Pieksämäen Urheilulehden 108. numero 7/ 12 / 2020
KUNTOKESKUKSET OVAT OSA COVID-19 RATKAISUA - EI ONGELMAA SIVU 2
PETRA OLLI TUO SYMPOSIUMIIN TUNNELMIA PAINIMOLSKILTA SIVU 6
PIEKSÄMÄEN CURLING SENIORIEN 60+ SM-KILPAILUISSA RANTASALMELLA SIVU 8
Kuntokeskukset ovat vilahdelleet koronauutisoinnin otsikoissa ja kuvituskuvissa tiuhaan tahtiin, ja kuntokeskukset myös nousevat asialistalle julkisessa keskustelussa, kun pohditaan rajoituksia koronavirusepidemian hallitsemiseksi. Kuntokeskuksia ei kuitenkaan ole tutkimuksissa todennettu muita paikkoja riskialttiimmiksi - päinvastoin. Hyvä lihaskunto parantaa vastustuskykyä ja vähentää infektioalttiutta, vaikuttaa myönteisesti kaikkiin fyysisen terveyden mittareihin sekä lisää stressinsietokykyä ja psyykkistä jaksamista. Me alalla työskentelevät näemme, että säännöllinen kuntosaliharjoittelu on osa COVID-19 ratkaisua, ei ongelmaa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kuntosaliharjoittelu on koronaaikanakin turvallinen liikuntamuoto, kunhan tarvittavia turvatoimia noudatetaan. Viime kesänä USA:ssa tehtiin laaja vertailututkimus noin 2.800 amerikkalaisen kuntosalin ja -klubin asiakkaiden keskuudessa. Tutkimus kattoi lähes 50 miljoonaa kuntosalikäyntiä ja kävijöistä vain 0,0023 prosentilla oli todettu koronatartunta. Se on yli 500 kertaisesti vähemmän, kuin USA:n väestöllä yleensä. Samansuuntaisia tutkimuksia on tehty mm. Iso-Britanniassa, Australiassa ja naapurimaassamme Norjassa. Ei ole syytä olettaa, että Suomessa asiat olisivat toisin, etenkään kun kuntokeskukset ovat täällä lähtökohtaisesti väljempiä ja käyttöasteeltaan matalampia kuin ulkomaiset verrokkinsa.
Pitkään jatkunut koronavirustilanne rasittaa sekä fyysistä että psyykkistä terveyttämme. Arkiaktiivisuus ja sitä kautta fyysinen kunto on monella laskenut etätöiden ja rajoitusten myötä, stressitasot nousevat ja yksinäisyys lisääntyy. Siihen meillä ei ole varaa yksilöinä eikä yhteiskuntana. Liikunta on yksi parhaista lääkkeistä fyysisen ja psyykkisen jaksamisen vaalimiseen. Pelkkä ulkoilu ja kotiaskareet eivät valitettavasti pitkällä aikavälillä riitä kunnon ylläpitämiseen, vaan rinnalle tarvitaan lihaskuntoharjoittelua vähintään yleisten liikuntasuositusten mukaisesti. Koronataistelussa ympäri maailmaa on tähän asti keskitytty tarttuvan COVID19-viruksen torjumiseen, mutta useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että tautia tulisi tarkastella paljon laajemmasta näkökulmasta. Jatkuvasti lisääntyvät elintapasairaudet, kuten esimerkiksi ylipaino ja kakkostyypin diabetes, ovat pahentaneet koronapandemian vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Nämä sairaudet olisivat ehkäistävissä mm. liikuntaa lisäämällä. Tämän päivän kuntokeskuksissa on reilusti tilaa, mikä mahdollistaa turvavälien pitämisen vähintään yhtä hyvin, kuin esimerkiksi ruokakaupoissa. Ilmanvaihto on lähes poikkeuksetta järjestetty monia muita julkisia tiloja tehokkaammaksi ja hyvä hygieniataso on jokaiselle kuntokeskusammattilaiselle kunniaasia. On myös huomionarvoista, että mahdollisissa altistustapauksissa kuntokeskukset saavat yleensä nopeasti kaikki paikallaolleet kontaktoitua ja jaettua heille terveydenhuollon ammattilaisten antamat jatko-ohjeet.
