Pieksämäen urheilulehden 2. numero 26 / 11 / 2018
SM KULTAA PIEKSÄMÄELLE! Sivu 8
SEINÄKIIPEILYÄ Sivu 22
OTTELURAPORTTEJA: TSEMPPI, SAPA, PIPS, JUKURIT, BRASILIALAISEN JUJUTSUN SM-KISAT • GEOKÄTKÖILYÄ LAITESUKELLUSTA • CURLINGIN 30-VUOTIS JUHLAKISAT
SINULLE, PAIKALLISEN URHEILUN YSTÄVÄ Kädessäsi on Pieksämäen urheilulehden neitsytnumeron pikkusisar. Edeltäjä sai huikean vastaanoton, eikä kakkonen jää ykköstä kehnommaksi. Pieksämäkeläiset urheilutoimijat ovat tuottaneet jälleen valtavan määrän materiaalia teille lukijoille ahmittavaksi. Lehdessä on riemastuttava määrä eri lajien kirjoa. On ollut ilo seurata sivusta, kuinka seuraväki on löytänyt julkaisun omakseen ja kirjoituksia suorastaan satelee toimitukseen. Hienoa, että vihdoin tämä kaikki saadaan näkyväksi. Upeaa pieksämäkeläistä menoa! Tästä numerosta voitte lukea muun muassa paikallisten menestyksestä maailmalla, otteluraportteja, lajiesittelyjä sekä liikunnan tulevia tapahtumia. Onpa muuan rohkelikko uskaltanut lausua ensimmäisen paikallisurheiluun liittyvän mielipiteenkin. Näin loppuvuodesta Pieksämäellä jaetaan Vuoden Urheilija –palkinnot. Viime vuonna tunnustusta saivat bikini fitness SM 2017 Liisa Eronen sekä autourheilija Miko Simonen. Nyt on haussa seuraava voittaja. Kuka on sinun mielestäsi ansainnut tulla palkituksi? Löytyykö vuoden urheilija 2018 kenties tämän lehden sivuilta? Veera Ullah Pieksämäen kaupunki
KENESTÄ VUODEN URHEILIJA? Ehdota omaa suosikkiasi Pieksämäen vuoden urheilijaksi. Äänestämällä olet mukana vaikuttamassa valintaan. https://goo.gl/forms/Ou1JSadC8xAigWbq1 Linkin takaa pääset osallistumaan valintaan, voit antaa ehdotuksesi lisäksi myös perustelut miksi ehdottamasi henkilö ansaitsee Pieksämäen vuoden urheilijan tittelin.
ONKO TÄMÄ TOTTAKAAN Tuollainen ajatus tuli mieleen iltalenkillä, kun raikkaassa pakkasessa kiipesin vesitornin juurelle. Sinne asti kajasti uusi Äijäparkin punainen torni. Aiemmin lenkillä Prisman vihreät valot loistivat Konttariin asti ja uuden koulunkin seinät ovat (nyt jo) pystyssä. Olenko minä edes Pieksämäellä? Täällähän tapahtuu! Samana iltana saan viestin Pieksämäen Urheilulehden päätoimittajalta, että voisinko alkaa kirjoitella lehteen? Kuvitelkaa, Pieksämäen Urheilulehti! Onko tällaista missään muualla? Epäusko hereillä oloon kasvaa entisestään. Otan älypuhelimen kouraan ja avaan Pieksämäen valtamedian, Prolärvikirjan. Ei yhtään negatiivista kirjoitusta Pieksämäen Urheilulehdestä. Nään siis unta. Ei voi olla totta! Mutta uskokaa tai älkää. Totta tämä on! Eikä nämä Pieksämäen uskomattomat uutiset tähän lopu. Meille on tulossa uusi liikuntahalli! Tämä uutinen on varmasti totta, koska tästä löytyy paljonkin perus pieksämäkeläistä kommenttia somesta. Tarvitaanko me Pieksämäelle noin hienoa ja suurta hallia? No tottakai! Urheiluun ja liikuntaan pitää pystyä panostamaan jo pelkän kansanterveyden nimissä. Päätöksenteosta voidaan olla montaa mieltä ja itsekin kannattaisin ennemmin ajatusta kaupungin omasta hallista, mutta ymmärrän toki myös lisä velan oton olevan tässä tilanteessa vaikeaa. Urheilijoilta ja urheiluseuroilta tämäkin asia vaatii yhteistyötä ja yksimielisyyttä. Typerintä on eri lajien/seurojen välinen kilpailu ja ajatukset, että miksi noi tarvitsee tuollaisen hallin ja me ei saada mitään. Kaikki panostukset liikuntaan ja urheiluun pitää pystyä ottamaan lajista riippumatta avosylein vastaan. Kyllä tuollaista hallia pystyy hyödyntämään kaikki. Enemmän vaan seurojen yhteisiä yleisharjoituksia lapsille, jolloin pienempienkin lajien harrastajat
pääsisivät nauttimaan isommista porukoista ja kaikkien harjoittelu varmasti monipuolistuisi. Mutta mistä uusiin halleihin, kauppoihin ja kouluihin tarpeeksi käyttäjiä? Vaalikeskustelussa MM-93 toi tähän hyvän ehdotuksen. 1000 euron tervetuliaisrahan jokaiselle lapselle! Ei saata saada tarpeeksi kannatusta, mutta eikö Pieksämäen päättäjät voisi päättää paikallisesti saman? Varmasti on mennyt rahaa turhempaankin. Peittoa heiluttamalla uusia urheilijoita halleihin. Helppoa ja mukavaa! Riku Kankkunen Kirjoittaja on Pieksämäen Veikko. 43-vuotias veteraaniurheilija, joka on ollut parhaimmillaan hiihtosuunnistuksen B-valmennettava. Tällä hetkellä yrittää pitää ikämiesvuosien SM-mitaliputkea katkeamattomana.
TSEMPIN NAISET NÄYTTIVÄT OSAAMISENSA Pieksämäen Tsempin naisten 2-sarjajoukkue voitti sunnuntaina joensuulaisen Karelian Hurmoksen hienolla pelillään puhtaasti 3-0 (25-17, 25-23, 25-17). Joukkue oli latautunut otteluun huolella kiinnittäen erityistä huomiota edellisessä ottelussa epävarmasti sujuneeseen vastaanottoon. Yleispelaajat Lotta Reunanen ja Ella Sipola sekä libero Tiia Hakonen pitivät hyvää huolta, että aloitus nousi hienosti passari Ksenia Borichevalle. Aloituksen noustessa riittävän tarkasti, Tsemppi pääsi hyödyntämään vahvaa laitahyökkäystään. Lotta Reunanen sekä hakkuri Jonna Nuutinen olivat erityisen vahvoja laitahyökkäyksissään. Oli upeaa katseltavaa, kun naiset löivät suoralla kädellä ja hyvällä itseluottamuksella palloa parkettiin - rohkeasti ja määrätietoisesti. Ensimmäinen erä eteni alusta alkaen Tsempin johdossa. Tsempin vaikeat aloitukset sekoittivat Hurmoksen vastaanottoa sen verran, että he joutuivat pelaamaan yksikertaista ja helposti luettavaa hyökkäyspeliä. Erä päättyi Lotta Reunasen kahteen ässäsyöttöön. Toisessa erässä Tsemppi jatkoi samoilla linjoilla. Erä eteni Tsempin selkeässä hallinnassa tilanteeseen 20-13 saakka. Tässä vaiheessa Hurmos teki pelaajavaihdon, jonka kautta se sai peliinsä uutta virtaa. Nopealla tahdilla se nousi tilanteeseen 22-22. Joukkueen nousua siivitti myös kovilla
lyönneillään Viki Kokko. Tsemppi sortui tässä kohtaa peliä useampaan virheeseen erityisesti vastaanotossa. Tiukan paikan edessä löytyi onneksi ratkaisijoita ja hyvää joukkuehenkeä. Kotikatsomon iloksi Jonna Nuutinen ratkaisi erän Tsempille vahvalla niitillään vastustajan kenttään. Kolmas erä eteni Tsempin tasaisessa johdossa päättyenkin sen selkeään voittoon. Tsemppi sai kolmannessa erässä paremmin mukaan myös keskihyökkäystään. Aliisa Kaunistolla on painava lyönti ja muutaman kerran sen sai vastustaja kokea hyvin läheltä. ”Puhuimme ennen peliä pukuhuoneessa, että tavoitteena on hakea 3-0 voitto. Hienoa, että pääsimme tavoitteeseemme”, iloitsi joukkueen kapteenina toiminut Jonna Nuutinen ottelun jälkeen. Ottelussa Tsempin naiset kantoivat hienosti vastuunsa pelipaikastaan ja suorituksistaan. Libero Tiia Hakonen ilahdutti katsojia varmoilla otteillaan vastaanotossa ja puolustuspalloissa. Joukkueiden parhaina pelaajina palkittiin Tsempiltä Lotta Reunanen sekä Hurmokselta Viki Kokko. Tsemppi pelasi ottelun seitsikolla Ksenia Boricheva, Lotta Reunanen, Aliisa Kaunisto, Jonna Nuutinen (kapteeni), Ella Sipola, Niina Naukkarinen sekä liberona Tiia Hakonen. Tsemppi jatkaa edelleen kolmantena 2-sarjan lohkossaan kaksi pistettä Savonlinnan Ajon sekä Mikkelin Passareiden takana. Tsempin seuraava kotiottelu pelataan Pieksämäen Urheilutalolla sunnuntaina 9.12. klo 15 Leppävirran Viriä vastaan. Tämä onkin joukkueen syyskauden viimeinen ottelu. Jamil Zidani
