Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2017

Pohjois-Karjalan

trendit Talouskatsaus 2/2017

Yhdessä kasvua RAKENTAMAAN Suomen talouden viime vuonna käynnistynyt elpyminen sai kuluvan vuoden alussa aivan uudenlaista vauhtia. Liikevaihdon kasvu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maan tasolla peräti 8,7 %. Vaikka tahti hieman hidastui toisella neljänneksellä, kasvuprosentti oli edelleen kohtuullisen kova, 5,1.

Pohjois-Karjalan talouskehitys on ollut suurimman osan kuluvaa vuosikymmentä vahvempaa kuin maassa keskimäärin. Viime vuonna liikevaihdon kehityksessä mentiin samaa tahtia koko maan kanssa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvuvauhti Pohjois-Karjalassa kiihtyi 6,7 %:iin, mutta toisella neljänneksellä luku oli selvästi vaatimattomampi (1,1 %).

Tunnelmat ovat tällä hetkellä kaksijakoiset. Vaikka kuluvan vuoden alkupuoliskon kasvuvauhdiksi summautunut 3,7 % oli Pohjois-Karjalassa kovin lukema sitten kevään 2011, koko maan luvuista jäätiin siis jälkeen. Samankaltaisesta asetelmasta kertoo se, että työttömien määrä maakunnassa vähenee, mutta tahti on selvästi hitaampi kuin koko maan tasolla.

Elokuun lopulla työttömien osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 15,4 %. Se on liian suuri ja selvästi korkeampi kuin valtakunnallisesti. Vaikka työttömyyskehityksessä on myönteisiä piirteitä – laskussa ovat sekä työttömien kokonaismäärä että nuorten, alle 25 -vuotiaiden työttömyys, ja myös yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on pysähtynyt – tilanne on haasteellinen. Myös maakunnan muuttoliikeluvut ovat tänä vuonna olleet heikompia kuin mihin viime vuosina on totuttu.

Olemmehan olleet lähes koko 2010-luvun muuttovoittomaakunta.

Syksyn Pk-yritysbarometri puolestaan kertoo, että yritysten tulevaisuuden näkymät ovat positiiviset, mutta eivät likikään niin positii-

pohjois-karjala.fi

facebook.com/pohjoiskarjala

@pkliitto

viset kuin valtakunnallisesti. Kehityksessä on siis tällä hetkellä paljon hyvää, mutta suhteellinen asemamme on muuttunut – puhuttiinpa sitten koko maan keskiarvoista tai kovimmassa vireessä olevista maakunnista.

Tilanteeseen on herätty. Kesän jälkeen käynnistetty Pohjois-Karjalan työllisyyden kasvuohjelma kokoaa maakunnan keskeiset toimijat yhteen pohtimaan keinoja, joilla tavoitellaan vahvempaa työllisyyskehitystä. Joensuun kaupungin toimiessa kokoon juoksijana niin maakuntaliitto, työvoimahallinto, koulutuksenjärjestäjät, kauppakamari ja yrittäjäjärjestö pyrkivät keksimään keinoja tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena on mm. selvittää yritysten kasvun ja työllistämisen esteet ja se, miten niihin voitaisiin vaikuttaa.

On selvää, että työllisyystilanteen parantaminen ei ole mikään helppo tehtävä, mutta kun asioihin tartutaan yhdessä, hyviä mahdollisuuksia varmasti löytyy. Talkoisiin tarvitaan myös valtiota. Joitakin tekemisen paikkoja on helppo nimetä jo suoralta kädeltä. Esimerkiksi Joensuun ratapihahankkeen käynnistäminen avaisi suuren mittakaavan mahdollisuuksia. Puuttuva valtionrahoitus on pullonkaulana huomattaville ja merkittävästi työllisyyttä parantaville investointihankkeille. Vuoteen 2030 mennessä suunnitelmissa ovat miljardin euron investoinnit, joista 80 % on yksityisen sektorin hankkeita.

RISTO POUTIAINEN maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

instagram.com/pkmaakuntaliitto

youtube.com/pkmaakuntaliitto

@Päätoimialat 140

130

Liikevaihdon kehitys seutukunnittain

Liikevaihdon kehitys päätoimialoilla 130

110 100 F Rakentaminen +4,5%

90 80

Koko maa +6,8%

90

Pohjois-Karjalan maakunta +3,7% Joensuun seutukunta +3,7% Pielisen-Karjalan seutukunta +5,3% Keski-Karjalan seutukunta +1,9%

70

150

115

Henkilöstön kehitys seutukunnittain

140

110

Teollisuuden viennin (tol C) kehitys seutukunnittain

100 Koko maa +2,5% Pohjois-Karjala +0,1 Joensuun seutukunta +0,5% Pielisen-Karjalan seutukunta -1,2% Keski-Karjalan seutukunta -1,6% 85

120

Indeksi (2010 = 100)

Indeksi (2010 = 100)

130

105

90

100

80

C Teollisuus +3,7%

70

95

110

A-X Kaikki toimialat +3,7% G Tukku- ja vähittäiskauppa +2,6%

Indeksi (2010 = 100)

120

indeksi (2010 = 100)

120

110 100 90 Koko maa +11,3%

80

Pohjois-Karjalan maakunta +4,7%

70

Joensuun seutukunta +5,2%

60

Keski-Karjalan seutukunta +3,6% Pielisen-Karjalan seutukunta -0,4%

50

Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2016 tiedot tarkentuvat vuoden 2017 loppuun asti.

Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät.

Ei sisällä julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.

Kuvaajien selitteiden prosenttiluku on viimeisimmän puolivuotisjakson muutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Jalostus (TOL BC+DF) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Rakentaminen (TOL F) Teollisuus (TOL C) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Palvelut (TOL G-U) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Tietojenkäsittelypalvelut (TOL 62-63) Luovien alojen yritysryhmä

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

1.-6.2017

1.-6.2016

1 000 €

%

31 577

27 541

4 036

14,7

55 328

50 904

4 424

8,7

170 415

159 358

11 058

6,9

146 348

138 526

7 822

5,6

1 320 911

1 258 635

62 276

4,9

65 882

62 803

3 078

4,9

1 634 513

1 558 673

75 840

4,9

442 805

423 648

19 157

4,5

331 208

316 907

14 301

4,5

1 185 353

1 140 325

45 029

3,9

3 185 079

3 070 793

114 286

3,7

130 242

125 803

4 439

3,5

205 857

199 854

6 002

3,0

87 505

85 083

2 422

2,8

881 912

859 771

22 140

2,6

1 397 886

1 364 258

33 627

2,5

44 223

43 389

835

1,9

11 213

11 015

198

1,8

78 437

77 403

1 034

1,3

115 070

113 556

1 514

1,3

20 482

20 295

187

0,9

56 502

56 043

459

0,8

100 461

101 618

-1 157

-1,1

26 458

27 976

-1 518

-5,4

23 984

26 638

-2 653

-10,0

Pohjois-Karjalan Trendit -lehden julkaisija on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Lehden tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2017 alkupuolikkaalla.

Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi keväänä.

Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti www.pohjois-karjala.fi/trendit.

Pielisen Karjala:

BOMBAN UUDISTUS

LISÄSI RAKENTAMISEN VOLYYMIÄ Alkuvuonna 2017 Pielisen Karjalan liikevaihto kehittyi lähes kaikilla toimialoilla myönteiseen suuntaan, liikevaihto kasvoi 17 miljoonaa euroa eli 5,3 % edellisen vuoden alkupuoliskoon nähden. Metsään ja puunjalostukseen liittyvillä toimialoilla alkuvuosi oli hyvä. Puun sahaus, höyläys ja kyllästys -toimialan liikevaihto kasvoi lähes 13 miljoonalla. Puutavaran valmistuksen ja metsätalouden ja puunkorjuun liikevaihto jatkoi myös myönteistä kehitystä.

Muista toimialoista esiin nousee rakentaminen, jossa saavutettiin yli 4 miljoonan euron liikevaihdon lisäys. Bomban alueen peruskorjaukset ja uudistustyöt lisäsivät alan volyymia, samoin julkiset rakennuskohteet kuten Välskärin palvelutalon remontti Valtimolla. Myös lähialueella käynnissä olevat rakennusprojektit tuovat leipää Pielisen Karjalan yrityksille. Sekä rakentamisen että metsäalan liikevaihto kehittynevät myönteisesti myös

loppuvuonna 2017.

Matkailu on ollut koko maan osalta vahvassa nousukiidossa. Pielisen Karjalan alueella majoitus- ja ravitsemisalalla jäätiin vielä alkuvuonna varsin vaatimattomaan 3 % kasvuun. Tosin sesonkiajan liikevaihdon kehitys ei vielä alkuvuoden luvuissa näy. Kolin alueella oli ennätysvilkas heinäkuu ja kävijämäärien ja kahvila-ja ravintolatoiminnan kasvun arvioitiin olevan jopa 15 % luokkaa. Myös Bomban kysyntä on virinnyt merkittävästi uudistusten jälkeen.

Keski-Eurooppaan tehdyt maakunnalliset markkinointiponnistelut Matkailun Kasvuohjelmassa näyttävät kantavan hedelmää, sillä keskieurooppalaisten turistien määrä on lisääntynyt alueella.

Toimialoista vain hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta ja metalliteollisuus kyntivät vielä alkuvuodes-

PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA Rakentaminen (TOL F) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Jalostus (TOL BC+DF) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Teollisuus (TOL C) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28)

4

Pohjois-Karjalan TRENDIT

ta miinuksella. Metallin osalta näkymät ovat kuitenkin kirkastuneet kesän ja syksyn aikana, tosin yrityskohtaisia eroja on edelleen.

Alihankintamessuilla Tampereella kävi ilmi, että monet päämiehet ja isommat toimijat kartoittavat nyt kuumeisesti pienempiä alihankkijoita, joilta löytyisi vielä vapaata tuotantokapasiteettia. Tässä on myös Pielisen Karjalan alueen yrityksillä mahdollisuus ottaa oma osuutensa markkinoilta.

Ylä-Karjalan uudessa elinkeino-ohjelmassa nojataan olemassa oleviin vahvuuksiin ja niiden vahvistamiseen: metsäbiotalouteen, elintarviketeollisuuteen, maatalouteen ja luontomatkailuun. Buustia haetaan erityisesti biotaloudesta.

+ 5,3

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

1.-6.2017

1.-6.2016

1 000 €

%

16 694

12 440

4 254

34,2

73 990

61 209

12 780

20,9

15 924

14 281

1 644

11,5

2 705

2 431

274

11,3

179 286

166 351

12 935

7,8

15 110

14 044

1 066

7,6

20 518

19 364

1 154

6,0

340 912

323 858

17 054

5,3

150 520

143 281

7 240

5,1

161 274

153 696

7 577

4,9

9 066

8 806

260

3,0

132 053

128 354

3 699

2,9

80 306

79 348

958

1,2

8 069

8 150

-80

-1,0

10 069

10 272

-203

-2,0

4 714

5 101

-387

-7,6

2 852

3 161

-308

-9,8

MINNA HEIKKINEN toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Joensuun seutu:

KOKONAISVALTAISTA KASVUA

JA PALJON POTENTIAALIA Vaikka alkuvuoden sää oli kylmä ja räntäsateinen, Joensuun seudun taloudessa paistoi aurinko. Vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon raportit näyttävät liikevaihdon kasvaneen 3,7 % viime vuoteen verrattuna!

Kasvu ei tullut yllätyksenä – jo viime vuoden lukujen perusteella oli selvää, että myötätuuli on tarttunut purjeisiimme. Teollisuuden kasvaneet tilausmäärät povasivat hyvää tälle vuodelle ja sama myönteinen virta jatkuu. Tyytyväinen voi olla erityisesti siitä, että kasvu seudullamme on kokonaisvaltaista: liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla yhtä lukuun ottamatta.

Prosentuaalisesti kasvun virran vaahtopäinä ovat alkuvuonna olleet mineraalituotteiden (10 %) sekä sähkölaitteiden valmistus (9,9 %).

Metallituotteiden valmistus osoitti jo viime vuoden lopulla maltillisia merkkejä käänteestä ja alkuvuoden luvut näyttävätkin 6,9 % kasvua liikevaihdossa. Alan vienti on kasvanut 12,3 % vuodentakaisesta.

Euromääräisesti liikevaihdon kasvu on ollut suurinta jalostuksessa, kaivostoiminnassa ja teollisuudessa. Kasvunäkymät esimerkiksi metalliteollisuudessa ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvät. Seutumme yrityksissä on meneillään paljon teknologiainvestointeja.

Kaivannaisteollisuuden liikevaihtoa on vauhdittanut raaka-aineiden hintakehitys, joka näyttää jatkuvan myönteisenä myös tulevaisuudessa. Koboltti – akkuteollisuudessa käytetty aine, joka saa sähköautot pörräämään – on hyvä esimerkki: sen hinta on viimeisen vuoden aikana kolminkertaistunut. Sähköautojen tuo-

+ 3,7

JOENSUUN SEUTUKUNTA Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Jalostus (TOL BC+DF) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Teollisuus (TOL C) Kaikki toimialat (TOL A-X) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Rakentaminen (TOL F) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Palvelut (tol G-U) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Metsätalous ja puun korjuu (TOL 02) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N)

Liikevaihto 1 000 €

Muutos

1.-6.2017

1.-6.2016

1 000 €

%

25 190

22 894

2 296

10,0

53 018

48 263

4 755

9,9

138 385

129 412

8 973

6,9

53 727

50 721

3 005

5,9

1 043 020

991 554

51 467

5,2

409 512

389 518

19 994

5,1

1 287 180

1 227 737

59 443

4,8

67 751

64 624

3 126

4,8

905 520

871 535

33 985

3,9

2 507 157

2 417 535

89 622

3,7

101 168

97 597

3 571

3,7

245 802

237 857

7 945

3,3

188 439

182 627

5 811

3,2

719 983

699 312

20 672

3,0

87 246

85 064

2 182

2,6

1 174 780

1 147 545

27 235

2,4

67 879

66 638

1 241

1,9

48 359

47 488

871

1,8

16 334

16 150

184

1,1

38 157

37 873

284

0,7

46 184

45 894

290

0,6

96 715

97 061

-346

-0,4

tannon lisääntyminen ennustaa koboltin kysynnälle ja hinnalle varsin nousujohteista tulevaisuutta.

