Jätevesipostia kunnille Syyskuu 2010
Länsi-Turunmaa on paras hajajätevesikunta*. Suomen paras hajajätevesikunta löytyy Läntiseltä Turun maalta. Tuoreessa kaupungissa on vuosien mittaan opittu ratkaisemaan kaikkia hajajätevesien käsittelyn ongelmia ekologisuutta painottaen ja maalaisjärkeä käyttäen. Länsi-Turunmaan muodostaneet Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö ovat tuttuja paitsi veneilijöille, myös tuhansille lomailijoille. Kaupunkiin kuuluu tuhansia pikkusaaria ja luotoja. Sisäsaariston suurilla saarilla on niin perinteistä maaseutua kuin pikkukaupunkimiljöötäkin. Kuntatekniseltä kannalta LänsiTurunmaa on haasteellinen. Paraisten keskustan vesi- ja viemäriverkon piirissä on noin 9000 asukasta. Nauvossa kunnan verkko tavoittaa noin 650, Korppoossa 300 ja Houtskarissa noin 150 asukasta. Loput 5000 vakinaista asukasta ja kesäasukkaat ovat niitä haja-
jätevesien käsittelyn kannalta mielenkiintoisia tapauksia. Näin monimuotoisessa ja suuressa kunnassa hajajätevesien käsittelyyn on mahdotonta löytää yhtä toimivaa ratkaisua. Jokaiselle verkon ulkopuoliselle kiinteistölle on löydettävä yksilöllisesti toimivin puhdistusratkaisu. Se on pakottanut sekä viranomaiset että suunnittelijat luovaan ajatteluun ja estänyt lukittumisen yhteen menetelmään. Länsi-Turunmaan saama tunnustus, Paras Hajajätevesikunta 2010 osoittaa, että siinä on jo onnistuttu, vaikka työtä riittääkin vuosiksi eteenpäin.
Suom
en pa
ras ha
jajäte
vesik
unta
2010
-kilpa
ilun vo
ittaja
Läns
on jä rj asialli estänyt ha ja sesti, tehok -asutusalu kaast i, kust eiden jäte ve annu ksia sä den käsitt e ästäe n ja a lystä sääd ety sukka ille m n asetuk Helsin se yönte gissä isellä n toimee 4.6.2 npan tavalla Muov 010 on . Puhd iteollisu u istam otyöry s ry hmä
i-Tur
unma
Jaana SuurAsko Puhe la enjoh taja Aulis Nikko la Sihte eri
Jatkuu sivulla 3.
Kartta näyttää yhdellä silmäyksellä Länsi-Turunmaan kuntateknisten haasteiden laajuuden. – Kunnan viemäriverkko löytyy Paraisten keskustan lisäksi suurten saarten keskustaajamista, Petri Huovila näyttää. * Muoviteollisuus ry:n puhdistamotyöryhmän ”Paras Hajajätevesikunta 2010” -kilpailu.