Pieksämäen urheilulehden arkistokuva
BRASILIALAISEN JUJUTSUN SM-KILPAILUT 2018 Pieksämäen urheilulehden arkistokuva: Tero Markkanen, Pieksämäki Fight Club Ry:n puheenjohtaja
Brasilialaisen ju-jutsun SM-kilpailut oteltiin tänä vuonna 24.-25.11. Jyväskylässä. Tapahtuma on varsin iso (yhteensä 436 ottelijaa), jonka vuoksi kilpailut kestävät kaksi päivää. Lauantaina oteltiin värivöiden painoluokat ja sunnuntaina kisatatamille astelivat valkovöiset ottelijat sekä avoimiin osallistujat. Pieksämäki Fight Club lähti tapahtumaan 5 ottelijan voimin, joka on muuten huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Mikkelistä tai Joensuusta ko. tapahtumaan saapuvien ottelijoiden määrä. Kuten olen aikaisemminkin todennut, pienenstä kaupungistamme ponnistaa suhteellisesti varsin paljon kilpailevia kamppailu-urheilijoita. Ulkopuolisen silmin tarkasteltuna joskus saattaa käydä niin, ettei nähdä lopputulosta kuin joko voittona tai häviönä. Kuitenkin, sen voiton tai häviön takana on pitkähkö ajanjakso säännöllistä lajiharjoittelua, johon lisätään toki asiaan kuuluva oheisharjoittelu. Koska kyse on painoluokka-urheilusta, uskallan mennä sanomaan, että 8/10 ottelijasta joutuu tekemään pienen painon pudotuksen ennen varsinaista kisatapahtumaa. Henkilökohtaisesti tiedän, miltä tuntuu syödä kanaa, riisiä ja porkkanoita 6 viikkoa ennen kilpailuja, samalla kieltäytyen monenmoisista herkuista. Karrikoidusti sanottu tai ei, mutta jo pelkästään kisapainoon selviäminen on voittamista itsensä voittamista.
Pahin vihollisesi on monesti oma peilikuvasi. En osaa mitään, en pääse painoihin, minun kunto ei kestä tätä, en ole riittävän nopea, vahva tai taitava. Loukkaannunko ottelussa fyysisesti? Mitä minä täällä kisapaikalla teen? Ihmisen, kuin myöskin kilpailevan urheilijan mieli on itsessään mestari keksimään syitä siihen, miksi kisatilanteesta pitäisi päästä luikertelemaan pois. Taistele tai pakene -vietti elää meissä kaikissa edelleen. Todellisuudessa: Olet luultavasti taitotasoiltasi hyvin lähellä yhtä hyvää kuin vastustajasikin, kuntosi on vallan hyvä ja painonpudotuskin menee itsekurin myötä ihan hyvin. Loukkaantumisen riski on suurempi kotisalin alkulämmittelyssä kuin varsinaisessa kisatilanteessa - tiedän tämän kokemuksesta, valitettavasti. Kamppailu-urheilussa, kuten muissakin urheilulajeissa, näkyvien tulosten (voitto / häviö) alapuolella on paljon työtä, uhrautumista, turhautumista, onnistumisia ja epäonnistumisia, joita ulkopuolinen ei välttämättä näe. Suon näille asioille mielelläni hieman palstatilaa, näin 8 vuoden jiu-jitsu -ottelijan kokemuksella. Brasilialaisessa ju-jutsussa taitotaso kehittyy huimaa vauhtia. Uskallan väittää, että Suomessa taso on Euroopan mittakaavalla aivan terävintä kärkeä. Jonkin verran kilpailuja Suomessa käyneenä uskallan sanoa, että
kuluneen viikonlopun kilpailut olivat kovatasoisimmat, jotka olen koskaan nähnyt. Pieksämäki Fight Clubia edustivat BJJ SM 2018 -kilpailuissa: - Shamir Ullah, valkovyöt -70kg - Teemu Uutela, valkovyöt +100,5kg - Kerttu Hulkkonen, valkovyöt -69kg - Jarkko Hänninen, sinivyöt -88,3kg - Tero Markkanen, ruskea- ja mustavyöt -76kg Kukaan em. kilpailijoista ei varmaan vaihtaisi kisaviikonlopun kokemuksiaan pois, vaikkakin muutama tappiollinen ottelu tulikin, mutta luulen, että yksi ottelija omaa hieman keskimääräistä leveämmän hymyn.
Kerttu Hulkkonen otteli sarjassaan kolmella otteluvoitolla SM-kultaa. Sarjassa otteli seitsemän naisottelijaa ympäri Suomea. Huomioitavaa on se, että vastustajat oliva huomattavasti isommilta paikkakunnilta sekä -saleilta. Onnea Kerttu, työ palkittiin, sait ansiosi mukaan! Tästä on hyvä jatkaa matkaa jiu-jitsun parissa, tuoreena Suomen Mestarina. Niitä ei joka kaupungissa olekaan. :) Hyvää ja rauhaisaa joulun odotusta kaikille urheilun ystäville. Tero Markkanen Puheenjohtaja / BJJ:n valmentaja Pieksämäki Fight Club ry.
SUKELTAJAT KISAILIVAT ALTAALLA Hallirallikilpailu on laitesukelluskilpailu, jossa sukelluspari kiertää altaalle asetettuja tehtävärasteja. Rasteilla on tehtäviä, jotka käsittelevät sukellustaitoa ja sukellustietoa sekä yleistä nokkeluutta. Kilpailuradan kiertämisestä otetaan aika. Tehtävien virheellisesti suorittamisesta saa sakkoaikaa. Sakko lisätään suoritusaikaan, josta tulee lopullinen kilpailuaika. Tehtäväanto on luettava huolella. Sukellusparit voivat auttaa tehtävien suorittamisessa toisiaan, ellei sitä erikseen kielletä. Veden alla ei voi keskustella parin kanssa, vaan yhteistoiminta ja viestintä on toimitettava muulla tavoin. Pieksämäen Urheilusukeltajat on järjestänyt vuosittain halliralli kilpailuja jäsenistölleen parinkymmenen vuoden ajan. Tämän vuoden tehtävissä oli mm puettava sukelluslaitteet pinnalla, lievällä ylipainolla (lyijypainovyö lanteilla). Oli myös tasapainotettava itsensä väliveteen (ei pohja- eikä pinta kosketuksia) puhaltamalla ilmaa tasapainotusliiviin veden alla. Oli myös arvioitava kompassisuuntaa sekä ajankulua. Oli siirryttävä rastiväli sukeltamalla takaperin. Oli kysymyksiä voimassa olevasta turvaohjeesta. Tehtävärata oli laadittu niin, että sen pystyi kiertämään peruskurssitasoisetkin sukeltajat. Kilpailun voittajapari oli Jani Ylönen ja Tommi Holopainen kokonaisajalla 16 min 40 s, joista sakkoaikaa oli 2.45. Toinen pari oli Aku Airaksinen ja
Markku Roininen ajalla 18.23, josta sakkoa 42 s. Kolmas pari oli Reijo Linden ja Perttu Utriainen ajalla 26.05, josta sakkoa 3.28. Syksyllä 2019 on Pieksämäellä hallirallikilpailun Suomen mestaruuskilpailut. Samalla juhlistetaan seuran 40 v toimintavuotta. Edellisen kerran kisailtiin SM -hallirallikilpailussa Pieksämäellä vuonna 2009. Lauantain rastitehtävistä yksi todettiin kelvolliseksi tuleviin SM -kilpailuihin. Tästä johtuen, se jää seuralaisten omaan tietoon. Vesielementti on vieras ympäristö ihmiselle. Hallirallin tehtävät osaltaan lisäävät tietotaitoa viihtymiseen ja toimimiseen veden alla. Kiitokset Pentti Vauhkoselle palkinnoista. Hannu Nousiainen
PIEKSÄN KUUTIT Kilpauimarit, jotka edustivat Piekua Osuuspankkiuinneissa. Vasemmalta Noora Pesonen, Milla Hjelt, Vilma Hjelt, Topi Rissanen, Jaakko Lehvonen ja Lauri Voutilainen. Kuvasta puuttuu Sanna Kettunen. Kuvaaja Minna Niemi
SEURAKISAT 19.11.2018 Pieksän Kuutit järjesti viikko sitten seurakisat, johon kutsuttiin myös Varkauden uimareita. Kisassa kilpailtiin 25m, 50m ja 100m matkoissa. Kisaan osallistui yhteensä 32 uimaria ikäryhmistä 7-16v. Kisassa oli suuren kilpailun tuntua, kun lopuksi kisattiin kuuden hengen viestit. Varkaus vastaan Pieksämäki ja Pieksämäki voitti. Tämä oli aivan ihanan hauska tapahtuma, jossa matalalla kynnyksellä kaikki halukkaat pääsivät kokeilemaan kilpailemista. Ilon huomasi niin uimareista kuin yleisöstä. Seuraavaksi uimarimme suuntaavat kohti Varkautta 29.11 Karkkikisojen merkeissä.
