siitä, että liikkeet tehdään teknisesti oikein eikä kukaan riko tunnilla itseään. Tanssilajista riippumatta Minna tahtoo tanssia suurella sydämellä ja välittää tätä tanssin iloa oppilailleen!

KUVA: Hanna-Kaisa Hämäläinen Photography / @studioihmepeili

MUUTAMA SANA RINGETESTÄ Ringeten juuret juontavat 1960-luvulle Kanadaan, Ontarion Nort Bayhin, jossa Sam Jacks kehitti erityisesti tytöille ja naisille oman jääurheilulajin: ringeten. Suomeen laji rantautui 1979, kun turkulaisten jääkiekkotyttöjen valmentaja Juhani Wahlsten toi kumirenkaat tyttöjen harjoituksiin tuliaisina Kanadasta.

Nykyään ringetteä pelataan aktiivisesti Suomen lisäksi Kanadassa, USA:ssa ja Ruotsissa. Joukkueita löytyy myös Slovakiasta, Tsekeistä, Ranskasta ja Venäjältä. Lajin säännöt, taktiikka sekä varusteet eroavat jääkiekosta ja ovatkin saaneet vaikutteita sekä käsi- että koripallosta. Tässä todellisessa joukkuepelissä kentän läpi täytyy edetä joukkueena ylittäen sinisiä viivoja, joilla kaukaloa on jaettu.

Pelaajilta vaaditaan erityisesti tarkkuutta, peliälyä sekä nopeutta.

Sekä hyökkäys- että puolustuspäässä saa olla kerrallaan vain kolme pelaajaa kummastakin joukkueesta. Hyökkäysalueet on rajattu P-pisteiden kaarella kulkevien ohuiden punaisten ringetteviivojen avulla. Kaikenlaiset vartalokontaktit, kuten taklaukset, ovat ringetessä kiellettyjä, mutta vauhtia ja hurjia pelitilanteita riittää varmasti.

Maalit ovat samanlaiset kuin jääkiekossa, mutta suuremmalle maalivahdin alueelle kenttäpelaajilla ei ole asiaa. Peliajat vaihtelevat ikäluokittain ja sarjoittain.

Lisätietoa lajista löydät esimerkiksi Suomen kaukalopallo- ja ringetteliiton sivuilta, osoitteesta https://ringette.skrl.fi/fi/Etusivu.html Tällä hetkellä Pieksämäellä ringetteä pelaa kolme eri joukkuetta: 1. Ladyt, joiden toiminta on pääasiassa tarkoitettu aikuisiällä harrastuksen pariin löytäneille täysi-ikäisille tytöille ja naisille. Ladyringette kokoontuu LähiTapiola areenalla sunnuntaisin klo: 17.3018.30 ja yhteyshenkilönä toimii Piia Hänninen (044 353 2879) 2. Itä-Suomen aluesarjaa pelaa ainoa kilpaileva joukkueemme, F-juniorit (8-11-vuotiaat). He opettelevat lajin perusteita helppojen harjoitteiden avulla valmentajakaksikko Minna Lallukan ja Milja Utriaisen johdolla.

Joukkue harjoittelee keskiviikkoisin klo: 17.30-18.30 ja sunnuntaisin klo: 16.15-17.15. Lisätietoa antaa Anniina Hämäläinen (040 741 4441) 3. Ringettejaoston kiistatta hellyyttävin joukkue on ringettekoulu (4-7-vuotiaat). Ringettekoulussa opetellaan luistelu- ja ringettetaitoja pelien ja leikkien kautta. Päävastuuta ringettekoulusta kantaa Piia Hänninen (044 353 2879). Joukkue harjoittelee sunnuntaisin klo: 16.15-17.15.

Uudet pelaajat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi joukkueiden toimintaan mukaan! Tervetuloa hallille tai ota yhteyttä joukkueen yhteyshenkilöön!

Oona Manninen Kuvat: Tero Tujunen

SARJAKAUDEN AVAUSTURNAUS TIKKAKOSKELLA Lauantaina 2.11. räntäsateen vaihtuessa lumeksi Pips ringeten F- tyttöjen joukkueen lähestyessä Tikkakoskaea useamman pikkuautoseurueen voimin jännitys hiipii kannustusjoukkojen takin kauluksiin itse päätähtien ja valmennusjohdon muistuttaessa sitä kuuluisaa viilipyttyä. Ennen näkemätön rauha valtaa turnausta isännöivän Tikkakosken Tikan kanssa jaettua pukuhuonetta. Musiikki soi ja iloinen tunnelma tuntuu täyttävän tilan, eväät maistuvat ja valmentaja Minna Lallukka kertaa hyökkäysketju kerrallaan opitut asiat. Tänään ensikertaa kymmenpäisen, hieman viimekaudesta kutistuneen joukkueen kokoonpano mahdollistaa tasakentin peluuttamisen. Maalivahti Iina Hynnisen lisäksi joukkue saa kasaan kolme tasavahvaa vitjaa. ( Jokaisen kentän täytyy pitää sisällään yksi sinisin ”nauhoin” merkitty yli-ikäsyys luvan saanut peluri.)

Ensimmäisessä ottelussa vastaan asettuu neitoja suoraan Lapinlahdelta.

Keltamustavalkoisiin sonnustautunut joukkue asteli kaukaloon aivan uuden näköisenä ja loistavalla draivilla. Ottelun ensimmäinsen viisiminuuttinen oli jännittävä, ringette liikkui koko kentän alueella, kunnes Pipsringette tarrasi ensimmäisellä maalillaan otteen voitosta. Viidentoista minuutin pelin jälkeen punanuttuisten katsojienkin oli jo helpompi hengittää kun Madiia Pasanen tarjoili hattutemppunsa päälle vielä yhden maalin ja vei tytöt 4-0 johtoon. Joukkue palkittiin ensimmäisen ottelun loistavasta pelistä hienolla 7-0 voitolla parhaan pelaajan palkinnon kotiin sai tästä ottelusta tuoda mukanaan Anni Hynninen.

Toisessa ottelussa vastaan saapui uusiin valkoisiin pelipaitoihin sonnustautuneet Kangasniemeläiset, jotka viime talvenakin tarjoilivat alkukaudesta karvasta kalkkia kotikaupungin tytöille. Ensimmäisten

minuuttien aikana Kapa-51 tarjoili jännitystä mennen 1-0 johtoon.