Kuva: Muoviteollisuus ry
a
Pääkirjoitus
Parasta jäteveden käsittelyä suomalaisille haja-asutus alueille. Muoviteollisuus ry:n puhdistamoryhmä on tehnyt työtä jo usean vuoden ajan haja-asutuksen jätevesien puhdistamisen eteen. Linjamme on ollut jakaa mahdollisimman oikeaa tietoa jätevesiasetuksesta ja sen tulkinnoista esimerkiksi oppaan, esitteen ja tiedottamisen avulla. Olemme myös vaihtaneet ajatuksia niin asetuksen laatijoiden kuin viranomaistenkin kanssa. Puhdistamotyöryhmä on vastuullisten valmistajien yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuna Jita Oy, Oy KWH Pipe Ab, Pipelife Finland Oy sekä Uponor Suomi Oy. Se koostuu suomalaisista alan huipuista, joilla kaikilla on pitkä historia yhdyskuntateknisten ja kiinteistökohtaisten järjestelmien valmistajina. Jäsenet eivät ole etsimässä alalta pikavoittoja eivätkä tietenkään halua riskeerata muuta toimintaansa epäeettisellä toiminnalla tai harhaanjohtavalla markkinoinnilla. Me teemme pitkäjänteistä työtä ja aiomme olla vielä pitkään tuottamassa suomalaisille laadukkaita kiinteistökohtaisia ja yhdyskuntateknisiä vesihuollon ratkaisuja. Keväällä järjestimme Paras Hajajäte vesikunta 2010 -kilpailun, jonka voittajaksi valittiin Länsi-Turunmaan kaupunki. Tässä lehdessä on juttu tuosta monimuotoisesta ja kauniista saaristokunnasta ja siitä, miten siellä on ratkaistu hajajätevesiasetuksen toimeenpano kohdekohtaisesti ja maalaisjärkeä käyttäen. Jutun yhteydessä on myös kunnille vinkkilistaa hyviksi havaituista toimenpiteistä asetuksen toimeenpanon edistämiseksi. Joskus hyvän asian puolesta taisteleminen on tuntunut raskaalta. Kaikilla alalla toimijoilla on välillä meinannut loppua usko ja into haja-asutuksen jätevesiasiaan. Harva asia Suomessa on saanut näin paljon vastustusta ja 2
synnyttänyt ympärilleen lieveilmiöitä. Liikkeellä on puhtaasti virheellistä tietoa. Valitettavan usein kuulee sanottavan, että ei kannata tehdä vielä mitään, tai että asetus tullaan lopulta kuitenkin kumoamaan. Fakta kuitenkin on, että vanhat jätevesisäädökset ovat peräisin 1970-luvulta ja asiat ovat niistä ajoista muuttuneet paljon. Pitää muistaa, että haja-asutuksen jätevesihuollossa on kysymys asukkaiden oman lähiympäristön ja terveyden suojelusta. Toimiva jätevesijärjestelmä takaa hyvän veden laadun juuri omassa kaivossa ja suojelee myös omia lähivesistöjä. Valitun järjestelmän tulee soveltua kyseiselle kiinteistölle tai kyläkokonaisuudelle ylilyöntejä, ylimitoitettuja tai vääränlaisia järjestelmiä välttäen. Markkinoilta löytyy varmasti jokaiseen tapaukseen sopiva vastuullisen valmistajan ratkaisu. Oikeaa tietoa tarvitaan. Kunnilla on merkittävä asema asetuksen toimeenpanon edistäjänä, jotta ei synny negatiivista ilmapiiriä ja epäilyksiä koko asian suhteen. Uskomme vahvasti, että me suomalaiset haluamme käsitellä jätevetemme järkevästi ja näin osaltamme olemme puhdistamassa omaa elinympäristöämme ja herkkää Itämerta myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Puhtaiden vesien ja puhdistamo ryhmän puolesta,
Kuva: Muoviteollisuus ry
Julkaisija: Muoviteollisuus ry Puhdistamotyöryhmä Osoite: Muoviteollisuus ry Eteläranta 10 PL 400131 Helsinki Puhelin 09 172 841
www.jita.fi
www.kwhpipe.fi
www.puhdastulevaisuus.fi Jaana Suur-Askola Muoviteollisuus ry Putkijaoston Puhdistamoryhmän pj www.uponor.fi
