Pieksämäen Urheilulehti 3.5.2021

Page 1

Pieksämäen Urheilulehden 129. numero 3/ 5/ 2021

LIIKUNNAN MERKITYS MIELENTERVEYDELLE SIVU 2

SAPAN EDUSTUS AVASI KAUTENSA HARJOITTELUPELILLÄ SIVU 8


LIIKUNNAN MERKITYS MIELENTERVEYDELLE Yleensä, kun puhutaan liikunnan terveyshyödyistä, mieleen nousevat ensimmäisenä kehomme fyysiset reaktiot ja -kehitys. Tiedämme, että liikunta ennaltaehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, lisää tasapainoa ja kehon kapasiteettiä kestää suurempia kuormia ja helpottaa arkea, rasva-aineenvaihdunta kiihtyy ja vyötärynympärys kapenee, nivelvaivat vähenevät ja ryhti paranee. Puhumattakaan tavoitteellisesta urheilusta, jolla saadaan muokattua kehoa ja kehitettyä voimatasojamme huippuunsa tehden meistä liki superihmisiä! Valitettavasti vähemmän ihmiset miettivät vaakaan ja mittanauhaan tuijottaessaan sitä, miten liikkuminen vaikuttaa meidän mieleemme ja henkiseen hyvinvointiin. Mielestäni se on aivan yhtä merkityksellistä, itseasiassa jopa merkityksellisempääkin! Paneudutaanpa siihen hetkeksi, mistä on oikein kyse. Kehomme fyysinen rasitus vaikuttaa vahvasti aivoihimme ja hermostoomme. Liikkuessamme välittäjäaineiden eritys kasvaa ja hermoimpulssit lisääntyvät tehostaen näin hermosolujen viestintää ja uudistumista. Verenkierto vilkastuu ja sen myötä hapen kulku elimistössämme tehostuu, joka taas nostaa vireystilaamme, sekä vaikuttaa positiivisesti unenlaatuumme. Riittävä ja laadukas uni vaikuttaa kehon palautumisen lisäksi myös aivojemme palautumiseen päivän rasituksesta. Kun aivot saavat ensin riittävästi happea ja sen lisäksi laadukasta unta, niin keskittymiskykymme ja muistimme paranee, oppiminen helpottuu sekä stressinsietokyky kasvaa.


Pelkästään jo nämä seikat vaikuttavat postitiivisesti itsevarmuuteemme ja sitä myötä monella itsetuntokin kohenee, kun ei tarvitse koko ajan olla kuin sumussa kävelevä zombie ja kokea epävarmuuden tunteita esimerkiksi unohtelun vuoksi. Sananen mielihyvähormoneista Sen lisäksi elimistömme erittää rasittavan liikunnan aikana useampia mielihyvähormoneja, kuten esimerkiksi endorfiinia. Endorfiinit toimivat kehomme kipua lieventävänä ja rauhoittavana hormonina ja sen tuotanto aktivoituu kovan stressitilanteen lisäksi silloin, kun harjoittelemme hiukan lujempaa. Itse treenin hetkellä ei varmastikaan ole kovin auvoisa ja euforinen olo, mutta tovi harjoituksen päättymisen jälkeen tulvahtaa se hyvänolon tunne, josta niin moni aina puhuu. Se tunne ja tila on mm endorfiinien aikaansaannosta. Eikös ole aika huikeata, että jokaisella meillä on oma pieni hyvänolonhormonitehdas, jonka tuotannon saamme itse käynnistettyä? Eikä toki sovi unohtaa ja vähätellä näissä hetkissä myöskään sitä tunnetta, joka tulee pelkästään jo itsensä ylittämisen ja onnistumisen myötä! Se vasta jotakin, kun voit tuntea ylpeyttä itsestäsi saavuttaessasi jotakin mihin et uskonut pystyväsi!


Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys Jospa mennään seuraavaksi näistä kemiallisista reaktioista kolikon toiselle puolelle, eli sosiaalisuuteen. Varsinkin tässä koronan keskellä useimmat meistä ovat joutuneet rajoittamaan sosiaalisia kontaktejaan minimiin, jättämään monet kohtaamiset ja aktiviteetit pois ja erakoitumaan kodin, työn ja ruokakaupan Bermudan kolmioon. Ei ole ihme, että yksinäisyys ja masennus ovat vaarallisesti lähteneet nousuun koko maassa, jollei koko maailmassa. Vaikka et olisikaan joukkuepelaaja tai ryhmäliikkuja niin liikunnan on todettu vähentävän yksinäisyyden ja ahdistuksen tunnetta ihan jo pelkästään sillä, että lähdetään ulos kodistamme ihmisten ilmoille ja nähdään vaihtuvaa maisemaa omien seinien sijaan. Jo se piristää mieltä. Saatikka sitten jos lähdet liikkeelle joko ryhmään tai ystävän kanssa! Se tuo meille sosiaalisen kontaktin lisäksi yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä on meille jokaiselle tärkeää ja nostaa omanarvon tuntoa sekä mielialaa. Jokainen meistä haluaisi kuulua johonkin ja tuntea itsensä hyväksytyksi ja tarpeelliseksi. Yhteenvetona vielä Mielenterveys koostuu monesta asiasta, esimerkiksi kyvystämme sietää stressiä ja sopeutua elämänmuutoksiin sekä siitä, kuinka käsittelemme menetyksen ja ahdistuksen tunteita. Kaikki mikä vaikuttaa positiivisesti näihin seikkoihin, lisää ja edesauttaa meidän mielenterveyttämme ja hyvinvointiamme.


Mitä parempi fyysinen kunto ja kyky palautua ihmisellä on, niin välillisesti sitä kautta hänellä on myös parempi stressinsietokykykin. Toisaalta taas, kun pääsemme välillä pois omista neliöistämme tai saamme pysäytettyä hetkeksi oravanpyörämme ja nollattua päämme keskittymistä vaativan liikunnan parissa, takaamme aivoillemme lepohetken ja palautumisen arjen ja työn stressistä. Tutkimusten mukaan liikunta toimii osalla mielenterveyden kanssa kamppailevilla yhtä hyvin kuin masennuslääkkeet, jollei jopa paremmin ja mm metsässä kävelyn on todettu rauhoittavan ihmistä ja lisäävän mielihyvähormonien tuotantoa. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa liikkua, vaan pääasia on, että ylipäätään lähtee liikkeelle ja nauttii siitä mitä tekee! Emilia Siitari Keskusvastaava, personal trainer Power4Life Oy


HUHTIKUUN KYSYMYKSET 1. Tsempissä lentopallouransa aloittanut Juho Kaunisto voitti tänä keväänä lentopallokultaa VaLePan riveissä. Hänen ensimmäinen pääsarjaseuransa oli a) Leka Volley b) Savo Volley c) Karelian Hurmos? 2. Jukka Savio pelasi Namikan kultavuosien joukkueessa numerolla a) 2 b) 4 c) 6? 3. SaPan lohkossa jalkapallon Kolmosessa pelaa Komeetat-niminen joukkue. Komeetat tulee a) Iisalmesta b) Joensuusta c) Jyväskylästä? 4. Pieksämäen Kuutit voitti tuhat euroa EHYT ry:n kilpailussa. Kisassa sitouduttiin a) vähentämään puhelimella käytettyä aikaa b) kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyöräillen c) olemaan käyttämättä tupakkatuotteita 150 päivän ajan? 5. A-P Liukkonen alitti 50 metrin vapaauinnissa Tokion olympiarajan 23. huhtikuuta. Tokion olympialaiset olisivat Liukkosen uran a) ensimmäiset b) toiset c) kolmannet?


6. SaPa-legenda Mark Joseph pyörittää nykyisin Tampereella pubia nimeltään a) Mark’s Sports Pub b) The Welshman Arms c) Joseph’s? 7. Jari Venäläinen saavutti juoksu-urallaan Kalevan kisoissa yhteensä a) 9 b) 6) c) 3 mitalia? 8. SaPan kantaviin voimiin lukeutuvat Liimataisen kaksosveljekset Matti ja Samuli ovat syntyneet vuonna a) 1999 b) 2001 c) 2003? 9. PiPS-kasvatti Otto Leskinen on pelannut kuluvalla kaudella (2.5. mennessä) Montreal Canadiensin riveissä a) yhden b) 10 c) 20 NHL-ottelua? 10. Pieksämäen Urheiluautoilijoiden puheenjohtaja on a) Marko Takkinen b) Kimmo Toivanen c) Rauno Malinen?