Jokainen kuntokeskusyrittäjä ottaa turvallisuus- ja hygieniamääräykset hyvin vakavasti. Me jaamme huolen yleisestä koronavirustilanteesta. Aiheesta keskustellaan alan sisällä, tutkimuksia ja asiantuntijalausuntoja seurataan tiiviisti ja uusia käytäntöjä jalkautetaan keskuksiin ketterästi. Toimenpiteet vaihtelevat keskustyypin mukaan, mutta muun muassa siisteyteen, tiedottamiseen, turvavälien noudattamiseen ja henkilökunnan turvallisuuteen on kiinnitetty erityishuomiota. Kurkistus kuntokeskuksiin vahvistaa, että jäsenet ovat omaksuneet uudet käytännöt tehokkaasti. Puhdistusaineet ovat ahkerassa käytössä ja turvavälejä kunnioitetaan kiitettävästi. Kuntosalilla harjoittelevat lähtökohtaisesti terveet ja terveystietoiset ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan ja kantavat siitä vastuuta. Ei ole syytä leimata kuntokeskuksia ja niissä treenaavia ihmisiä vastuuttomiksi, vaan ennemmin miettiä, miten yhä useampi saadaan jatkossa säännöllisen, terveyttä edistävän liikunnan piiriin. Kuntosalikävijöille säännöllinen treeni on usein äärimäisen tärkeä asia, joka tuo sisältöä ja energiaa elämään. Palautteissa korostuu nyt COVID-19 aikaan nimenomaan psyykkinen puoli – harjoittelu auttaa jaksamaan etenkin henkisesti, sillä se lievittää stressiä ja antaa hyvää oloa muuten niin raskaaseen aikaan. Viikoittainen treeni voi olla yksi harvoista asioista, joka irrottaa ajatukset hetkeksi huolista ja epävarmuudesta.
On ristiriitaista, että ala, jonka päätehtävä on edistää ihmisten terveyttä, nostetaan mediassa ja julkisessa keskustelussa osaksi ongelmaa, etenkin, kun tutkimustieto ei tue väitettä. Kuntokeskustoimijat ja -jäsenet ponnistelevat sen eteen, että laadukkaat liikuntamahdollisuudet säilyvät meillä nyt ja jatkossa. On tärkeää ymmärtää, että hyvä kunto ja terveys, ovat asioita, joita ei voi varastoida. Niiden eteen pitää tehdä säännöllisesti hyviä tekoja ja valintoja. Me kuntokeskusalalla olemme sitoutuneet mahdollistamaan nämä teot nyt pandemian aikana ja sen jälkeen. Toivomme, että päättäjät pystyvät näkemään lihaskuntoharjoittelun positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset suurempina, kuin nyt keskusteluissa painottuvat, osaksi todentamattomat uhat. Johanna Riihijärvi, Toimitusjohtaja, Kuntokeskus Liikku Oy Jyrki Hannula, Toimitusjohtaja, EasyFit- ja LadyLine-kuntokeskusketjut Jari Lamminen, Liiketoimintajohtaja, Fysioline Oy Tomi Peltonen, Hallituksen puheenjohtaja, Ole.Fit-kuntokeskusketju Veikko Sinisalo, Toimitusjohtaja, Podium Gym Solutions Oy P-C Nordensved, Toimitusjohtaja, SprinkFitness Oy” Ystävällisin terveisin Heini Väisänen yrittäjä, valmentaja
PETRA OLLI TUO SYMPOSIUMIIN TUNNELMIA PAINIMOLSKILTA Pieksämäen helmikuinen Huippu-urheilusymposium IV on saanut kovan luokan vahvistuksen jo ennestään nimekkääseen esiintyjäkaartiin. Pari vuotta sitten maailman ykköspainijaksi rankattu Petra Olli tuo tapahtumaan tunteita ja tunnelmia painimatolta. Olli on painin maailmanja Euroopan mestari. Hän on kaikkien aikojen menestynein suomalainen naispainija ja myös yksi maailman kaikkien aikojen ykköstähtiä. MM-kultaa hän paini Budapestissa vuonna 2018. Samana vuonna hän väänsi 65-kiloisissa myös EM-kultaa. Kirkkain EM-mitali tuli myös vuonna 2016 painoluokkaa alempana. Lisäksi erivärisiä arvokisamitaleja on uran varrelta tullut useasta painoluokasta. Petra Olli, 26, lopetti aktiiviuransa keväällä 2020. Lappajärven Veikkoja edustanut painija opiskelee tällä hetkellä Kuortaneen urheiluopistossa valmentajan ammattitutkintoa. Samalla kurssilla ovat muun muassa Sami Jauhojärvi ja Tero Pitkämäki. Petran Ollin lisäksi neljännen kerran järjestettävään Huippuurheilusymposiumiin ovat tulossa Kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäsen ja ex-huippukävelijä Sari Essayah, Pieksämäen oma rallitähti Esapekka Lappi, ja sinivalkoinen urheiluselostaja Tapio Suominen.
