Pohjoismainen saaristoyhteistyö – toimintaa yhteisen saaristomme hyväksi

Teksti: Sami Heinonen Kuva: Annastina Sarlin

Me kaikki olemme varmaankin ihastelleet maisemia Ruotsin laivan ikkunoista matkalla Tukholmaan. Saaristoalue, joka ulottuu Saaristomereltä Ahvenanmaan kautta Tukholmaan saakka muodostaa yhtenäisen alueen, joka on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Alue on paitsi maisemallisesti, myös kulttuurihistoriallisesti melko yhteneväinen – kieli, elinkeinot ja kulttuuri ovat olleet samankaltaiset vuosisatojen ajan. Meri on antanut sekä leivän että tuonut uusia vaikutteita kauempaa maailmalta.

Maantieteellinen yhteys näiden saaristoalueiden on ollut vilkkaan merenkulun ansiosta keskeytymätöntä, mutta yhteistyö ruohonjuuritasolla, ihmisten kesken on vähentynyt vanhojen elinkeinojen, kuten kalastus, annettua tilaa uudemmille. Saaristoalueiden eri osien keskinäinen tuntemus on niin ikään vähentynyt uuden ajan tuomien elintapojen muutoksen myötä – enää ei lähdetä silakkamarkkinoille Tukholmasta Helsinkiin, kuten vielä viime vuosisadalla!

Viranomais- ja organisaatiotasolla on yhteyttä yli Saaristomeren ja Ahvenanmeren Tukholman suuntaan kuitenkin pidetty erityisen johdonmukaisesti 1970-luvulta lähtien, jolloin starttasi Pohjoismaiden ministerineuvoston ”saaristoprojekti”, josta sittemmin kasvoi Pohjoismaiden ministerineuvoston rajakomiteayhteistyön osa, joka tähtää samantyyppisen toimintaan kuin vaikkapa Merenkurkun neuvostolla pohjoisempana Pohjanlahdella.

Moni muistaa 1990-luvun lopulta sinisävyisen logon ”Skärgårdssmak”, joka oli saaristoyhteistyön tuotosta ja toi tälle alueelle yhteisen brändin, jota aluksi ravintolat ja sittemmin myös esim. käsityöyrittäjät saattoivat käyttää markkinoinnissaan. ”Skärgårdssmak” tarkoitti perinteistä, laadukasta ja lähellä tuotettua. Se oli siis ”lähi-ideologian” mukaista toimintaa vaikkei koko sanaa vielä tuona aikana varmasti tunnettu. Skärgårdssmak perustui hanketyöhön, joka sai uutta virtaa ja uusia resursseja (eli rahaa) Suomen EU-jäsenyyden myötä 1995. Valitettavasti Skärgårdssmak vaipui brändinä unholaan pian hankkeen päättymisen jälkeen. Näin käy edelleen valitettavan monelle hankkeelle. Tässä oltiin kuitenkin lähellä todellista läpimurtoa tavoitteessa tehdä tästä meille tutusta Itämeren saaristoalueesta laajalti maailmallakin tunnettu matkailutuote!

Viime vuosina pohjoismainen saaristoyhteistyö on tarttunut saariston kehittämisen ja elävänä pitämisen kannalta oleellisimpiin asioihin kuten saaristokoulujen asemaan, saaristoasumisen uusiin mahdollisuuksiin ja ns. haittaeläinten (kuten hylje ja merimetso) hallinnointiin. Saaristoyhteistyö vie strategiansa mukaisesti eteenpäin niistä asioita, joissa yhteistyö voi vaikuttaa ratkaisevasti (”där samarbetet kan göra skillnad”). Yhteistyössä otetaan huomioon taloudelliset ja ympäristölliset aspektit. Toimintamuotoja ovat seminaarit ja muut tilaisuudet, verkostoyhteistyö ja hanketoiminta. Viimeksi mainitussa toimintamuodossa pääpaino on hankkeiden edistämisessä ja initiaatiossa; toimijoiden yhteen saattaminen (ml. hanketoiminta) muodostaa rungon pohjoismaisen saaristoyhteistyön toiminnalle. Tärkeätä yhteistyölle on yhteinen kieli, ruotsi, josta haluamme pitää edelleen kiinni, vaikka englannin kieli valtaa alaa muualla esim. hankeyhteistyössä.

Lisätietoa saaristoyhteistyöstä www.skargardssamarbetet.org

Yhteistyötä ohjaa hallitus, jonka jäseniä ovat jäsenorganisaatioiden edustajat. Käytännön operatiivisesta työstä vastaa yhteistyökoordinaattori Annastina Sarlin, jonka asemapaikka on Nauvo. Korkeinta päätösvaltaa käyttää kerran vuodessa kokoontuva yhteistyöneuvosto. Jäsenorganisaatioita ovat kartan (kuva) alueella toimivat maakuntien liitot ja ELY-keskukset Suomessa, Ahvenanmaan maakuntahallitus ja Ahvenanmaan saaristokunnat sekä Ruotsin puolella mm. Tukholman ja Uppsalan lääninhallitukset.

Pohjola-Nordenin liiton toimintasuunnitelmaan 2020-2021 sisältyy ajatus yhteistyön lisäämisestä Ahvenanmaalle ja Tukholman saariston suuntaan. Tässä löydämme varmasti synergiaetuja pohjoismaisen saaristoyhteistyön toiminnan kanssa! •