Länsi-Turunmaa on paras hajajätevesikunta. jatkuu etusivulta Hyvällä tiellä. Paras Hajajätevesikunta on Muovi teollisuus ry:n Puhdistamotyöryhmän luoma tunnustus, jonka tavoitteena on paitsi edistää hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa myös löytää positiivisia toimintamalleja ja kannustaa kuntia aktivoimaan asukkaitaan hoitamaan jätevesiasiansa kuntoon. Länsi-Turunmaa palkittiin, sillä se hoitaa kilpailun tuomariston mukaan jätevesiasiansa monella tapaa esimerkillisesti, asiakkaansa monipuolisesti huomioon ottaen. Kilpailun tuomaristo toivookin Länsi-Turunmaalla jätevesiasetuksen eteen tehdyn työn osoittavan, että maalaisjärkeä käyttäen jätevesiasiat voidaan ratkaista ja löytää toimiva ratkaisu joka paikkaan. – Kunnan rooli asetuksen toimenpanossa on todella merkittävä; kunta on se paikka, josta tietoa ensimmäisenä haetaan. Se voikin toimia asiassa joko kannustavana tai rajoittavana, Muoviteollisuus ry:n asiamies Aulis Nikkola huomauttaa. Vuosikymmenien savotta. Länsi-Turunmaalla on panostettu hajajätevesiongelman ratkaisemiseen pitkäjänteisesti jo kolmatta vuosikymmentä. Vanhan Paraisen alueella ehkäpä vain noin 30 prosenttia haja-asutuksen talouksista on pelkkien saostussäiliöiden varassa. Kaikkiaan Länsi-Turunmaan hajajätevesikiinteistöistä 30-50 prosenttia on jo kunnostettu tai alunperinkin suunniteltu vaatimuksia vastaaviksi. – Ehkä noin 15 prosentissa lomaasunnoista jätevesien käsittelyä pitäisi lähivuosien aikana tehostaa. Kaikkiaan saneerauksen tarpeessa arvioidaan olevan noin 1500 loma-asuntoa ja saman verran vakituisesti asuttuja kiinteistöjä, Länsi-Turunmaan ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman kertoo. Länsi-Turunmaalla hajajätevesiasiat on pyritty ratkaisemaan mahdollisimman asukasystävällisellä tavalla. Ratkaisun tulee toimia myös käytössä.
– Pyrimme käyttämään talonpoikaisjärkeä ja ohjaamaan käsittelymenetelmien valinnoissa luonnon- ja ympäristönsuojelun kannalta parhaita puhdistusmenetelmiä. Yksi ratkaisu ei sovi kaikkiin tapauksiin, ympäristönsuojelutarkastaja Petri Huovila sanoo. Saaristossa ja rannikkoalueella toimivan ratkaisun löytäminen ei ole suinkaan helppo asia. Kallioisella rannalla imeytyskenttää ei aina luontevasti löydy. – Biologis-kemialliset pienpuhdistamot ovat yleistyneet täälläkin ja ne ovat hyviä ratkaisuja, jos niitä osataan käyttää ja huoltaa, Huovila sanoo. Sellaiseen on päädytty esimerkiksi hyvin alavilla tonteilla rannan lähellä. Tietoa monipuolisesti. Tiedon välittäminen on erittäin tärkeässä asemassa hajajätevesiongelman ratkaisussa. – Olemme pyrkineet osaltamme oikomaan epätietoisuutta ja vääriä käsityksiä, Huovila kertoo. Jo suunnitteluvaiheessa olisi käytävä huolellisesti läpi, mitä hoitoa ja huoltoa järjestelmä vaatii, onko asukas siihen valmis ja mitä se tulee maksamaan.
– Jätevesien käsittelyn ongelmien ratkaiseminen on jatkuva savotta. Tulevaisuudessa ravinteet on voitava hyödyntää syntypaikkansa lähiympä ristössä, Länsi-Turunmaan ympä ristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman sanoo.
Varsinkin sisämaassa Länsi-Turun maalla suositaan maasuodattamoja. Myös tilaa vievä maasuodattamo on mahdollista maisemoida niin, että se sopii ympäröivään luontoon.
Kuva: Jita Oy 3
Jätevesineuvonta ei tavoita kaikkia tietoa tarvitsevia samalla tavalla. Tiedonvälityk sessäkin tarvitaan monipuolista lähes tymistapaa. – Puhelinneuvonnalla, maastokäynnein, tuottamalla aiheeseen liittyvää materiaalia, selkein kotisivuin sekä yleisötilaisuuksin – kahdella kielellä, Österman luettelee. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntija- ja palveluverkoston Valonian kanssa. Kaupunki on myös mukana rahoittamassa ja tukemassa koko Turunmaan yhteistä Avlopp i kretslopp – jätevesihanketta. Tänä keväänä käynnistyi kunnostusrakentajille ja jätevesisuunnittelijoille tarkoitettu KIRSTU-kampanja, jonka kautta motivoidaan parempien suunnitelmien tekoon sponsoroimalla kiinteistönomistajia nimenomaan suunnitelmakustannuksissa.