KILPAILUMATKA MIKKELIIN 25.11.2018 Pieksän Kuuttien kilpauimareista seitsemän uimaria oli edustamassa seuraa Mikkelissä Osuuspankkiuinneissa. Lisäksi seurojen välistä yhteistyötä tehtiin toimitsijavaihdon ominaisuudessa. Itä-Suomen alueella pienemmät uimaseurat ovat sujuvasti tehneet seurayhteistyötä jo vuosien ajan. Suurimmat yhteistyökuviot ovat juurikin toimitsija-avunannossa. Tällä kertaa apua annettiin kilpailunjohtajan ja käännösvalvojien tehtäviin. Kilpailussa menestyttiin hyvin. Topi Rissanen voitti kultaa kahdessa lajissaan, 50 metrin rintauinnissa ja 50 metrin vapaauinnissa. Lisäksi Topi palkittiin kisassa erikoispalkinnolla, koska hän keräsi Uimaliiton Fina pisteitä ikäisissään eniten. Vilma Hjelt ui pronssille 100 metrin rintauinnissa. Milla Hjelt saavutti pronssia 50 metrin selkäuinnissa ja hopeaa 100 metrin selkäuinnissa. Jaakko Lehvonen ui hopealle kahdessa lajissaan, 50 metrin selkäuinnissa ja 100 metrin sekauinnissa. Useampi uimari paransi myös omia ennätyksiään. Seuraava kisamatka suuntaa kohti Tamperetta 8.-9.12. Minna Niemi Piekun ja Varun uimareita seurakisoissa. Kuvaaja Minna Niemi
OTTELUENNAKKO PISABA KOHTAA NUOREN JOSBA AKATEMIAN Pisaba kohtaa perjantaina Pieksämäen urheilutalolla miesten salibandyn 2.-divariottelussa Josba Akatemian. Josba Akatemia on pelannut hyvin, ollen sarjassa kolmantena. Aikasemmissa kohtaamisissa voitot ovat menneet Pisaban ja Josba Akatemian kesken aikalailla tasan. Vastassa on tälläkin kertaa hyvin valmennettu, nuori joukkue, jonka pelaajilla tavoitteet ovat korkeilla sarjatasoilla. Pisaban edustuksen hyökkääjänä pelaavan Teemu Laukkasen mukaan Josba pelaa nopeata ja raikasta salibandya. Hän ei lähde nostamaan omasta joukkueesta ketään yksittäistä pelaaja esille, mutta kertoo uutisena, että viime kausien pistemies Henri Tarvainen palaa mahdollisesti kaukaloon pitkän toipilaskauden jälkeen. ”Se on tosi tärkeä juttu meille. Joukkueen pelissä riittää paljon tekemistä, ongelmakohtia pyritään viikolla harjotuksissa kovasti parantamaan”, sanoo Teemu. Ottelu alkaa pe 30.11. klo 19 urskilla. Liput 5€ ja alle 18-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Joukkue toivoo katsojia koko perheen voimalla paikalle kannustamaan.
JUKURIT B JOUKKUE OMAN LOHKONSA SARJAKÄRKIÄ B-NUORTEN MESTIS KARSINTASARJASSA Ensimmäisen erän lopussa Niko Kinnari iski pelin 3-0 ylivoimalla,syöttäjina Jori Pöntinen ja Konsta Orelma
JUKURIT- SAPKO 7-2 (3-0, 1-1,3-1)
Jukureiden B pojat saivat lauantaina Ikioma Areenalla Mikkelissä vastaansa SaPKon Savonlinnasta. Jukurit vei ottelua heti avauserästä alkaen, kun erätauolle mentiin jo 3-0 johdossa. SaPKo onnistui kaventamaan lukemaa 3-1 toisessa erässä, mutta erän lopussa kotijoukkue iski ylivoimalla pelin 4-1. Summerin soidessa pelin loppumista sarjakärki-Jukurit olivat ehtineet iskeä pelitaululle jo loppulukemat 7-2. Jukurit-SaPKo: Lassi Helanen 2+0, Juho Järvelä 1+2, Taneli Häkkinen 1+2, Niko Kinnari 1+0, Leevi Kukkasniemi 1+0, Leo Lankila 1+0, Konsta Orelma 0+2, Iiro Ruohonen 0+2, Verneri Arkko 0+1, Roope Remes 0+1 ja Jori Pöntinen 0+1. Joukkueen vastuuvalmentajana toimivan Tommo Nukarin mukaan keväällä aloitetun yhteisharjoittelun aikana pojat ovat tehneet huikeaa kasvua niin ihmisinä, kuin joukkuepelaajinakin. Pojat ovat selkeästi motivoituneita ja valmiita työskentelemään aina hiukan kovemmin. Kilpailu on kovaa, mutta joukkuehenki on noussut mahtavalle tasolle. Joukkueen yhteisiin määrätietoisiin tavoitteisiin kuuluu tällä kaudella B- nuorten alempi SM- sarja. Tätä tavoitetta kohden joukkue lähtee yhteisillä pelimerkeillä, joista jokainen yksilö on vastuussa: itseluottamus, halu, motivaatio, ahkeruus, kilpailullisuus, sitoutuminen, yritteliäisyys, periksiantamattomuus, keskittyminen ja itsekuri. Tavoite on kova ja vaativa, sekä toteutuessaan ainutlaatuista Jukurit - polulla. Tärkein tavoite ja päämäärä ovat kuitenkin jokaisen yksilön kehittyminen sekä laadukkaan arjen vaaliminen.