Alku povasi jännittävää ja tasaista ottelua. Tiukkaa kamppailua nähtiinkin, sillä Kangasniemen maalin suulla seisoi järkkymätön maalivahti, joka tuntui peittävän kaikki punanuttuisten maalia kohti sutivat vedot. Pian alkoi kuitenkin Pipsiläisten rattaat lämmetä, syötöt osuivat oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Pian punanutut johtivatkin jo 2-1. Maaleja alkoi ropista ja voitto varmisteltiin turnauksen toisestakin ottelusta 8-1 lukemin. Ottelussa palkittiin hienosti peliä lukenut Peppi Hänninen, joka onnistui myös maalinteossa.

Viimeisessä 24 minuuttisessa ottelussa iskettiin nokat vastakkain viimekauden kahdella joukkueella pelanneen Tikkakosken Tikan kanssa. Ottelu oli tiukka ja maalejakin saatiin nähdä huomattavasti aiempia kohtaamisia vähemmän. Ottelun alussa PiPs johti 1-0 mutta Tikkakoski kiri tasoihin kuin varkain. Pelissä riitti jännitystä viime minuuteille kun rengasta siirrettiin päädystä toiseen ilman maaleja.

Muutama minuutti ennen turnauksen kruunaavaa loppusummeria PIeksämäkeläiset heilauttivat ringeten kahdesti kotijoukkueen verkkoon.

Viimeisessä ottelussa parhaana pelaajana palkittiin Tuulia Kovanen.

Hieno turnaus sai arvoisensa päätöksen kun kotiintuomisina oli kolme erittäin varmoin ottein pelattua voittoa. Harjoituksissa hyvällä prosentilla käynyt joukkue on selvästi sisäistänyt opitut asiat ja siirtänyt opit käytäntöön mallikkaasti. Hieno joukkue ja tsemppihenki siivitti kaikki mahtaviin onnistumisiin ja itsensä ylityksiin.

Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan tammikuiseen turnaukseen.

Oona Manninen

HÄMÄLÄISEN VEIKON ARKISTOSTA: PIPSIN HISTORIA

SUKELLUSKURSSI CMAS P1 PIEKSÄMÄEN URHEILUSUKELTAJA RY Vesi on ollut aina elementtinä sellainen, jossa viihdyn – niin pinnalla kuin pinnan alla. Useat lähialueen kirkasvetiset järvet ja lammet ovat mahdollistaneet vedenalaisen seikkailun ihan perussukellusvälineillä, räpylöillä, maskilla ja snorkelilla. Vaikka alueen vedet ovat karuja niin näkemistä on aina, kuten isot kalaparvet, haot ja vesikasvillisuus. Tämä yhdistettynä vedenalaiseen hiljaisuuteen, niin käytettävissäsi on yksi hienoimmista rentoutumismuodoista.

Alueen useat järvet ja lammet, sekä uimahallimme, antavat vesiurheilulle hyvät puitteet. Aktiiviset vesiurheiluseurat tarjoavat mahdollisuuden lajien ympärivuotiselle harrastamiselle.

Käydessäni Pieksämäen uimahallilla, tulee vilkaistua myös vesiurheiluseurojen ilmoituksia uimahallin seinällä. Viime keväänä silmiini osui ilmoitus laitesukelluskurssista, johon jälki-ilmoittautuminen oli onneksi vielä mahdollista, ja muutamaa tekstiviestiä myöhemmin olikin ilmoittautunut kurssille. Kurssi alkoi uimahallilla 9.2.2019, ja päättyi 19.5.2019 Punkaharjun Tuunaansalmessa pidettyyn avovesiharjoitukseen.

Laitesukelluksen CMAS P1 peruskurssilla opeteltiin laitesukeltamisen perustiedot ja –taidot, ja laitesukelluksen peruskurssi antaa sen hyväksytysti suorittaneelle henkilölle valmiudet suoranoususukellusten tekemiseen enintään 15-20 metrin syvyysalueelle

Kurssin kustannukset pystyi jakamaan kuukausieriin, jolloin kustannukset eivät nousseet suuriksi. Myös liikuntaseteleiden käyttö maksuvälineenä oli mahdollista. Muutaman kymmenen euron kustannukset syntyivät myös avovesiharjoituksesta, joka kuitenkin kruunasi koko kurssin.

Perusvälineiden hinnat ovat myös hyvin maltilliset, joten reilulla 100 eurolla saa hankittua räpylät, maskin ja snorkkelin, joilla pärjää hyvin allasjakson.

Märkäpuku sekä avokantaräpylät on hyvät olla avovesiosuudella, vesien ollessa vielä aika viileitä. Märkäpukuja on saatavilla edullisesti käytettynä, tai uusia parilla sadalla eurolla. Kurssimaksu sisälsi jäsen-ja liittymismaksun Pieksämäen Urheilusukeltajiin, ilmamaksun loppuvuodeksi, sukeltajaliiton jäsenyyden sekä DAN:n sukeltajavakuutuksen.

Kurssi järjestettiin Pieksämäen Uimahallilla, joka tarjoaa hyvät puitteet harrastuksen aloittamiselle. Kurssille osallistui viisi kurssilaista. Ennen ensimmäisiä allasharjoituksia, jouduin osoittamaan uimataitoini uimalla 200m sekä kellumaan tai polkemaan vettä viisi minuuttia. Nämä hoidettuani päästiin tekemään ensimmäisiä harjoituksia perusvälineillä.

Esimerkiksi maskin tyhjentäminen on yksi vaadittavista perustaidoista.

Seuraavilla harjoituskerroilla pääsimmekin kasaamaan sukellulaitteita.

Jokaisella oppilaalla oli laite, jota hän käytti koko kurssin ajan, sillä tutun laitteen kanssa sukeltaminen on turvallisempaa. Laitteen kasaamisessa noudatettiin selkeää kaavaa, jotta laitteen kasaamisesta tulee rutiini, ja kaikki tarvittava tulee tarkastettua. Laitteiden kasaamista kouluttajat seurasivat tarkkaan, että kaikki meneen

oikein. Ja vielä ennen ensimmäistä sukellusta tehtiin paritarkastus, jossa sukelluspari tarkasti vielä toisen laitteen enne veteen menoa.

Turvallisuuteen sukelluksessa panostetaan paljon, eikä sukeltamaan mennä koskaan yksin. Sukelluspariin on pystyttävä luottamaan, että ongelmatilanteissa apu on lähellä, ja kaikki tietävät, miten toimia.

Allasharjoitukset aloitettiin opettelemalla hengittämään annostimesta.