Vinkkilista Kilpailuvastauksista poimittuja hyviksi todettuja käytäntöjä. Viestintä ja neuvonta
Tiedonkeruu
- Kunnan oma opaslehtinen asukkaille - Kirjoituksia paikallislehdissä - Infoa kunnan omilla www-sivuilla - Palkattu jätevesineuvoja
- Jätevesiselvitysten keräys - Haettujen rakennus- ja toimen pidelupien tiedon tallentaminen
Tapahtumat
- Jätevesi-illat - Neuvontapiste esim. kunnan kesätapahtumissa Viranomaisen ammattitaito ja jätevesiosaaminen
- Viranomaisten koulutus - Osallistuminen jätevesihankkeisiin - Kuntien välinen alueellinen yhteistyö - Kohteen erityispiirteiden huomioiminen
Aluesuunnittelu
- Määritellään lievennettyjen käsittelyvaatimusten alueet Tukimuodot
- Rahalliset avustukset suunnitteluun ja toteuttamiseen Asenne
- Asukkaiden kannustaminen jätevesiremonttiin - Maalaisjärjen käyttö asetuksen tulkinnassa
Kuva: Pipelife Finland Oy 4
Pienpuhdistamoiden CE-testaus luupin alla. Puolueettoman testauslaitoksen tekemä CE-testaus on varmin ja luotattavin keino pienpuhdistamon toimivuu den ja turvallisuuden takaamiseen. EY:n rakennustuotedirektiiviin perustuva pienpuhdistamoiden CE-merkintä osoittaa tuotteen täyttävän sille rakennustuotedirektiivin perusteella asetetut vaatimukset. Kaikkien standardin osaalueiden tulee täyttyä ja valmistajalla on myös oltava osoittaa vaatimustenmukaisuusvakuutus. Testauksessa ei tietenkään voida poiketa standardin mukaisista testausjaksoista ja näytteenottotiheydestä. Suomen Ympäristökeskus SYKE tekee pienpuhdistamoiden testausta eurooppalaisen tuotestandardin mukaisesti. Vastaavia ilmoitettuja laitoksia on Euroopassa yli kymmenen, ja valmistaja voi vapaasti valita missä testaukset teettää. Kotimaiset valmistajat ovat käyttäneet mielellään Suomessa toimivaa puolueetonta ja tuttua testauslaboratoriota. Valmistajat eivät voi manipuloida testiä mitenkään. Ainoa asia, jonka valmistaja määrittää CE-testauksessa on ns. normivirtaama, eli se virtaama, jolla laitetta testataan. Testattaviin laitteisiin johdettavan jäteveden laatu eli esim. BHK7:n tulee
olla kokonaisfosforin ja -typen osalta standardin määrittelemissä rajoissa. Testauksessa toteutuva kuormitus (g/vrk) määräytyy pienpuhdistamoon tulevan jäteveden pitoisuuksien ja mitoitusvirtaaman perusteella. Standardin mukaisen testauksen kuormituksella ei ole sinänsä yhteyttä kansallisiin vaatimuksiin kuten Suomen hajajätevesiasetuksessa määriteltyyn haja-asutuksen kuormitusluvun mukaiseen kuormitukseen. SYKE on kehittänyt testaukseen liittyvää raportointiaan siten, että EN-standardin mukaiseen testaukseen liittyvässä raportoinnissa ei enää viitata kansallisiin vaatimuksiin, kuten jätevesiasetukseen, ja on toimittanut jo ennen vuotta 2010 tekemistään testauksista uudet raportit valmistajille. Kuluneen vuoden aikana on useampaan otteeseen ollut värikästä ja kyseenalaistavaa keskustelua pienpuhdistamoiden CE-testauksesta, mikä on harmillista ja harhaanjohtavaa. Keskustelun on aloittanut alalle tullut uusi ja pieni toimija. Julkisuudessa olleiden väitteiden