Tapahtuman promoottori Kimmo Halonen pitää hienona, että Petra saadaan mukaan täydentämään symposiumin esiintyjäkaartia. Huippu-urheilua voidaan nyt katsella monelta eri kantilta. -Sari avaa isoa kuvaa eli miten urheilugenre on muuttunut koronan, ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeusvaatimusten keskellä, Esapekka luonnollisesti aukoo moottoriurheilun näkymiä ja Petra pureutuu urheilijan henkiseen jaksamiseen lopettamisen, loukkaantumisten, some-näkyvyyden ja ulkoisten paineiden puristuksessa. Lauantaina 20. helmikuuta Kulttuurikeskus Poleenissa pidettävään Huippuurheilusymposiumiin on yleisöllä vapaa pääsy. Ilmoittautuminen sähköpostilla media@live.fi tai Facebookin tapahtumasivulla. -Toivottavasti korona hellittää ja voimme tehdä helmikuun lopulla turvallisen huippu-urheilutapahtuman, toivoo promoottori Halonen. Lisätietoja: Promoottori Kimmo Halonen, 044-9600115, media@live.fi Kuva: Petra Olli
PIEKSÄMÄEN CURLING SENIORIEN 60+ OTSIKKO SM-KILPAILUISSA RANTASALMELLA Curlingin seniorien 60+ SM–kilpailu pelattiin viime viikonvaihteessa kolmen päivän turnauksena Rantasalmella. Kisoihin osallistui 11 joukkuetta, jotka oli jaettu 2 alkulohkoon. Joukkueet pelasivat alkulohkoissa ensin yksinkertaisen sarjan, josta lohkojen kaksi parasta etenivät mitalipeleihin. Pieksämäen seniorit pelasivat hyvän turnauksen sijoittuen lopuksi viidenneksi. Lähteenmäen joukkueessa pelasivat Juhani Kauppinen, Sirpa Tuppurainen, Pekka Jäntti ja Mauri Lähteenmäki. Lisäksi Teuvo Hämäläinen pelasi Kangasniemen Nissisen joukkueessa. Ensimmäisessä A-lohkon pelissä Lähteenmäki kohtasi Näyhän joukkueen Ranualta. Peli alkoi Lähteenmäen joukkueelta loistavasti heidän ottaessa ensimmäisestä päästä 3 pistettä. Peli tasaantui ja Näyhän joukkue hivuttautui rinnalle pelin ollessa kahdeksan pään jälkeen tasan 5-5. Ratkaisu haettiin jatkopäästä, jossa pieksämäkeläiset olivat parempia ja voittivat pelin 7-5. Toisessa pelissään he kohtasivat Koiviston joukkueen Rantasalmelta. Pelin avaus onnistui Pieksämäeltä hyvin heidän johtaessa kolmen pään jälkeen 4-1. Tämän jälkeen pelin hallinta siirtyi Koiviston joukkueelle kun se siirtyi kuuden pään jälkeen johtoon pistein 6-4. Kahdessa viimeisessä päässä tapahtui pelin ylivoimainen ratkaisu. Pieksämäki otti molemmista päistä 5 pistettä ja voitti pelin 14-6.
Lähteenmäen kolmas vastustaja oli Juntusen joukkue Rantasalmelta. Peli alkoi pieksämäkeläisten pienellä hallinnalla. Kuudennessa päässä tapahtui pelin ratkaisu, kun Pieksämäki otti päästä 6 pistettä. Tämä riitti Juntusen joukkueelle ja he luovuttivat pelin, joten Lähteenmäki vei voiton pistein 11-3. Neljännessä pelissä vastaan tuli Mannisen joukkue Kangasniemeltä. Peli oli tasainen joukkueiden ottaessa vuorotellen pisteitä, ja kahdeksan pään jälkeen oltiin tasatilanteessa 5-5. Ratkaisu haettiin jatkopäästä, jossa Mannisen joukkue oli parempi viimeisen kiven turvin ottaen pisteen ja voittaen koko pelin 6-5. Pieksämäen viidennessä pelissä vastustaja oli Hakalan joukkue Lahdesta. Hakala hallitsi pelin alkupuoliskoa ja jälkipuoliskoa Lähteenmäki punnertaen pelin lopussa tasoihin pistein 7-7. Jatkopään voiton vei Hakalan joukkue voittaen pelin pistein 9-7, voittaen samalla A-lohkon. A-lohkon toiseksi sijoittuvaa ja välieriin etenevää joukkuetta piti selvittää pitemmän kaavan mukaan. Lähteenmäen lisäksi kahdella muulla joukkueella oli tuloksena kolme voittoa. Lisäksi joukkueiden keskinäisistä peleistä ei löytynyt ratkaisua, sillä joukkueiden keskinäiset voitot olivat menneet ristiin. Ratkaisu jouduttiin hakemaan jokaisessa lohkopelissä heitettyjen T–heittojen keskiarvosta, jossa Mannisen joukkueen tulos oli yhden sentin parempi kuin Lähteenmäen joukkueen. Manninen meni välieriin ja Lähteenmäen joukkueen lopullinen sijoitus oli viides.