Kun teollisuus pyörii ja vienti vetää, myös kuljetusalalla porskutetaan: siellä liikevaihto kasvoi 3,7 %. Kaupanalalla etenkin tukkukauppa käy vilkkaana.

Venäjän ja Saksan talouden positiivinen tilanne näkyy paitsi viennissä myös majoitus- ja ravitsemusalalla, joka otti pyrähdyksen eteenpäin. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihdon kasvu oli mukavat 5,9 %. Seudullamme on vielä paljon annettavaa sekä valtakunnallisesti että maailmanlaajuisesti kasvavalle alalle.

Elintarviketeollisuuden suhdanteet ovat kääntyneet ilahduttavasti positiiviseen suuntaan ja liikevaihto on seudullamme kasvanut hieman enemmän kuin valtakunnallisesti. Kasvupotentiaalia on esimerkiksi marjoissa.

Henkilöstömäärät ovat alkuvuonna kasvaneet 0,5 % vuodentakaisesta – etenkin teollisuudessa (3,2 %) ja rakentamisessa (1,5 %). ICT-alan kasvuodotukset tuovat seudun yrityshautomotoimintaan edelleen innovatiivista kuhinaa.

Kaiken kaikkiaan olemme onnistuneet tarttumaan kasvuun kiinni kokonaisvaltaisesti ja paukkuja riittää myös tulevaan. Otetaan seutumme potentiaalista kaikki hyöty irti!

PEKKA NUUTINEN toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Talouskatsaus 2/2017

5

Keski-Karjala:

HIENOINEN KASVU JATKUU Keski-Karjalassa kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi alkuvuonna yhteensä liki 5,5 miljoonaa euroa (1,9 %). Suhteellisesti eniten paransi toimiala ”hallinto- ja tukipalvelut, tieteellinen ja tekninen toiminta”, jonka liikevaihto kasvoi liki neljänneksen. Toimialan suurin toimija seudulla on Provetek Oy, joka on toiminut pääurakoitsijana EcoEnergy SF Oy:n Äänekosken biokaasulaitoksen rakennusurakassa.

Eniten liikevaihto putosi metallituotteiden (-24,1 %) ja puutavaran (-13,5 %) valmistuksessa. Majoitus- ja ravitsemusalan yritysten liikevaihto tipahti reilut 5 %, mikä osin selittyy asiakkaiden vähenemisellä seudun yöpymistilastoissa.

Tammi-heinäkuussa yöpymiset vähenivät viidenneksen edelliseen alkuvuoteen verrattuna. Kehno kesäkeli lienee yksi syy.

Muilla toimialoilla liikevaihtomuutokset jäävät alle 3,3 %. Palvelualan yritykset kasvattivat liikevaihtoaan lähes 3 %, myös tukku- ja vähittäiskauppa sinnitteli plussan puolelle (0,7 %).

Teollisuuden vienti on edelleen hieman lisääntynyt: kasvua oli alkuvuonna

3,6 %. Merkittäjin viejä seudulla on Stora Enson Kiteen saha.

Yritysten henkilöstön kehityksessä suhdanteet näkyvät. Seudulla ei ole ollut alkuvuonna isoja rakennuskohteita, joten rakentamisen henkilöstö on vähentynyt lähes kymmeneksen (-8,5 %). Teollisuudessa taas näkyy hieman nousua: henkilöstömäärä on kasvanut 1,2 %.

Saman verran ollaan miinuksella kaikkien toimialojen henkilöstömäärässä. Palkkasumma on pienentynyt 4,3 %.

Ilonaiheita tänä syksynä on mm. seudun ensimmäisen puhelinpalvelukeskus, kun joensuulainen Karjalan MediaCenter aloitti toimintansa Kiteellä. Myös Puhoksen teollisuusalueen tyhjät tilat ovat heräämässä eloon, kun yrityspuisto alkaa vähitellen toteutua. Muutama yritys on käynnistämässä toimintaansa Puhos-hallissa ja lisää toimijoita haetaan. Tuotantotiloja ja tekeillä olevaa toimistohotellia markkinoidaan synergiaetuja ja etätyötoimistoa kaipaaville yrityksille.

Myös Niiralaan etsitään toimijoita sekä tuotannon, varastoinnin että logistiikan yrityksistä. Kaupan ja palvelujen

+ 1,9

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Teollisuus (TOL C) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Jalostus (TOL BC+DF) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Rakentaminen (TOL F) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Metallituotteiden valmistus (TOL 25)

6

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Liikevaihto 1 000 €

osalta Niiralaan suunnitellaan Shopping Village -konseptilla toimivaa keskittymää.

Niiralaa ja Puhosta markkinoidaan yhdessä mm. erinomaisilla logistisilla yhteyksillä, sillä täältä pääsee sujuvasti maailmalle vettä, kiskoja ja teitä pitkin.

Kiteellä kotipaikkaansa pitävä, Nightwish-yhtyeen taustalla toimiva yritys Oily Empire Ltd Oy kasvaa vahvasti. Levy-yhtiö on tehnyt viime vuosina erinomaista tulosta. Kauppalehden (19.9.2017) maakuntien parhaat -listassa levy-yhtiö oli Pohjois-Karjalan ykkösenä 3,4 miljoonan liikevaihdollaan ja peräti 137,2 liikevaihdon kasvuprosentillaan.

RISTO HILTUNEN toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Muutos

1.-6.2017

1.-6.2016

1 000 €

%

10 168

8 251

1 917

23,2

35 930

34 783

1 147

3,3

94 175

91 547

2 627

2,9

100 531

98 078

2 453

2,5

109 474

107 193

2 281

2,1

287 829

282 392

5 437

1,9

157 311

154 587

2 724

1,8

56 710

56 291

419

0,7

16 766

16 648

118

0,7

52 044

51 735

309

0,6

14 367

14 424

-57

-0,4

11 554

11 704

-150

-1,3

22 569

23 305

-736

-3,2

3 252

3 441

-189

-5,5

4 790

5 536

-746

-13,5

2 813

3 708

-895

-24,1

Nolwenture Oy • • • •

Perustettu vuonna 2012 Liikeideana on luoda tuotteita, prosesseja ja ratkaisuja softakehitykseen ja helpottaa integraatioita asiakkaan liiketoimintaa aidosti ymmärtäen Palvelee useita toimialoja rahoituksesta markkinointiin, opetuksesta peliteollisuuteen ja perinteiseen teollisuuteen www.nolwenture.com

Joensuun Tiedepuiston kuukauden yritys elokuussa:

JATKUVAN KEHITTYMISEN HAASTE - It-alan työvoimapula on todellisuutta jokaisessa kaupungissa ja jokaisessa maassa. Mikään fasiliteetti, palkka tai bonus ei yksistään enää vedä osaajia puoleensa. Tilanne on haastava HR:lle; motivaatiotekijöitä on pohdittava yksilöllisesti, sanoo Nolwenture Oy:n perustaja Antti Vikman.

Juuri sitä Antti Vikmanin viisi vuotta sitten perustamassa Nolwenturessa aktiivisesti työstetään – yksilöllistä näkökulmaa, työmotivaation ja työn mielekkyyden yhtälöä. Nolwenturessa uskotaan, että työhyvinvointi ja tuottavuus korreloivat vahvasti keskenään.

- Yksi oikea tapa tehdä asioita ei ole enää tätä päivää. Jokin tietty yksittäinen teknologia ei ole enää tätä päivää. Me pystymme operoimaan uusimmilla teknologioilla ja tuorein ajatuksin. Haastamme työntekijöitä jatkuvasti kehittymään.

Tiimin osana Nolwenture on toiminut alihankintafirmana, jatkossa roolia lavennetaan. Koodarituntien lisäksi yhtiö tarjoaa asiakkailleen ohjelmistojen suunnittelua ja valmistusta ja mieluusti myös asiakkaan liiketoiminnan kokonaiskehittämistä.

Liiketoiminnan kehittäminen ei tarkoita raskai-

ta kuukausien määrittelyprojekteja. Ketterämpi tapa on solahtaa hetkeksi vaikkapa osaksi asiakkaan tiimiä ja tutkailla tilannetta sisäpiirissä.

- Ennen kuin riviäkään koodia on kirjoitettu, niin olemme pohtimassa perusasioita: mikä on asiakkaan tulevaisuuden kehitysnäkymä, kenelle tuotetta tai palvelua lähdetään markkinoimaan. Ei ole mitään ideaa tehdä yksittäistä softaa, jota ei koskaan oteta käyttöön, Vikman antaa esimerkin.

Niinpä – Vikmanin pohdinnoissa päädytään jälleen työn merkityksellisyyteen. Yksittäinen softa ei ole hyvää bisnestä kenellekään. Sen sijaan Vikman on nähnyt esimerkiksi sen, millaisen motivaation ja innostuksen vallassa ohjelmistoarkkitehti tekee työtään, kun hän tietää suunnittelevansa ratkaisua vaikkapa sairaalaympäristöön.

Leveämmät hartiat Nolwenture on nuori yritys, tiimin tekijät kokeneita. Antti Vikmanilla itsellään on monipuolinen kokemus it-alalta – palkkatöitä, konsultointia, alihankintapalvelujen tuottamista. Kuukausipalkkaa väkevämpi voima ja työn syvemmän merkityksellisyyden etsintä johdattivat it-yrittäjyyteen.

Vajaa vuosi sitten Nolwenturen toimitusjohtajak-

si nimitettiin britti Rob Connell.

- Rob toi yritykseen markkinoinnin lisävoimaa sekä osaamista bisneksen kehittämiseen ja jälkimarkkinan hallintaan. Asiakkaillemme osaaminen konkretisoituu entistä parempana palveluna, Vikman kiteyttää.

Connellin yksi tärkeimmistä vahvuuksista on kansainväliset verkostot.

- Vahvat verkostot ovat tärkeä väylä Joensuusta ja Länsikadulta maailmalle. Tiedepuiston yhteisö ja täällä olevat yritykset ovat edelleen meille tärkeitä, mutta kasvua ja kehitystä haetaan yhä aktiivisemmin maailmalta.

Nolwenture työllistää tällä hetkellä kaksitoista henkilöä. Viimeksi joukko täydentyi UX-designerilla.

- Haemme jatkossa kokeneita ohjelmisto-osaajia ja myös nuoria kykyjä osaksi kansainvälistä tiimia. Tiimin monipuolinen tausta, kokemus yhtä lailla vanhoista kuin moderneistakin teknologioista on tarpeen. Haluamme pysyä alan kehityksen kärjessä.

SIRKKA-LIISA AALTONEN Viestintä Ässä Oy

Talouskatsaus 2/2017

7

NIGHTWISH

YRITYSTEN LISTAYKKÖNEN

KAUPPALEHDESSÄ

Kauppalehti (19.9.) listasi pohjoiskarjalaisten yritysten menestyjät vuonna 2017. Kärkeen kiilasi Nightwishin jäsenten omistama Oily Empire Ltd Oy. Yritys sai Kauppalehdeltä huippupisteet, sillä liikevaihdon kasvu oli 137 %, sijoitetun pääoman tuotto 130 %, liikevaihto viime vuonna 3,4 miljoonaa euroa, nettotulos 2,2 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 88 %.

Haastattelimme yrityksestä Jukka Nevalaista, joka oli Nightwishin rumpalina vuoteen 2014 saakka.

Millainen syntyhistoria yrityksellä on ja ketkä ovat omistajana Oily Empire Ltd Oy perustettiin vuonna 2014, ennen uusimman Nightwish-albumin ”Endless Forms Most Beautiful” julkaisua. Yhtyeen jäsenistössä oli tapahtunut muutoksia, joten jouduimme miettimään, mikä olisi jatkossa paras tapa hoitaa julkaisut ja yhtyeen taloudelliset asiat. Päädyimme perustamaan tämän yrityksen, jonka omistajina ovat kaikki yhtyeen varsinaiset jäsenet sekä lisäksi minä hieman pienemmällä omistusosuudella. Oilyn kautta pyöritetään siis lähes kaikkea Nightwish-yhtyeeseen liittyvää toimintaa.

Mitkä ovat tärkeimmät vientimaat Tärkeimmät maat vaihtelevat aika suurestikin sen mukaan, minkä maiden kiertueita/keikkoja osuu millekin tilikaudelle, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tärkeimpinä yksittäisinä maina ovat varmaankin Suomi, Saksa, USA, Ranska, Sveitsi ja Ruotsi.

Näkyykö pohjoiskarjalaisuus brändissänne Pohjoiskarjalaisuudella on varmasti ollut vaikutusta Tuomaksen musiikkiin, ja tietysti pohjoiskarjalaisuus on vaikuttanut myös kaikkiin täällä asuviin/asuneisiin bändin

8

Pohjois-Karjalan TRENDIT

jäseniin. En osaa sanoa miten paljon se näkyy varsinaisesti brändissä, sillä emme ole koskaan tietoisesti miettineet tai suunnitelleet ”brändiä”, mutta se on tietenkin mukana osana kokonaisuutta.

Mitkä tuotteet myyvät eniten – top 3 On hieman hankala määritellä top 3 myyvimmät tuotteet, kun yrityksen tuotteena on musiikki ja kaikki siihen liittyvä toiminta. Uuden albumin julkaisun aikaan, myyvin tuote on tietenkin tuo uusi albumi, ja julkaisua seuraavan kiertueen aikana myyvin tuote ovat keikat. Myyvin tuote on siis Nightwishin musiikki ja kaikki siihen liittyvä oheistoiminta keikoista fanituotteiden myyntiin.

Mikä on menestyksenne salaisuus – toimitteko eri tavalla kuin kilpailijat Se ei lienee varsinaisesti ole mikään salaisuus, että yrityksen menestys perustuu yhtyeen musiikkiin. Totta kai asiat musiikin ympärillä voi tehdä aina monella eri tavalla, joten kenties olemme myös siltä osin onnistuneet tekemään jotain oikein. Mutta mikäli musiikki ei koskettaisi ja kiinnostaisi ihmisiä, ei myöskään yrityksellä olisi menestystä, joten kaikki perustuu pohjimmiltaan musiikkiin.