Kuva: Oy KWH Pipe Ab
Kuva: Uponor Suomi Oy
perusteella on varmasti syntynyt hämmennystä CE-testauksen tasosta ja luotettavuudesta ylipäätään. Julkisuudessa esillä olleessa tapauksessa valmistaja on käyttänyt CE-testissä vuorokausikuormituksen virtaamana 1200 l/vrk, joka on kaksinkertainen normaalin viiden henkilön talouksien veden kulutukseen nähden ja saa siten kuormitusluvun näyttämään keinotekoisesti muita paremmilta. Suurin osa SYKE:n laboratoriossa testatuista puhdistamoista on testattu 600-750 litran vuorokausivirtaamilla. Alan edelleen kehittymisen ja tutkimuksen edistymisen kannalta on erittäin hienoa, että Suomessa on oma puolueeton ja korkeatasoinen testauslaboratorio SYKE:ssä. Eurooppalaisen tuotestandardin mukainen toiminnallisuustesti on osoittautunut parhaaksi tavaksi osoittaa, että puhdistamolla päästään käyttöohjeita noudattaen edellytettyihin – ja siten todistettuihin – puhdistustuloksiin. Harmi, että alan kova kilpailu ajaa toimijan käyttämään väärin testituloksia. 5
Oikea purkupaikka viimeistelee jätevesijärjestelmän. Puhdistettu jätevesi tarvitsee sopivan purkupaikan. Ratkaisu on tonttikohtainen.
Hyvän purkupaikan löytäminen puhdistetulle jätevedelle ei aina ole helppoa. Hyvä purkupaikka on kuitenkin koko järjestelmän toimivuuden kannalta erittäin tärkeä ja siihen on suunnittelussa paneuduttava huolella. Hyvän purkupaikan on toimittava kaikissa olosuhteissa. Sen järjestäminen tontille voi vaikuttaa jopa itse järjestelmän valintaan. Nyrkkisääntönä hyvälle purkupaikalle voidaan pitää, että veden täytyy poistua putken pään korkeudelta vaivattomasti. Käytännössä vaihtoehtoja on useita; purkuoja, imeytysputki- tai imeytyskaivo.
Varsinaista maapuhdistamokenttää ei purkua varten tarvitse rakentaa. Lisäksi purkupaikka tulisi olla eristetty kylmältä, suljettu putkeen mahdollisesti eksyviltä pieneläimiltä sekä korkeusasemaltaan sellainen, ettei veden takaisinvirtaus ole normaalioloissa mahdollista. Maahanimeyttämistä käytettäessä on varmistuttava maaperän riittävästä vedenläpäisykyvystä. Puhdistamon ja imeytyspaikan väliin on suositeltavaa asentaa näytteenottokaivo. Jos puhdistetut vedet lasketaan suoraan ojaan, tärkeintä on varmistaa, ettei veden
takaisinvirtauksille ole suurta vaaraa. Takaisinvirtaus on vaarana rankka sateiden tai tulvien aikaan. Purkuputken pään asentamista kivipesään on syytä välttää. Jos se on välttämätöntä, pitää varmistaa riittävä tilavuus ja purkupaikan vedenläpäisevyys. Purkuputken pää olisi hyvä eristää, jotta se varmasti toimisi myös talvikaudella. Erittäin haastavissa olosuhteissa jäätymisen estämiseksi voidaan käyttää saattolämmityskaapelia.
Purkujärjestelyssä on tärkeää, että: • Purkuputki ei pääse jäätymään • Purkupaikassa tulee olla tarpeeksi tilaa vastaanottaa jätevedet • Purkuputken pää ei saa olla tukittu ja päähän suositellaan pieneläinläppää • Purkupaikasta ei saa virrata vesiä takaisin jätevesijärjestelmään • Purkupaikan on oltava tarkas tettavissa
Lehtomäki: ”Jätevesi asetusta ei avata.” Maaseudun tulevaisuus 27.8.2010 Kuva: Muoviteollisuus ry
Kuva: Uponor Suomi Oy 6
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki sanoo, että jätevesi asetusta ei avata ja viedä uuteen valmisteluun. ”Päätös ei ole virheellinen.” ”Arviot ovat aina arvioita. Asetuksen ympäristönsuoje lulliset tavoitteet ovat edelleen oikeat ja perustellut.” Lehtomäki toteaa, että jätevesien käsittelyä pitää parantaa viemäriverkon ulkopuolellakin. ”Hyvin paljon on tehty, jotta toimeenpano ete nisi maalaisjärkeä käyttäen.” Hän huomauttaa, että pieni tuloiset saavat jätevesien puh distamiseen korjausavustusta, korjaustöistä saa kotitalousvä hennystä ja neuvontaa paranne taan koko ajan.
Maaperäkäsittely palaa. Asennukseltaan ja suunnittelultaan helpot pienpuhdis tamot veivät huomion pitkään maapuhdistamoilta, mutta nyt niin maahanimeyttämö kuin maasuodattamotkin tekevät uutta tuloaan. Maaperäkäsittely on ja pysyy edelleen varteenotettavana järjestelmänä. Maapuhdistamoiden erityisenä vahvuutena käyttäjän kannalta on helppohoitoisuus. Hoidossa tärkeintä on säännöllinen saostussäiliölietteen poistaminen. Suunnittelun ja asentamisen osalta maapuhdistamot ovat pienpuhdistamoja vaativampia ja tilantarpeeltaan suurempia. Ympäristöministeriön Hajajätevesi työryhmän loppuraporttiin on kirjattu selkeä kanta maaperäkäsittelystä yhtenä varteenotettavista käsittelymenetelmistä. Raportin teksti tukee myös asetuksen aiempaa tulkintaa, joka kuitenkin on jäänyt vähälle huomiolle markkinavoimien kohdistaessa voimansa panospuhdistamoiden myyntiin.
Tulkinta on, että lievennettyjen alueiden osalta maaperäkäsittely sellaisenaan riittää kaikille jätevesille ja peruskäsittelyn alueilla maaperäkäsittely riittää, kun fosforinpoistoa tarvittaessa tehostetaan. Siihen on markkinoilla tarjolla useampia vaihtoehtoja. Kiinteistön omistajan kustannusten alentamiseksi työryhmä kannustaakin kuntia määrittelemään alueet aina lievennetyn käsittelyn alueeksi, kun siihen on riittävät perusteet. Vastuullisen myyjän tuotevalikoimasta löytyy useampia kilpailukykyisiä käsittelyvaihtoehtoja. Se antaa mahdollisuuden tarjota asiakkaalle aina sopivinta vaihtoehtoa. Kuva: Pipelife Finland Oy
”Maaperäkäsittely on useisiin kohteisiin soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä.”
• Maaperäkäsittelyyn perustuva jätevesien käsittelyratkaisu oikein toteu tettuna on varmatoiminen, helppohoitoinen sekä usein edullisimmin toteutettava käsittelyjärjestelmä harvaan asutulla alueella. • Jätevesien maahanimeytys on harvaan asutuilla alueilla usein pintave sien suojelun kannalta paras ratkaisu. Näin on etenkin harmaille vesille ja vapaa-ajan asunnoille, joissa veden käyttö on osavuotista. • Maasuodattamoa ei tule hylätä ratkaisuna oletetun liian vähäisen fosforin poistotehon takia. Fosforin poiston tehostaminen tulisi suunni tella ja sen toteutuksen tarpeellisuus voidaan tarkistaa käytön aikana. Lievennetyn käsittelyn alueilla vaatimukset yleensä täyttyvät ja peruskä sittelyn alueilla tehostettu fosforin poisto voidaan toteuttaa rakentami sen yhteydessä tai jälkeenpäin kun puhdistusteho ei täytä vaatimuksia.