SAPAN EDUSTUS AVASI KAUTENSA HARJOITTELUPELILLÄ Itä-Suomen kolmoseen valmistautuva Savon Pallon edustusjoukkue pääsi menneellä viikolla aloittamaan kautensa kahdella harjoitusottelulla. Koronarajoitusten vuoksi joukkuetreenejä päästiin pitämään vasta edellisestä viikonlopusta lähtien, joten sarjanousijan kauteen valmistautuminen on ollut vähintäänkin haastavaa. Kun huomioon ottaa vielä sen, että Pohjois-Karjalan ja -Savon joukkueet ovat voineet treenata läpi talven, niin aivan tasapuolisista asetelmista joukkueet eivät ole päässeet sarjaan valmistautumaan. Ensimmäisessä harjoituspelissä keskiviikkoiltana 28.4. SaPa kohtasi samassa lohkossa pelaavan JPS:n Jyväskylästä. Ottelun alussa SaPalla oli pieniä vaikeuksia pelin avaamisessa ja hyökkäyksiin lähdöt olivat hitaita. Osasyynä tähän oli myös vastustajan korkea prässipeli. Ensimmäisellä puoliajalla ei montaa maalitilannetta syntynyt ja niinpä taukotulos oli 0-0. Toisella puoliajalla peli aukeni vastustajan väsyessä. SaPa sai luotua tilanteita vastustajan maalille ja otti pelin hallintaan. Matti Liimatainen pääsi kahdesti puolittaiseen läpiajoon ja viimeisteli hyvistä Taavi Vehviläisen sekä Pertti Häkkisen syötöistä kaksi kaunista maalia. JPS pääsi kaventamaan ottelun loppuhetkillä tilanteeksi 2-1 topparin noustessa koko kentän läpi. Tämä oli selkeä nukahdus SaPalta, mutta onneksi se jäi ottelun ainoaksi. Näin ollen kauden avauspelistä saatiin myös avausvoitto 2-1 lukemin.


Sunnuntaina 2.5. saapui Hiekanpään tekonurmella naapuripitäjä Kangasniemen KaPa-51. KaPa on ollut monta vuotta Keski-Suomen nelosen kärkiporukoita ja joukkueessa pelaa monta SaPalle tuttua pelaajaa. Myös KaPan kauden alkua ovat koronarajoitukset vaikeuttaneet ja ottelu olikin heille ensimmäinen peli tälle keväälle. Ottelun ensimmäinen puoliaika oli selkeää SaPan hallintaa. Joukkueen peli oli kehittynyt edellisestä ottelusta ja pallonhallinta oli kotijoukkueella. SaPa värkkäsi avausjaksolla kolme maalia Carlos Mucken onnistuttua kahdesti ja Matti Liimataisen kertaalleen. Taukotulos 3-0. Toisen puoliajan alussa KaPa pääsi kaventamaan vapaapotkusta tilanteeksi 3-1, mutta Carlos kuittasi sen heti viimeistelemällä hattutempullaan lukemiksi 4-1. KaPa pääsi vielä kaventamaan 4-2 SaPan kulmapotkun jälkeen nopealla vastahyökkäyksellä. Tätä asiaa, eli oman erikoistilanteen jälkeistä varmistusta, SaPan pitää vielä parantaa. Lopputulos siis 4-2 SaPalle. Viikon pelien tuloksena oli siis kaksi voittoa ja oikeaan suuntaan kehittyvä peli. Tästä joukkueen on hyvä jatkaa harjoittelua ja seuraava harjoituspeli pelataan Hiekanpäässä lauantaina 15.5. Haminan Pallo-Kissoja vastaan. Ensimmäinen kolmosen sarjapeli on tämän hetken tietojen mukaan vasta 4.6. kotikentällä Lehmon Palloa vastaan, mutta tähän saattaa vielä tulla muutoksia koronatilanteen muuttuessa. Heikki Hänninen