Jos kaikki menee putkeen, niin miltä yritys näyttää 10 vuoden kuluttua Emme koskaan suunnittele asioita pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelmia tehdään yleensä korkeintaan seuraavaan kiertueeseen tai seuraavaan julkaisuun asti, joten 10 vuoden kuluttua tilanne voi olla mikä vain. Mutta mitä ikinä se onkaan, toivottavasti voimme edelleen tehdä asioita, joista pidämme ja tehdä niitä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa jaamme pääpiirteittäin samanlaisen maailmankatsomuksen.

Talouskatsaus 2/2017

9

POHJOIS-KARJALAN PROFIIL

%-osuus koko maas

Sisävedet 2017

11,1

Puuston vuotuinen kasvu 2009-2013

8,7

Metsämaan pinta-ala 2009-2013

7,2

Maanteiden pituus 2016

6,6

Haja-asutusalueväestö 2016

5,8

Pinta-ala 2017

5,5

Alkutuotanto, työlliset 2015 Kesämökit 2016 Maatilat 2015

5,1 4,8 4,1

Työttömät työnhakijat heinäkuu 2017

4,0

Kuolleet 2016

3,8

Keskiasteen suorittaneet 2015

3,5

Kirjastojen lainaukset 2016

3,4

Yli 64-vuotiaat 2016

3,4

Väkiluku2016 2016 Väkiluku

3,0

Valtiosektorin työpaikat 2015

2,9

Työikäiset (15-64-vuotiaat) 2016

2,9

Jalostus, työlliset 2015

2,8

Syntyneet 2016

2,7

Alle 15-vuotiaat 2016

2,7

Työpaikat 2015

2,6

Investoinnit 2014*

2,6

Valtionveronalaiset tulot 2015

2,5

Korkea-asteen suorittaneet 2015

2,5

Palvelut, työlliset 2015

2,5

Yritykset 2016

2,4

Aluetalouden arvonlisäys 2015*

2,3

Yöpymiset majoitusliikkeissä 2016

2,2

Lopettaneet yritykset 2016

2,2

Kasvihuonekaasupäästöt 2015

2,2

Maahanmuutto 2016

2,1

Aloittaneet yritykset 2016

2,0

Liikevaihto 2016

1,6

Ulkomaan kansalaiset 2016

1,6

Maastamuutto 2016

1,4

T&K -toiminnan menot 2015

1,3

(Lähteet: Tilastokeskus, Liikennevirasto, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö)

10

Pohjois-Karjalan TRENDIT

Ari Lehikoinen ja Mika Hirvonen kokkaavat positiivisella otteella. Kaksikko on yrittäjänä Sulo-ravintoloissa Isossa Myyssä ja Telitiellä. Viime vuonna Joensuun Nuorkauppakamari valitsi kaksikon Vuoden positiivisimmaksi pohjoiskarjalaiseksi – ja sama linja tuntuu tekemisessä jatkuvan.

sta

KAUPAN KEVÄÄN KASVU

SYKSYN TAHDISSA

Vaikka talouskehityksen piristyminen ei kaupan liikevaihdon kasvuvauhtia Pohjois-Karjalassa juuri lisännytkään, kauppa kävi tammi-kesäkuussa varsin hyvin – kasvu jatkui alkuvuonna viimesyksyistä tahtia. Liikevaihtoa kertyi tammi-kesäkuussa kaikkiaan 22,1 milj. euroa enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Suhteellinen kasvuprosentti oli +2,6 eli prosentin kymmenyksen verran suurempi kuin edellisellä puolivuotisjaksolla.

Vaikka kehitys jäi tällä kertaa jälkeen koko maan kasvuvauhdista (+4,4 %), kulunutta vuosikymmentä kokonaisuutena tarkastellen kaupan kehitys on ollut Pohjois-Karjalassa vahvempaa kuin valtakunnallisesti. Yksi tekijä myönteisen kehityksen taustalla on ollut tax free -kauppa.

Ruplan kurssikehityksen myötä välillä notkahtanut venäläisten turistien ostosmatkailu kääntyi jälleen kasvuun vuoden 2016 lopulla ja kasvoi vahvasti myös kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Joensuussa tax free -kauppa lisääntyi tammi-kesäkuussa peräti 69 %. Koko maan tasolla kasvu oli vain noin puolet tuosta, 39 %.

+ 2,6

Liike-elämän palvelujen kasvu hidastui Liike-elämän palvelujen laajassa ryhmässä on useita toimialoja, joiden kehitys heijastelee yleistä talouskehitystä. Tällä kertaa hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä tieteellisen ja teknisen toiminnan käsittävässä toimialaryhmässä kasvu jäi kuitenkin talouden yleisestä elpymisestä huolimatta kauas huippulukemista. Eteenpäin kuitenkin mentiin, liikevaihtoa kertyi 1,3 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2017 julkaiseman liike-elämän palvelujen näkymiä kartoittavan katsauksen mukaan lähiajan suunnat ovat positiiviset sekä perinteisillä aloilla (mm. taloushallinto) että erityisesti ohjelmistoalalla ja teknisessä konsultoinnissa. Hieman kärjistäen kehitysnäkymistä mm. todetaan, että kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan.

+ 1,3

140

130

indeksi 2010 = 100

LI

F Rakentaminen +4,5%

M+N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta jne. +1,3% G Tukku- ja vähittäiskauppa +2,6%

120

110

68 Kiinteistöalan toiminta +1,9% 100 10-11 Elintarviketeollisuus +2,8% 90

80 2009

2010

2011

2012

2013

2014

Kiinteistöalan kehitys tasaantui Myös kiinteistöala lukeutui toimialoihin, joilla liikevaihdon kasvuprosentti pieneni edelliskerrasta – kasvua kertyi nyt 1,9 %. Myös suhteessa koko maan tasolla tapahtuneeseen kehitykseen kiinteistöala lukeutui aloihin, joilla ero oli nyt väärinpäin, valtakunnallisesti alan liikevaihto kasvoi 4,6 %.

+ 1,9

Elintarvikeala piristyi Elintarvikealan liikevaihto kääntyi kasvuun 2,5 vuoden alamäen jälkeen. Kasvu-uralle paluuta enteili jo alan työpaikkakehitys – vaikka elintarviketeollisuuden liikevaihto on laskenut, alan työllisyys on ollut viime vuosina kasvussa.

Yhtäältä tämä kertoo toimialan sisäisistä rakenteellisista muutoksista, toisaalta myös alan yksittäisten suurten toimijoiden kehitys heijastuu koko toimialan lukuihin. Elintarvikealan liikevaihdon kehitys oli erityisen myönteistä Pielisen Karjalassa, jossa ala on mm. leipomoteollisuuden ansiosta muutenkin vahva.

+ 2,8

2015

2016

2017

mialoista rakentaminen on ollut se ala, joka on tällä vuosikymmenellä ollut maakunnassa vahvimmassa iskussa. Rakentamisen vahva vire näkyy mm. kasvuyritystilastoissa, joissa rakennusliikkeet ja monet rakentamiseen liittyvät toimialat ovat hyvin edustettuina.

Rakentamisen liikevaihdon kehitystä ja tasoa kuvaava indeksi sai tarkastelujakson lopulla arvon 133 eli toimialan liikevaihto oli yli 30 % korkeammalla tasolla kuin vuosikymmenen alussa. Kasvu on myös ollut tasavahvaa, notkahduksia ei ole ollut. Toisaalta rakentaminen on ollut ala, jolla edes vahva kasvu ei ole yltänyt koko maan tasolla tapahtuneeseen kehitykseen. Ala on valtakunnallisesti ollut yksi merkittävimpiä kasvun vetureita – liikevaihtoindeksin arvo jakson lopussa oli 144.

Rakentaminen tulee olemaan Pohjois-Karjalassa vilkasta myös lähitulevaisuudessa. Luvanvaraisen rakennus- ja asuntotuotannon osalta aloitettu rakennustuotanto on tänä vuonna ollut kuutiotilavuudella mitattuna suurempi kuin vuosiin. Toisaalta myönnettyjen rakennuslupien määrä on ollut jonkin verran pienempi kuin mihin viime vuosina on totuttu.

+ 4,5

Rakentaminen vilkasta Rakentaminen jatkui Pohjois-Karjalassa alkuvuonna edelleen varsin vilkkaana, liikevaihto kasvoi 4,5 %. Päätoi-

KIMMO NIIRANEN maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 2/2017

11

FOTONIIKKA KORVAA ELEKTRONIIKKAA - "VAIKEA NÄHDÄ TYÖTEHTÄVIÄ, MISSÄ SITÄ EI VOISI KÄYTTÄÄ..."

Euroopan unionissa jopa yksi kymmenestä työntekijästä saa välittömästi tai välillisesti leipänsä fotoniikasta vuoteen 2020 mennessä, kertoo Euroopan tiekartta.

Fotoniikka on valon tuottamiseen, käsittelyyn ja tarkkailuun perustuva optiikan alue, jonka odotetaan korvaavan asteittain elektroniikkaa.

Suomessa fotoniikkaa ja lisättyä todellisuutta käytetään jo metsätaloudessa investointien ja hakkuiden suunnitteluun, puiden mittaukseen ja vaikkapa vanerin laadun automaattiseen seulontaan.

Virtuaalimetsä tuo etäläsnäolon, ja lentävät kamerat eli droonit valjastetaan tuholaisten torjuntaan.

Teknologiaa on käytössä laajasti hyperspektrikameroista laserkeilaukseen ja ledeihin.

12

Pohjois-Karjalan TRENDIT

”Fotoniikka on merkittävä apuväline, ja on hyvin vaikea nähdä työtehtäviä, missä sitä ei voisi käyttää.

Jo nyt Applella on puhelimessa kasvontunnistus, joka perustuu fotoniikkaan”, sanoo toimitusjohtaja Antti Sunnari Dispelixistä. Hän puhui Kolilla järjestetyssä kansainvälisessä Fotoniikka ja Biotalous -konferenssissa syyskuussa.

Dispelix tekee korkean suorituskyvyn lisätyn todellisuuden eli ar:n optiikkaa ja on Suomen merkittävimpiä fotoniikkayhtiöitä.

Sen kehittämät virtuaalinäytöt tuovat visuaalisen informaation suoraan teräväpiirtokuvana käyttäjän näkökenttään osaksi jopa tavallisten silmälasien linssiä.

Lisätyn todellisuuden teknologia on maailmalla

voimakkaassa kasvussa. Teknisesti sitä edesauttaa nimenomaan fotoniikan kehittyminen.

Esimerkiksi Gartner on ennustanut, että vuonna 2025 lisätyn todellisuuden markkinat ovat 45 miljardia dollaria, ja sen erilaisia yksiköitä myydään 75 miljoonaa kappaletta. Varsinaisen optiikan markkinat ovat seitsemän miljardia dollaria.

Suuret kansainväliset yhtiöt, kuten IBM, rakentavat ekosysteemejä ja kumppanuuksia toisten yritysten kanssa, jotta markkinat pääsisivät toden teolla kehittymään.

IBM:n pohjoismaisista robotiikan, droonien sekä ar ja vr-ekoysteemeistä vastaava johtaja Patrick Halford kertoi yhtiön haluavan kasvattaa fotoniikan ja metsän yhteyttä Pohjoismaissa.

Tanskassa Odensessa toimii jo yhtiön lennokkien kehityskeskus.

Iot ja fotoniikka tulevat voimalla myös teollisuuteen ja koneisiin. Käyttöliittymiin saadaan älyä lisätyn todellisuuden avulla. ”Isot kansainväliset yhtiöt soveltavat jo esineiden internetiä. Esimerkiksi DHL ja Boeing laskevat, että lisätyn todellisuuden avulla ne tehostavat 25 prosenttia työntekijöiden tuottavuutta”, Sunnari sanoo.

Lisätyssä todellisuudessa on useita eri kategorioita, joissa teknologiaa kehitetään, esimerkiksi turvallisuus, navigointi ja erilaiset viihdepalvelut.

Suomessa esimerkiksi Senop on kehittänyt tarkkuusoptiikkaa ja pimeännäkölaitteita. Sen hyper- spektrikamera perustuu eri kohteiden erotteluun ja tunnistukseen sen perusteella, miten ne heijastavat valon eri aallonpituuksia.

Tavallisen digikameran tallentama kuva koostuu kolmen leveän aallonpituuden informaatiosta.

Hyperspektrikamera ottaa sen sijaan kuvia kym-

menillä tai jopa sadoilla kapeilla aallonpituuksilla.

Muodostuva spektrikuva on kolmiulotteinen datakuutio, joka koostuu lukuisista päällekkäisistä harmaasävy- tai värikuvista.

Myös näytöt saadaan valojohde- optiikan ansiosta ohuiksi, vain yhden millimetrin paksuisiksi elementeiksi joko lasille tai muoville. Tuloksena on korkealaatuinen virtuaalinen 3d-kuva ja erinomainen läpinäkyvyys.

Professori Markku Keinänen Itä-Suomen yliopistosta käyttää hyperspektrikameraa omassa työssään. Hän tutkii Joensuussa muun muassa kasvien kuvantamista ja metabolomiikkaa. ”Fotoniikka tuo mukanaan valtavan määrän dataa, jota pitää prosessoida ja tuottaa asiakkaille”, Keinänen sanoo.

Yritykset ovat heränneet siihen, että nyt on mahdollista hyödyntää sellaisia mittausteknologioita, jotka aikaisemmin olivat vain yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.

Keinänen korostaa, että fotoniikka sekä kuvan-

tamis- ja sensoriteknologiat tulevat mahdollistamaan myös kiertotalouden. ”Meidän täytyy tietää raaka-aineen ominaisuudet, kun ne laitetaan uuteen käyttöön.”

Tulevaisuudessa harvesteri tunnistaa jo korjuuvaiheessa eri raaka-aineet niin, että ne voidaan erotella siihen jalostusketjuun, mistä saa parhaimman tuoton. Metsänomistaja voi päättää olevansa vaikka ligniinin tuottaja.

Myös VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin uskoo, että perinteisestä suuruuden ekonomiasta sellu- ja paperi-integraatteineen ollaan tultu biojalostamoihin, joiden ympärille luodaan korkean jalostusarvon ekosysteemiä. ”Digitalisaatio yhdistyy biotalouteen”, sanoo myös Tiedolla metsä- ja kuitupuolen ratkaisuja johtava Jaakko Kuusisaari.