Kuva: Pipelife Finland Oy
”Suunnittelijoiden tulisi kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn yhte ydessä aina selvittää maaperäkäsittelyn soveltuvuus ja sen vaikutukset jätevesien käsittelyjärjestelmään.” (lähde: HAJAJÄTEVESITYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI s.26) Kuva: Jita Oy 7
Mainettaan parempi. Ikävästä julkisuudesta huolimatta pienpuhdistamo on toimiva laite. Tutkittu on. Biologis-kemiallinen pienpuhdistamo, ns. laitepuhdistamo, on viime aikoina ollut runsaasti julkisuudessa, lähinnä ikävällä tavalla. Onpa se jopa tuomittu laitteena täysin toimimattomaksi. Pienpuhdistamoiden puhdistustehosta ja toimivuudesta on kuitenkin saatu erinomaisia tuloksia monien eri jätevesihankkeiden yhteydessä vuosien mittaan. Myös CE-testaukseen voi luottaa, sillä testauksesta vastaa puolueeton testauslaitos. Aivan jokaiselle pienpuhdistamo ei ole toimiva ratkaisu, mutta toimii oikeassa käytössä ja hyvin hoidettuna erinomaisesti.
vain ajoittain, umpisäiliö on varmasti hyvä valinta. Perhekäytössä asuintalon umpisäiliö tyhjennyksineen voi osoittautua hankalaksi ja kalliiksi ratkaisuksi. Myös tontin maaperä asettaa omat vaatimuksensa jätevesien puhdistusjärjestelmän valinnalle. Pienpuhdistamon asentaminen onnistuu myös hankalaan maastoon, kun kallio on pinnassa tai maan alla on ainoastaan savea. Pienpuhdistamo on toimiva ratkaisu vanhaa järjestelmää uusittaessa. Se voidaan asentaa vanhojen saostuskaivojen tilalle hyödyntäen olemassa olevia purkujärjestelyitä. Koko tonttia ei silloin tarvitse myllätä kaivinkoneella auki.
Myös pienelle tontille.
Yhteiseen käyttöön.
Kunnallisen viemäriverkon ulkopuolella on usein kiinteistöjä, joiden tontin pinta-ala ei riitä maasuodattamon tai kaksiviemärijärjestelmän rakentamiseen. Tällöin ainoiksi vaihtoehdoiksi jäävät pienpuhdistamo tai umpisäiliö. Jos käyttäjiä on vähän tai talossa oleskellaan
Monissa kyläyhteisöissä kaavaillaan yhteisen puhdistamon hankkimista, jos viemäriverkoston rakentaminen omalle alueelle ei ole kunnan suunnitelmissa. Joillekin asuinalueille kunnallista viemäröintiä ei voi rakentaa esimerkiksi pitkien etäisyyksien takia. Yhteisellä puhdis-
Kuva: Uponor Suomi Oy 8
tamolla saavutetaan selkeitä säästöjä asennus-, käyttö- ja huoltokustannuksissa, kun kulut jakaantuvat usealle kiinteistölle. Yhteiselle puhdistamolle on myös kiinteistökohtaisia järjestelmiä paremmin saatavissa rahallisia avustuksia. Kylän yhteiselle puhdistamolle hankitaan usein ulkopuolinen huolto, joka takaa järjestelmän toimivuuden. Asukkaan kannalta tilanne on samanlainen ja yhtä vaivaton, kuin jos hänen kiinteistönsä kuuluisi kunnalliseen viemäriverkkoon. Hyvää hoitoa. Hyvin toimivaa pienpuhdistamoa on käytetty ja huollettu laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Huoltosopimus takaa, että puhdistamolle tehdään tarvittavat huoltotoimenpiteet säännöllisin väliajoin. Vastuullisilla laitevalmistajilla on toimiva huolto-organisaatio ja varaosien saatavuus taataan myös jätevesiasetuksen siirtymäajan jälkeen.
Kuva: Oy KWH Pipe Ab