B–lohkon voitti Nissisen joukkue, joka sai välieräpeliin vastaansa Mannisen joukkueen. Peli eteni tasaisena, mutta Mannisen joukkue oli taitavampi viimeisessä päässä ja voitti pelin pistein 7-5. Toisessa välieräpelissä kohtasivat Espoon T. Kauste ja Lahden Hakala. Peli oli tasainen ja ratkesi vasta jatkopäässä T. Kausteen voittoon 8-6. Pronssipelissä kohtasivat Hakalan ja Nissisen joukkueet. Nissinen aloitti pelin räväkästi ottaen ensimmäisestä päästä 4 pistettä. Kahdessa seuraavassa päässä Hakala kuittasi Nissisen johdon ja kolmen pään jälkeen oltiin tasatilanteessa 4-4. Nissinen hallitsi pelin loppupuoliskoa ja voitti pronssipelin pistein 10-7. Finaalipelissä kohtasivat T. Kausteen ja Mannisen joukkueet. Manninen otti alun kahdesta päästä 2 pistettä. Tämän jälkeen peli kääntyi täysin T. Kausteen joukkueelle, joka otti neljästä seuraavasta päästä 8 pistettä. Tämä riitti Manniselle, joka kätteli luovutuksen merkiksi. T. Kausteen joukkue voitti seniorien 60+ Suomen mestaruuden pistein 8-2 ja Mannisen joukkueelle hopeiset mitalit.
JOULUKUUN KYSYMYKSET Esapekka Lappi arveli Monzan rallin päätteeksi, että hänen uransa rallin MMsarjassa päättyy ainakin toistaiseksi. Mitä muistat Esapekan tähäastisesta urasta? 1. Esa-Pekka Lappi on syntynyt vuonna a) 1987 b) 1991 c) 1995? 2. Lapin ensimmäinen talli WRC-luokassa oli a) Toyota b) Citroën c) Skoda? 3. Kuluneella kaudella Lapin talli oli a) Hyundai b) Ford M-Sport c) Skoda? 4. Lappi on ollut palkintopallilla eli kolmen parhaan joukossa WRC-luokan MM-ralleissa a) kolme b) kuusi c) yhdeksän kertaa? 5. Lappi voitti Jyväskylän MM-rallin vuonna a) 2017 b) 2018 c) 2019? 6. Lapilla on WRC-luokan osakilpailuvoittoja MM-ralleissa yhteensä a)1 b)2 c)3? 7. Lapin kartanlukijana on pitkään ollut a) Janne Ferm B) Jarmo Lehtinen c) Mikko Markkula? 8. Kun Lapista tuli Toyotan tallin kolmoskuljettaja vuonna 2017, kaksi muuta Toyota-kuskia olivat a) Jari-Matti Latvala ja Juho Hänninen b) Jari-Matti Latvala ja Ott Tänak b) Jaki-Matti Latvala ja Kris Meeke? 9. Lappi saavutti toistaiseksi parhaan sijoituksensa WRC-luokan kokonaispisteissä vuonna 2018, jolloin hän sijoituksensa oli a) viides b) seitsemäs c) yhdeksäs? 10. Lappi ajoi Monzan rallissa viikonloppuna a) neljänneksi b) kuudenneksi c) kahdeksanneksi?
HALUATKO OMAN JUTTUSI PIEKSÄMÄEN URHEILULEHTEEN? Pieksämäen urheilulehden sisältö tulee pääasiassa seuroilta. Valmiin jutun kuvan kera voit lähettää osoitteeseen: pieksamaenurheilulehti@gmail.com
Mainostaja: Mainos on aina koko sivun kokoinen. Mainosten mittasuhde on 9x16 ( 113 mm leveys / 200 mm korkeus ) Mainoksen hinta 100€+ alv 24% Mainosmyynti; Kimmo Kauppinen puh. 040 534 4394 Vastaukset: 1b,2a,3b,4c,5a,6a,7a,8a,9a,10a Lisätietoja: Lehti luettavissa: Kimmo Peltonen sport.pieksamaki.fi 050 571 6837 Uimahalli pieksamaenurheilulehti@gmail.com Seutuopisto Pieksämäen uimahalli, Poleenin lukusali Opintie 3 Lehden toteutus: Taittaja: Wilmert OY Jenni Peltonen Y tunnus 2100426-2