Tiensä Jukurit B- joukkueeseen kovalla työllä ja taidoillaan ovat saavuttaneet pieksämäkeläislähtöiset Jori Pöntinen, Niko Kinnari ja Heikki Lappi sekä Eeli Reunanen Suonenjoelta. Jorilla, Nikolla ja Heikillä tämä kausi Jukureissa on jo kolmas, Eelillä puolestaan toinen. Pojista Jori ja Heikki asuvat Mikkelissä, Niko ja Eeli treenaavat Pieksämäellä PiPS:in edustusjoukkueen kanssa ja käyvät kotoaan käsin Mikkelissä treenaamassa aina peliä edeltävänä päivänä, tarvittaessa useamminkin. Oman lisämausteensa Nikon ja Eelin peliuralle tuovatkin juuri pitkät peli- ja treenimatkat, jotka vaativat uhrausta. Myös ajankäyttö vaatii suunnittelua niin pojilta, kun heidän perheiltään. Kaiken keskellä myös koulunkäynnin tärkeys on syytä muistaa. Jokaiselle pojalle on tehty oma treenisuunnitelma, jota he noudattavat. Isoon ja merkittävään rooliin jokaisen pojan elämässä nousevat perhe ja muut tukijoukot. Monessa perheessä jääkiekko on vienyt sydämen muiltakin, kun vain itse pelaajalta. Näin on käynyt myös mm. Kinnarin perheessä. Nikon taivalta Jukureissa aktiivisesti seuraavatkin isosisko Tanja, äiti Sirkku ja isä Harri. ” Niin monessa kotipelissä käydään, kun vain suinkin on mahdollista, vaikka matka onkin pitkä. Mikäli ei paikalle päästä, niin sitten Tulospalvelusta seurataan ja jännitetään. On ainutlaatuista ja ihanaa seurata ja olla mukana tässä kaikessa”, Tanja kommentoi. Niko taas puolestaan kertoo pelaamisen toiselta paikkakunnalta käsin olevan ajoittain rankkaa ja vaativan paljon uhrauksia, mutta olevan kaiken sen arvoista. Isoksi osatekijäksi jaksamiseen hän mainitseekin mahtavat joukkuekaverit ja ilmapiirin, joka treeneissä ja peleissä vallitsee, Mikkeliin ja pelireissuille on aina kiva lähteä. Joukkueen kauden tarinaa voi seurata netistä osoitteesta www.juniorijukurit.fi , Facebookista Juniori- Jukurit B sivustolta ja/tai vaihtoehtoisesti Instagramista jukuritb. Koko joukkueen ja taustajoukkojen puolesta toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi Ikioma Areenalle seuraamaan pelejä ja kannustamaan joukkuetta kohti tavoitteitaan. Seuraava ja tämän vuoden viimeinen kotipeli pelataan Ikiomalla sunnuntaina 02.12.18 klo 14.40. ”It´s not the team with best players that win. It´s the players with the best team that wins”
SAVON PALLO SAVON PALLON EDUSTUS TEHNYT TULEVAN KAUDEN ENSIMMÄISET PELAAJASOPIMUKSET SaPa on solminut ensimmäiset pelaajasopimukset kaudelle 2019. Joukkueen kokeneimmista pelaajista nimensä papereihin laittoivat jo Arttu Turunen ja Jere Heikkilä. Heidän lisäkseen sopimukset löytyvät nuorilta, Roope Kosuselta ja Veeti Pohjolaiselta. Talvikaudella näet näitäkin pelaajia futsalin parissa. Lisää sopimusuutisia julkaistaan ensi viikolla. Tulevalla kaudella Savon Pallon edustusjoukkue pelaa Itä-Suomen nelosta.
MATALANKYNNYKSEN LIIKUNTATAPAHTUMA SPORTTITUOKIO
TIISTAINA HIEKANPÄÄSSÄ Tiistaina 27.11. Hiekanpään tekonurmikentällä järjestetään matalankynnyksen liikuntatapahtuma, Sporttituokio. Tapahtumassa pääset kokeilemaan ohjatusti erilaisia kuntoliikuntalajeja. Nimensä mukaisesti ohjaukset ovat lyhyitä, noin 15-20min ”sporttituokioita”. Osallistumalla useampaan lajikokeiluun saa aikaa vierähtämään toki pidempäänkin. Sporttituokioissa lajeina ovat kahvakuulailu, toiminnallinen harjoittelu ja tasapainoharjoittelu, sekä myöhemmin iltapäivällä alkavat sauvakävelylenkit, joiden aikana tarkastellaan oikeaoppista sauvakävelytekniikkaa. Välineet tulevat Etelä – Savon Liikunta ry:n Voimavaunusta, joten omia välineitä ei tarvitse ottaa mukaan. Voimavaunun välineistöön kuuluu mm. kahvakuulia, käsipainoja, battling- köysiä, kuntopalloja, tasapainotyynyjä, hyppylaatikoita ja voimatankoja. Toimintaa järjestetään kello 12.0015.00 välisenä aikana. Uudet ryhmät alkavat aina puolen tunnin välein. Sauvakävelylenkit alkavat klo 13.30. Tapahtuman järjestää Pieksämäen kaupunki ja Tsemppaa hyvä fiilis- hanke. Toiminta järjestetään ulkona, joten pukeutuminen säänmukaisesti! Tervetuloa! Timo Romo, Liikuntakoordinaattori
ENNEN TÄMÄKIN ASIA OLI PAREMMIN Veikkaan, että saan joidenkin omien lajiensa tekijät takajaloilleen tällä kirjoituksella. Ketään ei ole tarkoitus loukata tai mitään muutakaan. Ennemminkin haluaisin saada aikaan muutosta järkevämpään suuntaan. Kaikki ovat törmänneet usein elämässään kliseisiin sanontoihin ”Ennen kaikki oli paremmin” tai taannoin jossain mainostekstissäkin käytettyyn ”Ennen leipäkin maistui leivältä”. Välillä herää kysymys, onko kaikki muutokset tarpeellisia, mikäli hommat toimii. Paikkakunnallamme yksi tällainen asia on liikuntatilojen salivuorojen jako. Vuodesta toiseen näistä riittää puhetta. Yksi asia tässä kuitenkin ihmetyttää. Miten ihmeessä salivuorot ”kesti hallussa” esimerkiksi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Otteena paikkakunnan urheilutarjonnasta tuolloin; Pieksämäeltä oli lentopallossa kaksi pääsarjajoukkuetta, miesten joukkue 2-sarjassa ja salibandyssä miesten sekä naisten sarjajoukkueet. Näiden lisäksi lentopallon juniorimäärät oli Tsempissä todella korkealla. Urheilupiirien vaikuttajia jututtaneena tähän toimivuuteen oli kaksi syypäätä: Penat. Herrat Hautamäki ja Nykänen hoitivat hommansa niin upeasti,
että maine kiiri myös Pieksämäellä vierasjoukkueina käyneisiin seuroihin. Halleissa kaikki oli kohdillaan ja vuoroista ei ollut kenelläkään mitään vastaansanomista. Kaikille riitti varmuudella hikoiluaikoja. Yksi ihmetyksen aihe nyttemmin on ollut esimerkiksi eri yritysten vuorot Urheilutalolle ja Kontiopuiston Liikuntahallille urheilun prime time-aikaan. Ymmärrän täysin firmojen halua tarjota työntekijöilleen kunnonkohotusvaihtoehtoja, mutta on vuorojen jakajien tehtävä priorisoida nokkimisjärjestys. Pieksämäki on niin pieni paikkakunta, että voimavaroja pitäisi enemmän suunnata sovun säilyttämiseen eri seurojen välillä. Keskinäinen nokittelu lajien välillä on todella lyhytnäköistä. Lapset/nuoret harrastavat lajeja ristiin ja se on pelkästään hyvä asia. Lasten harrastusten monipuolisuudesta on kirjoitettu viime aikoina useissa eri julkaisuissa. Annetaan tähän mahdollisuus myös jatkossakin. Kaupunkimme tämän hetken salivaihtoehdot ovat rajalliset. Vuororakenteen yksinkertaistaminen olisi kaiken avain. Kaikki vuorot 1,5 tunnin mittaisiksi on yksi malli. Aikoinaan vuorot alkoi 15.30 ja loppui 21.30, ja hyvin toimi. Itse olen tehnyt oman urheilu-urani lentopallon merkeissä. Nyttemmin osallistun lisäksi myös SaPan sekä Pisaban toimintaan aktiivisesti. Ymmärrän eri lajien vaatimukset ja toiveet. Seuroissa ja kaupungin vuorojen jaoissa on pinttyneitä toimintatapoja, sitä on turha kenenkään alkaa kiistämään. Näiden muuttaminen sekä katseen kohottaminen omasta navasta on varmasti haaste, mutta en näe missään nimessä sitä mahdottomana asiana toteuttaa. Eri lajeissa on lainalaisuuksia mitä pitää pystyä ottamaan huomioon. Se on elinehto toimiville vuoroille. Suosittelen tällaista opiskelua niin kaupungin vuoroista vastaaville henkilöille kuin seurojen henkilöille ketkä ovat paikalla kun toiveita esitetään ja vuoroja jaetaan. On vain ja ainoastaan kehittävää mennä välillä epämukavuusalueelleen ja/tai haastaa itseään oikein kunnolla. Tämä aihealue tulee vaan korostumaan, jos ja toivottavasti kun kaupunkiimme nousee uusi halli. Toivottavasti tämän myötä asianosaisille viriää ajatuksia, keskusteluja ja sitä kautta myös toimivampaa urheiluyhteisöä kaupunkiimme. Toimivat vuoronjaot on kuitenkin kaiken liikkumisen ydin. Timo Natunen