Itselle tämä olikin osittain tuttua palokunta-ajoilta, sekä aikaisemmin käymältäni sukellusintrolta. Silti laskeutuminen veden alle hengittämään jännittää eikä ole kaikille aivan yksinkertaista.

Veteen laskeutumisessa oli myös useita vaihtoehtoja, joita kaikkia harjoiteltiin säännöllisesti. Jättiloikka oli kuitenkin oma suosikkini, jossa veteen harpataan isolla askeleella, jota ennen ollaan varmistettu oma kelluvuus, varusteiden mukana pysyminen sekä muiden turvallisuus. Pintautumisen jälkeen näytettiin OK, sukellusvanhimmalle, joka valvoi sukelluksia.

Allasharjoituksissa käytiin läpi peruskäsimerkit, että kommunikointi veden alla olisi mahdollista. Merkkejä ei ole paljon, mutta riittävästi, että asiat saadaan hoidettua.

Seuraavat harjoituskerrat täyttyivät sukellusliivin käytön opettelusta, jolla varmistetaan oikean sukellussyvyyden saavuttaminen.

Vaikka avovesisukelluksia on jo takana yli 10, niin silti tulee eteen ongelmia kelluvuuden säätelyn kanssa. Tämän vuoksi liivin käyttöön palattiin useita kertoja harjoitusten aikana.

Myös ongelmatilanteisiin ja niistä selviytymiseen keskityttiin kurssilla paljon. Sukeltaja voi kohdata sukelluksellaan monenlaisia vaaratekijöitä, joilla voi olla jopa hengenvaarallisia vaikutuksia. Annostimen kadottaminen ja sen löytäminen, oman vara-annostimen käyttö tai, sukellusparin vara-annostimen käyttöön siirtyminen, jos omat laitteet eivät toimi.

Ongelmatilanteissa noustaan hallitusti pintaan selvittämään tilanne. Myös pelastamista harjoiteltiin paljon. Tajuttoman sukellusparin nostaminen hallitusti veden alta vaati useita harjoituskertoja, että kaikki sujui hyvin. Luotettava sukelluspari onkin tärkein vakuutus sukeltajalle.

Kurssiin sisältyi myös teoriaosuus, joka järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa e-oppimisympäristössä. E-oppimisjärjestelmä tuo sukelluskoulutukseen joustavuutta. Oppilas pystyy aloittamaan kurssin periaatteessa milloin tahansa ja opiskelemaan teoriaosuudet oman aikataulunsa puitteissa. Opetuksessa hyödynnettävä monipuolinen sisältö teksteineen, kuvineen, kaavioineen, videoineen ja lisätietolinkkeineen tekee teorian opiskelusta mielenkiintoista ja hauskaa. E-oppimisjärjestelmä antaa myös tukea lähiopetuksena järjestettävien allas- ja avovesiosuuksien oppimiseen ja houkuttelee harjoittelemaan lisää. Ennen seuraavaa allas- tai avovesikertaa on mukava tutustua tuleviin harjoitteisiin ja katsella linkkien takaa mielenkiintoisia kuvia ja videoita sukellusympäristöistä Suomesta ja maailmalta.

Kurssin jälkeen materiaali on edelleen oppilaan käytössä. Siitä on näppärää kertailla kurssilla opittuja asioita, ja sieltä löytyy myös tietoa liittyen suoritetun kurssitason sukellustaitojen kehittämiseen ja jatkokoulutusmahdollisuuksiin.

Teoriaosuuksien lopussa, oli aina kertausharjoituksia, joilla pystyi varmistamaan osaamisensa. Sukellusajat, turvapysähdykset ja suoranousutaulukon käyttö käytiin yhteisellä teoriatunnilla läpi, ettei kenellekään jäänyt asioista epäselvyyttä. Teoriaosuuteen sisältyi myös teoriakoe.

Tuunaansalmen avovesiharjoituksessa päästiinkin sukeltamaan jo oikesti kokeneen sukeltajaparin kanssa. Sukellussyvuudet vaihtelivat viidestä metristä loppusukelluksen 20m syvyiseen sukellukseen.

Viimeinen sukellus tehtiin toisen oppilaan kanssa, jolloin vedessä oli normalia enemmän jännitystä, sillä olihan sukellussuunnitelma tehty itse alusta loppuuun.

Sukelluskurssin jälkeen kokeneet sukeltajat ottivat uudet sukeltajat mukaan kesän keskiviikkosukelluksille, jotka usein suuntautuivat Montolan kaivokselle, joka tarjoaa hyvät puitteet jatkosukelluksille.

Kokeneet sukeltajat valvoivat uusia sukeltajia tarkaaan, että kaikki sujuu, kuten oltiin opeteltu. Kaikki valmistautumiset tehtiin kuten kurssin aikana. Turvallisuus ennenkaikkea.

Pieksämäen Urheilusukeltajat on tarjonnut harrastustoimintaa vuodesta 1979 lähtien, ensin uimaseuran alajaostona, mutta vuodesta 1992 omana seuranaan. Seura on jäsenenä Sukeltajaliitto ry:ssö, joka on puolestaan jäsenliittona kansainvälisessä CMAS-järjestössä.

Pieksämäen Urheilusukeltajilla riittää osaamista, ja tavoitteet voi jokainen asettaa sen mukaan. Toisille riittää 5-10m syvyyden sukellusretket, kun taas toiset haluavat lisätä osaamistaan aina tekniikka- ja luolasukellukseen ja yli 90m:n syvyisiin sukelluksiin.

Nyt peruskurssin jälkeen olemme aloittaneet Nitrox-kurssin, joka mahdollistaa pidemmät sukellusajat happirikastetulla ilmalla.

Tämän jälkeen on tarkoitus jatkaa P2-kurssille, jonka hyväksytyn suorittamisen jälkeen voidaan sukeltaa jo 40m syvyyteen.

Pieksämäen Sukeltajat ovat mukana 13.12 järjestettävässä tapahtumapäivässä, ja silloin on mahdollista tulla kokeilemaan sukellus-introa, jossa pääsee kokeilemaan laitesukellusta valvotussa ympäristössä ammatitaitoisessa ohjauksessa.

Seuraava Pieksämäen Urheilusukeltajien CMAS P1 laitesukelluskurssi alkaa alkuvuodesta, ja avovesiosuus keväällä 2020.

Lisätietoja voi tiedustella seuraavilta: Puheenjohtaja Ari Korhonen 050 4021 426 Koulutusvastaava Petri Hänninen 0500 182 141

PIEKSÄMÄEN OHIHEITTÄJÄT Frisbeegolf harrastuksena on todella matalankynnyksen laji. Yhdellä kiekolla pääset lajiin kiinni ja kiertämään ilmaisia ratoja.