HELENA RAUNIO Artikkeli on saatu Tekniikka & Talous -lehdeltä

Forest&Photonics teema on luotu Vihreän Kasvun Avainteknologiat -hankkeen aikana.

Forest&Photonics -tapahtumaa toteuttavat Joensuun Tiedepuisto ja Photonics Finland.

Talouskatsaus 2/2017

13

JOENSUULAISTA OPETTAJANKOULUTUSTA

NAMIBIAAN

Suomalaisen koulutusosaamisen vienti maailmalle on vilkastunut viime vuosina. Koulutuksesta on tullut vientituote ja sen kysyntä kasvaa koko ajan. Suomalainen koulutusjärjestelmä kiinnostaa maailmalla ja eri maiden päättäjät sekä koulutusorganisaatioiden edustajat haluavat yksi toisensa jälkeen vierailla suomalaisissa kouluissa sekä opettajia kouluttavissa yliopistoissa.

Finland University on Itä-Suomen, Tampereen, Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteinen vientiyhtiö, joka tarjoaa yliopisto-osaamiseen perustuvia koulutustuotteita ja -palveluita.

Yksi tärkeimmistä yhtiön vientituotteista on ollut opettajankoulutus sekä muut pedagogista asiantuntijuutta vahvistavat hankkeet.

Merkittävimpiä hankkeita on käynnissä Indonesiassa, Thaimaassa, Namibiassa, Vietnamissa, Brasiliassa, Chilessä, Kiinassa, Omanissa ja Saudi-Arabiassa. FinUni vastaa lisäksi osakasyliopistojen kansainvälisten maisteriohjelmien markkinoinnista EU/ETA-alueen ulkopuolella ja edistää KiVa-koulun menestystä maailmalla.

Itä-Suomen yliopistossa aloitettiin tammikuussa 2017 Namibian valtion tilaama ja maksama maisterikoulutus. Koulutukseen valittiin 25 kandidaatin tutkinnon suorittanutta opettajaa eri puolilta Namibiaa. Osa valituista on nuoria juuri valmistuneita opettajia, mutta muutamille on kertynyt työkokemusta jo runsaasti. Kaikilla oli halu päästä työuralla eteenpäin, mikä innosti heitä hakemaan ohjelmaan. Vain muutama ohjelmaan valituista opettajista oli aikai-

14

Pohjois-Karjalan TRENDIT

semmin opiskellut ulkomailla.

Namibialaiset opettajat opiskelevat Joensuussa kaksi vuotta tavoitteena kasvatustieteen maisterin tutkinto. Opinnoissaan he tutustuvat suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja opettajan ammattiin. Lisäksi he syventävät osaamistaan kasvatustieteissä ja suorittavat kiinnostuksensa mukaan opintoja eri oppiaineisiin liittyen.

Painotusalueina ovat esimerkiksi luonnontieteiden ja matematiikan pedagogiikka. Monet opettajista opiskelevat myös suomen kieltä.

Opiskelijoiden odotukset opiskeluajalle ovat korkeat. He haluavat opiskella paljon ja viedä mukanaan oppia ja kokemuksiaan Namibiaan. Jo ensimmäisen lukukauden aikana he ovat saaneet uusia kokemuksia muun muassa tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytöstä sekä siitä, miten opettajat ja oppilaat toimivat koulussa ja yliopistossa yhdessä. Nämä nuoret opettajat haluavat Joensuussa saamillaan kokemuksilla edistää maansa koulutusta ja opettajan työtä. Namibiassa heitä odottaa mentori-opettajan rooli, jossa he jakavat osaamistaan alueensa muille opettajille.

Havainnointia aidossa opetustilanteessa Tärkeänä osana kaksivuotista koulutusta on yhteistyö maakunnan koulujen kanssa.

Opiskelijat vierailevat osana opintojaan peruskoulun luokissa ja tekevät opintoihinsa liittyviä

havainnointeja aidoissa luokkahuonetilanteissa. Myös namibialaisen kulttuurista kertominen ja esittäminen itäsuomalaisille koululaisille on innostavaa kotikansainvälistymistä. Yhteistyötä tehdään myös kuopiolaisen Martti Ahtisaaren koulun kanssa.

Namibian Suomen suurlähetystö ja suurlähettiläs Bonnie Haufiku on osallistunut aktiivisesti opiskelijoiden tukemiseen ja vieraillut Joensuussa jo kaksi kertaa. Kesällä myös viisi kansaedustajaa tapasi opiskelijoita kesäkoulussa Eurajoella. Tämä opettajankoulutus on ensimmäinen Namibian valtion maksama ohjelma, joka toteutetaan kokonaan Suomessa ja yhteistyön Itä-Suomen yliopiston kanssa toivotaan jatkuvan edelleen. Suurlähettiläs Haufikun tavoitteena on, että muutamia opettajia voisi vuosittain tulla jatkossakin lisäkoulutukseen Suomeen.

Pohjoiskarjalainen elämäntapa on tullut jo tutuksi puolen vuoden ajan. Ensimmäinen talvi tuntui opiskelijoista kovalta, mutta luminen luonto koettiin ainutkertaisena. Suomalaisten hiljaisuus on lisännyt joidenkin koti-ikävää, mutta samanaikaisesti itäsuomalaisten ystävällisyys on auttanut asettumisessa Joensuuhun.

SARI HAVU-NUUTINEN professori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Itä-Suomen yliopisto

HALUAN OPPIA

PARHAILTA

Ulkomailla opiskelu oli ollut Malakia Jatillenille pitkäaikainen toive. Hän on opiskellut matematiikan opettajaksi kotimaassaan ja tehnyt etäopintoina töiden ohessa lisäopintoja Etelä-Afrikkaan. Nähtyään ilmoituksen mahdollisuudesta hakea Joensuussa toteutettavaan maisteriohjelmaan hän ei miettinyt asiaa pitkään.

- Etsin heti tietoa Suomesta ja huomasin kuinka Suomi Skandinavian maana edustaa korkeaa osaamista koulutuksessa. Tullakseni parhaaksi haluan oppia parhailta parasta.

Myös Malakian vaimo Cloneria on opettaja ja myös hän innostui opiskelusta ulkomailla. He uskovat, että ulkomailla opiskelu on myös yhteistä elämää rikastuttava kokemus, kasvamista yhdessä samaan suuntaan.

- Suomessa opiskelu on aito yhteinen kokemus, jonka antia voimme yhdessä myöhemmin jakaa kotimaassamme. Toista ei voi jättää tällaisen kokemuksen ulkopuolelle, Malakia pohtii.

Jatillenit ovat olleet tyytyväisiä, että pääsivät opiskelemaan Joensuuhun. Tähänastinen kokemus on ollut hieno ja molemmat ovat ihastuneita suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja laajasta mahdollisuudesta opiskella vapaasti oman kiinnostuksen mukaan. Myös suomalaisten osoittama luottamus ja Joensuu turvallisena kaupunkina saavat kiitosta pariskunnalta.

- Haluaisimme vielä suomalaisia ystäviä. Olisi kiva tutustua opettajiin, joiden kanssa voisimme jatkaa yhteistyötä, kun palaamme takaisin Namibiaan.

Talouskatsaus 2/2017

15

LUOVIEN ALOJEN

KASVU TAITTUI Vuoden 2017 alkupuolella Pohjois-Karjalan luovien alojen yritysryhmän liikevaihto kääntyi 10 % laskuun edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Yritysten liikevaihto on kasvanut voimakkaasti usean vuoden ajan muihin aloihin verrattuna. Koko maan tasolla kasvu jatkui 8,5 % vauhdilla.

Luovien alojen liikevaihdon vertailtavuutta muihin tuotannollisiin aloihin vaikeuttaa, että ne eivät muodosta vakiintunutta yksiselitteistä toimialaa. Luovien alojen monialaisuus ja omaehtoinen toiminnallisuus johtavat niin vaikeaan yhtälöön, että sitä on toimiala/tilastokontekstissa vaikea tulkita.

Luoviin aloihin kuuluu yrityksiä erityisesti tietojenkäsittelypalveluista, joiden kanssa kehitys näyttää käyvän yhtä jalkaa. Myös graafisten muotoilun, mainonnan, kirjojen kustantamisen jne. yrityksiä on mukana. Näiden liikevaihdot on huomioitu myös muissa toimialoissa.

Pohjois-Karjalan luovat alat on volyymiltaan suhteellisen pieni. Maakunnassa järjestetyt kertaluonteiset tai periodiset tapahtumat heilauttelevat tuntuvasti yritysten tilauskantoja, samoin esimerkiksi julkisen hallinnon tieto- ja palvelujärjestelmissä tapahtuvat muutokset.

- 10,0

RAIMO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

180

Liikevaihdon kehitys luovilla aloilla 170

150

indeksi (2010 = 100)

160 Pohjois-Karjala ml. Ohjelmistoala -10% Pohjois-Karjala +3% 140

Koko maa +8,5%

130 120 110 100 90 80 2009

16

2010

2011

2012

2013

Pohjois-Karjalan TRENDIT

2014

2015

2016

2017

MITÄ LUOVIEN ALOJEN

YRITYSKENTÄLLÄ

TAPAHTUU?

Luovien alojen yrityksissä panostetaan tällä hetkellä toiminnan kehittämiseen erilaisilla investoinneilla ja uuteen työvoimaan satsaamalla. Myös uusia tuotteita ja palveluita kehitetään aktiivisesti. Uudenlainen työn tekeminen on selvä trendi.

Yhteiset työtilat ja eri alojen yhdistäminen myös liiketoiminnan näkökulmasta ohjaa tämän hetken luovien alojen yrityksiä Pohjois-Karjalassa.

Pohjois-Karjala kysyntä elokuvien ja televisio-ohjelmien kuvauspaikkana on selvästi kasvussa. Lähiaikana alueella on kuvattu useita tuotantoja niin pitkästä elokuvasta kansainväliseen mainostuotantoon.

Luovien alojen yrityksille on tärkeää itsensä tunnetuksi tekeminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Lähtökohtaisesti luovien alojen yritysten liiketoiminta on aina kansainvälisille markkinoille sopiva.

Pohjois-Karjalan alueella puhutaan yhä enemmän jakamistaloudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa meidän alueella esimerkiksi kasvavaa airbnb.fi-sivuston käyttöönottoa. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan alueella on yli 300 kotitaloutta, jotka vuokraavat asuntoaan ulkopuolisten käyttöön airbnb.fi-sivuston kautta. Pelkästään Joensuun alueella on airbnb.fi-sivustolla 132 yksityistä vuokrakohdetta. Jakamistalouteen liittyy myös muita asioita, kuten kimppakyytien järjestämiset harvaanasutuilla alueilla ja kirjastot, joista voi lainata esimerkiksi porakonetta.

Jakamistalouden lisäksi yrittäjät nostavat alueelta edelleen esille uudentyyppiset yhdessä tekemisen muodot kuten osuuskunnat ja yleensäkin erilaisten yritysten samoissa toimitiloissa toimimisen. Näitä esimerkkejä löytyy Pohjois-Karjalasta useita ja kysyntä on kasvussa. Yhdessä töiden tekemisen kautta haetaan vahvuutta oman liiketoiminnan kehittämiseen monialaisesti. Etätyötilakokeilut, franchise-yrittäjyys ja coworking-työskentely nousevat keskusteluissa esille yhä useammin.

Huolenaiheena on, että moni alueemme yrityksille suunnattu julkisen puolen luotsaama kehittämistoimi kestää vain muutaman vuoden. Tänä aikana yritykset innostetaan mukaan ja sitten kehittäminen jo loppuu. Julkiselta puolelta toivotaan yritysten suuntaan pitkäjänteisempiä kehittämistoimenpiteitä. Julkiselta sektorilta toivotaan konkreettista apua erityisesti tuoteideoiden jalostamisen alkuvaiheeseen.

NIINA MYLLER projektiasiantuntija LUMO2 – tehoja kasvuun! –hanke Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Valon artisti Kari Kola pyörittää valo-, ääni- ja tapahtumatuotantoihin erikoistunutta Valoparta-yritystä. Joulukuussa tehtävä Saanan valaisu siniseksi on yksi Kolan teoksista itsenäisyyden juhlavuonna. Kaikkiaan Luminous Finland 100 –valotaidekokonaisuuteen kuuluu kuusi teosta.

Talouskatsaus 2/2017

17

UHANALAISIA LOHIKALAKANTOJA ELVYTETÄÄN KAHDEN KÄRKIHANKKEEN AVULLA Järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Järvilohi on esiintynyt Suomessa Saimaan ja Pielisen alueella. Saimaalla vaeltaneen järvilohen lisääntymisalueet ovat olleet Pielisjoessa ja siihen laskevassa Ala-Koitajoessa. Pielisessä elänyt järvilohi lisääntyi Lieksanjoessa. Järvilohen luonnonmukainen lisääntyminen on estynyt ihmisen toiminnan seurauksena ja laji on säilynyt hengissä kalanviljelyn avulla. Sukupuuttoon johtavan perinnöllisen aineksen jatkuvan kapenemisen vuoksi laji tarvitsee jälleen mahdollisuuden lisääntyä luonnossa.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on nostanut vaeltavien ja uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämisen hallituksen luontopolitiikan yhdeksi päätoimenpiteeksi. Vaelluskalakanto-

18

Pohjois-Karjalan TRENDIT

jen elvyttämiseen kohdennetaan kärkihankerahoitusta, joka on suunnattu yhteisrahoitteisesti toteutettaviin ja nopeasti eteneviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus.

Hankkeissa otetaan käyttöön muun muassa uutta tekniikkaa ja toimintatapoja.

Vaelluskalakantojen elvyttämisen kärkihankelistalla on seitsemän kalatiestrategiasta nostettua pilottialuetta, joihin lukeutuvat Pohjois-Karjalan suurimmat joet Lieksanjoki ja Pielisjoki. Projektipäällikkö Niilo Valkonen on tyytyväinen maakunnan ja valtion toimijoiden tahtotilaan asiassa.

- Pohjois-Karjalan maakuntakala järvilohi ansaitsee paremman tulevaisuuden ja haluamme olla yhteistyössä tätä luontotekoa mahdollistamassa, Valkonen toteaa.

Saimaan järvilohen kärkihanke Saimaan järvilohen kärkihanke on yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on luoda järvilohelle merkittävä määrä uutta lisääntymis- ja poikasaluetta Pielisjoessa sijaitsevan Kuurnan voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevaan tulvauomaan.