SEINÄKIIPEILYÄ KOKEILEMAAN PIEKSÄMÄELLÄ PÄÄSEE JÄLLEEN SEINÄKIIPEILEMMÄÄN Paikkana toimii entisen siilin koulun liikuntasalin näyttämö. Kiipeily tapahtuu ohjatuilla vuoroilla joita järjestää urheiluseura Peiposjärven Visa tiistaisin kello 18- 19 30. Aluksi voi tulla maksutta kokeilemaan miltä meno vuoroilla tuntuu. Vuoroilla kiivetään omaan tahtiin ilman köyttä. Tätä kutsutaan boulderoinniksi eli lohkareen päälle kiipeämiseksi. Uskaliaimmat voivat kiivetä varsin korkealle ja tiputtautua voimien ehtyessä hallitusti patjalle. Kiipeily sopii kaikenikäisille ja sen aloittaminen ohjatuilla vuoroilla turvallista. Kiivetessä koko kroppa jännittyy, hengästyy ja kuinka ollakkaan kiipeilijä tuntee treenin jälkeen niin kuin olisi käynyt punttisalilla, vaikka vain muutama reitti on kiivetty. Välillä voi köllötellä patjalla toisten nousuja ihaillen. Pienimmät pitävät hauskaa patjoilla kuperkeikkoja ja jänis loikkia tehden. Viimeisen vuosikymmenen aikana kiipeily on harrastuksena nostanut suosiotaan merkittävästi ja myös esimerkiksi Jyväskylässä ja Kuopiossa hyvät kiipeilyseinät. Siilin koulun samoin kuin muutkin kiipeilysalit ovat sopivia boulderointiin kehnonkelinaikana, muuten on ulkona mahdollista jääkiipeillä sydäntalvella. Kesällä löytyy maastosta paljon lohkareita ja kallioita joille voi porukoissa lähteä kiipeilemään. Kiipeilyvarusteita siilin koulu kiipeilyseinälle et välttämättä tarvitse, seinälle
sopii hienosti normaalit sisäliikuntavarusteet ja kengiksi sisäpelikengät. Varusteista ja niiden hankinnasta voidaan keskustella vuoroilla. Mukaan peiposjärvenvisan toimintaan. Talven 2018 vuorot Harjun ja Siilin koululla. Poikkeuksena naisten jumppa peiposjärvellä. Tiistaina kiipeilyä 18-19.30 ja Naistenjumppaa 19.00-20.00 peiposjärvenseurantalolla Perjantaina sählyä 18.00- 19.30 aikuisten ja lasten kesken Harjunkoululla Sunnuntaina sulkapalloa 15.00-17.00 Harjun koululla. Kysymysten herätessä ole yhteydessä. Visan kiipeilyvastaava
OHIHEITTÄJIEN VIIKKOKISAT Kuvassa heittää radan suunnittelija Riku Tähtinen
Tämän viikon sunnuntain Partaharjun radan viikkokisa pelattiin aurinkoisessa pakkaskelissä. Radan suunnittelija Riku Tähtinen oli tullut Järvenpäästä asti haastamaan täkäläiset heittäjät. Vastusta Rikulle ei löytynyt ja hän vei viikkokisa voiton avoimessa luokassa 4 heiton turvin. Tulokset: Avoin: Naiset: Riku Tähtinen 61 (-5) Tuija Venäläinen 93 (+27) Ville Venäläinen 65 (-1) Esa Natunen 68 (+2) Ruutiukot +50.v: Maco Moilanen Ilkka Moilanen Markku Puttonen
66 (+0) 72 (+6) 84 (+18)
PIEKSÄMÄEN HARRASTELIIGAT (PAHL) Pieksämäen harrasteliigat (PAHL) on mukana kehittämässä kaupungin harrasteliikunta mahdollisuuksia. PAHL:n toimintaan kuuluu matalan kynnyksen kerhotoimintaa joita ovat mm. Höntsä-koris tiistai iltaisin Seurakuntaopistolla klo 18.30 – 19.30. Monikulttuurinen Futsal -vuoro lauantaisin urheilutalolla klo 14.00 alkaen. Poikkeuksena on viikko 48 jolloin vuoro on sunnuntaina klo 14.00 alkaen. Vesilentopallo uimahallissa terapia-altaassa lauantaisin klo 16.00 – 17.30. Lisäksi on mahdollista järjestää oma Höntsä-lentopallovuoro perjantaisin Seurakuntaopistolle, jos uusia innokkaita lajista kiinnostuneita saadaan mukaan. Edellä mainitut vuorot ovat kaikille avoimia ja mukaan ovat tervetulleita kaikki liikkumisesta kiinnostuneet. PAHL on mukana Tsempin kanssa järjestämässä myös ”kevyttä” paikallista kilpailutoimintaa eli Höntsä-lentopallo Cuppia. Cup käynnistyi jo alkuvuodesta ja seuraava osaturnaus pelataan itsenäisyyspäivänä 6.12 urheilutalolla. Mukana Cupissa on 10 joukkuetta. PAHL järjestää yhdessä Pisaban kanssa Höntsä-Säbä Cupin 2018-2019. Cuppiin osallistuu 7 joukkuetta. Seuraava Säbä-Cupin turnaus pelataan urheilutalolla 1.12.2018. PAHL tekee yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen ja liikunnan parissa toimivien tahojen kanssa. Liikkuminen voi olla hauskaa ja liikunnan parista voimme saada uusia kavereita. Tervetuloa mukaan toimintaan. Ottakaa rohkeasti yhteyttä jos toiminta kiinnostaa! J-P Itkonen 045 2255 610
MARIEHAMN CUP P03 SaPa:n P15 joukkue, eli vuonna -03 syntyneet kävivät vielä piirisarjan pelien loputtua Ahvenanmaalla kauden päättävässä turnauksessa. Mukana oli kaikkiaan 23 pelaajaa sekä 3 hengen huoltojoukot. Bussi Turkuun starttasi tasan puolelta öin marraskuun 2. päivä. Perjantai päivä käytettiin pelkästään matkustamiseen, aamulla laiva suuntasi Turun satamasta Maarianhaminaan ja siellä oltiin iltapäivällä. Hotelliin majoittumisen jälkeen ohjelmassa oli vapaamuotoista tutustumista paikkoihin ja käytiin tulevaa turnauspaikkaakin jo illansuussa katsomassa. Pelit alkoivat lauantaina aamusta ja kestivät iltaan saakka. Sunnuntai aamuna oli vielä viimeiset alkusarjan pelit. Turnauksessa oli mukana joukkueita Suomesta, Ruotsista sekä tietysti Ahvenanmaalta. Pelit pelattiin Wiklöf Holding Arenan tekonurmella. Joukkueet oli jaettu kahteen alkulohkoon ja SaPa olikin alkusarjan jälkeen oman lohkonsa kakkonen. Tämä oikeutti semifinaalipaikkaan toisen lohkon ykköstä vastaan. Semifinaalissa vastassa oli isäntien IFK Mariehamn vit. Peli päättyi varsinaisen peliajan jälkeen tasan 1-1, joten vuorossa olivat rangaistuspotkut. Erittäin jännittävien vaiheiden jälkeen SaPa raivasi tiensä isäntien pettymykseksi finaalin. Ottelun lopputulokseksi merkittiin 7-6 SaPa:lle. Sunnuntai aamun pelit alkoivat 20 min myöhässä tuomarin nukuttua pommiin. Lisäksi semifinaalipelin mentyä rankeille otteluohjelma oli jo aika
paljon myöhässä. Niinpä jännitystä aiheutti SaPa:n selvitettyä tiensä finaaliin se tosiseikka, että laiva lähtee satamasta klo 14:20. Finaalipelin loputtua joukkueella oli alle puoli tuntia aikaa siirtyä laivaan. Jouduimme tilaamaan taksit valmiiksi odottamaan kentän laidalle, että kerkeäisimme laivaan. Niinpä tiukan finaalipelin jälkeen taksiletka vei pelaajat pelivarusteissa suoraan satamaan hopeamitalit kaulassa. Turusta oli vielä bussimatka takaisin Pieksämäelle, jonne saavuttiin maanantain puolella klo 2:00. Hyvin menneen kauden päätteeksi turnauksen jälkeen oli ansaittua jäädä kuukauden mittaiselle harjoittelutauolle. Alkusarja: Jomala IK – SaPa 0-1 SaPa – Norrtulls SK 0-3 IFK Mariehamn grön – SaPa 2-2 SaPa – LPS musta 2-0 Semifinaali: SaPa – IFK Mariehamn vit 7-6* Finaali: IFK Mariehamn grön – SaPa 1-0 Jyrki Korhonen joukkueenjohtaja SaPa P15
LAJIESITTELYSSÄ: AGILITY PUTKEEN!
Kuvaaja: Sami Ritoniemi
Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva kaiken ikäisille ihmisille sopiva liikuntamuoto. Ohjaaja ohjaa koiran suorittamaan radalla olevat esteet liikkumalla, kehonsa liikkein ja ääntä käyttämällä. Parhaimmillaan agilitysuoritus on ohjaajan ja koiran saumatonta yhteistyötä, josta molemmat nauttivat. www.agilityliitto.fi Laji pähkinänkuoressa: Agilityssa on viisi säkäluokkaa (pikkuminit, minit, medit, pikkumaksit ja maksit), johon koira sijoittuu tuomarin suorittaman säkäkorkeuden mittauksen jälkeen. Kisaluokat ovat 1,- 2 – ja 3-luokka, joissa edetään ylöspäin suorittamalla virheettömiä ratoja vähintään kahden eri tuomarin arvostelemalla radalla. Koiran tulee olla vähintään 18kk ikäinen, rokotettu ja tunnistusmerkitty päästessään kisaamaan ja ohjaajan on täytynyt hankkia kilpailulisenssi. Harrastamisen voi aloittaa jo aiemmin, mutta silloin koiraa ei kannata hyppyyttää korkeilla rimoilla, koska koiran kehitys on vielä murrosiän vuoksi kesken. Agility on hieno, nopeatempoinen laji, jota voi harrastaa oman ja koiran iloksi. Voit myös harrastaa ja kisata tavoitteellisesti ja tähdätä jopa MM-kisoihin asti. Aloitin itse agilityn harrastamisen ensimmäisen oman koirani, pitkäkarvaisen collien Saran kanssa tammikuussa 2014. Sen jälkeen ei ole ollut epäselvää, mitä lajia harrastaisin myös tulevien koirieni kanssa! Kävimme Saran kanssa ohjatuissa treeneissä edellisessä koiraharrastusseurassamme, Lakeuden agilityurheilijoissa, kerran viikossa. Treenimäärä oli meille sopiva, koska meidän tavoitteena oli kiva yhdessä tekemisen meininki, sekä kisata aina silloin, kun kisoja oli lähiseudulla
tarjolla. Tykkään itse ohjatuista treeneistä, koska silloin jokaiselle kerralle on valmiiksi mietittyjä teemoja ja kouluttaja pystyy neuvomaan yksilöllisesti jokaista koirakkoa heidän tarpeidensa mukaisesti. Ensimmäiset kisat Saran kanssa startattiin elokuussa 2015, jonka jälkeen kisastartteja meille kerkesi kertyä reilut 30. Tuloksia tuli laidasta laitaan, niin hylätystä aina palkintopallille saakka. Jokainen kisa ja startti antoi minulle hurjasti itseluottamusta ja pystyin opettelemaan oman jännityksen hallitsemista. Koira osaa lukea helposti omistajan tunnetiloja ja oma jännittämiseni vaikutti Saraan niin, että hän yritti rauhoitella minua, eikä esimerkiksi irronnutkaan suorittamaan estettä radalla, vaan pysyi lähelläni. Väitänkin agilityn kehittävän ohjaajan niin fyysistä, kuin mentaalistakin puolta. Saralla on synnynnäinen nikamapoikkeama selässä, joka ei aluksi estänyt agilityn harrastamista ja kisaamista, mutta kun selkä alkoi oireilla parin vuoden tiiviin harrastamisen ja kisaamisen jälkeen, tein haikean päätöksen lopettaa agility ja keskittymään muihin lajeihin. Koiran luusto ja lonkat kannattaakin aina kuvauttaa eläinlääkärillä, jos agilitya aikoo harrastaa säännöllisesti. Tulokset eivät toki ole aina niin mustavalkoisia. Jokainen koira on yksilö ja uskon, että jokaisen koiran omistaja tietää ja tuntee koiransa niin hyvin, että voi turvallisesti harrastaa lajia. Onneksi sain jatkaa agilityharrastusta Saran pennun, Kiiran kanssa. Olemme vielä alkeissa, mutta tavoitteena olisi vallata kisakentät ensi vuoden aikana. Itseäni agilityssa viehättää eniten sen vauhdikkuus, ohjauskuvioiden oivaltaminen käytännössä ja yhteinen tiivis tekeminen koiran kanssa. Isona plussana mainittakoon, että laji on sekä koiralle, että ohjaajalle todella hauskaa! Agility parantaa koirakon yhteistyökykyä, sekä opit luottamaan koiraasi ja koira sinuun. Se kohentaa molempien kuntoa ja parantaa Kuvaaja: Annina Eskola
koordinaatiokykyä. Agilityssa kannattaa muistaa se, että yleensä koira tekee aina oikein ja virheet johtuvat ohjaajan toiminnasta. On koirakko sitten alkeissa tai SM-kisoissa, virheitä tulee aina, mutta niistä ei saa lannistua, koska virheistä oppii parhaiten ja tässä lajissa ei ole ikinä ”valmis”. Suosittelen rohkeasti kaikkia kokeilemaan agilitya. Esteenä ei suinkaan ole se, ettet omista omaa koiraa. Monet harrastavat ja kisaavat ns. lainakoiralla. Eli rohkeasti vain kysymään tuttavilta ja omasta koiraseurasta, olisiko joku halukas lainaamaan koiraansa sinulle, vaikka vain kertaluontoisesti! Pieksämäellä toimii koiraharrastusseura PPKY, eli Pieksämäen palvelukoirayhdistys, jossa on monien muiden lajien tavoin mahdollisuus harrastaa myös agilitya. Seuran nettisivuilta www.pieksamaenpalveluskoirayhdistys.fi löytyy selkeät ohjeet jäseneksi liittymiseen, sekä eri lajien yhdyshenkilöt, joilta voi lajikohtaisesti kysellä toiminnasta ja mukaan pääsemisestä. Tervetuloa katsomaan treenejä tai kisoja ja ennen kuin huomaatkaan, on agilitykärpänen puraissut sinua ja huomaat viilettäväsi radalla hikikarpalot otsalla hymyssä suin! Anne Hukka
PiPS - Leki-75 Sunnuntaina 18.11.2018 pelattiin Pieksämäellä F1 leijonaliigaa, PiPS sai vastaansa Leki-75 Leppävirralta. Molemmista peleistä tuli tappiot, mutta näistä saimme paljon puhtia tuleviin harjoituksiin sekä peleissä kehittymiseen. Joukkue on tuore ja pelaa ensimmäistä kautta yhdessä. PiPS F-junnut ovat saaneet uusia pelaajia myös mukaan tänä syksynä! Seuraavat kotipeli sitten pelaillaan joulukuun puolessa välissä jolloin vierasjoukkueeksi saadaan Rantasalmelta RaJu.
LENTOPALLO Savo Volley tuo lentopallon miesten Mestaruusliigan takaisin Pieksämäelle, kun eksoottisissa olosuhteissa Veturitalleilla pelataan joulukuun ensimmäisenä päivänä ottelu Savo Volley – Vantaa Ducks. Savo Volley ei ole iällä pilattu, mutta se on jo onnistunut jos ei järisyttämään niin ainakin hieman heilauttamaan suomalaista lentopallomaailmaa. Eniten seura on tuonut uutta näkyvyyteensä ja tapaansa markkinoida itseään. Seura näkyy ja kuuluu internetin ja sosiaalisen median maailmassa sen verran tarmokkaasti ja oivaltavasti, että se on herättänyt huomiota jopa valtakunnan rajojen ulkopuolellakin. Seuran toimistolla yhtenä uudenlaisen konseptin luomisesta vastaa pieksämäkeläislähtöinen Petteri Ervasti. - Kun minua kysyttiin toimintaan mukaan oli vaikea kieltäytyä, koska Savo Volleyllä on poikkeuksellinen tapa tehdä urheilua. Savo Volley järjestää kotiottelunsa kahdeksalla eri paikkakunnalla, ja tapahtumassa on aina muutakin kuin pelkkä ottelu, toteaa Ervasti. - Tärkeä uutuus on se, että pääsylippujen ennakkomyynnin tuotoista lahjoitamme aina puolet ottelupaikkakunnan urheiluseuroille juniorityön tukemiseen. Ennakkoliput ovat myynnissä www.Seat4.me –palvelun kautta, ja esimerkiksi Pieksämäen otteluun lipun sieltä ostava tukee samalla pieksämäkeläistä juniorityötä kun tuotot menevät Tsempille ja Pisaballe - Kolmanneksi on mielenkiintoista nähdä, millainen synergia saadaan aikaan, kun meillä Savo Verkostossa on yhteistyökumppaneita koko Savon alueelta ja järjestämme verkoston tapahtumia myös otteluiden ulkopuolella
Perinteistä perinteikkäämmän Pielaveden Sammon ja lyhyen mutta vilkkaan historian omaavan Leka Volleyn fuusiona syntynyt seura ilmoittautui välittömästi tavoittelemaan Suomen parhaan lentopallojoukkueen titteliä. Siihen ei tehokaskaan rummuttaminen somessa riitä, ja niinpä Savo Volley panosti myös urheilulliseen puoleen. Moni suu loksahti auki, kun ensimmäiset kaksi nimensä sopimuspaperiin raapustanutta julkistettiin: joukkueen vetäjäksi värvättiin Suomen kokenein pääsarjavalmentaja Jukka Tuovinen ja hakkuriksi Suomen maajoukkueen kiintotähti Olli-Pekka Ojansivu, joka teki seuran kanssa harvinaisen viiden vuoden mittaisen sopimuksen. Kun joukkueen perusta on näin vahva, muiden pelaajien värväämisessä ei ollut ongelmia. Pian ilmoitettiin toisenkin maajoukkuemiehen pestaamisesta, kun Vieremän oma poika Antti Siltala kirjoitti nimensä kaksivuotisen sopimuksen alle. Vahvasti suomalaiseen porukkaan saatiin eksoottistakin väriä, kun liberoksi pestattiin 23-vuotias lahjakkuus Taichi Kawaguchi, joka on nopeasti osoittanut olevansa pelipaikkansa ehdotonta eliittiä Suomessa. Pelikentälle ei kuitenkaan hankittu ainoastaan jo suuria tähtiä. Pielaveden Sammon juniorikoulun tuotteista Severi Savonsalmi ja Fedor Ivanov ovat kahdeksantoistavuotiaita, vielä kehittyviä nuoria, kuten samanikäinen Joensuun lentopallokasvatti Jere Heiskanen.
NUORILLA PELAAJILLA ON MAINIO YMPÄRISTÖ KEHITTYÄ. Yhtenä esimerkkinä siitä, että seura ei tyydy tavanomaiseen, on Pieksämäellä pelattava kotiottelu Vantaa Ducksia vastaan. Jo kotiotteluiden vieminen kahdeksalle eri paikkakunnalle on oma juttunsa, mutta se, että Pieksämäellä pelataan Veturitalleilla, ei ole ihan tavanomaiseksi luokiteltavaa. - Tiesin, että Veturitalleille on asennettu remontin yhteydessä lentopallon verkkotolppapaikat, kertoo Petteri Ervasti. - Aloin visioida ottelutapahtumaa Veturitalleille. Paikka on kokonsa puolesta erittäin hyvä intensiivisen tapahtuman aikaansaamiseksi. Miljöö on hieno, ja tapahtumasta voi tulla poikkeuksellinen koko Suomen mittakaavassa, hehkuttaa Ervasti. Ponnistus on seuralle ja varsinkin sen talkoohenkilöille melkoinen. Veturitalleja ei ole tarkoitettu lentopallon pelaamiseen, ja niinpä rakentaminen täytyy aloittaa siitä, että kentälle rakennetaan parketti, minkä päälle levitetään muovitus. Parketti tuodaan paikalle Kuopio-hallista, ja talkooväen parin tunnin aherruksen jälkeen se on valmis ottamaan lentopalloilijat päälleen. Talkooväkeä työllistävät myös paikalle tuotavat siirtokatsomot sekä led-jättiscreeni ja -mainokset äänentoistoineen.
- Ilman talkoolaisia eri paikkakunnille viedyt tapahtumat eivät olisi mahdollisia. Esimerkiksi Pieksämäellä talkoolaisia tulee paikalle ympäri Savon rakentamaan tapahtumaa. Haluan myös kiittää myös Pieksämäkeläisiä yrityksiä, jotka ovat lähteneet tapahtuman taakse ja tekemään yhdessä hyvää Pieksämäen Veturitallit ovat historiansa aikana nähneet monenmoista, mutta huippulentopalloa siellä ei vielä ole pelattu. Itse otteluun Savo Volley lähtee selkeänä ennakkosuosikkina, sillä Vantaa Ducks on sarjataulukon häntäpäässä, kun taas kotijoukkue on vain kolme ottelua hävinneenä sarjan piikkipaikalla.
ONKO TANKOTANSSI EDELLEEN TABU? ”Miksi siellä pitää keikkua niin vähissä vaatteissa?” ”Opetteletteko te siis riisumaan vaatteita?” ”Onko se sellaista hinkutusta?” Näitä ja muita vastaavia kysymyksiä tankotanssijana kuulen edelleen silloin tällöin. Tietynlaiset ennakkoluulot lajiin liittyen oli varsinkin tankostudion alkuvaiheessa vahvasti olemassa, Pieksämäelläkin. Tankotanssi tuokin usein ensimmäisenä ihmisten mieliin strippiklubit ja siellä tangon ympärillä vaatteitaan riisuvat naiset tai miehet, eikä ihme, sillä onhan sekin yksi tankotanssin muoto, mutta ei suinkaan ainoa. Vaikka striptease ja burleski onkin iso osa tankotanssin historiaa, niin on myös muun muassa kiinalainen tolppa, jota itseasiassa harjoittivat pääasiassa miehet. Tolppa voi olla tuttu esimerkiksi sirkuksesta tai parkour- salilta ja kuten tangollakin, tolpalla tehdään todella haastavia, voimaa, kehonhallintaa ja liikkuvuutta vaativia temppuja.
Tankosaleja ja niiden tuntitarjontaa on tietysti olemassa monenlaista ja hyvä niin, mutta uskallan väittää, että jokainen, joka on kuvitellut meidän studiolle astuessaan pääsevänsä strippiklubi-tunnelmaan, on joutunut pettymään karvaasti. Ollaankin usein muiden tankoilijoiden kanssa, varsinkin uusia temppuja harjoitellessamme, naureskeltu sitä, että jos nyt olisi joku näkemässä, miltä tämä touhu todellisuudessa näyttää, loppuisi pikkutuhmat puheet lajiin liittyen siihen paikkaan. No mutta miksi sitten pitää olla vähissä vaatteissa? Temppujen harjoittelu vaatii ihokitkaa ja siitä syystä vaatteet vähenee, temppujen muuttuessa vaativammiksi. Kitka ihon ja tangon välillä on siis välttämätön, mikäli ilmassa aikoo pysyä. Tästä syystä myös hiertymät ja mustelmat koristaakin usein tankotanssian vartaloa, tai niinkun me harrastajat niitä kutsutaan nimellä ”polekisses” eli ”tankopusut”. Tankotanssi vaatii kivun sietokyvyn lisäksi muun muassa kärsivällisyyttä, rohkeutta ja sisua. Se on kovaa koko kropan treeniä, mikä edellyttää harrastajaltaan useita fyysisiä ominaisuuksia. Tästä syystä meillä tunnit koostuukin pitkälti itse tankovoimistelun ja temppujen teknisen harjoittelun lisäksi koko kropan voima- sekä liikkuvuusharjoittelusta. Yhden kauniin asennon saati sitten eheän taiteellisen koreografian takana, onkin valtavava määrä monipuolista fyysistä harjoittelua ja epäonnistumisia. Joten vastaus kysymykseen; ei, tankoilu ei todellakaan ole pelkkää hinkuttamista. Uskon, että tankotanssin moninainen muoto pelkän strippauksen takaa, on pikkuhiljaa alkanut paljastua myös epäilijöille ja lajiin liittyvät ennakkoluulot on vähentyneet etenkin sen saaman julkisuuden myötä. Suomessakin monet tienraivaajat, kuten lajin moninkertainen maailmanmestari Oona Kivelä, on osaltaan omalla tekemisellä näyttänyt mieletöntä esimerkkiä siinä, kuinka uskomattomiin fyysisiin suorituksiin tankotanssija urheilijana, sekä taiteilijana pystyy. En usko, että kovinkaan monen silmissä enää tänä päivänä tankotanssija voi olla ainoastaan vaatteitaan riisuva erotiikkatanssija, ei sillä että siinäkään mitään pahaa olisi. Uskon, että yhä useampi pystyy kuitenkin jo näkemään tuon tabun taakse ja tankotanssia ajatellaan noiden mielikuvien lisäksi, myös yhtenä liikunnan,- sekä taiteen lajina muiden joukossa. Epäilijät olenkin nykyään haastanut vain itse kokeilemaan, sillä tavoin ne ennakkoluulot viimeistään häviää! Liisa
CURLING Kuvassa vasemmalta oikealle: Tauno Kähkönen, Teuvo Hämäläinen, Martti Korkalainen
Pieksämäki Curling järjesti 30 vuotisen toimintansa kunniaksi juhlaturnauksen lauantaina 24.112018 klo 09.00 – 17.15. Turnaukseen osallistui Tampereen Curlingin TaCu-, Kangasniemen Kurlingin KGN- ja KGN 50-, Curling Rantasalmen PIRSKATTI – ja PEKKA LIPPOSEN POJAT- sekä Pieksämäki Curlingin PMK 60 -, KILKIT- ja ROTA joukkueet. Turnauksen ensimmäisen kierroksen otteluparit arvottiin. Seuraavilla kierroksilla kohtasivat pahaiten menestynyt joukkue toiseksi parhaaksi menetyneen joukkueen ja kolmanneksi parhaiten menestynyt neljänneksi parhaiten menestyneen jne. kuitenkin niin ettei samat joukkueet kohdanneet toista kertaa. Pelin voitosta sai 2 pistettä, tasapelistä 1 pisteen sen lisäksi sijoitukseen vaikutti voitettujen päiden määrä. Kolme ensimmäistä kierrosta olivat 80 minuutin pituisia aikapelejä, siten, että ennen 80 minuutin täyttymistä aloitettu pää pelattin loppuun. Turnauksen neljäs kierros oli sijoitus kierros ja se pelattiin 6 pään pelinä ilman aikarajoitusta. Turnauksen voitosta pelasivat kolmella ensimmäisellä kierroksella parhaiten ja toiseksi parhaiten menestynyt joukkue ja pronssista kolmanneksi ja neljänneksi sijoittunut joukkue ja sijoista 5 - 8 samalla periaatteella loput joukkueet. Sijoituskierroksella turnauksen voitosta pelasivat TaCu ja KGN 50. Peli oli koko ajan tasaväkistä ja 6 pään jälkeen ottelu oli tasan 3 - 3, josta seurasi jatkopää. Tasainen vääntö jatkui aina viimeisille kivillä saakka ja ratkesi KGN 50 eduksi, kun TaCu jokkueen kapteenin heittämä kivi lipuin hieman liian pitkälle jolloin lopputulokseksi kirjattiin 4 -3 KGN 50 joukkueelle ja samalla joukkueesta tuli juhlaturnauksen voittaja ja TaCu sai hopeaa. Sijoista 3 ja 4 pelasivat PMK 60 ja PEKKA LIPPOSEN POJAT. Ottelu oli
koko ajan nuorekkaan PEKKA LIPPOSEN POJAT joukkueen hallinnassa ja lopputulokseksi kirjattiin 2 – 8 , jolla tuloksella pojat pokkasivat pronssia ja PMK 60 joukkue sijoittui neljänneksi. Sijalle 5 pelasi KILKIT, sijalle 6 KGN, sijalle 7 ROTA ja sijalle 8 PIRSKATTI. Pieksämäki Curlingin 30 vuotisen toiminnan juhlatilaisuus pidettiin Nikkarilan Kurssilassa 24.11.2018 alkaen klo 19 ruokailun, seuran toiminnan ja historian esittelyllä, jonka piti seuran puheenjohtaja Teuvo Hämäläinen ja muisteloilla, joita kertoivat useat tilaisuuteen osallistuneet henkilöt, joita oli 42. Erityisen mieleenpainuvan muistelon esitti seuran esimmäinen naisjoukkue SISU SISKOT, jonka kokoonpanosta paikalla oli Elisa Juvonen, Ulla Huttunen, Raija Sivonen, Mirja Kaijala ja Aija Kettunen. Tilaisuudessa oli esillä seuran toimnnasta koottu leikekirja ja valokuvista, lehtileikkeleistä ja muista graafisista dokumenteista sähköiseen muotoon rakennettu esitys, joka pyöri nonstoppina. Tilaisuudessa muistettiin seuran aikaisempia puheenjohtajia Matti Kartano, Tauno Kähkönen, Eila Keinonen ja Martti Korkalainen seuran viirillä. Henkilökohtaisesti viirin vastaanottivat Tauno Kähkönen ja Martti Korkalainen muiden ollessa estyneenä. Yksi seuran aikaisemmista puheehjohtajista Jorma Tiitinen on siirtynyt ajasta ijäisyyteen.
18.11.2018
PIEKSÄMÄEN JA LÄHISEUDUN GEOKÄTKÖILIJÖITÄ AITO-MIITISSÄ VETURITORILLA Geokätköily on maailmanlaajuinen ulkoiluharrastus ja liikuntamuoto. Harrastajien iloksi Pieksämäellä on monen tasoisia kätköjä sekä kaupunkialueella että muun muassa Vedenjakajareitistöllä. Miitit ovat kätköilijöiden kokoontumistapahtumia, jotka vaihtelevat lyhyistä ”meet-and greet” -tapahtumista geokätköilykoulutuksiin sekä ympäristön siivoustapahtumiin, citoihin. Ansu1969 järjesti edellisen siivoustapahtuman 15.9. Hiekanpään frisbeegolfradan ja sen lähiympäristön roskien kimppuun kävi 24 kätköilijää, joista noin puolet oli pieksämäkeläisiä ja toinen puoli kauempaa tulleita. Roskasota on yhteinen haaste geokätköilijöille. Lainaan tähän yhden yli kymmenentuhannen kätkön cito-vieraan lokikirjauksen: ”Geokavereiden takia tuli tännekin lähdettyä ja valmiiksi tultiin Jyväskylään yöksi. Tänään aamulla päräytettiin sitten Pieksämäelle, jossa olikin meille paljon haettavaa. Osin oli omaakin plääniä, mutta päästiin nauttimaan uusienkin tuttavuuksien seurasta. Kyllä taas sen verran asiantuntevassa porukassa liikuttiin, että roskaa löytyi. Kiitos CITOsta järjestäjille ja muillekin seurasta!” Vain reilun tunnin uurastus, ja roskia löytyi monta jätesäkillistä. Oli tyhjiä mehupurkkeja, tupakka-askeja, energiajuomatölkkejä, pahvimukeja, T-paitoja, sukkia, ruosteista rautaromua, puhumattakaan sen tuhannen sorttisista muovipusseista ja -pakkauksista sekä tupakantumpeista. Olkoon oheinen kuva esimerkkinä siitä, kuinka Hiekanpään luonto on yrittänyt epätoivoisesti sopeutua ihmisen välinpitämättömyyteen.
HALUATKO OMAN JUTTUSI PIEKSÄMÄEN URHEILULEHTEEN? Pieksämäen urheilulehden sisältö tulee pääasiassa seuroilta. Valmiin jutun kuvan kera voit lähettää osoitteeseen: pieksamaenurheilulehti@gmail.com
Mainostaja: Mainos on aina koko sivun kokoinen. Mainosten mittasuhde on 9x16 ( leveys / korkeus )
MAINOSTAJAN TARJOUS Mainoksen hinta on 50€ + alv. 24% Tarjous voimassa 31.12.2018 asti
Lisätietoja: Kimmo Peltonen 050 571 6837 pieksamaenurheilulehti@gmail.com Pieksämäen uimahalli, Opintie 3 Lehden toteutus: Wilmert OY Y tunnus 2100426-2