KORONARAJOITUKSIA KEVENNETÄÄN 3.5.2021 Essoten alueella korontilanne on pysynyt hyvänä, joten rajoituksia kevennetään 3.5.2021 alkaen. AVI on linjannut, että kokoontumisrajoitus nousee 50 henkeen. Uudet rajoitukset ovat voimassa 31.5.2021 saakka. 3.5.2021 alkaen rajoitukset ovat seuraavat: -Uimahalli on auki rajatusti, mutta sisään voi ottaa nykyistä enemmän asiakkaita. Maksimiyleisömäärä on 50 henkilöä per tila. Tämä tarkoittaa, että pukuhuoneissa, allasosastolla ja muissa tiloissa on jokaisessa erillinen 50 henkilön rajoitus. Uimahallin aukioloajat ovat seuraavat: ma-to 14.0020.00, pe 14.00-19.00, la-su suljettu. Lisäksi aamu-uinti alkaa jälleen tuttuina ajankohtina tiistaisin ja perjantaisin klo 6-8. Koulujen uimaopetus sekä allaskuntoutus ovat mahdollisia arkisin klo 8-14, jolloin halli on muulta yleisöltä suljettu. -Uimahallin kuntosali on käytettävissä klo 6.00 – 21.00 joka päivä, myös viikonloppuisin. Kuntosalilla on 50 henkilön rajoitus. -Liikuntahallit (sisältäen kuntosalit), koulujen liikuntasalit ja uimahallin liikuntasalit ovat avoinna kaikille käyttäjäryhmille. Kaikissa sisäliikuntatiloissa on 50 henkilön rajoitus. Rajoitus koskee jokaista tilaa erikseen. Isoimmissa saleissa erillisiä tiloja on mahdollista lohkoa väliverhoilla. Otteluiden ja turnausten järjestäminen on mahdollista. 50 henkilön rajoitus voidaan ylittää, jos 1) käytettävissä on erilliset katsomoalueet, joiden välissä on selkeät


suojavyöhykkeet, 2) jokaisella katsomoalueella on enintään 50 henkilöä, 3) jokaiselle katsomoalueelle on omat kulkureitit, palvelut (kuten mahdolliset tarjoilupalvelut ja saniteettitilat) ja oma tapahtumahenkilökunta ja 4) yleisön turvallisuus pystytään varmistamaan kullakin katsomoalueella. -Jäähalli pysyy suljettuna. -Ulkoliikuntapaikat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Tapahtumien järjestämistä alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa (kuten keskuskentällä ja tekonurmella) koskevat samat määräykset kuin sisätilojen tapahtumia. Liikuntapaikoilla asioivien terveysturvallisuussääntöjä:

tulee

noudattaa

seuraavia

-Valmentajat ja huoltajat käyttävät kasvomaskeja aina sisätiloissa. -Huolehditaan käsi- ja yskimishygieniasta liikuntapaikoilla. -Harrastusryhmät pysyvät koko ajan samoina. -Liikuntatiloihin sisääntulo ja poistuminen porrastetaan ryhmien välillä. -Pidetään turvavälit mahdollisuuksien mukaan ja lajien luonne huomioiden. Sport Pieksämäki


HALUATKO OMAN JUTTUSI PIEKSÄMÄEN URHEILULEHTEEN? Pieksämäen urheilulehden sisältö tulee pääasiassa seuroilta. Valmiin jutun kuvan kera voit lähettää osoitteeseen: pieksamaenurheilulehti@gmail.com

Mainostaja: Mainos on aina koko sivun kokoinen. Mainosten mittasuhde on 9x16 ( 113 mm leveys / 200 mm korkeus ) Mainoksen hinta 100€+ alv 24% Mainosmyynti; Kimmo Kauppinen puh. 040 534 4394 Vastaukset: 1a,2a,3c,4c,5c,6c,7b,8c,9a,10c. Lisätietoja: Lehti luettavissa: Kimmo Peltonen sport.pieksamaki.fi 050 571 6837 Uimahalli pieksamaenurheilulehti@gmail.com Seutuopisto Pieksämäen uimahalli, Poleenin lukusali Opintie 3 Lehden toteutus: Taittaja: Wilmert OY Jenni Peltonen Y tunnus 2100426-2


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.