Järvilohen lisääntyminen ja poikasten kehittyminen vaatii koskimaisen virtavesiympäristön. Nykyisellään Kuurnan tulvauoma ei sovellu järvilohen elinympäristöksi, sillä tulvajuoksutustilanteita lukuun ottamatta siinä ei virtaa vettä. Valmisteilla olevassa hankkeessa tulvauomaan suunnitellaan ympärivuotista 35 m3/s suuruista virtaamaa. Jatkuvan virtaaman ja uoman rakenteellisen muokkauksen kautta alueen alkuperäinen koskimainen luonne on mahdollista palauttaa.

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi hanke on erittäin tärkeä, sillä toteutuessaan se mahdollistaa järvilohen täydellisen ihmisestä riippumattoman elinkierron ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen. Suunnitteilla olevalla koskialueella syntyvät järvilohen poikaset pääsisivät vapaasti laskeutumaan syönnösalueilleen Saimaan selkävesille.

Kutukypsillä aikuisilla kaloilla olisi puolestaan vapaa yhteys palata lisääntymään omille synnyinkoskilleen.

Saimaan järvilohen kärkihankkeen kalataloudellisten kunnostustöiden ja niihin liittyvän suunnittelun kokonaiskustannus on noin kaksi miljoonaa euroa. Järvilohen lisääntymismahdollisuuksien palauttamiseen tähtäävät toimenpiteet rahoitetaan valtion kärkihanketuen ja yksityisen rahoituksen kautta. Hankkeen toteutumisen edellyttämää yksityistä rahoitusta puuttuu vielä satoja tuhansia euroa. Yhteistyöhankkeen valmistelussa ovat olleet keskeisesti mukana Kuurnan Voima Oy, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karja-

lan maakuntaliitto sekä maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen käytännön toimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi alkuvuodesta 2019.

Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke käynnistyi vuonna 2016. Toimenpiteet Lieksanjoella painottuvat voimalaitosten yläpuolisille vapaana virtaaville koskialueille. Lieksanjoen koskia kunnostetaan parhaan nykytietämyksen mukaisesti järvilohen ja myös erittäin uhanalaisen järvitaimenen lisääntymis- ja poikasalueiksi. Lieksanjoen kutupyynnissä kiinni saadut lohikalat siirretään lisääntymään kunnostetuille koskialueille ja niiden käyttäytymisestä kerätään tutkimustietoa. Pääuomaan kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi kärkihankkeessa luodaan edellytyksiä lohikalojen lisääntymiselle myös Lieksanjoen sivuhaaroissa muun muassa kalatierakentamisen kautta.

Toimenpiteiden tavoitteena on, että Lieksanjoella toteutettavassa lohikalojen kutupyynnissä kiinni saatavien kalojen määrä kasvaa, mikä ylisiirtojen avulla mahdollistaa järvitaimenen ja järvilohen luonnonmukaisen elinkierron käynnistymisen Lieksanjoen kunnostetuilla koskialueilla. Tavoitteena on niin ikään tiivistää ja kehittää Lieksanjoen vaelluskalakysymyksiin liittyvien keskeisten toimijoiden välistä yhteistoimintaa, mikä mahdollistaa toiminnan suunnitelmallisen jatkuvuuden myös tulevaisuudessa.

Lieksanjoen vaelluskalakärkihankkeen keskeisiä yhteistyötahoja ovat Kemijoki Oy, Pielisen ja Ruunaan kalastusalueet, Metsähallitus, Lieksan kaupunki, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Savon ELY-keskus sekä MMM. Toimenpiteiden kokonaisbudjetti on noin 800 000 euroa. Lieksanjoen vaelluskalakärkihankkeen on valmistellut ja sitä koordinoi Future Missions Oy.

NIILO VALKONEN projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 2/2017

19

KASVUVERKOSTO HAASTAA

YRITYKSET KASVAMAAN

MAAKUNTATASOLTA MAAILMANTASOLLE Kuinka avaan uudet vientimarkkinat?

Miten sovellan digitaalisia ratkaisuja oman yritykseni kilpailukyvyn kehittämiseen? Miten pääsen henkisen kasvun lukon yli?

Esimerkiksi näihin yritysten tosielämän tilanteista nousseisiin kysymyksiin etsitään vastauksia Teknologiateollisuuden kasvuverkostossa Pohjois-Karjalassa. Kyseessä on kansallinen pilotti ja pohjoiskarjalaisten yritysten kokemuksia käytetään laajemmin hyödyksi kasvuhakuisen yritystoiminnan vauhdittamisessa. Toiminta lanseerattiin viime kesän kynnyksellä.

Kasvuverkoston toiminta perustuu viiteen periaatteeseen: 1) yrityksen strategiaan perustuvan kehittämisteeman valintaan, 2) konkreettisen ja tavoitteellisen kehittämistoimenpiteen toteuttamiseen, 3) vertaissparraukseen, 4) kokemusten jakamiseen ja 5) toimialojen yli tapahtuvaan oppimiseen. Toiminnan peruspilari on yritysten välinen keskinäinen aito luottamus ja arvostus.

Kasvuverkostossa kehitystyö käynnistetään teemailloissa ja pienryhmissä, joiden sisällöt räätälöidään yritysten tarpeiden ja kasvuun liittyen haasteiden mukaan. Teemailloissa pureudutaan kasvun haasteisiin ajankohtaisen alustuksen ja keskustelujen kautta. Pienryhmissä tuetaan, haastetaan ja sparrataan yrityskohtaisia kasvuhankkeita. Ryhmissä on tyypillisesti 4-6 yritystä, jotka ovat pääpiirteittäin samassa kasvuvaiheessa. Ne kokoontuvat säännöllisesti ja yritysten kasvupolkua tuetaan ulkopuolisen kehittäjäkumppanin avulla. Yritysten ja yritysryhmien omiin kehityshankkei-

siin on mahdollista saada sekä ELY-keskuksen että Tekesin riskirahoitusta.

Kasvuverkoston koordinoinnista vastaa Teknologiateollisuus ry, jonka toimitusjohtaja Jorma Turunen oli vuonna 2015 perustamassa valtakunnallista Kasvuryhmää. Verkostossa hyödynnetään Kasvuryhmästä saatuja oppeja siitä, kuinka vertaistuki toimii osana yksittäisen yrityksen tai yritysryhmän strategista kehitystä. Tavoitteena on, että aktiivisesti toimintaan sitoutuvat yritykset asettavat tavoitteekseen vähintään 5-10 % vuosittaisen liikevaihdon ja viennin kasvun. Riippuen kuinka laaja yritysverkosto saadaan toimintaan mukaan, välitön ja välillinen työllistävä vaikutus on 150-200 uutta työpaikkaa Pohjois-Karjalaan vuosittain.

Pohjois-Karjalan kasvuverkosto on avoin kaikille Teknologiateollisuus ry:n jäsenille. Lisäksi kasvuverkoston kehitystyöhön on mahdollista osallistua sellaisten yritysten, jotka ovat oleellinen osa teknologiateollisuuden yritysten arvoverkostoa. Toimintaan tavoitellaan mukaan erityisesti vienti- ja kasvuhakuisia valmistavan teollisuuden yrityksiä, joiden liikevaihto on 3-20 miljoonaa euroa ja työntekijämäärä n. 30–200 henkeä.

MAARIT SIITONEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

KALEVI PÖLÖNEN yksikön päällikkö ELY-keskus

Yritys – haasta itsesi mukaan kasvamaan!

Verkosto tarvitsee lisää hyviä tyyppejä, toimitusjohtajia, hallitusjäseniä tai yrityksen avainhenkilöitä, jotka haluavat innostua ja inspiroitua kasvun teemasta. Seuraava tapaaminen on marraskuun alkupuolella. Lisätietoja mukaan pääsystä kasvuverkostoon saat Teknologiateollisuus ry:n aluepäällikkö Esa Näätäseltä, esa.naatanen@teknologiateollisuus.fi, p. 040 023 2889.

20

Pohjois-Karjalan TRENDIT

LIIKEVAIHDON KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA 1.-6.2017/1.-6.2016 Teollisuus (TOL C) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237)

Liikevaihdon muutos, % Vienti Kotimaan Kokonaisliikevaihto liikevaihto 4,7 3,1 3,9 6,3 7,8 6,9 -2,0 2,6 0,8 4,6 4,4 4,5 12,3 2,4 5,6 2,3 -5,8 -1,1 10,4 -6,0 1,8

Metalliteollisuus

+ 4,5

Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

+ 3,0

Metallituotteiden valmistus

+ 5,6

Sähköteknisten laitteiden valmistus

+ 8,7

Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto

+ 0,9

80

70

miljoonaa euroa

60

24-30+33 Metalliteollisuus +4,5% 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus +3,0%

50

25 Metallituotteiden valmistus +5,6% 26-27 Sähköteknisten laitteiden valmistus +8.7%

40

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto +0,9%

30

20

10

0 2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

+ 6,9

Metsätalous ja puunkorjuu

+ 1,3

Puutavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus

+ 0,8

35

30

miljoonaa euroa

25

20

15

10 161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys +6,9%

5

02 Metsätalous ja puunkorjuu +1,3% 0 2009

Maakuntaliiton Maarit Siitonen (vas.), Teknologiateollisuuden Esa Näätänen ja Jorma Turunen sekä ELY-keskuksen Ritva Saarelainen kutsuvat kasvuhakuisia yrityksiä mukaan verkostoon.

162+310 Puutavaran, puutuotteiden jne. valmistus +0,8% 2010

2011

2012

2013

Talouskatsaus 2/2017

2014

2015

2016

21

2017

KIIKARISSA KIINA JA IKÄÄNTYVÄT

– VALMENNUSOHJELMASTA VAUHTIA KANSAINVÄLISTYMISEEN Pohjois-Karjalan yritykset ovat saaneet tänä vuonna tukea kansainvälistymisessä ja ikääntyvien hyvinvointia edistävien verkostojen luomisessa Suomessa ja Kiinassa. Jatkossa paikalliset hoito- ja hoiva-alan yritykset toimivat kiinalaisten vierailijoiden tutustumiskohteina.

Pohjoiskarjalainen delegaatio hämmästyi kesällä valtiovierailun tasoisesta vastaanotosta matkallaan Kiinan Harbinissa. Tapaaminen korkea-arvoisen Heilongjiangin maakuntajohdon puoluesihteerin kanssa uutisoitiin näkyvästi alueen iltauutisissa, joita voi seurata parhaimmillaan lähes 50 miljoonaa kiinalaista.

Yksi delegaation jäsenistä oli maakuntajohtaja Risto Poutiainen, joka kiitteli matkan onnistumista ja ohjelmaa.

– Siellä oli vieraanvarainen, ystävällinen ja korkeatasoinen vastaanotto. He olivat aidosti kiinnostuneita yhteistyöstä ja heillä oli hyvin myönteinen kuva Suomesta.

Kesäkuinen matka oli osa vuoden alussa käynnistynyttä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyössä järjestämää valmennusohjelmaa pohjoiskarjalaisille yrityksille.

Ohjelmaa kehitetään yhteistyöhankkeessa Further East from the East (FEFE), jonka tarkoituksena on edistää Suomen ja Kiinan välistä ikääntyvien hyvinvointiin liittyvää yhteistyötä.

Kiinan kulttuuri tutuksi Valmennusohjelma on tarjonnut Pohjois-Karjalan yrityksille oppia kansainvälistymiseen, tietoa Kiinan mahdollisuuksista kaupallisessa yhteistyössä sekä verkostoja ja

näkyvyyttä Suomessa ja Kiinassa.

- Mukana olevat yritykset edustavat hyvin erilaisia aloja matkailu- ja ohjelmistoalalta hoito-, hoiva- ja terapiapalveluihin. Kaikille on yhteistä se, että niiden toiminta liittyy jollain tavalla ikääntyvien hyvinvointiin, kertoo FEFE-hankkeen projektipäällikkö Päivi Franssila.

Kesäisen Kiinan-matkan lisäksi yritykset ovat voineet osallistua mm. valmennuspajoihin ja seminaareihin. Kukin organisaatio on määritellyt haluamansa valmennusohjelman laajuuden itse ja poiminut ohjelmasta oman toimintansa kannalta tärkeät osiot.

- Osalle matkat ja niihin valmistautuminen ovat olleet kiinnostavinta. Monelle taas se tärkein juttu on ollut verkostoituminen alueen muiden Active Ageing -osaajien kanssa ja tutustuminen Kiinan kulttuuriin ja bisneskäyttäytymiseen, Franssila toteaa.

Hoitoalan yritykset vierailukohteiksi Kiinalainen delegaatio Heilongjiangin alueelta kävi viime syksynä Joensuussa FEFE-hankkeen vieraana tutustumassa ikäihmisten palveluihin. Delegaation jäsenet toivoivat jatkoa vastaavanlaisille vierailuille. Tämän vuoden aikana onkin kehitetty kiinalaisten tarpeita vastaava Clinical Study Visit -koulutuspalvelutuote.

- Jatkossa kiinalaisille ryhmille tarjotaan maksua vastaan mahdollisuutta tulla juuri kyseiselle ryhmälle räätälöidylle vierailulle tutustumaan suomalaisiin ikäihmisten palveluihin käytännössä, Franssila kuvailee uutta palvelutuotetta.

Vierailijat saavat Karelia-ammattikorkeakoulusta opastuksen suomalaiseen ikäihmis-

ten palvelujärjestelmään. Lisäksi he pääsevät tutustumaan Pohjois-Karjalan hoito-, hoiva- ja kuntoutusalan yrityksiin paikan päälle.

- Vierailuissa pyritään painottamaan pelkän kuuntelemisen sijaan myös kokemuksellista oppimista, joten vieraat saavat itse kokea ja kokeilla erilaisia asioita.

Kymmenkunta pohjoiskarjalaista hoitoja hoiva-alan toimijaa on ollut innolla mukana vierailupaketin suunnittelussa. Samalla he ovat saaneet FEFE-hankkeelta oppia omien tuotteidensa ja palveluidensa esittelyyn kansainvälisille vieraille.

Kiinalaisilla omat neuvottelutapansa Projektikoordinaattori Meijiao Xue-Pykäläisen laaja tietämys Kiinan kulttuurin erityispiirteistä on ollut suureksi hyödyksi valmennusohjelmaan osallistuneille.