Pieksämäen nuorisotoimi kävi haastattelemassa Pieksämäkiläistä Frisbeegolf-seuraa Pieksämäen Ohiheittäjiä. Ohessa linkki videeon: https://www.facebook.com/pmknuorisotoimi/videos/360600567972103/ Frisbeegolfia pelataan myös talvella. Partaharjun rata on auki koko talven. Talvella kun on paljon lunta, kiekon pohjaan teipataan lahjapaperinaru kiinni ja kun kiekko uppoaa lumeen naru jää pinnalle ja kiekko on helppo löytää.

Pieksämäen Ohiheittäjiä voit seurata facebook-ryhmässä https://www.facebook.com/groups/147775712059278/?ref=bookmarks Seuraan voit liittyä Suomisport.fi palvelussa.

Hyviä heittely hetkiä toivottaa Pieksämäen ohiheittäjät

PAHL:N SÄBÄ-CUPPIIN 2019-2020 SAATIIN MUKAAN 9 JOUKKUETTA. Kuvan ottelussa vastakkain Höntsä Allstars - MAHL Cup käynnistyi 2.11. lauantaina Urskilla pelatussa turnauksessa.

Cuppiin osallistuu uusina joukkueina mukaan VR, LIPA ja HUPA. Haukivuoren ja Pieksämäen yhdistelmä joukkue -Hasaba osallistuu tänä vuonna harrastesalibandyn sarjoihin Mikkelissä ja Pieksämäellä. Mikkelistä mukaan lähti viime vuoden tapaan MAHL:n joukkue. Seuraava turnauspäivä on sunnuntaina 1.12. ja kaksi kertaa pelataan vuoden vaihteen jälkeen helmi- ja maaliskuussa.

Kaikki joukkueet pelasivat ensimmäisessä turnauksessa 2 ottelua.

Puhtaalla pelillä ja kahdella voitolla kauden avasivat Voimatel ja Perskarvaajat. Voiton ja tappion kirjasivat tililleen Höntsä Allstars, Siili 100, Hasaba, LIPA ja VR. Kaksi tappiota koettiin MAHL:n ja HUPAN joukkueissa. Ottelut olivat suhteellisen tasaisia eikä edelliskausien kaltaisia murskalukemia nähty. Tämä lupaa hyvää Cupin jatkoa ajatellen. Ilahduttavaa oli se, että paikalle saapui lajista kiinnostuneita katsomaan otteluita ja kannustamaan joukkueita.

Turnauksen järjestelyt hoituvat PAHL:n toimesta ja tiivistä yhteistyötä tehdään Pisaban kanssa. Tuomaroinnin ja kioskitoiminnan turnauspäivinä hoitaa Pisaba. Erityisesti PAHL haluaa huomioida ja kiittää Männikön perheen panosta Cupin järjestelyjen eteen tehdystä työstä.

Liikunnallisin terveisin!

J-P Itkonen/PAHL

SALIBANDYTUOMAROINTI: KARI-PEKKA AUTIO Viimeisen parin vuoden aikana Urskin parketilla ja toisinaan katsomoissa on tehty havaintoja paikallisesta salibandyerotuomarista.

Pieksämäen Urheilulehti päätti ottaa henkilön puhutteluun…

Kuka olet?

Olen Kari-Pekka Autio, pari vuotta sitten Pieksämäelle töiden perässä tullut hämäläinen. Vapaa-aikaani kuuluu tärkeänä osana salibandyn erotuomaritoiminta. Vihellän pelejä, minkä lisäksi toimin erotuomarivalmentajana ja alueellisena erotuomarikouluttajana.

Tällä kaudella toimin myös Keski-Suomessa pelattavien alueellisten yksittäisten otteluiden asettelijana eli nimeän erotuomarit ko. peleihin.

Miten olet päätynyt erotuomariksi?

1990-luvun lopulla opiskeluaikana kuulin paikallisradiosta haastattelun, jossa mainostettiin erotuomarin peruskurssia. Jonkin sortin masokistina ajattelin silkasta uteliaisuudesta lähteä testaamaan, miltä homma tuntuu. Alku ei ollut varsinaisesti mitään voittokulkua, mutta nähtävästi touhussa oli jotain selittämättömän mielenkiintoista ja innostavaa.

Vaikka kausia ja pelejä lienee enemmän takanapäin (22. kausi, n.

1600 sarjapeliä) kuin edessä, pelipäivä on edelleen juhlapäivä.

Mitä pelejä vihellät?

Nykyisellä luokituksella vihellän etupäässä miesten ja naisten alasarjoja sekä kaiken ikäisten junioreiden alueellisia otteluja. Pääsääntöisesti

pelit ovat Pieksämäellä pelattavien matsien lisäksi akselilla JyväskyläMikkeli-Varkaus. Sarjaotteluja kertyy kaudessa pääsääntöisesti 70-100 eli melkein joka viikonloppu ollaan sarjakauden aikana menossa.

Mikä on parasta ja ikävintä erotuomarina toimimisessa?

Hankala on eritellä yhtä ainoaa parasta puolta, kun tästä tykkää niin paljon. Kyllähän kicksejä tulee tiukoista ja kenties tunnepitoisistakin matseista, joissa sattuu ja tapahtuu, mutta loppupeleissä kokee onnistuneensa tehtävässään. Myös ns. hetkessä elämisen pakko ja toisaalta sosiaalinen verkosto ovat huippujuttuja. Paljon tämä touhu on antanut. Ikävintä puolta tarjonnevat selkeät epäonnistumiset, joita joskus osuu kohdalle. Ikäviä ovat myös sellaiset (harvinaiset) pelit, joissa kaikki ovat liikkeellä hällä väliä -asenteella. Virheiltä ja kritiikiltä ei voi välttyä, inhimillisestä toiminnasta kun on kysymys. Kokemus auttaa asettamaan niitä oikeisiin mittasuhteisiin ja oppimaan niistä.

Millaisia ominaisuuksia erotuomarilta vaaditaan?

Salibandy on pelaajien peli. Erotuomarien rooli ottelussa on huolehtia pelin turvallisuudesta ja antaa joukkueille mahdollisuus taistella paremmuudesta rehdissä hengessä. Tämä edellyttää paitsi sääntötuntemusta, myös pelinlukutaitoa soveltaa sääntöjä käytännössä ja linjata peliä johdonmukaisesti, oikeudenmukaisuutta, paineensietokykyä ja rohkeutta, kykyä johtaa ottelua ja toki myös taitoa liikkua ja sijoittua kentällä oikein. Monia muita asioita unohtamatta…

Mikä on tuomaritilanne alueella?

Pieksämäellä ei tällä hetkellä ole muita kurssin käyneitä erotuomareita. Varkauden suunnalla on reilut puolenkymmentä tuomaria. Eli ei meitä ole ainakaan liikaa. Seuraavat peruskurssit pidettäneen ensi syksyllä, joten sinne vaan rohkeasti mukaan!

Mistä mainitsemassasi erotuomarivalmennuksessa on kysymys?

Erotuomarivalmennuksessa, josta on käytetty myös nimeä tarkkailu ja otteluvalvonta, seurataan erotuomareiden toimintaa ottelussa.

Pelin jälkeen annetaan suullinen palaute, jossa käydään läpi ottelutapahtumia ja tuodaan esille onnistumisia ja kehittämiskohteita, sekä kirjallinen raportti, joka osaltaan tuottaa tietoa liiton ja alueen erotuomarijohdolle päätöksenteon ja koulutussuunnittelun tueksi.’

Miten peli on mielestäsi muuttunut parin vuosikymmenen aikana?

Vauhtia on tullut huikeasti lisää kautta linjan ja taitotaso parantunut sarjatasosta riippumatta. Myös olosuhteiden parantuminen (ehkä jonain päivänä Pieksämäelläkin…) ja osittain siitä seurannut pelien selkiytyminen on siltä osin helpottanut erotuomaritoimintaa. Ylipäätään peli on laadukkaampaa ja lajikulttuuri ammattimaisempaa nykyisin verrattuna urani alkuaikoihin.

Mitkä ovat tavoitteesi erotuomarina?

Eiköhän ne kovimmat pelit ovat jo menneisyydessä, mutta tavoitteena on hoitaa jokainen tehtäväksi annettu peli laadukkaasti ja hyvällä asenteella sarjatasosta riippumatta.

Milloin olet seuraavan kerran askissa?

Seuraavan kerran olen et-valmentajana tulevana perjantaina Mikkelissä kakkosen pelissä. Seuraavia tehtäviä pillin varressa ei ole vielä tiedossa.

UINNINVALVOJAN TYÖ Uimahalli tarjoaa kuntalaisille liikuntapaikan, jossa asiakkaita ovat kaiken ikäiset aina vauvasta vaariin. Uimahallin sisällä toimintoja on monenlaisia, kuten vauvauintia, koulu-uinnin opetuksia, vesijumppia, liikuntaseurojen toimintaa sekä kuntouimarit, vesijuoksijat, saunojat ja niin edelleen.

Uimahalli toimintaympäristönä sisältää aina tietynlaisia turvallisuusriskejä ja siksi uimahalleissa työskentelee uinninvalvoja. Uimavalvojan pääasiallinen työtehtävä on asiakkaiden ohjeistus ja opastus ja ennen kaikkea valvoja vastaa asiakkaiden turvallisuudesta.

Uinninvalvojan työ on vastuullinen ja vaativa ja sen tekijältä edellytetään riittävää koulutusta ja taitoja annetun tehtävän hoitoon. Tärkein tehtävä on vaaratilanteiden ennaltaehkäisy ja tämä tarkoittaa sitä, että tuntosarvet on oltava pystyssä koko valvontavuoron ajan. Tätä esimerkiksi on katsoa, ettei heikkouimataitoinen tai uimataidoton lapsi ole ilman aikuisen valvontaa uimassa. Uimavalvoja ei tietenkään ole lapsenvahti, mutta on hänen tehtävänsä puuttua ja pitää huoli siitä, että esimerkiksi edellä mainitun tilanteen sattuessa sekä lasta, että hänen huoltajaansa opastetaan siitä, ettei lapsi saa tulla uimaan ilman aikuista.

Uinninvalvoja vastaa uimahallissa erilaisten onnettomuuksien ja tapaturmien sattuessa ensiavusta ja avun hälyttämisestä, tähän kuuluu tietysti myös kyky auttaa veden varaan joutunutta turvallisesti ja mahdollisemman tehokkaasti. Uimavalvojan työkykyä testataan Pieksämäen uimahallissa säännöllisesti joka vuosi.

Fyysisten ominaisuuksien lisäksi valvojan työhön kuuluu myös vesiturvallisuustiedon,- ja taidon jakaminen eteenpäin asiakkaille, joten kiinnostusta näitä asioita kohtaan on oltava. Valvojan ammatti vaatii lisäksi keskittymiskykyä, asiakaspalvelualttiutta ja halua auttaa.

Uinninvalvojia ja muita vesiliikunnan ammattilaisia Suomessa kouluttaa SUH, eli Suomen uimaopetus,- ja hengenpelastusliitto.

BEACH VOLLEY: ANNIINA PARKKINEN Vuonna 2013 muutin Pieksämäeltä Helsinkiin ikuisen kesän perässä.

Jo pitkään Beach volley oli tuntunut itselleni sopivammalta lajilta kuin lentopallo, mutta nuorelle maalaistytölle päätös muuttaa suureen pääkaupunkiin pelkästään harrastuksen takia oli vaikea. Vaikka ystävät ja perhe jäivät Savoon, lähdin matkalle, jonka toivoin vievän vielä joskus maailman huipulle. Nyt hieman yli 6 vuotta myöhemmin voin katsoa taaksepäin ja sanoa olevani tyytyväinen valintaani.

Ensimmäisinä vuosina pelasin useiden parien kanssa ja sain kokemuksia, millaista on pelata ulkomaan kentillä. Vuonna 2017 pääsin kiertämään turnauksia myös Taru Lahti-Liukkosen ja Riikka Lehtosen kanssa. Heti samana vuonna saavutimme Tarun kanssa EM-5. sijan sekä voitimme yhden Euroopan osakilpailun. Voisi sanoa, että tästä yhteinen biitsiuramme sysähti oikein kunnolla liikkeelle. Nyt viimeiset kaksi kautta olemme pelanneet vain toistemme kanssa. Parhaita sijoituksiamme näiden kahden vuoden ajalta ovat 3 tähden turnauksen hopeasija Tokiosta sekä 4 tähden turnauksen historiallinen pronssisija Haagista. On ollut hienoa nähdä, miten lähellä maailman huippua olemme ja huomata, että parhaimmillaan pystymme haastamaan maailmankiertueella kenet vain.

Tällä hetkellä suurimpana tavoitteenamme on yhdessä Tarun kanssa päästä edustamaan Suomea Tokion Olympialaisiin ensi kesänä. Tavoite on suuri, mutta kuitenkin realistinen. Kisapaikan saavuttaminen vaatii Euroopan karsinnan finaaliturnauksen eli Continental Cupin voittoa.

Sinne on kuitenkin ensin raivattava tie välieräturnauksesta, joka pelataan toukokuussa Turkissa. Edessä on siis pitkä valmistautuminen. Matkaamme voit seurata sosiaalisessa mediassa esimerkiksi Instagramissa @ anniinaparkkinen ja tiimin yhteiseltä sivulta @beachvolleyteamfinland.

Aurinkoisin terveisin Anniina Parkkinen

PIEKSÄMÄEN RATSASTUSSEURA PIKADOREILLA MENESTYKSEKÄS VUOSI! Pieksämäen Pikadorit on Pieksämäellä vuonna 1972 perustettu Ratsastusseura. Perustajajäseninä olivat tuolloin mm. Marja Roschier ja nyt jo edesmennyt Olavi Kallasvuo Jäsenmäärä on tällähetkellä reilut 100 jäsentä.

Tänä päivänä seura on vahvasti kasvattaja seura. Jäsenmäärä koostuu suurelta osin lapsista ja junioreista. On ollut hieno nähdä, että parin viime vuoden aikana on mukaan toimintaan tullut paljon uusia lapsia. Heistä osa on myös innostunut kilpailemaan ratsastuskoulun opetushevosilla seuran järjestämissä kilpailuissa.

Pikadorit olivat keväällä mukana Unelmien liikuntapäivässä, antaen mahdollisuuden useille koululaisille, kokeilla hevosia harrastuksena.

Seuran tämän vuoden menestyjiä ovat olleet mm. Emilia Schulz, Noora Hämäläinen, Janita Aaltonen, Suvi Koskimaa, Outi Kankkunen, Disa Matsson, Inka Kokko ja Siiri Kärkkäinen, unohtamatta Veera Mannisen menestystä kansainvälisillä radoilla.

Emilia keräsi eniten pisteitä menestymällä 1-ja 2- tason kilpailuissa, Janita nappasi Itä-Suomen tuntiratsastajien aluemestaruus kultaa.

Valtakunnallisissa kenttäratsastuksen mestaruuksissa Ypäjällä niittivät menestystä Teittilän tallin ratsastajat: Suvi, Outi ja Disa.

Monelle seuramme ratsastajalle esikuvana on varmasti ollut Veera Mannisen menestys kansainvälisillä areenoilla. Siitä innostuneena moni kilpailija seurassamme onkin valinnut lajikseen juuri haastavan ja monipuolisen kenttäratsastuksen. Tänä vuonna saimmekin jo yhden ratsastajan SM-tasolle, kun Noora Hämäläinen edusti Pikadoreja junioreiden kenttäratsastuksen SM:ssä Keravalla.

Pikadorit ovat myös olleet määrätietoisesti mukana rakentamassa Teittilän tallin maastorataa. Tällähetkellä maastorata onkin erittäin monipuolinen, monen eri tason kilpailu ja harjoitusmahdollisuudet mahdollistava rata. Eikä varmaan yllätys, että rata on saanut vaikutteita ja ideoita maailmalta. On ollut mukava huomata että Veeran kilpailuratoja Euroopassa kiertäessä on meillä Teittilän tallilla monia elementtejä joilla voidaan luoda hyvät harjoittelumahdollisuudet monella eri tasolla.

Yleisöystävällisyys on myös Teittilän tallin maastoradan iso plussa. Yleisöllehän on tunnetusti mielenkiintoisin osuus kenttäratsastuksessa juuri maastoradan seuraaminen.

Tänä vuonna Pikadorit järjestivät kaksi kilpailua kenttäratsastuksessa ja useita kilpailuja koulu ja esteratsastuksessa. Pikadorit tukevat myös vuosittain menestyneitä jäseniään sekä kannustavat niitä jotka haluavat nauttia hevosharrastuksesta ihan vain harrastamisen ilosta! Kaikkien ei tarvitse kilpailla. Hevonen on monelle se paras ystävä ja terapiakaveri tässä haastavassa nykymaailman menossa.

Hevonen ei koskaan väitä vastaan, vaan kuuntelee korvat hörössä suuret silmät tarkasti pienempää tai isompaa harrastajaa tutkien.

Päivi Manninen/ Teittilän tallin yrittäjä/ Pikadorien hallituksen jäsen

SAPA -06 VIETTI LEPPOISAN PÄIVÄN PARTAHARJUSSA Sapa -06 vietti joukkueen kauden päättäjäisiä Partaharjun saunalla lauantaina. Hyvin mennyt kausi P13 (-06) 8V8 Ykkösen hopeaa voittaen oli mukava lähtökohta yhdessäololle.Rento päivä jalkapallo golfissa kisaten, avannossa ja paljussa uiden koko joukkueen voimin lisää yhtenäisyyttä myös pelikentällä.

Joukkue valitsi keskuudestaan MVP- pelaajan ja tänä vuonna eniten ääniä sai Arsi Hautsalo. Lisäksi joukkueenjohto palkitsi pokaalilla myös Aapo Hännisen, joka pelasi useamman pelin myös -06 riveissä muiden joukkueidensa lisäksi ja Aapon panos oli joukkueelle merkittävä.

Nyt syksyllä uutta kautta kohti valmistaudutaan futsal treeneillä sekä Iiro Teittisen vetämillä fysiikka treeneillä. Joukkueeseen on liittynyt pelaajia -07 ikäryhmästä ja tällä uudistuneella joukkueella on hyvä lähteä tulevaan kauteen.

Sapa -06 kiittää sponsoriaan KST Autoa sekä pelaajien vanhempia aktiivisuudesta talkootöissä, pelireissuissa kuskaamisessa ja muutenkin aktiivisesta, yhteisöllisestä mukana olosta.

Päävalmentaja Janne Kovanen Valmentajat Petri Nykänen ja Kimmo Peltonen Joukkueenjohtaja Anja Kröger

YLPEÄSTI SAPALAISET Sapan nuorin kilpaileva ikäluokka eli 2010-2011 syntyneiden joukkue aloitti toimintansa vuonna 2017. Osa oli käynyt jo aiemmin kartuttamassa taitoja vanhemman ikäluokan mukana, mutta pikkuhiljaa 20102011 syntyneistä rakentui oma tiivis ja hyvähenkinen joukkue.

Ensimmäinen vuosi harjoiteltiin lajin perustaitoja sekä harjoituksissa ja valmennuksessa olemista. Kesällä 2018 päästiin jo pelien makuun Junnuliigassa. Alussa koettiin suurinumeroisia tappioita, mutta kauden aikana päästiin myös voittojen tielle.

Pikkuhiljaa vahvistui yhteinen toimintakulttuuri niin valmentajien, pelaajien kuin vanhempienkin välille. Jalkapallon lisäksi joukkue on viettänyt hauskoja hetkiä pulkkamäessä, Ninja Warrior-radalla ja HopLopissa. Vuosi 2019 muistetaan varmasti mukavien turnausten lisäksi joukkueen omasta sisäisestä Talvicupista, talkoohengestä kotiturnauksessa sekä hienoista kauden päättäjäisistä. Joukkue kokoontui tuolloin pelaamaan tekonurmelle lapset vastaan aikuiset pelin, jonka jälkeen yhdessä kannustettiin Sapan edustusjoukkuetta kauden päätösottelussa. Upeaa oli huomata, että jokaisella pelaajalla oli mukanaan tapahtumassa vähintään yksi vanhempi. Vahva yhdessä tekemisen meininki on näkynyt joukkueessa sen alusta saakka. Tässä porukassa voi olla ylpeästi sapalainen.

SAVON PALLO LYHYESTI Savon Pallo ry on vuonna 1935 perustettu vireä urheiluseura, jonka lajeihin kuuluu nykyään jalkapallo ja futsal. Aiempina vuosina Savon Pallolla on ollut joukkueita myös jääpallossa ja lentopallossa.

Vuonna 2019 Savon Pallolla on ollut edustusjoukkueen lisäksi kymmenen juniorijoukkuetta, jäseniä Savon Pallolla on kuluvana vuotena ollut 202, seuratoimijoita 34. Jäsenmäärään eivät kuulu jalkapallokerholaiset tai jalkapallokoululaiset (noin 60 lasta).

Savon Pallo järjestää vuosittain myös paljon eri tapahtumia; keväisin on eskarifutis kaikille esikoululaisille, kesäkuussa hyvin suosittu jalkapallokoulu 3-6 –vuotiaille, heinäkuussa pelataan Hiekanpään rannalla SaPa on the Beach –rantafutisturnaus ja syksyisin on Syyspuulaaki. Loppukesään on vakiintunut jo myös Support Savon Pallo –tapahtuma, joka on pidetty eri teemoilla parina vuotena nyt. Alueellisia tekniikkakisoja on Savon Pallo järjestänyt jo useampana vuotena ja näihin kisoihin osallistujia tulee Itä-Suomen alueelta. Edustuksen ja juniorijoukkueiden kotipelejä oli vuonna 2019 47 kappaletta, vuonna 2018 kotipelejä oli 58. Tähän mennessä esimerkiksi edustuksella on ollut tänä vuonna 146 tapahtumaa, sisältäen harjoitukset ja pelit. Vuonna 2018 Savon Pallo liikutti eri tavoin lapsia ja nuoria yli 16 000 tuntia.

Savon Pallon toiminta perustuu vapaaehtoisten toimintaan, yhteishenkeen ja vihreään sydämeen. Tavoitteenamme on tarjota harrastusmahdollisuus mahdollisimman monelle jalkapallon parissa. Vanhemmilla myös iso merkitys toiminnassa, koska jäsenistömme suurimmaksi osaksi lapsia ja nuoria. Lisäksi tukenamme ovat olleet Matti ja Liisa koti, Optikko ja kello Seppänen, Suur-Savon Osuuspankki, Prisma Pieksämäki, Kesport Kovanen, Pieksämäen Paikallinen, Pieksämäen kaupunki, Kaunis Jorma, Kopiokerttu, Hilpeä Hospodar, Fysiocenter Pieksämäki ja Crossfit Pieksämäki.

Savon Pallon kuulumisia löytyy Facebookista, Instagramista, Twitteristä ja omilta nettisivuilta.

Kiitos jo mukana oleville ja tervetuloa uudet jäsenet ja toimijat mukaan toimintaan! www.savonpallo.com

BOCCIA - YHDESSÄOLOA JA PELIÄ KAIKENIKÄISILLE Boccia on kuulapeli, joka kehitettiin 1800-luvun loppupuoliskolla Pohjois-Euroopassa. Boccia muistuttaa jossain määrin perinteisiä eurooppalaisia kuulapelejä, lähinnä petankkia. Peli on suunniteltu niin, että se soveltuu myös liikuntarajoitteisille pelaajille.

Sisäpelissä käytetään nahkapäällysteisiä palloja ja ulkopelissä kovamuovisia palloja. Peliä pelataan joukkuepelinä, paripelinä ja yksi yhtä vastaan. Toinen joukkueista pelaa punaisille, toinen sinisiä palloilla.

Pelissä pyritään saamaan mahdollisimman monta omaa palloa valkoisen maalipallon lähelle, lähemmäksi kuin vastustajan paras pallo.

Pieksämäellä bocciaa pelataan mm. tiistaisin ja torstaisin klo 1216 uimahallin alasalissa ja Pieksämäen seudun eläkkeensaajien bocciakoulu harjoittelee perjantaisin klo 9.00. Koulussa opetellaan alkeista alkaen erilaisia heittoja perehdytään pelin saloihin.

Boccia on peli, johon pääsee heti mukaan, vaikkei olisi koskaan vastaavaa pelannutkaan. Ja se on hauskaa!

Lauantaina 9.11. kilpailtiin Pieksämäen Urheilutalolla XVI Moilasturnaus, johon osallistui kaikkiaan 86 heittäjää, 18:sta eri seurasta ympäri Suomea. Otteluita kertyi kaikkiaan 276. Naisten sarjaan voitto meni Mänttään, samoin toinen ja kolmassija ja yleisen sarjan voitto Akaaseen, hopeaa Raumalle ja pronssia Kerimäelle.

Virve Jämsä

SALIBANDYN KEHITYS PIEKSÄMÄELLÄ Pieksämäen salibandy ry saavuttaa vuonna 2020 neljännesvuosisadan rajapyykin. Aikanaan seuraa oli perustamassa Sisälähetysseuran nuorisotyön opiskelijoita vahvistettuna pieksämäkeläisillä urheilijoilla. Seuratoiminta alkoi Pisaban miesten joukkueen pelaamisesta 5. divarissa laajentuen juniori- ja naisten kilpatoimintaan. Pisaballa on ollut aina junioritoimintaa ja parhaimmillaan A-juniorit pelasivat SM-sarjaa 90-luvun lopulla. Naisten ja tyttöjen salibandytoiminta oli myös aktiivista ja menestykse-kästä. Nykyään tyttöjä on lajin parissa vähemmän kuin aiemmin, mutta elämme toivossa, että tyt-tösäbä saadaan vielä heräteltyä.

Miehet menestyivät ja suorittivat nousujohteista uraa aina tämänhet-kiseen 2. divariin asti. Välillä ollaan kolkuteltu Divarikarsintojen ovia ja tulevana keväänä on tavoit-teena kolmen parhaan joukossa Suomi-sarjaan nousu.

Pisaballa on tällä hetkellä miesten edustusjoukkueen lisäksi miesten kakkosjoukkue, joka pelaa 4. divaria. Juniorijoukkueita on C1- D1- ja E1-sarjoissa. Pisaba järjestää myös edullista harrastustoimin-taa lapsille ja aikuisille. Kerran viikossa kokoontuu 1.-3.-luokkalaisten ja 4.-6.-luokkalaisten sähly-kerhot Harjun koululla. Samoin aikuisille on järjestetty maanantaisin edullinen sählyvuoro Kon-tiopuiston liikuntahallilla. Naiset pelaavat klo 19-20.15 ja miehet sen jälkeen.

Harrastus- ja kilpatoiminnan ohella käymme kiertämässä kouluja ja esikouluja esittelemässä lajia lap-sille toiminnallisuuden kautta. Teemme muutenkin oppilaitosyhteistyötä ja voimme tarjota toisen asteen opiskelijoille työharjoittelupaikkoja ja kokemusta ohjaustoiminnasta. Monet ovat aloittaneet valmentajan uransa sählykerhojen ohjaajana. Yhtenä eteenpäin pyrkivänä esimerkkinä voidaan mai-nita Jarno Nikulainen, joka toimii tällä hetkellä poikien U16-maajoukkueen valmentajana.

Pisabassa on tyypillistä, että seuratoiminnassa ollaan mukana pitkään. Pelaajien ura alkaa sählyker-hoista jatkuen juniorijoukkueista edustusjoukkueeseen asti. Joskus myös Pieksämäeltä päästää pon-nistamaan Salibandyliigaan ja jopa maailmalle. Onneksi jotkut kokevat suurta kotiseuturakkautta ja haluavat palata juurilleen, kuten Welhojen liigajoukkueessa pelannut Manu Rytkönen.

Mitä kauemmin pelaajat viihtyvät seurassa, sitä kauemmin myös heidän vanhempansa ovat mukana vapaaehtoistoiminnassa. Ilman vanhempia seurahommaa olisi mahdotonta pyörittää. He kuskaavat, vaatettavat, ruokkivat, kannustavat ja käyttävät muutenkin aikaansa lastensa hyväksi. Seurassa on ilahduttava nähdä vanhempien läsnäolo ja kannustaminen harjoituksissa, peleissä ja talkoissa.

Pisaba on seurana kehittynyt jatkuvasti kohti suunnitelmallista ja tavoitteellista yhdistystoimintaa. Seuratoimintamme kehitystä kannattelee ilo, ystävyys, yhteisöllisyys ja yhteistyö. Seuratoiminnassa on aina omat haasteensa, kuten missä tahansa yhteisössä. Ilman haasteita ei kuitenkaan tapahdu ke-hittymistä. Seuran ihmiset ovat sitoutuneita ja muutoksiin mukautuvia, joten siitä on hyvä lähteä liikkeelle toteuttamaan arvojemme mukaista toimintaa.

Seurana haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden tutustua lajiin helposti ja harrastaa sitä kohtuulli-seen hintaan. Pisaban tapahtumiin ja toimintoihin osallistuu satoja salibandyn harrastajia, kannattajia ja tukijoita. Ensi vuonna vietämme juhlaa ja järjestämme erilaisia tapahtumia juhlavuoteen liittyen.

Toivotamme kaikki salibandyn ystävät tervetulleiksi tapahtumiin nyt ja aina.

Auri Saloranta puheenjohtaja Pisaba ry

PISABAN PELAAJAESITTELYSSÄ: RIKU KARVONEN Morjes! Olen Riku Karvonen 24 vuotias varkautelainen.

Vaihdoin täksi kaudeksi Varkauden Tarmon mustan Pisaban siniseen.

Tuli aika ja mahdollisuus kokeilla jotain uutta uudessa ympäristössä.

Nimi: Riku Karvonen Ikä: 24 Pelipaikka: Puolustaja Kaudet Pisabassa: Ensimmäinen meneillään Kuinka kauan harrastanut salibandyä: Noin 13 vuotta Parasta Salibandyssä: Kotipelit ja saunaillat Parasta Pisabassa: Kotiyleisö Uran kohokohta: Kotidebyytti 2. Divisioonassa yli 400 silmäparin edessä.

Kummiyritys: Tulikuuma kumpu Oy ja Koneurakointi A.Uljanoff Ky

Aukioloajat ma, ke, to ti pe la – su

klo 12:00 – 19:00 klo 09:00 – 19:00 klo 09:00 – 18:00 klo 12:00 – 17:00

Monipuoliset kahvila- ja uimavälinepalvelut Opintie 3 Pieksämäen Uimahalli Varaukset uimahallin tiloihin: Kimmo Peltonen 044 799 5406 info.uimahalli@pieksamaki.fi

HALUATKO OMAN JUTTUSI PIEKSÄMÄEN URHEILULEHTEEN? Pieksämäen urheilulehden sisältö tulee pääasiassa seuroilta.

Valmiin jutun kuvan kera voit lähettää osoitteeseen: pieksamaenurheilulehti@gmail.com

Mainostaja: Mainos on aina koko sivun kokoinen.

Mainosten mittasuhde on 9x16 ( 113mm leveys / 200mm korkeus ) Mainoksen hinta 100€+ alv 24% Lisätietoja: Lehti luettavissa: Kimmo Peltonen sport.pieksamaki.fi 050 571 6837 Uimahalli pieksamaenurheilulehti@gmail.com Seutuopisto Pieksämäen uimahalli, Poleenin lukusali Opintie 3 Lehden toteutus: Wilmert OY Y tunnus 2100426-2