- Suhteet ja verkostot ovat Kiinassa paljon tärkeämpiä kuin Suomessa. Kiinalaisilla virkamiehillä on paljon valtaa ja heidän kauttaan löytyvät parhaat yhteistyökumppanit. Perusta luottamukselle luodaan perinteisesti yhteisillä liikeillallisilla, Xue-Pykäläinen kertoo.

Apuna verkostojen muodostamisessa on hyvä käyttää tulkkia, jolla on kielitaitoa, joka tuntee molempien maiden kulttuurit ja jolla on lisäksi tietoa yrityksen toiminnasta.

- Englannin kielen osaaminen lisääntyy Kiinassakin, mutta silti esimerkiksi nimet on hyvä kirjoittaa kiinankielisessä muodossa, jotta ne jäävät paremmin yhteistyökumppanin mieleen.

Lisää neuvoja sekä tietoa Kiinan ja Suomen välisen kaupallisen yhteistyön näkymistä Pohjois-Karjalassa on luvassa Kimmelissä 7. marraskuuta FEFE-hankkeen päätösseminaarissa.

KIRSI TASKINEN projektikoordinaattori Karelia-ammattikorkeakoulu

FEFE (Further East from the East) -hanke • • • •

22

Edistää Suomen ja Kiinan välistä ikääntyvien hyvinvointiin liittyvää yhteistyötä Kokoaa yritykset ja organisaatiot aktiivista ikääntymistä tukevaksi Active Ageing -verkostoksi ja valmentaa yrityksiä kansainvälistymisessä Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteishanke Rahoittajana Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) vuosina 2016–2017

Pohjois-Karjalan TRENDIT

HOITOKOTI HELMISTÄ

MALLIA KIINAAN

Pohjoiskarjalainen delegaatio maakuntajohtaja Risto Poutiaisen johdolla sai ystävällisen ja arvokkaan vastaanoton Kiinan Harbinissa kesäkuussa. Kuva: Heilongjiangin maakunta

Joensuulainen Hoitokoti Helmi on ollut aktiivisesti mukana FEFE-hankkeen toiminnassa kehittämässä kiinalaisille tarjottavaa vierailupakettia. Hoitokodilla onkin mahdollisuus toimia jatkossa Kiinasta saapuvien ryhmien vierailukohteena.

Hoitokoti Helmin Henri Mononen tuntee Kiinan erinomaisesti oman taustansa vuoksi. Hän on asunut maassa useita vuosia ja puhuu kieltä sujuvasti. Kiinnostus Kiinaan oli syynä myös valmennusohjelmaan osallistumiseen.

- Lähdimme mukaan mielenkiinnosta sitä kohtaan, millaista yhteistyötä Kiinan kanssa täällä päin Suomea tehdään. Lisäksi hoito- ja hoivapalvelut sopi aihealueena meidän toimintoihimme.

Vaikka Hoitokoti Helmin omistaja on vaihtumassa, Mononen kertoo mm. Rantakylässä sijaitsevien hoitokotirakennusten jäävän yrityksen omistukseen. Niitä kelpaa esitellä kansainvälisillekin vierailijoille.

- Hoitokoti on todella nätti, se on hyvin rakennettu ja muutenkin toimiva.

Yhteistyö FEFE-hankkeen kanssa on ollut Monosen mukaan sujuvaa ja antoisaa.

- Valmennuspajoissa on ollut tietysti paljon minulle tuttua asiaa, koska olen niin pitkään asunut Kiinassa. Suurin hyöty ovat olleet uudet hyvät kontaktit Suomessa, siitä olen iloinen ja tyytyväinen.

FEFE-hankkeen yhteistyökumppani Henri Mononen kertoo Rantakylässä sijaitsevan Hoitokoti Helmin olevan erinomainen vierailukohde kiinalaisille ryhmille. Kuva: Kirsi Taskinen

Valmennusohjelmaan kuuluvilla Kiinan-matkoilla on tutustuttu mm. paikallisten hoitokotien toimintaan. FEFE-hankkeen projektikoordinaattori Meijiao Xue-Pykäläinen tervehtii hoitokodin asukasta. Kuva: Tanja Rimpilä

Talouskatsaus 2/2017

23

UUTTA POTKUA

KEHITYKSEEN

MONELLA RINTAMALLA

- LIEKSASSA

Elinkeinojen kehittäminen on ollut melkoisen murroksen kourissa tämän vuoden aikana Lieksassa. Muutos sai vauhtia viime vuonna, kun kaupunki uudisti strategiansa ja uusitun strategian seurauksena elinkeinojen kehittämisrintamalla alkoi tapahtua.

Vuoden mittaan on muun muassa päätetty sulauttaa Lieksan Teollisuuskylä Oy ja Pieliskodit Oy kaupungin uudeksi kiinteistöyhtiöksi, irtauduttu seudullisesta kehitysyhtiöstä ja perustettu oma kehitysyhtiö – Lieksan Kehitys Oy LieKe – ja aloitettu monen monta konkreettista suoraa yrityksiin kohdentuvaa uutta toimenpidettä ja kokeilua.

Samaan aikaan kaupungissa rakennetaan ja kehitetään muutoinkin enemmän kuin pitkiin aikoihin. Rakenteilla on kaksikin liikuntahallia, hoivakoteja ja rivitalo, teollisuusrakentamista, katuja ja teitä – osa julkisia investointeja, osa yksityisiä ja osa jotain siltä väliltä. Kasvavissa ja kehittyvissä yrityksissä on työpaikkoja auki melkoinen määrä suhteessa kaupungin kokoon.

Pontta muutokselle antaa kaupungin yllättävän monipuolinen, kehittyvä ja kansainvälinen yrityskanta, joka kuiten-

24

Pohjois-Karjalan TRENDIT

kin tunnetaan yllättävän huonosti muualla maakunnassa. Kuitenkin lähes jokainen pohjoiskarjalainen joka ikinen päivä on tekemisissä näiden Lieksassa valmistettujen tuotteiden kanssa – ruokaa ja leivonnaisia, elintarvikepakkauksia, makeiskääreitä, kartonkia, puutuotteita, Reino & Aino -jalkineita, polkupyörien ja rekkojen renkaita, junien ja laivojen vessoja...

Parhaiten Lieksa tunnetaan kuitenkin metsistään ja luonnostaan. Matkailu onkin merkittävä elinkeino Lieksassa – on Kolia ja Ruunaata sekä paljon muuta ja mikä hienointa, kaikissa näissä tehdään tänä vuonna uusia kävijäennätyksiä. Kolin kansallispuistossa taitaa mennä 200 000 kävijän raja rikki!

Kaupungissa on perinteisesti toiminut vahvoja puunjalostusalan yrityksiä. Kaupungin suurin yksityinen työnantaja onkin Pankaboard Oy, jonka 180 työntekijää valmistaa erikoiskartonkeja maailman markkinoille.

Eniten viime aikoina puolestaan ovat keskusteluttaneet Green Fuel Nordic Lieksa Oy, joka kiivaasti valmistelee biojalostamon rakentamista Lieksaan sekä Binderholz Nordic Oy, itävaltalainen perheyritys, joka osti puo-

litoista vuotta sitten Vapon sahat Lieksasta ja Nurmeksesta ja kehittää nyt voimakkaasti toimintaansa näillä paikkakunnilla. Itse asiassa, ostettuaan syyskuussa saksalaisen Klenk Holzin, Binderholz on yksi Euroopan suurimmista sahureista – toivottavasti nämä uusimmat kaupat lupaavat hyvää yrityksen kehitykselle myös Pohjois-Karjalassa.

Puun ohella elintarviketeollisuus on merkittävä ja kasvava työllistäjä Lieksassa.

Alan yritykset ovat vahvasti erikoistuneita ja esimerkiksi Porokylän Leipomo ja Perhekokki tunnetaankin gluteiinittomista herkuistaan. Lieksan Laatuherkut puolestaan on tunnettu laadukkaista ja räätälöidyistä erikoiselintarvikkeistaan, kuten maustevoit, sulatejuustot, pashat ja juuressoseet. Vähemmän tunnettua puolestaan on se, että kaikkien näiden Lieksassa toimivien elintarvikeyritysten tuotteita syödään ympäri maata – ei siis äitien tekemää ruokaa, vaan lieksalaisten kokkaamaa ja leipomaa!

HARRI VÄLIMÄKI toimitusjohtaja Lieksan Kehitys Oy LieKe

AURINKOENERGIAN SUOSIO KASVUSSA Kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan on viime vuosina kasvanut huomattavasti järjestelmien hintojen laskiessa ja tietoisuuden lisääntyessä. Vuosina 2008–2014 kiinteistöjen aurinkosähköjärjestelmien LCOE-hinnat laskivat kansainvälisesti 42–64 %1 ja lasku on jatkunut tämän jälkeenkin. Energiaviraston tietojen mukaan Suomen verkkoon liitetty aurinkosähkökapasiteetti oli vuonna 2015 noin 8 MWp ja kasvoi vuonna 2016 jo 27 MWp:iin.2 Kapasiteetti siis yli kolminkertaistui vuoden aikana.

Myös Pohjois-Karjalassa on havaittu kasvavaa kiinnostusta aurinkoenergiaa kohtaan.

PIKES Oy:n hallinnoimassa Poveria biomassasta -hankkeessa on tehty mitoituslaskelmia useille maatiloille ja erilaisille yrityksille maakunnassa. Ensimmäiset hankkeen myötävaikutuksella käynnistyneet investoinnit on asennettu tänä vuonna. Järjestelmiä on asennettu mm. maatiloille ja useisiin aluelämpölaitoksiin. Esimerkkinä uudesta teknologiasta toimii Nurmeksen Haikolan talolle asennettu akun sisältämä hybridi-aurinkosähköjärjestelmä, joka on maakunnassa ensimmäisiä laatuaan.

Aurinkovoimalan mitoitus Yksi aurinkosähkön hyvistä puolista on laaja skaalautuvuus. Pienimmät verkkoon kytketyt omakotitalon kokoluokan järjestelmät lähtevät 2,5 kWp:sta ja kokohaitari ulottuu aina useiden megawattien aurinkosähköpuistoihin. Järjestelmän oikealla mitoituksella onkin merkittävä vaikutus investoinnin kannattavuuteen ja saavutettavaan energiaomavaraisuuteen.

Aurinkosähkön tuotannosta saatava taloudellinen hyöty muodostuu ostosähkön korvaamisesta saatavasta säästöstä ja ylijäämätuotannon myynnistä sähköverkkoon.

Useimmissa tapauksissa aurinkovoimalan tuottama sähkö kannattaa käyttää suurimmalta osin tuotantopaikan oman sähkönku-

lutuksen kattamiseksi, koska ylijäämäsähkön myynnistä saatava korvaus on huomattavasti pienempi ostosähkön kokonaishintaan verrattuna. Ostosähkön hinnalla on siten merkittävä vaikutus aurinkovoimalan kannattavuuteen.

Edellä esitetyistä syistä johtuen aurinkovoimalan mitoitus tehdään yleensä kohteen omaan sähkönkulutukseen perustuen. Mitä enemmän kulutus painottuu valoisaan aikaan, sitä paremmin kohde soveltuu aurinkosähkön hyödyntämiseen. Järkevällä mitoituksella aurinkosähkön osuus kokonaiskulutuksesta on vuositasolla yleensä noin 10–30 %.

Aurinkosähkön hyödyt ja kannattavuus Aurinkosähkön keskeisiä hyötyjä ovat mm. säästöt sähkölaskussa, korkeampi energiaomavaraisuusaste ja sitä kautta pienempi riippuvuus sähkön hinnan vaihteluista sekä sähköntuotannon ekologisuus. Ympäristöystävällisyys kytkeytyy kiinteästi positiiviseen imagoon, josta voi olla hyötyä yritystoiminnassa. Aurinkovoimalan asentamisen on todettu nostavan myös kiinteistöjen myyntiarvoa.

Aurinkovoimalaa voidaan tarkastella investointina ja verrata sitä vaihtoehtoisiin sijoitusmuotoihin. Aurinkosähköjärjestelmät ovat pitkäikäisiä ja lähes huoltovapaita, joten investointiin liittyviä riskejä voidaan pitää matalina.

Nopeita tuottoja investointi ei kuitenkaan tuota, takaisinmaksuajat ovat parhaimmillaankin yleensä yli 10 vuotta. Takaisinmaksuaikaa ei kuitenkaan pidetä parhaana kannattavuuden mittarina, koska järjestelmät ovat pitkäikäisiä ja jatkavat toimintaansa usein vielä laskennallisen pitoajan jälkeen. Parempana mittarina kannattavuudelle pidetään investoinnin sisäistä korkokantaa, joka on aurinkosähköinvestoinneissa hyvissä olosuhteissa yleensä noin 3-8 %.3 Esimerkiksi säästötileihin tai kiinteistösijoituksiin verrattuna tuotto voi olla hyvin kilpailukykyinen.

ANTTI NIEMI yritysasiantuntija Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Lähteet 1 IRENA, 2015: Renwable power generation costs in 2014.

2 Energiavirasto, 2017: Sähköverkkoon kytketty aurinkosähkökapasiteetti yli kolminkertaistui vuodessa.

3 Finsolar, 2017: Aurinkosähköjärjestelmien hintatasot ja kannattavuus.

Talouskatsaus 2/2017

25

POHJOIS-KARJALAN MATKAILUN

VETURI JYSKYTTÄÄ

Kolin alueen matkailussa on saavutettu hyvää kasvua kävijämäärissä kolmena peräkkäisenä vuonna. Tätä selittävät onnistuneet markkinointikampanjat ja luontomatkailun yleinen kasvu. Olemme johdonmukaisesti kehittäneet alueen toimijoiden kanssa tapahtumia ja matkailijoiden palveluita, jotka kattavat koko vuoden. Koli onkin tänä päivänä aidosti ympärivuotinen matkailukohde, joka on melko harvinaista Suomessa.

Arvion mukaan pelkästään Kolin kansallispuistossa vierailee tänä vuonna 220 000 matkailijaa. Kasvua edellisvuoteen olisi yli 20 %. Vuonna 2016 puiston kokonaistulovaikutusten arvioitiin olevan 19,1 miljoonaa euroa, mikä oli kolmanneksi suurin luku Suomen puistoista. Pienehkö Kolin kansallispuisto oli viidenneksi suosituin kävijämäärillä mitattuna. Suurin osa matkailijoista, noin 75 %, tulee edelleen Suomesta.

Loppuosa jakautuu melko tasaisesti venäläisten ja keskieurooppalaisten välille.

Mielestäni matkailualuetta on tarkasteltava huomattavasti laajemmin kuin itse Kolia. Jo pelkästään Kolilla matkailijoiden palveluista valtaosa sijaitsee puiston ulkopuolella. Kolin vetovoima yltää läpi koko Pohjois-Karjalan. Luonnollisesti Kolin lähialueet, Pielisen Karjala ja Joensuu, hyötyvät Kolista kaikkein eniten. Kesämatkailussa on hyvin tyypillistä, että matkailijat kiertävät Pielistä käyden useissa kohteissa lomansa aikana ja talvella käydään ostoksilla lähikaupungeissa. Kolin merkitys onkin huomattavasti suurempi Pohjois-Karjalan matkailulle kuin mitä pelkät puiston tilastot kertovat.

Erityisesti Kolin kesä onnistui erin-

omaisesti sateisesta ja koleasta säästä huolimatta. Kävijämäärät kasvoivat yli 20 % ja ravintola- ja matkamuistopalveluissa päästiin 15–20 % lisäykseen. Yöpymismäärät Lieksan seudulla lisääntyvät myös 5–6 %, mikä oli keskimäärin maakunnan paras tulos. Mutta ero yöpyjien ja kävijöiden kasvussa on aivan liian suuri! Mikäli yöpyjien ja kävijöiden määrien kasvu olisi ollut samalla tasolla tammi-heinäkuussa 2017, Lieksan seudulle olisi saatu matkailutuloa pelkästään tänä vuonna noin miljoona euroa lisää. Summa lienee huomattavasti suurempi, koska hotellitason majoituksessa joudutaan liian usein myymään ”ei oota”.

jo investoineet uusiin kohteisiin. Vuoden merkittävin investointi on Loma-Koli Sport -halli, jonka toimintaa ollaan aloittelemassa. Nämä ovat yksittäisille yrittäjille hyvin merkittäviä sijoituksia, mutta alueen matkailutulon kasvattaminen matkailijamääriä vastaavasti vaatii isompia investointeja keskittyen hotelleihin. Hotelli-investoinnit avaisivat Kolin lopultakin kunnolla myös ulkomaan markkinoille, ne mahdollistaisivat isommin myös chartermatkailun. Sijoittamisessa on aina riskinsä, mutta nyt ei tarvitse olla uhkarohkea sijoittaakseen Kolille.

Kolilla sijoittajan ei tarvitse olla uhkarohkea

Investoinnit ovat aikaisempina vuosina karahtaneet usein valituksiin ja kaavoituksellisiin ongelmiin. Tätä ongelmaa purkamaan on aloitettu Lieksan kaupungin ja Juuan kunnan yhteistyössä Kolin iso kuva 2050 -kehittämissuunnitelma. Kehittämisen tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä mahdollistaa matkailun vuodepaikkojen määrän ja matkailuvolyymin kymmenkertaistaminen, mahdollistaa 2 000 uutta työpaikkaa sekä mahdollistaa suunnittelualueen pysyvän ja osa-aikaisen asumisen kolminkertaistaminen nykyisestä. Kehittämissuunnitelma on pohjana yleiskaavatöille, joka taas mahdollistaisi aikaisempaa helpommin erilaisten toimijoiden sijoittumisen Kolille.

Matkailijoiden käyttäytymisessä on viime vuosina tapahtunut iso muutos.

Majoitusvaraukset tehdään netin online-aikana hyvin myöhäisessä vaiheessa ja yhdessä kohteessa vietetty aika on lyhentynyt. Lyhyillä matkoilla asiakkaat haluavatkin enenevässä määrin majoittua hotelleihin tai hostelleihin, joissa on saatavana vähintään aamiaistarjoilu. Näistä majoituskohteista erityisesti sesonkien aikaan Kolilla on huutava pula. Hotellimajoitusta kylpylän kanssa on helpompi myydä myös huippusesonkien ulkopuolella. Olemmekin tulleet tilanteeseen, jossa Kolin tunnettuus on saatu hyvälle tasolle ja kävijämäärät kasvavat voimakkaasti, mutta alueelle saatu matkailutulo nousee huomattavasti hitaammin.

Kolille sitoutuneet yrittäjät ymmärtävät hyvin tilanteen ja mökkiyrittäjät ovat

Matkailuvolyymi kymmenkertaiseksi

VELI LYYTIKÄINEN toiminnanjohtaja Koli matkailuyhdistys ry

Kävijämäärät Kolin kansallispuistossa 2000-luvulla, * = arvio koko vuodesta.

26

2010

138 500

2012

125 600

2011

134 500

2013

140 600 2015

Pohjois-Karjalan TRENDIT

2014

135 200

2016

181 100

167 300 2017

220 000*

VISITKARELIA PILOTTINA

FINNAIRIN JA BÓKUNIN

YHTEISTYÖSSÄ

Finnair ja islantilainen matkailualan ohjelmistoalustan tarjoaja Bókun aloittavat yhteistyön. Sen tarkoituksena on vauhdittaa suomalaisen matkailutarjonnan digitalisointia, ja tuoda matkailuelämykset helpommin ostettaviksi kansainväliselle asiakaskunnalle. Karelia Expert Matkailupalvelun VisitKarelia toimii tässä kehitys- ja yhteistyössä pilottina.

Bókunin alusta on toiminut yhtenä Islannin matkailuteollisuuden voimakkaan kasvun katalysaattorina ja toimii maailmanlaajuisesti.

Pilottina ja yhteistyössä suurten kansainvälisten toimijoiden kanssa Karelia Expert haluaa olla aktiivinen toimija kansainvälisen matkailun ekosysteemin kehittämisessä Suomessa. Bókunin kautta pohjoiskarjalaisten matkailuyritysten tuotteet pääsevät kansainväliseen jakeluketjuun.

Kyseinen aktiivinen edelläkävijän rooli on kirkastamassa Karelia Expertin uutta toimintamallia maakuntaan kohdistuvan matkailutarjonnan kasvattamisessa. Uudessa toimintamallissa yhtiön perustehtävä on maakuntatason kansallinen ja kansainvälinen markkinointi matkailuneuvonnan ja matkailuesitteiden tekemisen loppuessa.

Pohjois-Karjalan kaikki kunnat ja Heinäveden kunta osallistuvat vuoden 2018 alusta yhtiön perusrahoitukseen.

PEKKA HUOVINEN kehittämispäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA

140 Liikevaihto, Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I)

Indeksi (2010=100)

130 120 110 100 Koko maa +6,3% 90 Pohjois-Karjalan maakunta +4,9% 80

5 % KASVUSSA Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu piristyi 4,9 % ensimmäisellä vuosipuolikkaalla. Sekä Joensuun seutu (5,9 %) että Pielisen Karjala (3 %) olivat kasvussa, mutta Keski-Karjalassa liikevaihto taittui 5,5 % laskuun.

+ 4,9

Talouskatsaus 2/2017

27

Alueelliset kehitysnäkymät:

POHJOIS-KARJALAN ELINKEINOELÄMÄ VILKASTUU EDELLEEN Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kokonaistilanne on vilkastumassa edelleen. Tilanne on parantunut vuoden takaisesta ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Myös maakunnan työllisyyden odotetaan hitaasti jatkavan kehittymistään parempaan suuntaan, kun työttömyyden kasvu on pysähtynyt. Keski-Karjalassa työttömyyden määrä ja rakenne on kehittynyt parempaan suuntaan muuta maakuntaa nopeammin.

Osana puolivuosittain tehtyä valtakunnallista Alueelliset kehitysnäkymät -arviointia Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat1 arvioivat syyskuussa 2017 ELY-keskuksen johdolla 22. kerran elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä. Tähtäin oli seuraavan kuuden kuukauden ja vuoden päähän.

Elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat Pohjois-Karjalassa jatkaneet myönteistä kehitystään. Teknologiateollisuuden kilpailukyky on kehittynyt suotuisasti, erityisesti metalliteollisuuden näkymät ovat hyvät. Myös pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat ilahduttavan positiivisia. Venäjän taloudellisen alamäen taittuminen heijastuu venäläisten asiakkaiden määrän kasvuna. Vähittäiskaupan ja palveluiden kehitysnäkymät ovat menossa parempaan suuntaan. Rakennustoiminnassa jatkuu hyvä kehitys, mm. Joensuussa asuntojen rakentaminen on huippulukemissa. Elintarviketeollisuus on hyvässä nosteessa. Samoin bioenergian tehokas hyödyntäminen ja energiateknologian kehittäminen luovat edelleen uusia tilaisuuksia. Sen sijaan sote-alalla eletään epävarmuuden aikaa sote- ja maakuntauudistusten vuoksi. Haasteena elinkeinoelämässä on Pohjois-Karjalan markkinointi yritysten sijoittumispaikaksi. Myös

Pohjois-Karjala

uusien yrittäjien löytäminen eläköityvien yrittäjien työn jatkamiseksi on haasteellista. Teollisuuden uutisoimat tilauskannan kasvut ennakoivat viennin kasvua.

Työvoimaa ovat lisänneet erityisesti metalli- ja muovialat ja tämä kehitys jatkuu. Myös sote-alalla tarvitaan eläköitymisten vuoksi uusia tekijöitä. Niin ikään puutavaran hakkuu- ja kuljetusketjuun tarvitaan lisää työvoimaa. Työvoiman tarpeisiin on käytetty rekrytointikoulutusta ja sen kysyntä on lisääntynyt. Siitäkin huolimatta haasteena on työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto, erityisesti metalli- ja muoviteollisuudessa sekä bioenergiaosaajien parissa.

Maatalouden kannattavuus on edelleen heikkoa. Tilanne on haastava, vaikkakin tuottajahintojen lasku on pysähtynyt ja ennuste lupaa korjausta tilanteeseen. Lisähaastetta tänä vuonna tuovat haasteelliset sääolosuhteet, jotka ovat myöhästyttäneet kylvöjä, pienentäneet satoa ja hidastaneet sadonkorjuuta.

Puukauppavuosi sen sijaan muodostunee edellisen vuoden tapaan ennätysvilkkaaksi. Sahateollisuuden tuotanto on nousemassa kymmenen vuoden takaiselle ennätystasolle. Metsäteollisuuden isot investoinnit ja käynnistyvät uudet tehtaat lähimaakuntiin lisäävät osaltaan uskoa metsätalouteen.

Yritystoimintaan liittyvissä ympäristöasioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia eikä niitä ole nähtävissäkään.

MINNA KERÄNEN-KULTANEN suunnittelija Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen

Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

+

+

+

Työttömyyden määrä ja rakenne

+

+

+

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi 1

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj Savo-Karjala, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suomen metsäkeskus itäinen palvelualue sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy).

28

Pohjois-Karjalan TRENDIT

YRITYSRYHMIEN TULEVAISUUDEN

NÄKYMIÄ JOENSUUN SEUDULLA Teknologiateollisuus (TT) tunnetaan Suomessa viiden toimialan kokonaisuutena, johon kuuluvat elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus, tietotekniikka-ala sekä konsultointi ja suunnittelu. Alan seurantaa suhteessa valtakunnan kehitykseen helpottaisi olennaisesti samanlainen ”lisäarvoa tuottava toimialojen foorumi”. TT tunnetaan myös siitä, että se on Suomen tärkein vientiala, sillä se tuottaa 50 % koko Suomen viennistä. Sama ilmiö on todettavissa Joensuun seudulla. Metalli yksistään toi viennistä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 52,4 % ja liikevaihdosta 45 %. Metallin kasvu seudulla oli 5,1 %.

Vastaavasti kemian teollisuuteen kuuluva muovituotteiden vienti oli 11,4 %, kun koko Suomessa vastaava luku on n. 2,4 %. Tämäkin on merkittävä teollisuuden ala Joensuun seudulla. Kansainvälistyminen kasvaa nyt myös tietotekniikkapalvelujen vientinä. Teknologiateollisuudessa olisi kosolti tarjolla kiinnostavia ja kansainväliseen toimintaan liittyviä työtehtäviä.

Useilla teknologiateollisuuden yrityksillä on erittäin kunnianhimoisia kasvutavoitteita. Kasvu näkyy myös teknisen kaupan kasvuna. Koko teknologiateollisuuden ”megaklusteri” on kasvanut viime vuodesta alkaen ja kasvu on vain kiihtymässä, joskin kasvun kipukohtia nousee esiin. Kapasiteetti alkaa olla kokonaan käytössä. Kasvun edelleen jatkuessa työvoiman saa-

tavuus on muodostunut todelliseksi kasvun ongelmaksi ja ICT:n osalta ratkaisuja haetaan myös rekrytointeina toimipisteissä muualla Suomessa. Alan todellinen ongelma on opiskelijoiden vähäinen hakeutuminen toimialalle. Ammattikoulureformi alkaa, mutta tilannetta ei korjata silläkään, mikäli nuorten hakeutumista näille aloille ei saada oleellisesti lisääntymään. Tähän tarvitaan leveämpiä muskeleita! Voisiko teknologiateollisuus olla kokonaisuudessa mukana muuttamassa alan imagoa kiinnostavammaksi?

Joensuun seudulla teknologiateollisuutta edustavat pääosin tietotekniikka-ala ja metalliteollisuus, mutta alan tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä sektori on myös konsultointi- ja suunnittelu. Siinä olemme jääneet valtakunnan kehityksestä jälkeen. Alalle on syntynyt Suomessa 2000-luvun alusta 20.000 uutta työpaikkaa. Tietotekniikka-ala eli palvelu- ja ohjelmistoyritykset sekä digitaaliteknologiaa kehittävät yritykset ovat merkittävä voimavara Suomen tulevaisuudelle erityisesti osaamisen, kilpailukyvyn ja työllistämisen kannalta. Alalla on paljon kasvuyrityksiä. Tietotekniikka on strateginen ala sekä Suomessa että Joensuussa. Sen tuottamien tuotteiden ja palveluiden avulla voidaan parantaa tuottavuutta ja tuloksellisuutta sekä tuotteiden ja palveluiden laatua. Voidaan todeta vielä, että ala on työllistänyt 2000-luvun alusta n. 25.000 asiantuntijaa, ilman la-

manotkahduksia.

Sote-alalla eletään nyt epävarmuuden aikaa valtakunnallisen uudistuksen takia, kuten myös uuden maakunnallisen kuntayhtymämallin vuoksi. Se näkyy pk-yritysten haluttomuutena kasvattaa liiketoimintaa tai edes kehittää sitä. Yksityiset terveyspalveluyritykset ovat tehneet omalta osaltaan sote-uudistusta ja valmistautuneet mm. valinnanvapausasioihin. Sosiaalipalveluissa, kuten esimerkiksi ikääntyneiden asumispalveluissa, voidaan ennakoida, että markkinat keskittyvät suurten yritysten käsiin.

Asiakkaiden valinnanvapauden toteutuminen on mahdollisuus myös pienille yrityksille menestyä markkinoilla. Kuntien tai kuntayhtymisen hankintamenettelyt ovat ratkaisevassa asemassa siinä, miten ja ketkä palveluja jatkossa tuottavat. Hankintamenettelyillä voidaan joko edistää yritysten toimintaedellytyksiä tai huonontaa niitä. Ikääntyneiden asumispalveluissa tultaneen tulevaisuudessa kasvattamaan kevyempiä asumispalveluja, jolloin kuntien menoja saataisiin näiltä osin pienemmiksi. Tämä edellyttää palvelua tuottavilta yrityksiltä uudenlaisia ratkaisuja ja toimitiloja esim. luvanvaraisissa palveluissa.

Uusien yritysten markkinoille pääsy on haasteellista. Uusia asumispalveluyrityksiä ikääntyneiden palveluihin ei enää perusteta.

JOSEKIN YRITYSNEUVOJAT

Talouskatsaus 2/2017

29

POHJOIS-KARJALAN SUURIMMAT

YRITYSTYÖNANTAJAT Teknologiateollisuus ja kauppa vahvasti esillä Pohjois-Karjalassa kotipaikkaansa pitävistä yrityksistä suurin työnantaja oli vuonna 2016 ainoana yli tuhat henkeä työllistävänä yrityksenä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, joka työllisti 1 178 henkeä. Kakkosena listalla oli Abloy Oy ja seuraavina yritysrankingissa tulivat työllisten määrällä mitattuna E. Hartikainen Oy, Autotalo Laakkonen Oy ja Veljekset Laakkonen Oy. Viimeksi mainittujen tavoin monilla muilla Pohjois-Karjalassa kotipaikkaansa pitävillä yrityksillä on toimintaa ja henkilöstöä eri puolilla maata. Toisaalta listalla eivät pääsääntöisesti näy muualla maassa kotipaikkaansa pitävät yritykset, vaikka ne olisivat merkittäviä työllistäjiä Pohjois-Karjalassa. Yksi tällainen yritys on kuitenkin mukaan kirjautunut, sillä sen henkilöstöstä suurin osa toimii Pohjois-Karjalassa.

Yritystyönantajien listauksessa mukana ovat yritysten lisäksi myös julkiset liikelaitokset, yhdistykset ja seurakunnat. 50 suurimman pohjoiskarjalaisen yritystyönantajan listan työnantajista 32 kotipaikka sijaitsi Joensuussa. Outokumpulaisia yrityksiä listalla oli neljä. Kontiolahti, Lieksa ja Liperi saivat kukin mukaan kolme yritystä. Työnantajista kolme oli kunnallisia liikelaitoksia.

Pohjois-Karjalan 50 suurinta yritystyönantajaa työllistivät yhteensä 9 998 henkeä, niiden työntekijämäärä oli hieman kasvanut edellisestä vuodesta. Listalla olevista työnantajista 34 työllisti yli 100 henkeä. Maakunnan 50 suurimmasta yritystyönantajasta vain kolme oli ulkomaalaisomistuksessa. Listalla olevista kaikkiaan 30 on kirjattu vientiä harjoittavaksi yritykseksi.

Pohjois-Karjalassa kotipaikkaansa pitävistä suurimmista yritystyönantajista huomattavan suuri osa toimii teollisuuden eri toimialoilla. Listan 50 yrityksestä 21 oli teollisuusyrityksiä.

Teollisuuden korostuneesta merkityksestä Pohjois-Karjalassa kertoo se, että vastaavalla koko maan suurimmat yritystyönantajat sisältävällä listalla oli vain 11 teollisuustyönantajaa.

Metallituotteita sekä koneita ja laitteita valmistavia yrityksiä Pohjois-Karjalan suurimpien yritystyönantajien listalla oli yhdeksän. Jos mukaan lasketaan teknologiateollisuus laajemmin, tähän klusteriin kuuluvia yrityksiä oli mukana

30

Pohjois-Karjalan TRENDIT

kaikkiaan 13. Teknologiateollisuuden ohella yrityslistauksessa nousee toimialoista vahvasti esille myös kauppa. Suurimmista yrityksistä yhdeksän toimii kaupan alalla.

Yrityssektorin merkitys kasvussa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston vuoteen 2015 ulottuvien tietojen mukaan yksityisen sektorin (pl. yrittäjät, joista suuri osa toimii alkutuotannossa) merkitys työllistäjänä on vuosituhannen edetessä Pohjois-Karjalassa kasvanut.

Vuodesta 2000 vuoteen 2015 työllisten määrä yksityisellä sektorilla kasvoi maakunnassa 8 %.

Samalla myös yksityisen sektorin osuus kaikista työllisistä on kasvanut. Vuonna 2000 se oli 46,3 % ja vuonna 2015 51,7 %.

Yksityisen sektorin suhteellisen painoarvon kasvu ei ole johtunut yksinomaan työllisten määrän kasvusta yrityksissä vaan osin myös siitä, että julkisella sektorilla (ml. valtion liikelaitokset) työllisten määrä väheni 15 vuoden kuluessa 9,5 % eli 2 224 työpaikalla. Kehityksen taustalla on työpaikkojen määrän väheneminen erityisesti julkisessa hallinnossa. Tähän toimialaan luetaan myös maanpuolustus. Valtion ohella työllisten määrä on vähentynyt myös kunnissa ja aivan erityisen paljon valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä, joissa työntekijämäärä lähes puolittui.

Suurimpien työllistäjien lista pohjautuu Suomen Asiakastieto Oy:n vuotta 2016 koskeviin tietoihin, joita on puutteellisuuksien osalta täydennetty Tilastokeskuksen vuoden 2015 tiedoilla.

Edellisvuoteen verrattuna maakunnan suurimpien yritystyönantajien listalla on vaihtuvuutta seitsemän yrityksen verran. Dynamiikassa ei ole suurta dramatiikkaa, viisi nousijoille sijaa antaneista yrityksistä löytyy edelleen sijoilta 51–62.

Yksi yrityksistä on pudonnut sadan suurimman joukosta ja yksi on poistunut listoilta konkurssin myötä. Mukana on myös yksi yritys, joka olisi listalle jo aiemmin kuulunut, mutta oli jostain syystä siltä pois jäänyt.

KIMMO NIIRANEN maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan suurimmat yritystyönantajat vuonna 2016 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Abloy Oy E. Hartikainen Oy Autotalo Laakkonen Oy Veljekset Laakkonen Oy Medisize Oy Karelia-ammattikorkeakoulu Oy Honkalampi-Säätiö Sijaismaksaja PunaMusta Oy Exel Composites Oyj Mantsinen Group Ltd Oy Tulikivi Oyj Kesla Oyj Joensuun Ev. -Lut. Seurakuntayhtymä Honkalampi-säätiö sr Kekäle Oy Linja-Karjala Oy Pankakoski Mill Oy Outotec Turula Oy Ouneva Oy Heikkinen Yhtiöt Oy Enerke Oy Boliden Kylylahti Oy Savo-Karjalan Linja Oy Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Varaosamaailma Oy BLC Turva Oy Jukolan Osuuskauppa Lakan Betoni Oy Valukumpu Oy Kauko E. Naumanen Oy Jotwire Oy Binderholz Nordic Oy Suomen Levyprofiili Oy MFG Components Oy Joptek Oy Composites Jokiväri Oy Porokylän Leipomo Oy Pohjois-Karjalan Osuuspankki Pielisen Betoni Oy Indone Tähtiremontit Oy Piippo Oyj Asennusliike J. Mononen Oy Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy Opteam Itä-Suomi Oy Finelcomp Oy Outokummun Metalli Oy Karjalan Tekstiilipalvelu Oy Raskaspari Oy Sanomalehti Karjalainen Oy

TIETOJENKÄSITTELYPALVELUJEN

KEHITYKSEN VAUHTI HIDASTUI Vaikka kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihdon kehitys oli Pohjois-Karjalassa alkuvuodesta myönteinen, olivat tietojenkäsittelypalvelut yksi niistä kolmesta toimialasta, joilla liikevaihto yllättäen lähti laskusuuntaan.

Vielä viime vuoden puolella liikevaihdon kehitys oli positiivista ja tasaisesti nousevaa, mutta ennen vuodenvaihdetta tapahtui kehityksessä muutos.

Yli viidentoista vuoden tasaisen noususuhdanteen jälkeen notkahti toimialan liikevaihto tarkastelujaksolla 5,4 %. Euroissa tämä tarkoittaa 1,5 miljoonan menetystä vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon nähden.

Kevään 2015 talouskatsauksesta lähtien tietojenkäsittelypalvelut on sisältänyt tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut ja niihin liittyvät palvelut sekä tietopalvelut, kuten sovelluspalvelut, verkkoportaalit, tietojenkäsittely- ja internet-palvelinpalvelut sekä suunnittelu- ja kehittämispalvelut.

Digitalisaation edistämiseen, osaavan työvoiman saatavuuteen ja esimerkiksi teollisen internetin mahdollisuuksien hyödyntämiseen on Pohjois-Karjalassa panostettu mm. hankerahoituksella. Toimialan vetureita ovat kuitenkin olleet tietokonepelien kustannus- ja julkaisupalveluita tuotta-

- 5,4

vat yritykset, minkä vuoksi maakunnassa on satsattu viime vuosina myös pelialan osaamisen kehittämiseen. Valtaosa maakunnassa toimivista toimialan yrityksistä sijaitsee Joensuussa.

Myös luovat alat, joilla on yhtymäpintaa tietojenkäsittelypalveluihin, teki tällä tarkastelujaksolla heikomman tulokseen. Nähtäväksi jää oliko vauhdin hidastuminen hetkellistä ja kuinka pian toimialalla päästään jälleen tasaisen kasvun puolelle.

KATJA RIIKONEN vs. tietopalvelupäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

INVESTOINNIT MALMIN-

ETSINTÄÄN LISÄÄNTYNEET Kaivostoiminnan ja louhinnan liikevaihto Pohjois-Karjalassa kääntyi nousuun viime vuoden loppupuolella. Liikevaihdon kehitys jatkoi kasvuaan tämän vuoden alkupuolella 14,7 %. Kasvu on seurausta laaja-alaisesta suhdannekäänteestä. Kaivosalan kasvua vauhdittaa myös hyvä raaka-aineiden hintakehitys. Niin ikään markkinoiden myönteisellä ilmapiirillä kaivosalaa kohtaan on rohkaiseva vaikutus.

Malminetsintälupahakemusten määrä kasvaa edelleen. Uusia lupia on haettu myös Pohjois-Karjalaan. Kansainvälisessä politiikassa ja maailmantaloudessa tapahtuneet muutokset ovat johtaneet teolliseen murrokseen, jossa Suomen kaltainen yhteiskunnallisesti turvallinen ja maankamaraltaan vakaa alue on globaalisti houkutteleva.

Kehitys on johtanut muun muassa siihen, että aikaisemmin paikannetuista, mut-

+ 14,7

ta kannattamattomiksi todetuista esiintymistä, on tullut vähintään lupaavia. Tämä koskee erityisesti harvinaisia maametalleja kuten litiumia, kobolttia ja skandiumia, jota vauhdilla kasvava akkuteollisuus kipeästi tarvitsee.

Metallien kasvava kysyntä vaikuttaa kaivosten ohella kasvattavasti myös koko raaka-ainearvoketjuun metallinjalostuksesta kierrätykseen, mikä tarjoaa taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia myös kaivosten ulkopuolella. Pohjois-Karjalan kaivosteollisuuden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä.

Luonnonkiven pohjakosketus takana Kivenleikkaamisalan yli vuosikymmenen kestänyt alamäki on vihdoin taittunut.

Alan liikevaihto kasvoi vuoden alkupuolella 1,8 % vuodentakaiseen verrattuna. Ongelmien ytimessä ovat olleet vuolukiviteollisuuden vaikeudet.

Vireä rakennustoiminta ympäri maan

on lisännyt vuolukiven ja muiden luonnonkivien kysyntää. Vientirintamalla on ollut edelleen hiljaista.

Tärkein tekijä tilanteen korjaantumisessa on kuitenkin vuolukiviteollisuudessa tehdyt ankarat karsinnat ja sopeuttamiset. Tuotanto on vakiintumassa tasolleen ja kääntynee pikkuhiljaa pitkäjänteiseen nousuun. Aikaisemman menestyksen tasoon tuskin ihan heti päästään, koska muutokset ovat tapahtuneet kuluttajakäyttäytymisessä sekä nykyaikaisissa rakennus- ja lämpötekniikan vaatimuksissa.

Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut myös muiden luonnonkivien tuotannon kasvu. Tulevaisuuden näkymät avautunevat ennen kaikkea niiden rakennusmateriaalikäytöstä.

+ 1,8

RAIMO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Talouskatsaus 2/2017

31

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Päätoimittaja: Rauno Jussila Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvat: kansi, s. 12-13 Tuukka Pakarinen, s. 2-5, 18-19, 26-27 Karelia Expert/Jarno Artika, s. 6-9 Jarno Artika, s. 10-11, 16-17 Salama Visual, s. 14-15 Sari Havu-Nuutinen, s. 20-21 Sanomalehti Karjalainen/Jarno Artika, s. 22-23 Morguefile, s. 24 Mikko Tirkkonen, s. 25 Antti Niemi, s. 28-29 Erko Raaman, s. 30-31 Rauno Jussila Painatus: Grano Oy Painosmäärä: 2 000 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa